JARTEK uutiset ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 2010 sivu 3 Uusia haasteita kohti sivu 8 Röntgen tuo tehoa tukkilajitteluun sivu 11 Jartekin yhteistyökuviot saavat jatkoa JARTEK
JARTEK uutiset Pysyvää on vain muutos Uusia haasteita kohti Pääkirjoitus Teksti: Heikki Sonninen Teksti: Jukka Nousjoki Jokainen aamu on loppuelämämme ensimmäinen. Uusia valintoja ja päätöksiä voi tehdä joka päivä. Sahateollisuus ei joistain merkeistä huolimatta ole vielä palannut toivomallemme tasolle ainakaan investointien valossa. Yhteinen Osakeyhtiö Suomemme on ennen näkemättömien haasteiden edessä. Työikäinen väestö pienenee ja huoltosuhde huononee samalla, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy. Kehittyvät maat ottavat heille kiistatta kuuluvaa osaa yhteisen maapallomme hyvinvointikakusta. Vaikka Suomi on luokiteltu lähes kaikilla mittareilla yhdeksi parhaiten pärjäävistä maista, on meilläkin vielä paljon parannettavaa moni haluaisi lisätä vielä kulutustakin. Onneksi kansainvälinen taloudellinen toiminta ei ole nollasummapeliä. Se, että kehittyvät maat menestyvät, avaa meille itse asiassa runsaasti uusia mahdollisuuksia. Suomen väestö on vain noin yhden prosentin EU:n ja alle promillen maapallon väestöstä, joten meidän tuotteillemme löytyy aina tilaa maailmanmarkkinoilta. Menestyäksemme globaaleilla markkinoilla on meidän oltava vikkeliä ja joustavia. Vastuu koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta kuuluu sekä yhteiskunnalle että yrityksille. Sopimusjärjestelmämme on oltava niin joustava, että töitä voidaan tehdä silloin, kun niitä maailmalta löytyy, ja huilata sitten hiljaisempina aikoina. Tuotekehityksemme ja markkinointimme on suunnattava siniselle merelle, kohti uusia aluevaltauksia, koska massamarkkinoilla kilpailu esim. kiinalaisten kanssa onnistuu vain todella harvinaisissa tapauksissa. Kun ympäristöä pilaavalle tuotannolle saadaan maailmanlaajuisesti oikea hinta, paranee kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kilpailukyky merkittävästi. Puun käyttö esim. rakentamisessa lähtee kasvuun, mikä tulee avaamaan alan kaikille toimijoille uusia mahdollisuuksia. Puunjalostuksella on Suomessa pitkät perinteet ja vankka osaaminen sekä teknologiassa, laitevalmistuksessa että tuotannossa. Kun kestävän kehityksen mukaisille tuotteille tulee uutta kysyntää, siihen on reagoitava ripeästi ja joustavasti ja otettava huomioon asiakkaiden muuttuvat arvot ja tarpeet. Jartek on valinnut omiksi painopistetuotteikseen nopeat, automaattiset sahatavaran lajittelu- ja paketointilaitokset ja suurikapasiteettiset kanavakuivaamot. Näillä alueilla aiomme jatkossa olla vähintään Euroopan laajuisesti merkittävimpiä tekijöitä ja menestyä pitkälle tulevaisuuteen. Puun lämpökäsittelylaitteissa olemme jo nyt maailman markkinajohtaja. Ottakaa meihin yhteyttä, niin voimme yhdessä tutkia, miten voisimme auttaa teitäkin kasvamaan ja menestymään omilla alueillanne. 2 Pääkirjoitus 3 Uusia haasteita kohti 4 Suomen ja Skandinavian markkinoiden eroista 6 Töissä Venäjällä 8 Röntgen tuo tehoa tukkilajitteluun 10 Kaupantekoa ranskalaisittain 11 Jartekin yhteistyökuviot saavat jatkoa 12 Intohimona elämä ja puunjalostus 14 Henkilöstöuutisia JULKAISIJA: YHTEYSTIEDOT: Jartek Oy Svinhufvudinkatu 19 PL 14 15101 Lahti Puh. (03) 787 5400 Fax (03) 787 5282 sales@jartek.fi www.jartek.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Taitto: Jartek Oy Heikki Sonninen Mainostoimisto Poickeus Oy Vaikeuksien keskellä on ollut hienoa huomata kuinka maamme yksityisektori kuitenkin jaksaa uskoa tulevaisuuteen ja tehdä merkittäviä uusia investointeja. Suuri kiitos siitä heille! Jartek on kotimaan ja Venäjän lisäksi panostanut tänä vuonna erityisesti Ruotsin markkinoihin. Avauksemme oli alan konkarin, Mikael Edden, palkkaaminen edustajaksemme. Micken kanssa pääpanostus on aluksi kuivaamomarkkinoissa, mutta toki tulemme toimimaan Ruotsissa koko tuotevalikoimallamme. Elokuiset Göteborgin messut olivat