KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ 28.09.2013 Limnologi Reijo Oravainen www.kvvy.fi
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa Työntekijöitä 70 Lähes 120 jäsentä Jäseninä kunnat, teollisuus ja muut toimijat Jäsenmaksut 3 % kokonaistuloista Liikevaihto n. 4,9 milj. (2012)
Vesilaboratorio Monipuolista vesikemiaa ja mikrobiologiaa Vesitutkimukset - Vesistöt - Talousvedet - Vesilaitokset - Uimarannat ja - Uima-altaat - Jätevedet ja lietteet - Prosessivedet Valvontasuunnitelmat Näytteenottopalvelut
Elintarvikelaboratorio Elintarvikemikrobiologia Elintarvikekemia Omavalvontanäytteet Viranomaisvalvontanäytteet Alkutuotannon tutkimukset Näytteenottopalvelut Omavalvontasuunnitelmat Omavalvontakoulutusta
Laboratoriopalveluitamme Jätetutkimukset Kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuus Asumisterveystutkimukset Sisäilmatutkimukset Maa- ja sedimenttinäytteet mm. haitta-aineetutkimukset Tulokset online -palveluna Monipuoliset raportointimahdollisuudet
Vesistötutkimukset Kunnostussuunnitelmat ja kunnostukset Vesikasvikartoitukset ja levätutkimukset Sedimenttitutkimukset - Haitalliset aineet - Paleolimnologiset tutkimukset Pohjaeläintutkimukset - Lajisto- ja tiheys - Epämuodostumat Ympäristölupahakemukset Selvitykset ja raportoinnit
Jätevesipalvelut Kuormitustarkkailut Näytteenotto Jätevesien analysointipalvelut Ympäristölupahakemukset Lietelausunnot Puhdistamoiden hoidon ohjaus Haja-asutuksen jätevesineuvonta Koulutukset
Kalatutkimukset Koekalastukset ja koeravustukset, saaliskirjanpitoaineistot Kalojen kasvu ja ikärakenne pyyntinäytteistä Kalastustiedustelut Pyydysten likaantuminen havaskokein Kalojen käyttökelpoisuus Haitta-aineet Makutestit
Näytteenottopalvelut Vesinäytteenotto Jätevedet Vesistö Pohjavesi Verkostovesi Uimavedet Pohjaeläimet Sedimentti Likaantunut maaperä Asumisterveys (mm. sisäilma) Omavalvonta (elintarvikkeet) Biologiset näytteet
Palvelut poikkeustilanteissa Poikkeustilanteiden palvelut tarpeen mukaan Näytteenottopalvelut Laboratoriopalvelut Kenttämittaukset Konsultaatiot Vaikutusaluearvioinnit Pikamenetelmiä käyttöön (esim. vesimikrobiologiaan)
Palveluja kehitetään Palveluja kehitetään aktiivisesti Hyvä yhteistyöverkosto, laajat palvelumahdollisuudet Asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden Palveluista saadun palautteen perusteella Antakaa tietoa palvelutarpeistanne sekä palautetta palveluistamme! www.kvvy.fi
Kokemäenjoki Kokemäenjoki 231 m3/s 7% Suomen valumista 5. suurin jokivesistömme 20 milj.m3/d = 7.300 milj.m3/a Selkämerellinen 630 vuodessa Pihlavanlahdellinen 5 vrk
ITÄMERI/SELKÄMERI Pinta-ala 370.000 km2 Tilavuus 21.000 km3 syvyys max 450 m valuma 450 km3/a 2 % tilavuudesta 66.660 km2 18% 4.600 km3 22% syvyys max 249 m suolaisuus 6 %o valuma Suomesta 100 km3 3.200 m3/s
Nuori limnologi taivastelemassa veden laatua
Metsäteollisuus oli merkittävin BHK-kuormittaja. Enää jäljellä vain 1% orgaanisesta kuormituksesta. 350,000 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE BHK-KUORMITUS 1972-2011 T/D MUU TEOLL 300,000 TAAJAMAT METSÄTEOLL 250,000 200,000 150,000 100,000 50,000 0,000 2011 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Fosforikuormituksen pääpaino oli asutuksen jätevesissä. Fosforikuormitus vähentynyt yli 90 %. Puhdistustehot nykyisin 95 %. 1800,0 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE FOSFORIKUORMITUS 1972-2011 KG/D 1600,0 1400,0 1200,0 MUU TEOLL TAAJAMAT METSÄTEOLL 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Typpikuormitus polkenut paikallaan. Hyvä niin 9000,0 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE TYPPIKUORMITUS 1972-2011 KG/D MUU TEOLL TAAJAMAT METSÄTEOLL
