25.5.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi, copyright@minedu.fi Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen - Ratkaisuneuvottelija Markus Leikolan esitys Ratkaisumalli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle 1 AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry kiittää mahdollisuudesta lausua ratkaisuneuvottelija Markus Leikolan esityksestä ratkaisumalliksi yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle ja toteaa seuraavaa. 1. Tuotos yhtyy Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhdyn lausuntoon. Kansallinen ja EU-lainsäätäjä ovat tehneet poikkeuksen tekijänoikeusjärjestelmän perustaan, jonka mukaan tekijöillä on yksinoikeus päättää teostensa käytöstä. Poikkeuksen myötä kansalaiset saavat kopioida teoksia yksityiskäyttöönsä. Tästä johtuen teosten oikeudenhaltijoille maksetaan hyvitystä. Yksityisen kopioinnin oikeus ei ole perusoikeus vaan perustuu lainsäätäjän tekemään poikkeukseen tekijänoikeuteen. Hyvitysmaksun kohdentuminen yksityisen kopioinnin mahdollistaviin tallennusalustoihin ja laitteisiin sekä maksun määrä ja keräämistapa ovat toistaiseksi kansallisen lainsäätäjän ratkaistavissa. Hyvitysmaksun tulee kuitenkin vakiintuneen EU-oikeuden sääntelyn ja oikeuskäytännön nojalla täyttää sopivan hyvityksen vaatimus suojattujen teosten käytön korvaamiseksi oikeudenhaltijoille riittävällä tavalla. Edelleen pelkkä laitteen kappaleenvalmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen. Oikeudenhaltijalle korvattavan haitan arvioiminen ei ole vahingonkorvausoikeudellista. Kyse on laitteen tai kopiointialustan mahdollistamasta yksityisestä kopioinnista ja tästä aiheutuvan lähtökohtaisen mahdollisen haitan korvaamisesta oikeudenhaltijalle. Hyvitysmaksun kansallisen ratkaisun tulee siten lähteä hyvitysmaksun perustasta ja olla sopusoinnussa EU-sääntelyn ja sisämarkkinoiden kanssa. 2. Ratkaisumallia koskeva esitys ei mielestämme vastaa toimeksiannon asettamaan tavoitteeseen. Ratkaisuneuvottelijan esityksessä tavoite uudistaa hyvitysmaksu hallitusohjelman mukaisesti ja pitäen lähtökohtana hyvitysmaksun perustaa ei toteudu, eikä esitys ole onnistunut. Hallitusohjelman mukaan hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan luovan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa. Leikolan mallissa hyvitysmaksua kertyisi nykyistäkin vähemmän tai enintään nykyiseen, Leikolaa siteeraten viime vuosien keskiarvon tasoon. Tämä taso ei kuitenkaan turvaa luovan alan toiminnan taloudellisia edellytyksiä, eikä tuo kestävää ratkaisumallia siihen, millä tavoin
uusien teknologioiden tarjoamat yksityisen kopioinnin mahdollistavat tallennusalustat ja laitteet saadaan joustavasti mukaan hyvitysmaksujärjestelmään nyt ja tulevaisuudessa. Ratkaisumallin tavoite näyttää tiivistelmää siteeraten olevan enemmän laite- ja tallennusalustakauppaan kohdistuvan kokonaisrasitteen laskemisessa ja siinä, että uudistuksen jälkeen Suomen hyvitysmaksutaso on Euroopan alhaisin. Ottamatta kantaa näihin tavoitteisiin sinällään voidaan todeta, etteivät mainitut tavoitteet kuulu hyvitysmaksun perustaan ja lähtökohtaiseen tavoitteeseen. Tuotos ei siten voi yhtyä näihin tavoitteisiin eikä pidä niitä asianmukaisina ohjenuorina hyvitysmaksun