Ruotsin toiminnoillemme oiva avaus. Kokonaistarjontamme kannalta suuri kehitysaskel on yhteistyömme kanadalaisen Comactin kanssa. Comact Equipment Inc. on Pohjois-Amerikan merkittävin laitetoimittaja sahateollisuudelle. Yhdessä heidän kanssaan pystymme toimittamaan yhä suu- Tulevia tapahtumia: rempia ja toimivampia kokonaisuuksia asiakkaillemme. Comactin tuoteperhe laudankäsittelyssä yhdistettynä omaan osaamiseemme tulee olemaan erinomainen paketti tulevaisuudessa. Erityisesti suurnopeuslaitoksissa tulemme olemaan vahvoja yhdessä kanadalaisten kanssa. Comactin monipuolinen sahakonevalikoima on myös jo nyt herättänyt mielenkiintoa. Uskomme tämän uuden vaihtoehdon, Jartek Comact, olevan yksi innovatiivisimmista alallamme. Myynti- ja markkinointiponnisteluja emme ole vaikeina aikoinakaan vähentäneet. Olemme Ruotsin messujen lisäksi olleet myös Pariisissa keväällä sekä syys-lokakuun vaihteessa Moskovassa Venäjän merkittävimmillä messuilla. Lisäksi kotimaassa esittelimme Sahateollisuuspäivillä Hämeenlinnan Aulangolla yhteistyökuvioitamme Comactin kanssa. 2 ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA Kansikuva: Stock.xchng ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 3 2010 24. 25.11. Trämarknaden Karlstad, Ruotsi 2011 Kevät Seminaari Jekaterinburg, Venäjä 30.5. 3.6. Ligna Hannover, Saksa Jartekin ja Comactin yhteisosasto Lesdrevmashin messuilla
Suomen ja Skandinavian markkinoiden eroista Teksti: Klaus Jansson Mikael Edde Jartek solmi keväällä yhteistyösopimuksen laitteidensa edustamisesta ruotsalaisen Edde Competence Provider AB:n kanssa. Edustaja Mikael Eddellä on vuosien kokemus Ruotsin ja Norjan sahateollisuudesta, erityisesti kuivaamoista. Hänen päämajansa on Tukholmassa, josta on kätevä palvella hänelle jo entuudestaan tuttua skandinaavista asiakaskuntaa. Taustaa Ruotsin sahateollisuudessa on meneillään samanlainen rakennemuutos, mikä koettiin Suomessa jo vuosia sitten. Alan yritysten lukumäärä pienenee nopeasti ja yksikkökoko kasvaa. Useat yksityiset sahat ovat yhdistyneet keskenään, laitoksia myydään suurille konserneille ja valitettavasti myös lakkautetaan. Jäljelle jääneiden laitosten kapasiteettia kasvatetaan ripeässä tahdissa. Alan monimuotoisuuden säilymisen kannalta olisi toivottavaa, että Ruotsissa nähtäisiin rakennemuutoksen lopputuloksena myös samanlaisia yksityissahojen menestystarinoita kuin Suomessa. Ruotsissa keskimääräinen laitoskoko on edelleen pienempi kuin Suomessa ja noin 50% sahalaitoksista on yksityisessä omistuksessa. Rakennemuutoksen tuloksena Ruotsissa on kuitenkin jo useita yli 300.000m³ vuosituotantoon yltäviä laitoksia ja suurimmaksi tulee valmistuttuaan nousemaan Södra Timberin Värön laitos 750.000m³ vuosituotannollaan. Sahatavaran tuotantomäärällisesti tarkasteltuna markkinoita dominoivat suuret konsernit kuten SCA, SETRA, VIDA, Södra Timber ja Stora Enso. Norjassa keskimääräinen laitoskoko on Ruotsiakin pienempi ja lähes 80% sahoista on yksityisiä. Selkeästi suurimmat sahatavaran tuottajat ovat Moelven ja Bergene-Holm konsernit. Myös kone- ja laitetoimittajien puolella on Ruotsissa tapahtunut muutoksia. Lukuisten yrityskauppojen seurauksena vakiintuneita toimittajia on poistunut markkinoilta. Esimerkiksi Valmet-kuivaamot ja UTEC yhdistyivät ja muodostivat yhdessä Valutecin. Valutec puolestaan hankki myöhemmin omistukseensa ABBkuivaamot ja viimeisimpänä WSAB:n. Nämä järjestelyt johtivat asiakkaiden kannalta onnettomaan ja epäterveelliseen tilanteeseen, jossa jäljelle jääneelle yritykselle muodostui käytännössä monopoliasema korkealaatuisten RST-kuivaamoiden ja erityisesti kanavakuivaamoiden markkinoilla Ruotsissa. Jartekin Ruotsin edustaja Mikael Micke Edde kertoo: Kyseisten yri- tyskauppojen aikaan toimin yksityisenä kuivaamoalan konsulttina. Heti yrityskauppojen julkistamisen jälkeen asiakkaat tulivat kirjaimellisesti ravistelemaan minua, jotta pitäisin huolen siitä, että alalle saataisiin toinen laadukas toimittaja ja siten aikaiseksi