TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-7128-9 Energiaturpeen tuotantoala Ympäristöturpeen tuotantoala Uuden tuotantoalan tarve 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hehtaaria 9 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä, 2. päivitys, 11/29 Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Flyktman julkinen
1 (41)
2 (41)
3 (41) Alkusanat VTT selvitti Turveteollisuusliitto ry:n toimeksiannosta energia- ja kasvuturpeen kysyntä- ja tarjontatilannetta vuoteen 22 saakka. Selvitys tehtiin vuoden 29 elo- marraskuun aikana ja sen tavoitteena oli selvittää energia- ja ympäristöturpeen kysynnän ja tarjonnan tilanne vuoteen 22 mennessä ottaen huomioon sekä alueelliset että ylimaakunnalliset vaikutukset. Tällä raportilla päivitetään raportti VTT-R-362-7 Energiaturpeen kysyntä- ja tarjonta vuoteen 22 mennessä 1. päivitys, johon verrattuna on selvitetty mm. uusien voimalaitosten polttoainetarpeet sekä mahdolliset muutokset olemassa olevien laitosten polttoaineen tarpeista. Tämä aineisto on koottu VTT:n tietokantojen, toimeksiantajan, energiantuottajain ja polttoainetoimittajien lähtötietojen perusteella Jyväskylä 25.11.29 Martti Flyktman
4 (41) Sisällysluettelo Alkusanat...3 1 JOHDANTO...5 2 TAVOITE JA TOTEUTUS...8 3 TURPEEN TUOTANTO SUOMESSA...9 3.1 TURPEEN TUOTANTOALAN KEHITYS...9 3.2 TURPEEN TUOTANTOALA VUONNA 29...9 4 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTURPEEN TARVE VUOTEEN 22...12 4.1 ENERGIATURPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ...12 4.2 ENERGIATURPEEN TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22...13 4.3 YMPÄRISTÖ- JA KASVUTURPEEN KÄYTTÖTARVE JA TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22...16 YHTEENVETO...19
5 (41) 1 JOHDANTO Turve on kasvanut Suomessa merkittäväksi polttoaineeksi lämpö- ja voimalaitoksille sekä raaka-aineeksi teollisuudelle 197-luvulta lähtien. Turveteollisuuden liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Energiaturpeen kokonaistyöllistävyys on arvioitu olevan 1 15 henkilötyövuotta. Kasvu- ja ympäristöturpeen osuus koko turveteollisuuden liiketoiminnasta on noin 15 % ja sen kokonaistyöllistävyys on arvioitu 22 henkilötyövuodeksi. Energiaturpeen käyttö on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi sekä lämpökeskusten, lämmitysvoimalaitosten että teollisuuden polttoaineena. Turve on pääpolttoaineena useissa lämmitysvoimalaitoksissa. Turpeen hinta on ollut varsin vakaa. Turpeen kilpailuasema sen luontaisilla tuotanto- ja käyttöalueilla Sisä-Suomessa on ollut vakaa. Kuvassa 1 esitetään energiaturpeen kulutuksen ja tuotannon kehittyminen vuosina 197 28. Kuva 1 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain vuosina 197 28 (Lähde: Pöyry Oy) Teollisuus on investoinut merkittävästi lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksiin sekä pääpolttoaineenaan biopolttoainetta käyttäviin monipolttoainekattiloihin, joissa turve on merkittävä kotimainen polttoaine. Metsäteollisuuden kosteiden sivutuotteiden polton mahdollistamiseksi ja tehostamiseksi tarvitaan erityisesti talviaikana kuivaa turvetta. Turve onkin tärkeä ja välttämätön puunjalostusteollisuuden kaupallinen polttoaine. Sen käyttö korvaa fossiilisia tuontipolttoaineita ja näin turpeen käyttö tukee Suomen energiajärjestelmän huoltovarmuutta kotimaisena ja pitkäaikaisesti varastoitavissa olevana polttoaineena. Yksittäisen kaupungin tai taajaman kaukolämmön tuotanto on useimmiten yhden pääpolttoaineen varassa. Suuntauksena voimaloissa on nykyään varautuminen käyttämään useampaa polttoainetta. Turpeen osuus kaukolämmityksen polttoaineista on jo pitkään ollut noin viidennes. Puun osuus on kasvanut 199-luvun alun parista prosentista nykyiseen lähes 1 %:iin.
6 (41) Pääpolttoaineittain tarkasteltuna Suomi voidaan karkeasti jakaa maakaasu-, kivihiili- tai turvemaakuntiin. Näissä maakunnissa kyseisen pääpolttoaineen käyttö on suuruusluokkaa 8 % tai enemmän. Joitain rannikkoseutuja sekä maakaasuverkoston kattamaa aluetta lukuun ottamatta turve ja puu ovat käytetyimmät polttoaineet. Kymmenessä Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta turve on polttoainemarkkinoiden merkittävin polttoaine. Energiaturvetta on käytetty viime vuosina 2 29 TWh eli 5 8 % Suomen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Turpeen käytön vaihtelua on osaltaan aiheuttanut lauhdesähkön tuotannon tarpeen vuosittainen vaihtelu. Lauhdesähkön tuotannon ja siihen käytettävän turpeen määrän ennakointi on ollut vaikeaa. Lauhdesähkön tuotannon määrään vaikuttaa vuosittain pohjoismaiden sadevesitilanne, säätilojen vaihtelut ja muut sähköntarpeeseen vaikuttavat tekijät. Lauhdesähköä tuottavan voimalan käyttöönottoon vaikuttaa etenkin polttoaineiden hintasuhteet, sähkön markkinahinta ja päästökauppa. Vuoden 27 toukokuun alussa astui voimaan uusi laki, jolla haluttiin turvata turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa. Tällöin otettiin käyttöön määräaikainen syöttötariffijärjestelmä, jossa turvetta käyttävälle lauhdesähkön tuotannolle maksetaan vuoden 21 loppuun saakka lisähintaa, jolla varmistetaan turpeella tuotetun sähkön kilpailukykyisyys fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Järjestely koskee vain suuria, sähköteholtaan yli 12 MW:n tehoisia laitoksia. Laki koskee vain neljää suurta voimalaa, jotka ovat Pietarsaaressa, Oulussa, Seinäjoella ja apavedellä. Polttoturpeesta tuotetun sähkön syöttötariffeja koskevan lain tarkoituksena on polttoturpeen kilpailukyvyn parantamiseksi muuttaa lauhdutusvoimalaitosten ajojärjestystä siten, että kotimaista polttoturvetta käyttävä voimalaitos saisi osittaisen etusijan ajojärjestyksessä ulkomaisia fossiilisia polttoaineita käyttäviin lauhdutusvoimalaitoksiin verrattuna. Käytetyn syöttötariffin merkitys on ollut vähäinen