ratkaisua haettaessa. Ratkaisuneuvottelija on lähtenyt esityksessään myös ratkomaan toimeksiannon ulkopuolisia kysymyksiä. Tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelujen lisensiointikysymyksissä ratkaisuneuvottelija on nähnyt tarvetta tehdä ratkaisua, johon toimeksianto ja keskustelujen painopiste eivät ulotu. Ratkaisuneuvottelija on tehnyt ehdotustaan pinnalliselta vaikuttavalta pohjalta, mututuntumasta, ja vain muutaman asianosaisen oikeudenhaltijan tunnistettuaan tai huomioituaan. Pattitilanteiksi oma-aloitteisesti oletettujen pohdintojen sijaan esityksen olisi suonut keskittyvän toimeksiannon keskeiseen sisältöön, itse hyvitysmaksuun ja sen keräämistapaan. Verkkopalvelut eivät tämänhetkisessä muodossaan ole katsottavissa yksityiseksi kopioinniksi, eikä niitä voida myöskään sellaisiksi säätää, minkä vuoksi niiden sisällyttämistä esitykseen on vaikea ymmärtää. 2 3. Hyvitysmaksu on tärkeä insentiivi oikeudenhaltijoille, luovan alan tekijöille ja yrittäjille - hyvitysmaksuvaroilla syntyy uutta kulttuuria. Hyvitysmaksuvaroilla on suuri merkitys kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin edistämisessä ja paikallisen kulttuuritarjonnan elävöittämisessä. Hyvitysmaksuvarat ovat myös tärkeä osa elokuvien kehittely- ja tuotantorahoituksessa. Kotimaisen elokuvan tuotot jälkimarkkinoilla ovat tuotantoyhtiöille varsin pienet, eivätkä alhaiset katteet mahdollista riittävää tuotekehittelyä. Nopeasti muuttuvissa teknologian ja liiketoimintamallien muutoksessa hyvitysmaksuvarat ovat merkityksellinen tekijä av-investoinneissa, uusien elokuvien ja muiden av-tuotantojen kehittelyssä. Hyvitysmaksuvarojen merkitys on vahvistettu myös kansainvälisellä taloudellisella tutkimuksella. Compass Lexeconin tuore tutkimus 1 paljastaa, että hyvitysmaksut eivät ole todellinen rasite laite- ja tallennusalustakaupan markkinoilla tai vääristä markkinoita, kuten teknologiateollisuuden puolelta on pitkään esitetty. Tätä vastoin hyvitysvaroilla on erittäin merkittävä rooli luovan työn investoinneissa ja tuotannossa; ne mahdollistavat monen taiteilijan toimeentulon ja uuden luovan sisällön tuottamisen. 4. Ratkaisuneuvottelijan ratkaisun soveltuvuutta EU:n sisämarkkinoille ei ole selvitetty. Ratkaisuneuvottelijan esitys poikkeaa huomattavasti muiden EU-maiden hyvitysmaksujärjestelmistä. Kolmipistemalli keräystapoineen ja hallintomalleineen näyttäisikin edellyttävän myös tarkastelua EU:n sisämarkkinoiden näkökulmasta. Vaikka mandaatti hyvitysmaksun järjestämisessä käytännön tasolla on vielä kansallisella lainsäätäjällä, tulee valitun hyvitysmaksumallin soveltua yhteisön sisämarkkinoille. Leikolan esitykseen ei vielä sisälly arviota esityksen soveltumisesta sisämarkkinoille. Koska uusi kolmipistemalli olisi hyvin uniikki, ei ole lainkaan selvää, että esitys tällaisenaan olisi 1 Compass Lexecon, The Welfare effects of private copying levies, February 2012, ks. www.compasslexecon.com sekä lisätietoja mm. secretariatgeneral@gesac.org
