ALS JA RAVITSEMUS R O O P E M Ä K E L Ä R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I

ALS JA RAVITSEMUS R O O P E M Ä K E L Ä R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I

RAVITSEMUS Ruoka on energiaa ja suojaravintoaineita sekä nestettä Lisäksi se on mm. ruoasta nauttimista, ruokakulttuuria, erilaisia makuja, muistoja Ravitsemushoidon onnistumisessa kokonaisuudella merkitystä

KESKEISIÄ ASIOITA ALS vaikeuttaa syömistä, nielemisen vaikeutuminen ja syömisen muuttuminen mahdollisesti työlääksi Nielemishäiriö saattaa johtaa muun muassa aliravitsemukseen tai toistuviin keuhkokuumeisiin Neurologisiin sairauksiin liittyviin nielemishäiriöihin tulisi kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa

RUOAN RIKASTAMINEN Energiaa tavallisista valinnoista Tiheä syöminen, kahden pääaterian lisäksi välipaloja Valinnaksi rasvaisemmat elintarvikkeet (esim. plusmaito/piimä, punainen maito, rasvaisemmat juustot, leikkeleet yms.) Lisätään rasvaa (margariini/öljy/voi) puuron joukkoon, valmistetaan puuro tai velli maitoon Lorautetaan öljyä, kermaa tai käytetään enemmän mm. juustoja ja smetanaa kastikkeisiin, perunasoseeseen, laatikkoruokiin ja keittoihin Pieni ateria tai välipala tulisi syödä 2-3 tunnin välein Pääruualla tulisi syödä aina lihaa, kalaa tai kanaa sekä perunaa, riisiä tai pastaa Ruokajuomana maitoa tai piimää Jälkiruoat tavaksi myös Jaksamisen mukaan leipä ja kasvikset Lisukkeena voi käyttää esim. raejuustoa tai kananmunaa Leivälle runsaasti rasvaa ja leikkeitä, juustoa, maksamakkaraa tai kananmunaa tms Janojuomaksi voi käyttää mehuja, tuoremehuja, mehukeittoja, limonadia tai laimennettua täydennysravintojuomaa

SAKEUTTAMINEN NIELEMISTÄ HELPOTTAMAAN Sakeutusaineita voi lisätä mihin tahansa nesteeseen Sakeuttaa nopeasti, ruoka ei lautasella seistessään paksuunnu lisää Säilyttää ruuan miellyttävän ulkonäön eikä muuta sen makua Ruokaa voi pakastaa, sulattaa tai lämmittää koostumuksen muuttumatta Sopii laktoositonta ja gluteenitonta ruokavaliota noudattaville

TÄYDENNYSRAVINTOVALMIST EET Ravintosisällöltään yksipuoliset jauhemaiset proteiini- ja hiilihydraattilisät esim. Protifar, Resource Energia-jauhe MCT-öljy rasvaemulsiot, esim. Calogen Ravintosisällöltään monipuoliset Jauhemaiset, esim. Nutrison- ja Resourcetäydennysjauhe Juomat, vanukkaat, keitot ja soseet, puurot ja patukat Fresenius, Nutricia, Nestle, Nutrifin

LETKURAVITSEMUS ravitsemus mahalaukkuun gastrostooma; PEG perinteinen syöttöletkuravitsemus ravitsemus ohutsuoleen jejunostooma vatsanpeitteiden läpi naso-jejunaaliletku

LETKURAVINTOVALMISTEIDEN VAIHTOEHTOJA aloitusvalmiste 500 kcal / 1000 ml perusvalmisteet 1000 kcal /1000 ml kuitua 0-20 g / 1000 ml runsaasti energiaa ja/tai proteiinia sisältävät valmisteet (protein plus, fresubin 2 kcal HP, isosource mix ) 1250-1600 kcal /1000 ml proteiinia 40-100 g /1000 ml kuitua 0-20 g / 1000 ml erityisvalmisteet, esim. peptidivalmiste, haavapotilaalle tarkoitettu valmiste sairauskohtaiset valmisteet

LETKURAVINNON ANNOSTELU A. Jatkuva tai tauotettu infuusio lisäys siedon mukaan 5-20 ml:lla / tunti 1-2 päivän välein enintään 200 ml/tunti aloitusnopeus 25-50 ml/tunti (jejunaaliravitsemuksessa 10-20 ml/h) tauot yksilöllisesti, päiväsaikaan tai öisin letkuravintopumpun käyttö vähentää gi-oireita B. Bolusannostelu aloitus 50-100 ml:lla / ateriakerta enintään yht. 400 ml letkuravintovalmistetta + vettä / 30 minuuttia sopii parhaiten potilaalle, joka syö myös suun kautta eikä ole vuodepotilas

