HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUKSEN

HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUKSEN ANTAMA KERTOMUS LATOSTEN TOMNNASTA VUONNA 1915. HELSNGSSÄ SANOMALEHT JA KJJAPANO.OSAKEYHTÖN <mjapano 1916.

HelsiQgin kaupungin Teknillisten.laitosten Hallituksen kertomus vuodelta 1915. Hallituksen vakinaisina. jäseninä ovat kysymy:ksessä olevana vuonna olleet allekirjoittanut Schildt, puheenjohtaja, ja filosofian maisteri A. E. Alfthan, varapuheenjohtaja, molemmat Kaupunginvaltuuston valitsemina, sekä pankinjohtaja Hugo Hertzberg, Rahatoimikamarin määräämänä, jonka ohessa insinöörit Fredr. Rosberg ja Adolf Engström sekä oikeusneuvosmies W. F. Heimbiirger ovat olleet Hallituksen varajäseninä. Vuoden kuluessa Hallitus on käsitellyt kaikkiaan noin 250 asiaa. Hallituksen Kaupunginvaltuustole tekemistä esityksistä mainittakoon seuraavat: maalisk. 19 p:nä Teknillisten laitosten vakuuttamisesta sodan aiheuttaman vahingon varalta; toukok. 5 p:nä samassa asiassa; s. p. transformaattoriaseman rakentamisesta kunnan teurastuslaitoksen alueelle; toukok. 12 p:nä varojen myöntämisestä Nimrodkatuun asetettavaa sähköjakojohtoa varten ja tämän kadun valaisemiseksi sähkövalolla; kesäk. 7 p:nä Kaasulaitoksen valmistaman kaasun lämpömäärästä; syysk. 1 p:nä Kaasulaitoksen 1915 vuoden kulunkiarvion muuttamisesta; lokak. 12 p:nä lisävarojen myöntämisestä.vesijohtolaitoksen eri tarpeita varten; lokak. 18 p:nä varojen myöntämisestä Sähkölaitokseen hankittavaa uutta turbogeneraattoria varten; sekä lokak. 27 p:nä lisävarojen myöntämisestä Sähkölaitokselle eri tarpeita varten.

2 Mikäli muuten koskee Teknillisten laitosten hallintoa ja liikettä viitataan seuraaviin erikoisselostuksiin. Helsingissä maaliskuulla 1916. HJ. Schildt.. Savonius.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitksen hallinnosta ja käytöstä vuonna 1915. Vuonna 1915:kin ovat olot Vesijohtolaitoksella pääasiassa kehittyneet jokseenkin säännöllisesti. Sodan vaikutuksesta on kuitenkin syntynyt vaikeuksia muutamien aineiden saannissa, josta syystä laitoksen varasto vedenpuhdistamiseen tarvittavaa rikkihappoista savimaata vuoden lopussa vähentyi pienimmilleen ja keskeytettiin sen takia toistaiseksi veden kemiallinen puhdistaminen joulukuun l:stä alkaen. Siitä päivästä saakka on selkeytettyä ja pikasuodattimilla suodatettua vettä tarjottu. Sanomalehtiilmoituksilla annettiin yleisölle tästä tieto ja kehotettiin sitä samalla ruuanlaittoa ja juomaa varten käyttämään ainoastaan keitettyä vettä. Lähin syy tähän vähemmän toivottuun seikkaan, joka ensi sijassa esiintyi veden tuntuvasti kellanruskeassa värissä vähitellen vähentyen 254 asteesta platinakobolt asteikkoa kuukauden alussa 179 asteeseen sen lopussa oli äkkiä annettu kielto Tentelewin tehtaalle Pietarissa valmistaa rikkihappoista savimaata, josta tehtaasta laitos aikaisemmin hankitun valmistusluvan perusteella varmuudella odotti saavansa puhdistamiseen tarvittavan määrän. Kemiallinen puhdistaminen on siten toiminut ainoastaan vuoden alusta joululmuhun saakka. Marraskuussa, tahi lähemmin sanottuna sen 1321 p:nä oli bakteriapitoisuus johtovedessä tavattoman suuri, vaikkei syytä tähän heti voitu löytää samalla aikaa jokivedessä esiintyvän bakteriapesäkkeiden lisääntymisen takia. Tarkemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että joukko pienempiä kaloja oli tarttunut kiinni pumppuihin, jotka pumppuavat vettä suodattimiin, ja oli tämä seikka syynä suureen lisääntymiseen. Bakteriapesäkkeiden luku vesijohtovedessä marraskuussa on sen tähden suureksi osaksi riippumaton täällä käytetystä puhdistustavasta. Siitä syystä ovat sekä marrasettä joulukuun tulokset jätetyt pois vesijohtoveden bakteriapesäkkeiden laskemisesta ja puhdistustehon määräämisestä vuodelle 1915, mikä seikka myöskin selviää alla olevasta taulusta, joka samalla sisältää tulokset edellisiltä vuosilta.

2, Vuosi. Bakteriapesäkkeitä kuutiosenttimetrissä Jokivettä Vesijohtovettä 1910.... 1911.... 1912.... 1913.... 1914... :.... 1915.... 4,841 4,303 7,067 4,531 6,750 4,602 91,100 93,000 138,000 76,300 161,100 86,000 96 70 64 59 42 26 72 27 72 54. 56 1) 50 1,000 1,448 804 298 1,784 1) 844 o o o o o o 98.55 98.63 99.63 99.40 99.20 1)98.71, Marraskuussa oli pesäkkeiden luku jokivedessä keskimäärin 16,000 ja vesijohtovedessä 608; vastaavat luvut joulukuussa olivat 645 ja 464. Yksityiskohtaiset tiedot puhdistamisesta selviävät kemistin jälempänä olevasta kertomuksesta sekä graafillisista liitteistä n:ot 2 ja 3. Kaupunginvaltuuston maaliskuun 10:nä 1914 vahvistaman ohjesäännön ja taksan määräyksien perusteella, että töitä, joiden suorittaminen ei ole yksinomaan laitoksen asia, ei saa tehdä muut henkilöt tahi toiminimet kuin ne, jotka Hallitus on hyväksynyt vesijohtourakoitsijoiksi, ovat anomuksen jälkeen allamainitut henkilöt ja toiminimet,. suoritettuaan heiltä vaaditun varmuuden mahdollisien korvausvaatimuksien varalta, tulleet hyväksytyiksi kysymyksessä oleviksi urakoitsijoiksi: Aktiebolaget Rob. Huber Osakeyhtiö, Aktiebolaget Vesijohtoliike Osakeyhtiö, Kallion Konepaj a Osakeyhtiö, Finska Hiss & VärmeledningsAktiebolaget, Johan. Käcklund, Rauta ja Metallitehdas O. S. Pesonen, sekä K. G. Tirkkonen. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöä varten on ollut runsaampi kuin kahtena edellisenä vuonna osaksi runsaampien sateiden takia ja osaksi siitä syystä, että joen vedellä käypä mylly Kaupunginvaltuuston marraskuun 17:nä 1914 tekemän päätöksen mukaan vuoden alussa tuli laitoksen haltuun, jonka takia 1) Paitsi marras ja joulukuun tuloksia.

sen käynnissäpito aina matalamman vedenkorkeuden vallitessa joessa on keskeytetty. Siten voi suurimpana osana tammi, huhti touko, kesä, syys, loka ja joulukuuta koko vedenpumppuaminen tapahtua vesivoimalla. Marraskuussa oli vesimäärä sangen runsas, korkeimmillaan 1.17 m padonkynnyksen yläpuolella mutta käyttöä häiritsi suuressa määrin jääsohjon muodostuminen vedessä. Muina kuukausina, helmi, maalis, heinä ja elokuussa on sitä vastoin vedenkorkeutta joessa voitu järjestellä laitoksen turbiinien avu.1la. Vedenkorkeus padon kynnykseen verrattuna selviää seuraavasta taulusta, joka myöskin sisältää tiedot sademäärästä ja keskilämmöstä jokaiselle kuukaudelle Meteoroloogisen Keskusaseman antamien tietojen mukaan: Vedenkorkeus Van.taan joessa y. rn. 3 Kuukausi Keski korkeus m Korkein Matalin Sademäärä Keskilämpö m m mm 0 Tammikuu...... + 0.05 + 0.23 0.06 55.7 7.0 Helmikuu... ± 0.00 + 0.04 0.06 31.5 5.2 Maaliskuu... 0.04 + 0.04 0.10 32.1 7.1 Huhtikuu... + 0.58 + 1.62 0.09 39.7 + 1.9 Toukokuu............ + 0.35 + 0.70 + 0.06 51.4 + 7.5 Kesäkuu... + 0.09 + 0.26 + 0.01 50.4 + 11.8 Heinäkuu... 0.04 + 0.05 0.10 76.3 + 17.6 Elokuu.............. 0.05 ± 0.00 0.10 40.4 + 15.3 Syyskuu... + 0.22 + 0.62 0.10 108.9 + 9.6 Lokakuu... + 0.12 + 0.46 0.08 55.7 + 3.0 Marraskuu... 1 + 0.33 + 1.17 0.05 94.6 2.1 Joulukuu... + 0.08 + 0.21 0.09 86.3 12.3 Koko vuonna/ + 0.14 / + 1.62 / 0.10 1/ 723.0 / + 2.75 Jäänlähtö joessa tapahtui huhtikuun 22:na + 1.62 m vedenkorkeudella padon kynnyksestä mitattuna. Aina vuodesta 1886 ovat jäänlähdqt tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20:na. Aikaisin jäänlähtö, maaliskuun 29:nä, oli vuonna 1890, myöhäisin, toukokuun 1:nä, vuonna 1902. Vedenkulutus. Vuonna 1914 on kulutettu... 5,784,820 m3 Vuonna 1915 on kulutettu... 6,382,381 Lisäys vuonna 1915 tekee...{ 597,561 10.3 0/0 Keskikulutus vuorokaudessa oli.... 17,486 m3 Suurin kulutus vuorokaudessa 29/5 oli.... 21,092 Pienin kulutus vuorokaudessa 20/6 oli.... 11,163

4 Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on kasvanut 170,452 henkilöstä 311t2 1914 176,576:een 311t2 1915, on keski väkiluku vuonna 1915 ollut 173,514 henkilöä.. Keski, suurin ja pienin kulutus oli henkilöä kohti vuorokaudessa sentähden 100.8, 121.6 ja 64.3 litraa. Suurin vuorokautinen vedenkulutus vaihteli eri tunteina seuraavasti prosenteissa laskettuna: k:lo 121 a. p... 1.33 0lo k:lo 121 i. p... 5.45 Olo 12....... 1.54 12... 5.79 23....... 1.30 23... 5.76 34.... 1.52 34... 5.89 45.... 1.41 45,....... 5.99 56.... 1.90 56..... 5.44, 67... 4.10 67........ 4.89 78... 4.87 78... 5.13 89... 5.35 89... 5.21 910....... 5.78 910... 4.67 1011.... 5.34 1011... 3.97 1112... 5.12 1112..., 2.25 Suurin kulutus tunnissa sattui k:lo 45 i. p. ja oli 5.99 0lo koko vuorokauden kulutuksesta. Vedenkulutus (=vedenpumppuaminen) ja ilman keskilämpö sekä sademäärä jokaiselle vuoden päivälle näkyyät graafijlisesta liitteestä n:o 1; on kuitenkin huomattava, että kulutus muutamana päivänä ei ollut täysin yhtäpitävä pumputun määrän kanssa. Kuukautinen kulutus löytyy esitettynä taulussa sivulla 12. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät olivat:.yksityiskul'ltt US. 19 kaupunginosassa.... 1012 sekä muilla rauta. tien itäpuolella olevilla alueilla.... Rautatien länsipuolella olevilla alueilla... : Satamapostien kautta on kulutettu ja paloposteista jaettu...;....;.....;..,;,..:....:....:......:....;....;....:.,.,;,..:....:... Yleiskulutus. 3,209,955 m 3 eli 50.29 0lo 1,110,903 417,606 17.41 6.54..:..._..;;2;.;;2;.;;4;.:.;,8;..;6;.;;5_,::...,,'::...'_...;3;,.;,.5,;,.;2 Yksityiskulutus 4,963,329 m 3 eli 77.76 /0 Kaupungin maksama kulutus... 541,703 Laitoksen oma kulutus... 19,625 Yhteensä mittari en mukaan 5,524,657 m3 eli 8.49 0.31 86.56 /0

Yhteensä mittarien mukaan 5,524,657 m 3 eli 86.56 olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vesitarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä... 857,956 13.44 Yhteensä 6,382,613 m3 eli 100.00 olo Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna 1915... 5,524,657 m3 eli 86.56 olo koko pumputusta vesimäärästä. Vastaavat luvut olivat vuonna 1914... 5,146,711 m3 eli 88.97 Olo 1913... 4,581,071 83.66 1912... 3,930,955 78.43 1911... 3,543,949 78.73 Seuraava taulu näyttää henkilökohtaisen keskikulutuksen vuorokaudessa y. m. eri vuosina: 5 v u 0 s' i kpl. Keskikulutus henkilöä [ 0: 1>; kohti vuorokaudessa, 1. g; 11':. = >;::S,, 0 1>; CD =:r' = Yksityi Yleisiin tl'. i:' siiil tar tarpei Yhteensä. : 0 S' en peisiin siin Cl ;, 7 1895 1900 1905 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1,173 1,286 1,452 1,670 1,743 1,936 2,071 2,120 1) 2,106 4,051 5,515 7,110 11,660 12,333 13,695 15,002 15,849 17,486 31.8 39.2 42.8 53.6 57.1 61.0 68.4 74.4 79.6 23.8 20.9 19.4 27.0 24.8 25.9 23.0 19.4 21.2, 55.6 60.1 62.2 80.6 81.9 86.9 91.4 93.8 100.8 96 83 87 102 112 113 109 123.7 121.6 1) Tästä on 146 kpl. kaupungin omia aloja, vapaakaivoja y. m.

6 Menot ja tulot. Kertomuksen lopussa, sivv. 2529, löytyvästä yhdistelmästä laitoksen menoista ja tuloista kirjal1päätöksen mukaan, sekä vuodelle 1915 vahvistetun tulo ja menosäännön mukaan myönnetyistä määrärahoista ja arvioituista tuloista, selviää, että menoja koskevat määrärahat ylipäänsä ovat olleet riittävät. Näyttävätpä muutamat erät melkoisiakin säästöjä. Niinpä on vedenpumppuamiskustannuksissa säästynyt Smk 39,272: 51 laitoksen turbiinien käyttöön tarvittavan veden runsauden takia joessa. Muutamien menojen suorittamista varten myönsi Kaupunginvaltuusto kokouksessaan marraskuun 2:na lisämäärärahaa, yhteensä 15,240 markkaa, muun muassa vartioimista ja sekalaisia menoj avarten Vanhassakaupungissa sekä putkiverkon, palopostien y. m. korjaamista ja kunnossapitoa varten, mutta ovat nämät kustannukset kuitenkin jonkun verran tulleet ylitetyiksi arvioimattomien menojen ja joulukuun aikana vallitsevan kylmän sään ja suuren lumisateen takia, mitkä seikat ovat vaatineet muutamia menoja. Menosäännössä puuttuvia menoja on verrattain suureen määrään, Smk 11,107: 10, nousevien epävarmojen saatavien vähentäminen. Vaikka kohta pienempi erä tätä summaa tullee maksetuksi, on kuitenkin pidetty oikeampana jo nyt vähentää koko määrä, joka osaksi sisältää suorittamattomia saatavia monelta edelliseltä vuodelta. Tulot vedenmyynnistä nousevat 200,992: 24:llä ja voitto tehdyistä töistä 15,651: 47:llä markalla yli arvioitujen määrien. Osa lainavaroja, Smk 43,686: 46, putkiverkon laajentamista varten uusille kaduille on jäänyt käyttämättä. Tulo ja menosäännön mukaan piti Vesijohtolaitoksen bruttoylijäämän olla Smk 911,077:, mutta nousee todellisuudessa 1,164,950: 22 markkaan, eli 253,873: 22 markalla yli arviotujen määrien. Laajennukset ja pääomaarvon lisäykset Vuoden kuluessa on tehty seuraavat työt, joista ovat koituneet allamainitut kustannukset, nimittäin: a) A ikasemmilta. vuosilta siirtyneillä mää1'ämhoilla,' Eläintarhan vesisäiliön lisärakennus....... 1,659: 67 Vesijohto Toivokadulla... _...:.._ 1,818: 10 Siirto 3,477: 77

Siirto Vesijohto Brälldönkadulla.... S:n Utterikadulla.... S:n Lastauttajakadulla.... S:n Sturekadulla 1. Viertotielle sekä viimemainitulla tielhi Toukolaan saakka.... Täydennyksiä eri osissa kaupunkia.... Vesimittarien osto.... 3,477: 77. 59: 32 37,115: 94 7,286: 89 17,992: 64 1,400: 77 76: 7 67,409: 33 b) Vuoden menoarvion mää1'ärahoilla: Työkalujen ja kalustojen ostoja.:.... 4,213: 54 c) Kaupunginvaltuuston marrasku1tn 17:nä 1914 tekemän päätöksen muka,an on tammikuun l:nä 1915 pääomaarvoon lisätty: Vanhankaupungin mylly ja myllärinasunto.......... 38,300: Smk 109,922: 87 Vuoden alussa suoritettiin loppuun työ yhdistää laajennetun vesisäiliön toinen osasto putkiverkkoon ja voitiin säiliö täyttää vedellä helmikuun 14:nä. Säiliön luokse tehtäväksi päätettyä vartijaasunnon uutisrakennusta ei sitä vastoin vielä ole tehty, vaan on määräraha siirretty seuraavalle vuodelle. Useana edellisenä vuonna jatkuva, Vanhankaupungin pumppulaitoksen ja vesisäiliön välisen johdon laskemista käsittävä työ suoritettiin myös loppuun. Viime vuodelle oli siirtynyt ainoastaan muutamia maatöitä, joiden suorittamisesta koitui 17,992: 64 markan kustannus. Koska työtä varten aikaisemmin oli maksettu Smk 628,084: 11 nousee kokonaiskustannus 646,076: 75 markkaan. Lyhyt selostus työn laajuudesta löytyi jo vuoden 1914 kertomuksessa. Vuoden menoarviossa uutisrakennuksia varten määrätyillä varoilla on ainoastaan muutamia työkaluja ja kalustoja ostettu. Muut määrärahat siirretään vuodelle 1916 paitsi niitä, jotka koskivat tekemättä jääneitä vesijohtoja uusille kaduille ja jotka tulivat kokonaan peruutetuiksi. Kuten aikasemmin jo on mainittu, otti laitos vuoden alussa haltuunsa Kaupungin Vallhassakaupungissa sij aitsevan myllylaitoksen ja lisättiin myllyn kirjanpitoarvo, 38,300 markkaa, laitoksen pääomaarvoon tammikuun l:nä 1915. Kaikki laajennukset ja arvonlisäykset viime vuonna nousevat 109,922: 87 markkaan.

8 Poistot. Vahvistetun järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 % alkuperäisestä arvosta, kuolletusaika 50 vuotta.... 1,030: Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuolletusaika 20 vuotta.... 1,163: Tiiliset kone, höyrykattila ja myllyrakennukset kaupungin maalla, myynti arvo 10 %, kuolletusaika 20 vuotta.... 2,710: Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, nelikulmaiset saostusaltaat ja sekoitusrakennukset sekä laboratooriorakennus, jotka eivät sij aitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 %, kuolo letusaika 10 vuotta........ 75,097: Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, purkauspaikka, pikasuodattimet, putkijohdot ja sillat, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myynti arvo 5 0/0, kuolletrisaika 10 vuotta.... 52,956: Vesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosien juottoaltaat y. m., kuolletusaika 10 vuotta.... 3,977: Vesisäiliö, myyntiarvo 10 %, kuolletusaika 50 vuotta.. 1,906: 67 Putkiverkko, myyntiarvo 10 %, kuolletusaika 50 vuotta 28,699: 66 Vesimittarit, myyntiarvo 5 0/0; kuolletusaika 10 vuotta 26,121: Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 %, kuolletusaika 10 vuotta...... 10,311: 54 Ylimääräinen kuolletus myydyistä vesi mittareista... 590: Smk 204,561: 87 Vesijohtolaitoksen pääomaarvo. Pääomaarvo 31 p. joulukuuta 1914...... 7,545,258: Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna 1915 109,922: 87 7,655,180: 87 Poistot samana vuonna.............................. 204,561: 87 Pääomaarvo 31 p. joulukuuta 1915... Smk 7,450,619:

Varakoneita : 66 ia 130 hv imukaasumoottorit sähkönkehittäiineen.

220 kw sähkön kehittäjä, yhdistetty 300 hv kaksoisturbiiniin, sekä säätäjä.

9 jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungis.sa: 15/16 Vanhankaupungiil putouksesta sekä maaalue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni... '.' Vanhempi pumppuhuone tiilestä.... 2 kpl. purnppuja yimä turbiinit... ;... 1 300 hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattoti... :... : Kone ja. höyrykattilarakennus tiilestä... '. Höyrypumppulaitos' ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita.... Savupiippu... '.' Asuinrakennus tiilestä.... Ulkohuonerakennus ristjkkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... Hiilivaj a ristikkohirsistä ja laudoista.... Hiilen purkauspaikka ja raide.... Amerikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot.... 11 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 suodatuspintaala).... N eliskulmaiset saostusaltaa.t... ;... Y mpyriäiset.... Sekoitusrakennus.... Kalkin sekoituskone.... mukaasugeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput.... Kaksi sähkönmuuntajaa...':. :'. Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottanio 94,100: 23,552:.35,976: 33,440: 11,477: 28,157: = 60,686: 31,452: 2,397: 37,257:. 2,724: 270: 1,654: 350: 159,140: 201,052: 65,763: 140,601: 19,067: 3,211: 97,401: 13;852: ja putkijohtosillat... 10,970: Antrasiittivaja ja laivalaituri... 2,293: Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakenn. 8,715: Öljykellari... 1,012: Paj a tiilestä... 1,849.: ;Kemistinasunto puusta... 10,295: Koneenhoitaj ain asunto puusta... 39,920: Labora tooriorakennus puusta '...;..'.;..;'.;..;...;...;....:...:..:...; ;..;. 7';:;..96::.:1:..:.:_ Siirto 1,146,594: 2

10 Siirto 1,146,594: Pesu ja kylpyrakennus tiilestä.......... 7,299: Myllyrakennus tiilestä.................... 19,456: Myllynkoneisto ja sisustus... 14,670: ' Myllärinrakennus puusta... 2,428: 1,190,447: Vesisäiliö Eläintarhassa... 396,362: Vartijaasunto hirsistä... 2,445: 398,807: Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o 179 29,441: Ulkohuonerak. ristikkohirsistä ja laudoista 4,195: 33,636: Vesipostit satamissa... 10;816: Vapaakaivot............................ 6,377: Hevosten juottoaltaat... 6,097: 23,290: Putkiverkko... 5,568,364: Vesimittarit... 148,912: Koneet ja työkalut...................... 87,163: 236,075:. Smk 7,450,619: Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta: 0> t.:) 0 c:>< t.:) 0 0 t.:)..j t.:) 00 tc: S El El El El e:.. 0 El El El El El 'C CD[ 0... <l (J), et> 'C 'C 'C 'C 'C... ::s..........,....,.......!5:!5:!5:!5:!5:?:.. m m m m m kpl. kpl.. => Vesijohto vesisäiliön luona... 20 S:n Toivokadulla... 78 1 S:n Florakadulla... 26 1 S:n Brändönkadulla (ent. Panimokatu).. 290 81 1 2 S:n Utterikadulla... 77 2 S:n Lastauttaj9.kadulla... 43 1 S:n eri kaduilla... 22 2 3 Yhteensä 20 367 22 228 7 6 Poiskaivettuja tahi hylättyjä... 116 70 73 1 Lisäys 20 251 22 158 7 5 Vähennys 73 Sulkuventtiileistä on viime vuonna tehty luettelo ja oli niiden lukumäärä vuoden alussa 1,031, jos Vanhassakaupungissa löytyvät jätetään laskusta pois.

