Minna Toivanen HYVÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Minna Toivanen HYVÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tradenomikoulutus Liiketalouden koulutusohjelma syksy 2007

OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Yhteiskuntatieteiden, Liiketalouden ja hallinnon ala Koulutusohjelma Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä(t) Minna Toivanen Työn nimi Hyvä liiketoimintasuunnitelma Vaihtoehtoiset ammattiopinnot Taloushallinto Ohjaaja(t) Pekka Tervonen Toimeksiantaja Aika Sivumäärä ja liitteet Syksy 2007 47 + 39 Tiivistelmä Tämän lopputyön tarkoituksena on olla apuna henkilöille, jotka aikovat perustaa tai ovat kiinnostuneita perustamaan yritystä. Tämän työn tarkoitus on selvittää, millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma ja ovatko jo valmiit liiketoiminta-suunnitelmapohjat hyvän liiketoimintasuunnitelma- mallin mukaisia. Tässä työssä selvitetään lukijalle lyhyesti, mitä tarkoittaa yrittäjyys ja miten yrittäminen on kehittynyt Suomessa ja maailmalla. Lopputyö auttaa uutta yrittäjää valitsemaan omaan liiketoimintasuunnitelmaansa ne tärkeät osat, joita hän omassa yritystoiminnassaan tarvitsee menestyäkseen. Työn empiirinen osuus tehtiin kirjoituspöytätutkimuksena. Sen avulla tutkittiin muutamia valmiita liiketoimintasuunnitelmamallipohjia. Tutkimuksen perusteella luotiin liiketoimintasuunnitelmamallipohja, joka vastaa teoriaa. Opinnäytetyön liitteenä on tekijän oma liiketoimintasuunnitelmamalli, jota voi käyttää suunnitelman tekemiseen. Kieli Asiasanat Säilytyspaikka Suomi Hyvä liiketoimintasuunnitelma, yrittäjyys, yrittäminen Kajaanin ammattikorkeakoulun Kaktus-tietokanta Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto

THESIS ABSTRACT School Business Degree Programme Business Administration Author(s) Minna Toivanen Title Good Business Plan Optional Professional Studies Economy Instructor(s) Pekka Tervonen Commissioned by Date Total Number of Pages and Appendices Autum 2007 47+ 39 Abstract The purpose of this final year project is to help persons who are going to start or are interested in starting their own business. In addition, it aims to find out what is a good business plan like and whether all the ready-made business plan forms comply with the good business pla n model. Entrepreneurship is also dealt with in the work briefly, especially how it has developed in Finland and around the world. This final year project will help a new entrepreneur to find the most important things to include in his/her business plan to be successful. The desk research was used as the method analysing a few business plan model forms. The aim of the research was to draft a business plan model form based on the theory. Model of a good business plan has been attached to the thesis paper as a result of the project. Language of Thesis Keywords Deposited at Finnish good business plan, business plan, entrepreneurship Kaktus Database at Kajaani University of Applied Sciences Library of Kajaani University of Applied Sciences

KUVIOT KUVIO 1. Mooren yrittäjäksi ryhtymisen kaavio 3 KUVIO 2. Elinkeinorakenteen kehitys v. 1950-2000 5 KUVIO 3. Ympäristöarvioinnin kenttä 12 KUVIO 4. Liike- idean kuvio 22 KUVIO 5. SWOT- analyysi 26

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 YRITTÄJYYS JA YRITTÄMINEN 2 2.1 Yrittäminen ja yrittäjäksi ryhtyminen 2 2.2 Yrittäjyys Suomessa 4 2.3 Yrittäjyys Euroopassa 5 3 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA, HYÖDYT JA HAITAT 8 3.1 Liiketoimintasuunnitelman perusteet 8 3.2 Liiketoimintasuunnitelman hyödyt ja haitat 9 4 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 10 4.1 Yrityksen perustiedot ja tausta 11 4.2 Yrityksen liiketoimintaympäristö 11 4.3 Toiminta- ajatus 13 4.4 Yrityksen strategia, tavoitteet ja visio 14 4.4.1 Strategia 14 4.4.2 Tavoitteet 16 4.4.3 Visio 19 4.5 Liike-idea ja sen osat 20 4.6 Markkinointisuunnitelma 22 4.7 Tuotekehityssuunnitelma 23 4.8 Tuotantosuunnitelma eli palveluiden tuottaminen 23 4.9 Henkilöstösuunnitelma 23 4.10 Taloussuunnitelma 24 4.11 Riskien arviointi 25 5 RAHOITTAJAN VAATIMUKSET LIIKETOIMINTASUUNNITELMALLE 28 6 TUTKIMUSMENETELMÄ 30 6.1 Teoria, aineisto ja sen hankinta 30 6.2 Analysointi ja arviointi 31

7 TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI JA TUTKIMUKSEN TULOKSENA ESITETTÄVÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 33 7.1. Finnvera 33 7.2. Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketoimintasuunnitelmapohja 34 7.3. Tiedosta Oy alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelma 35 7.1 Johtopäätökset 36 8 POHDINTA 38 LÄHTEET 39 LIITTEET

1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aihe on saanut alkunsa toisen opiskeluvuoden englannin kurssilla. Tehtävänä oli kirjoittaa "essee" aiheesta, jos perustaisit yrityksen, millainen se olisi. Aihe kiinnosti niin paljon että alettiin kehitellä liikeideaa. Opettaja piti ideaa hyvänä ja toimintakelpoisena. Tästä lähti ajatus mahdollisen yrityksen perustamisesta ja liikeidean kehittämisestä. Liikeidea ei ole lähtöisin hetken mielijohteesta, vaan pienenä siemenenä itänyt jo pidemmän aikaa. Liiketoimintasuunnitelmia kuitenkin löytyy lähes yhtä monta kuin on yrityksiäkin. Eli suurin ongelma on, mistä löytää se hyvä liiketoimintasuunnitelma, joka olisi minun tarpeitteni mukainen. Jotta liikeideaa voi alkaa kehittää ja miettiä yrittäjäksi ryhtymistä, tulee liiketoimintasuunnitelma olemaan tärkeä väline tässä tehtävässä Opinnäytetyöni tulee siis olemaan yritysideasta liikeideaksi ja liiketoimintasuunnitelma yritykselle. Tavoitteena opinnäytetyössä on löytää seuraaviin kysymyksiin vastaukset. Mitä on yrittäminen ja yritystoiminta? Millainen on hyvä liikeidea ja mitä liikeideaan sisältyy? Millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma ja mitä siihen kuuluu? Mitä liiketoimintasuunnitelmaan pitäisi sisällyttää, jotta se on toimiva? Opinnäytetyö rakentuu kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäisessä osassa kerrotaan ensin teoriaa yritystoiminnasta, liikeideasta sekä liiketoimintasuunnitelmasta, sekä näihin liittyvistä oleellisista osista. Empiria osassa tutkitaan kirjoituspöytä- tutkimuksen avulla ovatko valmiit liiketoimintasuunnitelmapohjat hyviä ja mitä ne sisältävät. Löytyykö niistä vaadittavat kohdat, joita esimerkiksi Finnvera ja TE -keskus vaativat, kun yrittäjä hakee tukea/lainaa edellä mainituilta tahoilta. Empirian ja teorian pohjalta on tavoitteena tehdä hyvä liiketoimintasuunnitelmamalli, joka täyttää tarvittavat vaatimukset ja on helppo täyttää. Toivon että tästä työstä on hyötyä niin itse tekijälle, kuin muillekin omaa yritysideaa hautoville. Työn tavoitteena on yleisellä tasolla selvittää, millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma, joten tutkimuksen tulokset ovat vapaasti käytettävissä.