RAVITSEMUS ON KOKONAISUUS! TAVOITTEENA OPTIMAALINEN ENERGIAN JA SUOJARAVINTOAINEIDEN SAANTI potilaan painosta riippumatta moniammatillisena yhteistyönä yhteistyössä potilaan kanssa PROTEIINI kudokset, energia RASVA energia, välttämättömät rasvahapot HIILIHYDRAATTI energia NESTETASAPAINO VITAMIINI - KIVENNÄISAINETASAPAINO

Enteral nutritional support in prevention and tratment of pressure ulcers: A systematic review and meta-analysis Stratton R, Ek A-C, Engfer M, Moore Z, Rigby P, Wolfe R, Elia M. Ageing Research Rew 4(2005):422-450 Thomas DR, Cote TR, Lawhorne L, Levenson SA, Rubenstein LZ, Smith DA, Stefanacci RG, Tangalos EG, Morley JE. Understanding clinical dehydration and its treatment. Journal of the American Medical Directors Association. 2008;9(5):292-301. Defloor T. The effect of position and mattress on interface pressure. Applied Nursing Research. 2000;13(1):2-11. NPUAP. 2007. National Pressure Ulcer Advisory Panel Support Surface Standards Initiative - Terms and Definitions Related to Support Surfaces. Available from: http://www.npuap.org/npuap_s3i_td.pdf. [Accessed January 6, 2009]. Black J, Alves P, Brindle CT, Dealey C, Santamaria N, Call E, Clark M. Use of wound dressings to enhance prevention of pressure ulcers caused by medical devices. International Wound Journal. 2013: doi: 10.1111/iwj.12111. Mucous Membrane Task Force of the NPUAP. undated. Mucosal Pressure Ulcers: An NPUAP Position Statement. Available from: http://www.npuap.org/wpcontent/uploads/2012/03/mucosal_pressure_ulcer_position_statement_final.pdf. [Accessed 2013 November ]. Jacox A, Carr D.B., Payne, R., et al.. Management of cancer pain. Rockville, MD: The Agency for Health Care Policy and Research (AHCPR), now Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ); 1994. Jacobsen J. 2007. Topical Opioids for Pain. Fast Facts and Concepts #185. Available from: http://www.eperc.mcw.edu/eperc/ FastFactsIndex/ff_185.htm. [Accessed August 2013]. Gruber R, Vistnes L, Pardoe R. The effect of commonly used antiseptics on wound healing. Plastic and Reconstructive Surgery. 1975;55(4):472-6. Reid C, Alcock M, Penn D. Hydrogen peroxide - a party trick from the past? Anaesthesia and Intensive Care Journal. 2011;39:1004-8. Hussain-Khan Z, Soleimani A, Farzan M. Fatal gas embolism following the use of intraoperative hydrogen peroxide as an irrigation fluid. Acta Medica Iranica. 2004;42(2):151-3. Echague C, Hair P, Cunnion K. A comparison of antibacterial activity against Methicillin-Resistant Staphylococcus aureus and gram-negative organisms for antimicrobial compounds in a unique composite wound dressing. Advances in Skin & Wound Care. 2010;23(9):406-13. Leaper DJ, Durani P. Topical antimicrobial therapy of chronic wounds healing by secondary intention using iodine products. International Wound Journal. 2008;5(2):361-8. Sibbald RG, Leaper DJ, Queen D. Iodine made easy. Wounds International. 2011;2(2):S1-6. Lineaweaver W, Howard R, Soucy D, McMorris S, Freeman J, Crain C, Robertson J,. ea. Topical antimicrobial toxicity. Archives of Surgery. 1985;120(3):267-70. Wilson J, Mills J, Prather I, Dimitrijevich S. A toxicity index of skin and wound cleansers used on in vitro fibroblasts and keratinocytes. Advances in Skin & Wound Care. 2005;18(7):373-8. Heggers J, Sazy J, Stenberg B, Strock L, McCauley R, Hernom D, Robson M. Bacterial and wound healing properties of sodium hypochlorite solutions: The 1991 Lindberg Award. Journal of Burn Care & Research. 1991;12(5):420-4. Ward R, Saffle J. Topical agents in bum and wound care. Physical Therapy. 1995;75:526-38. Toy L, Macera L. Evidence-based review of silver dressing use on chronic wounds. Journal of the American Academy of Nurse Practitioners. 2011;23:183-92. Comvicta. Medihoney FAQs. http://www.comvicta.com: Comvicta2011. Magnopro. 2013. The product: Contraindications. Available from: http://www.magnopro-usa.com/contraindications.htm. [Accessed 2013 May]. Northwest Neuro-Cranial Medicine. 2013. Pulsed electromagnetic field therapy: Contraindication & cautions. Available from: http://www.nwncr.com/index.cfm/page/pulsedelectromagnetic-field-therapy-healing-services-dr-oz-pemft/#sect7- contraindication-cautions. [Accessed 2013 May]. Watson T. 2007. Electrotherapy on the web: educational resources for practitioners, students and educations: