LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 02/2014 Lapsiperheet Barnfamiljer 02/2014 http://www.lape.fi Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus parantunut, sivut 8 9 Lape valitsee vuoden lapsiperhetoimijan, sivu 6 Näin pärjäät murrosikäisen kanssa, sivut 12 13
Sisällys: Järjestöt tyrmäävät kotihoidontuen leikkauksen 4 Mitä mieltä kotihoidontuen leikkauksesta? 5 Lape-uutisia 6 Lapsien lisääminen vaihtui lapsivähennykseen 7 Nuorten liikenneturvallisuus parantunut 8 Lapsiasiavaltuutettu arvostelee lapsilisäleikkausta 10 Keskustele ja pidä rajoista kiinni! 12 Hallituksen yhteystiedot: Yhteistyökumppanit Lastentossut.fi Lapsenvahti.fi Vekaravintti http://www.vekaravintti.fi (Tuusula, kauppa ja verkkokauppa) Pinjata www.pinjata.fi PUHEENJOHTAJA Roberta Fabritius Mäntsälä 044 540 2727 rfabritius@gmail.com HALLITUSJÄSENET Minna Mustonen Jyväskylä 040 839 7371 minnamustonen1@gmail.com Eeva Salakari Kontiolahti 050 349 4407 eeva.salakari@gmail.com Anna Kaivosoja Vantaa anna.lajunen@helsinki.fi Elina Seitz Salo 041 437 2423 elina.seitz@hotmail.com Tiina Tähtinen Ristiina 040 412 0420 taehtiina@gmail.com Kaarina Torkkola Haapajärvi kaarina.torkkola@haapajarvi.fi KOTISIVUT www.lape.fi Lelutalo www.lelutalo.fi Art Of Music www.artofmusic.fi (Espoo) Taidekehystämö Hyvärinen www.taidehyvarinen.fi Condiana http://www.condiana.fi (verkkokauppa) Lehden toimitus: PÄÄTOIMITTAJA Pekka Aittakumpu 040 670 6032 pekka.aittakumpu@gmail.com Lapsiperheet Barnfamiljer 02/14 TAITTO Jacob Stewart jacobste@gmail.com on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. Leikkien.fi http://www.leikkien.fi (verkkokauppa) Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan ja palveluistaan Lapen jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme www.lape.fi/ jasenyys/jasenedut 2 Lapsiperheet lape.fi
PÄÄKIRJOITUS Lapsiperheiden puolestapuhujia tarvitaan Työtä on paljon, mutta päämäärä on tärkeä. Lapsiperheiden yhteiskunnallinen tilanne on nykyään huonompi kuin vuosikymmeniin. Huolimatta siitä, että lapsiperheiden hyvinvoinnista puhutaan maassamme laajasti, konkreettiset teot asian eteen ovat jääneet vähäisiksi. Päinvastoin toimenpiteet ovat olleet pääasiassa lapsiperheiden pahoinvointia eikä hyvinvointia lisääviä. Viime vuosina erityisesti lapsilisien indeksikorotuksen jäädytys, lapsilisäleikkaus ja kotihoidon tuen puolittaminen ovat heikentäneet tai heikentämässä lapsiperheiden taloudellista tilannetta merkittävästi. Lapsiperheiden haastavaa tilannetta vaikeuttaa päätöksenteon ilmapiiri, jossa lapset ja lapsiperheet nähdään jonkinlaisena riippakivenä. Hallitus ei näytä kuuntelevan lapsuuden ja perhe-elämän asiantuntijoita, jotka ovat arvostelleet voimakkaasti viimeaikaisia leikkauksia. Etuuksien heikennykset ovat päättäjiltä karu viesti siitä, että lapsuuden, vanhemmuuden ja lasten kotihoidon arvoa ei ymmärretä tai niitä halutaan jostain syystä vähätellä. Merkittävä puute maassamme on ollut jo toistakymmentä vuotta lapsiperheiden kotiavun loppuminen suuresta osasta kuntia. Parhaillaan uudistettavan sosiaalihuoltolain on luvattu parantavan tilannetta niin, että kuntien olisi tarjottava perheille kotiapua ilman lastensuojelun asiakkuutta. Jää nähtäväksi, missä laajuudessa lainuudistus johtaa konkreettisiin toimiin vai jättävätkö kunnat edelleen vastuunsa hoitamatta. Ennaltaehkäisevän työn asteittainen heikentyminen on johtanut ikävänä seurauksena yhä kasvavaan lastensuojelun tarpeeseen. THL totesi kesällä 2014, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun alun jälkeen jokaisena vuonna lukuun ottamatta vuotta 2009. Vuonna 2012 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 17 800 lasta ja nuorta. THL:n mukaan yhden lapsen laitossijoituksen keskimääräisillä vuosikustannuksilla voitaisiin järjestää kotipalvelua lähes 3 000 tuntia. Yhden sijoituksen kustannuksilla voitaisiin siis järjestää lapsen kotiin kodinhoitaja vuoden jokaisena päivänä kahdeksan tunnin ajaksi. Tällaisena aikana maamme lapsiperheiden puolestapuhujien merkitys korostuu. Sääntöjensä mukaisesti Lapsiperheiden Etujärjestö edelleenkin edistää lapsiperheiden henkistä ja yleistä taloudellista hyvinvointia sekä toimii puoluepolitiikkaan sitoutumattomana vaikuttajana siten, että lapsiperheiden taloudelliset ja muut tarpeet tulevat huomioiduiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Työtä on paljon, mutta päämäärä on tärkeä. Siihen kannattaa lähteä mukaan! Pekka Aittakumpu Päätoimittaja Lapsiperheet lape.fi 3