11. Yllämainittujen laajennuksien jälkeen ovat putkiverkon pituus ja palopostien sekä sulkuventtiilien luvut seuraavat: 00 l!>!> c.:> t.:>............ >< e: i:.... Cl1 0 0 0 Cl1 t.:> 0 P 0 t.:> 0...:J Cl1 c.:> t.:>...:j t.:>.,.. CC> C CD'= CC> 0... <l S S S S S 11>' CC> =.,.. S S S S S S S S S ' ' CC> = 11>'. m m m m m m m m m m kp. kp. 31 p. jouluk. 1914... 3,122 5,133 4,296 4,901 13,892 16,920 30,696 27,013 17,299 123,272 940 1,031 Lisäys v. 1915... 20 251 22 158 451 7 5 Vähennys v. 1915... 73 73 31 p. jou}uk'l. 1915... 3,1225,1534,2964,901 13,892 17,171 30,718 27,111 17,226123,6509471,036 'd r:n. Putkiverkon keskiläpimitta on 270 mm ja tilavuus 7,075 kuut. m. Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 kuut. m ja on korkeimman vedenpinnan korkeus 48.15 m yli kaupungin nollapisteen. Laitoksen hallintoa, käyttöä ja ylläpitoa koskevat menot ja tulot sekä muutamat tilastolliset tiedot selviävät seuraavista yhdistelmistä: Menot hallinnosta, käytöstä ja ylläpidosta. A. Hallinto. Osa hallituksen menosäännöstä.... Palkkoja ja palkkioita.... Konttoriapulaiset.... Piirustaj aapulaiset...,... ;.... Konttorihuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä.... Kulungit, kaavapaperitja painatuskustannukset 2,488: 76 aikakauslehdet ja uutishankinnat kirj astoon............................ 52: 15 muut kustannukset... 3,911: 68 4,578: 51 37,200: 6,426: 25 1,155: 6,744: 50 6,452: 59 Smk 62,556: 85

12 B. Käyttö. 1) Laboratoorio. Kahden kemistin palkat... 11,400: Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot... 4,619: 80 Smk 16,019: 80 Mitä laboratoorion toimintaan tulee viitataaan johtajan erityiseen kertomukseen. 2) Ved'enpumppuaminen. Vuoden kuluessa kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,382,613 kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pumputun vesimäärän sekä sen jaon eri pumppulajien kesken: Turbiini Höyry Keskipakois Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa =r (!> r:n Kuukausi 9 S 'd 1: 1: 1: rn... '<1... '<1... '<1 (D' ' = ::s m 9!5: = 3 ::s m 3 ::s., m ::s ::s Co = = 0. 3 rn... l>:,9 ::s S' r, rl> l>: r... l>:., 9 9 l> l> l>: ' ' Tammikuu. 1,476 267,942 563 224.208 492,150 15,876 18,266 11,735 Helmikuu.. 1,334 244,317 600 230,559 474,876 16,960 19,103 11,461 Maaliskuu.. 1,475 271,293 726 270,043 544,336 17,559 19,523 12,543 Huhtikuu.. 1,430 258,724 746 272,881 531,605 17,720 20,048 11,540 Toukokuu.. 1,470 263,342 818 303,209 566,551 18,276 21,092 13,263 Kesäkuu. 1,422 255,150 10 2,232 724 256,120 513,502 17,117 21,754 11,163 Heinäkuu,. 1,458 261,671 760 288,794 550,465 17,757 23,619 11,614 Elokuu..., 1,238 224,615 804 308,212 532,827 17,188 19,548 12,070 Syyskuu. 710 134,217 1,131 417,814 552,031 18,401 23,100 12,501 Lokakuu. 1,383 255,661 769 293,419 549,080 17,712 20,186 13,132 Marraskuu. 1,404 251,475 778 287,520 538,995 17,966 21,872 13,119 Joulukuu.. 1,467 271,043 683 265,152 536,195 17,297 19,230 12,430 Koko vuosi16,26712,959,4501 10 12,23219,10213,420,93116,382,613117,487123',619111,163 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,959,450 kuut.m eli 46.37 olo koko vesimäärästä, höyrypumpulla 2,232 kuut. m eli 0.04 olo ja keskipakoispumpuilla 3,420,931 kuut. m eli 53.59 olo koko vesimäärästä. Vuorokautinen pumppuaminen selviää graafillisesta liitteestä n:6 1. Yegen. pumppuamiskustannukset ovat olleet seuraavat: '

13 a) Turbiinipumput. Osa yjikoneenhoitajan palkasta... 500: Koneenhoitajat ja apulaiset............................ 5,574: Muut käyttö ja hoitokustannukset... 1,590: 15 Pumppujen korjaukset ja kunnossapito..._..;....._._._1,_43.;...9.;...:_7_9 8mk 9,103: 94 Koska turbiinipumpuilla f)n kaupunkiin pumputtu 2,959,450 kuutiometriä vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 0.308 penniä kuutiometri1 tä. b)' Höyrypumppu. Osa yliköneenhoitajan palkasta... 500: Koneenhoitaja ja apulaiset... 625: Lämmittäjät ja apurien päiväpalkat.................... 72: 51 Hiiliä höyrykattiloita varten... 89: 32 Oljyjä, trassia y. m..................................... 536: 47 Kattiloiden ja koneiden korjaukset ja kunnossapito... 8: 10 8mk 1,831: 40 Höyrypumpulla on kaupunkiin pumputtu ainoastaan 2,232 kuutiometriä vettä, joten tämä pumppuaminen on maksanut 82.05 penniä kuutiometriltä. c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä: sähkövirta saadaan osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkasta.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Lämmittäjät ja apurien päivät yöt.... Öljyjä, trassia ja muita aineita.... Koneiden ja pumppujen korjaukset ja kunnossapito.... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 331,527 kilowattitunnista å 0.10.... Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset... 3,010: 8:n laitoksen valaistus... 1,690: 950: 7,942: 99 55:12 931:22 1,125: 33 33,152: 70 44,157: 36 8:n kemiallinen puhdistus... 1,000: 5,700: ===:..::..:::.= 8mk 38,457: 36

14 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta.... 331,460 kw. tuntia mukaasumoottorien kehittämä virta.... 200 Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta...;....;....;.....;....;..._....;...;...;....;.._...;9;..;0;..;7..:..,3;..;4;;.;0..l:. ::_ Yhteensä 1,241,000 kw. tuntia ja on jokainen kilowattitunti siis maksanut keskimäärin 3.558 penniä. Sähkövirtaa on käytettyallamainitulla tavalla: Selkeytyneen veden suodattimiin pumppuamiseen 312,000 kw. tuntia Veden kaupunkiin pumppuamiseen... 872,000 Suodatinhiekan pesuun...... 30,100 Koko laitoksen valaistukseen... 16,900 Kemialliseen puhdistukseen... 10,000 Yhteensä 1,241,000 kw. tuntia Koska energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen ja veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu 10 pennin mukaan kwtunnilta, nousevat menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisist.a seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin.... 10,134: 03 kaupunkiin........................... 28,323: 33 Smk 38,457: 36 eli 0.828 penniin kuutio metriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputusta vedestä, 3,420,931 kuutiometristä, ja 0.159 penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,382,613 kuutiometrille, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Koko veden pumppuamiselle on keskikustannus 0.774 penniä kuutiomelriltä jos vuosikustannuks.et, Smk 49,392: 70, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimääräle. 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkasta.... Ylimääräinen koneenhoitaj a.... Hiekan seulominen ja suodattimiin kuljettaminen.... Suodatinhiekan pesun käyttökustannukset.... Suodattimien ja konehuoneen sisällä olevien putkijohtojen korjaukset ja kunnossapito... ;......;...;...;......;...;... 500: 1,715: 164:66 3,010:.. 41;;;.;5;..;.:...;9..;;.5 Smk 5,805: 61

eli jaettuna kaupunkiin pumputuile vesimäärälle, 0.091 penniä kuutiometriä. 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkasta.... 500: 'Apuritöitä, kuljetuksia ja sekal.aista.... 19,951: 17 Aluminiumisulfaattia, 442 toimia.... 105,495: 87 Kalsineerattua soodaa, 35.2 tonnia.... 3,898: 07 Kalkkia, 3,147 hl.... 3,393: 72 Sähköenergiaa.... 1,000: Altaiden ja niihin kuuluvien johtojell korjaukset ja kunnossapito...;...;..;...;....;....;...;... 1;;.:,4.;...8;..7...;.:...;;2;.;..7 Smk 135,726: 10 Jos tämä määrä jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat selkeyttämiskustannukset 2.126 penniin kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...... :.... Kone ja muiden rakennuksien kunnossapito ja korjaus... '..,... :.....Siltojen, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus,.... Vedenkorkeudenosottajien ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.... Kustannukset tasotuksista ja istutuksista.... 6,915: 87 1,485: 94 907:60 459:58 1,973: 63 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä.... 3,228: 61 14,971: 23 S:n asuinrakennusten polttoaineista..,........ 4,705: 98 S:n kone ja muiden rakenlluksien polttoaineista J a lämmityksestä... 3,246: 93 7952 9'1 15,. S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista... 382: 33 S:n sähkövirrasta...,... 1,690: 2,072: 33 S:n yövartijasta... 3,079: 55 Sekalaiset kulut ja ylimääräinen vartioiminen 764: 24 3,843: 79 Kulungit ja painatuskustannukset...;....;....;...;...;..;. ;;;.;13;;..;4;;.;.:...:;9...:;0 Smk 28,975: 16 tehden 0.454 pennin menon j okaiselta pumputult kuutiometriltä vettä. Menot käytöstä nousevat 235,919: 37 markkaan eli 3.696 penniin jokaiselta pumputulta kuutiometriltä vettä:

61 C. Jakelu. Konttoriapulaiset.... 6,892: 50 Vesimittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen... 11,089: 86 Mittarien vaihto, korj aaminen ja tarkistaminen... 12,565: 76 Mittarien vaihto sopivamman kokoisiin... ','....... 3,022: 71 Kulungit ja painatuskustannukset...,...:...:.....:,...:.....:..;..:;:,3.:;;.87;,,::...::2:.:,7 Smk 33,958: 10 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 43:11a ja oli niitä vuoden lopussa 2,887 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13 Lukumäärä 127 20 920 25 30 40 642 442 501 50 75 135 86 100 150 mm 27 7 kpl. Vuoden kuluessa on työpajassa korjattu ja oikaistu yhteensä 2,003 mittaria eli 69 olo kaikista käytännössä olevista. Vaihdettujen ja poistettujen mittariell lukumäärä oli 2,097. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia., 1,231 kpl. eli 42.64 olo kaikista mittareista Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin.... Vaihdettu virallista koetta varten... ','., Vaihdettu epävarman käynnin takia...,...,.... Vaihdettu pysähtymisen takia.,...,.... Vaihdettu taaksemenon takia 339 5 146 81 8 vian takia osoittimessa tahi taulussa..., 17 Vaihdettu vuotamisen takia 22 jäätymisen 62 '1 Poistettu lakkautuneen käy tön takia...,...,.,.... 186 Yhteensä 2,097 kpl. eli 11.74 0.17 5.06 2.81 0.28 0.59 0.76 2.15 6.44 72.64 olo kaikista mittareista Uusia mittareita on asetettu 189 kpl., joista 101 kpl. ainoastaan kesäksi.

Joukko vanhempia mittareita on vuoden kuluessa hylätty. Laitoksen varasto joulukuun 31:nä mittareita, jotka ovat tarkoitetut taloihin asetettavaksi, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja mittari en rakenteen: 17 Valmiste Tuloaukon läpimitta mm 7 13120 125130 140 150 1751100115.0 c:r'... '0 t' 1»: ' Rakenne Meinecke... 245 824 627 465 456 275 138 33 14 3,077 nopeusmittari S:n... 140 60 10 210 levymittari Siemens & Halske.. 4 20 83 139 246 s:n S:n.. 2 2 nopeus mittari Dreyer, Rosenkrantz & Droop... 1 20 11 32 s:n,ll.k.einstrahlmesser Sekalaisia valmisteita 10 3 2 15 eri lajia Yhteensäl 2591989171215261625128611381 331 1413,5821 D. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka 2 putkimestaria, palkat.... Säiliönvartija, palkkio.... Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu.... Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset ja kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvien johtojen ja letku 5,400: 6,619: 724:26 6,598: 57 10,896: 34 jen korjaukset ja hoito... 13,002: 87 Säiliön ja vartijaasunnon kunnossapito... 2,263: 40 Vesisäiliöalueen hoito ja puhtaanapito... 60: Vartioiminen säiliöllä.................................. 181: 32 Vesisäiliön ja vartijaasunnon lämmitys................ 123: 05 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset........ 548: 55 Kulungit ja painatuskustannukset... 583: 67...;...;..;...;;...;...;;...;...;..;.. Smk 47,001: 03 Vuoden kuluessa on korjattu 4 vuotoa, joista kaksi oli liitosvuotoja. Jaettuna putkiverkon koko pituudelle, sattui yksi vuoto jokaisena 30.9 kilometrillä. 3

18 Ylläoleviill kustannuksiin sisältyy myös menot taloihin tehtyjen vesijohtojen katsauksesta. Vähäisen rakennustoiminnan vuoksi oli katsastettavaksi ilmoitettujen töiden luku ainoastaan 43. Töitä, joita ensimäisessä katsastuksessa ei voitu hyväksyä, oli 8. E. Talojohtdosasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka.... 4,462: 50 1 työnjohtaja, palkka paitsi asuntoa ja lämpöä... 3,000: 2 putkimestaria... 6,117: 1 varastonhoitaj a, palkka.............................. 2,640: Konttori ja varastoapulaiset.......................... 9,923: 50 Rakennuksien ja aitojen korjaus ja kunnossapito...... 1,211: 60 Tontin ja rakennuksien puhtaanapito... :..... 1,465: 49 Valaistus... 207: 63 Lämmitys ja polttoaineet.............................. 588: 53 Päivystys ja yövartija................................ 868: Maksuttomat korjaukset... 325: 97 Sekalaiset menot...................................... 464: 78 Kulungit ja pain atuskustannu1<set...;...;...;....;...;,..;.. _,;;.33:.;0:;.;.:..:05 Smk 31,605: 05 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty 24 liitosta putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta 20 25 30 40 Luku 1. 1 9 3 50 1 75 100 mm 8. kpl. Talojohtoosaston taloudellinen tulos löytyy esitettynä kertomuksen lopussa. F. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäj än kunnalle.... Palovakuutusmaksut.... Maanvuokramaksut.... Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, tapaturmavakuutus 1,784: 05 2,200: 24 3,625: maksut sekä lääkärinmaksut... 762: 50 Työmiesten kesäloma... 1,634: 52 Puhelinmaksut...;...;....;...;,..;...;...:;...;....;....;,..;._...;1:.,:,,;;.36;;:.:7:..:.:_ Siirto 11,373: 31

Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset.... Vapaakaivojen asettaminen.... Pohjavesitutkimukset.... Maksamattomien ja epävarmojen saatavien Siirto 11,373: 31 19 5,870: 36 1,555: 52 259: 51 19,058: 70 2,393: 12 vähentäminen... 11,107: 10 Kurssitappiot...... 35: 87 13,536: 09 ====:::..::::::: Smk 32,594: 79 Tikkurilan luona sijaitsevan, keinotekoisen pohjaveden valmistusta varten tehdyn koelaitoksen kunnossapitoa ja hoitoa sekä vedenkorkeuksien ja poisjuoksevien vesimäärien havaintoja varten on viime vuonna maksettu Smk 2,393: 12 edelliseltä vuodelta siirl'etystä määrärahasta. Kosk'ei mitään määrärahaa pohjavesitutkimuksia varten myönnetty, ei sellaisia nyt ole voitu tehdä, vaan supistuvat ne mittauksiin mainitulla koelaitoksella Tikkurilan luona. Jos yhdistetään ylläolevat todelliset menot, sekä myös kustannukset jaettuina jokaisella kuutiometrille kaupunkiin pumputtua vettä, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1915 menot. Penniä m 3 :1tä vettä A. Hallinto..... 62,556: 85 0.980 B. Käyttö,' 1) laboratoorio... 16,019: 80 0.251 2) vedenpumppuaminen.. 49,392: 70 0.774 3) suodattaminen... :... 5,805: 61 0.091 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.. 135,726: 10 2.126 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 28,975: 16 235,919: 37 0.454 3.696 C. Jakelu... 33,958: 10 0.532 D. Putkiverkko ja 'vesisäiliö... 47,001: 03 0.737 E. Talojohtoosasto, työpaja ja varasto 31,605: 05 0.495 F. Sekalaiset menot... 32,594: 79 0.511 Yhteensä Smk 443,635: 19 6.951

20 Korko ja kuolletus. Menot korosta ja kuolletuksesta pääomaarvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 21:nä v. 1911 tekemän päätöksen mukaan laskettuina ovat seuraavat: 5 olo korko Smk:lle 7,583,558: 379,177: 90, eli 5.941 p:iä kuut. m:ltä Kuolletus siv. 8... 204,561: 87,,,3.205 Smk 583,739: 7, eli 9.l46 p:iä kuut. m:ltä Kustannus jokaiselta pumputulta kuutiometritä vettä. on siis: Menot hallinnosta käytöstä y. m..................... 6.951 penniä S:n korosta ja kuolletuksesta pääomaarvolle... 9.146 Yhteensä 16.097 penniä Mutta koska yleistä ja yksityistä kulutusta on velotettu ainoastaan 5,505,032 kuutiometristä, ovat samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä kuutiometriltä vettä 18.662 penniä. Talojohtoosasto: Taloudellinen tulos. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat.............. 153,666: 32 Menot ovat olleet: Työkustannukset.......................... 54,636: 40 Aineet ja muut kustannukset.............. 63,378: 45 118,014: 85 Vuoden ylijäämä...... Smk 35,651: 47 Talojohtoosasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv. 18... 31,605: 05 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... 12,500: 19,105: 05 Talojohtoosaston bruttoylijäämä..... _._.._._._._._. 1,,6,,,5_46.;;...':_4_2 Smk 35,651: 47 TltlOS vesijohtolaitoksen käytöstä kokonaisuudessaan, kun siir. retyt määrärahat otetaan huomioon, selviää seuraavasta voitto ja tappiotilistä:

21 Voitto ja tappiotili. Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta.... satamaposteista jaetusta vedestä.... kaupungin kulutuksesta............ 121,306: 34 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä 4,275: 58 Vesimittarien vuokrat.... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista.... Voitto tehdyistä talojohtotöistä........... Maavuokra suojelusalueesta.... Myydyistä vesimittareista.... Vuokrat myllystä ja myllärinasunnosta.... Vuodelta 1914 siirretyt määrärahat 14,046: 45 1,276,320: 89 123,365: 01 125,581: 92 1,525,267: 82 43,103: 50 542:50 35,651: 47 200: 590: 837: Vuodelle 1916 s:n s:n 11,653: 33 2,393: 12 Smk 1,608,585: 41 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan siv. 19... 443,635: 19 Korko ja kuolletuksen aiheuttamat poistot pääomaarvolle... 583,739: 77 Vuoden nettovoitto...................... 581,210: 45 1,164,950: 22 Smk 1,608,585: 41 Tulot kuutiometritä vettä.. Yksityiskuluttajille myydystä vedestä...'.... 28.200 penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä.... 23.183 Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat: vedestä........................ 27.707 penniä. mittarin vuokrista... 0.783 tehdyistä talojohdoista... 0.647 muut tulot... 0.083 Yhteensä 29.220 penniä

22 Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä...'.... 23.897 penniä mittarinvuokrista.... 0.675 tehdyistä talojohdoista........ 0.559 muut tulot... 0.072 Yhteensä 25.203 penniä Tulot vesi mittareista, jaettuna kaikille vuoden lopussa käytännössä. oleville mittareille, tekevät Smk 14: 93 kustakin mittarista vuodessa. Bilanssi 31 p:nä joulukuuta 1915. Varat. Pääomaarvo sivv. 9 ja 10 olevan erittelyn mukaan. Ainevarasto.... Konttorin rahastossa... 2,424: 04 Pankkilaskulla... '. 3,000:, Peruutettavaksi tulevat tullimaksut.... Saatavat: Vesimaksuja... :... 381,501: 68 Laskuja talojohtotöistä.............. 30,573: 44 Muita laskuja... ;.... 4,510: 40 Maksamattomat saatavat eri henkilöitä, reskontran mukaan.... 7,450,619: 323,943: 12 5,424: 04 2,078: 34 416,585: 52 11,246: 15 Kaupunginrahasto : konttokuranttitilillä..., 456,440: 90. nostamattoia määrärahoja... 145,092: 13 601,533: 03 Korko pankkitililtä...;....;.....;...;...;'...;.. 1;;;..0;...;7...;.:...;.9...;..5 Smk 8,811,537: 15 Velat Kaupunginrahasto, myönnetyt lainavarat: nostetut... 7,450,619: nostamattomat... 145,092: 13 7,595,711: 13 Velkoja eri henkilöille reskontran mukaan.......... 39,222: 47 Siirretyt määrärahat..._._._....;. _._....;.._._.. 11...:,..;..65.;...3...;.:...;3...;..3 Siirto 7,646,586: 93

Siirto 7,646,586: 93 5 olo korko pääomaarvolle tammikuun 1:nä 1915 Smk:lle 7,583,558:............ 379,177: 90 Pääomaarvon j ärj estelmänmukainen kuoletus... 203,971: 87 Ylimääräinen kuolletus myytyj en vesimittarii:m takia........................ 590: 583,739: 77 Nettovoitto............................... 581,210: 45 Bruttoylijäämä... 1,164,950: 22 1,164,950: 22 23 Smk 8,811,537: 15 Bruttoylijäämä, Smk 1,164,950: 22 tekee 15.36 olo pääomaarvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk 581,210: 45 7.66 olo samasta pääomasta. Helsinki helmikuun 2:na 1916. Albin Skog.

24 Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. Menoja. Pum Laajen. Pääomaputtu nuksia arvo vesi vuoden Hallinto, Korko ja kuol 111 Yhteensä käyttö ja letus pääoma Vuosi määrä kuluessa kunnossapito menoja arvolle 8'0 8'0 m 3 Smk Smk Smk Smk '?' ::; Smk ;! s; i:l. P;i if: : S; $»' 1911.... 4,501,509 5,880,008: 04 377,542: 15 371,246: 71 8.247 402,941: 58 8.951 774,188: 29 17.198 1912.. : 5,012,198 6,257,550: 19 306,215: 89 317,849: 54 7.273 470,255: 59 9.382 788,105: 13 16.655 1913... 5,475,615 6,406,388: 860,999: 39 388,361: 79 7.092 476,131: 13 8.696 864,492: 92 15.788 1914... 5,784,820 7,111,575: 66 613,214:05 446,290: 76 7.715 535,110: 49 9.250 981,401: 25 16.965 1915... 6,382,613 7,583,558: '109,922: 87 443,635: 19 6.951 583,739: 77 9.146 1,027,374: 96 16.097 T u 1 0 t Veden Muut Yhteensä V u 0 s i myynti tulot tuloja Nettovoitto Smk 8'0 8'0 8'0,, Smk '.. :..:..= :..:..= Smk.. ;:1 <+...... ii: Si Olo Smk pääoma $»' $»' $»' $»' arvosta 1911... 930,011: 72 20.660 87,885: 45 1.952 1,017,897: 17 22.612 243,708: 88 4.14 1912... 1,064,516: 77 21.238 103,228: 11 2.060 1,167,744: 88 23.298 379,639: 75 6.07 1913... 1,213,447: 30 22.161 93,700:52 1.711 1,307,147: 82 23.872 442,654: 90 6.91 1914... 1,342,433: 59 23.206 90,597: 15 1.566 1,433,030: 74 24.772 451,629: 49 6.35 1915... 1,525,267: 82 23.897 83,317: 59 1.306 1,608,585: 41 25.203 581,210: 45 7.66

Vertaileva yhdistelmä vesijohtolaitoksen menoista Ja tuloista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahoista Ja arvioituista tuloista vuoden 1915 meno Ja tulosäännön mukaan. 25 Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä.... 1 toimeenpaneva johtaja.... 1 apulaisjohtaja... : 1 kamreeri.... 1 kirjanpitäjä.... 1 rahastonhoitajatar.... Konttoriapulaiset.... Piirustajaapulaiset.... Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus.... Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon 1).... Määräraha Kustannukmenosäännössä set kirjojen mukaan 4,633: 16,900: 7,700: 6,600: 3,600: 2,400: 6,500: 3,000: 7,000: 5,000: 4,578: 51 16,900: 7,700: 6,600: 3,600: 2,400: 6,426: 25 1,155: 6,744: 50 4,452: 59 Määrä rahaa ylitetty Määrärahaa säästetty 54:49 73: 75 1,845: 255:50 547:41 B. Käyttö. 1 kemisti, Vanhassakaupungissa olevan laitoksen ja laboratoorion johtaja.... 1 kemistin apulainen.... 1 ylikoneenhoitaja.... 2 ensimäistä koneenhoitajaa 1).. 4 toista koneenhoitajaa 1).... 4 koneenhoitajan apulaista 1).. Laboratoorion kustannukset.. Menot vedenpumppuamisesta.. S:n suodattamisesta.... S:n kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeyttämisestä... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossapito sekä puhtaanapito.... S:n valaistus.... S:n lämmitys.... Yövartija sekä sekalaiset kustannukset 1).... Kulungit ja painatuskustannukset...;.,.,;,.;.''..:..';;' 6,600: 4,800: 3,300: 4,000:. 6,800: 4,800:.,. 5,000: 70,000: 7,000: 135,000: 20,000: 2,700: 8,000: 2,000: 6,600: 4,800: 2,950: 3,949: 99 6,653: 4,614: 4,619: 80 30,727: 49 3,174: 66 133,738: 83 19,447: 67 2,072: 33 7,952: 91 2,843: 79 843:79 350: 50:01 147: 186: 380:20 39,272: 51 3,825: 34 1,261: 17 552:33 627:67 47:09...:... =50.:;.;o;.;.:...:1:::;:3..:;4::.::.90::... 3:.::.6::..:5:10 Siirto 343,833: 294,836: 22 843: 79 49,840: 57 1) Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/11 1915 tekemän päätöksen mukaan. 4

26 Määräraha Kustannukmeno sään set kirjojen nössä mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty C. Jakelu. Siirto Konttoriapulaiset.... Vesimittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen 1)... ;.... Vesimittarien vaihto, korjaaminen ja tarkistus.... Mittarien vaihto sopivamman kokoisiin.... Kulungit ja painatuskustannukset.... 343,833: 294,836: 22 7,000: 6,892: 50 8,500: 8,489: 86 14,000: 12,565: 76 5,000: 3,022: 71 1,500: 387:27 843: 79 49,840: 57 107:50 10:14 1,434: 24 1,977: 29 1,112: 73 'D. Futkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies.... 1 putkimestari katujen putkiverkkoa varten... :.... 1 apulaisputkimestari s:n s:n.. 1 säiliönvartija.... Putkiverkon, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvien letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliön ja vartijaasunnon korjaus ja kunnossapito 1).... Vesisäiliön ja vartijaasunnon' lämmitys.... Menot talojohtojen katsastuksesta sekä sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.... 22,000: 1,000: 5,400: 4,200: 2,400: 700: 500: 500: 5,400: 4,200: 2,419: 724:26 24,002: 50 123:05 548:55 583:67 19: 24:26 2,002: 50 83: 6'1 376:95 451:45 E. Talojohtoosasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja................ 5,100: 4,462: 50 637: 50 1 työnjohtaja... _...._._.._. 3..,:,_00_0_:... 3,:.,.00_0_: Siirto 424,633: 371,657: 85 2,973: 22 55,948: 37 1) Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/11 1915 tekemän päätöksen mukaan.