Happitilanne korjaantunut monin paikoin radikaalisti. Tässä yhtenä esimerkkinä Vilppulankoski, jossa polskivat nykyisin lohet. Happi mg/l 14 t/d 35 12 30 10 25 8 20 6 15 4 BHK T/D 10 2 maalis elo 5 0 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Näsijärven alusveden happitilanne loppukesällä vesistöalueen parhaimpia. 12 10 8 6 4 2 0 1967 1969 1971 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 mg O 2 /l Aitolahden edustan (NP4) happipitoisuus loppukesällä 1 m 10 m 20 m p -1 m
Jäteliemi on poissa ja vesi on karuuntunut. Näsijärvestä on tullut Päijänteen veroinen raakavesilähde. mg O 2 /l 160 140 120 100 80 60 40 20 Aitolahden edustan (NP4) COD Mn -arvot lopputalvella 1 m 20 m 30 m p -1 m 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997
Myös Kokemäenjoen happitilanne on nykyisin hyvä. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 350 315 280 245 210 175 140 105 70 35 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 KOKEMÄENJOEN YHTEISTARKKAILU BHK-KUORMITUS T/D JA HAPPIKYLLÄSTYSASTE YLÄJUOKSULLA BHK MAALIS ELO
Fosforipitoisuus säätelee yksiselitteisesti järvien rehevyyttä Kun fosforipitoisuus on alle 20 µg/l järvi ei ole enää rehevä Pitoisuudella alle 10 µg/l se on jo karu Yhtään karua järveä, jossa fosforipitoisuus olisi yli 50 µg/l en ole tavannut Sen sijaan sellaisia karuja järviä olen nähnyt useita, joissa typpipitoisuus on yli 5000 µg/l Kaikki on kiinni fosforista
Rehevyys on vähentynyt voimakkaasti pistekuormitetuilla alueilla mm. Tampereen Pyhäjärvessä. µg P/l PYHÄJÄRVI, LEHTISAARI NP8 Fosforikuormitus ja fosforipitoisuus päällysvedessä 1965-2010 160 140 120 100 80 60 40 20 kok.p MAALISKUU ELO KUU kg P/d 240 210 180 150 120 90 60 30 0 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
Kokemäenjoen fosforipitoisuus on laskenut jopa 40 µg/l. Kun tämä kerrotaan joen keskivirtaamalla (230 m3/s) saadaan ainevirtaaman vähenemäksi 800 kg/d. Kyseessä ei ole mikään pieni muutos, jos huomioidaan, että nykyinen pistekuorma on koko vesistöalueella vain 100 kg/d. µg/l KOKEMÄENJOEN YHTEISTARKKAILU FOSFORIKUORMITUS KG/D JA FOSFORIPITOISUUS YLÄJUOKSULLA kg/d 100 2000 90 FOSFORI 1800 80 MAALIS 1600 70 ELO 1400 60 1200 50 1000 40 800 30 600 20 400 10 200 0 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Typpikuormitus polkenut paikalla. Hyvä niin 9000,0 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE TYPPIKUORMITUS 1972-2011 KG/D MUU TEOLL TAAJAMAT METSÄTEOLL
Typpikuormitus on pysynyt koko lailla samalla tasolla. Typpi ei ole samalla lailla minimiravinne kuin fosfori. Jos vedessä ei ole fosforia, typpi ei yksinään pysty levää tuottamaan. Mutta ilman typpeäkin levää muodostuu, jos fosforipitoisuus on koholla. Seurauksena ovat sinilevien massaesiintymät, koska sinilevillä on kyky sitoa kaasumaista veteen liuennutta typpeä, ja sitähän riittää Typen vähäisestä merkityksestä rehevyyden lisääjänä on useita käytännön esimerkkejä. Kyllä näihin pitäisi uskoa eikä lueskella vain EU-määräyksiä typen haitallisuudesta ja vaatia sillä perusteella typen poistoa. Olen laatinut lupahakemuksiin useita typpeä käsitteleviä kannanottoja korostaen typenpoiston vähäistä merkitystä verrattuna mm. hajakuormaan.
