245-RAK1606 KUSTAVIN KUNTA FRIISILÄN JA LÄNSITALON RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Versio 1.1 20.2.2017 11.5.2017 Nosto Consulting Oy
Nosto Consulting Oy 2 (35) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 5 1.1. Tunnistetiedot... 5 1.2. Kaava-alueen sijainti... 5 1.3. Kaavan tarkoitus... 6 2. Lähtökohdat... 7 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 Alueen yleiskuvaus... 7 Luonnonympäristö ja maisema... 7 Rakennettu ympäristö... 11 Muinaismuistot... 15 Maanomistus... 15 2.2. Suunnittelutilanne... 16 Maakuntakaava... 16 Yleiskaava... 17 Ranta-asemakaava... 19 Rakennusjärjestys... 19 Kantakiinteistöselvitys... 20 Luontoinventointi... 21 Merenpohjan inventointi... 22 Vanha rakennuskanta... 23 Kaavan pohjakartta... 23 Rakennuskiellot... 23 3. Suunnittelun vaiheet... 24 3.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen... 24 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 24 Viranomaisyhteistyö... 24 Osalliset ja vireille tulo... 24 Kaavaluonnos... 24 Kaavaehdotus... 25 Kaavan hyväksyminen... 26 4. Ranta-asemakaavan kuvaus... 27
Nosto Consulting Oy 3 (35) 4.1. Kaavan rakenne... 27 Mitoitus... 27 Palvelut... 28 4.2. Aluevaraukset... 29 Korttelialueet... 29 Muut alueet... 29 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset... 30 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 30 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 31 Taloudelliset vaikutukset... 33 Natura-arvion tarveharkinta... 33 5. Ranta-asemakaavan toteutus... 35 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 35 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 35 5.3. Toteutuksen seuranta... 35 LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (31.8.2016) 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (A3) 4) Viranomaisneuvottelun 7.6.2016 muistio 5) Kantatilatarkastelut 6) Luontoselvitys 7) Sukellustarkastusraportti 8) Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta 9) Vastine luonnoksesta annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin 10) Lausunnot kaavaehdotuksesta 11) Vastine ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin TAUSTAMATERIAALI Länsi-Kustavin luontokartoitus 2004
Nosto Consulting Oy 4 (35) VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos 19.9.2016 Käsitelty Kustavin kunnanhallituksessa 3.10.2016 121 1.0 Kaavaehdotus 20.2.2017 Käsitelty Kustavin kunnanhallituksessa 6.3.2017 40 1.1 Kaava hyväksymiskäsittelyyn 11.5.2017 Hyväksytty Kustavin kunnanvaltuustossa pp.kk.2017 nn
Nosto Consulting Oy 5 (35) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot KUSTAVI FRIISILÄN JA LÄNSITALON RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee: Tiloja Tikkala 1:18, Tiira 1:19, Touhula 1:20, Valkama 1:21, Tiira II 1:25, Merilä 1:6 ja Ranta 1:7, osia tiloista Friisilä 1:33, Pajaloukka 1:5, Länsitalo 3:45 sekä yhteistä vesialuetta 876:1. Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 1 12, venevalkama-aluetta, maa- ja metsätalousaluetta sekä vesialuetta. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan laadinnasta on vastannut dipl.ins. Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Turku). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu 27.6.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 28.6. 15.7.2016 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 7.10. 7.11.2016 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 15.3. 13.4.2017 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan..2017 Friisilän tilan 1:33 kaava-alueeseen kuuluvat palstat sekä tilat Tikkala 1:18, Tiira 1:19, Tiira II 1:25, Touhula 1:20, Valkama 1:21, Pajaloukka 1:5, Merilä 1:6 ja Ranta 1:7 sijaitsevat Friisilän kylässä noin kuusi kilometriä Kustavin kirkonkylästä kaakkoon. Kaava-aluetta ovat myös Friisilän tilaan kuuluva, Friisilän kylän edustalla oleva Pukholman saari sekä saaren kaakkoispuolella sijaitseva Pihlavakarin luoto.