kivihiilen korkeamman hinnan ja päästöoikeuden alhaisemman hinnan vaikutuksesta. Esimerkiksi kun turpeella tuotetaan lauhdesähköä 1,6 TWh ja päästöoikeuden hinta 25 /t, syöttötariffin aiheuttamaksi lisämaksuksi saadaan 7.6 Milj.. Toinen vuoden 27 toukokuun alussa voimaantuleva laki koski turvavarastolakia, jolla Suomeen luodaan turpeen lisävarastoja, joiden ylläpidosta Huoltovarmuuskeskus maksaa polttoturpeen toimittajalle korvauksen huoltovarmuuskeskuksen varoista. Sopimuspohjainen järjestelmä koskee runsasta 2 suurinta turvetuottajaa ja enimmillään noin 12 miljoonaa kuutiometriä polttoturvetta eli 1 TWh. Korvauksena turpeen varastoinnista on säädetty,3 /MWh,kk. Maksimissaan turvavarastolain korvaus on 3,6 Milj.. Tämän lain vaikutus on ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta ollut vähäinen, koska vuosina 27 ja 28 sateisten kesien takia turvetuotannossa jäätiin tuotantotavoitteista eikä turvetta voitu tuottaa varastoon. Päinvastoin turvepulan takia aikaisemmatkin varastot otettiin käyttöön. Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Jos turvetuotantoalue on yli 1 hehtaaria, suon ojittamiseen tai turvetuotantoon on oltava ympäristölupa. Sen myöntää ympäristölupavirasto (Ympäristönsuojeluasetus 2). Luvassa lupaviranomainen ottaa kantaa hankkeen toteutukseen, vesienkäsittelyyn ja vaikutuksiin. Ympäristöluvassa määrätään mm. sallituista päästöistä, suoja-alueista ja puhdistuslaitteista sekä velvoitetarkkailusta että mahdollisista korvausvelvoitteista. Lupaviranomaisia ovat ympäristölupavirastot (3), alueelliset ympäristökeskukset (13) ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Alueelliset ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset antavat lausunnon ympäristölupaviranomaisille tehdystä lupahakemuksesta. Ympäristölupa myönnetään yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta tällöinkin lupavirastolle on jätettävä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus yleensä 1 vuoden välein. Uusien lupien lisäksi myös vanhoja ympäristölupia on uusittava. Uuden luvan hake-
7 (41) minen tulee ajankohtaiseksi uuden asetuksen myötä myös hankkeissa, joille ei ole aikoinaan tarvinnut hakea vesienjohtamislupaa vesioikeudelta tai muuta lupaa. Sama koskee myös hankkeita, joilla on vesioikeuden myöntämä vesienjohtamislupa. Suon valmistelu tuotantokuntoon koostuu seuraavista työvaiheista: - Suon hankinta - Suunnittelu ja luvallistaminen - Kuivatus- ja muokkaustyöt - Varastoalueiden, teiden ja rakennusten rakennustyöt - Ympäristönsuojelutyöt kuntoonpano- ja jälkikäyttövaiheessa Suon hankinta turvetuottajan haltuun kestää keskimäärin kolme vuotta, suon luvallistaminen turvetuotantoon ja siinä tarvittavat tarkemmat tutkimukset vievät aikaa kolmesta viiteen vuotta, suon tuotantoon valmistelu kestää noin neljä vuotta eli 11 13 vuotta. Mikäli turvetuotantoalue on yli 15 hehtaaria, alueelle pitää tehdä ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA ohjelman, 1994) mukaiset selvitykset ennen tuotannon aloittamista. Uusille turvetuotantoon otettaville alueille tehdään luontoselvitys, jossa selvitetään mm. suon kasvillisuutta, linnustoa, pöly- ja meluvaikutuksia, maisemamuutoksia sekä vaikutuksia terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen. YVA-menettely kestää 1 2 vuotta. Turvetuotantoalueet tulisi voida merkitä maakunnalliseen maakuntakaavaan. Turvetuotantoon soveltuvien alojen merkitsemistä maakuntakaavaan hankaloittaa myös, että Suomen suovaroista on kartoitettu vasta kolmasosa.
8 (41) 2 TAVOITE JA TOTEUTUS nkkeen tavoitteena on selvittää maakunnittain, kuitenkin ylimaakunnalliset toiminnot huomioon ottaen, turveteollisuuden tuotannon kysynnän ja tarjonnan tilanne vuonna 22. Selvityksessä otetaan huomioon toisaalta käyttökapasiteetin arvioitu kehitys ja toisaalta turvetuotannon resurssit ja muiden polttoaineiden saatavuus. Energia- ympäristö- ja kasvuturpeen vuoden 29 tuotantoalat maakunnittain kokosi Turveteollisuusliitto ry. Turpeen kysyntä arvioitiin käyttäen VTT:n lämpö- ja voimalaitostietokantaa. Laskentaan sisällytettiin polttoaineen tarvearviot myös mahdollisten uusien turvetta käyttävien laitosten osalta. Turpeen käyttötarvearvioita tarkennettiin polttoainetoimittajien kysyntäarvioiden perusteella. Vuonna 28 metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli 8 TWh. Energiaturpeen kysyntäarviota laadittaessa lähtöoletuksena on, että metsähakkeen käytön kasvu toteutuu energia ja ilmastostrategiaa noudattaen, jonka mukaan vuonna 22 metsähakkeen käyttötavoite lämpö- ja voimalaitoksissa. on 21 TWh. vuoteen 28 verrattuna metsähakkeen käytön tulee kasvaa noin 2,6-kertaiseksi. Lisäksi metsästä saatava biomassaa tullaan käyttämään noin 4 TWh liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen. Metsähakkeen käytön oletetaan lisääntyvän siten 25 terawattituntiin asti vuoteen 22 mennessä. Lisäksi on oletettu, että vuoden 21 jälkeen metsäteollisuudessa syntyvä sahanpuru käytetään lähes täysin muualla kuin suoraan polttoaineena energiantuotantolaitoksissa. Perusteena on oletus siitä, että nämä raakaaineet tullaan ensisijaisesti käyttämään sekä sellun valmistukseen että pellettien ja biopolttonesteiden tuotannossa. Lisäksi tarkastellaan turpeen mahdollista käyttöä biodieselin tuotannossa. Tässä selvityksessä biodieselin tuotantoon tarvittava turvemäärä on arvioitu perustuen kolmeen biodieseliä tuottavaan yksikköön. Metsähakkeen ohella kotimaisia polttoaineita ovat peltobiomassat ja jätteet, joiden käyttö energiantuotannossa on vähäistä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisissa ohjelmissa ja maakuntakaavoitusprosesseissa resurssitarpeiden arvioinnin taustaselvityksinä. Tuotettu aineisto toimii myös taustamateriaalina valtakunnassa ja maakunnissa käytäviin keskusteluihin energianhuollosta.