2 2 YRITTÄJYYS JA YRITTÄMINEN Yrittäjyyttä on ollut jollain tapaa jo aikojen alusta lähtien, vain määrittelyt ovat vaihdelleet eri aikakausina. Yrittäjä- käsite on muotoutunut vuosisatojen saatossa. Yrittäjyyden voidaan katsoa alkaneen jo kivikaudelta, jolloin elettiin omavaraistalouden aikaa. Ajan myötä ihmiset kuitenkin havaitsivat, että kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tuottaa itse. Ymmärrettiin erikoistua tiettyjen asioiden tuottamiseen ja vaihtaa palveluita ja tuotteita keskenään. Tällöin saivat myös käsityöläisammatit alkunsa. Koska kaikki vaihdettavat tuotteet eivät olleet yhtä arvokkaita, kehiteltiin myös raha ja tästä tuli arvon mitta ja vaihdon väline. Aatelistosta, papistosta ja talonpojista koostunut feodaaliyhteiskunta vallitsi keskiajan Eurooppaa. Joka säädyllä oli omat toimensa. Aatelisto huolehti yhteiskunnan turvallisuudesta, papisto hengellisestä hyvinvoinnista ja talonpojat käsityöläisten kanssa elättivät nämä muut säädyt. Henkilö, jolla on vakituinen asuinpaikka jossain ETA-maassa, voi lain mukaan perustaa yrityksen Suomeen ja muihin ETA-maihin. Jo alaikäinen henkilö voi perustaa oman yrityksen, mutta siihen vaaditaan huoltajan tai edunvalvojan lupa. Rajoituksena on kuitenkin osakeyhtiö ja osuuskunta, joita alaikäinen ei voi olla perustamassa. 2.1 Yrittäminen ja yrittäjäksi ryhtyminen Yrittäjä ja yrittäminen käsitteitä käytetään nykypäivänä hyvin löyhästi. Yrittäjyyden määritelmää ei enää pidetä pelkästään omistajayrittäjyytenä vaan se voi tarkoittaa myös erilaisia johtamis- tai motivaatioteorioita. Tästä hyvänä esimerkkinä on sisäinen yrittäjyys- termi. Yrittäjä- käsitteellä tarkoitetaan ihmistä, joka käynnistää ja harjoittaa liiketoimintaa omalla riskillään, itsenäisenä yrittäjänä. Itsessään yrittäjä- termiä ei pidetä ammattina, vaan harjoittaakseen liiketoimintaa yrittäjällä tulee olla jokin ammattitaito, jota hän käyttää hyväkseen. Yrittäjäksi ryhtymiseen voivat syynä olla esimerkiksi pyrkimys itsensä toteuttamiseen, tuoteuutuuden kehittäminen, markkinoiden löytäminen, ammattitaito tai koulutus, aikaisemmat asiakaskontaktit, pyrkimys parempaan työskentelyilmapiiriin ja työttömyys tai sen uhka. Yrit-

3 täjäksi ryhtymistä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavan kuvan tavalla. kuvio. 1. Mooren yrittäjäksi ryhtymisen kaavio (Antikainen A., Sutinen M. 1996, 24) Yrittäjäksi ei ryhdytä hetken mielijohteesta, vaan se vaatii huolellista harkintaa ja kypsyttelyä. Yrittäjän on oltava realistinen ja kriittinen perustettavan yrityksen mahdollisuuksien suhteen. Jotta menestyy yrittäjänä, tarvitaan muutakin kuin kokemusta ja koulutusta. Tarvitaan myös voimakas halu ja tahto toimia yrittäjänä. Suoritusmotivaatio onkin yksi yrittäjän perusominaisuuksista. Yrittäjän täytyy sitoutua voimakkaasti yritykseen ja ottaa samalla riskejä henkisten voimavarojen riittämisestä sekä mahdollisesta taloudellisesta ahdingosta. Yrittäjäksi ei sovikaan kuka tahansa, vaan yrittäjältä vaaditaan henkisiä ominaisuuksia joita yrittäjäpersoonalla täytyy olla. Näitä ovat muun muassa korkea riskinottokyky, voimakas tahto, kunnianhimo sekä taito tulla toimeen ihmisten kanssa. Erilaisia yritysprofiileja eli yrittäjiä on kolmenlaisia. Näitä ovat: 1) Käsityöläisyrittäjä. Arvostaa työtyytyväisyyttä, hänelle keskeisintä ja tärkeintä on hyvän tuotteen valmistus. 2) Klassinen yrittäjä. Arvostaa yrityksen tuottamaa voittoa ja sen antamaa toimeentuloa. Klassista yrittäjää kiinnostaa vähemmän tuotteiden valmistus kuin käsityöläisyrittäjää. 3) Toimitusjohtajayrittäjä. Tärkeintä tällä profiililla on aseman tuoma status ja arvostus.

4 Hän ei osallistu lainkaan tuotteidensa valmistukseen. Aloittava tai yrityksen perustamista vasta suunnitteleva tai haaveileva yrittäjä voi selvittää omat kykynsä ja mahdollisuutensa yrittäjänä erilaisten testien avulla. Suomesta löytyy eri tahoja, jotka tuottavat yrityskoulutuksia ja tekevät myös näitä yrittäjyystestejä ja analyyseja. Nämä antavat myös tukea ja neuvoja yrittäjäksi ryhtymisessä ja yrityksen perustamisessa. Tahoja jotka antavat tällaisia palveluja ovat esimerkiksi Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TEkeskukset), työvoimatoimistojen yritysosastot sekä Suomen uusyrityskeskukset. 2.2 Yrittäjyys Suomessa Kun verrataan nykysuomen yrittäjyyttä 1900- luvun alun yrittäjyyteen, on ero huima. 1900- luvun alussa Suomen väestöstä on ollut yli 50 % sellaista joita on voitu kutsua elinkeinon- tai ammatinharjoittajaksi. Tuolloin yrittäjät ovat olleet suutareita, räätäleitä, kauppiaita tai muita maallisempia ammatinharjoittajia. 1950- luvulta lähtien alkutuotannon (maa- ja metsätalouden) osuus yritystoiminnasta on pudonnut lähes puolesta alle kymmenen prosentin. Samassa ajassa vastaavasti palveluiden ja muun yritystoiminnan osuus on yli kaksinkertaistunut. Osa alkutuotannon määrän vähenemisestä selittyy sillä, että työvoima siirtyi Ruotsiin palkkatöihin tai eläkkeelle. Syitä yrittäjyyden romahtamisesta sota-ajan jälkeen on myös selvitetty. Kolme merkittävintä syytä ovat olleet: 1 negatiivinen asenneilmasto 2 yrittämisen vaikeutuminen, byrokratian lisääntyminen 3 kulutuksen rakenne ja ihmisten tarpeet. Yrittäjyyden arvostus on kuitenkin alkanut nousta 1970- lähtien jatkuvasti. Yrittäjyyden arvostus niin yhteiskunnallisesti kuin yksittäistenkin ihmisten tasolla kohosi yksilöllisyyden arvostuksen ja muun asennemaailman muuttumisen myötä. Yrittäjyys havaittiin yhteiskuntaa eteenpäin vieväksi voimaksi, jonka vaikutukset ovat enemmän positiivisia kuin negatiivisia.