Järjestöt tyrmäävät kotihoidontuen leikkauksen Suomalaiset lapsi- ja perhejärjestöt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat sitä mieltä, että hallituksen päättämä kotihoidontuen leikkaus tulisi perua. Kaarina Torkkola ja Pekka Aittakumpu osallistuivat Lapen edustajina sosiaali- ja terveysministeriön 5. marraskuuta järjestämään kuulemistilaisuuteen, jonka aiheena oli hallituksen lakiluonnos lastenhoidon tuista. He totesivat, että kotihoidontuen leikkaus lisää lapsiperheiden eriarvoistumista ja lapsiköyhyyttä sekä vaikeuttaa merkittävästi lasten kotihoidon järjestämistä. Lapen hallitus lähetti tilaisuuden jälkeen sosiaali- ja terveysministerille lausuntonsa hallituksen lakiluonnoksesta. Siinä Lape toisti kantansa siitä, että leikkaus tulisi perua ja perusteli näkemystään muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja Suomen perustuslain kohdilla. Lausunto on julkaistu Lapen verkkosivuilla lape.fi. Lapsivaikutusten arviointi puuttuu Ministeriö oli kuullut järjestöjä asiasta jo keväällä 2014 ja tehnyt lakiluonnokseen joitakin muutoksia saamiensa lausuntojen pohjalta. Merkittävimpänä muutoksena luonnokseen oli nyt kirjattu se, ettei yksinhuoltajan kotihoidontukea puoliteta. Joustava hoitoraha, osittainen hoitoraha, toimeenpano ja rahoitus ovat säilyneet pitkälti ennallaan. Samoin tuen hakeminen ja myöntäminen, kertoi tilaisuuden juontanut hallitusneuvos Riitta Kuusisto. Eri lapsi- ja perhejärjestöt olivat tilaisuudessa yhtä mieltä siitä, että kotihoidontuen leikkaus on erittäin huono päätös. Voimakkainta arvostelua herätti se, että leikkaus heikentää merkittävästi perheiden taloudellista asemaa ja että lain valmistelussa ei ole tehty ollenkaan lapsivaikutusten arviointia. Lapen Kaarina Torkkola (kesk.) hämmästeli säätytalolla hallituksen kotihoidontukileikkausta. Myös tutkimuspäällikkö Minna Salmi THL:stä ja lakimies Esa Iivonen MLL:stä kritisoivat päätöstä voimakkaasti. Leikkaus voimaan ensi vuonna Riitta Kuusisto pahoitteli puutteellista lainvalmistelua ja kertoi, että se johtuu kiireestä, jolla virkamiehet ovat joutuneet valmistelun tekemään. Merkittävänä seikkana luonnokseen oli kevään jälkeen kirjattu, että tuen jakaminen koskettaisi perheitä, joissa vanhempainrahakausi loppuu 1. päivä elokuuta 2015 tai sen jälkeen. Lakiluonnoksen mukaan kumpikin vanhempi saisi käyttää tukikaudesta puolet eli noin 13 ja puoli kuukautta. Kuusisto totesi, että perheiden erilaisten tilanteiden vuoksi tuen jakaminen on erittäin monimutkainen kysymys. Lakiluonnoksessa onkin vielä monia aukkoja, joita ministeriöissä joudutaan pohtimaan. Tutkimuslaitos tyrmäsi leikkauksen Tutkimuspäällikkö Minna Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoi, että THL pitää leikkausta erittäin huonona päätöksenä. Salmi totesi, että tutkimusten mukaan parivuotiaan kanssa kotona on useimmiten äiti, jolla on vähän koulutusta ja hauras suhde työelämään. Isä ei voi jäädä kotiin, koska äiti jää työttömäksi tai saa vain pienipalkkaista työtä. Kolme neljästä isistä sanoo, ettei ole käyttänyt tai aio käyttää kotihoidontukea. Tämä on tuoreesta kyselystä, jonka kohteena oli isät, jotka suhtautuvat myönteisesti perhevapaisiin ja ovat käyttäneet isyysvapaata tai isäkuukautta. Tiivistetysti sanottuna: uudistus kohdistuu perheisiin, joissa isät ovat käyttäneet perhevapaita vähän ja joissa äidin huonojen mahdollisuuksien takia isän ei ole mahdollista jäädä kotiin, Salmi sanoi. Teksti ja kuvat: Pekka Aittakumpu 4 Lapsiperheet lape.fi
