VALMARIN SIIRTOLAPUUTARHA Rakennustapaohje

Samankaltaiset tiedostot
Ohjeita Nekalan siirtolapuutarhaan. rakentamisesta, jätevesien käsittelystä ja palstan hoitamisesta



Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

Hakkapeliitantie Tammela

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO

Harmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

KOTKAN KAUPUNGIN SIIRTOLAPUUTARHAOHJE ( Vahvistettu ympäristölautakunnassa ) ( päivitetty )

Vapautusta haetaan: Vesijohtoon liittymisestä Jätevesiviemäriin liittymisestä Hulevesiviemäriin liittymisestä

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio Jarmo Siekkinen

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suunnitteluvaraus Espoon Siirtolapuutarhayhdistys Ry:lle siirtolapuutarha-alueen suunnittelua varten

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

OHJEITA NEKALAN SIIRTOLAPUUTARHAAN rakentamisesta, jätevesien käsittelystä ja palstan hoitamisesta 2015

Pakkaskestävä vesihuolto

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v muutettu päiväkodiksi.

Aidan ja porttien tuoteseloste

Kiinteistöveroprojekti

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

VAJA. [ Puu tekee kodin ]

Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY Kuivakäymälän merkitys jätevesiin


Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh (ma-ti, pe) gsm

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

Ahjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6)

S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET

Asemakaava 505 Gammelbackan siirtolapuutarha

Transkriptio:

Valkeakosken kaupunki Kaavoitustoimi 18.10.2009 VALMARIN SIIRTOLAPUUTARHA Rakennustapaohje Tämä rakennustapaohje on tehty tarkentamaan Koivuniemen alueen asemakaavan (KV 20.6.2005) tarkoittaman siirtolapuutarha-alueen rakentamistapaa, alueiden järjestelyä ja jätevesien käsittelyä. Kaavan käyttötarkoitusmääräyksen RP-1 Siirtolapuutarha- / palstaviljelyalue tarkoituksena on sallia aluesuunnitelman mukainen määrä siirtolapuutarhapalstoja. sisältö: 1. Yleistä 2. Jätevesien käsittely siirtolapuutarha-alueella 3. Rakennustapaohje Liitteet Asemapiirros 1:500 (alue 1.) - Asemapiirroksessa on esitetty alueen mitoitusperiaatteet Työpiirustus, pohjat 1:50, ryhmäpuutarhamökki (A ja B) Työpiirustus, leikkaus ja julkisivut 1:50, ryhmäpuutarhamökki (A ja B) Työpiirustus, talousrakennus (10 m 2 ) Pääpiirustus, talousrakennus (7 m 2 )

1. Yleistä Tämä rakennustapaohje on tehty tarkentamaan asemakaavan Koivuniemen alueen asemakaavan (KV 20.6.2005) tarkoittaman siirtolapuutarha-alueen rakentamistapaa, alueiden järjestelyä ja jätevesien käsittelyä. Kaavamääräys Siirtolapuutarha-alueella on Koivuniemen alueen asemakaavan mukaan käyttötarkoitusmerkintä RP-1, Siirtolapuutarha- / palstaviljelyalue. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa 25,5 m2:n siirtolapuutarhamökin, 10 m2:n ja 7 m2:n puutarhavajan laadittujen suunnitelmien mukaan. Alueelle on Valkeakosken kaupungin teknisen viraston arkkitehtiosasto laatinut siirtolapuutarhan alueiden järjestelyä varten aluesuunnitelman jossa määritellään alueen palstajako ja rakennuspaikat. (vrt. asemapiirros, Juhani Kivinen, 3.5.1999) Vaikka kaavamääräyksessä mainitaan vain yksi mökki piharakennuksineen, kaavan tarkoituksena on ollut sallia yksi mökki piharakennuksineen kullekin siirtolapuutarhapalstalle. Kaavan kyseistä määräystä tulee tulkita siten, että alueelle saa rakentaa kullekin aluesuunnitelman mukaiselle siirtolapuutarhapalstalle 25,5 m2:n siirtolapuutarhamökin, 10 m2:n ja 7 m:n puutarhavajan laadittujen rakennuspiirustusten ja aluesuunnitelman mukaan. Lisäksi tässä yhteydessä hyväksytään alueella noudatettavaksi myös oheista rakennustapaohjetta ja jätevesien käsittelyohjetta. Jätevesienkäsittelyohjeesta on lausunto sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolta.

