LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla

Samankaltaiset tiedostot
LIITE 7. Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

DIREKTIIVILAJISELVITYS 16UEC VAPO OY. Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Leväsuo, Pyhäjärvi

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Rahkaneva, Vimpeli

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi

Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Teerineva, Lestijärvi

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006

Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011

VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

Liite 1. Seinäjoen ja Pajuluoman sähkökalastusalueiden koordinaatit, pinta-alat, veden syvyys, veden lämpötila, joen leveys ja rannan varjostus.

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY

K iehtovan koreat korennot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016

Sudenkorentoselvitys 2013

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Direktiivilajiselvitys Polvisuo, Ii

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot

VIITA SAMMAKON KUTUALUEKARTOITUS LAIHIAN VAATIMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014

Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki

VIITASAMMAKKOKYSELY 2014 S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N SAT A K U N N A N P I I R I N. Joonas Gustafsson

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Koskskogen-Maraholmsträsket

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUSSELVITYS Luonnontilaisuus Suoyhdistymä- ja suotyypit Luontotyypit 7 3 LINNUSTOSELVITYS 8

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset

Siv u 0. Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta 2012.

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Vastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

Heinijärvien elinympäristöselvitys

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Yhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä.

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Viitasammakkoselvitys

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Transkriptio:

LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ahma Gulo gulo EN CR Ahma esiintyy harvalukuisena Pohjois- ja Itä-Suomen erämaisissa osissa ja satunnaisesti myös maamme sisäosissa. Euroopanmajava Castor fiber NT VU Euroopanmajavaa esiintyy ainoastaan Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla. Ilves Lynx lynx NT VU Ilvestä tavataan nykyään lähes koko maassa. Ahma karttaa asuttuja seutuja ja vaatii laajan elinalueen. Elää pääsääntöisesti metsissä, sillä ahmat kiiplevät paljon. Laji elää erilaisissa vesiympäristöissä kuten puroissa, joissa, lammissa ja järvissä. Se voi vallata myös suoaluta käyttöönsä. Ilves elää pääsääntöisesti metsissä, mutta Suomessa vaikeakulkuiset louhikko- ja mäkimaastot tuntuvat olevan erityisen mieluisia. II sillä ahmaa tavataan Itäja Sisä-Suomessa. Tarkemmista havainnoista ole tietoa. II, IV, V Hankealue sijoittuu levinnsyysalueen reunamille, joten esiintyminen on epätodennäköinen. II, IV mutta tarkemmista havainnoista ole tietoa. Karhu Ursus arctos NT VU Karhua esiintyy koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Runsaimmin sitä on kuitenkin Itä-Suomessa. Naali Alopex lagopus CR CR Naali on arktinen laji, jonka pesintöjä on ollut Suomen Utsjoen ja Inarin kunnissa. Karhu liikkuu kaikenlaisissa metsissä hakkuuaukioilta vanhoihin havumetsiin. Erityisen tärktä ovat vanhat kuusikkokorvet ja lehdot. Naali elää tunturikankailla ja niiden lähsissä tunturikoivikoissa, soilla ja jokilaaksoissa. II, IV sillä karhua tavataan erityisesti Itä-Suomessa ja alueella on tehty riistanhoito-yhdistyksen mukaan havaintoja suurpedoista. II, IV Ei arktisena lajina esiinny alueella.