5 (Sutinen. 1996. s. 19-21) Kuvio 2. Elinkeinorakenteen kehitys v. 1950-2000 (Lojander 2004, 13.) Suomen hallitus pyrkii kannustamaan yrittäjyyteen. Yrittäjyyttä kohtaan olevia asenteita pyritään parantamaan lisäämällä alan koulutusta ja tietoa jakamalla erilaisten kampanjoiden avulla. Yksi hyvä kampanja on ollut 1995 2005 vietetty yrittäjyyden vuosikymmen. 2.3 Yrittäjyys Euroopassa Yrittäjyys on saanut alkunsa Ranskassa 1700- luvulla valistumisen aikana. Kun Ranskassa kyllästyttiin hovin ylelliseen elämään ja kansalaisten sortoon, alettiin vaatia tasa-arvoisuutta. Elinkeinovapauden kehittymisessä keskeisintä oli maanomistus ja ammattikunnat. Tätä kehitystä ja traditioiden murtamista kutsuttiin yrittäjyydeksi. Aluksi käsitettä käytettiin uusien työnteon ja omistamisen mallien kuvaamisessa, kuten maataloudesta ja myöhemmin teollisuudesta. Yrittäjyyden ensimmäisiä mallintajia olivat yhteiskunnassa toimineita merkittäviä vaikuttajia. He ponnistelivat suuresti, jotta vanhat traditiot saatiin muutettua. Tieteen mallintaminen ja yhteiskunnan muuttuvat olosuhteet vaikuttivat toinen toisiinsa. (Aaltio 1997, 28-54) Ammattikunnat olivat aiemmin vastakohta yrittäjyydelle. Ammattikunnat oli järjestelmä, joka nojautui tietyn ammatin traditioihin, alkuvaiheessa ilman muodollista sääntelyä, myöhemmin 1200- luvulta eteenpäin kiltoina. Ammattikunnat muodostivat oman sosiaalisen kulttuurinsa

6 ja järjestelmänsä, jonka kautta sukupolvelta toiselle siirtyivät niin tekninen osaaminen kuin arvot ja käyttäytymisnormitkin. Järjestelmä vaikutti yksilön elämänkulkuun ja kontrolloi hinnanmuodostusta, raaka-aineiden saantia ja koulutusta. Elanto riitti juuri ja juuri yksilön sosiaalisen elämän ylläpitoon kulloisenkin aseman mukaan. Järjestelmä rakentui eriasteisista portaista alkaen oppipojasta mestariksi. Kiltajärjestelmä oli vapaaehtoinen, mutta käytännössä kuitenkin liittyminen oli pakollista, jos halusi toimia ammattinsa harjoittajana keskiajan kaupungissa. Teollistuminen uhkasi aikanaan killan olemassaolon perustaa ja turvallisuutta. Kansainvälisen kaupan kasvaessa kehittyi ero itsenäisen käsityöläisen ja palkkatyöläisen sekä pääomaa vaativan suuryrityksen välillä. Käsityöläinen tuotti tuotteensa paikallisia markkinoita varten, kun taas teolliset yritykset palkansaajien vientikauppaa varten. Ammattikunnat yrittivät sinnikkäästi usein eritavoin vaikeuttaa teollisuuden kehittymistä, siinä onnistumatta. Monopolivalta murtui eri aikoihin eri maissa teollistumisen leviämisen myötä. (Aaltio 1997, 28-54) Yrittäjyyden käsite ja alku on siis lähtöisin Ranskasta. Ranskasta yrittäjyys levisi Britanniaan 1700- luvulla. Tämän käsitteen maahan toi klassisen talousteorian luoja Adam Smith (1720-1790), joka vietti useita vuosia Ranskassa. Smith oli vapaan kaupan kannattaja ja häntä kiehtoi Ranskalaisten elinkeinon vapaus, liberalismin aatteet ja innovatiivisuus. Britannian jälkeen yrittäjyyden käsite levisi ensin Saksaan, Itävaltaan ja USA:han. (Aaltio 1997, 28-54) Teollisuuden levitessä ja kehittyessä yrittäjyys alkoi rakentaa omaa toimintamuotoaan, organisaatiota. Tämän myötä yrittäjyyden painopiste taloudellisista prosesseista ja mekanismeista makrotasolla kääntyi yritykseen itseensä yrittäjyyden ympäristönä. Maailmansotien jälkeinen hyvinvoinnin kasvu ja yltäkylläisyys suurteollisuuden esiinmarssin jälkeen oli huipussaan 1970- luvulla. Modernin aikakauden aikana kasvuvauhti taittui ja kulutustavaroiden ydinmarkkinat kypsyivät aiheuttaen alikulutuskriisin. Tämä aiheutti etenkin Euroopassa työttömyyttä joka merkitsi kodittomuutta, kasvavaa köyhtymistä ja uusavuttomuutta. Tätä aikakautta luonnehtii se, että siirryttiin ennustettavuudesta epävarmuuteen. (Aaltio 1997, 28-54) Yrittäjyys on ilmiö, joka on noussut merkitykselliseksi kahdessa vaiheessa, traditionaalisuuden murtuessa ja sitten modernismin murtuessa. Molemmissa tapauksissa se on nostettu hierarkkisen toimintatavan murtajaksi. Yrittäjyys on jäänyt murrosajan ilmiöksi, jonka esimerkiksi suurtuotanto ja modernismi organisoitumisen muodossa peittivät alleen. Modernismin jälkeen tuli postmodernismi ja tällöin yrittäjyys nousi jälleen esille ottaen uuden asuinsijan

7 itselleen, organisaation. Yrittäjyyden noustessa uudelleen, annettiin yrittäjyyden uudelle asuinsijalle uusi nimitys, sisäinen yrittäjyys, entrepreneur. Tällä termillä haluttiin erottaa sisäinen yrittäjyys ulkoisesta yrittäjyydestä, eli entrepreneurista. (Aaltio 1997, 28-54) Yrittäjyyden tarina on säilynyt sen alusta alkaen ja pysynyt perusominaisuuksiltaan muuttumattomana. Yrittäjyys on muuttunut ilmiöstä uudenlaisen toimintatavan kuvaajaksi, mutta se säilytti luonteensa seikkaillessaan maasta ja aikakaudesta toiseen. Termin yrittäjyys semanttinen kehitys alkaa siitä, kun se aluksi kuvasi yrittäjän omaehtoista yrittäjyyttä. Teollistumisen alkaessa yrittäjyys kuvattiin talouden prosessin, omistamisen ja työnjaon terminä. Modernissa ajassa talouden prosessit poistuivat yrittäjyyden kuvauksista ja yrittäjyys löysi sijansa yrityksen sisältä luoden ulkoisen yrittäjyyden termin. Postmodernin ajan tullessa kehittyi sisäisen yrittäjyyden termi. Jää nähtäväksi, löytääkö yrittäjyys vielä neljännen mallin toiminnalleen. Tämän näkee tulevaisuudessa. (Aaltio 1997, 28-54.)

8 3 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA, HYÖDYT JA HAITAT Liiketoimintasuunnitelma (Business plan) on lähtöisin USA:sta ja rantautunut Suomeen 1980- luvulla. Liiketoimintasuunnitelmia löytyy maailmasta yhtä paljon, kun on yrityksiäkin. Myös valmiita liiketoimintasuunnitelmapohjia löytyy jokaisen tarpeiden mukaisesti. Mutta millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma? Ovatko nämä valmiit mallit sellaisia, kuin niiden tulisi olla ja mitä niiltä vaaditaan? Millaiseksi on määritelty hyvä liiketoimintasuunnitelma? Seuraavissa luvuissa tarkastellaan hyvän liiketoimintasuunnitelman teoriaa ja mallia sekä tekoprosessia, jonka pohjalta hyvä liiketoimintasuunnitelma tulisi tehdä, jotta se palvelisi kaikkia tahoja parhaimmalla mahdollisella tavalla. Yritys tarvitsee toimiakseen liiketoimintasuunnitelman. Tämän avulla se hallitsee toimintaansa kokonaisuudessaan. Liiketoimintasuunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet onnistua tehtävässään. Hyvä liiketoimintasuunnitelma on apuväline, jonka avulla tehdään päätöksiä ja ratkaisuja sekä tarkistetaan ovatko päätökset olleet suunnitelman mukaisia. 3.1 Liiketoimintasuunnitelman perusteet Olet sitten perustamassa yritystä tai laajentaessa/kehittämässä yrityksesi toimintaa, on liiketoimintasuunnitelma erinomainen väline näiden toteuttamisessa. Liiketoimintasuunnitelma voi myös olla tietyille tahoille kriteerinä rahoitusta haettaessa. Hyvä liiketoimintasuunnitelma vastaa moniin yrittäjää ja rahoittajia sekä muita tahoja askarruttaviin kysymyksiin. Näitä voivat olla esimerkiksi: Missä olemme nyt? Mihin olemme menossa ja miksi? Miten valittuun päämäärään päästään? Jotta yritys hallitsee toimintansa kokonaisuutta, tarvitsee se sitä varten liiketoimintasuunnitelman. Aina kun tehdään päätöksiä valinnoista tai ratkaisuista, on liiketoimintasuunnitelma hyvä perusta niiden tekemiseen. Suunnitelman avulla valintoja tai ratkaisuja peilataan pidemmän aikavälin näkemyksiin ja visioihin.