Määräraha, Kustannukmenosään set kirjojen nössä mukaan Määrärahaa ylitetty 27 Määrärahaa säästetty Siirto 1 putkimestari yksityisiä töitä varten _.... 1 apulaisputkimestari s:n s:n.. 1 varastonhoitoja.... Konttori ja varastoapulaiset.. Työpajarakennusten korjaus ja kunnossapito sekä puhtaanapito.... Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.... F. Sekalaisia menoja. Veroja Helsingin pitäjän kunn. Palovakuutusmaksuja.... Vantaanjoen varrella olevan suojelusalueen vuokra.... Broholman vuokra sekä korvaus vesialueesta.... Maaaluaiden vuokra kaupungin rahastoon.... S:n s:n Kaasulaitokselle.... Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, lääkärin palkkiot sekä tapaturmavakuutusmaksut Kustannuksia laitoksen työmiesten kesälomasta.... Puhelinmaksuja.... Korkoj a konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa.... Mittauksia ja tutkimuksia.... Vapaakaivojen asettaminen (Rahatoimikamarin määräämille paikoille).... 424,633: 3,700: 2,400: 2,640: 9,500: 2,000:... 2,000: 300: 500: 2,000: 1,800: 2,200: 350: 650: 1,200: 1,500: 1,500: 2,000: 1,200: 15,000:, 2,000: 1,400: 371,657: 85 2,973: 22 55,948: 37 3,700: 2,417: 17: 2,640: 9,923: 50 423: 50 2,677: 09 677: 09 207:63 92:37 588:53 88: 53 1,658: 75 341: 25 330: 05 1,669: 95 1,784: 05 15: 95 2,200: 24 : 24 350: 650: 1,200: 1,425: 762:50 5,870: 36 1,555: 52 259:51 G. Uutistyöt.. Työkalujen osto.... Toinen painejohto Broholmasta Vanhassakaupungissa J. Viertotielle.... siirretään vuodelle 1916.... Toinen tulojohto suodattimille.. 8,000: 39,000: 12,600: 4,213: 54 39,000: 3,786: 46 siirretään vuodelle 1916... 12,600: Siirto 540,073: 470,672: 64 4,346: 58 73,746: 94 167: 75:' 737:50 365:48 9,129: 64 444:48 1,140: 49 1,634: 52 1,367:

28 Määräraha Kustannukmenosään set kirjojen nössä mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty Siirto 540,073: 470,672: 64 4,346: 58 73,746: 94 Vesijohto Castreninkadulla l:sen ja 2:sen linjan välillä.... 3,100: siirretään vuodelle 1916.... 3,101}: S:n l:sellä linjalla Castrenin ja Vallininkatujen välillä... :.. 5,700: siirretään vuodelle 1916.... 5,700: S:n Terassikadulla osoitteesta n:o 27 Torkkelikadulle.... S:n Terassikadulla Torkkeli ja Sakarinkatujen välillä.... S:n Torkkelikadulla Franzeninja Agrikolakatujen välillä... 5,900: 10,800: 15,200: 5,900: 10,800: 15,200: S:n Adolfinkadulla Terassi ja Torikatujen välillä.... Vesimittarien osto.... 8;000: 10,000: 8,000: siirretään vuodelle 1916... ;;;.1O;;,j,;;;.00;;;.0;..;: 598,773: 489,472: 64 4,346: 58 113,646: 94 Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/11 1915 tekemän päätöksen mukaan: Hallinnon kulungit.. 2,000: 2,000: Palkanlisäystä Vanhankaupungin konehenkilökunnalle. 640: 640: Vartioiminen sekä sekalaisiamenoja Vanhassakaupungissa.. 1,000: 1,000: Vesimittaien lukeminen, laskujen jakelu ja saatavien periminen... :. 2,600: 2,600: Putkiverkon, palopostien y. m. korjaus ja kunnossapito... 9,00.;;..0;;...:.. 9,0.. 0.. 0_: 15,240: 598,773: 504,712: 64 4,346: 58 113,646: 94 Menosäännössä puuttuvat kustannukset: Saatavien vähentäminen.... Epävarmat saatavat Kurssitappio.... Yhteensä Smk 15,240: 598,773: 4,281: 26 6,825: 84 35:87 4,281: 26 6,825: 84 35:87 515,855: 61 15,489: 55 113,646: 94

29 Tulosäännön mukaan Kirjojen mukaan Vajaus Ylijäämä Tulot. Vedenmyynnistä, kaupungin oma kulutus lukuunotettuna... V esimi ttarien vuokria.... Korvausta vapaakaivojen kulutuksesta y. m.... Maksuja ilman mittaria toimi vista paloposteista.... Maaalueen vuokria.... Voittoa tehdyistä johtotöistä taloissa.... 1,320,000: 1,520,992: 24 46,000: 43,103: 50 5,000: 350: 200: 20,000: 4,275: 58 542:50 200: 35,651: 47 2,896: 50 724:42 200,992: 24 192:50 15,651: 47 1,391,550: 1,604,765: 29 3,620: 92 216,836: 21.Lainavaroja vesijohdon laajentamista varten.... 118,300: 74,613: 54 43,686: 46 1,509,850: 1,679,378: 83 47,307: 38 216,836: 21 Tulosäännössä puuttuvat tulot: Vuokria myllystä ja myllärin asunnosta.... Myydyistä vesimittareista.... 837: 590: 837: 590: Yhteensä Smk 1,509,850: 1,680,805: 83 47,307: 38 218,263: 21 Supistelma kirjan päätöksestä 1915. Menot. Määrärahoja kaikkiaan menosäännön mukaan... ' 598,773: Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/11 1915 tekemän päätöksen mukaan... 15,240: 614,013: Määrärahaa ylitetty.... 4,346: 58 Vajaus tulosäännössä arvioiduissa tuloissa.... 47,307: 38 Menosäännössä puuttuvat menot.... 11,142: 97 Bruttoy lij äärnä 676,809: 93..._._.._.,;,...._._..,;;;1,:;;1,;;.,64;;.:.,9;..;5...;.0;..;: 22 Smk 1,841,760: 15 Tulot. Tuloja tulosäännön mukaan.......................... 1,391,550: Lainavaroja uutistöitä varten menosäännön mukaan.. 118,300: 1,509,850: Ylijäämä tulosäänuössä arvioiduissa tuloissa... 216,836: 21 Säästö meuosäännössä arvioiduissa menoissa... 113,646: 94 330,483: 15 Tulosäännössä puuttuvat tulot... 1,427: Smk 1,841,760: 15

Kertomus vedenpuhdistamisesta Vanhankaupungin pikasuodatinlaitoksessa ja vesijohtolaitoksen laboratoorion toiminnasta vuonna 1915. Kirj. G. K. Bergman. Veden puhdistami nen. a) Saostaminen, selkeyttäminen ja neutraliseeraaminen. Laitoksen kemiallisella osastolla on viime vuonna ainoastaan yksi vähäpätöinen uutistyö tehty. Altaiden 1, 2, 3 neutraliseeraamispaikan ja niiden työhuoneiden väliin, joissa puhdistusainliuosten valmistus ja doseeraaminen tapahtuu, on nimittäin asetettu pakkaselta eristetty johto kalkkimaidon syöttöä varten. Täten on kalkkimaidon koneellinen syöttö täydellisesti toteutettu. Sodan aiheuttaman kiellon takia valmistaa aluminiumisulfaattia Tentelewin kemiallisessa tehtaassa Pietarissa, ilmaantui vuoden loppupuolella tämän, veden puhdistamiseen välttämättömän aineen puute, josta syystä kemiallinen puhdistaminen, kun Vantaan joki marraskuussa jäätyi, joulukuun l:nä keskeytettiin. Vuonna 1915 on saostusaltaita yhdistelty seuraavasti: Vuoden alusta huhtikuun 18:een tapahtui selkeyttäminen kolmessa altaassa, n:o 1, ja 1 tahi 3; mainittuna päivänä kytkettiin n:o ja jälkeen vielä neljäs allas, n:o 1, rinnakkain n:o 3 kanssa. Tätä järjestelyä pysytettiin toukokuun 24:een, jonka jälkeen taas kolmea sarjakytkyssä olevaa allasta käytettiin aina syyskuun 27:een, jolloin neljäs allas otettiin käytäntöön ja jota järjestelyä sittemmin pysytettiin niin. kauan kuin kemiallinen puhdistaminen jatkui. Joulukuun 3:na otettiin vielä viides allas käytäntöön. Vuoden kuluessa on 26 yksityistä altaantyhjennystä, puhdistusta ja täyttöä tapahtunut j akautuen seuraavalla tavalla: tammikuussa 2, helmikuussa 2, maaliskuussa. 1, huhtikuussa 3, toukokuussa 3, kesäkuussa 2, heinäkuussa 1, elokuussa 2, syyskuussa 4, lokakuussa 2, marraskuussa 1, joulukuussa 3. Erilleen kytkettyjen

2* altaiden tyhjennyksissä on viime vuonna 46,500 kuutiometriä kemiallisesti käsiteltyä vettä eli 0.75 olo tammikuunmarraskuun aikana puhdistetusta vesimäärästä laskettu hukkaan. Suodattimien antoisuuden mittauksiin ja saostusaltaiden vedenkorkeuksien havaintoihin perustu vien laskelmien mukaan on tammikuunmarraskuun aikana aluminiumisulfaatilla tapahtuneen saostamisen avulla puhdistettu 6,239,050 kuutiometriä vettä, tämän lisäksi tulee joulukuussa ainoastaan selkeytetty mutta saostamista vailla oleva vesimäärä 555,840 kuutiometriä, joten vuonna 1915 kaikkiaan on selkeytetty 6,794,890 kuutiometriä vettä, tehden keskimäärin 18,616 kuutiometriä (= 215.4 sek. litraa) vuorokaudessa. Suurin määrä, 24,280 kuutiometriä (= 281.0 sek. litraa) puhdistettiin syyskuun 7:nä ja pienin, 12,250 kuutiometriä (= 141.7 sek. litraa), heinäkuun 25:nä. Kokonaismäärä näyttää 448,090 kuutiometrin eli 7.06 olo lisäyksen edellisen vuoden tuotantoon verrattuna.. Puhdistuksessa on viime vuonna kulutettu 453,910 kiloa aluminiumisulfaattia eli 18,956 kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Mainitusta määrästä on tammikuunmarraskuun aikana kulutettu 451,846 kiloa ja joulukuussa 2,064 kiloa. Aluminiumisulfaatti on ollut eri alkuperää ja vaihtelevaa laatua. Niin kulutettiin pääasiallisesti vuoden edellisellä puoliskolla 291,192 kiloa ruotsalaista tavaraa, jonka A1 2 Ospitoisuus oli noin 16.0 Olo ja jälkimäisellä vuosipuoliskolla myöskin venäläistä Tentelewin tehtaan Pietarissa valmistamaa tavaraa 116,465 kiloa, jonka pitoisuus Ab 0 3 + Fe2 0 3 oli noin 14.8 Olo ja lopuksi 46,253 kiloa ennen sodan puhkeamista tuotua tavaraa, jonka Ah Ospitoisuus oli 18 0lo. Keskipanos tammikuunmarraskuun aikana nousi 72.4 grammaan kuutiometrille ja on siis näennäisesti verrattain säännöllinen. Mutta jos yllämainitunlaatuisen aluminiumisulfaatin sijasta olisi käytetty säännöllisen 18 /0 pitoista tavaraa, oli?i käytetyn panoksen sijasta samaa saavutusta varten tarvittu ainoastaan 63.7 grammaa kuutiometriä kohti. Puhdistusaineiden panos on siis itse asiassa ollut pienempi kuin ennen ja on tätä menettelyä noudatettu pelkästä säästäväisyyssyystä. Soodan käyttö on ollut tarpeen vaat.ima seuraavina aikoina vuotta: vuoden alusta tammikuun 17:een, huhtikuun l1:stä kesäkuun 26:een, syyskuun 3:sta lokakuun 19:een ja marraskuun 13:sta joulukuun 1:een. Tällä ajalla on kulutettu 32,257 kiloa ka]sinerattua soodaa ja puhdistettu 3,034,030 kuutiometriä vettä eli 48.6 Olo koko määrästä kemiallisesti puhdistettua vettä, joten panos kuutiometriä kohti nousi 10.6 grammaan. Jos käytetty soodamäärä jaetaan koko tammikuunmarraskuun aikana puhdistetulle vesimääräle, nousee panos 5.2 grammaan kuutiometriä kohti. Joulukuun aikana kulutettiin yllämainitun määrän lisäksi 508 kiloa kalsineerattua soodaa. Koko kulutus nousee viime vuodelle siten 32,765

kiloon, eli määrään, joka on ainoastaan 50 0lo edellisen vuoden kulutuksesta. Sammutettua kalkkia hiilihapon neutraliseeraamiseen on viime vuonna kulutettu kaikkiaan 3,147 hl eli 197,850 kiloa. Käytäntöön tullut kalkki on suuremmaksi osaksi ollut koneella seulottua, joko Paraisten Kalkkivuori O. Y:n, tahi Lohjan Kalkkitehtaan toimittamaa sammutettua kalkkia, ja on tällä tuotteella, koneen ja doseerauslaitteen syöttämänä sekä käyttämällä analyyttistä kontrollia jokaisen kalkkipanoksen valmistuksessa (5075 kiloa sammutettua kalkkia sekoitettuna 2 kuutiometriin vettä), saavutettu kalkkipanoksen tasainen ja varma doseeraus jota.kauan on tavoiteltu. Viime vuonna on kalkkia syötetty selkeytettyyn veteen aina selkeyttämisen lopussa. Vesimäärä, joka tammikuunmarraskuun aikana on kakilla neutraliseerattu, nousee 6,192,550 kuutiometriin eli 99.25 10 siitä määrästä, joka mainittuna aikana on puhdistettu saostamisella ja selkeyttämisellä. Panos sammutettua kalkkia nousee siten 31.9 grammaan kuutiometriä kohti. Sammutetun kalkin GaOpitoisuus on vaihdellut 50 ja 60 0lo välillä. b) Suodattaminen. Suodatinlaitoksella ei viime vuonna ole tehty mitään uutistahi korjaustöitä. Vesimäärä, joka viime vuonna on suodatettu pikasuodattimilla nousee 6,748,390 kuutiometriin, huuhteluvesi tähän mukaan laskettuna, 3,331 yksityisen suodattamisjakson aikana, jotenka jokainen suodatin yhdessä jaksossa on suodattanut keskimäärin 2,026 kuutiometriä, vastaten 17 tunnin 37 minuutin työaikaa. Suodattimien pesuihin ja huuhteluihin on laskelmien mukaan kulutettu 365,777 kuutiometriä vettä; tästä määrästä on noin 224,667 kuutiometriä ollut pesuihin kulutettua suodatettua vettä, mikä määrä, 3,331 pesulle jaettuna, tekee 68 kuutiometrin keskikulutuksen pesua kohti, tahi likipitäen saman määrän kuin edellisinä vuosina. Suodattimien huuhteluihin on mennyt 141,111) kuutiometriä selkeytynyttä vettä. Käsitellyn vesimäärän ja kaupunkiin pumputun puhdasvesimäärän suhde on 1.065, jota voidaan pitää säännöllisenä. Suodattimille pumputun veden läpinäkyväisyys on ollut keskimäärin 97 cm. Joulukuun aikana, jolloin kemiallinen puhdistaminen oli keskeytetty, ja josta syystä suodattamisen bakteriolooginen puhdistusteho oli erittäin vähäpätöinen, näyttäytyi tarpeelliselta panna suodattimet jokaisen pesun jälkeen erityisen käsittelyn alaiseksi, joka toimitettiin siten, että hiekan päällä olevassa vedessä aikaansaatiin saostus ja hiutalernuodostuma syöttämällä veteen muutama kilo

4* liuotettua aluminiumisuj.faattia sekä vastaava määrä soodaliuosta. Veteen muodostunut paksu hiutalesaostus sai muutaman tunnin aikana laskeutua hiekan pinnalle jonka jälkeen suodatin huuhdeltiin, jolloin saostusmassa puristui hiekkaa vastaan ja vedessä liuoksessa oleva natriumisulfaatti poistui. Jonkun ajan perästä toimitettiin sitäpaitsi joka päivä säännöllisillä panoksilla 3/4 tunnin aikana altaista suodattimiin virtaavassa vedessä saostus tarkoituksella jonkunverran tiivistää suodattimia ja parantaa suodatustehoa. Tätä varten kulutettiin joulukuussa 2,064 kiloa aluminiumisulfaattia ja 508 kiloa kalsineerattua soodaa. Laitoksella käsitellyt vesimäärät jakautuvat seuraavalla tavalla: Kaupunkiin pumputtu määrä, suodatettua vettä.... Saostusaltaiden käytössä hukkaan mennyt määrä kemiallisest käsiteltyä raakavettä.... suodatettua vettä pe Suodattimien käyt suihin...: töön tarvittu määrä selkeytynytta vetta huuhteluihin.... 1 KäsUeltyä raakavettä, yhteensä 6,382,613 m 3 = 93.93 /0 46,500 0.68 224,667 3.31 141,110 2.08 6,794,890 m 3 = 100.00 0/0 Laboratoorion toiminta. Laboratoorion päivittäiset havainnot joki ja johtoveden läpinäkyväjsyydestä, väristä, permanganaatin kulutuksesta, suolapitoisuudesta ja alkaliniteetistä sekä kuutiosenttimetristä 22 :ssa 48 tunnin aikana gelatiinillä kehittyneestä määrästä pesäkkeitä löytyvät yhdisteltyinä taulussa V siv. 16*27*. Analyyttisessä yleiskatsauksessa, taulussa siv. 14* ja 15* löytyy osittain samoja havaintoja mutta viikkokeskiarvoiksi yhdisteltyinä laboratoorion viikkoilmoituksien mukaan. Allaolevassa taulussa löytyy keskiarvot vuodelle 1915 ja aikaisemmille vuosille erinäisistä vantaan ja johtoveden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Siitä selviää, että vantaanvesi, jonka väri ja elimellisten aineiden pitoisuus verrattain poutana ajanjaksona 19101914 vuosi vuodelta on vähentynyt, vuonna 1915 oli runsaampien sateiden takia kokoumukseltaan suunnilleen 1910 vuoden veden kaltaista suurempine väriasteineen ja permanganaatinkulutuksineen kuin lähinnä edellisenä vuonna.

Läpi näky Epäorgani Väri Permanga sien jof1.i Alkaliniteetti Aluminiu ste naatin seeraayien em3 n/io HO misulfaatti mg Ptll U U us.. litraa kohti panos g/m3 = mg/l KMn/04 PtOSUUS 'f mg/l väisyys a k 1 t suolojen. et = cm 1915 1914 1913 1.912 1911 1910 37 251 43 218 41 225 32 245 39 212 29 250 76.8 60.7 63.7 71.5 78.0 83.0 Vantaanvedessä. 49.4 53.1 44.6 44.9 46.5 44.4 3.87 4.31 3.93 3.75 4.62 3.92 1.77 1.78 1.52 1.46 1.54 1.61 Suoteessa. 1915 > 280 23.0 1914 > 300 0.0 1913 > 300 0.0 1912 > 300 0.0 1911 > 300 0.5 1910 > 300 2.0 93.0 110.6 105.1 112.7 94.3 89.5 4.45 5.45 4.82 4.97 4.62 3.79 72.4 74.5 79.9 80.9 66.5 61.7 2.99 3.28 2.99 2.72 2.33 2.56 Viime vuonna on koetettu mikäli mahdollista säästää puhdistusaineita ja sen takia luovuttu vantaanveden värin täydellisestä poistamisesta syksyllä, eli sinä aikana vuotta, jolloin jokivesi korkeamman väriasteen takia vaatii suurempia aluminiumisulfaattipanoksia. Suode on tästä syystä eri aikoina ollut hieman värillistä (Taulut ja V). Suoteen ja jokiveden kokoumus on kuten tähänkin saakka määrätty kahdella tavalla, osaksi päivittäisillä lyhemmillä analyyseillä (Taulut ' ja V). osaksi täydellisillä, kahdesti kuukaudessa tehdyillä analyyselllä (Taulu V). Tällä tavalla saadut keski arvot nähdään seuraavasta taulusta: SUO Alkaliniteetti Sidottua Vapaata loja em3n/loho + puoli hiili mg/l litr. sidottua happoa 00 2 mg/l 00 2 mg/l KMn04 mg/l Vanta.an{ 24 täydell. anal. 74.8 50.0 3.90 17.2 5.83 ves 365lyhkäist. 76.8 49.4 3.87 17.0 Suode { 24 täydell. anal. 21.7 94.0 4.43 19.5 3.74 4,264yhkäist. 93.0 4.45 19.6 3.65

6* Kalkkimaidolla tapahtuneen neutraliseeraamisen kautta on suoteen alkaliniteetti keskimäärin noussut 4.45 cm3:iin n/l0 HO litraa kohti, vastaten 12.5 mg OaO, joka esiintyy vedessä bikarbonaattina. Sitomattoman vapaan hiilihapon pitoisuus on keskimäärin (1,046 näytteestä) noussut 3.65 mgll 00 2 Veden reaktio on ollut hieman alkalinen : tämän tarkka ilmausmuoto on PH = 7.34. Vantaanvesi on kuten aina ollut reaktiolleen hieman hapan ta, PH = 6.75. Vantaanveden keskikovuus on viime vuonna ollut 1.77 astetta; kovuuden on aiheuttanut keskimäärin 9.36 mg/l OaO ja 5.96 mg/l MgO. Johtoveden keskikovuus oli 2.99 astetta johtuen 22.2 mg/l OaO ja 5.51 mg/l MgO. Vantaanveden, selkeytyneen veden ja :moteen bakteriapitoisuus sekä saavutettu bakteriolooginen puhdistusteho selviävät seuraavasta taulusta:, Bakteriapesäkkeiden luku 1 em 3 Puhdistusteho %:ssa Kuukausi Selkeyty Saostami Koko Vantaannyttä Johto nen ja sel Suodatnais vettä vettä keyttä taminen vettä mmen teho Tammikuu... :.. 952 59 15 93.80 74.58 98.42 Helmikuu... 1,412 65 12 95.40 81.54 99.15 Maaliskuu... 745 43 5 94.23 88.37 99.33 Huhtikuu... 18,792 1,500 273 92.02 81.80 98.55 Toukokuu... 1,569 70 17 95.54 75.72 98.92 Kesäkuu... 836 20 4 97.61 80.00 99.52 Heinäkuu... 315 8 2 97.46 75.00 99.36 Elokuu... 988 19 4 98.08 78.95 99.60 Syyskuu... 11,037 375 101 96.60 73.07 99.08 Lokakuu... :... 1,930 140 63 92.75 55.00 96.74 Marraskuu... 16,000 1,236 608 92.28 50.81 96.20 Joulukuu... 645 693 464 28.1 28.1 Keskiarvo 4,602 Tamm. lokakuu.. 3,858 230 50 94.05 78.43 98.71 Vuonna 1914... 6,750 268 54 96.03 79.85 99.20 1913... 4,531 131 27,97.11 79.39 99.40,. 1912.... 7,067 203 26 97.13 87.19 99.63 1911... 4,303 234 59 94.56 76.78 98.63 1910... 4,841 314 70 93.51 80.71 98.55 Sivulla 1 on jo esitetty ne syyt, mitkä ovat aihedtaneet taulun kokoonpanon tavallisesta poikkeavaan muotoon..