normaali kilpailutilanne. Allekirjoitettuani keväällä Jartekin kanssa edustussopimuksen olen voinut tyytyväisyydellä ilmoittaa asiakkaille pitäneeni lupaukseni. Lähtökohtaisesti edustan Jartekia Ruotsissa ja Norjassa, mutta tarvittaessa avustan päämiestäni muillakin markkinoilla. Jartekin kyky kokonaistoimituksiin on alalla ainutlaatuista ja kuivaamo-osaamisen lisäksi tämä seikka on herättänyt suurta huomiota Ruotsissa." Kuvat: VIEREISELLÄ SIVULLA Vasemmalla: Mikael Edden toimisto on Tukholmassa. Oikealla: Klaus Jansson, Heikki Sonninen ja Mikael Edde Jartekin toimistolla. Maissa ja asiakkaissa on eroa Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat molemmat EU-maita ja työturvallisuusmääräysten tulisi olla lähes yhteneväiset, ovat käytännön turvallisuusvaatimukset Ruotsissa huomattavasti Suomea tiukemmat. Turvallisuusajattelu on myös jalkautettu käytännön tasolle ihailtavalla tavalla. Ruotsissa ajellessa jokainen suomalainen ihastelee siistejä ja hyvin hoidettuja pihoja. Siellä ei näy meillä niin tyypillisiä romuvarastoja takapihoilla. Sama silmiinpistävä siisteys vallitsee myös sahalaitoksilla. Ruotsalaisesta sahanjohtajasta on täysin luontevaa poimia muutama roska laitoksella kävellessään; hänen suomalainen kollegansa saattaisi korkeintaan potkaista roskan pois silmistä. Koneita ja laitteita hankkiessaan ruotsalaiset asiakkaat keskittyvät suomalaisia virkaveljiään tarkemmin yksityiskohtiin, myös muotoilu- ja ulkonäkökysymykset ovat tärkeitä. Perinteisesti Suomessa on riittänyt, että laitos toimii hyvin eikä laitteen muotoilu ole tainnut ratkaista montaakaan tämän alan kauppaa. Tässä asiassa olemme menossa ruotsalaiseen suuntaan. Hieman liioitellen sanottuna tutulle suomalaiselle asiakkaalle voi tarjoukseksi riittää paperi, jossa lukee esim. kuivaamoiden määrä, kapasiteetti ja hinta. Ruotsalaiset asiakkaat haluavat sen sijaan tietää laitoksesta pienintä yksityiskohtaa myöten aivan kaiken, myös takuuarvot asetetaan huomattavasti tarkemmin kuin Suomessa. Siinä missä suomalaiselle asiakkaalle riittää kuivaamon puhaltimien lukumäärä ja tehot, haluaa ruotsalainen asiakas tietää mm. puhaltimien siipien materiaalin ja lukumäärän, ilmanopeudet ja paine-erot eri tilanteissa. Tässä suhteessa norjalaiset asiakkaat ovat vieläkin tarkempia. Sikäläistä asiakasta saattaa palavasti kiinnostaa esimerkiksi onko ilma-esteiden viirat kiinnitetty M6 vai M8 pulteilla. On kuitenkin epärelevanttia kysyä, mikä näistä kolmesta erilaisesta tavasta kilpailuttaa toimittajia on oikea, sillä asiakas on aina oikeassa. 4 ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 5
Töissä Venäjällä Teksti: Anna-Maija Ahokas Venäjän työkomennukselle lähtevän eteen voi tulla mitä tahansa, mutta ei mitään sellaista, mistä ei selviäisi. Työ on yleensä hyvin motivoivaa ja palkitsevaa, sillä päivät ovat mielenkiintoisia ja haastavia. Oikea asenne kaiken A ja O Miehet kertovat, että kulttuurishokki olikin käänteinen, sillä juuri mikään ei ollutkaan niin kuin he olivat kuvitelleet, vaan kaikki paljon paremmin. Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa, ja siksi vapaa-ajan ongelmia ei ole. Sahalaitokset perustetaan pikkukyliin, keskelle ei mitään, ja yleensä kylissä ei olekaan huvituksia tai harrastemahdollisuuksia. Katsomme televisiota tai elokuvia. Lähin ravintola on 20 kilometrin päässä Kazlukista ja tiet niin huonoja, että harvoin lähdetään huvittelemaan, toteaa Kurkela. Kumpikaan ei valita jaksamisongelmia, mutta ymmärtävät, että kaikille Venäjällä työskentely ei sovi. Kotona elämän perusasiat pitää olla kunnossa, eikä alkoholin kanssa voi olla pienintäkään ongelmaa. Ongelmat eivät komennuksen aikana häviä mihinkään, vaan tuppaavat tuplaantumaan. Perhe jää yleensä kotiin, sillä pienet kylät eivät tarjoa mitään vaimolle ja lapsille. Kurkela käy Suomessa puolentoista kuukauden välein. Matka Kazlukista kotiin kestää vain päivän verran. Venäjällä ei olla motissa muutenkaan, sillä puhelimet ja Internet toimivat. Työ- ja yksityisasioita hoidetaan parhaiten Skypellä. Venäjälle pitää lähteä rohkeasti ja olla avoin maan kulttuurille ja systeemille. Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy aikanaan. Ja se vain on hyväksyttävä. Suomessa pidetään monia asioita itsestään selvyyksinä, mutta muutaman työkuukauden jälkeen huomaa, että ne eivät olekaan itsestään selvyyksiä vaikkapa Venäjällä. Komennusten jälkeen asioita katsoo uudesta vinkkelistä, miehet sanovat. Arto Kurkela saattaa kotiutua jo joulukuussa. Raimo Hyystimäki lähtee kuukauden parin sisällä noin puoleksi vuodeksi jälleen Vaninoon valvomaan tuorelajitteluja rimoituslaitoksen jatkotoimitusta. Arto Kurkela on ollut tammikuun lopusta lähtien Komin tasavallassa Kazlukissa. Kylässä on 600 asukasta, kauppa ja hotelli. Kurkela toimii asennuspäällikkönä sahalla, jonne asennetaan tukkilajittelijaa, sahansyöttöä, yhdistelmälaitosta lautalajitteluun, kuivaamoja ja kattilalaitosta. Raimo Hyystinmäki oli valvomassa vuonna 2008 2010 Vaninossa lähellä Tyynenmeren rantaa sahalaitoksen tuorelajittelu-, rimoitus-, kuivalajittelu- ja paketointiasennuksia. Työ itsessään on samanlaista niin Venäjällä kuin Suomessakin, eikä työolosuhteissakaan ole suurta eroa. Mutta totuttelua vaatii työrytmiin sopeutuminen. Suomessa työskennellään aikataulujen mukaan, Venäjällä sovittu aika on venyvämpi käsite. Asiat järjestyvät omalla rytmillään ja siihen on vain sopeuduttava. Muutosta on turha yrittää, se ei onnistu mitenkään, sanovat sekä Kurkela että Hyystinmäki. Venäjää oppii tiiviissä työyhteisössä Monet projekteissa työskentelevät asentajat ovat aikaisemminkin tehneet töitä länsimaalaisten kanssa ja he osaavat marssijärjestyksen. Useat eivät ole aikaisemmin nähneet Jartekin laitteita. Siinä on oma haasteensa, että saa selvitettyä, mistä on kysymys. Välttämättä emme tiedä, osaako työntekijä edes lukea piirustuksia, ja monikaan ei osaa. Asentajissa on paljon hyvin korkeasti koulutettuja, mutta myös sellaisia, joiden koulutuksista ei tiedetä mitään, kertoo Hyystinmäki. Miehet vakuuttavat, että jokainen työpäivä on erilainen ja mielenkiintoinen. Oman lisänsä ja jännityksensä tuovat työkulttuurista johtuvat sovittujen suunnitelmien jatkuvat muutokset. Kumpikaan ei puhu venäjää, mutta kielitaidottomuus ei ole pelottanut. Komennusten aikana he ovat oppineet venäjää jonkin verran, ja ymmärtävät sitä enemmän kuin puhuvat. Työmaapalaverit hoituvat tulkin avulla. Kurkela kehuu venäläisiä mukaviksi ja miellyttäviksi, joiden kanssa tulee hyvin toimeen. Kukaan työmaan työnjohtajista ei ole Kazlukista, ja siksi he kaikki asuvat kylän hotellissa. Väkisinkin miehet hitsautuvat tiiviiksi ryhmäksi. Olosuhteita ei voi moittia, ruoka on hyvää ja asuminen kelvollista. Hyystimäen mukaan olot Venäjällä eivät ole kuin länsimaissa, mutta ihmiset eivät elä kurjuudessa, niin kuin meillä Suomessa usein ajatellaan. Kuvat: VIEREISELLÄ SIVULLA Ylhäällä: Arto Kurkela työmaalla Kazlukissa. Alhaalla: Venäjän työkomennuksella yhteyksiä Suomeen pidetään netin välityksellä. Kuvat: TÄLLÄ SIVULLA Vasemmalla: Raimo Hyystinmäki asennusmiesten keskellä Arkaimissa. Oikealla: Siperian kevättä Ust-Kutissa. 6 ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 7
Röntgen tuo tehoa tukkilajitteluun Teksti: Janne Kovanen, Inray Oy ja Kari Puustinen Jartek Oy laajensi osaamistaan mittaus- ja automaatiolaitteiden osalta viime syksynä hankkimalla omistusta heinolalaisesta Pronor Control Oy:stä sekä mikkeliläisestä Inray Oy:stä. Yhä monimutkaisemmat järjestelmäintegraatiot ja kokonaisuudet vaativat nykyisin laajempaa osaamista, johon Jartek haluaa panostaa. Verkostoituminen alan osaajien kanssa tuo Jartekin palveluvalikoimaan asiakkaiden toivomaa kokonaisvaltaisuutta. sella varustetussa kotelossaan tukkilajitteluradan mittauskuljettimelle, jonka ei tarvitse olla katkaistu. Röntgenlaitteiden vaatimat teholähteet ja suurjännitegeneraattorit sijoitetaan skannerin läheisyyteen lämpimiin laitetiloihin tai laitekonttiin. Suomessa