Nosto Consulting Oy 6 (35) 1.3. Kaavan tarkoitus Länsitalon tilan 3:45 palstoista kaksi sijaitsevat Etelä-Vartsalan kaakkois- ja itäosissa noin neljä kilometriä kirkonkylästä lounaaseen sekä noin 5,5 kilometriä kirkonkylästä etelään. Tilan kolmas erillispalsta sijaitsee Ströömin eteläosassa sijaitsevan Langstetin saaren keskiosassa noin neljä kilometriä kirkonkylästä etelään. Friisilän kylään on kiinteä tieyhteys. Etelä-Vartsalassa sijaitsevat Länsitalon tilan erillispalstat ovat myös tieyhteyden päässä, sillä Vartsalaan on lauttayhteys mantereelta. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2). Suunnittelutyön tavoitteena on suunnitella alueelle kantatilatarkastelun mahdollistama määrä lomarakennuspaikkoja. Jo rakennettujen lomarakennuspaikkojen rakennusoikeudet on tarkoitus muuttaa vastaamaan Kustavin kunnassa yleisesti käytössä olevia lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia.
Nosto Consulting Oy 7 (35) 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat tilat Tikkala 1:18, Tiira 1:19, Tiira II 1:25, Touhula 1:20, Valkama 1:21, Merilä 1:6 ja Ranta 1:7 sekä osat tiloista Friisilä 1:33, Pajaloukka 1:5 ja Länsitalo 3:45. Sekä Länsitalon että Friisilän tiloista kaava-alueeseen kuuluu kolme erillispalstaa. Pajaloukan tilasta kaava-alueeseen kuuluu tilan ranta-alue. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi osa yhteisestä vesialueesta 876:1. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 136,2 hehtaaria. Suunnittelualueen todellisen rantaviivan pituus on noin 4,8 kilometriä ja mitoitusrantaviiva on noin 4,1 kilometriä. / täydennetty 11.5.2017 Luonnonympäristö ja maisema Osa kaava-alueesta kuuluu vuonna 2004 laaditun Länsi-Kustavin luontokartoituksen selvitysalueeseen. Pukholman saari kuuluu selvityksen osa-alueeseen 13 Langstetin eteläpuolen saaret. Saaren pohjoisosan rantatörmät ovat selvityksen mukaan jyrkkiä ja louhikkoisia. Eteläranta on ruovikkoinen ja pohjoisrinnettä loivempi. Saaren puusto on pääosin sekametsää, ja kallioisilla alueilla kasvaa kuivaa jäkäläkangasta. Pukholman kaakkoispuolella olevan pienehkön luodon, Pihlavakarin, eteläkärjessä on selvityksen mukaan kallioinen rantaniitty, jossa kasvaa monimuotoinen kasvilajisto. Pienialainen rantaniitty on osoitettu selvityksessä alueeksi, joka suositellaan huomioitavaksi kaavoituksessa.
Nosto Consulting Oy 8 (35) Näkymä Friisilän tilan länsirannalta kohti Pukholman saarta (ja Ströömiä): Näkymä Friisilän tilan länsirannalta kohti Pihlavakarin luotoa, taustalla Pukholman saari: Länsitalon tilan Langstetissa sijaitseva erillispalsta kuuluu luontokartoituksen osa-alueeseen 7 Langstet. Erillispalstan itäosassa on melko iäkästä kuusimetsää, joka on alueellisesti arvokasta ja jonka suojelu metsänkäsittelyltä on suositeltavaa. Alue suositellaan huomioitavan kaavoituksessa kartoituksen mukaan.