9 (41) 3 TURPEEN TUOTANTO SUOMESSA 3.1 TURPEEN TUOTANTOALAN KEHITYS Merkittävimmät turpeentuottajat ovat Vapo Oy ja Turveruukki Oy. Muita Turveteollisuusliitto ry:n jäseninä toimivia tuotannollisia turveteollisuusyrityksiä on noin viisitoista, muiden tuottajien ohella muutamilla turvetta käyttävillä energiantuotantoyhtiöillä on omaa turvetuotantoa. Lisäksi maassamme on noin sata pientä tai keskisuurta turvetuotantoyritystä, jotka ovat Suomen turvetuottajat ry:n jäseniä ja niiden yhteen laskettu tuotanto vastaa Turveruukki Oy:n tuotantoa. Kuvassa 2 esitetään turvetuotantoalan vaihtelu vuosina 199 29. 7 6 Ympäristö- ja kasvu turve Palaturve Jyrsinpolttoturve 5 4 3 2 1 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 2. Turvetuotantoalan vaihtelut vuosina 199-29 Turveteollisuuden tuotantoala on 199 luvun alusta lisääntynyt 4 hehtaarista nykyiselle 6 hehtaarin tasolle. 3.2 TURPEEN TUOTANTOALA VUONNA 29 Vuonna 29 turvetuotantokauden alussa turvetuotantoalaa Suomessa oli lähes 63 hehtaaria, josta energiaturvetta tuotettiin vajaalla 58 hehtaarin alalla ja ympäristö- ja kasvuturpeita runsaan 5 hehtaarin alalla. Kuvassa 3 esitetään turvetuotantoalueen jakaantuminen maakunnittain vuonna 29.
1 (41) Turvetuotantoalat maakunnittain vuonna 29 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuotantoala runsaat 62 ha Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Uusimaa Itä-Uusimaa Energiaturve Ympäristö- ja kasvuturve Kuva 3. Turpeen tuotantoala maakunnittain vuonna 29 Suurimmat turpeen tuotantoalat ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Näiden kahden maakunnan osuus koko tuotantoalasta on runsaat 45 %:ia. Koko turvetuotantoalan osuus teknisesti käyttökelpoisesta suoalasta on alle 5 %, vastaavasti geologisesta suoalasta noin 1 % ja metsätieteellisestä suoalasta noin,6 %. Aikaisempiin raportteihin verrattuna tässä raportissa on esitetty maakuntien tiedot perustuen kuntien sijaintiin. Aikaisemmissa selvityksissä tuotantoalojen lähtötiedoissa on ollut sekaisin suurimman turvetuottajan Vapo Oy:n käyttämä aluetiimiluokittelu ja maakuntaluokittelu, jonka takia nyt esitetyt pinta-alat poikkeavat huomattavasti edelliseen raporttiin verrattuna. Tuotantoalueiden pinta-alat ovat kummassakin tapauksessa samaa suuruusluokkaa. Vuosina 1995 24 energiaturpeen tuotanto oli keskimäärin hieman yli 4 MWh/ha. Eri maakunnissa tuotannot vaihtelevat 36 44 MWh/ha. Laskennassa lähtötietoina käytetyt maakuntien energiaturpeen tuotantoalat ja keskimääräiset tuotantoluvut on esitetty taulukossa 1. Vuoden 29 maakuntien tuotantopinta-aloihin ja keskimääräisiin tuotantolukuihin perustuen energiaturpeen tuotannoksi saadaan 23,2 TWh.. Vuonna 29 Turveteollisuusliiton keräämien tietojen mukaan energiaturvetta oli syyskuun loppuun mennessä saatu aumoihin kaikkiaan 28,9 miljoonaa kuutiometriä koko Suomessa. Turvetuotannon valtakunnallisesta kokonaistavoitteesta, 33,6 miljoonasta kuutiometristä jäätiin näin reiluun 86 prosenttiin. Energiaturvetta kaikki yritykset tuottivat arviolta 25,2 terawattituntia. Kasvu- ja ympäristöturpeita tuotettiin kesällä 29 noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä.
11 (41) Taulukko 1. Energiaturpeen tuotantoalat maakunnittain vuonna 29 ja keskituotannot vuosilta1995-24 Maakunta Tuotantoala, ha Tuotanto, MWh/ha Uusimaa 8 43 Varsinais-Suomi 146 43 Satakunta 3598 43 Kanta-Häme 258 43 Pirkanmaa 2252 43 Päijät-Häme 142 43 Kymenlaakso 1513 43 Etelä-Karjala 1263 43 Etelä-Savo 1771 4 Pohjois-Savo 3529 38 Pohjois-Karjala 2352 36 Keski-Suomi 3599 4 Etelä-Pohjanmaa 15377 425 Pohjanmaa 1 425 Keski-Pohjanmaa 1961 415 Pohjois-Pohjanmaa 12447 39 Kainuu 26 38 Lappi 5294 37 Itä-Uusimaa 93 44 Ahvenanmaa 44 Yhteensä 57673 Vaikka energiaturve tuotetaan mahdollisimman lähellä käyttökohdetta, joudutaan. energiaturvetta kuljettamaan huomattavia määriä maakuntien välillä. Eniten maakuntien välillä turvetta kuljetetaan läntisessä Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan energiaturvetta Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan tarpeisiin. Huomattava osa Keski-Pohjanmaalla tuotetusta turpeesta käytetään Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalta turvetta viedään Pohjois-Savoon ja Pohjanmaalle kuin myös Lapin eteläosiin. Kainuusta turvetta viedään Pohjois-Savoon. Pohjois- Karjalasta turvetta viedään Pohjois-Savoon ja Etelä-Karjalaan.
12 (41) 4 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTURPEEN TARVE VUOTEEN 22 4.1 ENERGIATURPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Energiaturpeen tarjontaan vaikuttaa olennaisesti millaiset edellytykset turvetuotannolle annetaan. Turpeen tuotantoon vaikuttaa voimakkaasti tuotannon aikaiset sääolosuhteet. Useamman perättäisen heikon tuotantovuoden sattuminen lähekkäin toisiaan johtaa turpeen tarjonnan heikkenemiseen, minkä vuoksi energiaturvetta tulee olla ylivuotisissa varastoissa. Energiaturpeen kysyntään vaikuttavat tekijät ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden hinnat, vuoden 25 alussa käynnistynyt päästökauppa ja erilaiset tuet ja verot. Pohjoismaiden vesitilanne ja päästökauppa ovat vaikuttaneet turpeen käyttöön etenkin lauhdesähkön tuotannossa. Taulukossa 2 esitellään polttoaineille Suomessa käytettävät päästökertoimet / http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.xls /. Taulukko 2. Kansalliset päästökertoimet Suomessa Ominaispäästö, g CO 2 /MJ Ominaispäästö, t CO 2 / MWh Jyrsinturve 15,9,378 Kivihiili 94,6,341 Maakaasu 55,,198 Raskas öljy 78,8,284 Kevyt Öljy 74,1,267 Puu *) 19.6,395 *) Puupolttoaineen laskennallinen nettohiilidioksidipäästö on sovittu IPCC-paneelissa nollaksi (). Vastaavaa tarkastelua ei turpeen osalta ole tehty. Kotimaisen energiapuun saatavuus on rajallinen. Vaihtoehtoja turpeen korvaamiseksi yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa (CHP) tuontipolttoaineista ovat kivihiili ja maakaasu. Vuoden 211 alussa fossiilisten tuontipolttoaineiden verotus lämmöntuotannossa kiristyy parantaen energiaturpeen kilpailutilannetta Energiantuotannon huoltovarmuuden kannalta turve on merkittävä kansallinen polttoaine. Turve on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa polttoaine, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä. Energiaturpeen kysynnän kasvun myötä sekä muutaman heikon turpeen tuotantokauden takia turpeen varastot tulevia lämmityskausia varten ovat olleet aikaisempaan verrattuna pienemmät. Yhtenä tärkeimmistä syistä varastojen vähyyteen voi pitää myös sitä, että energiaturpeen tuotantoala on ollut riittämätön. Nykyisen kysynnän täyttäminen on edel-