9 3.2 Liiketoimintasuunnitelman hyödyt ja haitat Monille rahoittajille ja tahoille on yksi isoimmista vaatimuksista liiketoimintasuunnitelman tekeminen, kun aloittaa yritystoiminnan. Hyvin ja perusteellisesti tehty liiketoimintasuunnitelma onkin erittäin hyödyllinen, kun haluaa saada ison rahoittajan tuen taakseen. Tehty liiketoimintasuunnitelma on myös aloittavan yrittäjän suunnan näyttäjä yritystoiminnan alkutaipaleella. Kun yrittäjä on tehnyt valintansa liiketoimintasuunnitelmaan, on sen pohjalta hyvä toimia. Joskus kuitenkin yrittäjä tukeutuu liikaa liiketoimintasuunnitelmaansa, eikä halua poiketa mitenkään suunnitelmastaan. Tämä voi olla joskus haittana liiketoiminnan kasvussa tai muutoksissa ja se voi vaikeuttaa toimintaa pidemmällä aikavälillä.

10 4 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoimintasuunnitelman rakenne on lähes aina erilainen. Jokainen yritys tekee omiin tarpeisiinsa sopivan suunnitelman. Tärkeintä suunnitelmassa on, että se etenee loogisesti ja kattaa kaikki olennaiset liiketoimintaan kuuluvat ulottuvuudet. Prosessina liiketoimintasuunnitelman tekeminen on työläs ja vaatii yritystoiminnan kokonaisuuden hyvää hallintaa. Liiketoimintasuunnitelma on kirjallinen tiivis esitys, jossa kerrotaan perustellusti yrityksestä ja sen toimintaympäristöstä. Pituudeltaan esitys voi olla muutamasta sivusta jopa 30 sivuun (sisältäen liitteet) riippuen yrityksen koosta ja toimialasta. Liiketoimintasuunnitelma sisältää kaiken mahdollisen tiedon, jota tarvitaan yrityksen pyörittämisessä nyt ja tulevaisuudessa. Suunnitelman tarkoituksena on suunnata katse tulevaisuuteen, maksimissaan 3-5 vuoden päähän ja tehdä tavoitteet sille ajanjaksolle. Liiketoimintasuunnitelman sisällys riippuu paljon siitä onko yritys uusi vai onko tarkoitus kehittää vanhaa yritystä. Aloittavan yrityksen suunnitelmassa on hyvin paljon epävarmoja hahmotelmia ja visioita tulevaisuudesta, kun taas jo pidempään toimineella yrityksellä sen historia antaa mahdollisuuksia tulevaisuuden toiminnan kehittämiselle. (Pitkämäki 2001, 9) Koska jokainen yritys on omanlaisensa, ei kaiken kattavaa kaikille yritysmalleille sopivaa liiketoimintasuunnitelmamallia voi mahdollisesti tehdä. Näin ollen jokainen yrityksen perustajalla tai sellaisen perustamista suunnittelevalla on hyödynnettävissä jo olevia mallipohjia ja tehdä omaan käyttöön soveltuvan suunnitelman. Tällöin yritys noudattaa omaa lähestymis- ja työskentelytapaansa ja tekee suunnitelman käyttäen omia lähtökohtia. Seuraavissa alaluvuissa käydään lävitse liiketoimintasuunnitelman rakennetta tarkemmin otsikoittain. Koska kaikki liiketoimintasuunnitelmamallit ovat erilaisia, on tässä työssä käytetty rakennesovellusta useammasta pohjasta. Näistä osioista ja otsikoista jokainen yrittäjä valitsee omiin tarpeisiinsa sopivat.

11 4.1 Yrityksen perustiedot ja tausta Liiketoimintasuunnitelman ensimmäinen ja tärkeä kohta on yrityksen perustietojen ja taustan selvittäminen. Suunnitelman alkuun kirjataan perustietoja perustettavasta yrityksestä sekä yrittäjästä. Perustietoja ovat esimerkiksi yrityksen nimi, toimiala, yhtiömuoto ja sijainti. Yrittäjästä ja yrityksen perustajasta kerrotaan nimi/nimet, koulutus, mahdollinen työkokemus yrityksen toimialalta, taloudelliset mahdollisuudet sekä yrityksen perustamisen syyt. Perustiedoissa voi kertoa myös yleisesti yrityksen toiminta-alueesta. (Lojander 2004, 28.) Jos yritys on perustettu jo aiemmin ja sille tehdään myöhäisemmässä vaiheessa liiketoimintasuunnitelma, kerrotaan tässä osiossa yrityksen historiaa. Eli milloin yritys on perustettu, miten yrityksen toiminta on kehittynyt vuosien varrella. 4.2 Yrityksen liiketoimintaympäristö Viimeistään liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä yrityksen kannattaa selvittää oma liiketoimintaympäristönsä. Yritys saa parhaiten informaatiota liiketoimintasuunnitelmaansa omilta sidosryhmiltään. Parhain sidosryhmä onkin asiakkaat, vaikka he eivät kovinkaan usein osaa täsmentää täysin mitä he haluavat tai odottavat. Yrityksen onkin osattava aistia asiakkaan tarpeet ja toiveet ja luoda siten jotain, mitä asiakkaat eivät ole vielä osanneet odottaa. Asiakkaiden lisäksi hyviä tietolähteitä ovat esimerkiksi lehdet ja ammattijulkaisut, rahoittajien ja julkisten yhteisöjen toimialakohtaiset analyysit ja barometrit sekä kilpailijoiden yritys- ja tuote-esitteet sekä kilpailijoiden tuotteet. Hyvänä apuna ovat myös tavaran tai palveluiden toimittajat, alan seminaarit, konsultit ja kouluttajat yms. Hyvässä liiketoimintasuunnitelmassa yrityksen täytyy löytää yrityksen toimintaan olennaisesti vaikuttavat tekijät ja yhdistää ne luovaan ajatteluun. Jotta yritys löytää olennaisimmat tiedot, on sen tutustuttava riittävän runsaaseen lähdeaineistoon. Tämä auttaa yritystä välttämään virhearviointeja ja virheellisiä valintoja. Toimintaympäristön arviointiin hyvänä apuna on seuraava ympäristöarvioinnin kenttä- kuva. Kyseinen ympäristöarvioinnin kenttä kuvaa ympäristöä, jossa yritys toimii ja tekijöitä, jotka

12 vaikuttavat toimintaan joko välittömästi tai välillisesti. Sisimmäinen kenttä rajaa yrityksen jokapäiväisen kilpailun. Sitä seuraavaan kenttään sijoittuu Kilpailu- ja yhteistoimintaympäristö. Tätä kenttää ulompana on sisäiset sidosryhmät ja kaikkein uloimmassa kentässä on tärkeät ulkoiset sidosryhmät. Kuvan vasemmasta alakulmasta löytyy tekijät, joissa tapahtuvat muutokset toimivat yleensä pitkän ajanjakson vaikuttajina. (Pitkämäki. 2001, 20-21.) kuvio.4. Ympäristöarvioinnin kenttä (Pitkämäki 2001, 20-21) Liiketoimintasuunnitelmassa tulee arvioida jokaisen muutoksen mahdolliset vaikutukset oman yrityksen toimintaan. Mahdolliset muutokset havaitaan joko hyvin helposti tai vaikeasti, joskus niitä ei edes tiedosteta. Kilpailuympäristössä tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin niin selviä, että ne eivät jää huomaamatta yritykseltä. Mahdolliset muutokset ja epäjatkuvuudet toimivat yleensä muutosmagneetteina, joiden pitäisi aiheuttaa aina pohdintaa ja uudelleensuunnittelemista. Yleisen ympäristön vaikutuksia ei aina osata tiedostaa, eivätkä ne tunnu yhtä välittömiltä kuin kilpailuympäristön muutokset. Yleensä muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa. Tämä johtuu ympäristön muutosvauhdin kasvusta. (Pitkämäki 2001, 21) Yrityksen on tunnistettava toimintaympäristöstään kolme olennaista tekijää, jotta se löytäisi oikeat tekijät valintojensa perustaksi. Niitä ovat toimialan luonne, menestymisen edellytykset ja sidosryhmien vaikutukset. Nämä tekijät antavat liiketoimintasuunnitelman keskeisimmät rakennuspalikat.