Nosto Consulting Oy 9 (35) Langstetin erillispalstan itärantaa: Langstetin erillispalsta sijaitsee Natura-alueen Langstet FI0200112 läheisyydessä. Natura-alue edustaa tyypiltään välisaaristoa. Langstetin niemen alueella oleva mäntyvaltainen puusto on paikoin suhteellisen iäkästä. Alueella esiintyvillä rantaniityillä tavataan uhanalaista pikkunoidanlukkoa, ja alueen linnusto on tyypillistä välisaariston lajistoa kuten silkkiuikku, tukkasotka, sinisorsa, isokoskelo, kala- ja lapintiira, selkälokki ja kyhmyjoutsen. Alueella pesii myös palokärki ja pyy. Kaksi muuta Etelä-Vartsalassa sijaitsevaa Länsitalon tilan erillispalstaa sijaitsevat selvityksen osa-alueella 6 Etelä-Vartsala. Kummallakaan ei ole Länsi-Kustavin luontokartoituksen perusteella erityisiä luontoarvoja.
Nosto Consulting Oy 10 (35) Länsitalon tilan Etelä-Vartsalassa sijaitsevan eteläisemmän erillispalstan ranta-aluetta: Länsitalon tilan Etelä-Vartsalassa sijaitsevan pohjoisemman erillispalstan ranta-aluetta: Suunnittelualueelta on lisäksi laadittu tarkempi luontoselvitys kevään ja kesän 2016 aikana (liite 6). Luontoselvityksen keskeiset tulokset on esitetty kappaleessa 2.2. kohdassa Luontoinventointi.
Nosto Consulting Oy 11 (35) Rakennettu ympäristö Täydennetty 11.5.2017: Friisilän 1:33 tilan taustamaastossa on talouskeskus, joka ei ole mukana kaava-alueessa. Tilan ranta-alueelle on rakennettu yksi loma-asunto piharakennuksineen. Friisilän tilan talouskeskus taustamaastossa: Friisilän tilan lomarakennus tilan luoteisosassa ranta-alueella:
Nosto Consulting Oy 12 (35) Länsitalon 3:45 tilan erillispalstat ovat rakentamattomia. Tila Tiira II 1:25 on myös rakentamaton samoin kuin Friisilän tilaan kuuluvat Pukholman saari sekä Pihlavakarin luoto. Merilän 1:6, Rannan 1:7, Tikkalan 1:18, Tiiran 1:19, Touhulan 1:20 ja Valkaman 1:21 tiloille on kullekin rakennettu yksi loma-asunto piharakennuksineen. Pajaloukan 1:5 tilan rantaan on rakennettu venevaja. Pajaloukan tilan muut rakennukset eivät sijaitse rantaalueella. Tikkalan 1:18 tilan lomarakennus: Tiiran 1:19 tilan lomarakennus:
Nosto Consulting Oy 13 (35) Touhulan 1:20 tilan lomarakennus: Valkaman 1:21 tilan lomarakennus ja piharakennus: Pajaloukan 1:5 tilan venevaja:
Nosto Consulting Oy 14 (35) Merilän 1:6 tilan lomarakennus (1900 1910-luvulta, remontoitu 80 90-luvulla): 1950-luvun saunarakennus Merilän tilan pihapiirissä (Friisilän tilan alueella): Merilän tilan piharakennus:
Nosto Consulting Oy 15 (35) Rannan 1:7 tilan lomarakennus (1800-l. puolivälistä, muutettu ja laajennettu 1930 1950-luvuilla): Rannan tilan piharakennuksia (sauna vuodelta 1982 ja autotalli vuodelta 1984): Muinaismuistot Maanomistus Friisilän tilan edustalla vesialueella sijaitsee Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan mahdollinen muinaisjäännös, joka on mahdollisesti vedenalainen aluksen hylky. Kaavatyön aikana alueelta on laadittu merenpohjan inventointi (ks. kappale 2.2 Suunnittelutilanne, Merenpohjan inventointi sekä liite 7), jonka perusteella alueelta ei havaittu muinaisjäännöksiä. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa.