Joulukuun aikana, jolloin vantaanvettii puhdistettiin yksinomaan pikasuodattamisella kemikaaleja käyttämättä, saavutettiin ainostaan sangen vaatimaton teho, 28.1 0/0, ja sekin vain aikaansaamalla n. k. sllodatinkalvo, kuten siv. 4* lähemmfn tehdään selkoa. Mitään manittavaa parannusta jokivedessä ei fysikaalisessa suhteessa sellaisten olosuhteiden vallitessa myöskään voitu saavuttaa. Pumpputorvessa o'levan selkeytyneen veden bakteriapitoisuus ei menneenä vuonna ole paljon eronnut siitä bakteriapitoisuudl'sta, joka on löytynyt samassa vedessä suodattimien päällä. Viime vuonna ei myöskään ole sattunut ulkonaisia häiritseviä vaikutelmia kuten korj austöitä ja muita sellaisia. Koko luvusta (2,814) bakterioloogisesti tarkastettuja suodenäytteitä ovat 157 eli 5.6 0/0, 69 päivänä tavattuina, havaitut kykenemättömiksi kehittää pesäkkeitä, kun taas 563 eli 20.0 0/0, 79 päivänä tavattuina, ovat kehittäneet 100. pesäkettä tahi enemmän. Viimemainituista näytteistä tulee kuitenkin kokonaista 229 joulukuun osalle. Alla oleva taulu näyttää mainittujen näytteiden jaon: Kuukau s i. 7* Enemmän Hedelmöity kuin 100 mättömien Päivien pesäkettä Päivien näytteiden luku sisältänei luku luku den näytteiden luku Tammikuu... 4 1 0 0 Helmikuu... 0 0 0 0 Maaliskuu......,.12 7 0 0 Huhtikuu... 0 0 126 16 Toukokuu... 6 5 0 0 Kesäkuu... 43 17 0 0 Heinäkuu... 67 22 0 0 Elokuu........ 23 13 0 0 Syyskuu...,... 2 2 70 11 Lokakuu... 0 0 28 4 Marraskuu... 0 0 110 17 Joulukuu... 0 0 229 31 Yhteensä 157 69 563 79 Vuonna 1914... 164 69 263 52 Co 1913.... 215..101 216 39 1912... 416 148 127 27 1911... 239 98 197 40 Bact. coli'a koskevia tutkimuksia on tehty Räännöllisesti kerta viikossa 741:11e vesinäytteelle. Tulokset löytyvät yhdisteltyinä taulussa 1 siv. 12*.

_ Se seikka, ett'ei suodatetun veden colitiitteri joulukuun aikana mainittavasti eronnut jokiveden colitiittristä, on sopusoinnussa aikasemmin esitettyjen käyttöä koskevien tuloksien kanssa mainitulla. kuukaudella. Vuonna 1914 alotettu selkeyttämistä koskeva tutkimus suoritettiin keväällä loppuun ja käsitti 52 näytettä. Luonnonsuodattamiskokeet Tikkurilassa ovat viime vuonna ollept keskeytetyt ja analyseerattujen vesinäytteiden lukumäärä supistuu neljään täydelliseen analyysiin. Joulukuussa sattuneen vesijohto veden huonöntumisen takia kiinnitettiin yleinen huomio vantaanveden laatuun, jolloin etenkin veden kellanruskea väri suuren yleisön silmissä näytti olevan sen epäpuhtauden ja huonontumisen merkki, jonka alaiseksi ollaan luultu vantaanveden vuosien kuluessa joutuneen. Näiden seikkojen valaisemiseksi mikäli se on mahdollista julkaistaan tässä yhdistelmä vantaanveden analyyseistä käsittäen 25 vuoden ajanjakson. Vuosikeskiarvot kemiallisista analyyseistä vantaanvedelle vuosina 18901915. Milligramma litrassa. ::x:: = t:i > rn 0'51 CD 'CD t,.::x::.::x:: P 0 51 510 P =S: < 0 :e:. :CD s < : P : P = t::... :l : S >l Os '< 0: >oscd j;.. :=!. S. S... 8. rn... 0' 0:S ' ' :l '<0 8.1:l rn P o ' (Jl:j P ''f ',CD ::x::tl CD rn : rn ei. t:: S 9' =: 0 <... '>l CD g. ö;... oo '0 ' Vuosi Tutkimus :l>l :l :l = ejl. CD o rn suoritettu 1890.. 93.0 54.0 46.0 55.0 6.2 spår 1891.. 90.2 54.9 35.3 54.7 5.9 1892.. 100.6 56.7 43.9 53.0 6.1 1893.. 103.5 67.9 35.6 48.0 6.1 1894.. 106.5 70.0 36.5 56.1 6.1 1R95.. Elintarpei 97.8 60.1 37.7 56.0 6.1 den tarkas 1896.. 90.8 56.1 34.2 51.2 6.3 _.. 1897. tusase 94.7 59.6 35.1 49.6 6.4 1898.. malla. 94.2 56.3 37.9 52.9 6.2 1899.. 94.2 52.0 42.2 54.9 4.4 1900.. 109.8 69.4 40.4 48.7 5.1 1901.. 101.7 67.0 34.7 35.6 5.5 1902. 101.8 59.9 41.9 49.3 5.0 1903 97.0 55.5 41.5 51.1 5.4 1904.. 97.8 59.4 38.4 48.6 6.4 Terveydel 1905.. 104.8 61.0 43.8 50.3 6.9 llisten tutki 1906.. 102.2 61.6 40.6 54.3 5.0 musten 1907.. 101.8 60.3 41.5 65.4 4.7... J labora 1908.. 102.9 65.2 37.6 50.4 7.0 tooriossa. 1'909 1) 99.3 58.5 40.8 88.5 5.5 0.03 0.34 54.05 40.5 3.20 1.67 1910.. 92.8 55.5 37.3 81.8 5.3 0.03 0.34. 59.51 44.6 4.02 V.,ij.hto. 250 1.6 laitoksen 1911.. 102.1 66.4 35.7 81.8 5.8 0.04 0.29 61.32 46.0 4.20 212 1.54 labora 1912.. 98.3 62.4 35.9 69.2 5.3 0.04 0.26 60.94 45.7 3.73 245 1.46 tooriossa 1913.. 93.4 58.4 35.0 63.7 4.9 0.03 0.24 60.19.45.1 3.94 225 1.52 Val1hassa 1914. 105.8 72.0 33.8 60.0 4.9 0.04 0.24 70.38 52.8 4.25 218 1.78 kaupun 1915.. 106.1 69.9 36.2 74.8 4.6 0.05 0.31 66.6 50.0 3.90 251 1. 77 gissa. Keski arvo 99.3161.1138.2157.915.710.0371 0.28 161.861 46.4 1 3.89 123411.621 1) Toukokuunjoulukuun aikana.

Mitääri aivan varmaa vertausta,ei saada kaikille tapauksille; etenkin koskee tämä huomautus permanganaattimenetelmällä märättyä elimellisten aineiden pitoisuutta vedessä. Tulos veden prmanganaatinkulutuksen määräämisestä on erilainen riippuen käytetyn kaliumpermanganaatin ylijäämän suuruudesta, kiehuttamisajasta y. m. seikoista. Vesijohtolaitoksen laboratooriossa, jossa aina vuodesta 1909, jolloin laboratoorio perustettiin, seurataan menetelm&ä, joka suurella varmuud'el1a antaa korkeampia arvoja kuin vanhepmat analyysitavat, saadut arvot ovat keskenään verrannolliset ja vanhemmat arvot luultavasti myöskin keskenään verrannollist. Veden haihdutus ja hehkutusj äännöstä sekä hehkutushäviötä koskevat arvot, jotka myöskin ovat mittoja elimellisten aineiden pit<;>isuudesta vedessä, lienevät sitä vastoin koko ajanjaksolla verrapnolliset. ' Nämät vuosikeskiarvot eivät, kuten huomaa, tällä a:janjaksolla näytä mitään muutosta suuntaan tahi toiseen Vantaan joen vedessä Vanhankaupungin vedenottamon luona. Kuten alla olevasta taulusta huomaa, on asianlaita sama bakterioloogisille analyyseille silloin kun vertailu on mahdollinen aina vuodesta 1904, jolloin tutkimuksia ruvettiin tekemään kaupungin terveydellisten tutkimuksien laboratooriossa. Vuosi Keskiarvo Suurin Pienin Tutkimuksen'suorittanut } T,myd'lJi,ten tutki 1907... 5,465 noin 88,000 223 musten laboratoorio. 1908... 6,933 noin 120,000 107 1909 1 )... 11,190 181,200 220 1910...,..., 4,841 91,100 96 1911... 4,326 93,000 64 Vesijohtolaitoksen 1912... 7,067 138,000 42 laboratoorio Vanhassa 1913.,... 4,531 76,300 72 kaupungissa. 1914... 6,750 161,100 72 1915... 4,602 86,000 56 1904... 5,719 noin 80,000 117 ; 1905... 7,814 nom 60,000 93 l 1906.... 6,364 115,000 72 Lokakuunjoulukuun aikana on laboratooriossa sen johtaja suorittanut kemiallis.wterioloogisen tutkimuksen veden steriloimisesta hypokloriiteiml, utkimus, jota on tarkoitus pääpiirteissään julkaista, käsitti 529''1kemiallista ja 107 bakterioloogista 1) Päivittäiset tutkimukset aina vuodelta 1909, sitä ennen säännöllisesti kerta viikossa.

10 analyysiä; viimemainituista koskivat 83 Bact. coli'n ja 24 kehitettyjen pesäkkeiden määräämistä. Vuoden kuluessa laboratooriossa kvantitatiivisesti analyseerattujen näytteiden lukumäärä selviää allaolevasta taulusta. Täydellisiä vesianalyysejä (noin 23 eri määräystä):: Vantaanvedelle.... 24 näytettä Johtovedelle.,.... 24. Osittaisia tutkimuksia: Pohjavedelle Tikkurilasta.... 4 Vedelle eri' alkuperää, kemiall. analyysej ä.... 5 bakter....,. 2 Allasvedelle, kemiall. analyysejä.... 52 bakter..... 39 Aluminiumsulfaati1le.... 3 Kristallisoodalle.... 1 N atriumisulfiitille.... 5 Kakille.... 28 Allassakalle...,.... 1 Eri vesien hypokloriitikäsittely, kemiall. analyysejä.. 529 bakter. 107 Puhdistuskulun tarkastusta varten: Kemiallisia analyysejä... 8,639,,1) Bakterioloogisia analyysejä: a) pesäkeluvun määräämisiä.................. 4,328 b) Bact. coli'n,,53 sarjaa... 741 Yhteensä.14,532 näytettä 1) Näihin numeroihin eivät sisälly ne kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysit, jotka kemiallisen osaston henkilökunta suorittaa i sellaisten määräämisien luku nousi viime vuonna 4,239:ään, joista 2,156 oli kalkkianalyysejä ja loput kvalitatiivisiä tutkimuksia veden reaktiosta.

TAULUJA.

12* Yhdistelmä Bacterium coli'n tutkimuksista. Taulu 1. Kuutiosenttimetriä 100 1 50 1 40 25 1 1 10 1 5 1 2. 5 1 1.0 10.510.2510.10 {Näytteiden luku 53 53 53 53 53 53 53 Vanta Positivisiä 51 50 46 34 17 11 8 ves 0/0 96.2 94.3 86.8 64.1 32.1 20.7 15.0..,...........,....... {Näytteiden luku 48 48 48 53 5 5 5 5 5 5 5... Selkeyty Positivisiä 30 15 16 14 : 5 5 4 1 1 0 1 0 nyt vesi 0/0 62.5 31.2 33.3 26.4 yoo 100 80 20 20 0 20 =......... {Näytteiden luku 48 49 1 5 5 5 5 5 5 5 5 = Suode Positivisiä 14 6 1 5 5 5 2 2 1 1 0 m.0/0 29.1 12.2 100 100 100 100 40 40 20 20 0 Yhteensä näytteitäl 96 1 97 1 49 1 58 1 63 1 63 163 1 63 163 1 63 1 63 1741 e. p; m = Teknillinen yleiskatsaus v. 1915. Taulu. en en d Käsiteltyä Pumputtu = Kemikaali = 0 : iir raakavettä puhdasta vettä... p; P' pannokset 'E.... =:'<j < ::t. e:> :... m e e P; Viikko ::1. ::!. ><l ><l. ;. '<j =: en m< P' P' m aqm= aq 0 aqe.. g;:e!: < e e =. e e<p; < m e. e 0 p; d m< c.o '0 e ' g r = e S'. e '<j et> P' m 'S. '!5: m '1 '<j : m '1 : et> JO m.5. : '!': : '!': 1=1:7 e: Tammik.12... 30,840 15,420 28,672 14,336 1.076 74.4 11.1 45.9 21 70 39... 116,190 16,599 106,059 15,151 1.096 73.1 10.9 48.7 77 79 1016... 120,970 17,281 115,349 16,478 1.048 63.2 4.7 42.3 58 78 1723... 126,170 18,024 115,627 16,518 1.091 62.0 52.2 98 72 2430... 123,680 17,669 114,373 16,339 1.081 59.8 52.2 95 80 31helmik. 6 121,280 17,326 114,236 16,319 1.062 59.1 47.8 79 93 Helmik. 713... 133,250 19,036 122,753 17,536 1.086 59.7 40.4 81 98 1420... 129,330 18,476 122,758 17,536 1.054 59.5 41.1 73 101 2127... 122,750 17,536 114,660 16,323 1.070 59.2 39.5 68 99 28maalisk.6 130,090 18,584 119,275 17,039 1.090 61.8 41.3 82 113 Maalisk. 713... 131,610 18,801 123,327 17,618 '1.067 59.8 37.5 72 113 1420... 130,230 18,604 123,045 17,579 1.058 55.9 44.8 69 115 2127... 126,500 18,071 120,291 17,184 1.051 56.0 50.1.69 120 28huhtik. 3 129,040 17,277 121,634 17,376 1.061 55.5 42.5 62 115 Huhtik. 410... 123,720 17,674 117,670 16,810 1.051 57.9 36.8 60 118 1117... 141,440 20,206 128,943 18,420 1.097 62.8 6.6 41.7 107 87

13 Taulu. C Käsiteltyä Pumputtu Kemikaali _CD D 0 p.. >' raakavettä puhdasta vettä panokset D S. CD D D c+ t:'< D < c+ m CD o 11>'< 9 Viikko S ::l. CD p.. 8 ><1 ><1 CD CD ;. cp. CD =CD = t:. en m<cd :l <m :l <m (Jl:l (Jl:l 0 (Jl:l2:. t:,e!= 8 S 3!5: 8 S 3!5: < ' 8 0 or C CJl< CD 03 ' 08 S. 8 S'. S p.. CD '<CD = CJl cg D!i!5:., lo m., lo CD p.. D J.5. m '<p.. CJl c+ 11>' :'; lo' :'; CD = CD.. en en ' = Huhtik. 1824... 134,530 19,219 125,021 17,860 1.076 68.5 14.0 36.3 81 94 ' 25toukok. 1.. 136,850 19,550 127,553 18,222 1.073 79.9 17.2 33.1 98 95 Toukok. 28... 137,450 19,636 129,585 18,512 1.061 72.5 13.4 21.1 98 101 915... 131,340 18,762 126,485 18,069 1.038 67.3 8.8 27.2 78 100 1622... 138,050 19,720 131,838 18,834 1.047 81.5 15.4 35.2 94 101 2329... 135,390 19,340 128,115 18,302 1.057 69.3 10.1 18.6 47 146 30kesäk. 5 132,010 18,858 127,415 18,202 1.036 65.5 7.4 '21.4 40 130 Kesäk. 612... 133,860 19,123 124,155 17,736 1.078 71.8 7.7 34.7 63 108 1:119... 127,630 18,233 119,310 17,044 1.070 75.2 5.5 38.1 62 117 2026... 118,110 16,873 108,936 15,562 1.084 70.2 2.8 34.6 47 94. 27heinäk. 3... 133,660 19,094 126,589 18,084 1.056 71.8 4.0 38.2 67 75 Heinäk. 410... 135,030 19,290 127,342 18,192 1.060 69.3 29.1 44 116 11 17... 130,890 18,699 124,422 17,775 1.051 66.0 20.5 55 127 1824... 122,980 17,569 119,176 17,025 1.082 62.1 18.3 25 143 2531... 122,800 17,543 118,881 16,983 1.038 65.8 18.8 22 137 Elok. 17... 129,420 18,489 124,241 17,749 1.042 67.6 18.5 26 108 814... 127,600 18,229 123,594 17,656 1.082 67.2 20.5 29.120 1521... 126,230 18,033 121,776 17,397 1.087 67.2 20.6 29 101 2228... 125,870 17,981 119,148 17,021 1.056 68.3 20.7 30 114 29syysk.4. 121,600 17,371 115,773 16,539 1.050 74.6 22.6 42 117 Syysk. 511... 150,750 21,536 130,767 18,681 1.153 109.1 21.7 24.1 106 68 12,18... 136,830 19,547 126,711 18,102 1.080 93.1 12.0 26.0 79 84 1925... 139,160 19,880 128,620 18,374 1.082 96.7 11.1 30.9 99 75 26lokak.2. 146,600 20,943 134,304 19,186 1.092 95.9 7.6 30.0 92 73 Lokak. 39... 139,930 19,990 127,416 18,202 1.098 104.1 11.2 32.6 105 79 1016... 131,590 18,796 123,466 17,638 1.066 83.8 4.9 28.3 73 98 1723... 130,510 18,644 121,410 17,344 1.075 80.3 0.7 28.1 78 90 2430... 133,440 19,063 123,133 17,590 1.084 77.2 25.2 75 91 31mar.rask. 6 132,450 18,921 124,383 17,769 1.065 75.4 19.9 74 85 Marrask.713... 134,420 19,203 124,248 17,750 1.082 76.2 1 1 20.8 77 91 1420... 139,680 19,954 128,902 18,414 1.084 95.5 17.3 25.0 88 91 21:27... 130,660 18,666 123,975 17,711 1.054 86.1 14.0 18.8.60 109 28jouluk. 4.. 130,930 18,704 125,303 17,900 1.045 32 68 Jouluk. 511... 127,800 18,257 121,273 17,325 1.054 20 55 1218... 124,120 17,731 119,995 17,142 1.034 17 51 1925........ 119,200 17,029 115,097 16,443 1.036 15 56 2635....... 108,430 18,072 105,583 17,597. 1.027 13 60 Yhteensä 6,794,890 6,382,613 3,331 Keskiarvo 18,616 17,487 1.065 72.4 52 31.9 64 97 (10.6)

14* Analyyttinen yleiskatsaus v. 1915. Taulu 1/1. Jokiveden laatu keskimäärin... :... Suodatetun veden laatu keskimäärin Tutkimuksia puhdistustehon tarkastusta varten t t t t t...: Ö:.... to Viikko C S Ö: (> C (> C... Ei' JQ 9 9= 9 El' s= s 9 9... (1)......:...... = ;e....:... = ;... (1) JQ 9 ':(1) 8 (>... aq(j'j 1 (> ts:= '... : 1... S..:... lo: JQ'... 8..: 0 g.. = S'... 0. 0 ::t ' S: : ;'::r:i...: g.t'd (1) ::r: 0 0 0'... 00' ' 0;9. '...... 0... ot::'!. '< ga 0:;::: ;::, 5... 8 '<... 9 _... S '< '(1) '< '(1) JQ Q' JQ S 11:(1).... ' 7 ' <;' ;::, Tammik. 12... 26 232 69.4 58.5 2.63 0 111.4 4.40 2.4 45 9 39... 30 248 69.6 56.4 2.66 (J) 0 111.6 4.65 2.3 156 60 1016....... 32 235 68.2 58.9 3.09 0 105.[ 4.89 2.7 172 86 1723... 39 211 64.9 58.4 3.57 c: 0 103.0 4.99 3.0 156 77 2430... 41 201 596 59.8 3.54 0 104.[ 4.76 2.8 162 84 31helmik. 6.. 46 211 60.4 59.2 3.82 c: 0 104.0. 5.39 2.3 163 86 Helmik. 713... 56 195 59.7 59.4 3.96 0 104.4 5.59 3.6 168 83 1420... 50 172 58.3 59.8 4.50. 0 103.[ 5.63 2.6 170 87 2127... 42 172 54.8 60.4 4.50 0 104.3 5.65 2.5 166 85 28maalisk 6.. 64 162 55.4 60.[ 4.57 (D 0 105.8 5.77 2.2 170 86 Maalisk. 713... 63 160 56.4 60.7 4.61 0 103.9 5.47 2.6 183 89 1420....... 71 154 54.8 62.3 4.86 0 103.0 5.95 3.2 162 85 3 2127... 68 146 53.7 58.[ 4.82 0 97.9 5.76 2.6 170 86 28huhtik. 3.. 69 143 53.3 59.2 5.00 0 97.8 5.87 3.[ 173 85 Huhtik. 0 410... 54 135 49.2 61.7 4.86 0 101.0 5.68 4.2 181 83 1117... 19 213 51.6 61.9 2.64 _. 0 110.3 4.7 [ 2.5 i90 84 1824....... 7 299 61.6 46.3 1.86 0 100.6 4.34 1.8 191 83 25toukok. 1. 11 293 66.6 30.4 1.64 0 90.6 3.78 2.[ 210 83 Toukok. 28... 16 269 65.3 31.7 2.07 8 88.[ 3.82 1.7 177 81 915... 24 241 67.8 32.[ 2.32 c: 5 81.4 3.28 2.5 170 81 1622... 13 342 77.[ 33.6 2.57 11 94.0 3.76 2.8 183 83 _. 2329... 31 240 70.2 36.6 3.[8 0 86.0 3.74 2.7 180 82 30kesäk. 5. 27 246 66.8 39.4 3.64 0 83.8 3.83 3.4 169 83 Kesäk. 612... 28 298 77.8 39.5 3.57 0 86.6 3.76 3.3 171 81 1319... 37 254 77.2 41.[ 3.79 0 89.5 4.[ [. 3:4 188 82 CJ 2026... 25 268 73.2 41.3 4.04 7 86.4 4.[6 2.4 177 80 27heinäk. 3.. 29 287 77.7 41.3 4.25 8 86.4 3.79 3.3 168 83 Heinäk. 4'10... 43 192 66.7 45.5 4.7 [ 0 0 87.3 3.91 4.0 171 83 1117....... 46 173 59.5 47.8 4.96 0 87.2 4.39 3.3 179 84 1824....... 48 152 58.3 52.3 5.46 0 0 85.9 4.43 4.8 166 82 2531....... 41 154 52.4 53.7 5.57 0 88.4 4.60 5.0 175 81 Elok. 0 17... 24 277 57.9 53.8 5.2 [ 0 89.5 4.3[ 5.8 170 83 814... 35 225 61.7 54.2 5.2 [ 0 91.4 4.44 4.8 168 75 1521... 39 223 57.9 53.4 5.21 3 0 92.5 4.58 4.2 160 83 2228... 32 242 55.8 56.8 5.54 0 97.[ 5.04 4.5 172 83 29syysk.4. 39 236 57.3 58.9 5.61 4 101.0 5.09 4.5 200 82 '

