SYVÄRINRANNAN RANTA- ASEMAKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Nilsiän kaupunki SYVÄRINRANNAN RANTA- ASEMAKAAVA Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15470

1 Leskinen Timo Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 Rantakaava... 1 2 Lähtökohdat... 2 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 Alueen yleiskuvaus... 2 Luonnonympäristö... 2 Rakennettu ympäristö... 9 Ympäristöhäiriöt... 11 Maanomistus... 11 Suunnittelutilanne... 12 3 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet... 14 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 14 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 14 Osalliset... 14 Vireille tulo... 14 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 14 Viranomaisyhteistyö... 14 4 Ranta-asemakaavan kuvaus... 15 Kaavan rakenne... 15 Mitoitus... 15 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 Aluevaraukset... 17 Muut alueet ja kohteet... 19 5. Kaavan vaikutukset... 20 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 20 Vaikutukset yleispiirteisimpiin kaavoihin... 20 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 21 Vaikutukset liikenteeseen... 21 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 21 Vaikutukset maisemaan... 22 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin.... 22 Taloudelliset vaikutukset... 22 Sosiaaliset vaikutukset... 22 6. Ranta-asemakaavan toteutus... 22

2 Leskinen Timo Liitteet OAS Seurantalomake Ehdotuksen lausunnot Kaavakartta

1 (22) Nilsiän kaupunki, Syvärinrannan ranta-asemakaava 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Rantakaava Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajien aloitteesta. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 6.3. 4.4.2012 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Kaavaehdotus oli nähtävillä 14.5.2012 13.6.2012 välisen ajan. Ranta-asemakaava sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle. Ranta-asemakaava koskee Ruokoisen ja Jätön kylän tiloja 2:65, 5:9, 5:12, 5:16, 5:24, 9:0, 14:5, 4:30, 15:0, 15:1, 16:1, 34:9, 62:3 ja 62:4. Alueiden sijainti ilmenevät oheisesta kuvasta. Kuva 1: Alueen likimääräinen sijainti. Kaavamuutos on lähtenyt vireille maanomistajien aloitteesta. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueen rakennusoikeus sekä rajata alueen rakennuspaikat olevan tilanteen mukaisesti.

2 (22) Ranta-asemakaavalla tutkitaan myös rakennuspaikkakohtaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeuden määrää sekä selvitetään matkailutoimintaan tulevien majoitusrakennusten sijoittelua. 2 Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on kokonaisuudessaan Syväriin viettävää rinnettä, jolle sijoittuu asutusta ja lomaasutusta. Ranta-alue on melko täyteen rakennettua. Suunnittelualueella on 7 yksittäistä rakennuspaikkaa sekä kaksi maatilan talouskeskusta, joissa toisessa asutaan. Asutun tilan alueella on myös vuokramökki. Tilalla sijaitsee myös puusepän verstas sekä siihen liittyviä talous- ja varastorakennuksia. Toinen talouskeskuksista on lomakäytössä. Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 8.7.2011. Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä liitooravan esiintymistä. Selvitys alue on laajempi kuin lopullinen kaava-alue. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista suunnittelualueen eläimistöön kuuluu liito-orava, joka on valtakunnallisesti uhanalainen laji. Luonnonsuojelullisesti tärkeitä kohteita ovat liito-oravan elinalue ja lehdot. Tietoja alueen luonnonoloista sekä lajistosta on saatu ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Pohjois-Savon järviseutuun. Syvärinrannan suunnittelualue sijaitsee Syvärin järven pohjoisosassa, järven länsirannalla. Suunnittelualuetta rajaa lännessä Tahkomäentie, etelässä Hiekkoniemen tie, idässä Syväri ja pohjoisessa mäntykankaat. Maisemallisesti alue jakautuu rakennettuun ympäristöön sekä metsä- ja rantamaisemaan. Rakennettuun ympäristöön kuuluvat omakotitalot pihapiireineen sekä loma-asunnot. Pellot ovat joko kesantona, umpeenkasvamassa tai ne on metsitetty koivulle. Rantaan johtaa polkuja ja Väliniemen kohdalla on veneranta. Ranta-alueen rakennukset eivät näy selvästi vesimaisemassa. Metsämaisemassa vaihtelevat kuusi- ja mäntyvaltaiset metsät, rannan rehevät lehtipuusekametsät sekä metsitettyjen peltojen nuoret koivikot. Väliniemen alueella on laidunvaikutteista, koivuvaltaista metsää, joka poikkeaa maisemaltaan selvitysalueen muusta metsämaasta. Eteläosassa on hakattuja alueita ja pohjoisessa taimikkoa. Pinnanmuodoiltaan suunnittelualue on pienipiirteisesti vaihtelevaa aluetta, jossa vuorottelevat rantaan viettävät, paikoin jyrkähköt rinteet, kumpareiden väliin jäävät