Nosto Consulting Oy 16 (35) 2.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Kaava-alueen sijainti maakuntakaavassa: Lähde: Maakuntakaavakartta Suunnittelualue on kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Suunnittelualue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta. Osa suunnittelualueesta kuuluu saariston rengastiehen tukeutuvaan kehittämisvyöhykkeeseen. Kaava-alue sijaitsee Langstetin saaressa suojelualueen (S) ja Natura-alueen Langstet (maakuntakaavassa sl 605) FI0200112 läheisyydessä. Langstet edustaa välisaariston luontotyyppejä. Sillä on merkitystä boreaalisten luonnonmetsien ja matalakasvuisten rantaniittyjen luontotyyppien sekä erityisesti niihin liittyvien luontodirektiivin liitteen II eliölajien suotuisan suojelun tason saavuttamisen kannalta. Kohde on osin valtakunnallisesti uhanalaisen lintulajin esiintymispaikka. Koelsuussa sijaitsevan Länsitalon eteläisemmän erillispalstan vieressä on maakuntakaavassa aluevarauksena virkistysalue merkinnällä V 922. Virkistysalue on osa laajempaa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeätä aluetta, jossa maisema-arvojen tulee olla lähtökohtana alueelle laadittaville suunnitelmille ja toimenpiteille.
Nosto Consulting Oy 17 (35) Yleiskaava Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5 7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Osa suunnittelualueesta kuuluu oikeusvaikutteiseen Kustavin länsiosan yleispiirteiseen osayleiskaavaan, joka on hyväksytty Kustavin kunnanvaltuustossa 25.5.2015 ja tullut voimaan 5.4.2016. Lähde: Kustavin länsiosan yleispiirteinen osayleiskaava Suunnittelualue on osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnittelualue kuuluu lisäksi Ströömin maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen (ma). Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen kuuluminen tulee huomioida rakentamisessa. Langstetin saaren alueelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo 9), jossa sijaitsee melko iäkästä alueellisesti arvokasta kuusimetsää, jonka suojelu metsänkäsittelyltä on suositeltavaa. Mm. pyy pesii alueella ja hakkuut saattaisivat vaikuttaa Langstetin eteläosan suojelualueella pesivään uhanalaiseen lintulajiin. Langstetin saaressa sijaitseva erillispalsta sijaitsee lisäksi luonnonsuojelualueen (SL 605) Langstet (FI0200112) läheisyydessä. Langstet edustaa välisaariston luontotyyppejä, ja sillä on merkitystä boreaalisten luonnonmetsien ja matalakasvuisten rantaniittyjen luontotyyppien sekä erityisesti niihin liittyvien
Nosto Consulting Oy 18 (35) luontodirektiivin liitteen II eliölajien suotuisan suojelun tason saavuttamisen kannalta. Kohde on osin valtakunnallisesti uhanalaisen lintulajin esiintymispaikka. Pihlavakarin luoto on osoitettu yleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo 16). Pihlavakarin rantaniitty on kasvistollisesti arvokas. Niitty on pienialainen, mutta siellä kasvaa monimuotoinen kasvilajisto. Kaava-alueelle Pukholman ja Pihlavakarin itäpuolelle on lisäksi osoitettu laivaväylä. Kaava-aluetta koskevat seuraavat kaavamääräykset: Suunnittelualue kuuluu osayleiskaavassa osittain loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2a eli 7 loma-asuntoyksikköä/ranta-km ja vapaata rantaa 40 % ja osittain vyöhykkeeseen 2b eli 5 6 lomaasuntoyksikköä/ranta-km ja vapaata rantaa 45 %.