Jokiveden laatu keskimäärin Suodatetun veden laatu keskimäärin. 15* Taulu 1//. Tutkimuksia puhdistus tehon tarkastusta varten Viikko Syysk. 511..... 13 1218.... 30 1925.... 23 261okak. 2 19 Lokak. 39... 26 1016... 40 1723..... 45 2430.... 40 31marrask.6 39 Marrask.713.... 34 1'420.... 11 2127... 24 28jouluk.4 35 Jouluk. 511.... 55 1218.... 51 1925.... 56 2631..... 60 Vuoden: 549 138.9 409 148.1 439 140.4 485 129.4 431 136.9 309 116.4 244 101.6 218 87.7 210 85.0 251 84.3 452 114.1 315 106.0 269 102.4 230 89.1 211 84.5 195 82.6 184 77.5 45.4 42.5 44.2 46.7 46.5 44.8 45.2 481 50.5 54.9 40.6 40.9 41.3 42.0 44.5 45.9 48.7 3.07 ';' 11): 1\>: 3.25 ::s 3.57 11): ' 3.43 ' 3.25 = 1 CD 3.68 a 3.96 '9. 4.21 4.46 S. ::s 4.36 2.07 o 2.50 S 3.29 n.'t60 3.54 64 3.79 64 4.07 68 4.46 73 22 120.8 25 105.1 33 107.6 28 103.4 25 112.5 23 96.5 16 90.4 13 91.1 8 90.9 10 98.1 22 106.9 11 95.0 136 65.0 217 43.6 208 44.2 193 45.5 181 48.5 Suurin... 94 752 164.4 69.3 6.50 300 254 125.8 Keskiarvo.......... 37 251 76.8 49.5 3.88 280 23 93.0 4.46 3.65 (97.6 1) Pienin.............. 4 126 44.6 29.2 1.50 50 0 41.8 3.10 0 1) Tammikuunmarraskuun ajalta. 3.98 5.0 212 83 3.98 5.0 188 83 3.89 5.2 198 83 3.. 77 3.8195 80 4.19 4.5 200 83 3.91 3.8 186 82 3.57 3.7 173 83 3.96 4.1 166 82 4.00 3.8 171 80 4.34 4.3 179 84 4.36 1.4 204 82 3.88. 3.8 172 92 3.74 5.2 155 99 3.61 7.4 35 81 3.89 8.8 25 81 4.06 9.4 25.79 4.49 10.4 23 78 8,639 4,328 12,967 6.20 11.0

16 Ta.ulu V. r::l <1 Jokivesi. Suodatettu vesi t:: Q. OQ. 8 ::s UJ 1\> Kuukausi ::s ::s t' Q. 'd : UJ 0t::; UJ Bakteria 0t::; >;'to >;' 1>;' ja päivä r::l. ::s0 8 S' 1>;'8 g. >;' 0 00 p;' : : t' pesäkkeitä S::s : : = 8 ::ss' =e. 1»'< o: 01>;' <1 l' cm3:ssä' <1... r::l........ o f1; : : : 08 8'< Ctl : (JQ crq;;..... ::s o '''r::l 8 <. ;:::'8. 0:;+. 0... ::s ;:::9. 8r::l 8... 0: 8 r::l E: 00 00 00 ' 00 ::so 0: 00 Pin Poh El 00 ga : Tammikuu '< c; gc: <00 '< 00 00 ::s nalla jassa : oo 0 00 'r 1 0.2 29 232 69.5 58.1 2.75 2,930 2,670 0 112.9 4.40 11 + 23, 1.8 2 0.2 23 232 69.2 58.9 2.50 2,140 1,960 0 109.9 4.40 8 + 18 1.2 3 0.2 27 264 73.0 59.1 2.75 1,810 1,750 0 111.7 4.30 11 + 19 3.4 4 0.2 30 248 67.0 56.3 2.75 1,440 1,400 0 109.2 4.30 5 + 13 4.5 5 0.2 30 252, 69.2 55.0 2.60 1,200 1,170 0 109.6 4.40 17 +11 6.3 6 0.2 28 252 70.5 55.2 2.50 690 960 0 110.8 4.70 15 + 14 8.7 7 0.2 32 232 67.9 55.9 2.50 900 685 0 111.7 4.80 13 + 8 6.5 11.9 8 0.2 32 232 71.1 56.7 2.75 620 670 0 112.4 4.90 9 + 5 3.8 10.8 9 0.2 30 254 69.5 56.7 2.75 610 720 0 115.5 5.15 16 + 4 1.9 11.7 10 0.2 27 254 68.9 58.6 2.75 730 550 0 108.2 5.05 13 + 10 2.1 8.2 11 0.2 29 232 70.8 59.6 3.00 720 950 0 105.8 4.85 10 + 3 3.2 3.7 12 0.2 32 232 70.8 57.7 3.25 610 650 0 105.6 4.55 34 6 8.3 13 0.2 34 232 67.9 59.6 3.10 580 730 0 106.4 5.85 10 + 1 8.7 14 0.2 35 232 66.0 58.4 3.25 530 470 021 103.4 4.75 29 + 2 6.0 15 0.2 33 232 67.9 60.3 3.25 640 640 0 103.5 4.65 18 + 1 3.3 4.8 16 0.2 36 232 65.1 58.1 3.00 640 760 0 102.5 5.05 29 4 17.8 0.4 17 0.2 32 224 65.4 57.5 3.00 (505) (565) 0 104.6 4.90 4 + 3 0.5 3.8 18 0.2 36 224 65.4 58.4 3.75 370 370,0 100.7 4.50 11 0 8.3 19 0.2 48 224 67.3 57.9 3.75 410 400 0 101.8 4.85 4 3 0.4 15.2 20 0.2 35 202 65.1 59.1 3.50 (410) (455) 0 101.5 4.60 2 + 1 2.6 4.3 21 0.2 38 202 64.5 56.5 3.75 410 510 0 103.5 5.80 6 1 3.6 0.0 22 0.2 52 202 63.8 58.6 3.75 880 720 0 105.2 5.05 33 + 4 3.9 23 0.2 35 202 62.9 60.8 3.50 1,980 2,050 0 103.8 5.25 28 + 5 3.3 24 0.2 42 202 61.3 60.3 3.75 1,176 1,292 0 105.9 5.30, 32 + 7 5.6 25 0.2 39 202 60.4 60.0 3.50 1,700 1,440 0 104.9 4.00 14 + 5 3.4 4.1 26 0.2 40 202 60.0 60.5 3.50 1,100 1,090 0 103.2 4.60 18 + 2 3.5 6.7 27 0.2 42 194 57.5 59.6 3.50 1,190 1,240 0 104.2 4.85 16 + 1 2.0 9.7 28 0.2 40 194 58.5 59.1 3.50 8aO 700 0 104.2 4.85 20 + 1 0.7 13.8 29 0.2 50 202 60;0 60.0 3.50 480 630 0 103.5 4.75 6 0 0.2 14.4 30 0.2 38 214 59.4 59.3 3.50 640 660 0 102.9 5.00 15 2 0.2 11.7 31 0.2 40 232 62.6 60.3 3.75 668 616 0 102.8 5.25 10 + 1 12.0 Keskiarvol 0.2 1 35 12251 65.8 158.513.191 9531 9511n.o 1106.214.81 1 15 1 + 51 1.801 7.0

17 41 Taulu V. Jokivesi Suodatettu vesi < p..() op.. t:s() S 00 Kuukausi t' j t:s p.. 't : (1) oo0t::; 00 (1) Bakteria to ja päivä '0 j = El =... (1)...... =0 3 [ e.. S: ==j : t' = e.. ' pesäkkeitä ' : (1) < 3. =E. 3. =E. ='< : () j =:, : : : j... Cl':l... =... = o 0'=....... 3. S...... 0' e:: 8 '0 ' ' p::,(1).,. p:: m t:so ' (1) 8 0' ' = ga Pin Poh = ga ', '< (1)' S' ' nalla jassa j ' p ' o: o = t:s... 1 cm 3 :ssä <....... 03 ''0 3'< <: = ;:::;;9. 0... 0 0... 3'0 Helmikuu '<... = = [fl, <:' 0 1 0.2 42 214 59.3 59.1 3.75 652 652 0 104.4 5.20 7 4 0.1 10.8 2 0.2 40 214 69.4 59.3 3.75 580 476 0 106.0 5.20 12 2 0.5 1).4 3 0.2 43 214 60.0 58.9 3.75 524 628 0 104.5 5.40 14 1 0.4 12.3 4 0.2 43 202 61.6' 59.1 4.00 592 508 0 104.9 5.70 10 +1 13.5 5 0.2 72 202 60.4 59.1 4.00 652 612 0 103.9 5.50 24 +1 11.9 6 0.2 45 202 59.7 58.6 3.75 632 460 0 101.2 5.50 9 +4 0.5 11.7 7 0.2 67 202 0.4 60.0 3.75 580 592 0 102.9 5.50 19 6 8.2 8 0.2 44 194 9.7 58.1 3.75 576 640 0 104.7 5.40 3 +3 0.5, 1.3 9 0.2 60 194 60.4 58.4 4.00 672 632 0 105.2 5.60 5 +2 0.4 5.7 10 0.2 64 194 58.5 59.1 4.00 548 504 0 105.3 5.50 5 +2 (j.3 11 0.2 60 194 60.0 60.3 4.00 564 568 0 104.6 5.65 6 +1 7.5 12 0.2 47 194 58.1 69.6 4.00 584 552 0 103.5 5.70 4 +2 0.7 4.2 13 0.2 47 194 60.7 60.3 4.25 676 568 0 104.7 5.80 12 +1 7.4 1.9 14 0.2 50 182 63.8 60.8 4.50 588 640 0 103.3 5.75 11 +4 3.1 11.6 15 0.2 52 172 58.5 59.3 4.50 976 1,020 0 103.7 5.60 19 +1 0.2 11.5 16 0.2 42 172 57.5 59.8 4.50 2,488 2,688 0 103.7 5.70 15 2 0.4 fi.7 17 0.2 66 172 57.5 59.3 4.50 1,900 1,648 0 100.8 5.50 8 1 11.1 18 0.2 58 160 57.5 59.3 4.50 1,420 1,696 0 101.5 5.60 10 4 0.9 :1.1 19 0.2 40 172 56.6 59.6 4.50 1,700 1,480 0 103.8 5.90 14 4 0.9 1.4 20 0.2 40 172 56.6 60.5 4.50 2,160 2,310 0 104.7 5.35 12 1 0.5 11.7 21 0.2 42 172 54.4 60.8 4.50 2,140 2,270 0 105.0 5.80 20 0 0.8 11.5 22 0.2 46 172 55.3 60.3 4.50 2,3to' 2,200 0 104.5 5.55 8 +4 11.4 0.4 23 0.2 35 172 53.7 60.0 4.50 3,110 2,470 0 104.7 5.65 15 0 0.8 0.4 24 0.2 38 172 54.0 60.3 4.50 2,010 2,230 0 103.3 5.45 11 2 0.4 11.3 25 Q.2 42 172 56.2 60.5 4.50 2,410 2,210 O 104.2 5.60 10 4 1.4 a.8 26 0.2 48 172 54.7 60.5 4.50 2,680 2,800 0 104.8 5.75 16 2 6.4 27 0.2 40 172 55.0 60.5 4.50 2,170 2,490 0 103.4 5.75 26 2 4.7 28 0.2 48 160 56.9 60.8 4.50 3,960 3,690 0 106.6 6.05 11 2 0.2 2.5 Keskiarvol 0.21 49 11851 58.1 159.714.221 1,42311,4011 0 1104.115.591 12 1 o 1 1.131 [,.2 3

Kuukausi Jokivesi Suodatettu vesi Taulu V. 0' < t::! o..cd 00.. 8 ::SCD Ul ':1 ::s ::s t'i 0.. 10 : Ul Se Ul Bakteria se t:o CD S' 9 g. 0... ': en : ' pesäkkeitä ' ::s::s : CD... ':1 '< CD : : C'> ;; ja päivä 0... 0 9 CD t'i : C'> ::s 8,g 1 cm3:ssä 9 : 08 oq 8'<... ::s \»: t]'q... ::s (':l ;0 o: < < ':1 '''0 <:. g '0 0'. ;:::. s. 0:;:;' 90 S *. 0: e:: me 1i * 9 en Ul ' CD ::so en en CD. ge Pin Poh en : ge. 9 o. Maaliskuu '< <en 0 '< en Ul : CD en ::s nalla jassa Ul 9 1 0.2 84 172 54.0 60.5 4.50 1,420 1,450 0 105.6 5.90 6 + 4 3.3 2 0.2 54 160 53.4 60.0 4.50 1,770 1,350 0 104.1 5.35 2 0 5.8 3 0.2 60 160 54.4 59.6 4.50 1,256 1,430 0 103.9 5.45 6 0 0.7 7.4 4 0.2 80 160 56.6 59.6 4.50 1,270 860 0 104.3 5.70 4 6 11.2 5 0.2 73 160 56.6 60.5 4.75 1,150 980 0 107.5 5.85 5 9 13.9 6 0.2 50 160 56.2 59.6 4.50 950 1,200 0 108.5 6.10 9 7 0.1 11.5 7 0.2 47 160 56.6 60.8 4.75 804 692 0 105.3 5.90 9 8 0.1 12.1 8 0.2 88 160 57.5 59.6 4.50 600 520 0 105.1 5.75 8 0 14.4 9 0.2 80 160 57.5 59.8 4.50 528 648 0 103.0 5.35 4 3 13.5 10 0.2 60 160 57.5 60.8 4.75 536 516 0 103.7 5.15 6 2 6.1 11 0.2 56 160 55.3 60.0 4.50 432 424 0 101.9 5.00 1 2 1.1 2.1 12 0.2 55 160 55.0 62.0 4.50 296 424 0 103.4 5.40 0 3 0.3 0.5 13 0.2 59 160 55.3 62.0 4.75 628 712 0 102.6 5.80 2 4 1.9 14 0.2 55 160 60.1 62.7 4.75 940 680 0 103.6 5.75 7 10 0.4 15 0.2 68 160 53.1 63.5 4.75 752 744 0 104.9 5.85 2 2 0.9 0.1 16 0.2 60 160 53.4 63.8 5.00 860 824 0 104.3 6.05 9 9 8.0 6.5 17 0.2 70 160 56.2 63.5 5.00 484 552 0 104.5 5.90 3 5 10.7 18 0.2 88 146 51.5 61.7 5.00 664 588 0 103.5 6.20 6 5 13.8 19 0.2 94 146 56.9 60.8 4.75 880 872 0 100.2 5.90 8 6 13.6 20 0.2 59 146 52.8 59.8 4.75 908 748 0 100.1 6.00 7 4 3.8 11.0 21 0.2 60 146 52.5 58.7 4.75 840 876 0 100.3 5.90 5 1 4.1 7.6 22 0.2 56 146 54.7 59.9 4.75 920 992 0 100.7 5.75 5 8 4.4 6.2 23 0.2 64 146 55.3 58.7 4.75 792 760 0 97.9 5.80 5 3 2.9 4.7 24 0.2 82 146 51.8 57.3 4.75 588 516 0 97.0 5.75 6 1 2.2 25 0.2 65 146 56.9 56.6 5.00 332 296 0 95.1 5.75 21 5 5.4 1.2 26 0.2 77 146 52.8 56.6 5.00 430 585 0 96.6 5.65 2 2 6.9 27 0.2 70 146 51.8 58.3 4.75 530 635 0 98.0 5.75 4 2 8.8 28 0.2 63 146 55.0 60.4 4.75 405 500 0 97.5 5.40 5 6 9.2 29 0.2 55 146 53.1 59.0 5.00 430 555 0 97.2 5.60 2 0 8.5 30 0.2 80 146 52.8 59.7 5.00 425 525 0 97.1 5.75 3 1 3.7 31 0.2 70 146 55.0 59.7 5.00. 450 440 0 98.2 6.15 2 1 0.3 3.2 Keskiarvo! 0.2! 67!154! 54.9!60.2!4.74! 751! 7391 0!101.9!5.73! 5 1 411.041 7.11 9 0

Taulu V. Jokivesi Suodatettu vesi Kuukausi ja päivä Bakteriapesäkkeitä 1 cm 3 :ssä Huhtikuu 1 0.2 78 146 52.1 58.5 5.25 360 465 0 98.1 6.05 3 2 0.9 3.9 2 0.2 60 146 51.5 58.0 5.00 700 865 0 98.3 6.10 9 5 9.7 3.0 3 0.2 78 126 53.4 59.0 5.00 885 790 0 97.9 6.05 3 1 4.0 4 0.2 74 126 50.6 58.5 5.00 1,010 1,005 0 99.0 6.15 10 5 5.5 5 0.2 57 126 51.8 59.7 5.00 1,435 1,410 0 98.2 5.90 3 4 4.1 3.1 6 0.2 64 126 50.9 59.9 5.00 1,395 1,340 0 99.0 5.75 2 0 0.7 7 0.2 58 126 47.7 58.7 4.25 2,300 2,610 0 98.5 5.85 10 + 1 6.8 1.1 8 0.2 60 126 48.3 59.2 5.25 5,370 4,930 0 99.0 5.90 8 9 4.0 2.0 9 0.2 40 126 49.0 64.3 5.10 42,600 34,500 0 104.3 5.60 58 + 18 13.4 1.2 10 0.2 24 188 45.8 69.3 4.25 49,400 50,700 0 109.1 4.60 388 + 22 2.1 11 0.2 22 194 51.1 65.2 3.50 62,500 76,500 0 107.9 4.65 742 + 31 4.0 12 0.2 22 188 47.1 62.3 3.25 48,500 50,000 0 109.9 4.75 (591) + 31 2.7 13 0.2 23 208 46.8 63.9 2.25 57,000 57,700 0 112.7 4.90 440 + 37 2.2 14 0.2 20 208 48.7 61.9 2.25 55,300 39,900 0 112.9 5.15 676 + 43 2.2 15 0.2 18 208 52.8 59.9 2.25 37,800 36,800 0 109.5 4.75 628 + 4/l 4.1 16 0.2 15 232 56.9 59.9 2.50 33,900 31,200 0 110.3 4.15 384 + 57 1.6 17 0.2 10 252 57.8 60.1 2.50 26,200 26,100 0 109.0 4.65 508 + 72 0.6 1.6 18 0.2 10 252 59.1 58.7 2.25 29,400 27,900 0 107.1 3.75 532 + 90 1.9 19 0.2 10 252 59.7 55.5 2.25 17,700 19,900 0 106.5 3.85 408 + 84 1. 7 20 0.2 8 252 61.0 51.8 2.00 19,600 17,700 0 103.9 4.40 800 + 98 0.2 2.9 21 0.2 10 252 61.6 49.1 1.75 17,300 16,000 0 102.7 4.45 480 + 104 7.2 22 0.2 5 376 62.3 42.2 1.75 12,900 15,400 0 98.0 4.75 476 + 142 2.8 23 0.8 4 376 63.2 33.8 1.50 10,130 10,130 0 94.2 4.65 196 + 152 3.5 24 2.8 5 336 64.5 32.9 1.50 6,700 10,100 0 92.0 4.50 408 + 135 5.0 25 4.2 8 364 67.6 32.6 1.50 9,800 8,800 0 94.5 4.65 244 + 123 7.8 26 5.4 8 336 66.7 30.8 1.50 4,780 5,110 0 93.6 3.80 36 + 117 7.3 27 5.4 9 336 65.4 29.2 1.50 4,270 3,930 0 87.8 3.55' 32 + 108 3.2 28 4.4 10 284 67.6 29.7 1.50 3,250 3,200 0 89.6 3.65 34 + 91 3.5 29 3.8 13 252 65.4 29.8 1.75 2,060 3,140 0 85.2 3.30 34 + 80 3.2 30 3.8 13 \252 65.7 29.9 1.75 2,550 2,270 017 90.9 3.75 41 + 69 2.4 Keskiarvo\ 1.2\ 28 \226\ fi6.4\51.5\3.00\18,903\18,680n.0 \100.7\4.79\2731 + 5811.321 1.9

20 Taulu V. 1L Jokivesi Suodatettu vesi Q.CD t:::l 00. 13 ::CD 00., ::1 Kuukausi t' d 0. : CD 00 Ws!:: Bakteria 0> t:1:j 10<;'10<;' CD 10<;' ja päivä '0., = 13...... '< 0 13 CD S' 10<;'13 g. =::1., rn : t' g. '10<;' pesäkkeitä '10<;' S: ::::p; 10<;' : s. ::e:.. s. :: : CD '< CD t:: o: olo<;' <: 1 cm3:ssä <:.,., =.....t::: ::1 010<;'= : : : 013 13'< crq ::1 : crq:;:+...... 1Jtl ::1 o ''0 <l ::l. '0 Sr rn 8 =... 0.... '0...... o 8'0 CD 0: 13 '0 e: rn rn 1i rn,cd rn ::10 8 0: rn Pin Poh CD rn : Toukokuu '< ::. g&. = ge. <lrn 0 '< rn rn gl: CD ::1 nalla jssa rn., 9 rn 1 3.2 16 228 67.9 31.0 2.00 1,910 2,290 0 92.3 3.95 11 + 61 1.0 5.2 2 4.2 19 208 67.0 30.8 2.00 1,640 1,200 011 92.4 4.15 16 + 58 1.5 1.5 3 3.4 20 224 65.1 30.6 2.00 1,630 1,210 n.11 86.3 4.10 13 + 51 24.8 0.1 4 2.4 22 224 64.1 30.1 2.25 1,530 1,870 n.ll 84.6 4.00 17 + 42 2.1 5 3.4 22 224 63.8 31.3 2.25 1,740 1,830 n.11 86.0 3.75 23 + 50 5.5 6 4.8 10 292 64.8 35.1 2.00 4,500 4,900 0 89.9 3.75 23 + 70 5.7 7 6.2 8 376 65.7 31.7 2.00 3,710 3,940 <11 89.4 3.50 38 + 62 9.0 8 8.2 11 336 66.4 32.0 2.00 2,780 2,640 < 6 87.8 3.50 30 + 50 2.4 7.1 9 8.4 18 276 66.4 31.3 2.00 1,810 1,570 0 86.8 3.80 41 + 51 0.7 6.4 10 8.1 19 252 68.3 31.7 2.25 1,600 1,520 011 82.4 3.45 19 +48 5.5 11 7.8 25 232 67.0 31.4 2.25 1,190 1,250 n.11 80.7 3.15 18 + 38 5.3 12 7.7 26 232 67.9 31.7 2.25 970 740 n.11 80.1 3.10 4 + 33 6.3 13 8.2 25 232 67.6 32.4 2.25 1,150 870 0 80.6 3.10 21 + 33 0.7 7.2 14 8.3 26 232 68.3 33.2 2.50 760 780 011 80.9 3.25 3 + 29 2.1 5.7 15 8.4 28 232 68.9 33.2 2.75 710 610 0 78.2 3.10 12 + 38 4.5 7.4 16 8.0 16 232 71.1 32.3 2.50 2,580 2,520 0 83.5 3.15 14 + 50 7.6 4.4 17 6.4 6 416 76.6 33.9 2.25 5,630 5,250 n.11 96.9 3.55 59 + 62 0.9 4.9 18 6.5 8 464 79.9 32.9 2.25 4,440 3,590 011 96.9 3.75 26 + 48 1.3 7.0 19 7.2 14 428 77.4 33.4 2.50 2,730 2,750 011 96.3 3.90 72 + 38 8.0 20 8.6 18 320 77.1 33.1 2.75 1,600 1,530 n.l1 95.8 4.00 14 + 30 8.5 21 10.0 24 284 78.4 34.1 2.75 820 690 n.l1 95.9 4.05 11 + 25 10.5 22 11.5 25 252 79.3 35.4 3.00 690 590 n.l1 93.0 3.90 12 + 21 9.8 23 12.6 28 254 73.6 34.2 3.00 524 500 021 91.2 4.05 2 + 20 9.7 24 12.4 25 254 71.7 34.8 3.00 496 460 027 88.5 3.90 4 + 15 0.3 11.1 25 12.7 30 232 72.0 36.5 3.25 435 390 0 88.6 4.00 4 +11 14.4 26 13.6 34 244 68.9 36.8 3.25 456 448 0 86.7 3.80 7 + 15 3.4 12.7 27 14.0 32 232 67.9 37.7 3.25 400 484 0 83.1 3.45 4 + 15 0.2 11.0 28 14.2 38 232 69.2 38.1 3.25 388 366 0 81.7 3.30 2 +11 10.2 29 13.8 30 232 68.3 38.3 3.25 284 280 0 82.2 3.70 4 + 7 9.4 30 13.1 32 232 57.5 39.2 3.50 276 228 0 83.7 3.80 4 + 8 9.8 13.0 38 224 68.6 40.1 3.50 288 296 0 83.4 3.75 0 + 6 9.7 Keskiarvo 1 8.71 22 12691 69.6133.812.581 1,6021 1,5351 11.5 1 87.313.671 17 + 351 1.661 7.5