13 Toimialan luonteen avulla kartoitetaan alalle tyypillinen toimintatapa. Se kertoo ihmisten välisistä suhteista ja suhteiden rakenteista. Toimialan luonteen kartoituksella kuvataan myös toimialalla tapahtuvia muutoksia, epäjatkuvuuksia sekä mahdollisia uhkia sekä tietysti mahdollisuuksia, joita ympäristö tarjoaa. Menestymisen edellytykset kuvaavat kilpailutekijöitä, joiden kartoittaminen varmistaa yritystoiminnan onnistumisen. Sidosryhmien vaikutuksissa arvioidaan tarvittavan suhdeverkoston laajuus ja luonne. Kuinka yritys hankkii sidosryhmiä ja kuinka ne tukevat yrityksen toimintaa. Yksi hyvä tapa selvittää yrityksen liiketoimintaympäristöä on käyttää erilaisia analyysejä apuna. Tällaisia analyyseja ovat markkinoiden analyysi, kilpailutilanneanalyysi sekä tuotteen ja toimialan analyysi. (Pitkämäki 2001, 20-26.) 4.3 Toiminta- ajatus Toiminta- ajatus kertoo, miksi yritys on olemassa. Se kertoo myös alueen, jolla yritys toimii. Kaikilla yrityksillä on syy, miksi ne on perustettu. Syy voi olla esimerkiksi tarjota etuuksia, palveluksia tai tuotteita tietylle ryhmälle tai alueelle. Toiminta- ajatuksen selvittäminen ja tekeminen on aloittavan yrityksen ensimmäinen tehtävä. Se kertoo yrittäjän peruslinjauksen ja tiivistää tärkeimmän tiedon yrityksestä itselleen ja muille mitä aikoo tehdä. Etenkin isoissa yrityksissä toiminta- ajatus on tärkeä, koska siellä ylimmän johtajaportaan ja alimman työntekijäportaan välillä toimii paljon työntekijöitä. Toiminta- ajatus takaa sen, että työntekijät ja muut sidosryhmät saavat oikeanlaisen kuvan yrityksestä. Toiminta- ajatuksesta on olemassa monta erilaista määritelmää. Seuraavaksi muutama esimerkki: - Toiminta- ajatus on toiminnallinen oivallus, jonka varaan yrityksen toiminta perustuu. Se rajaa yrityksen toimintakentän. Toiminta- ajatuksen määrittely voi tapahtua luonnonvarojen, tuotteiden tai tarpeiden pohjalta. - Toiminta- ajatus antaa vastauksen kysymykseen, mitä tarkoitusta varten yritys on markki-

14 noilla. - Toiminta- ajatus on se päämäärä, jonka yritys kaikella toiminnallaan pyrkii saavuttamaan. Se on ajoituksellinen perusta, joka luonnehtii yrityksen olemassaolon syyn. Onko tarjolla sellaista palvelua, mitä muilla ei vielä ole. Onko vielä asiakkaita, joita nykyiset yritykset eivät tavoita. Missä voidaan säästää ja missä panostaa? (Antikainen, Sutinen 1996, 65-66.) Toiminta-ajatukselle voidaan käyttää myös seuraavia termejä: tarkoitus, tehtävä tai missio. Toiminta- ajatuksessa ei puhuta rahamääräisistä tavoitteista tai päämääristä, ne määritellään vasta kun toiminta- ajatus on määritelty. Toiminta- ajatus tulee tehdä niin, että se mahdollistaa yrityksen kehittymisen joustavasti eikä rajoita yrityksen toimintaa sekä suunnittelua. Toiminta- ajatusta pitää pystyä muuttamaan tarvittaessa, esimerkiksi kun toiminta laajenee uudelle alueelle. Toiminta- ajatusta määriteltäessä tulee selvittää seuraavanlaisia seikkoja: a) ketkä ovat yrityksen asiakkaita nyt ja tulevaisuudessa, b) mitä asiakas ostaa, c) mitä asiakas arvostaa tuotteessa tai palvelussa. (Antikainen, Sutinen 1996, 65-66) 4.4 Yrityksen strategia, tavoitteet ja visio Pelkkä liiketoimintaympäristön arviointi ja toiminta- ajatuksen tekeminen ei tee yrityksestä menestyvää ja omintakeista. Jotta yritys erottuisi muista samankaltaisista yrityksistä, täytyy siinä olla jotain erikoista. Yrityksen strategian, tavoitteiden ja vision tekeminen personoi yrityksen toimintaa niin, että se erottuu muista. Seuraavissa luvuissa käsitellään näitä aiheita tarkemmin. 4.4.1 Strategia Yrityksen strategia on liiketoimintasuunnitelman perusta, joka sisältää toiminnan juonen. Yrityksen strategian luominen on pohtimista, uusien mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen löytämistä. Strategian laatimisessa eivät ole esteenä vanhat kaavat tai rakenteet. Strategian luo-

15 minen on luovaa, sitä tarkastellaan eri perspektiiveistä, löydetään uusia kytkentöjä, tarkastellaan todellisuutta oman näkökulman ulkopuolelta ja irtaannutaan ajasta sekä paikasta. Yrityksen tehdessä strategiaa, se uskoo voivansa vaikuttaa asioihin ja että visiot toteutuvat oikeiden valintojen ja kovan työn avulla. Visiot voivat toteutua myös sellaisenaan, jos visio on oikeanlainen ja yrityksellä on tarpeeksi onnea ja sattumaa mukanaan. Pienyritystä ei koskaan hallita pelkällä strategisella suunnittelulla, vaan se vaatii edellä mainittuja asioita. Strategia on hyvä silloin, kun se menestyy. Tämä vaatii siis jotain sellaista, jota muilla yrityksillä ei vielä ole. Se onkin pienten yritysten kulmakivi. (Räsänen 1997, 101.) Strategiat ovat hyvin erilaisia eri yrityksillä. Se voi olla sopeutuva, hyökkäävä, puolustava ja se voi vaihdella eri aikoina. Strategiat määrittelevät tiettyjä toimintaperiaatteita ja niitä tehdessä määritellään miten yritys toimii parhaiten resursseillaan. Porter (s. 1947) on kehittänyt kilpailustrategian, jonka avulla yritys pyrkii saavuttamaan kilpailuetua markkinoilla. Kun valitaan kilpailustrategioita, ovat asiakkaiden kokema arvo ja yrityksen osaaminen ja voimavarat tärkeitä lähtökohtia. Kilpailustrategia kootaan johtopäätöksistä, jotka on tehty esimerkiksi yrityksen strategisista tavoitteista, toimintaympäristön analyysistä sekä yrityksen sisäisen toiminnan analyysistä. Lisäksi strategian valintaan vaikuttaa yrityksen tämän hetkinen osaaminen ja avainhenkilöiden arvot. Porterin strategian mukaan yrityksellä on kolme vaihtoehtoista tapaa kilpailla saavuttaakseen kilpailuetua ja parempaa kannattavuutta. Porterin kilpailustrategioita ovat kustannusjohtajuus, differointi sekä fokusointi. 1 Kustannusjohtajuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on ylivertainen kustannustehokkuus kilpailijoihin nähden, silloin kun yrityksellä on alhaisemmat kustannukset kuin muilla kilpailijoilla. Tällöin yritys voi myydä tuotteitaan alhaisemmilla, mutta kuitenkin kannattavilla hinnoilla muihin yrityksiin verrattuna. Kustannusjohtaja ei kuitenkaan saa jättää huomioimatta differoinnin perusteita, kuten laatua ja palvelua. Jos sen jättää huomioimatta, joutuu se mahdollisesti laskemaan hintojaan niin alas, että saavutetun kustannustehokkuuden hyödyt katteissa mitätöityvät. 2 Differoinnilla tarkoitetaan tuotteiden ja palveluiden erilaistamista kilpailijoiden tuotteisiin verrattaessa. Differoija pyrkii myymään tuotteita jotka ovat ainutlaatuisia ja ylivertaisia. Kun differoija tyydyttää asiakkaan erikoisemmat tarpeet tuotteillaan, voi se periä keskimääräistä korkeampia hintoja. Differoijan tulee kuitenkin ottaa huomioon kustannusasemansa, ja pyrittävä pitämään kustannustasonsa lähes yhtä alhaisina kai-