3 (22) tasaiset alueet sekä eteläosan kallioiset kumpareet, jotka erottuvat ympäristöään selvästi korkeampina. Ranta-alueilta avautuu näkymiä Syvärin vesimaisemaan. Kuva. Väliniemen alueella on laidunvaikutteista metsämaata ja veneranta. Kuva. Selvitysalueen eteläosan rinnemetsiä on hakattu. Vesiluonto Suunnittelualue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Suunnittelualue kuuluu Vuoksen vesistöalueen (04) Nilsiän reitin valuma-alueeseen (04.6) Syvärin alueen (04.63) Syvärin lähialueeseen (04.631). Alue sijaitsee Syvärin länsirannalla. Syväri (8047 ha, keskisyvyys 6,99 m, suurin syvyys 41,0 m) on

4 (22) säännöstelty, ruskeavetinen, runsashumuksinen, rantaviivaltaan rikkonainen järvi, jolle tyypillistä on säännöstelystä johtuva vedenkorkeuden vaihtelu. Veden laatu vaihtelee lievästi rehevästä rehevään. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen (käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön, kalastukseen yms.) mukaan Syväri kuuluu laatuluokkaan tyydyttävä. Kasvillisuus Nilsiä sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Suunnittelualueen pohjoisosan metsät ovat pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreita, kuusivaltaisia kankaita. Rantemetsien puusto on varttunutta, Tahkomäentiehen rajoittuvat metsät vaihtelevat nuorista ja varttuneista metsistä taimikoihin. Metsitettyjen peltojen nuoria koivikoita on Ruokoisentien länsipuolella sekä Kalliolan, Kokkolan ja Lippolan tilojen ympäristössä. Ne ovat kasvillisuudeltaan reheviä, paikoin heinäisiä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mesiangervo, vadelma, maitohorsma, ojakellukka, nurmilauha ja timotei. Kuva. Selvitysalueella tyypillisiä ovat metsitettyjen peltojen nuoret koivikot. Ruokosentien länsipuolen koivikolla on merkitystä liito-oravan ruokailualueena. Suunnittelualueen eteläosan kalliokumpareilla vallitsevat varttuneet mäntykankaat ja hakatut alueet. Metsätyypit vaihettuvat puolukkatyypin (VT) kuivahkoista kankaista rinnemetsien kuusivaltaisiin tuoreisiin kankaisiin. Rinteiden juurella on käenkaalimustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita ja rantametsissä reheviä lehtipuulehtoja. Lehdot ovat pääosin saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa, paikoin esiintyy käenkaalimesiangervotyypin (OFiT) kosteaa suurruoholehtoa. Kasvillisuus on paikoin kulttuurivaikutteista. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri, mesiangervo, metsäkurjenpolvi, ojakellukka, käenkaali, nokkonen, vadelma, nokkonen, puna-ailakki ja nurmilauha. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluvat mustakonnanmarja ja lehtotesma.