Nosto Consulting Oy 19 (35) Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Suunnittelualueen läheisyydessä on useita ranta-asemakaavoja. Koelsuussa sijaitsevan Länsitalon tilan eteläisemmän erillispalstan vieressä ovat voimassa 17.3.2016 voimaan tullut ranta-asemakaava (Lännenrannan ranta-asemakaava ja Santsaarenaukon ranta-asemakaavan muutos 3) sekä 10.1.1995 vahvistettu rantaasemakaava. Tilan Koelsuussa sijaitsevan pohjoisemman erillispalstan eteläpuolelle ollaan laatimassa ranta-asemakaavaa (Diilin ranta-asemakaava). Tilan Langstetissa sijaitsevan palstan eteläpuolella sekä pohjoispuolella kaava-alueen läheisyydessä on voimassa 5.5.2006 vahvistettu ranta-asemakaava (Lehtosten rantaasemakaava). Pajaloukan tilan itäpuolella on voimassa 13.10.2005 vahvistettu ranta-asemakaava (Länsikylän ranta-asemakaava). Rakennusjärjestys 8.7.2011 voimaan tulleen Kustavin kunnan rakennusjärjestyksen mukaan: - Lomarakennusten rakennuspaikalle saa ranta-alueella rakentaa yhden enintään 100 k-m² suuruisen lomarakennuksen, joka voi olla 1½-kerroksinen maiseman ja kasvillisuuden niin salliessa, vierasmajan enintään 25 k-m², saunan enintään 30 k-m² ja autotalli/varastorakennuksia enintään 40 k-m². Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m². - Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus voi olla edellä esitettyä pienempi (enintään 150 k-m²), kun otetaan huomioon rakennuspaikan koko, maaston muodot, kasvillisuuden peittävyys, alueen rakennuskanta ja maisemalliset arvot. - Saunarakennuksessa on oltava varsinaisia saunatiloja (löyly-, pesu- ja pukuhuone) vähintään puolet sallitusta rakennusoikeudesta. - Rakennettaessa saariin, johon ei ole tieyhteyttä: - Lomarakennusten rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m² suuruisen lomarakennuksen, joka voi olla 1½ - kerroksinen maiseman ja kasvillisuuden niin salliessa, vierasmajan 25 k-m² ja saunan 30 k-m². Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m². Saunan lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen.
Nosto Consulting Oy 20 (35) - Rakennettaessa saariin on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuspaikan saavutettavuuteen, yleensä sijaintiin, kokoon, maaston muotoon, maaperäolosuhteisiin ja kasvillisuuden peittävyyteen ja maisemallisiin arvoihin. - Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. - Rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen ullakon tasolle tai maanpinnan alapuolelle voidaan sallia, jos se on mahdollista ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön. - Asuinrakennuksen ja saunarakennuksen kosteudelle arkojen rakenteiden tulee olla vähintään +2,20 m keskiveden korkeutta ylempänä. - Jätevedet tulee, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen, käsitellä kiinteistökohtaisesti ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Rakennusjärjestyksellä ei ole sitovaa oikeusvaikutusta suunnittelualueella. Kantakiinteistöselvitys Tiloja Friisilä 1:33, Tikkala 1:18, Tiira 1:19, Tiira II 1:25, Touhula 1:20, Valkama 1:21, Pajaloukka 1:5, Merilä 1:6 ja Ranta 1:7 koskevat kantatilatarkastelut on laadittu maakuntakaavan mukaisesti 15.10.1969 tilajakotilanteen perusteella. Länsitalon 3:45 tilaa koskeva selvitys on laadittu osayleiskaavan mukaisesti 1.7.1959 tilajakotilanteen perusteella. Kantatilatarkastelut ja mitoituslaskelmat ovat liitteenä 5. Friisilän 1:33 tilan emätila on Friisilä 1:26 (rek. 7.3.1966). Emätilalla on rakennusoikeutta noin 18,7 loma-asuntoyksikköä (lay). Pajaloukka 1:5 (rek. 6.2.1913) on ns. emätila, jolla on rakennusoikeutta 1,0 lay. Tilat Tikkala 1:18, Tiira 1:19, Touhula 1:20 ja Valkama 1:21 ovat ns. emätiloja (rek. 29.2.1960), ja Tiira II 1:25 (rek. 7.3.1966) on myös ns. emätila. Näille tiloille ei osoiteta kaavassa uusia rakennuspaikkoja.