13 (41) lyttänyt keskimääräistä parempaa tuotantokesää. Tämä onkin näkynyt ennen muuta siinä, että heikot tuotanto-olosuhteet ovat johtaneet tai johtamassa turpeen niukkuuteen. Turpeen varastointi on viime vuosina perustunut eri toimijoitten ylläpitämiin kaupallisiin varastointivelvoitteisiin, jotka puolestaan ovat rakentuneet turpeen tuottajien ja voima- sekä lämpölaitosten välisiin sopimuksiin. Huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja ovat varastoinnin lisäksi turvetuotannon vaatimat maakuljetukset sekä hyötyajoneuvojen korjaustoiminta ja varaosahuolto. EU:n liikennepolttoaineita käsittelevä direktiivi edellyttää, että liikennepolttoaineeseen lisätään maittain tietty osuus biopolttoainetta. Suomessa on käyty lävitse eri vaihtoehtoja ja raaka-aineita polttonesteiden valmistamiseksi biopolttoaineista. Yhtenä vaihtoehtona liikennepolttoaineen tuottamiseksi biomassasta on Fischer-Tropsch-menetelmä. Menetelmän demonstrointia ollaan toteuttamassa Varkaudessa Stora-Enson tehtailla. Prosessiteollisuuteen integroitu 1 t/a tuottava FT-diesel-laitos tarvitsee lisäpolttoainetta noin 1.6 1.7 TWh./a. 4.2 ENERGIATURPEEN TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22 Liitteessä 1 on esitetty luettelo nykyisistä merkittävistä energiaturvetta käyttävistä laitoksista sekä lähitulevaisuudessa valmistuvista uusista voimaloista sekä arvio vuoteen 22 mennessä toteutettavista uusista ja saneeraushankkeista. Tulevaisuudessa liitteessä 1 esitetyt laitokset ovat myös suurimpien metsähakkeen käyttäjien joukossa. Kaikkiaan tarkastelussa on mukana runsaat 18 turvetta käyttävää voimalaa tai lämpökeskusta. Kaikkiaan noin sadassa lämpö- tai voimalaitoksessa energiaturvetta arvioidaan käytettävän vuosittain 2 GWh tai enemmän Selvityksessä tehtyjen arvioiden ja ottamalla huomioon uusien käyttökohteiden rakentaminen energiaturpeen tarve arvioidaan vuosina 21 22 olevan 28-29 TWh, joka sisältää myös biojalostamoiden energiaturpeen käytön. Lauhdesähkön tuotantoon energiaturvetta arvioidaan käytettävän 4-8 TWh. Suomessa on useita, myös energiaturvetta, käyttäviä voimaloita, joissa on mahdollista tuottaa lauhdesähköä. Näissä voimaloissa lauhdesähkön tuotantoa varten on tehty investointeja, jotka voidaan näin hyödyntää. Tulevaisuudessa lauhdesähköä tuottavia tarvitaan nopeiden kuormitustilanteiden hallintaan. Energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen käytöksi biopolttonesteiden valmistuksessa on arvioitu noin 4 TWh. Loput noin 1 TWh on turvetta. Laitosyksiköt on tässä tarkastelussa sijoitettu Pohjois-Savoon, Kymenlaaksoon ja Lappiin. Tarvittava energiaturpeen tuotantoala on kohdistettu kyseiselle maakunnalle. Tällä hetkellä yhdestäkään tehtaasta ei ole vielä tehty rakentamispäätöstä. Laskennassa käytettyjen oletusten, metsähakkeen käytön kasvun, sahauksen vähenemisen ja sahan purujen käytön raaka-aineena, perusteella tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteiden polttoaineiden käyttö kehittyy kuvan 4 mukaisesti.
14 (41) 7 6 5 GWh 4 3 Metsähake Sivutuote Turve 2 1 25 21 215 22 Kuva 4. Metsähakkeen, energiaturpeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käytön kehitys tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa Tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa metsähakkeen käyttö on 2 TWh. Metsähakkeen käytölle asetettu tavoite 21 TWh saavutetaan ottamalla huomioon lämpöyrittäjäkohteiden käyttämä metsähakemäärä. Lämpö- ja voimalaitoksille asetettu käyttötavoite tarkoittaa metsähakkeen käytön lisääntymistä 13 TWh:lla vuoteen 28 verrattuna, jolloin metsähakkeen käyttö oli 8 TWh. Lisäksi metsäbiomassaa tullaan käyttämään liikenteen biopolttonesteiden valmistuksessa noin 4 TWh. Taulukossa 3 esitetään turpeen käyttö- ja tuotantoalan tarve maakunnittain vuoteen 22 mennessä. Laskelma perustuu kunkin maakunnan turpeen käyttötarvearvioon ja lisäksi on otettu huomioon maakuntien välillä tapahtuva turpeen kuljetus. Vuoden 29 tuotantoalaan verrattuna tuotantoalaa tarvitaan selvästi lisää Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Etelä- Savo ja Pohjois-Karjala varataan tuottamaan yli oman maakunnan tarpeen. Näistä maakunnista turvetta viedään lähimaakuntiin, joissa oma tuotantoala ei kata kysyntää.
15 (41) Taulukko 3. Energiaturpeen käyttötarve ja tuotantoalan tarve maakunnittain vuoteen 22 mennessä Vuosi 21 215 22 Maakunta Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Uusimaa 277 5 487 15 55 2 Itä-Uusimaa 74 1 76 15 79 2 Varsinais-Suomi 255 2 49 5 5 7 Satakunta 1861 4 1766 4 1733 4 Kanta-Häme 454 4 454 6 47 8 Pirkanmaa 1519 24 1395 26 1338 29 Päijät-Häme 374 2 387 4 41 7 Kymenlaakso 534 18 534 24 784 24 Etelä-Karjala 126 15 131 15 126 15 Etelä-Savo 796 2 764 22 751 24 Pohjois-Savo 2243 35 215 43 188 43 Pohjois-Karjala 64 25 577 27 594 27 Keski-Suomi 3696 6 3521 65 3477 65 Etelä-Pohjanmaa 2655 1538 2387 154 2395 154 Pohjanmaa 262 5 254 5 251 5 Keski-Pohjanmaa 515 19 557 19 517 19 Pohjois-Pohjanmaa 6967 14 6682 155 6638 158 Kainuu 516 2 582 2 6 2 Lappi 1923 54 2514 6 2238 6 Yhteensä 28621 6338 28643 6885 2829 745 Vuonna 22 energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan runsaat 7 hehtaaria. Kun samalla otetaan huomioon vanhojen tuotantoalueiden poistuminen, uutta energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan lähes 5 hehtaaria. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain uutta energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan runsaat 45 hehtaaria. Taulukon 3 mukaan energiaturpeen kysyntä ei olennaisesti muutu tulevan vuosikymmenen aikana, joten energiaturpeen tuotantoalan lisääminen etupainotteisesti on suotavaa. Näin menetelleen voidaan vähentää tuotantoolosuhteiden vaikutusta turvetuotantoon ja vähentää tuontipolttoaineiden käyttöä. Kuvassa 5 esitetään energiaturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys vuoteen 22 mennessä Suomessa. Kuvassa 5 tuotantoalan tarpeen kasvun on esitetty tapahtuvan lineaarisesti.