16 killa muilla alueilla, jotka eivät vaikuta differointiin. 3 Fokusoinnissa pyritään keskittymään toiminnassa tarkoin rajattuun markkinasegmenttiin. Tällä tarkoitetaan, että keskitytään vain tiettyyn asiakasryhmään, tiettyyn tuotelinjan osaan tai tietylle markkinointilohkolle. Fokusoinnin avulla saavutetaan kustannus- tai differointietu tai jopa molemmat joillain alueilla, kun tarkastellaan toimintaa suhteessa koko toimialaan. Yritys joka on keskittänyt toimintansa tarkoin sekä erikoistunut, voi saada säästöjä kilpailijoihin verrattuna. (Räsänen 1997, 101) On hyvin harvinaista saavuttaa samanaikaisesti sekä kustannusjohtajuus että differointietu. Tämä johtuu siitä, että kyseiset kilpailuedun muodot vaativat yleensä keskenään ristiriitaisia toimia. Joskus näiden saavuttaminen onnistuu tilapäisesti. Jotta tämä toteutuu, on siihen kolme ehtoa: kilpailijat eivät ole määrätietoisesti tavoitelleet ja saavuttaneet selkeää kustannusjohtajuutta tai selkeää differointietua. He ovat sitä vastoin ristiriitaisilla ja epäjohdonmukaisilla säästö- ja panostuspäätöksillään jääneet puolitiehen. (Räsänen 1997, 101) Kun yritys on valinnut haluamansa ja tarkoituksiinsa sopivimman perusstrategian, alkaa se muodostaa perusstrategian kanssa samassa linjassa olevia alastrategioita. Tällaisia ovat esimerkiksi rahoitus- ja henkilöstrategia. (Kinkki 2004, 246) 4.4.2 Tavoitteet Tavoitteiden avulla yritys pyrkii toteuttamaan asettamansa strategiat ja tehtävät. Tavoitteet ovat mittareita, joiden avulla seurataan onko strategia toteutunut tai miten hyvin se on toteutumassa. Ne sidotaan yleensä aikaan ja ne on asetettava niin, että ne täyttävät yrityksen oleellisen toiminnan. Tavoitteiden tulee myös olla riittävän yksinkertaisia toteutuakseen, eivätkä ne olisi yritykselle riippakivenä. Ne eivät saa kuitenkaan olla pelkästään numeerisia, vaan niissä on huomioitava myös ihmiset. Seuraavana on listattuna esimerkkejä tavoitteista, jotka liittyvät: 1 Liikevaihdon kasvu ja sen määrä 2 markkina-asema, markkinaosuuden kasvu

17 3 myyntituottojen määrä 4 maksuvalmius (quick ratio, current ratio) 5 voitto (voiton prosenttiosuus liikevaihdosta), omavaraisuus 6 kannattavuus 7 tuottavuus (liikevaihto/henkilö/vuosi) 8 imago, innovatiivisuus, yrityksen tunnettavuus 9 kehitys, sopeutuminen, kyky selvittää ongelmat 10 osaamisen lisääntyminen (uudet opitut taidot, sisäinen koulutus) 11 organisointi, ilmapiiri, suoritusmotivaatio, sitoutuminen, kyky tulla toimeen ihmisten kanssa 12 innostus (paneutuminen, omaehtoinen itsensä kehittäminen, virheiden salliminen, uurastus, muiden tukeminen) 13 yrityksen yhteiskunnallinen vastuu 14 esimerkiksi sukupolven vaihdos. (Pitkämäki 2001, 102-103.) Tavoitteiden asettelun päämääränä on toimintatapa, jonka avulla saadaan toiminnalle selkeä suunta. Toimintatavan mukaan palkitseminen riippuu tulosten suuruudesta. Ihmisten välinen työnjako selkiintyy, kuten myös jokaisen oman toiminnan piirteet, vastuut ja valtuudet. Päämääränä on se, että ihmiset osaavat tällöin kohdistaa huomionsa saavutuksiinsa eikä virheisiinsä tai myöhästymisiinsä tai tekemättömiin töihinsä. Se millainen yritys on kyseessä, antaa perustan ja keskeisen lähtökohdan tavoitteille. Jotta yritys tavoittelee jatkuvaa nettovarallisuuden kasvua, on sen silloin yrityksenä koko ajan kasvettava ja kehityttävä. Jos yrittäjälle riittää tasainen toimeentulo, voi yrityksen kasvukin olla maltillisempaa. (Pitkämäki 2001, 104)

18 Yrityksen tavoitteet saa parhaiten asetettua silloin, kun yrityksen tavoitteet yhdistyvät työyhteisön jäsenten omiin tyydytystä antaviin tarpeisiin. Tavoitteet voivat olla joskus piileviä, toiset taas ovat hyvinkin esillä. Kun asettaa yritystoiminnalleen tavoitteita, on huomioitava, että seuraavat perusehdot täyttyvät: 1 Ihminen haluaa toimia yhdessä muiden kanssa. Kukin haluaa kokea, että oma tehtävä nivoutuu kokonaisuuteen. 2 Oman työn osaaminen luo tyytyväisyyttä 3 Useimmat ihmiset haluavat kuulua erilaisiin yhteisöihin kiinteänä ja tärkeänä osana 4 Jokainen haluaa vaikuttaa omaan työhönsä ja sen ryhmän menestymiseen, jonka hän on hyväksynyt ja joka on hyväksynyt hänet 5 Ihmisillä on tarve saada arvostusta ja tehdä sellaista työtä, jota muut arvostavat. (Pitkämäki 2001, 104.) Se, että asetetaan numeerisia tavoitteita ja palkitaan niiden mukaan, ei siis riitä. Tulosten on oltava siis muutakin kuin suoritteita. Se, että tavoitteissa huomioidaan muutakin kuin numeeriset tavoitteet motivoivat työntekijää enemmän. Kun tavoitteisiin on merkitty esimerkiksi kehittyminen työssä ja siitä annetaan kiitos, on se paljon motivoivampaa. Kun asettaa yritykselle tavoitteita, on siinä aina omat karikkonsa. Kun karikot tiedostetaan, auttaa se yritystä välttämään niitä tai ainakin lieventämään mahdolliset vaikutukset. Seuraavassa muutama karikko jotka kannattaa tavoitteita asetettaessa ottaa huomioon: 1 Tavoitteet on asetettu pelkästään joko pitkä- tai lyhytjänteisiksi. 2 Tavoitteet on saneltu, eli yrittäjä luo tavoitteet yksin kysymättä työyhteisön mielipiteitä ja ehdotuksia 3 Tavoitteiden arviointi ei onnistu. Eli tavoitteet on sellaisia joiden toteutumista ei voida selvästi todeta 4 Yritys pitää liian tiukasti kiinni asetetuissa tavoitteissaan 5 Tavoitteet on asetettu liian vaikeiksi ja mahdottomaksi toteuttaa.