5 (22) Kuva. Rinnemetsät ovat varttuneita kuusikankaita Väliniemen alueella on laidunvaikutteista, hakamaaluonteista koivusekametsää, jossa vallitsevan latvuskerroksen muodostavat koivu, kuusi ja haapa. Puusto on varttunutta ja harvahkoa. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti katajaa. Heinäisen kenttäkerroksen valtalajeja ovat metsäkastikka ja metsälauha. Muuta lajistoa mm. nurmilauha, nuokkuhelmikkä, nurmirölli, kangasmaitikka, oravanmarja, nurmitädyke, lillukka, kultapiisku, puolukka, metsämansikka, kielo, metsäkurjenpolvi, ja mustikka. Huomionarvoinen laji on rauhoitettu valkolehdokki. Rantapuuston ja -pensaston muodostavat harmaaleppä, koivu, haapa ja korpipaatsama. Rannat ovat pääosin kivikko- ja moreenirantoja. Rantakasvillisuus on niukkaa. Tyypillisiä lajeja ovat viiltosara, korpikastikka, ranta-alpi, rentukka, kurjenjalka ja luhtavuohennokka. Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Nisäkäslajistoon kuuluu mm liito-orava. Metsien pesimälinnustoon kuuluu yleisiä havuja lehtimetsien lintulajeja. Alueelta havaittiin talitiainen, peippo, räkättirastas, tiltaltti, närhi ja varis. Syvärin vesi- ja rantalinnusto on niukkaa, koska järvi on pääosin kasvillisuudeltaan karu. Lokkilinnustoon kuuluu kalalokki. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista suunnittelualueen eläimistöön kuuluu liito-orava, joka on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut (VU) laji. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinympäristövaatimuksia ovat sopiva pesäkolo, muutama pesää suojaava kuusi sekä lähellä kasvavat lehtipuut.

6 (22) Arvokkaat luontokohteet Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 )1. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa eikä havaittu lintudirektiivilajeja eikä valtakunnallisesti silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. Huomionarvoinen laji on Väliniemen koivusekametsässä kasvava rauhoitettu valkolehdokki. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 2) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 3) suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain (MetsäL 10 4) erityisen tärkeistä elinympäristöistä alueella esiintyy reheviä lehtolaikkuja. Alueen lehdot ovat kulttuurivaikutteisia. Kuva. Syvärinrannan ranta-asemakaava-alueen arvokkaat luontokohteet. 1 Luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096); Luonnonsuojeluasetus (14.2.1997/160) 2 Luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096); Luonnonsuojeluasetus (14.2.1997/160) 3 Vesilaki (264/1961) 4 Metsälaki (12.12.1996/1093); Metsäasetus (20.12.1996/1200)

7 (22) Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkain kohde on liitooravan elinalue (0,8 ha) Ruokoisentien ja Syvärin välisessä rantametsässä. Varttuneen metsän pääpuulaji on kuusi, seassa kasvaa haapaa, koivua ja yksittäisiä ylispuumäntyjä. Alikasvoksen muodostavat kuusi, pihlaja ja haapa. Kohteella on koivua ja haapaa kasvavia lehtipuulaikkuja. Rannassa on järeitä haapoja. Lisäksi elinalueeseen kuuluu omakotitalon pihapiiri, jossa kasvaa harvassa järeitä kuusia, koivuja ja haapoja. Alueelta todettiin yksi reviiripuukuusi sekä kaksi papanapuuta, jotka ovat haapaa ja kuusta. Pihapiirin puita ei tarkistettu. Lehtipuulaikuilla, tien itäreunan haapakuviolla sekä länsipuolen nuorella koivikolla on merkitystä liito-oravan ruokailualueina. Kuva. Liito-oravan elinalueen (harmaa rasteri) läheisyydessä on ruokailualueeksi soveltuvaa koivikkoa (turkoosi rasteri). Alueelta todettiin kolme liito-oravan merkitsemää puuta, joista yksi reviiripuu (punainen neliö) ja loput papanapuita (sininen ympyrä).

8 (22) Kuva. Liito-oravametsä on kuusivaltaista rantametsää, jossa on lehtipuulaikkuja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä on rantalehdolla (lehto 1; 0,34 ha), joka on lehdoksi palautumassa olevaa entistä niittyä. Nuori puusto on koivuharmaaleppäsekametsää. Saniaistyypin (FT) kostean lehdon lajistoon kuuluvat mm. metsäalvejuuri, soreahiirenporras, mesiangervo, vadelma, karhunputki, metsäkurjenpolvi, nurmilauha, puna-ailakki ja punaherukka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustaa mustakonnanmarja. Kuva. Kosteaa saniaislehtoa Syvärin rannalla. Rannan rehevä lehtipuusekametsä on käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteaa suurruoholehtoa (lehto 2; 0,11 ha). Puusto on nuorta ja harmaaleppävaltaista. Seassa