käyttöpaikka vaatii Säteilyturvakeskuksen hyväksynnän, jonka haussa Inray avustaa. Röntgenin avulla tapahtuva tukkipuun laadutus voisi tulevaisuudessa olla myös maksuperuste tukkikaupassa. Tästä hyötyisivät niin laadukkaan tukin toimittaja kuin puuta käyttävä sahalaitos. Erityisesti harvinaisemmat jalopuut myydään maailmalla jopa yksitellen, ja myyntiä varten niistä voitaisiin tarjota ostajalle katsottavaksi röntgenkuva. Myös kokorunkokorjuutekniikkaa käyttävissä maissa katkonta-asemat voisivat hyödyntää röntgeniä katkonnan optimoinnissa. Suurien tukkimäärien katkominen vakiopituuksiin ilman apteerausta tuntuu suomalaisesta näkökulmasta raakaaineen haaskaukselta. Mahdollisuudet tehdä katkonnalla parempaa tulosta ovat ilmeiset, varsinkin, jos samalta katkonta-asemalta viedään tavaraa sekä vaneritehtaille että sahoille. Inray Oy:n päätuotteet liittyvät biomateriaalin läpivalaisuun röntgenteknologialla. Oli kuvattava materiaali sitten tukkia tai biopolttoainetta, voidaan röntgenkuvista kuvantulkinnan avulla kaivaa esiin arvokas tieto tuotantolaitoksen prosessinohjaukseen. Toimitusjohtajaja Janne Kovanen vertaa kuvatulkintaa sairaaloiden tekemään röntgenkuvaukseen, sillä samalla tavalla eri kuvankäsittelyalgoritmeilla puusta etsitään oleellinen tieto ja sen perusteella päätetään jatkohoito. Sydänpuun halkaisija, oksaryhmien määrät ja paikat, vuosirenkaan paksuus, puunosa, siinä varmaan tärkeimmät reilusta paristakymmenestä tukista etsittävästä laatua kuvaavasta asiasta. Ja tietysti röntgenjärjestelmä laaduttaa tukit automaattisesti, arvioi Kovanen yleisesti tärkeimmät röntgenillä etsittävät asiat. Röntgenmittaustekniikka on levinnyt sahoille Ruotsissa ja Suomessa juuri ylivoimaisen suorituskyvyn takia. Millään muulla tekniikalla puun sisälaatua ei toistaiseksi pystytä luotettavasti päättelemään tuotantonopeutta liikkuvasta tukista. Sisälaadun huomioiminen ja tietokoneen tekemä automaattinen lajittelu tuottavat sahalle tasalaatuisen, lajitellun tukkivaraston, josta on hyvä lähteä sahaamaan suunniteltuja tuotteita. Yllätykset vähenevät. Kun haluttu sahatavaraerä valmistuu pienemmästä määrästä oikeaa tukkia, säästyneet tukit ohjautuvat juuri niille oikeaan käyttöön ja toisaalta ajoituksellisesti ei-toivottujen sahatavaralaatujen pyöritys sahan loppupäässä vähenee. Myös sahan asiakkaiden tilaamien täsmätuotteiden tuotanto helpottuu, kun tukkilajittelu pystyy poimimaan tarkoitukseen sopivimmat tukit etukäteen. Satojen prosenttien parannuksia tuotantoon ei ole luvassa, paremminkin prosenttien, kun arvosaantoa kokonaisuudessaan katsotaan, mutta useissa tapauksissa jo se tuo riittävät säästöt, jotta röntgeninvestointi olisi perusteltu. Täytyy myös muistaa, että tukkiraaka-aine on sitä mitä se on, ja tuskin ainakaan Suomessa paranee nykyisestä. Usein oksien takia huonompaa raaka-ainetta sormijatketaan ja tähän käyttöön menevien tukkien tunnistukseen röntgen soveltuu mainiosti. Nykyisin sahoilla käytössä olevat röntgenmittalaitteet tuottavat säteilyn sähkövirran avulla. Inrayn Opmes AX1 -röntgenskanneri käyttää yhtä röntgenputki-ilmaisinparia, mikä säästää laitteisto- ja ylläpitokustannuksia. Laitteisto asennetaan ilmastoidussa, tärinäeristetyssä ja säteilysuojauk- Vasemmalla: Inray Oy:n toimitusjohtaja Janne Kovanen Kuvat: Alhaalla vasemmalla: röntgenkuva mäntytukista Alhaalla oikealla: saman tukin optimointikuva 8 ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 9