toteuttamiskelpoinen. Malli saattaakin vaatia asian etukäteistä selvittämistä komission kanssa (mahdolliset kaupanesteet sisämarkkinoilla). EU-toimielimistä saatujen tietojen mukaan hyvitysmaksua pidetään yhteisön sääntelyn ja etenkin Padawan-tuomion ja sitä seuranneen oikeuskäytännön (ml. Luksan) johdosta ns. vahvana oikeutena. Saamiemme tietojen mukaan komission pääosastoissa lähtökohtana on, että hyvitysmaksu tulee turvata ja se tulee ulottaa myös uusiin yksityisen kopioinnin mahdollistaviin alustoihin. EU-tasolla tarkkailun kohteena on pääosin se, että nykyisellään kansalliset hyvitysmaksut eroavat jäsenvaltioittain toisistaan suuresti niin maksun määrän kuin sen kohdistumisen osalta. Eräissä maissa esimerkiksi älypuhelimiin kohdistuu lukuisia eri maksuja hyvitysmaksujärjestelmän puitteissa. Tämä luo häiriötä sisämarkkinoilla. Suomen järjestelmän kannalta on hyvä panna merkille, että enemmistössä EU-maista hyvitysmaksu kerätään jo tietokoneista, mp3-laitteista ja vaikkapa tulostimista 2. Per kapita vertailussa myös hyvitysmaksun määrä vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden kesken 3. Hiljattain käydyssä keskustelussa Infosoc-pääosaston virkamiehen kanssa ilmeni, että komissio ei pidä ongelmana hyvitysmaksun kohdistumista uusille alustoille ja laitteille vaan tavoittelee sitä, että määrä ja maksun keräystapa olisivat mahdollisimman yhteneväiset jäsenmaissa. Tämän lisäksi ratkottavana EU-tasolla on hyvitysmaksun kerääminen rajat ylittävän kaupan yhteydessä siten, että maksua ei tulisi moninkertaisesti kerättyä, mutta toisaalta se tulisi kuitenkin kerättyä kertaalleen. Viime mainittu kysymys liittyy myös siihen, kenellä katsotaan olevan viimekätinen hyvitysmaksun maksuvelvollisuus. 3 Tuotos katsoo, että hyvitysmaksun keräämisessä tehtävien kotimaisten ratkaisujen tulee olla sopusoinnussa sisämarkkinoiden kanssa ja pyrkiä ratkaisemaan edellä esitettyjä ongelmakohtia. On kuitenkin korostettava, että ongelmana ei ole itse hyvitysmaksu, eikä myöskään se, että se ulotetaan myös uusiin tallennusalustoihin ja laitteisiin, jotka mahdollistavat yksityisen kopioinnin. 5. Esitys maksupohjan laajentamisesta ja maksun paremmasta kohdistamisesta eri laitteisiin ja tallennusalustoihin on hyvä, maksun legitimiteetin rajoissa. Tuotos pitää esitystä hyvänä siltä osin kuin se pyrkii kohdentumaan eri tallennusalustoihin ja laitteisiin laajapohjaisesti. Maksun piiriin otettavien laitteiden tai kopiointialustojen tulee kuitenkin täyttää vaatimus, että niitä on mahdollista käyttää yksityiseen kopiointiin. Verkkotallennuspalvelut ovat kolmansien tarjoamia palveluja, joissa ei yksistään ole kyse tallennuslaitteen tarjoamisesta kuluttajille. Näitä palveluja ei mielestämme nykyisessä muodossa voida sisällyttää hyvitysmaksun piiriin. Pilvipalveluista ei käsityksemme mukaan voida puhua yhtenä laite- tai palvelumuotona. Pilvipalveluissa voidaan tarjota erilaisia kolmansien tahojen palvelukonsepteja, luoda aplikaatioita yritysten kesken, tai mahdollisesti tarjota yksinomaan tallennusalustaa, joka saattaisi olla verrattavissa uudentyyppiseen varmuuskopiointiin tai palvelimeen. 2 Levy systems in EU member states, lähde: M.Kretschmer, Private Copying and Fair Compensation an empirical study of copyright levies in Europe, ks. www.cippm.org.uk/publications/comparative-study-of -copyright-levies-ineurope.html, lisätietoja: Alexander Paukert, a.paukert@jur.uni-frankfurt.de 3 Levy systems in EU member states, Levy revenues per capita (2009), idem.
Lausunnossa ei tässä yhteydessä ole mahdollista mennä enemmälti yksityiskohtiin. Tuotos ei pilvipalvelujen monimuotoisuuden vuoksi voi yhtyä ratkaisuneuvottelijan esitykseen, että näitä palveluja voitaisiin käsitellä yhtenä niputettavissa olevana asiana ja sisällyttää tätä sitten hyvitysmaksun piiriin. Mahdollisen hyvitysmaksun soveltuvuus joihinkin pilvipalvelujen mahdollistamiin uusiin tallennusmuotoihin tulee tutkia erikseen. Siltä osin kuin on kyse nykyisten verkkotallennuspalvelujen kaltaisista palveluista, Tuotos ei katso, että niiden oikeudellinen luonne muuttuisi palvelun kytkemisellä pilvipalvelimiin ja palveluihin. 6. Vero- tai rahastoelementin käyttömahdollisuus on tutkimisen arvoinen, mutta voi olla myös riskialtis ratkaisumalli. Esityksen liitteenä on selvitysmies Wessbergin kaksi mallia, jotka ovat siten edelleen mukana harkinnassa. Toisessa koko hyvitys kerättäisiin veroina ja toisessa hyvitys toteutettaisiin erityisen rahaston kautta. 4 Direktiivi ei aseta estettä sille, että hyvitys maksetaan valtion budjetista. Koska hyvityksen pitää olla todellinen, sellainen vaihtoehto edellyttää selvästi erottuvaa korotuserää. Joidenkin olemassa olevien edistämismäärärahojen uudelleen nimeäminen hyvitysmaksuksi ei direktiiviä toteuttaisi. Tämä asia olisi kuitenkin erittäin vaikea valvoa ja todentaa. Vaikka veropohjaisissa malleissa on hyviä puolia, niihin liittyy aina suuri riski. Voi käydä, että varat lopulta otetaan olemassa olevista kulttuurin edistämisvaroista. Silloin nykyisin markkinoilta kerättävä hyvitysmaksu häviäisi, mutta mitään todellista lisätuloa kulttuurialalle ei tule. Nettovaikutus kotimaisen kulttuurin kannalta olisi silloin pelkästään negatiivinen. Laitteisiin ja palveluihin kohdistuva maksu kohdentuu oikeudenmukaisemmin yksityisestä kopioinnista hyötyvään kuluttajaan ja/tai laitevalmistajaan. Veromalli on kaikkien summaarisin tapa kerätä hyvitystä. Kansalaiset voisivat kokea tuloveroa perustellummaksi kopiointivälineisiin ja kopiointipalveluihin kohdistuvan arvonlisäveron. 7. Kokonaisuutena katsoen ratkaisumalli on epätasainen esitys, johon on vaikeaa ottaa kantaa. Tutkimustietoa hyvitysmaksusta ei sisälly esitykseen riittävästi ja esitystä riittävän konkreettisesti tukevalla tavalla tutkimustietoa on kuitenkin runsaasti saatavilla ja ratkaisumalli tulee kytkeä vahvistettuun tutkimustietoon. Esitykseen sisältyvät uudet avaukset eivät kytkeydy konkreettisiin tilastoihin tai tutkimustietoon eikä esityksiä ole riittävällä tavalla perusteltu. Vaikka yksittäiset ajatukset esityksessä saattavat olla kiinnostavia ja selvittämisen arvoisia, katsomme, ettei niitä ole mahdollista kommentoida esityksen riittämättömien perustelujen ja puuttuvan tutkimustiedon vuoksi. Esitystä tulisikin monin paikoin vielä täydentää ja tarkistaa ajantasaisen tutkimuksen ja tilastojen avulla.
Mikäli esitystä sen lukuisista puutteista huolimatta katsottaisiin joltain osin tarpeelliseksi viedä eteenpäin, esitämme, että jatkoesitys tuodaan keskusteltavaksi tekijänoikeuden neuvottelukuntaan. Tuotos ry Kirsi Niittyinperä Toiminnanjohtaja Kirsi Salo Lakimies 5 Tuotos ry hallinnoi ja valvoo elokuvateosten ja audiovisuaalisten tallenteiden tuottajien oikeuksia. Tuotos edustaa noin 250 Suomessa toimivaa av-tuotantoyhtiötä, erityisesti sopimuslisenssein hallinnoitavissa käyttösopimuksissa ja uusilla yksilöllistä lisensointia täydentävillä kollektiivihallinnon aloilla. Kansainvälisen vastavuoroisuussopimuksen perusteella Tuotos edustaa yli 10.000 ulkomaista AV-tuotantoyritystä Suomessa edelleen lähettämisen alueella.