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Susi Canis lupus EN EN Sutta tavataan lähes koko maassa. Pääosa kannasta elää Suomen itä- ja pohjoisosissa, mutta laji on levittäytynyt viime vuosina myös etelä- ja länsiosiin maata. Laji elää hyvin erilaisissa biotoopssa kuten metsissä, laajoilla suo- ja pensaikkoalulla sekä tunturlla. Sudet välttelevät asutusta ja tiestöä, mutta niitä voidaan silti tavata ihmisasutustenkin tuntumassa. II, IV laji elää metsissä ja suoalulla. Hankealueen ympäristössä on kuitenkin laajoja peltoaluta ja asutusta, mitkä kenties rajoittavat susien elinpiiriä. Sammakkoeläimet Viitasammakko Rana arvalis LC - Suomessa viitasammakkoa tavataan lähes koko maamme alueella. Pohjoisin havainto on Ivalosta. Pohjoisessa viitasammakko on kuitenkin eteläosia harvalukuisempi, kun taas Keski-Suomessa se luultavasti on paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakoita tapaa kostlla niityillä, viidoilla, kedoilla, metsissä, soilla ja puutarhoissa. Laji suosii kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko. IV esiintyminen hankealueella. Alue on kuitenkin kuivunut luonnontilaiseen suoalueeseen nähden ja viitasammakko suosii kosteampia ympäristöjä. Perhoset Isoapollo Parnassius apollo NT EN Melko harvinainen laji, joka harvinaistumisen jälkeen on jälleen runsastumassa. Laji esiintyy vakinaisena Ahvenanmaalla, Lounais-Suomen rannikolla sekä sisämaassa Uudellamaalla. Löytynyt myös Etelä-Savosta. Lämpimät, aurinkoiset kalliomaastot, joissa maksaruohoa kasvavia avokalliolaikkuja. IV Erittäin epätodennäköinen esiintyminen, sillä aikaisemmat havainnot Etelä-Suomesta. Hankealueella sopivia elinympäristöjä.

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Isojuuriyökkönen Apamea monoglypha - - Melko ylnen laji Suomessa. Suot kyllä Ylsenä suolajina mahdollisesti esiintyy alueella. Ei tietoja Isokultasiipi Lucaena dispar EN NT Melko harvinainen laji, joka Elää kostlla tulva- ja II, IV Esiintyy hyvin elää levinnsyysalueen rantaniityillä, kostkkojen epätodennäköisesti pohjoisreunalla Suomessa. reunamilla ja joutomailla, missä alueella, sillä Etelä- Lajista on tehty havaintoja kasvaa toukan ravintokasveja. Suomi on lajin Joutsenossa, Parikkalassa, Viro-, pohjoisinta Ruoko- ja Kesälahdella sekä esiintymisaluetta. pitkin etelärannikkoa. Kanervapussikoi Coleophora pyrrhulipennella VU NT Tavataan lähes koko Suomessa. Rämeet, kalliot, kuivahkot ja sitä karummat kankaat. Todennäköisesti esiintyy alueella, sillä lajia esiintyy rämllä. Ei kuitenkaan tietoja Kirjomaayökkönen Opigena polygona NT VU Taantunut laji Suomessa. Tuoreet ja kuivat lehdot, harjumetsät, myös puoliavoimet, perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt. Kirjojuuriyökkönen Pabulatrix pabulatricula NT NT Esiintyy ainakin eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tuoreet ja kuivat lehdot sekä tien vieret ja ratapenkereet. kyllä kyllä Epätodennäköinen sillä sopivan elinympäristön löytyminen voi olla vaikeaa. Epätodennäköinen esiintyminen, vaikkakin esiintyy Itä-Suomessa.