Kaupantekoa ranskalaisittain Jartekin yhteistyökuviot saavat jatkoa Teksti: Susanna Bell Teksti: Kari Puustinen Finnso Bois'n Christian Lallia on viimeiset kolme vuotta edustanut Jartekia Ranskassa. Kulttuurierot tulevat esiin kaikessa kanssakäymisessä. Suomalaisten valtti on olla sekä joustavampi kuin saksalainen että luotettavampi kuin italialainen. Ranskalaiset eivät Lallian mielestä edelleenkään taida englantia kunnolla. Jos on pakko puhua englantia, he haluavat tuekseen ranskankielisen henkilön, vaikka sitten vastapuolen agentin. Kielen lisäksi sanotun sisältö voi tuottaa ongelmia. Joskus latinalainen temperamentti on liian suora suomalaiseen makuun. - Ranskalaiset yrittävät puhua ulkomaalaiselle kuin ranskalaiselle ikään. Meidän täytyy välillä puuttua siihen, Lallia kertoo. - Jos suomalaiselle sanoo jotain epämieluista, - oli se totta tai ei -, hän muistaa sen tosi pitkään. Ranskalaiset voivat puolen tunnin päästä olla kavereita taas ja lähteä kaljalle yhdessä: sehän oli vain neuvottelutaktiikka. Lallian mukaan suomalaista ei saa ahdistaa nurkkaan, koska silloin tämä pistää pillit pussiin. Saksalainenkin loukkaantuu, mutta jo varhaisemmassa vaiheessa kuin suomalainen. Suurin osa firmoista, joille Lallia kauppaa suomalaista puunjalostusta, on perheyrityksiä. Johtoa ei saa käsiinsä normaalina työaikana, koska se on tuotantolaitoksella. - Siinä viiden-kuuden maissa iltapäivällä he palaavat toimistolle. Puheluihin tai sähköposteihin ei ehkä vastata heti, muttei se tarkoita, etteikö kiinnostusta olisi. Ranskalaisten kanssa pitää olla joustava. Näin lyödään kilpailijat Suomea ei tunneta yhtä hyvin kuin vaikka Saksaa ja Italiaa, kilpakumppaneitamme puunjalostuslaitteissa. - Toisaalta saksalaisia pidetään ylimielisinä ja joustamattomina. Italialaiset taas lupaavat kuun taivaalta. Suomalaisten tulee olla parempia kuuntelijoita kuin saksalaisten ja tarjota parempi tuote kuin italialaisten, mikä ei ole vaikeata... Italialaiset harjoittavat negatiivista mielikuvamainontaa ja toistelevat, että Suomi ja siis varaosat ovat kaukana. - Kysyn silloin asiakkaalta, kuinka usein on ylipäänsä tarpeen korjata suomalaisia laitteita? Hyvin harvoin. Ja jos jotain sattuu, UPS tuodaan kehiin. Vaikka suomalaiset laitteet menevät harvoin epäkuntoon, kun niin käy, väliaikatietoja ei suomalaiselta huoltotiimiltä tipu. - Italialaiset pitävät paljon meteliä, vaikkeivät olisi edistyneet ollenkaan. Lallia on ottanut tavakseen soittaa suomalaisille ja kysellä, missä mennään, vaikkei ranskalainen asiakas olisi vielä ihmetellytkään. - Suomalaiset työskentelevät hiljaisuudessa ja raportoivat vasta, kun ratkaisu on löydetty. Meidän miehemme Ranskassa Puunjalostukseen erikoistunut nuori insinööri Christian Lallia tapasi sattumalta Rauten agentin Pariisissa parikymmentä vuotta sitten, ja nuorukaiselle aukesi uusi maailma. Kun Lallian esimies jäi eläkkeelle kymmenen vuotta sitten, Lallia jatkoi firmaa. Ranskan lisäksi yritys myy ranskankieliseen Afrikkaan. Tällä hetkellä Finnso Bois'n edustamia yrityksiä ovat Valon Kone, Raute, Veisto, Jartek, Pinomatic, Iomus, Wiesloch, Dynalyse AB ja Prologic. Jartekin edustajana Lallialla tuli tänä vuonna kolme vuotta täyteen. Tuo persoonasi peliin Tärkeintä on henkilökohtaisen luottamuksen rakentaminen: silloin kaikki ovet aukeavat. Suomalaiset ovat tekniikkaorientoituneita ja haluavat mennä suoraan asiaan. - Joskus täytyy ensin jutella eilisestä futismatsista ja lomista. Lallian mukaan on ihan valttikortti tuoda ranskalaiset asiakkaat Suomeen, viedä heidät hiihtämään tai kalaan ja päivän päätteeksi saunaan. - Minun tehtäväni on varmistaa, että kaikista on mukava toimia yhdessä. Ei riitä, että on paras tuote ja sopiva hinta; ranskalaisiin täytyy käyttää psykologiaa ja luoda unelma. Jartek ja kanadalainen Comact Equipment solmivat keväällä yhteistyösopimuksen, joka kattaa Comactin tuotteiden yksinmyynnin Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Comact on alan markkinajohtaja Kanadassa. Comactin päätuotteita ovat sahalinjat, mittarit sekä optimointi sisältäen sekä mittarit että automaation. Lisäksi Comactilta löytyy useita hyviä tuotteita tehokkaaseen tukin ja laudan käsittelyyn. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä sahalinjan toimittajan kanssa, koska se on olennainen osa Jartekin kokonaistoimituksia. Jartekilla uskotaan että kappalenopeudet tulevat kasvamaan Pohjoismaissa, johon taas Comactilta löytyy valmiit ratkaisut. Comactin laitteet kuten Rotary Lug Loader (annostin), servovaste sekä huippunopea trimmeri ovat esimerkkejä tuotteista, jotka sopimuksen myötä tulivat myyntivalikoimaamme. Comact taas saa sopimuksen myötä lisää myyntivoimaa sekä Pohjoismaihin että Venäjälle. Pohjoismaissa Comactilla on ollut myyntiagentti, jonka sopimus luonnollisesti päättyi. Comactin tuotteita voi tällä Comact pähkinänkuoressa: Yli 80 vuotta vanha yritys 300 työntekijää 3 tehdasta ja 3 haarakonttoria Yrityksen omistaa pääsääntöisesti 5 johtajaa sekä 13 pienosakasta, jotka hekin ovat töissä Comactilla Liikevaihto n. 50 MEUR hetkellä nähdä Kuhmo Oy:llä pienpuusahansyötön sekä sahalinjan muodossa. Tuorein toimitus löytyy Keitele Timberiltä, joka on samalla ensimmäinen yhteisprojekti Comactin ja Jartekin välillä. Sopimuksen myötä toiminta ei ole enää agenttipohjaista, vaan Jartek on projektien kokonaistoimittaja ja samalla vastuussa laitosten myynnistä, asennuksista sekä käyttöönotoista. Toinen suurista laitevalmistajista Pohjois-Amerikassa Visiona olla maailman suurin laitevalmistaja sahateollisuudessa Comactin log turner 10 ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 11
Intohimona elämä ja puunjalostus Teksti: Anna-Maija Ahokas Jartekin toimitusjohtaja Heikki Sonninen täytti keväällä 60 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi häntä pyydettiin haastateltavaksi tämän vuoden lehteemme. Heikki Sonninen sanoo olevansa maalaispoika, jonka identiteetti rakentuu savolaisuuteen. Hän yrittää säilyttää puheessaan edes hiukan murretta. Savolaisille niin kuuluisa pätemisen tarve on kuulemma iän myötä ihan itsekseen vähentynyt. Opiskeluaikana puhuin savoa, mutta se aiheutti vakavia uskottavuusongelmia, ja niinpä opettelin puhumaan samoin kuin muut Helsingin seudulla. Iisalmessa käyntien aikana murre ei enää tartu kovin hyvin, sillä olen ollut sen vaikutusalueen ulkopuolella jo 40 vuotta. Sonninen omistaa sen verran humisevaa, että pääsee risusavottaan ja postilaatikkoon tipahtaa Metsälehti. Näin hän seuraa asioita niin metsänomistajana kuin puuteollisuuden edustajana. Kaksoisroolista on etua nykyisessäkin työssä. Venäjänkielen taito vaikutti urakehitykseen Sonnisen venäjänkielen taito on peräisin Leningradista. Päästyään ylioppilaaksi hän haki Otaniemen Teknilliseen Korkeakouluun. Pääsykokeiden jälkeen Sonninen istui iltaa armeijakaverinsa kanssa. Silmiin osui mainos, jossa kerrottiin valtion myöntävän ensimmäistä kertaa stipendejä Leningradin Teknilliseen Korkeakouluun. Venäjää taitamattomat pojat muistivat vielä aamulla, mitä illalla oli sovittu ja lähettivät hakemukset. Opiskelut Otaniemessä olivat jo alkaneet, kun saimme tiedon myönnetyistä stipendeistä. Luulen, että porvarillisuus iski kaveriini, ja niinpä lähdin reissuun ilman kaveriani, mutta yhdessä viiden muun teekkarin kanssa. Uutta insinööripolvea kasvattamassa Leningradin Teknillisen Korkeakoulun valmistavassa tiedekunnassa opin venäjän alkeet yhdessä yli 30 kansallisuutta edustavien opiskelijoiden kanssa. Kun aikaa kului elämänkin opiskeluun, niin halusin parantaa kielitaitoani ja jatkoin vielä Harkovan yliopistossa vajaat kaksi lukukautta ydinfysiikkaa, ennen kuin palasin Otaniemeen päättämään opintoni. Harkovassa olin ainoa suomalainen, mikä merkittävästi tehosti kielen oppimista. Sonninen kertoo, että kepulaisessa suvussa häntä pidettiin täysin kommunismiin hurahtaneena, sillä elettiinhän Suomessa vahvaa taistolaisuuden aikaa. Mutta politiikka ei määritellyt opiskelupaikkaa. Kun sotaveteraani-isä kehotti hyödyntämään stipendin, oli lähtöpäätös helppo. Sonnisen ura alkoi Insinööritoimisto Sassicon Oy:ssä, joka on ainoa yritys, missä hän on tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Diplomityö valmistui Mallasjuoman Heinolan tehtaalla. Lahteen hän päätyi 30 vuotta sitten, kun Mallasjuoma tarjosi sieltä tehdaspalvelupäällikön paikkaa. Starckjohannilla Sonninen viihtyi Venäjän projektipäällikkönä vain reilut puoli vuotta, sillä hän huomasi, että clearing-kauppa on kuolevaa kansanperinnettä. Potkutkin Sonninen on