25.5.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi, copyright@minedu.fi Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen - Ratkaisuneuvottelija Markus Leikolan esitys Ratkaisumalli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle 1 AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry kiittää mahdollisuudesta lausua ratkaisuneuvottelija Markus Leikolan esityksestä ratkaisumalliksi yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle ja toteaa seuraavaa. 1. Tuotos yhtyy Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhdyn lausuntoon. Kansallinen ja EU-lainsäätäjä ovat tehneet poikkeuksen tekijänoikeusjärjestelmän perustaan, jonka mukaan tekijöillä on yksinoikeus päättää teostensa käytöstä. Poikkeuksen myötä kansalaiset saavat kopioida teoksia yksityiskäyttöönsä. Tästä johtuen teosten oikeudenhaltijoille maksetaan hyvitystä. Yksityisen kopioinnin oikeus ei ole perusoikeus vaan perustuu lainsäätäjän tekemään poikkeukseen tekijänoikeuteen. Hyvitysmaksun kohdentuminen yksityisen kopioinnin mahdollistaviin tallennusalustoihin ja laitteisiin sekä maksun määrä ja keräämistapa ovat toistaiseksi kansallisen lainsäätäjän ratkaistavissa. Hyvitysmaksun tulee kuitenkin vakiintuneen EU-oikeuden sääntelyn ja oikeuskäytännön nojalla täyttää sopivan hyvityksen vaatimus suojattujen teosten käytön korvaamiseksi oikeudenhaltijoille riittävällä tavalla. Edelleen pelkkä laitteen kappaleenvalmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen. Oikeudenhaltijalle korvattavan haitan arvioiminen ei ole vahingonkorvausoikeudellista. Kyse on laitteen tai kopiointialustan mahdollistamasta yksityisestä kopioinnista ja tästä aiheutuvan lähtökohtaisen mahdollisen haitan korvaamisesta oikeudenhaltijalle. Hyvitysmaksun kansallisen ratkaisun tulee siten lähteä hyvitysmaksun perustasta ja olla sopusoinnussa EU-sääntelyn ja sisämarkkinoiden kanssa. 2. Ratkaisumallia koskeva esitys ei mielestämme vastaa toimeksiannon asettamaan tavoitteeseen. Ratkaisuneuvottelijan esityksessä tavoite uudistaa hyvitysmaksu hallitusohjelman mukaisesti ja pitäen lähtökohtana hyvitysmaksun perustaa ei toteudu, eikä esitys ole onnistunut. Hallitusohjelman mukaan hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan luovan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa. Leikolan mallissa hyvitysmaksua kertyisi nykyistäkin vähemmän tai enintään nykyiseen, Leikolaa siteeraten viime vuosien keskiarvon tasoon. Tämä taso ei kuitenkaan turvaa luovan alan toiminnan taloudellisia edellytyksiä, eikä tuo kestävää ratkaisumallia siihen, millä tavoin
uusien teknologioiden tarjoamat yksityisen kopioinnin mahdollistavat tallennusalustat ja laitteet saadaan joustavasti mukaan hyvitysmaksujärjestelmään nyt ja tulevaisuudessa. Ratkaisumallin tavoite näyttää tiivistelmää siteeraten olevan enemmän laite- ja tallennusalustakauppaan kohdistuvan kokonaisrasitteen laskemisessa ja siinä, että uudistuksen jälkeen Suomen hyvitysmaksutaso on Euroopan alhaisin. Ottamatta kantaa näihin tavoitteisiin sinällään voidaan todeta, etteivät mainitut tavoitteet kuulu hyvitysmaksun perustaan ja lähtökohtaiseen tavoitteeseen. Tuotos ei siten voi yhtyä näihin tavoitteisiin eikä pidä niitä asianmukaisina ohjenuorina hyvitysmaksun ratkaisua haettaessa. Ratkaisuneuvottelija on lähtenyt esityksessään myös ratkomaan toimeksiannon ulkopuolisia kysymyksiä. Tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelujen lisensiointikysymyksissä ratkaisuneuvottelija on nähnyt tarvetta tehdä ratkaisua, johon toimeksianto ja keskustelujen painopiste eivät ulotu. Ratkaisuneuvottelija on tehnyt ehdotustaan pinnalliselta vaikuttavalta pohjalta, mututuntumasta, ja vain muutaman asianosaisen oikeudenhaltijan tunnistettuaan tai huomioituaan. Pattitilanteiksi oma-aloitteisesti oletettujen pohdintojen sijaan esityksen olisi suonut keskittyvän toimeksiannon keskeiseen sisältöön, itse hyvitysmaksuun ja sen keräämistapaan. Verkkopalvelut eivät tämänhetkisessä muodossaan ole katsottavissa yksityiseksi kopioinniksi, eikä niitä voida myöskään sellaisiksi säätää, minkä vuoksi niiden sisällyttämistä esitykseen on vaikea ymmärtää. 2 3. Hyvitysmaksu on tärkeä insentiivi oikeudenhaltijoille, luovan alan tekijöille ja yrittäjille - hyvitysmaksuvaroilla syntyy uutta kulttuuria. Hyvitysmaksuvaroilla on suuri merkitys kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin edistämisessä ja paikallisen kulttuuritarjonnan elävöittämisessä. Hyvitysmaksuvarat ovat myös tärkeä osa elokuvien kehittely- ja tuotantorahoituksessa. Kotimaisen elokuvan tuotot jälkimarkkinoilla ovat tuotantoyhtiöille varsin pienet, eivätkä alhaiset katteet mahdollista riittävää tuotekehittelyä. Nopeasti muuttuvissa teknologian ja liiketoimintamallien muutoksessa hyvitysmaksuvarat ovat merkityksellinen tekijä av-investoinneissa, uusien elokuvien ja muiden av-tuotantojen kehittelyssä. Hyvitysmaksuvarojen merkitys on vahvistettu myös kansainvälisellä taloudellisella tutkimuksella. Compass Lexeconin tuore tutkimus 1 paljastaa, että hyvitysmaksut eivät ole todellinen rasite laite- ja tallennusalustakaupan markkinoilla tai vääristä markkinoita, kuten teknologiateollisuuden puolelta on pitkään esitetty. Tätä vastoin hyvitysvaroilla on erittäin merkittävä rooli luovan työn investoinneissa ja tuotannossa; ne mahdollistavat monen taiteilijan toimeentulon ja uuden luovan sisällön tuottamisen. 4. Ratkaisuneuvottelijan ratkaisun soveltuvuutta EU:n sisämarkkinoille ei ole selvitetty. Ratkaisuneuvottelijan esitys poikkeaa huomattavasti muiden EU-maiden hyvitysmaksujärjestelmistä. Kolmipistemalli keräystapoineen ja hallintomalleineen näyttäisikin edellyttävän myös tarkastelua EU:n sisämarkkinoiden näkökulmasta. Vaikka mandaatti hyvitysmaksun järjestämisessä käytännön tasolla on vielä kansallisella lainsäätäjällä, tulee valitun hyvitysmaksumallin soveltua yhteisön sisämarkkinoille. Leikolan esitykseen ei vielä sisälly arviota esityksen soveltumisesta sisämarkkinoille. Koska uusi kolmipistemalli olisi hyvin uniikki, ei ole lainkaan selvää, että esitys tällaisenaan olisi 1 Compass Lexecon, The Welfare effects of private copying levies, February 2012, ks. www.compasslexecon.com sekä lisätietoja mm. secretariatgeneral@gesac.org
toteuttamiskelpoinen. Malli saattaakin vaatia asian etukäteistä selvittämistä komission kanssa (mahdolliset kaupanesteet sisämarkkinoilla). EU-toimielimistä saatujen tietojen mukaan hyvitysmaksua pidetään yhteisön sääntelyn ja etenkin Padawan-tuomion ja sitä seuranneen oikeuskäytännön (ml. Luksan) johdosta ns. vahvana oikeutena. Saamiemme tietojen mukaan komission pääosastoissa lähtökohtana on, että hyvitysmaksu tulee turvata ja se tulee ulottaa myös uusiin yksityisen kopioinnin mahdollistaviin alustoihin. EU-tasolla tarkkailun kohteena on pääosin se, että nykyisellään kansalliset hyvitysmaksut eroavat jäsenvaltioittain toisistaan suuresti niin maksun määrän kuin sen kohdistumisen osalta. Eräissä maissa esimerkiksi älypuhelimiin kohdistuu lukuisia eri maksuja hyvitysmaksujärjestelmän puitteissa. Tämä luo häiriötä sisämarkkinoilla. Suomen järjestelmän kannalta on hyvä panna merkille, että enemmistössä EU-maista hyvitysmaksu kerätään jo tietokoneista, mp3-laitteista ja vaikkapa tulostimista 2. Per kapita vertailussa myös hyvitysmaksun määrä vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden kesken 3. Hiljattain käydyssä keskustelussa Infosoc-pääosaston virkamiehen kanssa ilmeni, että komissio ei pidä ongelmana hyvitysmaksun kohdistumista uusille alustoille ja laitteille vaan tavoittelee sitä, että määrä ja maksun keräystapa olisivat mahdollisimman yhteneväiset jäsenmaissa. Tämän lisäksi ratkottavana EU-tasolla on hyvitysmaksun kerääminen rajat ylittävän kaupan yhteydessä siten, että maksua ei tulisi moninkertaisesti kerättyä, mutta toisaalta se tulisi kuitenkin kerättyä kertaalleen. Viime mainittu kysymys liittyy myös siihen, kenellä katsotaan olevan viimekätinen hyvitysmaksun maksuvelvollisuus. 3 Tuotos katsoo, että hyvitysmaksun keräämisessä tehtävien kotimaisten ratkaisujen tulee olla sopusoinnussa sisämarkkinoiden kanssa ja pyrkiä ratkaisemaan edellä esitettyjä ongelmakohtia. On kuitenkin korostettava, että ongelmana ei ole itse hyvitysmaksu, eikä myöskään se, että se ulotetaan myös uusiin tallennusalustoihin ja laitteisiin, jotka mahdollistavat yksityisen kopioinnin. 5. Esitys maksupohjan laajentamisesta ja maksun paremmasta kohdistamisesta eri laitteisiin ja tallennusalustoihin on hyvä, maksun legitimiteetin rajoissa. Tuotos pitää esitystä hyvänä siltä osin kuin se pyrkii kohdentumaan eri tallennusalustoihin ja laitteisiin laajapohjaisesti. Maksun piiriin otettavien laitteiden tai kopiointialustojen tulee kuitenkin täyttää vaatimus, että niitä on mahdollista käyttää yksityiseen kopiointiin. Verkkotallennuspalvelut ovat kolmansien tarjoamia palveluja, joissa ei yksistään ole kyse tallennuslaitteen tarjoamisesta kuluttajille. Näitä palveluja ei mielestämme nykyisessä muodossa voida sisällyttää hyvitysmaksun piiriin. Pilvipalveluista ei käsityksemme mukaan voida puhua yhtenä laite- tai palvelumuotona. Pilvipalveluissa voidaan tarjota erilaisia kolmansien tahojen palvelukonsepteja, luoda aplikaatioita yritysten kesken, tai mahdollisesti tarjota yksinomaan tallennusalustaa, joka saattaisi olla verrattavissa uudentyyppiseen varmuuskopiointiin tai palvelimeen. 2 Levy systems in EU member states, lähde: M.Kretschmer, Private Copying and Fair Compensation an empirical study of copyright levies in Europe, ks. www.cippm.org.uk/publications/comparative-study-of -copyright-levies-ineurope.html, lisätietoja: Alexander Paukert, a.paukert@jur.uni-frankfurt.de 3 Levy systems in EU member states, Levy revenues per capita (2009), idem.