16 (41) 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Energiaturpeen tuotantoala - josta uutta tuotantoalaa Kuva 5. Energiaturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys Jotta energiaturpeen kuljetusetäisyydet pysyisivät kohtuullisina, tuotantoalaa tarvitaan lisää etenkin seuraavissa maakunnissa Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa Kymenlaaksossa ja Lapissa. Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan energiaturpeen tuotantoalan kasvun tarve perustuu rakenteilla oleviin voimaloihin, jotka lisäävät energiaturpeen tarvetta siten, että maakuntien nykyinen tuotantoala ei riitä. Liitteessä 3 esitetään maakunnittain energiaturpeen käyttötarve ja energiaturpeen tuotantoalan tarve sekä ylimaakunnalliset tuotantovaraukset. Energiaturpeen tuotanto ja kysyntä vaihtelevat maakunnittain huomattavasti. Turvetta kuljetetaan maakunnista toiseen, jolloin ensisijaisesti määräävänä tekijänä on käyttökohteen ja tuotantosuon läheisyys. Epävarmuutta energiaturpeen kysyntään ja tuotantoalan aiheuttaa lauhdesähkön tuotanto. Nykyisin suurimmat lauhdesähkön tuotantoon soveltuvat voimalat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla (Oulu ja apavesi), Pohjanmaalla (Pietarsaari), sekä Etelä- Pohjanmaalla (Seinäjoki). Näistä ainoastaan apavesi on ainoastaan lauhdesähkön tuotantoon rakennettu voimala, muut voimalat tuottavat kauko- tai prosessilämpöä. Myös Etelä- Savossa Mikkelissä, Pohjois-Karjalassa Joensuussa ja Kainuussa Kajaanissa voidaan tuottaa lauhdesähköä. Lisäksi Keski-Suomeen (Jyväskylä) on valmistumassa voimalaa, joka kykenee tuottamaan merkittävästi myös lauhdesähköä. Rovaniemen Energia Oy suunnittelee voimalaa, jossa tuotettaisiin kaukolämmön ohella myös lauhdesähköä. Rovaniemellä pääpolttoaineeksi on suunniteltu metsähake. 4.3 YMPÄRISTÖ- JA KASVUTURPEEN KÄYTTÖTARVE JA TUOTANTOALAN TARVE VUONNA 22 Vuonna 29 ympäristö- ja kasvuturpeita tuotettiin runsaalla 5 1 hehtaarilla noin 2,2 milj. m 3. Ympäristö- ja kasvuturpeen oletetaan kasvavan aluksi vuoteen 215 saakka 8 % - yksikköä vuosittain, siitä eteenpäin kasvuksi on arvioitu 5 % -yksikköä vuodessa. Vuoden
17 (41) 29 ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantopinta-alasta oletetaan poistuvan vuosittain noin 5,4 % (277 ha/v) Taulukossa 4 esitetään yhteenveto maakuntien ympäristö ja kasvuturpeen tuotantoalojen tarpeista vuoteen 22 mennessä. Taulukko 4. Kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalan tarve maakunnissa, Maakunta Uusimaa 92 1 15 19 Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi 333 36 53 67 Satakunta 117 126 186 237 Kanta-Häme 399 43 63 81 Pirkanmaa 665 72 16 135 Päijät-Häme 17 2 3 3 Kymenlaakso 29 31 46 59 Etelä-Karjala 79 9 13 16 Etelä-Savo 75 8 12 15 Pohjois-Savo 17 18 27 34 Pohjois-Karjala 173 19 27 35 Keski-Suomi 312 34 5 63 Etelä-Pohjanmaa 629 68 1 127 Pohjanmaa 116 13 18 23 Keski-Pohjanmaa 67 7 11 14 Pohjois-Pohjanmaa 45 44 64 82 Kainuu 73 8 12 15 Lappi 83 9 13 17 Kaikki 5148 557 819 142 Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve enemmän kuin kaksinkertaistuu vuoteen 22 mennessä. Nopeinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Kuvassa 6 esitetään ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve sekä kuinka paljon uutta tuotantoalaa tarvitaan vuoteen 22 mennessä. Vuonna 22 ympäristöturpeen tuotantoalaa arvioidaan tarvittavan noin 1 4 hehtaaria, josta tuotannosta poistuva ala huomioon ottaen uutta tuotantoalaa on runsaat 83 hehtaaria. Tuotantopinta-alan kasvun myötä ympäristö- ja kasvuturvetta tuotetaan tällöin noin 4,5 milj. kuutiometriä. Vuoteen 215 mennessä uutta tuotantoalaa tarvitaan lähes 47 hehtaaria, vuonna 22 tarvitaan uutta tuotantoalaa lisäksi runsaat 36 hehtaaria. Vuoden 22 jälkeen ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan korvaamaan tuotannosta poistuva määräala ja kysynnän mukainen tarve.