19 Asetettujen tavoitteiden kautta syntyvät yrityksen toiminnan jokapäiväiset tehtävät, joiden suorittaminen taas johtaa tavoitteiden saavuttamiseen. Kun yrityksessä jokaisella työntekijällä on omat tehtävänsä, päivittäiset toimet suuntautuvat yrityksen tavoitteiden toteutumisen suunnalle. Tavoitteet ovat hyviä, kun niistä löytyy seuraavanlaiset ominaispiirteet: 1. Tavoitteet on kuvattu painottaen syntyvää tulosta, ei tehtävää, keinoa tai panosta. 2. Tavoitteet ovat sellaisia, että yritys voi mitata toiminnassaan alku- ja lopputilan numeerisesti tai ne voidaan muuten selvästi arvioida. Yritys ei kuitenkaan saa liikaa painottaa numerotietoja. 3. Tavoitteiden on oltava selvässä linjassa liiketoimintasuunnitelman kanssa ja niiden on oltava olennaisesti yrityksen kokonaiskuvan mukaisia. 4. Vastuiden ja valtuuksien on oltava suhteessa samantasoiset keskenään. 5. Työyhteisön on pystyttävä vaikuttamaan tavoitteiden tekemisessä ja niiden saavuttamisessa. Yritys ei myöskään saa asettaa päällekkäisiä tavoitteita. (Pitkämäki 2001, 105) 4.4.3 Visio Visio tarkoittaa mielikuvaa tai ihannekuvaa yrityksestä kaukaisessa tulevaisuudessa. Eli se on eräänlainen yrityksen tahtotila, näkemys tulevaisuudesta. Parhaimmillaan visio ohjaa yrityksen suuntaa ja luo energiaa yksittäisille työntekijöille. Mitä yksityiskohtaisempi visio on, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on toteutua. Visio on hyvä, kun se on tarpeeksi luova ja positiivinen. Visio on siis kuva yrityksestä kaukaisessa tulevaisuudessa. Kuvan tehtävänä on synnyttää vuoropuhelua, antaa energiaa ja suuntaa. Mielikuva voidaan verbalisoida, visualisoida ja havainnollistaa. Eri yrityksillä on hyvin erilaiset visiot, jotka riippuvat paljon toimialasta, yrityskulttuurista sekä yrityskoosta. (Rissanen 1998, 28)

20 Visio on hyvä silloin, kun sen voi yksilö saavuttaa ja joka vaikuttaa hänen tunteisiinsa ja innostaa häntä. Siksi visiot, jotka keskittyvät vain taloudellisen tuloksen maksimointiin epäonnistuvat ihmisten innostamisessa. Ihmisten tulee kokea työnsä mielekkäänä myös muilla tavoin, jotta he luovat suurempaa kuin taloudellista voittoa. (Rissanen 1998, 28.) Toiminta- ajatuksen kautta pyritään toteuttamaan yrityksen visio. Jotta päämäärä saavutetaan, tulee asettaa myös välitavoitteita. Näiden tavoitteiden kautta yrityksen on helpompi asettaa erilaisia päämääriä. Yleensä nämä päämäärät ovat taloudellisia, eli yritys tuottaa voittoa ja kasvattaa sitä sekä parantaa kannattavuutta. Päämäärinä voivat olla myös mahdollisimman hyvät ihmissuhteet, alallaan johtava yritys ja millaisen arvostuksen yritys haluaa kotipaikkakunnallaan. Myös sosiaaliset päämäärät ovat tärkeitä, niiden avulla haetaan hyväksyntää yhteiskunnalta ja miten yritys aikoo omalta osaltaan hoitaa työllisyyttä. (Penttilä 2004, 20.) 4.5 Liike-idea ja sen osat Jotta yrityksen voi perustaa, on yrittäjällä täytynyt olla toiminta-ajatus, eli mielikuva ja kuvaus yrityksen tulevasta toiminnasta. Toiminta-ajatus on siis yrityksen ensimmäinen perusta ja se kertoo sen, miksi yritys on ylipäätään olemassa tai miksi se on tarkoitus perustaa. Ilman hyvää liikeideaa ei ole yritystä. Jotta yritys voi toimia, on sillä oltava jokin tehtävä, tuote, palvelu tai liiketoiminta-alue. Liikeidea vastaa kysymyksiin mitä, kenelle ja miten. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanoen: liikeidea on konkreettinen selvitys siitä, miten yrityksellä on tarkoitus tehdä rahaa. Liikeideassa on kolme pääosaa: Tuote/palvelu, kohderyhmä ja tapa toimia. Näiden kolmen osan tulee liittyä toisiinsa niin, että ne toimivat keskenään saumattomasti yhteen. 1. Myytävä tuote/ palvelu Kun yrittäjä tekee ratkaisuja myytävien tuotteiden suhteen, on hänen syytä esittää itselleen seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitkä ovat asiakkaiden tarpeet? Mikä on tuotteen idea? Mikä on tuotteen imago? Mitkä ovat tuotteen vahvuudet? Yrityksen tuote voi olla tuote, palvelu, järjestelmä tai jokin edellä mainittujen asioiden yhdistelmä. Kun tuotetta tarkastellaan yrityksen liikeidean osana, on syytä huomioida, että asiakas ostaa tuotteen useiden vaihtoehtoisten tuotteiden joukosta jollakin ostoperusteella. Ostope-

21 ruste voi olla tietoinen tai tiedostamaton, ja se voi olla jokin seuraavista: Hinta, toiminnalliset ominaisuudet (turvallisuus, kestävyys), tuotteen tai palvelun imago (statusarvo). 2. Kohderyhmä Jo palvelun tai fyysisen tuotteen suunnittelun alussa tulisi pitää mielessä, kenelle yritys kuvittelee myyvänsä tuotteen. Valittu kohderyhmä tulee pitää mielessä myös silloin, kun suunnitellaan tuotteen mainontaa ja markkinointia. Valitettavan usein tuotteita suunnitellaan ilman ajatustakaan, kuka tuotteen voisi ostaa. Onneksi markkinoilla on myös loistavia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat alusta lähtien suunnitelleet liikeideansa kohderyhmälähtöisesti. 3. Tapa toimia Tapa toimia kertoo, millä tavalla yritys aikoo tarjota ja toimittaa tuotteensa valitsemalleen kohderyhmälle. Tällöin yrittäjän täytyy vastata itselleen seuraaviin kysymyksiin: Millaisilla henkisillä, fyysisillä ja taloudellisilla resursseilla liikeidea aiotaan toteuttaa? Kuka tekee mitäkin? Millaisia välttämättömiä lisäresursseja tarvitaan toteuttamiseen? Millaiset lisäresurssit ovat toivottavia? Aloittavan yrittäjän tuleekin selvittää, millaisia voimavaroja hänellä itsellään ja hänen yhteistyökumppaneillaan on. Sekä millaisia voimavaroja joudutaan hankkimaan ulkopuolelta. Liikeideaa tehtäessä on tässä vaiheessa mietittävä tuotteiden valmistuksen organisointia, ohjausja valvontajärjestelmiä, markkinointitapaa, johtamistapaa yms. (Sutinen1996, 69-71.)