'g< p:: ' ' = ' Pin Poh = '.. ' <t> ga:. gei ' : ::; <t>' ' ' nalla jassa ' '1 21* Taulu V. Jokivesi Suodatettu vesi t::l P<t> OP 3 ::;<t> W 1 ::; ::; Kuukausi t' P 'd <t> WC'> W >;':J:j ' Ba}cteria >;' <t> 1>;' ja päivä '0 1 =3 = 3... ::;0 3 <t> S' 0 1>;'3 e.. CA) =::;1 pesäkkeitä '1>;' ' 1>;' t' :... : ; a : 3 ::;e. < 3 ::;e. <t> =::: 0 : C'> 1>;' < _. 1 cm3:ssä _.... ::l. 1 03 C'> [ 3. : =OQ JO::; : CJQ JO::; : C'> ' 3 ''0. 0 0'. S _. 9. 0'... 3'0 3... 3 '0 0 :!::: p::,<t> =0 0: 3 0 Kesäkuu P. = = g;: <', p 1 12.6 33 232 67.6 39.4 3.50 548 444 0 83.5 3.75 4 + 7 9.6 8.4 2 12.0 26 232 65.4 44.0 3.75 1,524 1,412 0 85.5 4.05 2 + 26 9.4 3 11.9 22 232 70.5 39.2 3.75 3,390 2,440 0 83.8 4.00 5 + 25 0.1 10.4 4 12.3 18 292 67.3 36.6 3.75 1,648 1,572 0 82.7 3.80 12 + 18 9.8 5 12.2 19 276 70.5 37.5 3.75 1,096 1,088 032 83.8 3.70 10 + 12 11.2 6 12.5 17 364 73.3 37.5 3.50 1,140 1,285 0 89.5 3.90 11 + 13 11.8 8.9 7 12.2 24 320 74.4 41.3 3.75 2,960 2,730 0 88.5 3.80 8 + 13 0.9 11.1 8 12.7 34 306 81.8 40.2 3.75 1,150 980 0 90.2 3.65 4 + 19 13.5 9 13.3 30 306 76.0 40.5 3.25 960 920 0 84.9 3.60 11 + 14 13.5 10 14.2 30 264 79.1 38.8 3.50 656 636 0 84.7 3.65 5 +10 0.5 13.3 11 15.0 32 264 77.9 38.4 3.50 428. 372 0 84.3 3.75 3 + 5 0.7 14.1 12 15.3 32 264 78.5 39.9 3.75 268 260 0 83.9 4.00 2 + 5 13.3 13 16.0 36 276 79.7 39.9 3.50 316 284 0 90.9 3.90 0 + 6 2.0 10.9 14 16.2 34 298 79.4 40.4 3.50 256 316 0 90.1 4.10 1 + 4 2.5 10.5 15 16.2 36 264 83.0 40.9 4.00 304 308 0 90.0 3.90 1 + 5 13.6 16 15.2 42 244 77.4 41.7 4.00 236 216 0 89.5 3.70 0 + 12 12.5 17 16.0 34 232 74.5 40.1 3.50 548 320 0 87.6 4.25 1 + 3 10.6 9.2 18 15.0 40 232 72.3 41.9 4.00 1,504 1,264 0 90.0 4.30 1 + 3 1.5 7.8 19 14.0 34 232 73.8 42.6 4.00 492 456 0 88.3 4.60 0 + 3 4.1 8.5 20 13.8 32 202 72.0 41.7 4.00 744 704 0 89.0 3.90 1 + 16 0.9 9.5 21 13.0 32 214 73.0 42.4 3.75 1,192 1,268 O. 83.9 4.40 0 + 8 10.1 22 13.1 30 214 69.5 42.6 4.00 1,032 956 021 84.6 4.35 3 + 10 12.3 23 13.7 22 286 67.9 41.3 4.00 1,890 1,150 017 90.7 4.45 3 + 5 1.1 13.1 24 14.7 20 320 73.3 40.4 4.00 1,050 1,040 017 90.4 4.40 8 + 8 14.7 25 15.7 17 320 74.6 40.7 4.25 440 380 021 83.6 3.95 23 + 3 13.8 26 16.2 20 320 82.2 40.1 4.25 230 270 027 82.4 3.70 3 + 1 13.4 27 16.3 21 320 77.1 40.4 4.25 130 200 027 84.4 3.85 2 + 1 14.4 28 16.4 21 320 79.9 39.9 4.00 172 124 017 85.2 3.60 2 + 5 13.7 29 16.9 24 320 77.1 40.7 4.25 184 116 017 86.3 3.60 2 + 5 14.5 30 17.0 26 284 77.1 41.0 4.25 56 76 011 87.0 3.75 2 + 8 4.1 14.3 Keskiarvol14.41 28 12751 74.9140.713.831 8851 7861 n. 3 1 86.613.951 4 1 t 91 1.681 J 11.8

22* Taulu V. '0 po<: Jokivesi Suodatettu vesi oco 00 S ::lco Ul po., ::l po ::l Kuukausi t' 'd 0 po: co Ul et:: Ul >;;d po 1>; 1>; co 1>; ja päivä '0., Bakteria :;:1:'< 0 = = et:: 8 co S 1>;8 g. g. =::l., po: 00 '1>; t' pesäkkeitä '1>; po:... ::l::ll>; po: 1>; po: = S.!?. S ::le.. co po '< co., o: 01>; <:... ::l 1 cm3:ssii. <:...... ::J. o = po: a8. '0 po: 8'< < ::J. =C/tl... = : (Jq... = opo S 8. 0... ::J.... 0 0... ::t1 8'0 8. 0: po:... 8 '0 00 00 00,co ::t1 00 =0 8 0: 00 po Pin Poh 00 po: co Heinäkuu '< P. = ge = ge=. <00 0 '< 00 00 g;: co 00. p 00 = nalla jassa '1 1 17.2 30 254 75.8 42.9 4.25 160 116 021 87.7 3.95 0 a 16.7 2 17.5 38 264 78.7 42.1 4.25 104 120 0 86.6 3.80 1 2 18.4 3 18.3 40 244 78.4 42.4 4.50 248 216 017 87.3 3.95 2 + 2 2.4 16.9 4 18.9 39 244 73.3 44.3 4.50 192 140 011 89.4 3.80 1 1 3.0 17.2 5 19.2 44 214 73.0 44.2 4.50 216 216 011 88.2 4.05 0 4 17.9 6 19.6 41 202 71.7 45.1 4.75 116 112 0 85.6 3.75 0 6 18.6 7 20.1 44 182 63.5 45.4 4.75 124 148 0 89.3 4.20 0 5 18.7 8 20.5 52 142 63.5 45.8 5.00 200 112 0 83.3 3.95 1 5 19.5 9 20.2 46 160 61.3 45.9 4.75 180 168 0 85.7 3.90 2 7 3.9 18.6 10 20.2 38 202 60.7 47.5 4.75 176 164 0 86.8 3.70 13 6 0.6 15.4 11 19.6 39 202 61.a 48.2 4.75 232 176 0 86.6 3.75 2 3 14.6 12 19.4 45 192 58.8 47.5 4.75 144 144 0 84.213.85 0 8 15.0 13 19.6 48 160 58.7 47.1 4.75 108 152 0 90.2 4.65 3 8 15.3 14 19.3 50 182 60.6 46.9 5.00 272 232 0 88.7 4.45 0 5 15.5 15 19.4 48 172 59.4 48.2 5.00 220 216 0 86.1 4.25 2 2 16.1 16 19.5 50 146 56.9 48.1 5.25 148 148 011 88.3 4.95 1 6 1.4 17 19.8 45 160 60.7 48.5 5.25 260 216 0 86.3 4.85 3 1 18.2 18 19.6 47 160 62.3 51.0 5.50 80 56 0 86.3 4.75 6 8 20.1 19 20.1 45 160 60.4 50.0 5.25 168 200 0 83.5 4.40 2 10 2.6 20.2 20 20.7 40 160 58.8 51.0 5.25 228 228 0 84.2 4.20 7 2 7.7 18.2 21 20.7 48 146 61.0 52.5 5.50 300 280 0 84.7 4.25 3 7 17.3 22 20.9 45 160 57.2 52.7 5.25 408 312 0 87.3 4.35 2 + 5 10.2 16.8 23 20.1 54 138 55;6 53.6 5.75 224 212 0 87.4 4.50 2 0 1.0 17.3 24 20.2 54 138 52.5 54.4 5.75 588 388 0 87.7 4.55 0 6 19.2 25. 20.7 53 138 52.1 53.6 5.75 156 164 0 88.6 4.90 1 8 19.6 19.7 26 20.5 56 126 52.2 54.4 5.75 220 208 0 89.1 5.00 0 1 1.5 20.4 27 20.9 46 126 54.7 54.4 5.50 524 672 0 87.0 4;45 0 0 3.4 19.8 28 21.2 38 138 52.8 53.9 5.50 632 536 0 88.2 4.65 0 9 18.3 29 21.3 40 138 50.9 54.6 5.50 416 528 0 88.3 4.40 3 3 18.6 30 21.2 32 182 49.0. 52.9 5.50 512 440 0 88.2 4.40 3 1 20.4 14.9 31 20.5 20 232 50.9 52.3 5.50 2,430 2,510 0 89.6 4.40 3 3 16.5 Keskiarvol19.9144 11761 60.9149.115.101 3221 3071n.l 1 87.1 14.291 G 2 1 41 2.461 17.6

23* Taulu V. '0 Jokivesi Suodatettu vesi '< i:j o.et> 00. El UJ = et> 0. ' Kuukausi t ':1 = = d ', ' et> ffst:: Bakteria UJ St:: :;!:j ' 1';1'; et> 1'; ja päivä '0 ':1 =... ' '< 0 8 et>... 0 1';8 s;er ==':1 ', t = g. lj1 t:;: pesäkkeitä 1'; ' 1'; et> 8. a' 8, =' =e.... o: 01'; < <... ':1 ':1 = = 1 cm3:ssä... 08 01';= = ', 8'<... (Jq... = aq... = ''0 :::l. :::l. 0 < 0 8 ''''... El = '... 0... 0... ='0 8 1f... '0 0'... et> e: rij ' '.cn 8 0' ' = Pin Poh Elokuu '< ' c: ge = gg. ' ', 0 p; <' '< rg, et>' = ':1' 9 ' ' nalla jassa ' 1 20.0 11 320 53.4 55.7 5.00 5,530 6,'220 '0 93.3 4.25 6 9 16.5 2 19.3 16 336 57.2 54.4 5.00 1,150 1,420 0 89.7 4.15 6 0 17.4 3 19.6 16 336 58.5 53.1 5.25 580 660 0 87.7 4.35 18 7 19.3 4 20.0 26 252 58.8 52.7 5.25 310 290 0 88.9 4.45 3 10 20.4 5 20.1 32 232 58.8 53.1 5.25 272 212 0 89.4 4.40 2 9 20.1 6 20.2 32 232 58.8 54.4 5.50 252 240 0 88.8 4.3.5 5 8 17.8 7 20.0 34 232 60.0 53.1 5.25 280 332 0 88.8 4.25 4 8 16.9 8 19;7 40 232 61.9 54.4 5.50 212 288 0 90.9 4.50 5 0 17.2 9 19.5 36 232 64.5 54.4 5.25 168 140 0 90.9 4.55 2 7 16.6 10 19.3 40 224 57.5 52.5 5.50 (801) (705) 0 90.7 4.50 1 7 15.9 16.5 11 19.1 42 224 60.7 52.7 5.25 (1,434) (1,270) 0 89.8 4.40 2 1 16.9 12 18.8 34 204 61.6 55.3 5.00 (2,067) (1,835) 0 92.8 4.55 1 7 18.2 13 18.6 24 232 63.2 55.3 5.00 2,700 2,400 0 92.1 4.20 4 0 17.4 14 18.7 28 224 62.3 54.6 5.00 736 596 0 92.7 4.40 2 0 12.8 15 17.8 45 194 59.7 53.9 5.25 328 300 0 92.8 4.4:; 1 3 11.5 16 17.3 42 182 61.0 53.3 5.25 232 224 0 92.1 4.65 6 7 10.8 17 16.6 48 182 57.5 54.4 5.25 164 204 0 93.8 4.70 8 1 12.6 18 16.2 54 172 59.1 52.9 5.50 188 128 0 93.1 4.65 3 2 12.8 19 15:6 38 204 55.9 53.6 5.25 176 500 0 92.2 4.75 2 _. 1 11.7 20 14.9 22 292 55.9 52.9 5.00 280 244 0 90.2 4.20 3 6 13.0 21 14.5 22 336 56.2 52.9 5.00 280 2;30 0 93.2 4.65 2 3 13.5 22 14.3 21 336 58.8 52.9 5.25 612 348 0 95.1 4.75 0 5 13.9 23 14.5 20 364 59.7 53.1 5.25 256 252 0 94.3 4.65 2 3 2.0 14.5 24 14.5 26 252 62.9 53.9 5.50 388 404 0 94.3 4.85 2 1 4.3 15.4 25 14.8 34 208 51.9 56.9 5.50 3,100 3,400 0 95.9 5.05 5 8 15.2 26 14.9 39 214 54.4 58.3 5.50 3,100 2,900 0 98.9 5.00 3 2 16.1 27 15.2 42 160 51.5 60.9 5.75 1,256 1,344 0 100.7 5.30 7 6 14.5 28 15.1 44 160 51.5 61.4 6.00 536 680 0 100.3 5.70 7 6 0.4 14.9 29 15.2 53 160 49.0 60.9 6.00 324 368 0 100.8 5.45 3 8 14.8 30 15.3 48 160 48.3 60.4 6.00 2,320 2,040 0 98.7 5.20 6 9 15.9 13.0 31 14.8 50 146 50.2 59.2 6.00 510 540 0 97.0 5.50 17 2 1.9 11.6 Keskiarvol17.21 34 12331 57.4155.115.361 9851 9911 0 1 93.214.67 1 4 1 51 1.301 15.3 1.

24' Taulu V. 0.J 0 k iv e s i Suodatettu vesi < Q..et> OQ.. S = et> 00 Kuukausi '1 = Q.. : et> 00 00 t:c i<'i<' et> S Bakteria i<' ja päivä 0 '1 = = S 0 8 et> 5' i<'8 0 'i<' g. =='1 pesäkkeitä 'i<' p): et ==i<' ' : et> 01»: e. 8,g = S =e. et> : C'>i<' < 1 cm3:ssä <... '1 '1 ;; 08 8 : Saq g[ C'> i<'= JQ... = : O'Q (j S '''0 < ::l. 0... '''' ' 8 = 9. ::l. 0: ;:::. s. 80 8. El 0 : ' ::t ' ::t: m ::t:. =0 El 0: ' g g2=. et> Syyskuu Pin Poh ge ' : 0. = <' «: et>' = ' nalla jassa ' '1 9 ' 1 14.3 52 126 46.8 60.4 6.25 3,760 3,900 0 100.4 5.50 14 10 1.8 11.8 2 14.0 52 126. 44.6 64.1 6.50 2,830 3,030 0 99.9 5.85 9 6 32.7 10.8 3 11.9 12 292 61.6 61.9 5.25 53,500 58,300 n.11 96.8 3.85 10 + 62 11.9 4 11.2 7 640 100.8 45.6 3.25 53,600 46,600 n.20 113.4 4.30 462 + 48 11.4 5 11.0 7 640 110.6 46.4 3.00 51,700 50,700.23 115.9 3.55 844 + 34 12.3 6 11.7 13 504 131.1 46.9 2.75 15,300 18,000 25 125.0 3.65 198 + 24 7.2 11.2 7 11.6 16 488 130.5 44.6 3.00 9,200 10,600 24 121.6 4.40 42 + 25 11.8 11.2 8 11.3 18 488 127.3 45.2 3.25 6,800 6,000 20 120.5 4.20 98 + 41 9.5 9.11.0 12 640 127.7 49.8 3.25 5,700 4,900 22 115.1 3.85 66 + 31 11.1 10 11.3 11 578 132.4 42.6 3.00 5,000 3,800 20 125.8 3.75 42 + 25 14.6 11 12.1 17 504 163.6 42.6 3.25 2,700 2,500 23 122.0 4.45 36 + 19 13.6 12 12.3 24 464 164.4 41.6 3.00 1,400 1,500 22 119.0 4.50 10 + 17 11.4 13 12.2 28 448 155.8 41.9 3.25 640 710 22 117.1 4.35 12 + 10 11.8 14 12.5 25 404 152.0 40.9 3.25 620 450 n.28 103.0 4.20 6 + 8 0.1 12.9 15 12.9 37 404 148.2 41.4 3.25 580 670 38 99.8 4.05 5 + 5 13.0 :... 16 13.1 39 364 141.3 41.6 3.25 510 590 33 98.7 3.95 3 + 5 1.2 8.8 17 12.0 34 364 140.3 41.9 3.25 2,030 2,060 17 97.0 3.40 3 + 12 21.6 10.2 18 12.1 21 416 134.6 48.5 3.50 10,900 9,900 14 100.8 3.40 45 + 25 4.4 5.7 19 11.9 20 448 127.0 48.1 3.50 20,520 22,580 21 102.7 3.33 16 + 39 5.5 20 8.2 15 464 136.8 44.7 3.50 10,000 10,300 32 102.7 4.05 105 + 29 4.5 21 7.3 16 456 144.7 44.3 3.50 9,600 9,000 38 99.5 3.80 165 +22 5.8 22 6.9 24 448 145.0 44.6 3.50 5,000 4,720 45 99.6 3.30 94 + 19 5.6 23 6.8 24 448 144.1 42.9 3.50 3,510 3,510 31 113.2 3.65 110 + 15 0.1 6.1 24 6.5 40 404 142.2 42.9 3.75 1,900 1,960 24 119.0 4.60 32 + 12 9.8 25 7.1 24 404 142.8 41.9 3.75 1,940 1,620 37 106.7 4.50 37 +11 6.7 9.5 26 7.3 28 404 133.7 42.8 3.50 1,430 1,470 25 106.0 4.30 38 + 14 O.s 5.3 27 7.s 22 364 132.7 43.4 3.50 1,360 1,400 17 105.2 4.06 15 + 9 11.9 4.8 28 6.7 26 344 123.6 46.7 3.75 10,600 9,500 26 102.3 3.95 30 + 25 4.5 7.5 29 6.3 18 462 120.7 51.8 3.50 19,500 16,200 27 102.1 3.85 161 + 42 4.6 9.3 30 6.6 16 488 124.2 48.1 3.50 15,700 17,900 28 97.6 3.20 308 + 47 9.8 Keskiarvo 1 10.21 23 14341127.7146.313.61110,928111,1461 n. 241108.314.0611011 + 221 3.631 9.6

25', Tflulu V., 0. 1\>< p..() t::! op.. 9 Jokivesi Suodatettu vesi =(1) UJ 1\>., = 1\> Kuukausi = t' p.., 1\>: 'd (1) UJ Se Bakteria UJ se l:: l> ja päivä 0., ::::'<1 0 (1)... = =! e' 9 g. <O pesäkkeitä g. <O = =., rn l>' t' = : ' == 1\>: E. 9. =e. 9. =1\> (1) l> '<1 (1) l>: o: < <....,., t::: S 1 cm3:ssä.t:o: ; 1\>: l>: a9 9'<1 l>: =aq aq 1\>: :;::t.... = o ; '''0 < ::t ;::'0 0... :J. ;::'0 0... 90 9... 9' 9 0: e:...... i '* 0 1\> rn rn g:,(1) =0 9 o... ' (1) ' ga:. Pin Poh ga ' 1\>: Lokakuu '<1 0 '<1 S' = rn = : <' (1)', nalla jassa p rn 11l> 1 7.2 9 75 133.0 44.6 3.00 13,300 13,600 32 105.5 3.65 382 + 40 11.9, 10.1 2 8.0 12 584 138.1 49.8 3.25 12,000 10,900 39 105.3 3.40 554 + 46 6.6 9.6 3 8.4 15 456 141.9 48.s 3.00 6,100 5,400 23 112.9 3.45 404 +43 6.1 4 8.0 17 504 138.4 46.9 3.25 4,200 4,100 35 114.7 4.00 110 + 33 6.4 5 7.6 20 464 138.1 46.9 3.25 2,890 2,240 35 115.0 4.65 86 +28 0.2 5.1 6 7.0 26 46f 136.8 45.9 3.25 1,450 1,620 26 115.2 4.30 42 + 21.9. 2 4.7 7 6.7 39 404 137.5 45.8 3.25 550 820 23 115.3 4.25 6 + 19 3.2 8 6.0 32 364 135.9 45.9 3.25 640 630 18 111.1 4.50 2 + 17 2.7 9 5.1 34 364 129.9 45.1 3.50 770 760 15 103.6 4.15 2 + 12 0.2 1.s 10 4.4 32 364 127.0 45.8 3.50 690 740 20 103.8 3.95 11 + 15 3.0 11 4.2 32 364 120.5 44.3 3.50 588 596 24 100.3 4.05 4 + 14 4.0 12 4.1.32 320 120.7 45.1 3.75 564 444 24 97.8 4.25 14 +11 4.0 13 4.1 34 320 111.9 45.1 3.75 560 580 22 97.7 3.95 8 + 12 4.4 14 4.3 35 292 114.1 44.6 3.75 840 744 27 94.0 3.70 23 +11 5.8 15 4.6 50 252 110.9 44.3 3.75 648 564 24 90.2 3.65 18 +11 7.3 16 4.6 68 254 109.5 44.3 3.75 792 740 18 91.8 3.80 21 + 10 6.2 17 4.3 40 254 109.7 45.1 4.00 612 548 15 94.5 3.75 11 +11 3.9 18 3.8 56 254 102.7 44.6 4.00 580 676 15 93.6 3.40 17 + 6 1.1 19 3.3 58 232 104.3 45.1 4.00 664 696 17 89.1 3.40 16 + 7 1.7 20 2.7 49 232 98.9 46.7 4.00 640 756 22 90.0 3.85 21 + 8 1.9 21 2.6 34 254 98.6 44.6 3.75 632 644 18 88.8 3.60 37 + 5 0.9 2.4 22 2.3 40 254 98.6 44.9 4.00 812 772 18 88.6 3.45 9 + 4 0.2 1.7 23 2.2 35 232 95.7 45.2 4.00 688 728 n.6 88.2 3.55 16 + 5 3.6 1.2 24 1.8 45 232 87.2 45.8 4.00 920 1,928 17 91.4 3.55 12 0 1.7 25 1.6 30 232 92.6 47.9 4.00 1,068 880 9 90.3 3.80 27 + 2 4.2 0.5 26 1.2 55 202 90.7 47.1 4.25 756 832 10 90.4 3.70 8 3 4.4 0.3 27 0.8 38 224 82.8 47.9 4.25 950 1,010 9 88.9 3.65 12 + 3 18.1 0.3 28 0.4 38 232 86.6 49.1 4.25 1,056 1,000 17 90.7 4.25 17 8 5.2 3.3 29 0.2 40 202 85.3 49.1 4.25 868 1,184 15 92.8 4.25 11 4 2.0 30 0.3 35 202 88.6 50.0 4.50 1,830 1,840 15 93.2 4.50 22 + 5 0.2 31 0.2 45 202 83.1 50.2 4.50 1,670 1,340 7 91.4 4.25 21 0 0.71 Keskiarvo! 3.9! 36!321!111.3!46.7!3.76! 1,946! 1,9131 20! 97.9!3.89! 63 1 + 121 1.80/ 3.0 ' j