18 (41) 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Tuotantoalan tarve - josta uutta tuotantoalaa Kuva 6. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys Kuvassa 7 esitetään vuoden 29 ja vuoden 22 arvioitu ympäristö- ja kasvuturvetuotantoala maakunnittain. Suurimmat tuotantoalat ovat nykyisin Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve maakunnittain 25 29 22 2 15 1 5 Itä-Uusimaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Lappi Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Kuva 7. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve maakunnittain vuosina 29 ja 22
19 (41) YHTEENVETO Suomen turvemaiden kokonaispinta-ala on noin 9,4 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti turvetuotantoon käyttökelpoinen suoala on arvioitu runsaaksi 1,2 miljoonaksi hehtaariksi. Turvetuotantoala oli vuonna 29 noin 63 hehtaaria, josta ympäristö- ja kasvuturvetuotannossa oli noin 51 hehtaaria ja energiaturvetuotannossa vajaat 58 hehtaaria. Vuoteen 29 mennessä turvetuotannosta on poistunut suoalaa noin 27 hehtaaria. Selvityksen lähtökohtana pidetään sitä, että metsähakkeen käyttö kasvaa ilmasto- ja energiastrategian mukaan vuoteen 22 mennessä 21 TWh. Lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän liikenteen biopolttonesteiden valmistuksessa 4 TWh. Vuoden 28 metsähakkeen käyttöön, 8 TWh, verrattuna käytön arvioidaan yli kolminkertaistuvan. Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrän arvioidaan pienenevän sahaustuotannon vähetessä sekä toisaalta sahan puru oletetaan lähes täysin käytettävän joko pellettien, liikennepolttoaineiden tai sellun valmistukseen. Vuonna 28 energiaturvetta käytettiin hieman yli 22 TWh. Vuonna 22 energiaturpeen käytön arvioidaan olevan runsaat 28 TWh mukaan lukien turpeen käyttäminen liikennepolttoaineiden valmistuksen tuotannossa eli hieman vähemmän kuin mitä turvetta enimmillään on Suomessa käytetty 2-luvulla. Turpeen kysynnän pysyminen nykytasolla perustuu uusien voimalaitosten käyttöönottoon. Lauhdesähkön tuotantoon energiaturvetta tarvitaan vuosittain 4 8 TWh. Liikenteen biopolttonesteiden valmistukseen energiaturvetta tarvitaan noin 1 TWh. Vuonna 22 energiaturpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan 745 ha. Tuotantopinta-alasta uutta tuotantopinta-alaa on 5 ha, kun otetaan huomioon samaan aikaan tuotannosta poistuva pinta-ala runsas 37 ha. Vuoden 22 energiaturpeen tuotantoalan tarve 7 hehtaaria tarkoittaa, että tuotantoala on vuosittain lisättävä runsaat 45 hehtaaria, kun tuotantoalan poistuma otetaan huomioon. Energiaturpeen tuotantoalan lisääminen etupainotteisesti 7 hehtaariin on tärkeää, jotta energiaturvetta kyetään tuottamaan sateisimpien tuotantokesien aikana kysyntää vastaavasti. Selvityksen tuloksena esitettävät tuotantopinta-alat ovat minimipinta-alamääriä. Mikäli polttoainemarkkinoilla on häiriöitä, tai maakuntien välisessä logistiikassa tapahtuu muutoksia, raportissa esitetyt maakunnalliset/valtakunnalliset turpeen käyttötarvearviot ja tuotantopintaalat eivät ole riittäviä Mikäli metsähakkeen käytössä ei kyetä täyttämään asetettua tavoitetta, energiaturvetta tarvitaan tällöin vastaava määrä lisää. Energiaturpeen vaihtoehtona voi joissain tapauksissa olla kivihiili, mutta huomattavalle osalle energiaturpeen käyttäjistä kivihiili soveltuu heikosti. Mikäli esimerkiksi metsähakkeen käyttötavoitteesta jäädään 1 TWh, niin tämän energiamäärän korvaamiseksi energiaturpeella tuotantopinta-alaa tarvitaan noin 25 hehtaaria. Ympäristöturvetta tuotetaan nykyisin noin 51 hehtaarin alalta. Ympäristöturpeen kysynnän kasvaessa tuotantoalaa tarvitaan vuonna 22 noin 1 4 hehtaaria, josta tuotannosta poistuva ala huomioon ottaen uutta tuotantoalaa on runsaat 83 hehtaaria. Eniten käyttötarve kasvaa maataloudessa ja erilaisina kasvualustoina. Taulukossa esitetään yhteenveto turveteollisuuden tuotantoalan tarpeesta vuonna 22. Kaikkiaan turvetuotantoalaa tarvitaan lähes 81 hehtaaria., josta vähän yli 7 hehtaaria on energiaturpeelle ja runsaat 1 hehtaaria ympäristö- ja kasvuturpeelle. Täysin uutta tuotan-
2 (41) toalaa, kun nykyisestä tuotantoalasta poistuva ala otetaan huomioon, tarvitaan runsaat 58 hehtaaria. Vuosi 29 Vuosi 22 Tuotantoala, ha Tuotantoalan tarve, ha Poistunut ala Uutta tuotantoalaa Energiaturve 57673 745 37156 49933 Ympäristö- ja kasvuturve 5148 142 351 8323 Yhteensä 62821 887 427 58256 Vuoden 22 jälkeen turpeen tuotantoalaa tarvitaan vähintään tuotannosta poistuvan pintaalan verran. Vuoden 22 jälkeen vuoteen 25 mennessä turveteollisuuden tarvitsema tuotantoala on 12 hehtaaria perustuen siihen, että turvetuotantoalueelta voidaan tuottaa turvetta keskimäärin kahdenkymmenen vuoden ajan.
21 (41) Liite 1/1 Turvetta käyttäviä voimalaitoksia, turpeen käyttö yli 2 GWh Laitos Oulun Energia Oy Oy Alholmens Kraft Ab Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen voimalaitos Kanteleen Voima Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Porin Prosessivoima Oy Kuopion Energia Stora Enso Oy, Oulu Stora Enso Oy, Kemi Tampereen Sähkölaitos Oy Rovaniemen Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy Porin Lämpövoima Oy Kainuun Voima Oy, Kajaani PVO-Laanila Voimala M-Real Oy, Simpele Jämsänkosken Voima Oy Tornion Voima Oy UPM-Kymmene Oy, Tervasaari Forssa Energia Oy Mäntän Energia Oy Powerflute Oy Savon Sellu Oy Kokkola Power AB Fortum, Joensuun voimalaitos Kokkolan Voima Oy UPM-Kymmene, Kaipola Kymin Voima Oy Äänevoima Oy Kunta Oulu Pietarsaari Seinäjoki apavesi Jyväskylä Pori Kuopio Oulu Kemi Tampere Rovaniemi Mikkeli Pori Kajaani Oulu Rautjärvi Jämsänkoski Tornio Valkeakoski Forssa Mänttä Kuopio Kokkola Joensuu Kokkola Jämsä Kuusankoski Äänekoski
22 (41) Liite 1/2 Nyt rakenteilla olevia voimaloita Laitos Jyväskylän Voima Oy Kaukaan Voima Oy Keravan Energia Oy Nivalan Kaukolämpö Oy Kemijärven Kaukolämpö Oy Keuruun Voima Oy Tammisaaren Energia Kunta Jyväskylä Lappeenranta Kerava Nivala Kemijärvi Keuruu Raasepori 21 - luvulla uusia voimaloita tai voimaloiden saneeraushankkeita Laitos Kunta Kommentti Kuopion Energia Oy Kuopio Uusi voimala korvaa vanhan Järvenpää Järvenpää Uusi voimala Rovaniemen Energia Oy Rovaniemi Uusi voimala, tehon nosto Tampereen Sähkölaitos Oy Tampere Uusi voimala korvaa vanhan Lahti Energia Lahti Jätten kaasutus ja poltto Hämeenkyrö, Metsä-Serla Hämeenkyrö Uusi voimala Mäntän Energia Oy Mänttä Voimalan saneeraus PVO Kristiina Kristiinan kaupunki Uusi monipolttoainekattila Oulun Energia Oulu Voimalan saneeraus Oulu Oulu Jätteenpoltto Turku Turku Uusi voimala Vaskiluodon Voima Oy, Vaasa Vaasa Biomassan kaasutus Biodiesel hankkeet kolme yksikköä eri maakuntiin