Tampereen Pyhäjärven typpipitoisuus on koko ajan lisääntynyt. Fosfori on vastaavasti vähentynyt selvästi. Miten on käynyt rehevyyden? 1600 µg N/l Tampereen Pyhäj ärv i, Lehtisaari NP8 Typpipitoisuudet loppukesällä 1400 1200 1000 800 600 400 200 1 m 10 m 15 m 20 m p -1 m 0 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Tampereen Pyhäjärven rehevyys on laskenut huomattavasti typpikuorman lisääntymisestä huolimatta. Fosfori siis säätelee rehevyyttä eikä typpi. Kulo- Rautavedellä rehevyys on nousussa! µg/l 25 TAMPEREEN SEUDUN YHTEISTARKKAILU Keskimääräiset klorofyllipitoisuudet vuosina 1977-2010 20 15 10 5 0 Näsijärvi NP3 Näsijärvi NP4 Pyhäjärvi NP8 Pyhäjärvi NP10 Kulovesi NP14 Rautavesi NP19 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010
Hajakuormitus on se joka vielä jyllää Kuormitushuiput hurjia Esimerkiksi syksyllä 2012, jolloin virtaamat kohosivat tulvalukemiin, Kokemäenjoessa virtasi vettä 600 m3/s, kun keskivirtaama on 230 m3/s. Syyskuussa virtaama oli vielä 150 m3/s. Kokemäenjoessa, johon Loimijoki laskee, fosforipitoisuus oli jopa 180 µg/l ja typpipitoisuus 2400 µg/l. Edellissyksyn vastaavat pitoisuudet olivat 53 µg/l ja 1500 µg/l. Kokemäenjoki purki Selkämereen fosforia 9300 kg ja typpeä 124 000 kg vuorokaudessa. Fosforia kulkeutui mereen neljässä päivässä saman verran kuin kaikilta puhdistamoilta koko vuonna. Liuenneen fosforin osuus oli 30 % kokonaisfosforista, joten sitäkin valui mereen 3 100 kg/d (pistekuorma 100 kgp/d). Typpeä meni koko vuoden pistekuorman verran 20 päivässä (typpikuorma 6000 kgn/d).
Tulevaisuuden haasteet Ylivoimaisesti suurin haaste on tulevaisuudessa hajakuormitus ja vähentäminen Pistekuormitus on mielestäni jo hoidettu Kuormituksen vaikutuksia raportoidessa olen todennut, että enää vaihtelee lähinnä säätila Säätila määrää nykyään pääosin happitilanteen ja ravinnetason vaihtelut Pistekuormitus on enää pieni nyanssi
Talvivalumat kasvussa, samoin hajakuormitus
Tampereen seudun vedenlaatu 1970-luvun alussa Näsijärvi Aitolahti Lielahti Nokianvirta NOKIA TAMPERE Pyhäjärvi 5 km Maanmittauslaitos, lupa nro 478/MML/11
Tampereen seudun vedenlaatu vuonna 2010 Näsijärvi Aitolahti Lielahti Nokianvirta NOKIA TAMPERE Pyhäjärvi 5 km Maanmittauslaitos, lupa nro 478/MML/11
Hajakuormaa
Vanajanselkä oksensi kesällä 1976 vanhat lipeät
Siirryn vähitellen vapaa-ajan kalastajaksi Tällaisia saaliita on Nippon verkoilla odotettavissa?