26'.. Taulu V. '0 1<.11 Jokivesi Suodatettu vesi o Ot>.. S Ul =., t:l 1 0 'cj p:;'t:o p:;'p:;' p:;' '< 0 :>;,S g. p:;' 0,p:;' =l=., 1: : e+ ==p:;' 1: ' p:;' E. S. S =' 1'<., t::.: =l = o p:;'1=l 1: 1:... 1q Kuukausi 1: Ul o Bakteria Ul 0;:' ja päi,:ä '0...., =l =l S... S t' 1: = pesäkkeitä o p): Op:;' <: 1 cm 3 :ssä < (js 1:... ::t S'<... = 1: (Jq ;::.=.'0 o 1 < ::l. ::l. o '''' S =l 0 0: 0... 1:... ;::::: s.... S'O S re... S '0 ' 1 ' ' ' =0 S 0 1 =l =l ' go:.. ' Pin Poh g. ' 1: Marraskuu '< p; =l 0 =l '< ' p:;' <' t:l ' ' nalla jassa 1»=. ' 9 ' 1 0.2 37 202 85.3 50.2 4.50 1,440 1,800 6 89.6 3.90 17 + 2 4.9 0.7 2 0.2 37 214 84.1 50.2 4.50 1,420 1,240 8 89.9 4.00 19 + 5.7.2 0.1 3 0.2 37 214 83.4 50.2 4.50 1,500 1,400 9 90.6 4.15 12 + 4 0.1 0.4 4 0.2 37 214 86.3 50.4 4.50 1,820 1,570 6 91.7 4.05 14 + 1 0.3 1.1 5 0.2 42 202 88.8 51.5 4.50 2,210 1,840 15 92.5 3.90 6 + 5 2.5 6 0.2 38 224 84.1 50.8 4.25 2,070 2,530 4 90.9 3.70 17 2 6.0 7 0.2 46 224 82.8 51.8 4.5C 1,756 1,968 16 97.5 4.75 20 3 8.1 8 0.1 34 232 88.5 53.8 4.50 1,640 1,720 9 95.5 4.35 14 2 11.0 3.8 9 0.1 42 232 82.8 53.1 4.50 1,250 1,280 12 93.6 4.35 16 5 0.8 9.6 10 0.1 44 204 79.0 53.1 4.50 1,130 1,480 6 93.7 4.45 13 3 8.5 11 0.1 35 232 81.5 54.7 4.75 1,370 1,140 8 95.7 4.50 30 1 29.5 2.5 12 0.1 28 254 83.7 62.6 4.50 24,300 27,300 8 102.9 4.10 130 + 34 5.4 3.7 13 0.1 10 376 92.0 55.1 3.25 84,000 86,000 13 107.8 3.85 700 + 73 8.8 3.2 14 0.1 6 576 97.3 48.5 2.50 94,000 64,000 15 118.6 4.40 2,440 + 103 7.7 4. 15 0.1 5 67 103.3 39.4 1.75 65,000 65,000 26 106.8 4.60 3,360 + 117 3.7 16 0.1 6 416 104.9 39.2 1.75 46,000 38,500 23 111.6 4.40 5,620 + 97 1.8 17 0.2 8 416 122.1 40.5 2.00 46,500 40,000 31 104.5 4.90 1,940 + 77 1.0 18 0.1 15 376 116.6 39.6 2.25 31,700 28,500 27 102.8 3.90 1,340 + 51 3.1 19 0.1 15 364 124.8 38.4 2.00 26,100 27,700 26 103.5 4.45 790 + 65 3.5 20 0.1 20 344 129.6 38.3 2.25 12,200 14,800 6 100.5 3.90 476 + 75 0.7 21 0.1 22 344 106.9 39.1 2.25 12,400 11,700 8 100.4 3.85 228 + 45 0.6 22 0.1 19 344 113.4 39.9 2.25 6,060 7,480 6 98.8 3.90 94 + 35 1.6 23 0.2 27 320 108.1 39.2 2.25 5,830 5,250 12 96.4 3.95 172 + 31 4.4 2.4 24 0.2 28 320 104.6 42.9 2.50 7,580 7,560 13 95.5 3.90 153 + 33 1.1 1.2 25 0.0 24 292 100.5 41.6 2.75 4,750 4,450 13 90.7 3.80 169 + 49 0.2 6.7 26 0.2 22 292 103.0 41.3 2.50 4,130 3,900 10 91.6 4.00 82 + 31 8.4 27 0.1 28 292 105.2 42.1 3.00 3,190 4,010 17 91.4 3.75 74 + 11 11.8\ 28 0.1 24 292.106.2 41.4 2.75 2,600 3,170 15 92.3 4.05 109 + 17 4.4 5.8 29 0.1 22 292 98.9 41.0 3.25 2,150 2,260 10 89.8 3.90 71 + 17 2.5 30 0.1 30 264 102.1 42. 3.50 2,320 2,020 7 91.1 4.05 110 + 18 6.3 5.7 Keskiarvo 1 0.1.1 26 13081 98.3146.113.29116,614115,3861 13 1 97.a4.131 6081 + 331 3.151 2.1 '11 0.8.1

Jokivesi Suodatettu vesi '0 27* Taulu V. < t:::! Co S O;l. 00 P;1;d P; Co P; 00 j Kuukausi t< 'd : 00 WS Bakteria ja päivä '0 j = P;... o S S p;s g. 'P; g., =j : t< pesäkkeitä... P; : : < E. S e:.. S ;'< j t:: o: P;... 1 crn3:ssä <... :3. ;::. P; = : 1»: : os S'< =CJl (Jq....'0 :3.... : :;+ mm S < 0 0... :3. 0 0:;+ 8'0 S. 0: e: =...... p::... S '0 m 00 00 p:: ' 00 o 0: 00 8 ga Pin Poh 00 : Joulukuu '< P. 9. <00 0 '< = 00 = 00 [g: m nalla jassa 9 00 ';; 1 1 0.1 35 264 102.1 40.9 3.25 1,460 1,210 n.166 n.54 n.3.5 652 + 15 3.2 3.1 2 0.1 42 264 101.1 40.7 3.50 1,000 1,210 254 43.2 365 1,215 + 16 5.6 0.1 3 0.1 44 254 106.8 41.4 3.50 1,290 1,330 254 42.6 3.50 605 + 17 7.3 2.7 4 0.1 45 254 99.9 41.3 3.25 1,130 930 247 42.2 3.50 1,190 + 15 9.4 7.5 5 0.1 58 232 92.3 41.4 3.50 1,175 1,195 232 41.8 3.63 965 + 15 0.2 15.0 6 0.1 65 232 93.9 42.4 3.75 820 930 217 42.6 3.50 575 + 15 17.9 7 0.1 50 232 89.4 42.'2 3.50 815 955 196 47.1 3.75 690 + 18 3.2 8.0 8 0.1 54 232 87.2 41.6 3.50 835 895 207 44.6 3.63 545 + 21 4.5 8.0 9 0.1 50 232 89.4 41.3 3.25 845 860 219 43.3 3.33 720 + 18 11.7 7.9 10 0.1 56 224 89.1 42.4 3.50 645 775 224 42.4 3.75 520 + 14 1.3 14.5 11 0.1 50 224 82.6 42.8 3.75 605 590 224 43.3 3.67 655 + 15 9.5 12 0.1 55 224 91.6 43.8 3.75 480 515 224 43.3 3.88 360 + 21 30.8 6.0 13 0.1 46 224 87.2 44.6 3.75 415 570 217 43.8 3.83 490 + 17 0.8 9.6 14 0.1 50 224 82.5 44.2 3.75 645 640 209 43.8 4.00 380 + 2 12.8 15 0.1 60 202 79.9 44.6 4.00 556 464 202 44.3 3.83 468 + 9 0.6. 9.8 16 0.1 52 202 86.3 44.6 3.75 692 616 202 44.4 3.83 580 + 12 2.8 6.9 17 0.1 45 202 86.6 44.9 3.75 428 576 202 44.7 3.88 228 +10 3.3 5.1 18 0.1 50 202 77.4 44.6 3.75 436 424 202 44.8 4.00 288 + 3 0.7 0.1 19 0.1 59 194 84.7 45.2 3.75 500 596 190 44.9 4.08 412 +10 11.3 20 0.1 57 202 81.2 45.2 4.25 172 160 195 44.8 4.00 180 + 6 17.2 21 0.1 55 194 82.2 44.7 4.25 348 420 190 45.3 3.83 368 + 6 24.0 22 0.1 55 194 84.1 45.1 4.00 944 956 194 45.2 4.00 352 + 9 25.2 23 0.1 55 194 81.5 46.4 3.75 368 460 194 46.7 4.00 224 + 3 0.6 23.6 24 0.1 55 194 85.3 47.5 4.25 224 264 194 45.7 4.13 184 2 24.1 25 0.1 54 194 77.0 47.1 4.25 548 372 194 46.0 4.38 344 3 19.3 26 0.1 60 194 78.4 46.9 4.25 312 312 182 46.4 4.50 192 2 0.8 17.1 27 0.1 58 182 75.8 47.5 4.50 352 316 182 47.8 4.42 288 2 19.3 28 0.1 75 182 78.1 48.6 4.50 340 260 182 48.0 4.50 212 2 18.4 29 0.1 50 182 76.5 49.4 4.50 380 464 182 48.7 4.50 164 5...: 18.6 30 0.1 65 182 76.8 49.8 4.50 584 644 182 49.9 4.50 124 9 13.2 31 0.1 52 182 793 50.0 4.50 328 368 179 50.5 4.50 228 5 6.0 Keskiarvo 0.1 53 213 86.0 46.1 3.87 635 654 204 45.4 3.94 464 + 8 2.78 12.3 S:n v.1915 6.4 37 251 76.8 49.5 3.88 4,662 4,541 n. 23 93.0 4.46 131 + 14 1.98 2.75 S:n v.1914 7.35 43 216 60.7 53.1 4.31 6,858 6,642 O 110.7 5.46 54 + 9 1.54 5.66 7.50 41 225 63.7 44.6 3.93 4,569 4,492 O 105.2 4.81 27 + 10 1.45 5.53 S' v.1913 S:n v.1912 6.78 32 245 71.5 44.9 3.75 7,112 7,022 O 112.7 4.97 26 +22 2.11 4.44 S:n v.1911 7.15 39 212 78.0 46.5 4.39 4,313 4,293 O 94.3 4.62 59 + 14 1.72 5.16

28 Vantaan ja vesijohtoveden kemiallisia t'... t' Piihappoa ja : t' =... en. t' 0... S' 1:1= ': 'S.s: ::t: '0 8uolahappoon :C!> =r... e. C!> 1:1 C!>... 1:1 =r C!> liukenemattomia t' 1:1 1:11:1 C11. oo=r ': '<l 0 ' lc 0: 8. C!> 00.. =r 51 aineita ': 51< g = 0!Xi 1:1 00,,0 =, 51 e. ': ==... 00... < X... ss. ::00= S=... 1:1 Päivä 0 < CQ ': C:> 00 00 =' = CQ; ;CQ E!:... 'O::l 51' 8.... 0 fn C!> ' 00 <J.3..= ><1 en. 0:... =r '<l o=r... 8 p;; ; _00.g> 00 ;; 00... ' ' 1... =r 8 =r 0 '<l =0 =,0 83.8 ': 0 p 00 0' '<l CQ ': ': CQ' 0 '''0 ClQC!>C!> 1:1 ;5. ' fi ' 0 Ul 0 C:>C!> 0 '<l ;:::= 1:1 51 g. : 51' C!> 9' 9: 0: 0: 0: 00 CQ C:> (J po: CQ+ ' 8 ' oo 5/1 { 0.2 30 2511O 00 9.79 98.72 2.10 73.3 55.0 115.2 75.4 39.8 69.2 8.2 27.0 1.2 0.2 >300 o 10.40 9.97 102.07 4.13 140.7 105.5 107.4 85.8 21.6 16.1 7.1 7.1 0 19/1 { 0.2 48 224 9.63 9.22 95.06 4.26 77.2 57.9 106.8 71.8 35.0 67.3 17.8 16.8 1.0 0.2 >300 0 10.33 9.89 101.97 4.26 133.5 100.1 107.0 82.2 24.8 18.0 8.6 7.1 1.5 0.2 43 204 9.57 9.26 94.47 3.24 78.8 59.1 97.8 68.4 29.4 61.6 19.5 18.9 0.6 4/11 C 0.2 >300 0 10.20 9.88 100.69 3.63 143.8 107.9 111.6 91.0 20.6 14.9 9.6 7.6 2.0 0.2 42 172 9.55 9.22 93.29 3.46 79.7 58.9 90.0 59.2 30.8 57.5 17.9 16.6 1.3 16/11 L 0.2 >300 0 10.02 9.54 98.91 4.79 136.5 102.4 101.6 82.4 19.2 13.. 6 10.1 8.1 2.0 2/111 { 0.2 54 16() 9.53 9.20 94.08 3.46 80.0 60.0 90.6 59.2 31.4 53.4 0.6 18.2 2.4 0.2 >300 0 10.02 9.57 98.91 4.49 139.5 104.6 100.6 80.8 19.8 13.0 7.7 6.4 1.3 17/111 { 0.2 70 16() 9.39 8.92 92.69 5.01 84.7 63.5 89.4 58.4 31.0 56.2 16.6 15.9 0.7 0.2 >300 0 9.85 9.30 97.24 5.58 142.0 106.5 104. 2 80.5 23.7 10.4 8.5 7.1 1.4 l/v { 0.2 78 146 9.57 9.18 94.47 4.08 78.0 58.5 93.0 53.8 39.2 52.1 13.6 13.6 0 0.2 >300 0 10.28 9.87 101.48 3.99 134.8 101.0 101.2 81.4 19.8 13.3 5.7 5.7 0 15/V { 0.2 18 208 9.98 9.49 98.52 4.91 79.8 59.9 132.2 95.6 36.6 52.8 0.4 34.7 5.7 0.2 >300 0 10.28 9.53 101.48 7.30 150.8 113.1 114.0 92.6 21.4 13.6 5.7 3.9 1.8 3/V { 2.2 20 224 9.18 8.65 95.72 5.77 40.8 30.6 94.0 61.8 32.2 65.1 8.5 25.9 2.6 4.0 >300 17 9.40 8.98 102.84 4.47 117.4 88.1 92.4 77.2 15.2 18.3 4.0 4.0 0 8.5 28 232 8.03 7.57 98.41 5.73 44.3 33.2 86.2 56.0 30.2 68.9 19.9 18.7 1.2 15/V { 8.4 >300 0 8.26 8.09 100.98 2.06 99.4 74.6 74.0 61.8 12.2 13.9 5.1 3.7 1.4 l/v 12.4 33 232 6.92 6.61 92.89 4.48 52.5 39.4 83.0 54.4 28.6 67.6 17.4 16.6 0.8 { 12.7 >300 0 7.26 7.17 98.11 1.24 117.4 88.1 85.2 68.8 16.4 16.1 2.7 2.7 0 24/V 14.7 20 320 6.45 6.22 90.97 3.57 53.8 40.4 106.8 71.6 35.2 73.3 30.2 27.7 2.5 { 14.7 >300 0 7.11 6.93 100.28 2.53 129.6 97.2 94.4 75.6 18.8 15.2 4.1 3.0 1.1 20.6 9/V 46 160 5.61 5.30 89.33 5.53 61.2 45.9 85.0 51.2 33.8 61.3 13.0 12.7 0.3 C 20.5 >300 0 6.24 6.21 99.05 0.05 116.4 87.3 86.4 67.8 18.6 12.6 5.2 4.7 0.5 21.0 48 146 5.50 5.16 88.28 6.18 70.0 52.5 79.4 47.8 31.6 61.0 11.9 9.9 2.0 21/V C 20.6 >300 0 6.23 6.26 99.20 0.48 115.0 86.3 84.6 65.0 19.6 11.7 4.4 3.5 0.9 1 20.9 32 23 5.33 5.16 85.14 3.19 70.8 53.1 100.4 69.8 30.6 58.8 24.6 21.8 2.8 5/V { 20.1 >300 0 6.09 6.07 95.91 0.33 120.4 90.3 88.0 72.0 16.0 10.4 5.1 5.1 0 1 14.8 22 2911 5.68 5.55 80.34 2.29 70.5 52.9 114.0 78.0 36.0 55.9 2.5 26.7 5.8 20jV { 14.11 >300 0 6.98 6.54 98.87 6.32 126.3 94.7 96.6 75.0 21.6 11.1 4.5 3.7 0.8 3/X 11.5 12 2911 7.13 6.57 93.69 7.85 81.8 61.4 182.4 140.4 42.0 61.6 8.1 56.1 12.0 { 12.2 >300 0 7.29 7.52 97.33 3.16 139.7 104.8 106.4 85.0 21.4 11.4 4.9 3.6 1.3 18/1X 11.7 21 416 6.41 6.10 84.68 4.84 65.1 48.8 134.6 83.8 50.8 134.6 1.4 27.9 3.5 { 12.1 >300 17 6.90 6.79 92.00 1.62 140.3 105.2 111.4 91.0 20.4 24.6 4.4 4.4 0 5/X 7.4. 20 464 7.81 7.51 93.09 3.84 62.5 46.9 144.4 88.2 56.2 138.i 4.2 33.1 1.1 { 7.7 >300 24 8.42 8.31 101.20 1.31 160.2 120.2 125.8 101.4 24.4 27.5 4.6 4.6 0. 19/X 3.0 58 23 8.92 8.49 94.99 4.82 60.1 45.1 88.8 51.4 37.4 104.3 14.4 13.9 0.5 { 3.5 >300 11 9.38 9.\8 101.19 2.67 122.0 91.5 94.8 76.6 18.2 16.4 4.8 3.8 1.0 00

29* tutkimuksia vuonna 1915. Taulu V. >:!:j J: :s: rn Hiili t:! E. c:>... 0' 01=,..., o e. 1>; 0 happoa :::: Ei < Kovuusaste > ' S 1 ' O. e. 1>; 5' 1::: zs z z«1>;= CO 2 t:!1>; Q.!5:... = aq..... Q. e... ' 't:l.t:! ' 't:l.= e.s.. 5g: 't:lt:! g o 0' >;S os O.! OS. po;o ::r po;l>; {.p JO 't:l ' Zl::: å, ' t:>!5:... S ö' < =0 ::t:::;:;: := 1... 00 s... z t:! ::r Se. 0 s 0 ::t::8: i» 1::: aqfr aqo 00 g o s. s :::: 1>; aq 0 aq't:l fr...1>; 8: ;:::,... 0 1>; El ;; '...1>;...'t:l 00 S aq. 0 1>; Ss 0 s g: sjo s:...... s s: it.... t:! :::: 0' ::r' t:. s: aq S ::: ;:::' 0 0 e. 9'... ;; :'1 ei ; s i» JO ;:::, aq aq... aq ;; '. 'f ' 0 ;:::, ;:::,.,. 9 9.0 5.15 9.5 6.7 9.7 5.0 6.0 11.4 2 60 6.73 1.89 0.73 1. 1. 16.03 0 24 1 1 0 n.3 1.8 0.19 22.6 6.0 8.6 34.2 5.0 2.0 18.7 4.25 7.40 3.10 1.19 1.91 0.03 0.09 0 11.3 6.6 3.72 10.5 6.8 11.2 6.2 8.0 16.5 3.75 6.73 2.00 1.05 0.95 0.04 0.24 0 n. 1.5 2.1 0.16 26.4 6.2 5.0 30.3 6.2 2.6 22.4 5.10 7.35 3.51 1.43 2.08 0.04 0.12 0 n.1.5 10.5 3.72 10.6 6.5 9.4 5.8 8.0 17.6 4.00 6.64 1.97 1.12 0.85 0.06 0.24 0 n.1.5 2.7 0.11 28.0 6.6 4.0 31.6 5.8 3.2 23.1 5.25 7.55 3.72 1.47 2.25 0.03 0.08 0 11.1.5 3.6 2.57 11.1 6.2 8.4 5.2 8.2 19.8 4.50 6.81 1.98 1.26 0.72.07. 0.20 0 n. 1.5 2.5 0.10 25.4 6.2 5.1 27.6 5.2 3.8 25.3 5.75 7.58 3.41 1.61 1.80.04 0.08 0 n.1.5 4.6 2.86 11.0 6.3 7.4 6.4 7.6 19.8 4.50 6.81 1.98 1.26 0.72 P 05 0.20 0 n.1.5 2.7 0.11 25.1 5.7 6.0 27.4 6.4 3.6 24.2 5.50 7.24 3.31 1.54 1.77 P 05 0.08 0 n.1.5 3:4 2.57 11.5 6.3 7.6 5.4 8.8 22.0 5.00 6.89 2.03 1.40 0.63 P 07 0.22 0 n.l.5 3.1 0.08 26.6 6.1 4.9 27.6 5.4 3.6 26.4 6.00 7.35 3.51 1.68 1.83.06 0.07 0 n. 1.5 3.3 2.29 11.0 5.5 6.3 5.0 8.6 23.1 5.25 6.89 1.87 1.47 0.40 P 07 0.20 0 n. 1.5 2.3 0.10 26.3 5.6 5.0 24.3 5.0 2.6 29.0 6.60 7.72 3.41 1.85 1.56 P 06 0.08 0 11. 1.5 13.2 6.29 9.9 7.5 9.9 5.0 7.2 9.9 2.25 6.47 2.04 0.63 1.41 P 12 0.32 Heikk. jälk. n.9 3.1 0.07 24.8 6.7 8.9 33.0 5.0 1.6 20.9 4.75 7.58 3.42 1.33 2.09 P 12 0.10 0 11.9 9;1 4.58 5.7 4.3 3.0 3.4 4.0 8.8 2.00 6.51 1.17 0.56 0.61.02 0.28 0 11.2 2.6 0.14 19.6 3.9 8.0 27.3 3.4 1.2 18.7 4.25 7.72 2.51 1. 19 1.82.02 0.11 0 n. 2 7.7 3.58 6.1 4.2 3.7 3.6 3.8 12.1 2.75 6.68 1.20 0.77 0.43.02 0.82 0 11.1.5 2.1 0.18 15.4 4.3 6.2 25.2 3.6 3.2 12.1 2.75 7.19 2.14 0.77 1.37.02 0.10 0 n.1.5 5.9 3.29 7.3 4.7 3.7 3.6 3.2 15.4 3.50 6.81 1.39 0.98 0.41.01 0.30 0 0 1.6 0.07 18.4 4.2 6.8 28.1 3.6 2.2 17.6 4.00 7.40 2.43 1. 1 2 1.31.01 0.11 0 0 11.6 5.72 8.1 5.4 3.6 3.4 3.4 17.6 4.00 6.81 1.57 1. 1 2 0.45.02 0.32 0 n. 1 1.2 0.06 23.7 4.5 6.4 32.4 3.4 2.4 18.7 4.25 7.58 3.00 1.19 1.81.Ol 0.12 0 n. 1 5.2 2.72 8.9 4.7 3.8 3.6 3.2 19.8 4.50 6.98 1.55 1.26 0.29.05 0.24 0 n.0.5 1.4 0.07 22.0 4.7 3.2 28.3 3.6 4.6 15.4 3.50 7.15 2.86 0.98 1.88 P 02 0.10 0 n.0.5 6.0 2.00 9.6 5.2 3.7 4.0 3.2 24.2 5.50 6.98 1.69 1.54 0.15.04 0.26 0 0 1.4 0.04 19.1 5.7 3.8 25.8 4.0 5.4 16.5 3.75 7.10 2.71 1.05 1.66 P 03 0.09 0 0 11.7 4.00 9.8 5.6 4.4 4.2 4.0 23.1 5.25 7.06 1.76 1.47 0.29 0.03 0.34 0 n.0.5 L 0.07 21.0 5.5 4.0 28.3 4.2 5.8 16.5 3.75 7.06 2.87 1.05 1.82 0.03 0.09 0 n.0.5 14.3 4.58 10.3 6.3 3.3 4.0 4.0 22.0 5.00 6.98 1.91 1.40 0.51 0.05 0.26 0 n. 1 2.1 0.04 23.5 5.4 4.7 28.4 4.0 3.2 21.6 4.90 7.35 3.11 1.37 1.74 0.04 0.09 0 11.1 27.3 9.15 11.6 8.7 7.2 5.6 4.8 22.0 5.00 6.89 2.38 1.40 0.98 0.05 0.40 0 n.2.5 1.8 0.04 25.4 6.7 5.6 31.2 5.6 3.2 22.0 5.00 7.49 3.48 1.40 2.08 0.04 0.11 0 n.2.5 13.7 5.01 10.0 6.4 3.9 4.4 5.0 15.4 3.50 6.73 1.90 0.98 0.92 0.07 0.44 0 n. 1 2.0 0.07 24.8 5.5 5.3 35.9 4.4 5.2 15.4 3.50 6.89 3.25 0.98 2.27 0.06 0.16 0 n.l 15.7 6.58 9.2 6.8 4.9 5.4 5.8 14.3 3.25 6.73 1.87 0.91 0.96 0.06 0.50 0 n.2 1.8 0.09 27.9 6.1 8.1 42.1 5.4 3.2 18.0 4010 7.58 3.64 1.15 2.49 0.03 0.20 0 n.2 3.3 2.15 8.9 5.4 4.8 3.8 4.4 17.6 4.00 6.81 1.65 1. 1 2 0.53 0.05 0.32 0 n.l 2.0 0.06 22.7 5.5 2.7 30.1 3.8 4.6 14.3 3.25 7.12 3.04 0.91 2.130.04 0.12 0 n. 1

t'... t' po: Piihappoa ja t'... '0 r:n t' :::z:: ;:r :::1; po: :::z:: >;'ei 8uolahappoon S' :::z:: ':::1 'S.S :::z:: po t' :::1:::1 1>; S; >; oot:r t:r po: :::1 '< '0 = po: 1>; : 0: qp.. 1>; t:r... El aineita. S< 9 1>;= '0!;; 00= S '< :::1 = =po = == po: =r Sa Sa X. =00= '... 00:::1 t:r... et E. iukenemattomia '0 < llq po' C> po 00 00 = 1lQ; 1lQ... %j Päivä 0' e: 'eios Spo at:r 4,s.... 0 ; e. po 00.1=' SlQ ;:,. S po ot:r _00 00... po S 'p;: 1lQ t:r l e ' 00 po: 0 S.S t:r '< ;:,;::r 1... ='0 = po: 0 p po 00 '0 llq po: po: ;:,po 0 '< po'o '0 1>; 1lQ.:::1 ::1 < po f <.0 0 00 C> 0 '0 '< ;::::.=S :::1 :::1 öi Et ;:':::1 El 13' ElPO ;::, 1>; 9: 0: 0: :::1 00 C> llq 1lQ+ po '< 00 00 po: <.001> ;:, S ;:'00 ;:, 3/X { 0.2 37 214 9.75 9.24 96.25 5.23 66.9 50.2 89.8 56.6 33.2 83.4 18.1 16.0 2.1 0.3 >300 0 10.44 9.39 103.26 10.06 122.5 91.9 92.0 73.8 18.2 16.1 8.1 0.6 1.5 0.2 16/X 6 4H 9.69 8.64 95.66 10.84 52.3 39.2 170.6 120.0 50.6 104.9 73.3 60.8 12.5 { 0.3 >300 3 10.13 9.47 100.20 6.52 143.5 107.6 1156 90.2 25.4 26.5 4.9 4.9 0 4/X { 0.2 45 254 9.12 8.32 90.03 8.77 55.0 41.3 85.4 52.6 32.8 99.9 19.0 17.2 1.8 0.2 53 254 9.55 8.22 94.27 13.93 55.4 41.6 85.8 51.4 34.4 96.7 17.0 15.8 1.2 16/X { 0.2 52 20 8.89 8.70. 87.76 2.14 59.4 44.6 87.0 51.8 35.2 86.3 18.1 16.0 2.1 0.2 70 20 9.41 9.00 92.89 4.36 60.5 45.4 81.6 50.2 31.4 80.3 16.1 14.5 1.6 Keski}1 6.41 3712418.2417.84 92.441 4. 79 1 66.61 50.01106.1169.9136.21 74.8r6.22123.451 2.77 arvo 6.4 23 8.77 8.40 99.17 3.83 125.3 94.0 98.4 77.5 20.9 21.74 6.75 5.90 0.89 esittää jokivettä. suodatettua vettä.