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Kirjopapurikko Lopinga achine NT VU Harvinainen, sillä elinvoimaisia esiintymiä on nykyään vain muutama. Esiintyy Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä- Karjalassa ja -Savossa. Tuore- ja kosteapohjaisissa kuusivaltaisissa korvissa, joissa metsä rajoittuu usn rämesuohon. Esiintymisalue seuraa metsän ja suon rajaa, mutta tavattu myös tden, hakkuualuden ja kuusimetsien reunoilla. IV Esiintyminen hyvin epätodennäköistä, vaikka lajia tavataankin metsän ja suon rajapinnasta. Esiintyminen painottuu Kaakkois-Suomeen. Kirjoverkkoperhonen Euphydryas maturna (Hypodryas m.) - - Varsin ylnen levinnsyysalueensa sisällä. Esiintyy Uudeltamaalta Keski- Suomeen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvan linjan kaakkoispuolella. Suuret kannanvaihtelut vaikuttavat esiintymiseen. Luhtakultasiipi Lycaena helle VU EN Tavataan enää lähes yksinomaan Pohjois-Suomessa, sillä milt kokonaan hävinnyt Etelä-Suomesta. Luumittari Aspitates gilvaria NT VU Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Karjala, Satakunta, Etelä-Häme, Etelä- Savo, Laatokan Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Tuorepohjaiset reheväkasvuiset metsäniityt ja avokallioiden reunamat, joilla kasvaa kangasmaitikkaa. Tavattu myös villiintynssä puutarhoissa sekä tden rehevillä pientarlla. Kosteat metsäniityt, vaarojen rinneniityt, purojen varret ja jokien tulvarannat. Viihtyy niittylnikin kukilla. Rämeet, lyhytkortiset nevat ja turvepohjaiset hnittyneet suoalueet. II, IV Esiintyminen hyvin epätodennäköistä, sillä hankealue sijoittuu lajin esiintymisalueen rajaalueelle. Ei tietoja II, IV Epätodennäköisesti esiintyy alueella. Pohjoinen laji, mutta toisaalta voi esiintyä purojen varsilla tai tulvaniityillä. Ei tietoja kyllä sillä Pohjois-Savo kuuluu levinnsyysalueeseen ja rämeet kuuluvat lajin elinympäristöihin. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Muurahaissinisiipi Glaucopsyche arion (Maculinea a.) CR CR Harvinainen laji, jonka elinympäristö supistunut. Kuivat kedot ja erityisesti hiekkaharjantden ja -kenttien Tavataan varmuudella enää Etelä-lajija Viihtyy harjujen etelärintllä Pohjois-Karjalassa. sopivan avoimissa, aurinkoisissa ja paahtsissa elinympäristöissä. IV Ei esiinny alueella. Pikkuapollo Parnassius mnemosyne VU VU Vakinainen laji Laidunmaat ja rehevät Ahvenanmaalla, Lounais-Suomen lehtoniityt. Paikkauskollinen laji. rannikolla ja saaristossa, Rauman seudulla ja Somerossa. Siirretty myös Uudellemaalle Porvooseen. IV Ei esiinny alueella. Rämekulmumittari Idaea muricata NT VU Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Karjala, Satakunta, Etelä-Häme, Etelä- Savo, Laatokan Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Suot, Itämeren niitty- ja luhtarannat kyllä sillä alue kuuluu lajin levinnsyysalueeseen ja suot ovat lajin elinympäristöjä. Alueen ojittaminen voi vaikuttaa esiintymiseen. Ei tietoja Rämevihersiipi Rhagades pruni NT NT Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Karjala, Satakunta, Etelä-Häme, Etelä- Savo, Laatokan Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Rämeet Pohjois-Savossa rämeellä. Alueen ojittaminen on voinut vaikuttaa lajin esiintymiseen. Ei tietoja

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Sademittari Hypoxystis pluviaria VU VU Tavataan koko maassa. Suot, järvien ja jokien niitty- ja luhtarannat Suovenhokas Nola karelica NT EN Tavataan koko maassa. Rämeet, Itämeren niityt ja luhtaranta. Synkkänopsayökkönen Sympistis funebris - - Pohjoinen laji, joka esiintyy Suomenselän sekä hyvien suoympäristöjen ansiosta myös Etelä-Pohjanmaalla. Harvinaisempi laji kuitenkin etelässä. Vahakeltasiipi Eilema cereolum LC VU Kohtalaisen harvinainen laji. Ei esiinny koko maassa. Vasta noin 10 vuotta sitten tehty havaintoja vasta Etelä-Pohjanmaalla. Esiintyy mahdollisesti kostlla alulla ja vesistöjen rannoilla, mutta välttämättä ojitetulla suolla. Ei tietoja. Alueen ojittaminen on voinut vaikuttaa lajin esiintymiseen. Ei tietoja Suoympäristöjen laji. kyllä. Alueen ojittaminen on voinut vaikuttaa lajin esiintymiseen. Ei tietoja Rämeet sillä hankealue kuuluu lajin levinnsyysalueeseenei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Korennot Nisäkkäät Aapakiiltokorento Somatochlora alpestris - - Lapissa suhteellisen harvinainen ja pääosin hyvin vähälukuinen. Harvinaistuu etelään päin tultaessa. Lajista on viime vuosina tehty muutamia havaintoja Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla (Somero, Humppila, Tammela, Hyvinkää ja Loppi). Tämän hetkinen esiintyminen Lapin eteläpuolella on kokonaisuudessaan melko puutteellisesti tunnettu. Biotooppivaatimuksilta vaikea arvioida. Avoimet pikkusuot ja niiden korpimaiset reunat, tunturilammet, rämeet ja matalat suolampareet, joenrannat. Lajia tapaa ainakin Lapissa myös loitompana soista metsätllä ja -aukioilla sekä myös avosoilla. Ilmsesti Etelä- Suomessa laji ole mikään suurten avosoiden laji: havaintoja on mm. ojitettujen rämden umpeenkasvavista kuivatusojista. Epätodennäköinen sillä laji harvinaistuu Lapista eteläänpäin. Lajin elinympäristöön kuuluvat myös rämeet ja havaintoja on myös ojitetuilta rämltä umpeenkasvavista ojista, joten mahdollisuus on olemassa. Elokorento Sympetrum flaveolum - - Hyvin vaihteleva esiintyminen, laji voi olla joinain vuosina lähes katssa ollen seuravana hyvinkin runsas. Laji on tunnettu vaeltaja, ja usn hyviä vaelluksia seuraa pari vuotta runsaampaa esiintymistä. Tavataan Pohjois- Pohjanmaalle asti, ylsimmillään etelässä. Monenlaiset ssovat vedet. esiintyminen Näläntöjärvellä tai muissa alueen vesistöissä eli hankealueen välittömässä lähsyydessä.