GALLUP Mitä mieltä kotihoidontuen leikkauksesta? Kysyimme kahdelta lapsiperheen äidiltä, mitä he ajattelevat hallituksen päätöksestä jakaa kotihoidontuki perheen äidin ja isän välillä. Lapen 5.11. antama lausunto hallituksen kotihoidontukia koskevasta lakiluonnoksesta on luettavissa Lapen verkkosivuilla! lape.fi/artikkelit Anni Heiskanen Asuu puolisonsa kanssa Kemissä. Heillä on lapset Salla, 7 v, Aamu, 6 v, Johannes, 4 v ja Mikko 7 kuukautta. 1. Olemme saaneet kotihoidontukea useamman vuoden ajan. 2. En osaa vielä sanoa, missä vaiheessa aloitan työt tai missä olen töissä tulevaisuudessa. Kodinhoidontuki on ollut perheessämme tärkeä lisä. 3. En ymmärrä hallituksen päätöstä. Kotihoidontuki on itsessään muutenkin niin pieni raha, ja pienen lapsen paras paikka on ilman muuta oma koti. Aina perheen isän ei ole mahdollista jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Miksi patistetaan töihin äitejä, joilla on monesti yhden lapsen sijasta monta muutakin lasta kotona hoidettavana? Miksi ei ennemmin panosteta vaikkapa työttömien tai maahanmuuttajien työllistymiseen? Mirka Kupari Asuu Seinäjoelle puolisonsa ja lastensa Elmon, 6 v, Aavan, 3 v ja Vilman 1 v ja marraskuussa syntyneen tyttövauvansa kanssa. 1. Kotihoidontuella on ollut käyttöä, vaikka lapsemme ovatkin olleet pätkiä myös kunnallisessa päivähoidossa. Vanhempina haluamme katsoa kulloistakin elämäntilannettamme kokonaisuutena, johon jokainen perheenjäsen tuo aika-ajoin muuttuvia vivahteita omana erilaisena itsenään. Välillä on ollut koko perheen hyvinvoinnin kannalta parempi, että lapsilla on ollut mahdollisuus kotihoitoon. Nykyisenlainen kotihoidontuki on mahdollistanut lastemme yksilöllisten tarpeiden huomioimisen kohtalaisen pienin taloudellisin tappioin. 2. Totta kai vaikuttaa! Olemme tietoisesti panostaneet perheessämme isän koulutukseen ja mahdollisuuksiin pärjätä työmarkkinoilla, tuoda 1. Onko kotihoidontuella ollut käyttöä perheessänne? 2. Vaikuttaako perheenne tuloihin, jos tuki jaetaan? 3. Mitä ajattelet hallituksen päätöksestä puolittaa kotihoidontuki? leivän pöytään. Meille minun ja mieheni tasavertaisia tuloja tärkeämpiä ovat perheen tasasuuruiset ja vakaat tulot ja molempien vanhempien mahdollisuus toimia perheen parhaaksi itselleen ominaisimmalla tavalla. 3. Jos päätös ehkä parantaakin pikkuhiljaa miesten ja naisten välistä tasaarvoa työelämässä, tulee se kuitenkin välittömästi heikentämään erilaisten jo olemassa olevien perheiden välistä tasa-arvoa arkielämässä. Lisäksi lakiesitys myös sivuuttaa törkeästi yksilön vapauden toteuttaa vanhemmuutta itselleen ominaisella tavalla ja asettaa yksilölliset tarpeet huomioivan lapsuuden epätasa-arvoiseen asemaan. Kyse on leikkauksesta, jonka piiristä on rajattu pois taloudellisesti jo valmiiksi vakaat perheet. Lapsiperheet lape.fi 5
LAPE-UUTISIA Lape valitsee vuoden lapsiperhetoimijan Lape alkaa palkita vuosittain lapsiperhetoimijan tai perheiden puolestapuhujan. Valittavan henkilön tulee täyttää seuraavat kriteerit: 1. Henkilö on ollut aktiivisesti perheiden asialla palkitsemisvuonna. 2. Henkilön lapsiperheisiin liittyvä toiminta ja kannanotot ovat samoilla linjoilla Lapsiperheiden Etujärjestön tavoitteiden kanssa. 3. Henkilö pyrkii työssään tai toiminnassaan parantamaan lapsiperheiden asemaa. Ehdotuksia henkilöistä, jotka ansaitsevat tunnustuksen tekemästään työstä tai toiminnastaan lapsiperheiden eteen, voi laittaa 31.joulukuuta 2014 asti osoitteeseen palaute@lape.fi. Lape laatii saamiensa ehdotusten pohjalta äänestyksen, joka toteutetaan Lapen nettisivuilla. Palkitseminen tapahtuu keväällä Lapen vuosikokouksen yhteydessä. Keski-Suomessa turvattiin loma-aikojen päivähoito Lapen Keski-Suomen paikallisjaosto otti keväällä 2014 mediassa näkyvästi kantaa Jyväskylän kaupungin päivähoitojärjestelyihin. Yhteistyössä MLL:n Korpilahden paikallisyhdistyksen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa Lape sai intensiivisen toiminnan tuloksena säilytettyä useassa päiväkodissa päivähoidon loma-aikoina ainakin syksyyn 2015 asti. Keski-Suomessa paikallisjaoston aktiivinen toiminta jatkuu vuoden loppuun asti lapsiperheiden palveluja koskevilla kannanotoilla, tapahtumiin osallistumalla ja erilaisia tapahtumia järjestämällä. Korpilahdella Jyväskylässä järjestetään 7. joulukuuta erityisesti lapsia ja perheitä huomioiva Joulumarkkinatapahtuma. Kotkassa virkeää toimintaa Kotkassa aloitti keväällä aluevastaavana Saila Silfvast, joka on aktiivisesti kevään ja kesän aikana järjestänyt lapsiperheille vertaistukeen tähtäävää toimintaa. Silfvast perusti Kotkan lapsiperheet Facebook-ryhmän, johon liittyi heti runsaasti jäseniä. Kotkan perhekahvila sai alkunsa leikkipuistotreffeistä, ja 7. syyskuuta kahvila sai vakituisen paikan nuorisotalon tiloista Karhulasta. Samoissa tiloissa kokoontuu myös kerran kuussa Silfvastin vetämä mammojen ilta, jonka ohjelmassa on muun muassa luontaishoitoa, ensiaputaitoja ja