23 (41) Liite 2: Maakuntien tiedot UUSIMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 76 Teknisesti käyttökelpoinen suo 5382 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 39 277 487 55 Energiaturpeen tuotantoala, ha 8 5 15 2 Maakunnan tuotantoalan tarve, ha 91 645 1134 1174 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 83 595 984 974 Energiaturpeen tuotantoala, ha 8 5 15 2 - tuotannosta poistuva 2 8 8 - uutta tuotantoalaa 44 15 2 Ympäristöturve, ha 92 1 15 19 - tuotannosta poistuva 5 3 55 - uutta tuotantoalaa 13 88 153 Turvetuotantoala, ha 1 15 3 39 - tuotannosta poistuva 7 38 63 - uutta tuotantoalaa 57 238 353 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Turvetuotantoala - uutta tuotantoalaa
24 (41) ITÄ-UUSIMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 129 Teknisesti käyttökelpoinen suo 186 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 4 74 76 79 Energiaturpeen tuotantoala, ha 93 1 15 2 Maakunnan tarve, ha 8 167 173 18 Tuotetaan muille maakunnille, ha 85 2 nkintaan muilta maakunnilta, ha 67 23 Energiaturpeen tuotantoala, ha 93 1 15 2 - tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa 7 57 17 Ympäristöturve, ha - tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa Turvetuotantoala, ha 93 1 15 2 - tuotannosta poistuva - uutta tuotantoalaa 7 57 17 25 2 15 1 5 Turvetuotantoala - uutta tuotantoalaa
25 (41) VARSINAIS-SUOMI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 137 Teknisesti käyttökelpoinen suo 2 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 186 255 49 5 Energiaturpeen tuotantoala, ha 146 2 5 7 Maakunnan tarve, ha 433 593 114 1163 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 287 393 64 463 25 21 215 22 Energiaturpeen tuotantoala, ha 146 2 5 7 - tuotannosta poistuva 15 92 146 - uutta tuotantoalaa 69 446 7 25 21 215 22 Ympäristöturpeen tuotantoala, ha 333 36 53 67 - tuotannosta poistuva 18 18 197 - uutta tuotantoalaa 45 35 534 25 21 215 22 Turpeen tuotantoala, ha 479 56 13 137 - tuotannosta poistuva 33 2 343 - uutta tuotantoalaa 114 751 1234 16 14 12 1 8 6 4 2 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
26 (41) SATAKUNTA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 195 Teknisesti käyttökelpoinen suo 37595 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 1311 1861 1766 1733 Energiaturpeen tuotantoala, ha 3598 4 4 4 Maakunnan tarve, ha 348 4328 417 43 Tuotetaan muille maakunnille, ha 55 nkintaan muilta maakunnilta, ha 328 17 3 Energiaturpeen tuotantoala, ha 3598 4 4 4 - tuotannosta poistuva 167 1 1834 - uutta tuotantoalaa 569 142 2236 Ympäristöturve, ha 117 126 186 237 - tuotannosta poistuva 63 378 694 - uutta tuotantoalaa 153 168 1894 Turpeen tuotantoala, ha 4768 526 586 637 - tuotannosta poistuva 23 1379 2528 - uutta tuotantoalaa 722 2471 413 7 6 5 4 3 2 1 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.
27 (41) KANTA-HÄME Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 88 Teknisesti käyttökelpoinen suo 1726 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 43 454 454 47 Energiaturpeen tuotantoala, ha 258 4 6 8 Maakunnan tarve, ha 999 155 156 192 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 741 655 456 292 Energiaturpeen tuotantoala, ha 258 4 6 8 - tuotannosta poistuva 12 71 13 - uutta tuotantoalaa 154 41 672 Ympäristöturve, ha 399 43 63 81 - tuotannosta poistuva 22 129 237 - uutta tuotantoalaa 53 36 648 Turpeen tuotantoala, ha 657 83 123 161 - tuotannosta poistuva 33 2 367 - uutta tuotantoalaa 26 761 132 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
28 (41) PIRKANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 224 Teknisesti käyttökelpoinen suo 22541 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 197 1519 1395 1338 Energiaturpeen tuotantoala, ha 2252 24 26 29 Maakunnan tarve, ha 4581 3532 3243 3111 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 2329 1132 643 211 Energiaturpeen tuotantoala, ha 2252 24 26 29 - tuotannosta poistuva 143 86 1577 - uutta tuotantoalaa 291 128 2225 Ympäristöturve, ha 665 72 16 135 - tuotannosta poistuva 36 215 394 - uutta tuotantoalaa 91 61 179 Turpeen tuotantoala, ha 2917 312 366 425 - tuotannosta poistuva 179 175 1971 - uutta tuotantoalaa 382 1818 334 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.
29 (41) PÄIJÄT-HÄME Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 66 Teknisesti käyttökelpoinen suo 4245 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 483 374 387 41 Energiaturpeen tuotantoala, ha 142 2 4 7 Maakunnan tarve, ha 1123 869 9 932 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 981 669 5 232 Energiaturpeen tuotantoala, ha 142 2 4 7 - tuotannosta poistuva 14 82 142 - uutta tuotantoalaa 126 34 7 Ympäristöturve, ha 17 2 3 3 - tuotannosta poistuva 1 5 1 - uutta tuotantoalaa 4 18 23 Turpeen tuotantoala, ha 159 22 43 73 - tuotannosta poistuva 15 87 152 - uutta tuotantoalaa 13 358 723 8 7 6 5 4 3 2 1 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
3 (41) KYMENLAAKSO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 96 Teknisesti käyttökelpoinen suo 9344 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 621 534 534 784 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1513 18 24 24 Maakunnan tarve, ha 1444 1242 1243 1822 Tuotetaan muille maakunnille, ha 69 558 1157 578 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha 1513 18 24 24 - tuotannosta poistuva 17 641 1176 - uutta tuotantoalaa 394 1528 263 Ympäristöturve, ha 29 31 46 59 - tuotannosta poistuva 16 94 172 - uutta tuotantoalaa 36 264 472 Turpeen tuotantoala, ha 183 211 286 299 - tuotannosta poistuva 123 735 1348 - uutta tuotantoalaa 43 1792 2535 35 3 25 2 15 1 5 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.
31 (41) ETELÄ-KARJALA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 94 Teknisesti käyttökelpoinen suo 18847 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 26 126 131 126 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1263 15 15 15 Maakunnan tarve, ha 65 293 347 293 Tuotetaan muille maakunnille, ha 658 nkintaan muilta maakunnilta, ha 143 1547 143 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1263 15 15 15 - tuotannosta poistuva 62 374 686 - uutta tuotantoalaa 299 611 923 Ympäristöturve, ha 79 9 13 16 - tuotannosta poistuva 4 26 47 - uutta tuotantoalaa 15 77 128 Turpeen tuotantoala, ha 1342 159 163 166 - tuotannosta poistuva 67 4 733 - uutta tuotantoalaa 315 688 151 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa.