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Hoikkakiiltokorento Somatochlora arctica - - Tavataan koko maassa, etelärannikoilta päälaen Lappiin asti. Etelä-Suomessa pääosin suhteellisen harvinainen ja hyvin vähälukuinen laji: lajia tavataan laajalti soilla, mutta se ole missään ylnen. Runsastuu Lappiin päin mentäessä, missä paikoin melko runsaslukuinen. Suolammet, metsäiset pikkujärvet, avosuot ja rämeet. Tavataan usn soilla joilla ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan avointa vettä. Ojitetuilla soilla laji lisääntyy usn suon reuna-alueen umpeenkasvavissa ojissa.. Säilyy myös ojitettujen soiden reunaosissa. Ei tietoa Isokjukorento Lestes dryas - - Tavataan erityisesti Luonais- Suomessa ja etelärannikon alueella, mutta havaintoja on sisämaasta linjan Oulu-Joensuu eteläpuolelta. Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda - - Hyvin ylnen ja melko runsaslukuinen koko maassa. Isoukonkorento Aesna crenta LC - Levinnsyys painottuu maan etelä- ja itäosiin. Itäinen laji, jonka läntisin havaintopiste Suomessa ja koko Euroopassa on Vaasan lähistöllä. Monenlaiset pienvedet, kuten sorakuopat, suot, ihmistoiminnan seurauksena syntyneet allikot ja matalat järvet. Suosii hyvin rehevää kasvillisuutta, tihtä osmankäämiköitä yms. Erityisesti pienvesissä, jotka kuivuvat kesäisin. Suolammet, ssovat pienvedet, järvenlahdet ja jopa jokien suvannot. Suolammet. Erityisesti naaraita tavataan usn kauempana lammista metsätllä ja -aukiolla. Epätodennäköinen sillä hankealue kuuluu lajin levinnsyysalueen pohjoisrajalle. Laji viihtyy kostssa ympäristöissä. Ei tietoa esiintyminen. Hankealueella kuitenkaan suolampia tai pienvesiä puroja lukuun ottamatta. Ei tietoa esiintyminen. Hankealueella kuitenkaan suolampia tai pienvesiä puroja lukuun ottamatta. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Khästytönkorento Coenagrion hastulatum - - Tavataan koko Suomessa. Lähes kaikenlaiset ssovat ja hitaasti virtaavat vedet, erityisesti suolammet mutta myös järvenlahdet, jokisuvannot, ojat ja muut vedet. Puuttuu voimakkaasti virtaavista vesistä. esiintyminen. Ei tietoa alueen Kirjojokikorento Ophiogomphus cecilia LC - Lajin esiintyminen Suomessa on paikoittaista ja laikuttaista lähinnä sopivien biotooppien puutteen takia. Ylsimmillään Järvi-Suomessa, runsaimmillaan kaakossa. Laji tavataan etelärannikolta aina Oulun pohjoispuolelle, mutta esiintymisalueessa on suuria aukkoja. Lajia ole tavattu mm. Kainuussa tai Etelä- Pohjanmaalla. Virtaavat vesistöt, erityisesti pienet ja vähän isommat hiekkaja sorapohjaiset joet ja virrat. Toisinaan esiintyy myös savipohjaisten jokien äärellä. II, IV esiintyminen alueen vesistöissä. Ei esiinny hankealueella. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Kuutytönkorento Coenagrion lunulatum - - Suhteellisen harvinainen ja melko runsaslukuinen laji, jota tavataan laikuttaisilla esiintymispaikoillaan usn kymmenittäin. Laji esiintyy luultavasti koko maassa. Pääosasta Suomea on vain hajanaisia havaintoja, ja laji puuttuu kokonaan monen luonnontieteellisen maakunnan alueelta, mm. Keski-Suomen pohjoisosista, Pohjois- Pohjanmaalta ja Kainuusta lajista ole tehty havaintoja lainkaan. Ilmsimmin ylsimmillään Inarijärven ympäristössä, missä runsas. Kääpiötytönkorento Nehalennia speciosa EN EN Suomessa etelärannikolla olevilla merenrantaniityillä. Suomessa vain kourallinen havaintoja Porin ja Helsingin välillä. Etelämpänä suolammet ja muut ssovat vedet, joissa melko kirkas ja puhdas vesi ja usn järviruokokasvustoa sekä muuta kasvillisuutta. Pohjoisempana ilmsesti tyypillisten suolampien laji, ja Inarin ympräsitössä lajia tavataan jopa erittäin vähäravintsista sorapohjasista lammikoista joissa kasvillisuutta juurikaan ole. Itämeri, lampareet ja allikot sekä rimmet mutta välttämättä hankealueella sopivan elinympäristön puuttumisen takia. Ei tietoa Ei esiinny alueella. Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis LC - Eteläisen Suomen suolampien ja rehevien lahtien vähälukuinen laji. Ylsin Etelä-Suomessa ja järvialueella. Päälevinnsyysalueen pohjoisraja Keski-Suomen eteläosissa. Ssovat vedet, joissa kelluslehtikasvillisuutta, kuten suolammet ja järvenlahdet. Lajia juurikaan tapaa vesialuden ulkopuolelta. IV esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Okatytönkorento Enallagma cyathigerum - - Erittäin ylnen ja hyvin runsaslukuinen laji, jota tavataan laajalti hyvin monenlaisissa biotoopssa, usn suuria määriä. Suomessa okatytönkorento puuttuu usn reheviltä merenlahdilta. Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia - - Hyvin ylnen ja melko runsaslukuinen koko maassa aina Utsjoelle asti, mutta harvinaisempi alulla, joilta puuttuvat suorantaiset vesistöt. Hyvin monenlaiset ssovat vedet, erityisen ylnen suomailla. Elää monenlaisten ssovien vesien äärellä. Ylnen erityisesti suolammilla ja suorantaisilla järvenlahdilla. esiintyminen hankealueen eteläosissa, josta voi löytyä kosteampia aluta. Ei tietoa etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa Pohjanukonkorento Aeshna caerulea - - Etelä-Suomessa hyvin harvinainen ja paikallinen. Pohjois-Suomessa suhteellisen ylnen, Pohjois-Lapissa ehkä ylsin tai ainakin näkyvin korentolaji. Luonnontilaisten suoaluden harvinainen asukki. Laji ylstyy suoalulla (erityisesti rimpiset nevat) pohjoiseen päin mentäessä ja Pohjois-Lapissa on lähes kaikissa biotoopssa esiintyvä jokapaikanlaji. Epätodennäköinen sillä laji suosii luonnontilaisia suoaluta ja hankealue on lähes kokonaan ojitettua suota. Ruskohukankorento Libellulla quadrimaculata - - Hyvin ylnen ja hyvin runsaslukuinen laji; yksi laajimmalle levinnstä korennoistamme jota tavataan helposti jopa satoja yksilöitä päivässä sopivalla paikalla. Viihtyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä, merenlahdista järvien rannoille. Lajia tavataan myös virtavesien ääreltä, mutta tyypillisesti laji esiintyy runsaimmillaan runsaskasvuisten lampien ja lahtien äärellä. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ruskoukonkorento Aeshna grandis - - Erittäin ylnen, joskin melko vähälukuinen laji. Jokapaikanlaji koko Suomessa, puuttuu vain aivan pohjoisimmasta päälaen Lapista. Elää kaikenlaisissa ssovissa vesissä. Suosii etenkin reheviä järviä ja lampia, mutta elää myös karummissa suolammissa. Lentää usn kaukanakin vedestä melknpä minkälaisessa aukeassa biotoopissa tahansa. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä auklla biotooplla. Ei tietoa Siniukonkorento Aeshna juncea - - Hyvin ylnen ja melko vähälukuinen. Esiintyy koko Suomessa ollen laajalti ylsin ukonkorentomme. Sirokjukorento Lestes sponsa - - Erittäinen ylnen ja erittäin runsaslukuinen laji. Tavataan hyvin laajalti erilaisissa biotoopssa. Keski- ja Etelä- Suomessa sekä osassa Pohjois- Suomea. Sirolampikorento Leucorrhinia albifrons LC - Ylnen maan etelä- ja keskiosissa. Sirotytönkorento Coaenagrion pulchellum - - Hyvin ylnen ja hyvin runsaslukuinen laji Etelä- Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa. Lähes kaikkialla. Elää monenlaisissa vesistöissä ja liikkuu laajalti myös kauempana vesistä. Kaikenlaiset ssovat vedet. Erityisen ylnen rehevillä järvillä ja suolammilla. Suolammet, järvenlahdet ja muut ssovat vedet, myös hitaasti virtaavat joet. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa IV etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa Lähes kaikki vesistöt. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Suoukonkorento Aeshna subarctica - - Melko harvinainen ja vähälukuinen laji. Sangen paikoittainen suolaji. Elää koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Pohjoisin havainto yksittäisestä yksilöstä on Kilpisjärveltä. Nimensä mukaisesti selvemmin rajoittunut suoympäristöön. Sen tyypillisimmät lisääntymispaikat ovat pieniä suolampia, joita reunustaa rahkasammal. Epätodennäköinen sillä pääosin ojitetulla hankealueella välttämättä ole lajin vaatimia elinympäristöjä ell esiinny Näläntöjärvellä. Taigatytönkorento Coenagrion johanssoni - - Tavataan koko maassa. Etelärannikolla melko vähälukuinen, mutta sopivilla alulla ylnen. Pohjoisempana ylnen suoalulla ja järviylängöillä. Pääosin suoreunaiset lammet ja muut soistuneet vesistöt. Näläntöjärven Luodelahdella. Ei tietoa Tummasyyskorento - - Hyvin ylnen Etelä-Suomessa. Harvinaistuu pohjoiseen mentäessä ja puuttuu pohjoisimmasta Lapista. Kaikenlaiset ssovat ja hitaasti virtaavat vedet. Lajia tavataan niin suolammilla kuin jopa kirkasvetisissä suihkulähtssä. Usn erittäin ylnen matalilla rantaniityillä ja luhdilla. Näläntöjärven Luodelahdella. Ei tietoa Täplälampikorento Leucorrhinia pectoralis - - Harvalukuinen laji, jonka esiintyminen on keskittynyt eteläiseen Suomeen. Lajin vahvimpia esiintymisaluta ovat Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Suomenlahden rehevät merenlahdet. Suurten vesien umpeenkasvavat rannat ja lahdet, tavataan myös rehevillä lammilla. Suosii tietyssä umpeenkasvun vaiheessa olevia elinympäristöjä. II, IV Näläntöjärven Luodelahdella. Ei tietoa Vaskikorento Cordulia aenea - - Erittäin ylnen ja melko runsaslukuinen lähes koko Lammet, erityisesti suolammet, järvet ja jokien suvannot, maassa Lappia lukuun ottamatta. merenlahdet. esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Vihertytönkorento Coenagrion armatum - - Suhteellisen harvinainen ja Rehevät merenlahdet ja järvet. melko runsaslukuinen laji. Laji on Tavataan myös saviallikoista, sangen paikoittainen. Tavataan jokien suvantokohdista ym. melko harvinaisena Suosii ainakin sisämaassa laajoja eteläisimpään Lappiin