korukurssi. Suunnitteilla on myös vanhempien keskinäinen lastenhoitorinki. Salossa puolestaan järjestettiin 13. syyskuuta lastenvaatteiden ja muiden tavaroiden vaihtotori. Lape antoi lausuntoja lakiesityksiin Lape antoi kesän ja syksyn aikana useita lausuntoja hallituksen lakiesityksiin. Kotihoidontukea koskevasta lakiluonnoksesta annettiin lausunto 1. kesäkuuta ja 5. marraskuuta. Nämä sekä aiemmat lausunnot ovat luettavissa Lapen verkkosivuilla lape.fi. Lape oli aktiivisesti mukana työstämässä lausuntoa, jonka kuluttajaparlamentti kokosi eri järjestöjen kanssa ja joka koski hallituksen esitystä sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lapen kannanottoja hallitukselle Lape esitti hallitukselle 9. huhtikuuta kannanoton valtiontalouden kehysriihiratkaisusta. Lapen mukaan hallituksen kehysriihiratkaisu sisältää kestävyysvajeen. Kesäkuun 16. päivä esitettiin kannanotto minihallitusneuvotteluihin. Siinä Lape totesi, että lapsiperheitä kuormittavien leikkausten sijaan alkoholiverotusta tulisi kiristää. Elokuun 27. päivä Lape esitti hallitukselle kannanoton Budjettiriihessä huomioitava myös suurperheet. Sekä nämä että aiemmat kannanotot ovat luettavissa Lapen verkkosivuilla lape.fi. Kuluttajaparlamentissa käsiteltiin päivähoitooikeuden rajaamista Lape osallistui vuotuiseen kuluttajaparlamentin täysistuntoon 6. lokakuuta ja otti kantaa kolmeen aiheeseen: Kovemmat keinot käyttöön esteettömyyden edistämiseen, Lasten yhdenvertaisuus turvattava varhaiskasvatuksessa sekä Lapsia ja nuoria suojeltava haitalliselta markkinoinnilta. Lape otti kantaa myös täysistunnon jälkeen rakennettuun neljänteen aiheeseen Terveyskeskus- ja sosiaalipalveluiden rapautuminen pysäytettävä. Lape kannatti edellä mainituista kannanotoista kolmea. Lape ei voinut kannattaa varauksetta kannanottoa Lasten yhdenvertaisuus turvattava varhaiskasvatuksessa, koska se sisälsi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista vastustavan kannan. Lapen linjaus subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen on nähtävissä Lapen verkkosivuilla. 6 Lapsiperheet lape.fi
PAKINA Lapsien lisääminen vaihtui lapsivähentämiseen,, Toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945 1950 Suomeen syntyi ennätysmäärä lapsia. Päivänvalon näki yli 100 000 lasta vuosittain. Vastaavaa ei ole nähty sitä ennen eikä sen jälkeen. Elettiin lapsilisän kautta, kun lapsiperheiden tueksi vielä vuonna 1948 perustettiin lapsilisä. Samaan aikaan myös rakennettiin uusia neuvoloita ja synnytysosastoja. Vuonna 2014 syntyvyys on Suomessa laskenut neljättä vuotta. Nyt eletään lapsivähennyksen kautta, kun hallitus vielä ilmoitti leikkaavansa lapsilisää ja kehittävänsä monimutkaisen ja perheitä eriarvoistavan lapsivähennyksen. Samaan aikaan lapsiperheiden kukkaroa kevennetään leikkaamalla myös kotihoidontukea. Synnytysosastoja lakkautetaan vauhdilla. Viesti on jotakuinkin seuraava: Älä hankkiudu raskaaksi. Jos sinulla on lapsia, vie heidät päivähoitoon, onpa se lasten edun mukaista tai ei. Voi todeta, että 1940-luvulla Suomessa oli suomettunut, mutta silti hyvin toimiva julkishallinto. Kansa luotti ja kiitti. Kun Kekkonen viittasi, kansa hurrasi. Vuonna 2014 meillä on somettunut ja huonosti toimiva julkkishallinto. Kansa ei luota. Meillä on somettunut ja huonosti toimiva julkkishallinto Kun Stubb twiittaa, kansa ärähtää. Toivottavasti mahdollisimman pian nähdään taas se aika, jolloin lasta ja lapsuutta katsellaan plus-merkin eikä miinus-merkin kautta. Muussa tapauksessa laskuvirhe tulee yhteiskunnalle kovin kalliiksi. L.K. Lapsiperheet lape.fi 7
Nuorten liikenneturvallisuus parantunut viime vuosikymmeninä Noin puolet jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on sattunut viime vuosina suojateillä. Lasten ja nuorten, kuten myös vanhempien, on syytä olla varovaisia myös suojatielle astuessaan. Suomen liikenneturvallisuustyötä ohjaavana periaatteena on vuodesta 2001 lähtien ollut tieliikenteen turvallisuusvisio: liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vuoden 2014 ensimmäiset kuusi kuukautta olivat liikenteessä ennätyksellisen turvallisia. Liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö Liikenneturva arvioi tieliikenteessä kuolleiden määrän tammi-kesäkuussa olleen 93 henkilöä. Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneoikeusyhdistys ry:n ja Itä-Suomen yliopiston järjestämässä liikenneoikeuspäivässä 12. marraskuuta 2014 Helsingissä puhunut Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Santeri Lohi totesi, että nuoret ovat yhdenvertaisia tienkäyttäjiä, mutta eivät tunnista liikenteellisiä vaaranpaikkoja samalla tavalla kuin aikuiset. Liikkuminen on nykypäivänä jokapäiväistä. Nuoret ovat monipuolinen ryhmä liikkujia ja tienkäyttäjiä. He liikkuvat monilla tavoilla, mutta erityisesti jalan sekä polkupyörällä. Tieliikenteessä kuolleiden määrä laskussa,,vuoden 2014 ensimmäiset kuusi kuukautta olivat liikenteessä ennätyksellisen turvallisia. Seuraavassa tarkastellaan Suomen virallisiin tieliikenneonnettomuustilastoihin perustuen osin pidempiä aikasarjoja, mutta myös kolmen viimeisen vuoden tieliikenneonnettomuustilastoja nuorten osalta. Tarkastelussa ovat alle 18-vuotiaiden tienkäyttäjien tieliikennekuolemat yleisellä tasolla pidemmällä aikajaksolla sekä jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden loukkaantumiseen ja kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet vuosilta 2011 2013. Alle 18-vuotiaiden osuus tieliikenteessä kuolleista on melko tasaisesti pienentynyt viimeisen noin kahdenkymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1996 alle 18-vuotiaita tieliikenteessä kuolleista oli vielä noin 14 prosenttia, vuonna 2013 heitä oli enää noin 7 prosenttia. Tieliikenteessä kuolleiden määrä on vuodesta 1990 laskenut noin 60 prosenttia. Vuonna 1990 tieliikenteessä menehtyi 649 ihmistä, kun 2013 kuolleita oli 258. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden tilanne parantunut Eri tienkäyttäjäryhmistä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tieliikennekuolemien osuus kaikista liikennekuolemista on myös laskenut viimeisen parin vuosikymmenen kuluessa. Viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet erityisen hyviä polkupyöräilijöiden kannalta. Jalankulkijoiden liikennekuolemien osuus kaikista tieliikennekuolemista on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut jokseenkin tasaisesti noin 10 15 prosentissa. Viimeisinä vuosina (2011 2013) tieliikenteessä kuolleista oli tasaisesti reilut kymmenen prosenttia jalankulkijoita. Tieliikenteessä loukkaantuneista jalankulkijoista ja polkupyöräilijöistä (kuljettajista) oli tasaisesti noin joka viides alle 18-vuotias. Kuolleiden osalta mainittakoon, että liikenteessä kuolleista polkupyöräilijöistä alle 18-vuotiaita oli vain 5 prosenttia vuonna 2011, mutta vuonna 2012 noin 11 prosenttia ja vuonna 2013 jo 20 prosenttia. Tältä osin viimeaikainen kehitys näyttää huolestuttavalta. 8 Lapsiperheet lape.fi
Alle 18-vuotiaiden osuus tieliikenteessä kuolleista vuosina 1990 2013. Vuodenajalla ja olosuhteilla vaikutusta Vuoden viimeiset kuukaudet olivat vuosina 2011 2013 jalankulkijoille tieliikenteessä murheellista aikaa. Lokajoulukuussa niin tieliikenteessä kuolleiden kuin myös loukkaantuneiden määrä oli kaiken kaikkiaan normaalia korkeammalla. Polkupyöräilijöiden osalta kuolemat ajoittuivat huhti-lokakuulle ja loukkaantumiset hieman viivästetysti touko-marraskuulle. Polkupyöräilijöiden tieliikenneonnettomuudet tapahtuivat usein päivänvalossa. Hämärät tai pimeät olosuhteet eivät siis vaikuttaisi olevan kovinkaan usein polkupyöräilijöiden haittana. Lähes kolme neljästä polkupyöräilijän loukkaantumiseen johtaneesta onnettomuudesta sattui risteyksessä. Polkupyöräilijöiden onnettomuuksissa silmiin pistävää on myös se, että hyvin suuri osa onnettomuuksista tapahtui kuivalla, paljaalla tiellä. Jalankulkijan kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaviin onnettomuuksiin keliolosuhteet sekä valoisuus näyttäisivät vaikuttavan enemmän kuin polkupyöräilijöiden onnettomuuksiin. Nuorten pyöräilyyn hyvä kiinnittää huomiota Kun tieliikenneonnettomuuksia on sattunut viime vuosina aiempaa vähemmän, myös nuorten tilanne tieliikenteessä on suhteessa vanhempiin ikäluokkiin parantunut. Suomen väestön ikääntyessä nuoret osaavat toimia vastuullisesti liikenteessä ja toimia tienkäyttäjinä varovaisesti. Voitaneen todeta, että kevyessä liikenteessä on entistä turvallisempaa. Kuitenkin nuorten polkupyöräilyyn olisi hyvä kiinnittää huomiota. Vuonna 2013 sattuneesta 20 polkupyöräilijän kuolemasta 4 sattui alle 18-vuotiaalle, mikä on aivan liian paljon. Noin puolet jalankulkijan kuolemaan (kuten myös loukkaantumiseen) johtaneista onnettomuuksista on sattunut viime vuosina suojateillä. Lasten ja nuorten, kuten myös vanhempien, on syytä olla varovaisia myös suojatielle astuessaan. Varovaisuutta ei tarvita pelkästään risteyksissä, vaan myös suorien ajoteiden poikki kulkevilla suojateillä. Varsinkin, kun huonommat kelit ja pimeämmät illat ovat taas koittaneet. Mika Sutela Tutkija, Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus Itä-Suomen yliopisto Lapsiperheet lape.fi 9