9 (22) kasvaa koivua, pihlajaa ja kuusta. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, rönsyleinikki, käenkaali, soreahiirenporras ja metsäalvejuuri. Kohde on paikallisesti arvokas. Etelässä suunnittelualue rajautuu paikallisesti arvokkaaseen puroon ja puronvarsilehtoon (lehto 3; 0,14 ha). Puusto on pääosin varttunutta koivua ja harmaaleppää, alikasvoksen muodostavat harmaaleppä, tuomi ja pihlaja. Kasvillisuus on saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, kotkansiipi, korpi-imarre, mesiangervo, käenkaali, rönsyleinikki, kevätlehtoleinikki, puna-ailakki, lillukka, metsäkorte, peltokorte sekä vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluva lehtotesma. Kohteen edustavin osa on polun länsipuolella. Rakennettu ympäristö Kaava-alueen rakennuskanta on hyvin eri ikäistä. Vanhempia lomarakennuksia on peruskorjattu tai vanhojen paikalle on rakennettu uusia. Ohessa on kuvia alueen rakennuskannasta.

10 (22)

11 (22) Ympäristöhäiriöt Maanomistus Alueelle liikennöinti tapahtuu Tahkomäen yksityistien kautta Nilsiä Varpaisjärven väliselle seututielle. Tahkomäentiestä erkanee rantaan Ruokoisentie. Tahkomäentien tuntumassa on 20 kv sähkölinja. Alueelle suunnitellaan vesi- ja viemäriverkoston rakentamista. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Alue on useiden yksityisten henkilöiden omistuksessa.

12 (22) Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriön 21.12.1995 vahvistama Koillis- Savon seutukaava. Kaavassa on esitetty alueen maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät kohteet ja verkostot. Pohjois-Savon liitto on laatinut Pohjois-Savon maakuntakaavaa. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 7.12.2011. Kuva 3: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta

13 (22) Kaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ulkoilun ohjaustarvetta. Yleiskaava Suurella osalla suunnittelualuetta on voimassa Syvärin rantaosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt 11.10.1994 ja ympäristökeskus vahvistanut 1.12.1995. Syvärin rantayleiskaavassa alueelle on osoitettu AP- ja RA-alueet. Suunnittelualue rajoittuu etelässä kaupungin valtuuston 1.4.2003 hyväksymä Tahkovuoren osayleiskaava. Kuva 4: Ote Syvärin rantayleiskaavasta Pohjakartta Maanmittauslaitos on hyväksynyt pohjakartan käytettäväksi kaavapohjakarttana 7.6.2011/MML/28621/2011.

14 (22) 3 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja. Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat ja kiinteistöyhtiöt Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kaupungin luottamuselimet Kaupungin eri hallintokunnat Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY, Pohjois-Savon Liitto, Museovirasto, Liikennevirasto) Muut yhteisöt (kuten Savon Voima Oyj, osakaskunta) Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Alustavat luonnokset valmistuivat lokakuussa 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä 6.3. 4.4.2012 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot. Kaavaehdotus valmistui Kaavaehdotus oli nähtävillä 14.5.2012 13.6.2012 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Tilan 4:30 osalta on tapahtunut omistusjärjestely. Uuden omistajan pyynnöstä tilan olemassa oleva rakennuspaikka on osoitettu asuinrakennuspaikaksi ja sitä on pienennetty sekä lomarakennuspaikka on siirretty asuinrakennuspaikan pohjoispuolelle. Vanhaa rakennuspaikkaa on käytetty asuinrakennuspaikkana ja se on merkitty kiinteistö- ja huoneistorekisteriin asuinrakennuspaikaksi. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.10.2011. Pohjois-Savon ELY esitti, että OAS:aan lisättävä maininta luontoselvityksestä ja kaava-alueen tilojen rekisterinumerot ja osallisiin Museovirasto ja Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Liito-oravan ruokailualuetta ei ole tarvetta säästää kokonaan, osa alueesta riittää ja kulkuyhteys alueelle.

15 (22) Tarvitaan maanomistajien suostumus kaavaan ja kustannuksiin Myöhälän tilalla on yleiskaavassa AM-merkintä rantaan asti. Talouskeskus on syytä ottaa mukaan kaavaan. (Tältä osin kaava on supistunut.) Luonnosvaiheen työneuvottelu pidettiin Pohjois-Savon ELY:n kanssa 18.4.2012. Neuvottelussa sovittiin, että - rannassa oleva lehto merkitään luo-alueeksi, - RM-2 aluetta supistetaan eteläosasta ja - liito-oravan alueen määräystä tarkennetaan siten, että riittävä puusto säilytetään ja aluetta koskevista luvista tulee pyytää ELY:ltä lausunnot. Kaavaehdotuksesta saatiin kaksi lausuntoa. Pohjois-Savon ELY -keskuksen lausunnon perusteella kaavakarttaan on lisätty pohjakartan hyväksymismerkintä ja on liitetty seurantalomake. Ympäristölautakunnan lausunnon perusteella on tarkennettu jätevesiä koskevaa kaavamääräystä sekä selostusta täydennetty hulevesien ja rakennustapaohjeiden osalta. Alueella pidettiin maastokatselmus, jonka perusteella kaavaa vielä muutettiin siten, että tilan 4:30 alueella oleva lomarakennuspaikka siirrettiin tilalla olevan AO-rakennuspaikan viereen sen pohjoispäähän. Samalla em. rakennuspaikkojen ranta-alueelle sekä länsireunaan on osoitettu alue liito-oravan yhteystarvetta varten sekä lomarakennuspaikalle on annettu määräys lehtipuiden säilyttämisestä. 4 Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu yksi asuinrakennuspaikka, 7 lomarakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia. Lisäksi kaavalla on osoitettu kaksi matkailutoimintojen aluetta. Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa tieyhteys. Alueella on rantaviivaa noin 1,1 km. Toinen uusista rakennuspaikoista on Syvärin rantaosayleiskaavan mukainen. Tilalle 62:4 on osoitettu rakennuspaikka täysin uusi rakennuspaikka. Rakennuspaikan perustan on se, että emätila 62:0 on muodostunut vuonna 1941, jota on jaettu perinnönjaolla 28.5.1994 ja lohkominen on tehty 19.10.1994. Em. emätilalle ei ole Syvärin osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikka, vaikka se on jo kaavan laatimisvaiheessa ollut henkilön omistuksessa, jolla ei ole muita tiloja Syvärin rannalla. Yleiskaavan tavoitteiden perusteella tilalle oli pitänyt osoittaa rakennuspaikka.

16 (22) RM-1 alue on osoitettu olemassa olevan maatilamatkailuyrityksen alueelle turvaamaan yrityksen kehittymisen. RM-2-alue on osoitettu Kokkolan tilan talouskeskuksen alueen ympärille. Alue on rajattu ei omarantaiseksi. Eri maankäyttömuotojen pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat: AO-1 0.99 ha 400 k-m² RM-1 3,05 ha 1000 k-m² RM-2 3,14 ha 1000 k-m² RA-1 3,41 ha 1750 k-m² M-1 6,76 ha Havainnekuva RM-alueista Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä, koska alueelle on osoitettu vain kaksi uutta rakennuspaikkaa ja kaikki rakentaminen tapahtuu olevan rakentamisen yhteydessä. Liito-oravan elinalueella on olemassa oleva rakennuspaikka ja toinen on osoitettu siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa liito-oravalle.

17 (22) Aluevaraukset AO-1 Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400 k-m². Alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,0 metriä yläveden korkeutta ylempänä. Rakennukset on sijoitettava vähintään 40 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on 97,40 mpy (NN). Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen, ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Alueella oleva asuinrakennuspaikka on osoitettu AO-1-korttelialueeksi. Rakennuspaikan rakennusoikeudeksi on osoitettu 400 k-m² alueella olevan rakennusoikeuden perusteella. Päärakennus on jo noin 200 m² suuruinen, minkä lisäksi tilalla on 5 talousrakennusta. Alueen pinta-ala on noin 6067 m². RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on 95,90 mpy (NN). Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen, ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. RA-2 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on 95,90 mpy (NN). Alueella olevat kookkaat lehtipuut tulee säilyttää. Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen, ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti.