OHJE SIIRTOLAPUUTARHAPALSTOILLE JÄTEVESIEN JA KÄYMÄLJÄTTEEN KÄSITTELYSTÄ Siirtolapuutarhoja ei ole viemäröity siten, että yksittäinen siirtolapuutarhamökki voisi liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Palstojen reunaan on yleensä vedetty kesävesijohto, joka on joillakin palstoilla edelleen vedetty mökkiin sisälle. Palstojen jätevesien käsittelyyn on katsottu tarpeelliseksi tehdä ohjeistus. 1. Vesijohto tulee palstan rajalle, josta vesi kannetaan mökkiin Kun mökkiin ei tule paineellista vettä, jätevesien käsittelylle ei ole annettu erillisiä puhdistustehovaatimuksia. Oletuksena on, että vähäisiä määriä vettä käytetään tällöin vain tiskaamiseen ja ruoan valmistukseen eikä esim. suihkua ole. Vähäiset pesuvedet voidaan omalla mökkipalstalla imeyttää maaperään esim. imeytyskaivon tai kivi-/sorapesän kautta tai käyttää puiden, pensaiden ja kompostin kasteluun. Vähäisiäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa suoraan ojaan tai puroon puhdistamattomina. 2. Vesijohto on vedetty sisälle mökkiin Kun vesi tulee paineellisena mökkiin, on joissakin mökeissä kasvatettu mökin varustelutasoa. Jos mökkiin on rakennettu suihku ja viemäriputki jätevesien johtamiseksi ulos, vaativat jätevedet jo hieman tehokkaampaa käsittelyä. Sopiva käsittely tällaisille jätevesille on esim. imeytyskaivo, johon on laitettu suodatushiekkaa. Suodatushiekan päälle voi halutessa vielä lisätä turvekerroksen. Suodatushiekka ja/tai -turve on vaihdettava yhden - kahden vuoden välein ja vaihtamisesta on pidettävä kirjaa. Siirtolapuutarhapalstojen koko ja sijainti eivät mahdollista vesikäymälästä, astianpesukoneesta tai pyykinpesukoneesta syntyvien jätevesien käsittelyä yksittäisellä palstalla. Mikäli siirtolapuutarhayhdistys sallii vesikäymälän rakentamisen tai astian- tai pyykinpesukoneen asentamisen yksittäiseen mökkiin, on näistä syntyvät jätevedet kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön, jonka loka-auto käy tyhjentämässä. Umpisäiliön tiiviys on tarkistettava säännöllisesti. Säiliön tyhjennyksistä ja tiiviyden tarkistamisesta on pidettävä kirjaa. Umpisäiliön tai imeytys-/suodatusjärjestelmän rakentamiselle on haettava siirtolapuutarhayhdistyksen ja rakennusvalvonnan hyväksyntä etukäteen. Vaikka vesijohto on vedetty mökkiin sisälle, on joissakin mökeissä veden käyttö kuitenkin hyvin vähäistä liittyen ruoan valmistukseen ja tiskaamiseen eikä esim. suihkua ole. Tällöin vähäiset pesuvedet voidaan omalla mökkipalstalla imeyttää maaperään esim. imeytyskaivon tai kivi-/sorapesän kautta tai käyttää puiden, pensaiden ja kompostin kasteluun. 3. Kemiallisen käymäläjätteen käsittely