Lapsiasiavaltuutettu: Lapsilisäleikkaus on huono ratkaisu Ketään ei varmaankaan yllätä, että lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää lapsilisäleikkausta huonona päätöksenä. Sen sijaan hämmästystä saattaa herättää se, että Kurttila suhtautuu varsin myönteisesti kotihoidontuen leikkaukseen. Lapsilisäleikkaus on hyvin lyhytjänteinen päätös, Tuomas Kurttila sanoo. Yli varojen ei yhteiskunta voi elää, mutta nyt tehtävä leikkaus on liian kova. Lapsiperheiden verovähennys on Kurttilan mukaan sellaisenaan hyvä asia, mutta lapsilisäleikkausta sillä ei hänen mukaansa voi paikata. Ongelmana ovat erityisesti perheet, joiden ostovoima heikkenee eli lapsilisä pienenee, mutta joille verovähennys ei kohdennu verotettavien tulojen ollessa pienet tai olemattomat. Kurttila toteaa, että leikkauksen myötä päivähoitoon tulee entistä enemmän lapsia. Tästäkin hän löytää myönteisen näkökulman. Päivähoidon tarve lisääntyy, mitä ei sinänsä voi pitää huonona asiana. Monelle lapselle laadukas varhaiskasvatus on tärkeä kasvun ja kehityksen tuki, itse asiassa erityisesti alle 3-vuotiaiden osalta. Hän siteeraa englantilaista tutkimusta, jonka mukaan päiväkoti on erityisen hyödyllinen muita heikommassa asemassa oleville lapsille. Kuva: AnnArt Tavoitteet hyvät; toteutuminen mietityttää Kotihoidontuen leikkauksesta Kurttila puhuu myönteiseen sävyyn. Hän toteaa, että tavoitteet leikkaamisen taustalla ovat hyviä: isien hoitovastuun lisääminen ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Hän sanoo, että nykyisessä taantumassa syntyy kuitenkin ongelmia, jos äidillä ei ole työpaikkaa, johon palata oman kotihoidontuen osuuden käyttämisen jälkeen. Tällöin myöskään isä ei osuuttaan helposti käytä perheen talouden ollessa yhden palkansaajan taloudessa tiukoilla. Nähtäväksi jää, miten malli kohtelee perheitä, joissa työpaikan löytäminen on syystä tai toisesta vaikeaa. On löydettävä keskeiset toimijat Kurttilan edeltäjä Maria Kaisa Aula kritisoi lapsiasiavaltuutetun toimiston resursseja irtisanoutuessaan tehtävästään. Kurttila myöntää, että toimiston henkilöresurssi on pieni. Omalla työllä ja rajauksella pystytään resurssit toki käyttämään järkevästi ja tuottavasti, Kurttila sanoo. Lisää resurssia tarvittaisiin lasten kuulemiseen. Kurttila kertoo, että päättäjät suhtautuvat lapsiasiavaltuutettuun myönteisesti. Vastaanotto on hyvä. Erityisen tyytyväinen olen ollut elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen mukaan tulosta yhteiseen lapsiasioiden valmisteluun. On löydettävä keskeiset toimijat, jotka ovat tähän asti olleet liian vähän lapsipolitiikan ytimissä mukana. Lapsen etua ei huomioida Kurttilan mielestä suomalaisessa päätöksenteossa lapsen etua ei oteta kyllin hyvin huomioon. Esimerkiksi vuonna 2012 hallituksen esityksistä noin kolme prosenttia sisälsi lapsivaikutusten arvioinnin. Kurttilan mukaan Suomessa kuitenkin suhtaudutaan hyvin lapsiin ja lapsiperheisiin. 10 Lapsiperheet lape.fi
Suomi on yksi ihmiskunnan parhaista paikoista olla lapsi; sama koskee lapsiperheitä. Lasten kasvuympäristöt ovat meillä pääsääntöisesti turvallisia, materiaalinen elintaso on korkea ja lasten oikeudet tunnistetaan vahvasti lainsäädännössä. Toki meidän on pyrittävä parempaan, lapsiystävällisempään yhteiskuntaan, ihmiskunnan tulevaisuuteen. Eriarvoinen lapsuus Edeltäjänsä tavoin Kurttila toteaa, että suomalaiset lapset ja lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa. Eriarvoistuva lapsuus on tosiasia, kun katsotaan, miten lapsen hyvinvointiin vaikuttaa muun muassa syntymäpaikkakunta tai koti. Tälle ei saa antaa piiruakaan, ei tuumaakaan periksi. Lapsiperheiden tueksi Kurttila kaipaa takaisin kotiapua. Vielä ennen 1990-luvun lamaa kotiapua saavien perheiden määrä oli nykyiseen verrattuna