Nosto Consulting Oy 21 (35) Tiloilla Merilä 1:6 ja Ranta 1:7 (rek. 26.11.1921) ei ole rantaviivaa. Tiloille ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Länsitalon 3:45 tilan emätila on Länsitalo 3:1 (rek. 19.3.1841). Emätilalla on rakennusoikeutta yhteensä noin 39 lay. / täydennetty 11.5.2017 Luontoinventointi Osa kaava-alueesta kuuluu vuonna 2004 laaditun Länsi-Kustavin luontokartoituksen selvitysalueeseen. Pukholman saari kuuluu selvityksen osa-alueeseen 13 Langstetin eteläpuolen saaret. Saaren pohjoisosan rantatörmät ovat selvityksen mukaan jyrkkiä ja louhikkoisia. Eteläranta on ruovikkoinen ja pohjoisrinnettä loivempi. Saaren puusto on pääosin sekametsää, ja kallioisilla alueilla kasvaa kuivaa jäkäläkangasta. Pukholman kaakkoispuolella olevan luodon, Pihlavakarin, eteläkärjessä on selvityksen mukaan kallioinen rantaniitty, jossa kasvaa monimuotoinen kasvilajisto. Pienialainen rantaniitty on osoitettu selvityksessä alueeksi, joka suositellaan huomioitavaksi kaavoituksessa. Länsitalon tilaan kuuluva Langstetin saaressa sijaitseva erillispalsta kuuluu luontokartoituksen osaalueeseen 7 Langstet. Kaava-alueella on melko iäkästä kuusimetsää, joka on alueellisesti arvokasta ja jonka suojelu metsänkäsittelyltä on suositeltavaa. Alue suositellaan huomioitavan kaavoituksessa kartoituksen mukaan. Kaksi muuta Länsitalon tilan erillispalstoista sijaitsevat selvityksen osa-alueella 6 Etelä-Vartsala. Kummallakaan ei ole luontokartoituksen perusteella erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueelta on lisäksi laadittu tarkempi luontoselvitys kevään ja kesän 2016 aikana (liite 6). Luontoselvityksen on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Selvitykseen kuuluivat linnusto-, liito-orava-, lepakko-, putkilokasvija luontotyyppiselvitykset. Langstetin ja Pukholman alueilta ei tehty lepakkoselvitystä. Selvityksen perusteella mantereen puoleisella Friisilän tilan alueella olevat kalliometsät, kalliojyrkänne, kosteat tervaleppälehdot ja suopainanne metsässä ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Pellon laidassa kasvaa valkolehdokkia, joka on luonnonsuojeluasetuksen mukaan rauhoitettu kasvilaji. Alueella havaittiin lisäksi pohjanlepakoita. Pukholman saarella oleva kostea tervaleppälehto ja avoluhta ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Saaren
Nosto Consulting Oy 22 (35) itärannan edustalla pesi uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä silkkiuikku. Rannalla pesivät rantasipit ovat Suomen vastuulajeja. Langstetin saaren selvitysalueella on vanhaa luonnontilaista havumetsää, jossa on paljon lahopuuta. Vanha metsä on luontoselvityksen mukaan arvokas elinympäristö, jonka ominaispiirteiden säilymisestä päättää maanomistaja. Selvitysalueen saniaiskorpi, tervaleppäluhdat, kostea lehto, tuore lehto ja kalliometsät ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut pajusirkku pesi länsirannan ruovikossa. Länsirannalla pesi myös rantasipi, joka on Suomen vastuulaji. Toinen rantasipipari pesi itärannalla. Isokluuvin alueella oleva kalliometsä ja kostea lehto ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Matalakasvuinen rantaniitty on luonnonsuojelulain mukaan suojeltava luontotyyppi. Uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut pajusirkku pesi selvitysalueen ruovikossa. Pohjanlepakoita havaittiin saalistamassa Viliskerintien sekä alueen läpi kulkevan tien yläpuolella. Pohjavuoren selvitysalueella tuore lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut pajusirkku pesi alueen ruovikossa, ja alueella havaittiin lisäksi pohjanlepakoita saalistamassa. Kaava-alueella on luontoselvityksen mukaan paljon kalliometsää. Kalliometsät ovat Lounais-Suomessa hyvin yleisiä luontotyyppejä. Lehtojen, luhtien, korven ja metsän reunustaman suon hoidossa tulee huomioida, että niiden varjoisuus ja kostea pienilmasto säilyvät. Maanpinnan käsittely myös lähiympäristössä voi kuivattaa näiden kuvioiden maaperää. Matalakasvuista merenrantaniittyä ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Friisilän alueen kaavoituksessa tulee huomioida, että lepakoille jää suojaisia saalistusalueita. Merenpohjan inventointi Kaava-alueelta on laadittu merenpohjan inventointi (liite 7) marraskuussa 2016. Inventoinnin ovat laatineet sukeltaja Timo Lahti ja sukellusavustaja Pertti Lahti Sukellus Bryggmanista. Tutkitulta alueelta ei löydetty suurempaa yhtenäistä, muinaisjäännökseksi tunnistettavaa puutavarakokonaisuutta. Kaikki löydetyt puutavarat olivat pohjalla yksittäin ja profiililtaan pyöreitä, kuten
Nosto Consulting Oy 23 (35) hirret. Useassa löydetyssä kappaleessa oli veistetty salvos. Rannasta (puuvajan kohdalta) 28 metriä ulospäin löytyi yksi melko pieni tukkiankkuri. Vanha rakennuskanta Täydennetty 11.5.2017: Tilat Merilä 1:6 ja Ranta 1:7 ovat vanhoja kalatorppia. Tilojen alueille on laadittu rakennusinventoinnit. Merilän tilan hirsirunkoinen asuinrakennus on valmistunut noin vuosina 1900 1910, ja rakennusta on remontoitu 1980 1990-luvuilla. Samassa pihapiirissä, Friisilän 1:33 tilan alueella, on lisäksi 1950-luvulla rakennettu sauna. Kohteella on paikallista arvoa (historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaita). Rannan tilan hirsirunkoinen asuinrakennus on valmistunut 1800- luvun puolivälissä. Rakennusta on muutettu ja laajennettu 1930 1950-luvuilla. Kohteella on rakennusinventoinnin perusteella paikallista arvoa (rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokas). Pihapiirissä on lisäksi vuonna 1982 rakennettu sauna sekä vuonna 1984 rakennettu autotalli. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Kaavan pohjakartta (1:2000) täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Pohjakartta on hyväksytty 17.10.2016 (kiinteistöinsinööri Leena Viljanen). Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.