Joihinkin siirtolapuutarhamökkeihin on hankittu kemiallinen käymälä. Kemiallista käymäläjätettä, jossa on bakteereja tappavaa nestettä, ei saa missään tapauksessa laittaa kompostiin, maahan eikä vesistöön. Käymäläjätteen voi tyhjentää siirtolapuutarhayhdistyksen osoittamaan tyhjennyspaikkaan. Mikäli yhdistyksellä ei ole tyhjennyspaikkaa, on käymäläjäte kuljetettava muualle ja laskettava viemäriverkostoon pieninä määrinä kerrallaan. Käymäläjäte pitää huuhdella runsaalla vedellä, jotta mikrobeille myrkyllinen aine laimenee riittävästi eikä viemäri tukkeudu. 4. Kuivakäymäläjätteen käsittely Siirtolapuutarha-alueella on myös mökkejä, joissa on oma kuivakäymälä. Kuivakäymälän jäte tulee kompostoida huolellisesti tiivispohjaisella alustalla sade- ja sulamisvesiltä suojassa. Kuiviketta tulee käyttää niin paljon, ettei kuivakäymälästä aiheudu hajuhaittaa eikä valumia. Tarkempia ohjeita kuivakäymälän hoitoon ja käymäläjätteen käsittelyyn löytyy mm. Käymäläseura Huussi ry:n julkaisemasta Kasvuvoimaa käymäläjätteestä ohjeesta. ON HYVÄ MUISTAA, ETTÄ MIETOJEN, YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN PESUAINEIDEN JA VEDEN SÄÄSTELIÄS KÄYTTÖ VÄHENTÄVÄT YMPÄRISTÖN KUORMITUSTA!

Valkeakosken kaupungin kaavoitustoimi / Hanna Ohtola 11.6.2007 Valmarin ryhmäpuutarha Rakennustapaohjeet Näiden ohjeiden tarkoituksena on ohjata Valmarin ryhmäpuutarhan rakentamista siten, että puutarhasta muodostuu yhtenäinen ja viihtyisä kokonaisuus. Tämä rakennustapaohje on hyväksytty rakennuslautakunnassa --- pvm---. Ryhmäpuutarhamökki A / B Ryhmäpuutarhamökit rakennetaan oheisten työpiirustusten mukaisesti ja sijoitetaan tontille asemapiirustuksen osoittamalla tavalla. Kuistin saa lasittaa. Talousrakennus (10 m 2 ) Talousrakennus (10 m 2 ) rakennetaan oheisten työpiirustusten mukaisesti ja sijoitetaan tontille asemapiirustuksen osoittamalla tavalla. Talousrakennus (7 m 2 ) Talousrakennus (7 m 2 ) rakennetaan oheisten pääpiirustusten mukaisesti ja sijoitetaan tontille havainnekuvan osoittamalle rakennusalalle. Pergola Esimerkki talousrakennuksen (7 m 2 ) ja pergolan sijoituksesta Talousrakennus (7 m 2 ) Pergolat / katokset Ryhmäpuutarhamökin yhteyteen voi rakentaa pergolan ulko-oleskelun viihtyvyyden lisäämiseksi sekä pienten sisätilojen jatkeeksi. Jos haluaa rakentaa pergolan, se tulisi toteuttaa noudattaen näitä ohjeita. Nämä ohjeet ovat mitoituksen suhteen suuntaa antavat ja pergola tulee suunnitella aina tapauskohtaisesti. Pergolan saa sijoittaa esimerkkikuvankuvan osoittamalla tavalla ryhmäpuutarhamökin ja talousrakennuksen väliin jäävälle suojaisalle alueelle. Pergolan maksimikoko on noin 5,0 x 2,5 m. Toki pergolan voi toteuttaa pienempänäkin.