moninkertainen. Tämän päivän vanhemmat eivät voi oikeastaan käsittää, että tällaista tukea on ollut saatavilla. Kyseessä on investointi työn ja perheen yhteensovittamiseen, perheiden jaksamiseen sekä luottamukseen perustaa perhe. Kurttila toteaa, että tulossa oleva uusi sosiaalihuoltolaki pyrkii korjaamaan tilannetta niin, että lapsiperheiden kotiavun saatavuus paranisi. Hän toteaa, että avun järjestäminen on viime kädessä kunnista kiinni. Teksti: Pekka Aittakumpu Toimittajan kommentti Onko lapsiasiavaltuutettu kaikkien lasten asialla? Suomalaiset lapsipsykologit ja muut kasvatusalan ammattilaiset ovat puhuneet suomalaisen päivähoidon epäkohdista. Lapsiryhmät ovat liian isoja ja henkilökunta jaksamisen äärirajoilla. Esimerkiksi lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on sitä mieltä, että alle kolmevuotiasta ei tulisi laittaa päiväkotiin. Psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen taas on huomauttanut, ettei päivähoitoa edes ole suunniteltu sen vuoksi, että lapset tarvitsisivat sitä, vaan sitä tarvitsevat äidit osallistuakseen työelämään. Kotihoidontuen leikkauksen vuoksi monet joutuvat laittamaan lapsensa päivähoitoon, vaikka katsoisivat kotihoidon omalle lapselleen sopivimmaksi hoitomuodoksi. On hämmästyttävää, että lapsiasiavaltuutettu näkee hyvä asiana kotihoidontuen leikkauksen ja päiväkotien lapsimäärän lisääntymisen jopa kymmenillä tuhansilla. Kurttilan näkemykset kotihoidontuen leikkauksesta ja päivähoidosta herättävät kysymyksen, ajaako hän tässä asiassa lasten tai ainakaan kaikkien lasten etua. Pekka Aittakumpu Lapsiperheet lape.fi 11
Asiantuntijan neuvot murkun vanhemmille: Keskustele ja pidä rajoista kiinni! Murrosikäisten vanhemmat kohtaavat nykyään erilaisia haasteita kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Vanhemmilla on esimerkiksi suuri työ pysyä nuorten digimaailman perässä, toteaa nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Henna Haravuori. P arhaimmillaan älypuhelimet, padit ja tietokoneet tukevat nuoren hyvää sosiaalista sopeutumista ja yhteydenpitoa kavereihin. Huonoimmillaan nuori altistuu asioille, joihin ei ole valmis, Henna Haravuori sanoo. Digimaailmassa nuori saattaa esimerkiksi kiusata tai tulla kiusatuksi. Verkko ja sen sovellukset voivat myös koukuttaa, niin että nuoren on seurattava sitä jatkuvasti. Murrosikäisen kanssa pitää keskustella käyttäytymissäännöistä myös digimaailmassa, sen vaaroista ja mahdollisuuksista ja pyytää nuorta selittämään mitä hän tekee. Haravuori korostaa, että murrosikäisen vanhemman on tärkeää pitää 12 kiinni erilaisista suositusikärajoista. Digitalisoituminen on tuore ilmiö. Sen sijaan nuorten päihdekokeilut ja ongelmat ovat Haravuoren mukaan säilyneet aika lailla ennallaan. Yleisesti nuorten päihdekäyttö on jopa viime vuosikymmenenä vähentynyt, mutta asenteet kannabista kohtaan ovat aiempaa positiivisempia. Murrosikä tuo valtavan muutoksen Haravuori toteaa, että murrosikäisen fyysisen ja henkisen kehityksen aikataulu vaihtelee paljon. Pituuskasvupyrähdyksen huippu on tytöillä keskimäärin 11 12 vuo- den ja pojilla 13 14 vuoden ikäisenä. Pelkästään fyysinen muutos on valtava kaikilla. Jo siihen sopeutuminen on haaste kaikille lapsille. Murrosikäisen älylliset toiminnot kehittyvät voimakkaasti, mutta tunne-elämän puolella otetaan välillä askeleita jopa taaksepäin, käyttäydytään ikäistään nuoremman tavoin. Tämä ristiriita voi hämmentää nuorta itseään mutta myös aikuisia. Murrosikäinen on itsekeskeinen ja monesti ajattelussaan mustavalkoinen: asiat ovat kokonaan hyviä tai pahoja, haluttuja tai hyljeksittäviä, vanhemmat mukaan lukien. Nuori voi kuitenkin vaihtaa mielipiteensä saman päivän sisällä. Lapsiperheet lape.fi