32 (41) ETELÄ-SAVO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 283 Teknisesti käyttökelpoinen suo 21427 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 853 796 764 751 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1771 2 22 24 Maakunnan tarve, ha 2132 1989 199 1877 Tuotetaan muille maakunnille, ha 11 291 523 nkintaan muilta maakunnilta, ha 361 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1771 2 22 24 - tuotannosta poistuva 114 683 1252 - uutta tuotantoalaa 343 1112 1881 Ympäristöturve, ha 75 8 12 15 - tuotannosta poistuva 4 24 44 - uutta tuotantoalaa 9 69 119 Turpeen tuotantoala, ha 1846 28 232 255 - tuotannosta poistuva 118 77 1296 - uutta tuotantoalaa 352 1181 2 3 25 2 15 1 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa 5
33 (41) POHJOIS-SAVO Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 282 Teknisesti käyttökelpoinen suo 39992 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 2245 2243 215 188 Energiaturpeen tuotantoala, ha 3529 35 43 43 Maakunnan tarve, ha 597 594 5539 4948 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 2378 244 1239 648 Energiaturpeen tuotantoala, ha 3529 35 43 43 - tuotannosta poistuva 237 142 263 - uutta tuotantoalaa 28 2191 3374 Ympäristöturve, ha 17 18 27 34 - tuotannosta poistuva 9 55 11 - uutta tuotantoalaa 19 155 271 Turpeen tuotantoala 3699 368 457 464 - tuotannosta poistuva 246 1475 274 - uutta tuotantoalaa 227 2346 3645 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
34 (41) POHJOIS-KARJALA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 437 Teknisesti käyttökelpoinen suo 8124 Vuosi Energiturpeen käyttötarve, GWh 997 64 577 594 Energiaturpeen tuotantoala, ha 2352 25 27 27 Maakunnan tarve, ha 2769 1778 164 1651 Tuotetaan muille maakunnille, ha 722 196 149 nkintaan muilta maakunnilta, ha 417 Energiaturpeen tuotantoala, ha 2352 25 27 27 - tuotannosta poistuva 18 179 1978 - uutta tuotantoalaa 328 1427 2326 Ympäristöturve, ha 173 19 27 35 - tuotannosta poistuva 9 56 13 - uutta tuotantoalaa 26 153 28 Turpeen tuotantoala, ha 2525 269 297 35 - tuotannosta poistuva 189 1135 281 - uutta tuotantoalaa 354 158 266 35 3 25 2 15 1 5 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
35 (41) KESKI-SUOMI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 38 Teknisesti käyttökelpoinen suo 43833 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 22 3696 3521 3477 Energiaturpeen tuotantoala, ha 3599 6 65 65 Maakunnan tarve, ha 54 924 883 8691 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 145 324 233 2191 Energiaturpeen tuotantoala, ha 3599 6 65 65 - tuotannosta poistuva 232 1391 2551 - uutta tuotantoalaa 2633 4292 5452 Ympäristöturve, ha 312 34 5 63 - tuotannosta poistuva 17 11 185 - uutta tuotantoalaa 45 289 53 Turpeen tuotantoala, ha 3911 634 7 713 - tuotannosta poistuva 249 1492 2736 - uutta tuotantoalaa 2678 4581 5955 8 7 6 5 4 3 2 1 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
36 (41) ETELÄ-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 444 Teknisesti käyttökelpoinen suo 76658 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 2957 2655 2387 2395 Energiaturpeen tuotantoala, ha 15377 1538 154 154 Maakunnan tarve, ha 6959 6247 5617 5636 Tuotetaan muille maakunnille, ha 8418 9133 9783 9764 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha 15377 1538 154 154 - tuotannosta poistuva 754 4523 8292 - uutta tuotantoalaa 757 4546 8315 Ympäristöturve, ha 629 68 1 127 - tuotannosta poistuva 34 23 373 - uutta tuotantoalaa 85 574 114 Turpeen tuotantoala, ha 166 166 164 1667 - tuotannosta poistuva 788 4726 8665 - uutta tuotantoalaa 842 512 9329 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
37 (41) POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 136 Teknisesti käyttökelpoinen suo 23539 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 268 262 254 251 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1 5 5 5 Maakunnan tarve, ha 6136 4852 4832 4825 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 6126 482 4782 4775 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1 5 5 5 - tuotannosta poistuva 5 1 1 - uutta tuotantoalaa 45 5 5 Ympäristöturve, ha 116 13 18 23 - tuotannosta poistuva 6 38 69 - uutta tuotantoalaa 2 12 183 Turpeen tuotantoala, ha 126 18 23 28 - tuotannosta poistuva 12 48 79 - uutta tuotantoalaa 66 152 233 3 25 2 15 1 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa 5.
38 (41) KESKI-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 238 Teknisesti käyttökelpoinen suo 443 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 731 515 557 517 Energiaturpeen tuotantoala, ha 1961 19 19 19 Maakunnan tarve, ha 1761 1242 1342 1246 Tuotetaan muille maakunnille, ha 2 658 558 654 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha 1961 19 19 19 - tuotannosta poistuva 96 574 153 - uutta tuotantoalaa 35 513 992 Ympäristöturve, ha 67 7 11 14 - tuotannosta poistuva 4 22 4 - uutta tuotantoalaa 7 65 113 Turpeen tuotantoala, ha 228 197 21 24 - tuotannosta poistuva 99 596 193 - uutta tuotantoalaa 41 578 115 25 2 15 1 5 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
39 (41) POHJOIS-POHJANMAA Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 1671 Teknisesti käyttökelpoinen suo 224541 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 6487 6967 6682 6638 Energiaturpeen tuotantoala, ha 12447 14 155 158 Maakunnan tarve, ha 16633 17863 17134 1722 Tuotetaan muille maakunnille, ha nkintaan muilta maakunnilta, ha 4186 3863 1634 25 21 215 22 Energiaturpeen tuotantoala, ha 12447 14 155 158 - tuotannosta poistuva 818 491 91 - uutta tuotantoalaa 2371 7963 12354 Ympäristöturve, ha 45 44 64 82 - tuotannosta poistuva 22 131 24 - uutta tuotantoalaa 57 366 655 Turpeen tuotantoala,ha 12852 1444 1614 1662 - tuotannosta poistuva 84 541 9241 - uutta tuotantoalaa 2428 8329 139 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa
4 (41) KAINUU Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 95 Teknisesti käyttökelpoinen suo 115368 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 493 516 582 6 Energiaturpeen tuotantoala, ha 26 2 2 2 Maakunnan tarve, ha 1297 1357 1531 1579 Tuotetaan muille maakunnille, ha 763 643 469 421 nkintaan muilta maakunnilta, ha Energiaturpeen tuotantoala, ha 26 2 2 2 - tuotannosta poistuva 166 997 1827 - uutta tuotantoalaa 16 937 1767 Ympäristöturve, ha 73 8 12 15 - tuotannosta poistuva 4 24 43 - uutta tuotantoalaa 11 71 12 Turpeen tuotantoala, ha 2133 28 212 215 - tuotannosta poistuva 17 12 187 - uutta tuotantoalaa 117 17 1887 25 2 15 1 Turpeen tuotantoala, ha - uutta tuotantoalaa 5
41 (41) LAPPI Suotiedot Hehtaaria Metsätieteellinen suo 388 Teknisesti käyttökelpoinen suo 413857 Vuosi Energiaturpeen käyttötarve, GWh 193 1923 2514 2238 Energiaturpeen tuotantoala, ha 5294 54 6 6 Maakunnan tarve, ha 5215 5198 6796 648 Tuotetaan muille maakunnille, ha 79 22 nkintaan muilta maakunnilta, ha 796 48 Energiaturpeen tuotantoala, ha 5294 54 6 6 - tuotannosta poistuva 262 157 2878 - uutta tuotantoalaa 368 2276 3584 Ympäristöturve, ha 83 9 13 17 - tuotannosta poistuva 4 27 49 - uutta tuotantoalaa 11 74 136 Turpeen tuotantoala, ha 5377 549 613 617 - tuotannosta poistuva 266 1597 2927 - uutta tuotantoalaa 379 235 372 7 6 5 4 3 2 1 Turpeen tuotantoala - uutta tuotantoalaa