Pergolan runkomalli. Yläpalkit voi viistota päästä kevyemmän ilmeen aikaansaamiseksi. Perustus Pergola tulisi perustaa riittävään syvyyteen routavaurioiden välttämiseksi. Routivalla maalla (kuten savi) saatetaan tarvita jopa parimetrinen kuoppa. Kuopan pohjalle valetaan anturamöykky, jonka keskelle työnnetään pystyyn pari harjateräksen pätkää. Kun betoni on kuivunut, voi anturalle laittaa muotiksi esimerkiksi halkaisijaltaan noin 200 mm pahvitötterön tai muun vastaavan. Täytä muotin ulkopuolinen osa kuopasta pönkittämään muottia. Vala betoni muotteihin ja sijoita valun yläpäähän valmiiksi pulttirei itetyt lattaraudat tolpankannattimiksi. Tue raudat vesivaa an avulla tarkasti pystyyn betonin kuivumisen ajaksi. Nurkkatolpat Nurkkatolpat voivat olla joko yksipuiset tai useasta osasta kasatut. Alle kolmen metrin runkoväleissä tolpiksi riittää nelosnelonen (100 x 100 mm). Yläpalkisto Kun katkaiset nurkkatolppien päät oikeaan korkeuteensa, tee niihin samalla yläpalkistojen vaatimat loveukset ja/tai katso sopivat naulauslevyjen paikat. Pääpalkit (50 x 150 mm) kiinnitetään nurkkatolppiin ja/tai mökin seinään ja pääpalkkeihin kiinnitetään yläpalkit (50 x 100 mm). Yläpalkit voi viistota päästä kevyemmän ilmeen aikaansaamiseksi. Kattaminen Pergolan voi kattaa valokatteella, tai jättää kattamatta. Vihermajaan viehtynyt tuskin kattaa pergolaansa estämään köynnöskasvien vapaata kasvua. Jos aiot kattaa pergolan, tee katosta mökistä loivasti poispäin viettävä (noin 5 10 astetta), jotta mökki

ei kärsi valumavesistä. Kate tulisi olla läpinäkyvää ja väritöntä profiloitua muovikatetta, eikä peltiä tai huopaa, jottei pergolasta tulisi turhan raskaan näköinen. Kansilaudoitus Kansilaudoituksen tekee helpoimmin uivana pihatasona kestopuuritilöistä (600 x 600 mm), jotka naulataan hiekalla tai soralla tasatun alustan päälle asennettuihin kestopuujuoksuihin. Koska pergola rajautuu rakennusten seiniin, pergolaan ei saa rakentaa muita seinämiä tai lasituksia. Pergolan tulee maalata punamullan tai valkoisen väriseksi. Aitaaminen Tontit voi halutessaan rajata joko pensasaidoilla tai enintään 1,2 metriä korkealla puurakenteisella aidalla. Puurakenteiset aidat tulisi perustaa riittävään syvyyteen routavaurioiden välttämiseksi. Aidoissa tulee välttää liikaa koristeellisuutta ja pitäytyä yksinkertaisissa, ryhmäpuutarhamökkien tyyliin sopivissa aidoissa. Alueelle sopiva puuaidan väri on punamulta tai valkoinen. Suurissa kokonaisuuksissa, kuten esimerkiksi koko pihan kiertävissä aidoissa tulee käyttää punamultaväriä. Pienemmissä aidoissa ja yksityiskohdissa voi käyttää valkoista väriä. Aitamalleja Pysäköintialueet Pysäköintialueet toteutetaan asemapiirustuksen/havainnekuvan mukaan ja ne tulee aidata pensasaidalla. Rakennuslautakunta hyväksynyt 1.12.2009 46. Liitteet Asemapiirros 1:500 (alue 1.) - Asemapiirroksessa on esitetty alueen mitoitusperiaatteet Työpiirustus, pohjat 1:50, ryhmäpuutarhamökki (A ja B) Työpiirustus, leikkaus ja julkisivut 1:50, ryhmäpuutarhamökki (A ja B) Työpiirustus, talousrakennus (10 m 2 ) Pääpiirustus, talousrakennus (7 m 2 )