Nuori tarvitsee vapautta ja rajoja Rajojen asettaminen mietityttää monia murrosikäisen vanhempia. Mikä merkitys rajojen asettamisella on? Voiko vanhempi olla siinä liian tiukka? Nuoret eivät ole aikuisia, Haravuori muistuttaa. He tarvitsevat aikuisten tukea ja läsnäoloa. Turvalliseksi olonsa kokeva nuori pystyy olemaan luova ja ponnistamaan kohti itsenäistä elämää. Haravuori toteaa, että nuoret ovat fiksuja ja tietävät paljon, mutta heillä ei ole vielä aikuisen kokemuksia ja perspektiiviä. He ovat esimerkiksi hyvin alttiita sosiaalisille paineille. Murrosikäiset tarvitsevat rajat, mutta hankalaa on se, että niitä pitää muuttaa murrosiän aikana useaan otteeseen: annetaan pikkuhiljaa lisää vapautta, mutta myös lisää vastuuta. Rajoja ei kuitenkaan saisi vetää liian tiukoille. Tällöin voi tapahtua esimerkiksi, että nuori ei pääse testaamaan omaa pärjäämistään. Tärkeää olisi, että rajat ja seuraamukset eivät kovasti vaihtelisi hetkestä toiseen ja esimerkiksi vanhempien välillä. Keskustelu nuoren kanssa kannattaa Kulttuurissamme odotetaan jo melko pieniltä lapsilta suurta itsenäisyyttä. Nuori kuitenkin tarvitsee tukea esimerkiksi muutostilanteissa: yläasteelle siirtyessä ja toisen asteen opiskelu-,, Turvalliseksi paikkaa valitessa. Nuoren kanssa on tärkeää keskustella ja isojen valintojen yhteydessä perustella hänelle aikuisen näkemyksiä. Vaikka nuori ei ole välittömästi näköpiirissä, hänellä on hyvä olla olonsa kokeva nuori pystyy olemaan luova ja ponnistamaan kohti itsenäistä elämää. tieto, että vanhempi on käytettävissä. Kun on hölmöillyt, voi kuitenkin tulla kotiin seuraamuksista huolimatta. Myös vanhempi kasvaa Voiko vanhempi varautua lapsensa tulevaan murrosikään? Lapset kasvattavat vanhempiaan vähintään yhtä paljon kuin vanhemmat lapsiaan, Haravuori toteaa. Tärkeintä on olla kiinnostunut lapsensa ja nuorensa maailmasta, mitä siihen kuuluu, olla itsekin valmis oppimaan. Myös lapsuudenkokemuksilla voi olla vaikutuksia siihen, millainen murrosiästä tulee. Varhaisen lapsuuden kokemukset vaikuttavat murrosikään, kuinka pystyy sopeutumaan sen mukanaan tuomiin muutoksiin. Toisaalta murrosikä ja nuoruusikä nähdään mahdollisuuden aikana, kehityspolut ovat vielä avoimet, Haravuori sanoo. Jos lapsuus on sujunut rauhallisesti, murrosikäkin monesti sujuu ilman suurempia mutkia matkassa. He, jotka ovat esimerkiksi oireilleet psyykkisesti lapsena, oireilevat monesti murrosiässä. Tukea vanhemmille Haravuori suosittelee murrosikäisten kasvatuksesta kiinnostuneille luettavaksi Raisa Cacciatoren tuotantoa ja Katja Myllyviidan Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille -opasta. Oman kotipaikkakunnan tarjontaa muun muassa luentojen suhteen kannattaa seurata. Nykyään koulutkin tiedottavat paljon, jos tarjolla on kasvatusaiheista koulutusta tai vanhempien ryhmiä. Haravuori muistuttaa, että koulujen terveydenhoitajat, koululääkärit, psykologit ja kuraattorit tarjoavat apua nuorten kasvuun, kehitykseen ja koulunkäyntiin. He ovat usein ensimmäinen lenkki pulmia selvitettäessä. Teksti: Pekka Aittakumpu Vinkkejä murrosikäisen kasvatukseen: www.vaestoliitto.fi/nuoret www.mielenterveysseura.fi www.mll.fi www.nuortenmielenterveystalo.fi! www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta www.nuortenlinkki.fi Lapsiperheet lape.fi 13
Aluevastaavat Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse kiinnostunut ryhtymään aluevastaavaksi, ota yhteyttä puheenjohtajaan, rfabritius@gmail.com. Aluevastaava, muistathan ilmoittaa meille muuttuneet yhteystietosi! ESPOO Janne Kylli 040 090 4414 janne.kylli@kolumbus.fi HAAPAJÄRVI Kaarina Torkkkola 040 836 7320 kaarina.torkkola@haapajarvi.fi HELSINKI Reetta Holmberg 045 131 6563 reettanen@gmail.com Jaana Gardemeister 040 092 7455 jaana.gardemeister@gmail.com JYVÄSKYLÄ, KORPILAHTI Minna Mustonen 040 839 7371 minnamustonen1@gmail.com Mari Josefsson 050 411 9178 mari.josefsson@gmail.com KOTKA Saila Silfvast 040 727 2492 saila.silfvast@gmail.com KUOPIO Laura Hiltunen 040 564 8578 ljkallio@hotmail.com Katja Koivistoinen 0400 808 329 koivistoinen.katja@gmail.com MÄNTSÄLÄ Roberta Fabritius 044 540 2727 rfabritius@gmail.com MIKKELI, RISTIINA Tiina Tähtinen 040 412 0420 taehtiina@gmail.com NURMIJÄRVI Virpi Korhonen 0400 697 973 virpi.m.korhonen@helsinki.fi OULU Pekka Aittakumpu 040 670 6032 pekka.aittakumpu@gmail.com PIETARSAARI Anna-Maria Pokela 050 353 8911 ansku.pokela@multi.fi POHJOIS-KARJALA Eeva Salakari 050 349 4407 eeva.salakari@gmail.com RAAHE Anna Pärkkä 044 022 7711 parkka@suomi24.fi SALO Elina Seitz 0414372423 elina.seitz@hotmail.com TYRNÄVÄ Johanna Harmainen johanna.harmainen@gmail.com VANTAA Johanna Happonen 050 532 4546 johanna.happonen@netti.fi Sanna Hamström 050 595 7410 sannahamstrom@gmail.com VIHTI Anja Kadziolka 050 363 4758 anja.kadziolka@gmail.com Ruotsinkielisten yhteyshenkilö Henrietta Janhonen 0500 887 383 henrietta.janhonen@hotmail.com