31* Taulu V. '%j is: 00 :5 Hiili :. c::> ::s 0=... r::f' t,3 o (JQ e. 0 happoa <: Kovuusaste :. = '<j t,3 ' S. ' ogj. is: e. ';'S s 'd '<j 10;' S' 1';'=... 00 2 ::Sl';'!S:... = O'Q..!!!..,... ' '0 ''0....,... '::S.=.!!!. ;::.:e. os 0=!.!!!. 'd::s o 0' 0S: 0'9.! ei..! 'd Zt::: ' ' 1:> [ S o' S... S ;:r: ::t: ;;l z < =0 Se. ::s ;:r:8: S'd S (JQ:' (JQO 00 0 1';' 9 s & o Pi (JQ 0 (JQ'd 0 1';' s: gj. ;::;:;5:..10;' 0 g; '!S: '..1';'..'0 ::s... en S ' (JQ S gj. o. a. ::s... ;; ;6 ss 0 S! ;::;, P> S s: '(JQ S ;::;, ' 0 e:. O 9'.,.... (JQ :; 't: ; S llq...... ;::;, (JQ ;::;, ;:::..F ',! ;::;,.... 'f. 9 9 4.9 2.57 9.7 5.5 4.8 4.4 5.2 19.8 4.50 6.89 1.74 1.26 0.48.04 0.38 0 n. 1 2.0 0.07 23.2 5.6 4.2 29.0 4.4 4.4 18.7 4.25 7.19 3.10 1.19 1.91.04 0.10 0 n. 1 28.1 10.30 7.7 7.6 5.3 3.6 6.8 7.7 1.75 6.24 1.83 0.49 0.34.06 0.52 0 n.5 5.1 0.17 24.3 5.5 9.9 32.7 3.6 1.4 19.8 4.50 7.65 3.20 1.26 1.94.06 0.20 0 n.5 5.1 2.43 8.1 5.1 4.9 4.0 6.6 15.4 3.50 6.59 1.52 0.98 0.54.O5 0.38 0 n.1.5 5.5 2.29 8.5 4.9 4.3 4.0 6.0 15.4 3.50 6.59 1.54 0.98 0.56.05 0.36 0 n.1.5 4.2 2.15 8.6 5.4 4.3 4.2 10.0 16.5 3.75 6.4V 1.62 1.05 0.57.06 0.28 0 n. 1 4.2 1.86 8.5 5.2 5.9 4.2 10.8 16.5 3.75 6.36 1.58 1.05 0.53 05 0.26 0 n.l 9.5014.17 1 9. 36 1 5. 96 1 15.8014.55115.831 17.16113.9016.75111.7711.091 0.681 05010.3081 0 n.l.8 2.43 0.25822.22 5.51 27.964.55 3.74 19.47 4.43 7.34 2.99 1.68 1.31.0410.122 0 n.!.8

Helsingissä, Sänomal. ja Kirjap.Osakeyhtiön kirjapaino, 1916.

Bilaga N:ol r Orafisk framställning Oraafillinen esitys af 24,000 VATTENUPPFORDRNOEN, PUMPUTUSTA VEDESTÄ, NEDERBÖRDEN och luftens MEDELTEMPERATUR SADEMÄÄRÄSTÄ ja ilman KESKLÄMMÖSTÄ för hvarje dygn år 1915. j okaiselle vuorokaudelle vuonna 1915. kubikmet er vatten huutio;etriä v;' ä,!:: 'a)!:l r 1...!:l r....... :<0e r 22,000.e l' 20,000 ;: 's t :2 :<0 'l G,).a :: o... 1_ 4:r <0.«1 1> \.< } :::: :«1 ) f J 4! M [rt '\f 1'fr i :0. == :«1 ) Me eh pp rdr r 18,000 l Pu tlpp 16,000 al ke n 74 7. rn u) lo r 1 '. 1 1 ' 1 f 1. U _. 14,000 1 CO i '. +.1 rtt 12,000 f..... u... t1. in. uppfordring = 11163 m Pienin pump. mä. rä 10,000 UU +30 1 8,000 i 6,000 s S +10 30 4,000 t '0], w rv n \ 2,000 N r 1 N 1,... J r Läpök'7.in 1: 0 i i u, 11 \ n. 0 viive _lu _. e lf c Nollinjen för ted peraturkurvan 1 _! r 1 t 1, f r\. _,lril d Januari Tantntikuu Februari Helxnikuu n n. f t$ Mars Maaliskuu n.. Apri! Huhtikuu f1 l ) '1.L Maj Toukoku.u. l Juni KesAkuu. '1 f J uli Heinäkuu ' Au.gusti E10kuu ;..r S epteu1.oer Syyskuu J Oktobe... Lokakuu. NoveDLbe:r Decenber :Ma.r.raskuu Joulukuu Ll UUS HE TZ e E' V atten uppfordringen per dygn i kubikmeter. Vuorokaudessa pumpllttu vesimäärä kuutiometreissä. Luftens medeltemperatur per dygn i 0 C. lman vuorokautinen keskilämpö 0 C. Nederbörden per dygn i miljimeter. V uorokautinen sademäärä miuimetreissä

holonier i 1 ema åvatten 16,000 Bilaga N,o 2 kolonier i 1 em a filtr. vatten 100, Tr'' pesäkettä 1 cm8 johivettä p aäkettli 1 emuä 9uod t. vettä Orafisk framställning g af 14,000 1,400 BAKTEREHALTEN i å och i ledningsvattnet, VATTENSTÅNOET i Vanda å o NEOERBÖROEN för hvarje dygn år 1915. 13,000 1,300 Oraafillinen esitys = 15,000 1,500 1 12,000 1,200 e, t joki ja johtoveden BAKTERAPTOSUUOESTA, Vantaan joen VEOENKORKEUOESTA sekä SAO EMÄÄRÄSTÄ jokaiselle vuorokaudelle vuonna 1915. r r. t 11,000 1,100. 20, 10,000 1,000 111 111 111 Qj...o 9,000 900 8,000 800 7.000 700 1.0 6,000 600 A 5,000 500 4,000 400 1.0 0.5 3,000 300 o 1 o. JanuarJ Ta.uunikuu Februari Helxnikuu Mars Maaliskuu April Huhtikuu Maj Toukokuu Juni Kesäkuu : Bakterlehalten i åvattnet, ko. Bakteriehalten i filtreradt vatten, ko. Jokiveden bakteriapitoisuus, peso Suodatetun veden bakteriapitoisuus, peso Juli Heinä.k.u.u Augusti E10kuu Sep1;e:nt.oer Syyskuu Oktober Lokakuu. Vattenståndet i Vanda å i meter. Vantaan joen vedenkorkeub metreissä. OBS.! Skalan för bakteriehalten i det filtrerade vattnet är 10 ggr. så stor Born motsvarande skala för ävattnet. Huom.! Mittakaava suodatetun veden bakteriapitoisuudelle on 10 kertaa niin suuri kuin vastaava mittakaava jokivedelle. Nove:D..be.r :Ma.r.ra.skuu Dece:ua.ber Jouluku.u uuus.. n!lttz8eftg, Nederbörden per dygn i millimeter. V uorokautinen sademäärä millimetreissä.

Oraafilinen esitys Orafisk framställning af Q lt joki ja johtoveden ALKALNTEETSTÄ ja SUOLAPTOSUUDESTA sekä jokiveden VÄRSTÄ ja LÄPNÄKYVÄSYYDESTÄ jokaiselle vuorokaudelle vuonna 1915. ALKALNTETEN och SALTHALTEN i å och ledningsvattnet samt åvattnets FÄRONNOSORAD och OENOMSKNLOHET för hvarje dygn år 1915. Q M l 11 \1 :, :t \\, 1, 1.i! ; 1, 'v,, 1 \,... \,\: \... \A 1 \, )',, ', 1 1 \.,,,'''',,, 1 i 1,,,1',,i \ \,,:L,, 1111 1,,1 \,, 1,,,, \ 1 1, l ',J 1., r \, \/\,,,, \ ;\,,,,,: \.. \', 1, \ : 1 1 1 1 '\, \ 1,1',,,\,. 1 v Q...::::, t1 1, \ 1 Q 1111 \1,,,: ',, \,1,, \' 1,,\ 1'./';'\ \ \: \ \ 1,,,,,, /,j \,,,,,'..., 1,: : j :,,, \, ', \, \ t :, ', :,,,,,, \ 1 \ \ V c J Q «>,J i. Q... Q,1,., \ A,, V 'v':lr'\,' 1..., './ r'!, /\ /\ 1 /,' 1, V eu '. '/\ 1,,\ /,.\..\ \,..,' \: \' 'v.., / v\ \:,,, \ } '{ Q / \C) Q '1. ' 1\ ',,, l' :: ;. '1 \,,,,, 1 1 1, r ' l' \ Q... 11 1 1 'J : 1 r, / \, \ / \ g '.\ \J \, 1 : \C) [! :: ;: '..../ \! v 1 \ 111,! ' \ \, ' r \..J...1 lt 1 /'./,,,1\ lt Q Q l lt,,, '., Q Q a U Q Q M, Q N,,... i=!. Q Q Q Q N Q «> J \ d \ r=.::;. _ ', '\ \.. _ '' Q \C) Q Q, / \\. ', r, : :, : ', \ 4 1\ 1 l' : \ : \ V\. : r \,1 \, ' :!.' \ l1 0lli \ \, _../\.lk,,,,, \,,#>,' '' :, f i i\ teettikä yrän \ \ \ 1.., n ll viiva \ \ \ r\ : \ \, 1, \(' \ \,' v \... \/, T : \ 1_ 1_ N, \,\_,,, '.\,,, \ '_\, 1 '.,, \,,, \, \.,, 1, J:.:.\r, \ \ \ t ',1 \:.,, '' \..\, : \,',,, L, ' 1 \ ' \,\ : : en för alkalinit 8l}urvan, \, : : : 1,,,, 1 1 \,,\ r': r: f,,,, ot',\ 1 '' \ \ V '_,,.,,,' \: 'i V, '., ', '\, \.r,. \ \ L \ V Q Q ot' Q N Qt+ + Januu j Februari Mars April Maj Juni Juli Augusti Septenber Ok.tober Nove:ua.bep DeceDl.ber Ta.:ntmikuu H e hnikuu..å.vattnets Joldveden Å vattnets Jokiveden Maaliskuu genomskinlighet i cm. läpinäkyväisyys emsbä färgningsgrad. väri. Huhtikuu Toukoku.u. KesAkuu Heinäkuu Åvattnets alkalinitet, em 3 n/ lo HC. Jokiveden alkaliniteetti, Ledningsvattnets alkalinitet, Johtoveden alkaliniteettl, E10kuu S skuu Lokakuu MaP.raskuu..Å.vattnets salthal m g/. Jokiveden suolapitoisuus, mg/. Ledningsvattnets salthalt, J ohtoveden suo1apitoisuus, Joulukuu. uuus, M!Rn!!JE\'

Kertomus Helsingin kaupungin Kaasulaitoksen hallinnosta ja käytöstä vuonna 1915. Vuoden 1915 alkaessa oli kaasulaitoksella käytettävänään kivihiili ja koksivarasto, joka oli riittävän suuri turvaamaan kaasunvalmistuksen kevääseen, jotapaitsi laitoksella oli tiedossa kivihiiliä kaivostenomistajain kanssa EteläVenäjällä tehtyjen tilaussopimusten nojalla. Kivihiilivaraston säästämiseksi valmistettiin vuoden neljän ensimäisen kuukauden aikana sekoitettua kaasua, jossa noin kaksi kolmasosaa oli kivihiilikaasua ja yksi kolmasosa öljyllä karburoitua vesikaasua. Kivihiilen tuonti jäi kuitenkin perin niukaksi ja kun kevättalvella uusia mahdollisuuksia kivihiilen saamiseksi ei ilmaantunut, oli kaasulaitos pakoitettu koettamaan tulla toimeen jotakin muuta kaasunvalmistusainetta käyttämällä. Ainoa raakaaine, jota oli saatavissa laadulliseen hintaan ja riittävän paljon, oli puu. Ajatukseen ruveta valmistamaan puukaasua kaupungin uudessa ja uudenaikaisesti rakennetussa kaasulaitoksessa liittyi kuitenkin vakavia arveluja. Uunin rakenne pystysuorine chamotteretortteineen ja siinä ölevine koksilämmitykseen tarkoitettuimi generaattoreineen ei ollenkaan ollut sovelias tällaiseen valmistukseen. Raaassa puukaasussa löytyvä suuri etikkahappopitoisuus sisälsi vaaran; että se turmiollisesti syövyttää uurtinvarusteita, laitteita ja koneita, jotapaitsi saatettiin pelätä, että puukaasu, vaikka siitä laitoksella poistettaisiinki'l etikkahappo, edistäisi kaupungissa löytyvien putki.. johtojen ruostumista sekä vaikuttaisi ehkä haitallisesti nahkapalkeiden avulla toilhiviin kaasumittareihin, joiden työskentelystä puukaasulla ei ollut minkäänlaista kokemusta. Lisäksi tuli vielä se seikka että puukaasu, jota ei voitu ajatella kokonaan puhdistetuksi hiilihaposta, tulisi olemaan laadultaan niin paljon aikaisemmin valmistettua huonompaa, että sen käyttämiseen ei liittyisi ainoastaan melkoinen lisäklllu käyttäjille, vaan että saatettaisiin asettaa kyseenalaiseksi, voisivatko eräät kivihiilikaasua käyttäviksi valmistetut

2 laitteet, kuten latomakoneet, kylpykamiinit ja vedenlämmittäjät, toimia uutta kaasua käyttäen. Kaikkien näiden arveluj en täytyi kuitenkin väistyä, kun oli kysymyksessä kaasulaitoksen käytön jatkaminen. Huhtikuussa alkoivat valmistukset puukasun valmistamiseen siirtymistä varten. Pääehtona että käyttöä saatettaisiin ylläpitää oli että retorttiuunien lämmitys voisi käydä päinsä muulla polttoaineella kuin koksilla. Kokeilemalla todettiin että ainoa kaasugeneraattoreissa käyttökelpoinen polttoaine oli koivuhiilet, josta seurasi että kaasunvalmistukseen oli käytettävä koivupuita. Puut oli halkaistava ja palotettava, jotta koneelliset kuljetusvälineet saattoivat niitä kuljettaa sekä että ne voitiin syöttää verrattain pienien aukkojen kautta ylöspäin kapeneviin retortteihin. Tarkoitukseen sopivaa raakaainetta olivat maan lankarullatehtaiden kuivat jätepuut. Kokeiltaessa valmistamalla kaasuksi rinnakkain, vaikka eri retorteissa, kiivihiiltä ja puuta kävi selville, että samanaikaiseen kivihiilikaasun ja puukaasun valmistamiseen liittyi suuria teknillisiä vaikeuksia. Tislattaessa muodostui näet omituinen tervatuote, joka aiheutti tukkeutumisia laitteissa ja johdoissa, vieläpä vakavasti uhkasi ekshaustorin käyntiä. Sen vuoksi oli pakko muutaman päivän kuluttua kokonaan lopettaa kivihiilikaasun valmistus ja hankkia kaupungille sekoitettua kaasua, joka sisälsi yksinomaan puukaasua ja öljyllä karburoitua vesikaasua. Tämä pakollisen äkillinen siirtyminen laadultaan kokonaan toisellaiseen kaasuun aiheutti suuria vaikeuksia. Kaupungissa löytyvät kymmeniintuhansiin nousevat kaasunkäyttölaitteet oli kaikki viipymättä järjestettävä uuden kaasun käyttöön kelpaaviksi, ja vaikka käytetiin mahdollisimman suurta työvoimaa työn suorittamiseen, ei kaasunkäyttäjäin vaatimuksia laitteiden pikaisesta uudelleenjärjestämisestä voitu täydellisesti tyydyttää. Puun kaasuksi valmistus tapahtui aluksi täydelleen samaan tapaan kuin kivihiilen kaasuksi valmistaminen. Kuten oli syytä edellyttää, eivät chamotteretortit kestäneet ylipainetta puun kaasuksi valmistamiselle ominaisen myrskyisän kaasutusvaiheen aikana, ja tonnista kaasuksi tehtyä puuta saatiin vain 180200 kuutiom. kaasua. Sitä paitsi osottautui,kaasun mukana' eroittautuneen etikkahapon vaikutus hyvin tuhoisaksi niille takorautaputkille ja laitteille, joiden kanssa lämmin kaasu tuli kosketuksiin. Erityisillä laitteilla onnistuttiin kuitenkin saavuttamaan sellaiset muutokset kaasutustapahtumuksessa, että niin etikkahappo kuin muutkin kaasun tiivistyvät aineosat hajaantuivat ja samalla retorteissa aikaansaatiin osittainen vesikaasun muodostuminen. Täten

saatiin syyskjlun loppupuolella kaasunmuodostuminen kohoamaan kaksinkertaiseksi ensi aluksi saatuun verrattuna. Lokakuun alusta lähtien on laitoksella niinmuodoin voitu saada tonnista kaasuksi tehtyjä puita n. 400 ktm. kaasua. Tämän näin suotuisan kaasunsaantituloksen avulla kävi mahdolliseksi karburoidun vesikaasun valmistuksen lakkauttaminen sekä kaupungin kaasutarpeen tyydyttäminen yksinomaan puukaasulla vuoden loppuun saakka. Täten säästynyt koksi voitiin vuoden lopussa myydä korkeaan hintaan ja saatiin siitä niin ollen melkoinen odottamaton tulo. Paitsi koksinmyyntiä on myöskin kaasulaitoksen muiden lisätuotteiden myynti muodostunut edulliseksi. Laitoksen ammoniumisulfaattivarasto, noin 140 tonnia, myytiin.loppuun jo keväällä ja. tänä vuonna meni kotimaisilla markkinoilla kaupaksi enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon kuin aikaisempina vuosina oli maassa myyty. Vuonna 1915 ei ammoniumisulfaattia ole valmistettu. Ammoniakkitehtaassa on valmistettu yksinomaan ammoniakkia 25 O/o:n vesiliuoksessa sekä ammoniumikarbonaattia (hirvensarvensuolaa). Viimemainitun tuotteen valmistaminen ansaitsee erityisen mainitsemisen, sillä Helsingin kaasulaitos lienee ainoa kaasulaitos koko maailmassa, missä tätä ammoniakkituotetta valmistetaan. Tuotteen valmistus kävi mahdolliseksi kaasulaitoksella tehdyn keksinnön avulla ja se on nykyisten hintojen vallitessa antanut hyvän taloudellisen tuloksen. Puukaasua valmistettaessa on lisätuotteena saatu vahvasti vesipitoista tervaa ja jonkun verran puuhiiliä. Puuhiilet, jotka eivät ole kuluneet generaattorien lämmitykseen, on pääasiallisesti lajiteltuina myyty polttoaineeksi antrasiittikamiineihin. Puukaasun alhaisesta lämpöarvosta ja vuoden kuluessa voimassa olleesta, 50 olo tavallista hintaa korkeammasta, kaasunhinnasta huolimatta ei yksityinen kaasunkulutus ole oleellisesti vähentynyt. Joukko yksityisiä kuluttajia on kylläkin lakannut kaasua käyttämästä, mutta toisilla on sensijaan kulutus alemman lämpöarvon ja siitä aiheutuneen suuremman tarpeen vuoksi lisääntynyt. Kaasunkäyttölaitteiden, lamppujen, kaasukeittimien, paistinuunien y. m. uudestaan järjestelyn kautta on ne voitu saada täysin käyttökelpoisiksi uutta kaasua varten. Onpa kylpylaitteitakin voitu käyttää, kun niihin on hankittu uudet polttimot. Jotta niiden kaasunkäyttäjien, joilla on ollut ainoastaan kaasuliesi, ei olisi ollut pakko korvata kaasuliettä puiua lämmitettävällä liedellä, on tälle kuluttajaryhmälle laskettu jonkun verran huokeampi kaasunhinta myöntämällä heille alennusta, 3

4 Kaasulaitoksen johtolaitostyöt ovat olleet melkoista pienemmät kuin edellisinä vuosina, riippuen siitä että rakennustyöt ovat melkein kokonaan olleet lamassa. Laitos on kuitenkin onnistunut hankkimaan osalle johtolaitostöissä työskennelleitä työmiehiä tointa eräissä pienemmissä töissä ja kaasunkäyttölaitteiden uudelleen järjestelyssä. Jakamalla painettuja ohjeita on kaasunkuluttajille huomautettu säästeliään kaasun käytön ehdoista. Vuoden kuluessa on kaasulaitos sitäpaitse julkaissut kaksikielisenä painoksena 60 painosivua sisältävän julkaisun, jossa on neuvoja ja ohjeita kaasunkäyttölait teiden käyttämisestä ja hoidosta. Kaasulaitoksen rahasääntöehdotukseen otettuja uutisrakennustöitä on ainoastaan vähäisessä määrässä. voitu suorittaa. Niinikään ei ole jatkettu sodan puhjetessa rakenteilla olleen uuden uuniryhmän sijoitustöitä. Putkijohtoverkkoa ei ole laajennettu. Vuoden aikana odottamatta aloitettu puu kaasun valmistus sekä laajennetussa muodossa suoritettu öljyllä karburoidun vesikaasun tuotanto aiheuttivat luonnollisesti poikkeamisia kaasulaitokselle vahvistetusta rahasäännöstä ja saattivat laitoksen syyskuussa tekemään esityksen kaasun valmistamista varten myönnettyjen määrärahojen muutetusta käyttämisoikeudesta. Eroavaisuuksia näin järjestellyn rahasäännön ja todellisten menojen välillä löytyy kyllä, mutta niitä korjaustöiden, sähkövoiman ja työkustannllsten lisäkuluja, joita on vaatinut laajemmassa muo dossa harjoitettu puukaasun valmistus kuin mitä syksyllä oletettiin mahdolliseksi, vastaa öljyllä karburoidun vesikaasull valmistusta varten myönnetyn määrär;:j,han melkoinen säästö. Sekä raakaaineen että työn hinnan nousu on hwnnollisesti lisännyt tuotantokustammksia.työpalkat ovat nousseet riippuen elintarpeiden hintain kohoamisesta. Niinpä on tilapäistml lllkotyömiesten palkka nostettu 40 p:istä tunnissa vuoden alussa 50 p,iin tunnissa VUOdelllopussa, Myöskin v.akinaisessa palveluksessa olevat työmiehet ovat nauttineet hintojen nousun aiheuttamaa palkkaetuien korotusta. Syyskuussa annettiin näet näille työmiehille kalliinajan lisänä perheettömille Smk 10: kuussa ja perheellisille Smk 15; kuussa sekä lisäksi Smk 2: kuussa jokaista alle 10yuotiasta lasta kohti. Kuri ka.as1.l.1aitos puukaasun valmistuksen aikana tarvitsee melkein kaksinkertaisen määrän työväkeä t.avalljsiin oloihin verraten, vaikuttaa palkkojen nouslj. huomattava.sti tuotannon lisäkustan nnksiin. flöyryp.anjl,.1;ljen };iyttöi'!. varten Qvat poltto.ainelrl.l.stannukset nousseet korkeammiksi kuin oli laskettu, syyst.ä että pllita on käytetty edellytettyä määrää enemmän,