18 (22) Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Kaavassa on osoitettu 7 lomarakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia. Rakennuspaikkojen pinta-ala on yhteensä 3,46 ha. Rakennuspaikat on rajattu tilojen rajojen mukaisesta. Tilan 4:30 rakennuspaikka on osoitettu omalla indeksillä, koska rakennuspaikan lehtipuusto tulee säästää liito-oravan johdosta. Lomarakennukset saavat olla 1½-kerroksisia. RM-1 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa maatilamatkailua palvelevaa asuinrakennuksia, majoitusrakennuksia, rantasaunan, työ- ja varastorakennuksia sekä muita talousrakennuksia. Yhden erillisen rantasaunan rakennusoikeus saa olla korkeintaan 30 m2. Rantasauna tulee rakentaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Uudet majoitusrakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m päähän rantaviivasta ja niitä saa rakentaa korkeintaan 2 kappaletta. Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen, ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Ensisijaisesti jätevedet tulee käsitellä korttelialueen yhteisellä keskitetyllä ratkaisulla. Alueella toimivan maatilamatkailuyrityksen alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi. Yrityksessä vuorataan erillistä rantamökkiä sekä toimii puusepän verstas, jossa tehdään mm. soituveneitä. Alueella on tällä hetkellä rakennusoikeutta noin 750 k- m². Alueen pinta-ala on 3,05 ha. Alueelle on osoitettu uutta rakennusoikeutta noin 250 k-m². Alueelle saa rakentaa kaksi uutta vuokramökkiä ja rantasaunan. RM-2 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa eri tyyppisiä loma- ja majoitusrakennuksia sekä niitä palvelevia talousrakennuksia ja rakenteita. Uusia enintään 80 m2 majoitusrakennuksia saa rakentaa yhteensä 5 kappaletta. Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen, ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Ensisijaisesti jätevedet tulee käsitellä korttelialueen yhteisellä keskitetyllä ratkaisulla. Kokkolan tilan talouskeskuksen alue on osoitettu RM-2-alueeksi. Alueella on tällä hetkellä asuinrakennus, navetta, riihi, aitta ja sauna. Alueelle sallitaan 5 uuden lomamökin rakentaminen. Alueen pinta-ala on 3,14 ha.

19 (22) M-1 Maa- ja metsätalousalue. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia rakenteita ja laitteita. Muut alueet kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. Muut alueet ja kohteet Kaava-alueella oleva liito-oravan elinalue on osoitettu s-1 osa-alueen merkinnällä. Alueella tehtävät toimenpiteet eivät saa vaikuttaa liito-orava elinoloihin. s-1 Alue on liito-oravan esiintymisaluetta, johon sisältyy luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitto-oravaesiintymän turvaamiseksi riittävä puusto on säilytettävä. Aluetta koskevista lupahakemuksessa on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto. Tilan 4:30 rakennuspaikkojen ranta-alueelle sekä tonttien länsireunaan on osoitettu ekologien käytävä liito-oravien kulkuyhteyden turvaamiseksi. s-2 Ekologinen käytävä. Alue tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten puustoisena. Kaava-alueella oleva lehto on osoitettu luo osa-alueen merkinnällä. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai muu ympäristö- tai luontoarvoltaan merkityksellinen alue. Alueen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Tekninen huolto Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Jätevedet tullaan käsittelemään hyvin todennäköisesti keskitetyllä järjestelmällä. Alueelle suunnitellaan viemäriverkoston rakentamista. Uusille rakennuspaikoilla jäteveden on mahdollista käsitellä myös kiinteistökohtaisilla pienpuhdistamoilla. Tämä vaihtoehto on toissijainen, mikäli viemäriä ei rakenneta. Näistä menettelyistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle jos ratkaisut ovat nykylainsäädännön ja ohjeiden mukaisia. Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen, ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen.