Lausunnossa ei tässä yhteydessä ole mahdollista mennä enemmälti yksityiskohtiin. Tuotos ei pilvipalvelujen monimuotoisuuden vuoksi voi yhtyä ratkaisuneuvottelijan esitykseen, että näitä palveluja voitaisiin käsitellä yhtenä niputettavissa olevana asiana ja sisällyttää tätä sitten hyvitysmaksun piiriin. Mahdollisen hyvitysmaksun soveltuvuus joihinkin pilvipalvelujen mahdollistamiin uusiin tallennusmuotoihin tulee tutkia erikseen. Siltä osin kuin on kyse nykyisten verkkotallennuspalvelujen kaltaisista palveluista, Tuotos ei katso, että niiden oikeudellinen luonne muuttuisi palvelun kytkemisellä pilvipalvelimiin ja palveluihin. 6. Vero- tai rahastoelementin käyttömahdollisuus on tutkimisen arvoinen, mutta voi olla myös riskialtis ratkaisumalli. Esityksen liitteenä on selvitysmies Wessbergin kaksi mallia, jotka ovat siten edelleen mukana harkinnassa. Toisessa koko hyvitys kerättäisiin veroina ja toisessa hyvitys toteutettaisiin erityisen rahaston kautta. 4 Direktiivi ei aseta estettä sille, että hyvitys maksetaan valtion budjetista. Koska hyvityksen pitää olla todellinen, sellainen vaihtoehto edellyttää selvästi erottuvaa korotuserää. Joidenkin olemassa olevien edistämismäärärahojen uudelleen nimeäminen hyvitysmaksuksi ei direktiiviä toteuttaisi. Tämä asia olisi kuitenkin erittäin vaikea valvoa ja todentaa. Vaikka veropohjaisissa malleissa on hyviä puolia, niihin liittyy aina suuri riski. Voi käydä, että varat lopulta otetaan olemassa olevista kulttuurin edistämisvaroista. Silloin nykyisin markkinoilta kerättävä hyvitysmaksu häviäisi, mutta mitään todellista lisätuloa kulttuurialalle ei tule. Nettovaikutus kotimaisen kulttuurin kannalta olisi silloin pelkästään negatiivinen. Laitteisiin ja palveluihin kohdistuva maksu kohdentuu oikeudenmukaisemmin yksityisestä kopioinnista hyötyvään kuluttajaan ja/tai laitevalmistajaan. Veromalli on kaikkien summaarisin tapa kerätä hyvitystä. Kansalaiset voisivat kokea tuloveroa perustellummaksi kopiointivälineisiin ja kopiointipalveluihin kohdistuvan arvonlisäveron. 7. Kokonaisuutena katsoen ratkaisumalli on epätasainen esitys, johon on vaikeaa ottaa kantaa. Tutkimustietoa hyvitysmaksusta ei sisälly esitykseen riittävästi ja esitystä riittävän konkreettisesti tukevalla tavalla tutkimustietoa on kuitenkin runsaasti saatavilla ja ratkaisumalli tulee kytkeä vahvistettuun tutkimustietoon. Esitykseen sisältyvät uudet avaukset eivät kytkeydy konkreettisiin tilastoihin tai tutkimustietoon eikä esityksiä ole riittävällä tavalla perusteltu. Vaikka yksittäiset ajatukset esityksessä saattavat olla kiinnostavia ja selvittämisen arvoisia, katsomme, ettei niitä ole mahdollista kommentoida esityksen riittämättömien perustelujen ja puuttuvan tutkimustiedon vuoksi. Esitystä tulisikin monin paikoin vielä täydentää ja tarkistaa ajantasaisen tutkimuksen ja tilastojen avulla.
Mikäli esitystä sen lukuisista puutteista huolimatta katsottaisiin joltain osin tarpeelliseksi viedä eteenpäin, esitämme, että jatkoesitys tuodaan keskusteltavaksi tekijänoikeuden neuvottelukuntaan. Tuotos ry Kirsi Niittyinperä Toiminnanjohtaja Kirsi Salo Lakimies 5 Tuotos ry hallinnoi ja valvoo elokuvateosten ja audiovisuaalisten tallenteiden tuottajien oikeuksia. Tuotos edustaa noin 250 Suomessa toimivaa av-tuotantoyhtiötä, erityisesti sopimuslisenssein hallinnoitavissa käyttösopimuksissa ja uusilla yksilöllistä lisensointia täydentävillä kollektiivihallinnon aloilla. Kansainvälisen vastavuoroisuussopimuksen perusteella Tuotos edustaa yli 10.000 ulkomaista AV-tuotantoyritystä Suomessa edelleen lähettämisen alueella.