saanut. Kone Oy:n Iskukonedivisioonan Itä-Euroopan myyntipäällikön tehtävästä tuli lähtö kuukauden rupeaman jälkeen, kun Outokumpu osti Iskukoneen. Töitä tarjottiin Outokummun Espoon konttorilta, mutta pääkaupunkiseudulle muutto ei kiinnostanut. Lyhyen työttömyysjakson jälkeen pääsin Kone Woodille, ja siitä alkoi nyt 25 vuotta kestänyt urani projektibisneksessä. Yksitoista vuotta Koneella oli elämäni antoisin korkeakoulu, sillä kaikki yritys- ja projektitoimintaan liittyvä osaamiseni on tavalla tai toisella peräisin sieltä. Jartekilla Sonninen on ollut 13 vuotta. Vuonna 2002 silloinen pieni Tekmawood Oy osti suuremman Järmen. Tämä kahden firman yhdistäminen on minun kovin juttuni tässä yhtiössä. Saimme oston myötä uskottavuutta ja pystyimme lähtemään kunnolla Venäjän markkinoille. Sattumat ja onni Vaikka Sonninen ei jaottelekaan tarkasti päiväänsä työ- ja vapaa-aikaan, pitää hän tärkeänä työn ulkopuolisen elämän olemassa oloa. Hän harrastaa Heikki Sonninen poikansa kanssa rakennushommissa mökillä remontteja; käsillä tekemistä. Mökillä hänellä on yleensä meneillään vähintään 2 3 rakennusprojektia. Nyt remontoidaan myös pojan asuntoa. Nykyään Sonninen asuu kahdestaan vaimonsa kanssa. Heidän kolme lastaan ovat omillaan ja lastenlapsiakin on jo kaksi, tyttärentytär Inka ja vastasyntynyt tyttövauva. Sonnisen mottona on Frank Sinatran tunnetuksi tekemä My way. Hän sanoo, että elämälle pitää antaa tilaa, ja silloin tapahtuu myös onnellisia sattumia. Ei pitäisi luoda liian tarkkaa kuvaa siitä, mitä haluaa, sillä elämä ei kulje suunnitelmien mukaan. Meillä on liian usein tapana asettaa tavoitteet ylemmäksi kuin kykymme edellyttävät. Jos omiin päämääriin ei sitten pääsekään, maailma kaatuu pahasti päälle. Ja aina tarvitaan myös onnea. Sonninen harmittelee harrastavansa liikuntaa aivan liian vähän. Tulevaisuuden tavoitteena onkin lisätä liikuntaa. Ja vaikka töissä matkavuorokausia on ollut 60 80 vuodessa viimeisten 25 vuoden aikana, niin siitä huolimatta hän aikoo toteuttaa matkan Nepaliin, jossa Harkovan aikainen opiskelutoveri toimii professorina Katmandun yliopistossa. 12 ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 13
Henkilöstöuutisia JARTEK MYYNTI Leo Raatikainen aloitti elokuun alussa Jartekin sahapuolella projektipäällikkönä. Leon syksy on kulunut Keitele Timberin tuorelajittelulaitosprojektin parissa. Heikki Nurminen aloitti syyskuun alussa työt Jartekilla. Hänen työnkuvanaan on Venäjän projektikoordinaattorina toimiminen. Heikki viettää noin puolet työviikostaan Jartekin Pietarin konttorilla. Mikael Edde aloitti Jartekin edustajana keväällä Ruotsissa ja Norjassa. Hänen konttorinsa on Tukholmassa. Toimitusjohtaja Heikki Sonninen Puh. 0500 710 457 Myyntijohtaja Jukka Nousjoki Puh. 050 330 7888 Markkinointiassistentti Veera-Kaisa Sjöblom Puh. 044 588 0180 Projektiosaston johtaja Risto Hänninen Puh. 050 570 0422 Sahalaitokset Kari Puustinen Puh. 050-313 7370 Jatkojalostus ja varaosat Pekka Kuuslahti Puh. 050 340 2776 Puutavarakuivaamot Pertti Kähkönen Puh. 0500 357 048 Lämpökäsittelylaitokset Timo Tetri Puh. 050 302 1803 Suunnittelupäällikkö Petri Järvinen Puh. 050 548 5001 Vienti Klaus Jansson Puh. 040 500 2299 Jartek Puh. (03) 787 5400 Fax (03) 787 5282 Käyntiosoite: Svinhufvudinkatu 19, Lahti Käyntiosoite tuotanto: Pajaniemenkatu 3, Lahti Postiosoite: PL 14, 15101 LAHTI www.jartek.fi 14 ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA
Jartek ja Comact yhdessä enemmän JARTEK on aloittanut yhteistyön kanadalaisen Comact Equipmentin kanssa. Comactin kompaktit sahakoneet ja -linjat sekä huippunopeat tukkien- ja laudankäsittelylaitteet täydentävät oivallisesti Jartekin laajaa tuoteperhettä. Yhteistyön myötä olemme entistä vahvemmassa asemassa kokonaistoimitusten osaajana. Lisätietoja: myyntipäällikkö Kari Puustinen, 050 313 7370 myyntijohtaja Jukka Nousjoki, 050 330 7888 Svinhufvudinkatu 19, PL 14, 15101 LAHTI > puh. (03) 787 5400 > fax. (03) 787 5282 > sales@jartek.fi > www.jartek.fi