20 (22) Hulevedet muodostuvat alueella melko vähäisiksi. Tiiviitä pintoja tulevat olemaan lähinnä vain rakennusten katot sekä osin ajotiet. Ajotiet tulevat olemaan sorapintaisia. Hulevedet voidaan imeyttää maaperään tai johtaa avo-ojissa melko kookkaiden tonttien ansiosta. 5. Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Uudisrakentaminen on sijoitettu olemassa olevan asutuksen tuntumaan. Kulkuyhteydet jokaiselle korttelialueelle on mahdollista järjestää olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvavaara-alueella. Määräyksissä on annettu alin rakentamiskorkeus, jonka avulla pystytään välttämään mahdollisesta vedennoususta aiheutuvat vahingot. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen kovat ja laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja joiden korjaamiseen kuluu normaalia pidempään. Ranta-asemakaava ei altista rakennusalueita tai niiden lähialueita muita alueita suuremmille tuhoille. Alueella ei ole sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat melu- tai tärinähaittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakennusalueiden ulkopuolelle. Liito-oravan elinalue on osoitettu kaavassa s-1 merkinnällä. Tällä alueelle rakennuspaikkojen sijoitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä kaava vaaranna näiden kohteiden olemassa oloa. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse Vuoksen vesistön järviluontoon, maisemaan tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä. Vaikutukset yleispiirteisimpiin kaavoihin Koko kaava-alue on maakuntakaavan MU-alueelle. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityitä ulkoilun ohjaustarpeita, koska alue on hyvin pitkälle jo rakentunut. Kaavalla

21 (22) osoitettava uusi rakentaminen on melko vähäistä ja se ei vaaranna MU-alueen käyttöä tai toteuttamista. Syvärin rantaosayleiskaavassa alueelle on osoitettu AP ja RA-alueita. RA-alueet on sijoitettu yleiskaavan mukaisesti yhtä uutta rakennuspaikka lukuun ottamatta. Uusi rakennuspaikka ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan, koska se osoittaminen ei ole yleiskaavan tavoitteiden tai mitoitusperusteiden vastainen. Yleiskaavan toinen AP-alue on osoitettu nykyisen tilanteen mukaisesti RM-alueeksi. Kokkosen tilan RM-alue tukee alueen kokonaisuutta ja rakentamine on rantaan tukeutuvaa, mutta ei rantaan rajoittuvaa. Syvärin yleiskaavalla ohjattiin pääsääntöisesti vain rantaan rajoittuvaa rakentamista. Tältäkään osin kaava ei ole Syvärin yleiskaavan tavoitteiden vastainen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Olemassa olevat rakennuspaikat on merkitty rakentamisalueiksi. Kaava ei edellytä yhdenkään rakennuksen purkamista. Rakennuspaikat tukeutuvat olevaan tiestöön. Alueelle osoitetut rakennuspaikat tukeutuvat Tahkovuoren liikunta- ja ulkoilupalveluihin. Kuudensadan k-m² ja 7 uuden lomamökin keskittäminen ennetään vastaavassa käytössä oleva alueen yhteyteen, ei hajota Tahkovuoren yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset liikenteeseen Rakennuspaikat on osoitettu olevien yksityisteiden vaikutuspiiriin, joten uusi liittymiä maanteille ei tarvitse osoittaa. Uusien rakennuspaikkojen ja lomamökkien vaikutuksesta alueille suuntautuu uutta asiointia. Liikennemäärien lisääntyminen on vähäinen suhteessa oleviin liikennemääriin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu rakennusalueiden ja tarvittavien tiepohjien osalla, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Tilalle 62:4 osoitettu rakennuspaikka sijoittuu aukolle, joka on hakattu muutama vuosi sitten. Liito-oravan elinalue sijoittuu olevalle rakennuspaikalle. Yleiskaavan mukainen rakennuspaikka on sijoitettu siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa liitooravalle.

22 (22) Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kahden uuden rakennuspaikan ja 7 vuokrattavan lomamökin osoittamien olevan rakennuskannan yhteyteen ei oleellisesti muuta maisemakuvaa. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutuman maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva muutos ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään pelkästään lähimaisemassa. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjavesialueiden olemassa oloa tai pohjaveden laatua. Rakennuspaikat ovat melko kookkaita ja vesien käsittely pystytään hoitamaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavalla ei vaaranna tai huononna alueen pintavesien tilaa. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kaupungille ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kaupunki saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Kaava-alueelle ei kohdistu virkistyspaineita metsästystä ja kalastusta lukuun ottamatta. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Jotta uudet rakennukset soveltuisivat ympäristöön, rakennusten tulisi olla harjakattoisia ja katon värin tulisi olla harmaa. Rakennusten suositeltava materiaali on höylähirsi tai hirsipaneeli. Värityksessä tulisi välttää kirkkaita ja vaaleita sävyjä. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Nilsiän kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Finnish Consulting Group Oy Kuopiossa Timo Leskinen DI, aluepäällikkö