22 Kuvio 5. Liikeidean kuvio (Sutinen 1996.) Yrityksen liikeidea voi olla oman aivotuotannon tulosta, tai se voi olla myös muualta saatu, ostettu liikeidea. Liikeidea kuvataan tehokkaimmillaan yhdelle sivulle tiivistettynä. 4.6 Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelman sisältö tulee suurelta osin liiketoimintastrategiasta. Markkinointisuunnitelmasta tulee selville yrityksen myyntitavoitteet ja miten tavoitteet toteutetaan käytännössä. Myyntitavoitteet voidaan jakaa kolmeen osaan: asiakasryhmät, tuoteryhmät ja markkina-alueet. Markkinointisuunnitelmassa selvitetään, miten markkinointi organisoidaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmasta tulee löytyä keskeiset markkinoinnin välineet, markkinointistrategiat, käytännön toimet työnjakoineen, resurssien tarve, myyntihenkilöstön osaaminen sekä sen kehittäminen. Lisäksi suunnitelmasta on tultava esille, miten tutkitaan tai seurataan markkinoiden ja asiakastarpeiden muutosta ja miten tieto hyödynnetään käytännössä. Yksi tärkeimmistä osista markkinointisuunnitelmassa on suunnitelma siitä, miten markkinoinnin kilpailukeinoja voidaan kehittää valittujen liiketoimintastrategioiden pohjalta. Pohjana tälle voidaan pitää markkinoinnin kilpailukeinojen jakoa, joka on seuraavanlainen: - tuote/palvelu - hinta - myyntikanavat - viestintä. Markkinointisuunnitelmassa esitellään myös sisäisen markkinoinnin suunnitelmat, jotka ovat myös hyvin tärkeitä kokonaismarkkinoinnissa. Tämä liiketoimintasuunnitelman osa onkin tärkeä tehdä huolellisesti ja ajan kanssa. (Kinkki 2004, 246)

23 4.7 Tuotekehityssuunnitelma Tuotekehityssuunnitelmassa eli palveluiden kehittämisessä selvitetään toimet, joiden avulla aiotaan varmistaa tuotteiston tai/ja palveluiden uudistaminen vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Tuotekehityssuunnitelma pohjautuu myös teknisen kehityksen ja kilpailijoiden samankaltaisten tuotteiden kehityksen analyysiin. (Kinkki 2004, 247) 4.8 Tuotantosuunnitelma eli palveluiden tuottaminen Liiketoimintasuunnitelman tässä osassa kuvataan liiketoimintastrategioihin pohjautuva tuotannon ja sen kehittämisen organisointi ja toteuttaminen. Tuotantosuunnitelmassa esitetään tuotantoprosessin kulku, tuotannon puitteet sekä liiketoimintastrategioihin pohjautuvat toimet ja periaatteet, joiden avulla tuotantoprosessia kehitetään. Selvityksestä tulee käydä ilmi tuotantoprosessi osana laajempaa tilaus-toimitusketjua. Lisäksi tulee selvittää tavat joilla tuotannon tilaus- ja toimitusketjun toiminnan ohjausta kehitetään. Näiden lisäksi tuotantosuunnitelmasta tulee selvitä tuotantoon liittyvät työmenetelmät ja osaamisen kehittäminen sekä tuotannon kehittämiseen vaaditut investoinnit. (Kinkki 2004, 247) 4.9 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma perustuu yrityksen liiketoimintastrategioihin ja päämääriin/tavoitteisiin. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä sisältönä on esittää henkilöstön osaaminen, ydinpätevyys, työnjako sekä yrityksen toiminnan organisoinnin muutostarpeet, joita jo laaditut liiketoimintastrategiat edellyttävät. Suunnitelmassa tulee esittää strategialähtöisen organisaation ja henkilöstön kehittämisen keskeiset periaatteet ja välineet, joiden avulla kehittäminen aiotaan toteuttaa. Lisäksi henkilöstösuunnitelmasta tulee löytyä seuraavat tiedot:

24 1 henkilöstöresurssien tarve ja mahdollinen henkilöstön hallinnan organisointi 2 työmotivaation parantamisen ja kehittämisen välineet ja organisointi 3 palkkausjärjestelmät ja niiden kehittäminen 4 organisaation oppimisen kehittäminen (Kinkki 2004, 247-248) 4.10 Taloussuunnitelma Taloussuunnitelmassa selvitetään liiketoimintastrategioihin pohjautuvien toimenpidesuunnitelmien vaikutukset yrityksen kannattavuuteen, maksuvalmiuteen sekä vakavaraisuuteen. Taloussuunnitelmasta tulee tulla ilmi yrityksen talouden seuranta, raportointi ja näiden organisointi. Myös taloushallinnon kehittämisestä mahdollisimman hyvin päätöksentekoa palvelevaksi täytyy suunnitelmassa kertoa. Taloussuunnitelmassa on tärkeää kertoa erilaisten ennusteiden avulla toimenpidesuunnitelmien yhteydet yrityksen kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden kehitykseen. Tavallisimpia taloussuunnitelmassa käytettäviä ennusteita ovat tulosbudjetti (3-5 v.), tase- ennuste, kassavirtaennuste sekä rahoitusbudjetti. Muita laskelmia, joita käytetään taloussuunnitelmassa, ovat: maksuvalmius-, ja vakavaraisuuslaskelmat, käyttöpääomalaskelmat, investointisuunnitelmat, sekä myynnin kriittinen piste. Taloussuunnitelmaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota, koska tätä kautta löytyy esimerkiksi rahoitusneuvotteluihin hyviä apuvälineitä, kun pitää arvioida toimenpidesuunnitelmien vaikutusta yrityksen talouteen. Kun taloussuunnitelma laaditaan hyvin, lyhentävät ne yrityksen rahoituksen hankintaprosessia ja mahdollistavat sen, että mahdollisiin kassakriiseihin osataan varautua ennalta. (Kinkki 2004, 248)

25 4.11 Riskien arviointi Tämän liiketoimintaosion tarkoituksena on arvioida laaditun suunnitelman mukaisen toiminnan mahdolliset riskit. Riskien arvioinnista tulee ilmetä myös, miten reagoidaan mahdollisiin liiketoimintasuunnitelmista poikkeaviin tulevaisuuden kehityskulkuihin, toisin sanoen skenaarioihin. Yrityksen toimintajärjestelmästä pyritään tunnistamaan mahdolliset riskit sekä esitetään keinot, joilla riskejä voidaan pienentää, siirtää tai poistaa kokonaan. Riskien arvioinnin keskeisenä tavoitteena on lisätä liiketoimintasuunnitelman realistisuutta. Riskien arvioinnissa on hyvä käyttää esimerkiksi SWOT- analyysiä. Tämä analyysi on alun perin tarkoitettu liikkeenjohdon kehittämistarpeiden selvittämiseen, mutta sitä käytetään myös muilla käyttöalueilla. SWOT- analyysin kirjaimet tulevat seuraavista sanoista: S= Strenghts eli vahvuudet W= Weaknesses eli heikkoudet O= Opportunities eli mahdollisuudet sekä T= Threats eli uhat. Analyysi voidaan kirjoittaa seuraavan kuvan muotoon:

26 kuva 3. SWOT- analyysi (Pitkämäki 2001) Hyvä SWOT- analyysi sisältää edellytykset, jotka ovat olennaisia toimialan menestymiseksi. Näitä sitten yritys vertaa omiin heikkouksiinsa ja vahvuuksiinsa. SWOT :ia tehdessä kannattaa miettiä, millaiset mahdollisuudet yrityksen ympäristö antaa menestymiseen ja onko yrityksellä kykyjä joita ympäristö odottaa. Yritys siis toisin sanoen vertaa toimialan menestymisen edellytyksiä omaan osaamiseensa ja muuttaa ne sisäisiksi vahvuuksiksi tai heikkouksiksi. Tämän avulla yrityksen sisäinen toiminta ja yrityksen toimintaympäristön ulkoiset tekijät yhtyvät. Yrityksen menestymiseksi ja liiketoiminta- alueen hallitsemiseksi vahvuudet ja mahdollisuudet luovat yhdessä sille parhaimmat edellytykset toteutuakseen. Heikkoudet ja mahdolliset uhat yhdessä tai erikseen puolestaan estävät hallinnan ja menestymisen. Tällöin yritys hyödyntää vahvuuksillaan ulkoiset mahdollisuudet ja heikkouksillaan lisää ulkoisten uhkien toteutumista. (Pitkämäki 2001, 80-82) Voimavarojen avulla yritys voi löytää lisää vahvuuksia ja heikkouksia. Voimavarat ovat yrityksen vahvuuksia silloin, kun sitä kehitetään ja käytetään niin että ne vastaavat toimialan menestymisen edellytyksiä. Voimavaroilla on oltava suora yhteys toimintaympäristöön. Voi-