saakka. järvikortekasvustoja. esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa Viherukonkorento Aeshna viridis EN LC Esiintyy harvinaisena eteläisessä Suomessa, sillä sopivia elinympäristöjä tarjolla vain rajoitetusti. Runsasravintset järvet, joissa kasvaa sahalehteä. Sahalehti vaatii suojaisan, happamuudeltaan neutraalin/hieman emäksisien vesialueen, joita on niukasti. IV Ei esiinny alueella. lähin esiintyminen järvellä, jossa kasvaa sahalehteä. Välkekorento Somatochlora metallica - - Hyvin ylnen ja melko runsaslukuinen laji, joka on varsinkin rehevien vesistöjen tyyppilajeja. Laji on ylsimmillään Etelä-Suomessa. Ilmsesti laji puuttuu käsivarren Lapista. Rehevät, usn saastuneet ssovat vedet, kuten jäteojat. Myös suolammet, järvenpoukamat, joet ja merenlahdet. esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Kovakuoriaiset Nisäkkäät Erakkokuoriainen Osmoderma eremita CR VU Harvinainen laji, joka on Suomessa levinnsyytensä äärirajoilla. Sen tiedetään esiintyvän vain Turun Ruissalossa. Isolampisukeltaja Graphoderus bilineatus - - Melko harvinainen laji, jota tavataan maan keskiosista Kainuuseen saakka, joskin paikoitellen. Keskittymät Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa missä on Vanhat metsät, ylsimmät isäntäpuut tammi ja lehmus, valoisilla paikoilla kasvavat yksittäiset puut tai puukujat. Rehevät järvet, toisinaan myös pienemmätkin vedet, kuten ojat, joissa runsaasti kasvillisuutta. matalia, reheviä vesiä. Jättisukeltaja Dytiscus latissimus - - Melko tavallinen laji, ainakin Melko kirkasvetiset järvet, myös napapiirin tienoille asti. Tavataan pienemmät lammet ja lammikot. koko maassa etelästä Kolariin ja Pohjois-Suomessa myös Sodankylään saakka. Ei tavattu rehevimmissä vesissä. Tiheä Ahvenanmaalla. kasvillisuus avoveden reunalla, suosii erityisesti sara- ja Kaskikju Phryganophilus ruficollis EN VU Hyvin harvinainen laji Suomessa. Tavattu kymmeneltä eri paikalta Varsinais-Suomesta Etelä-Lappiin. korterantoja. Suuret, vanhat, usn kulon vioittamat lahoavat koivut ja kuuset, tavattu myös tammella. Kaatuneet, voimakkaasti sienettyneet rungot. II,IV Ei esiinny alueella. II,IV esiintyminen etenkin Näläntöjärvellä. Ei tietoa IV esiintyminen etenkin Näläntöjärvellä. Ei tietoa II,IV Epätodennäköinen. Lajista ole tehty havaintoa, kä tietoa sopivista elinympäristöistä ole. Korpikolva Pytho kolwensis EN EN Harvinainen laji, jonka esiintymispaikkoja on tiedossa vajaa 30. Esiintymät keskittyvät itärajan lähelle, myös Keski- Suomessa joitain esiintymiä. Kookasta, kuusimaapuuta sisältävät korvet ja lähiympäristössä olevat runsaslahopuustoiset, pitkään palamatta säilyneet kangasmetsät. Tietyn lahoasteen puut. II,IV Esiintyminen epätodennäköinen, sillä alueella todennäköisesti riittävän vanhoja korpia elinympäristöksi. Ei havaintoja.

Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Punahärö Cucujus cinnaberinus CR CR Harvinainen laji, joka esiintyy pääasiassa Etelä-Suomessa. Ainoa elinvoimainen kanta Evon Kotisten vanhassa metsässä. Suurten, vioittunden haapojen kuoren alla, missä nila kerros vielä kostea. Ylsesti pystypuissa, tavataan myös kaatunssa puissa. Puita tammi, lehmus, haapa, kuusi. IV Ei esiinny alueella. Ei tietoa