Nosto Consulting Oy 24 (35) 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty tilojen Friisilä 1:33, Pajaloukka 1:5 ja Länsitalo 3:45 maanomistajien aloitteesta. Tilat Hannula 1:32, Tikkala 1:18, Tiira 1:19, Tiira II 1:25, Touhula 1:20, Valkama 1:21, Merilä 1:6 ja Ranta 1:7 tulivat myöhemmin mukaan kaavaan. Hannulan 1:32 ja Merilän 1:6 tilojen maanomistajat päättivät jäädä pois kaavasta kaavaehdotusvaiheessa. Tila Merilä 1:6 tuli mukaan kaavaan hyväksymisvaiheessa. / täydennetty 4.5.2017 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 7.6.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Viranomaisneuvottelun muistio on liitteenä 4. Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kustavin kunnanhallitus on tehnyt ranta-asemakaavatyön vireilletulopäätöksen 20.6.2016 89. Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu 27.6.2016. Lisäksi osallisille on ilmoitettu vireilletulosta kirjeitse. Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut kunnassa nähtävillä 28.6. 15.7.2016 välisen ajan. Nähtävillä olon aikana ei tullut osallisilta mielipiteitä. Kustavin kunnanhallitus on käsitellyt 19.9.2016 päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan 3.10.2016 121. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 7.10. 7.11.2016 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta saatiin kolme mielipi-
Nosto Consulting Oy 25 (35) Kaavaehdotus dettä. Kaavaluonnoksesta saatiin lisäksi lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, Varsinais-Suomen maakuntamuseolta, Museovirastolta sekä Liikennevirastolta (lausunnot ja mielipiteet liitteenä 8). Kaavan laatijan vastine lausuntoihin ja mielipiteisiin on liitteenä 9. Täydennetty 11.5.2017: Kustavin kunnanhallitus on käsitellyt 20.2.2017 päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan 6.3.2017 40. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 15.3. 13.4.2017. Nähtävilläoloaikana ei tullut osallisilta muistutuksia. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, Varsinais-Suomen maakuntamuseolta, Museovirastolta sekä Kustavin kunnan rakennuslautakunnalta (liite 10). Kaavan laatijan vastine lausuntoihin on liitteenä 11. Lausuntojen perusteella kaavaan tehtiin seuraava vähäinen korjaus: - Yleisiin määräyksiin lisättiin lause: Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ranta-asemakaavan korttelialueilla ilman maisematyölupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita ranta-asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lisäksi tila Merilä 1:6 tuli mukaan kaavaan hyväksymisvaiheessa, ja tilan kohdalle osoitettiin rakennuspaikka 11/1 (RA-3/s). Tilan päärakennus osoitettiin suojeltavaksi (sr-1) kuten luonnosvaiheessakin. Myös LV-2-määräystä muutettiin seuraavasti: Alue on tarkoitettu kortteleiden 5, 6, 7 ja 11 sekä kiinteistöjen 304-404-1-33 sekä 304-404-1-31 käyttöön. Alueelle 2 lisättiin hyväksymisvaiheessa ohjeellisen yhteiskäyttöisen tieyhteyden merkintä. Tehtyjen vähäisten muutosten jälkeen tarkistettua kaavaehdotusta (päivätty 11.5.2017) ei ole tarpeen asettaa yleisesti nähtäville uudelleen.
Nosto Consulting Oy 26 (35) Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)
Nosto Consulting Oy 27 (35) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat tilat Tikkala 1:18, Tiira 1:19, Tiira II 1:25, Touhula 1:20, Valkama 1:21, Merilä 1:6 ja Ranta 1:7, osat tiloista Friisilä 1:33, Pajaloukka 1:5, Länsitalo 3:45 sekä osa yhteisestä vesialueesta 876:1. Sekä Länsitalon että Friisilän tiloista kaava-alueeseen kuuluu kolme erillispalstaa. Pajaloukan tilasta kaava-alueeseen kuuluu tilan ranta-alue. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 136,2 hehtaaria. Kaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelialueita (RA-1, RA-2 ja RA-3/s) noin 16,2 hehtaaria, venevalkama-alueita (LV-1 ja LV-2) noin 0,37 hehtaaria, maa- ja metsätalousaluetta (M ja MY) noin 65,7 hehtaaria sekä vesialuetta (W) noin 53,9 hehtaaria. / korjattu 11.5.2017 Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Mitoitusrantaviiva, rakennuspaikkojen lukumäärä ja rakentamattoman rannan määrä Mitoitusrantaviiva on laskettu 50 metrin murtoviivalla 1:2000 mittakaavaisella kartalla, jolloin pienten lahtien ja niemien rantaviivat on oikaistu suoriksi. Mitoitusrantaviivan laskemiseksi on käytetty seuraavia vastarannan läheisyyskertoimia: alle 100 m, 0,5 100 150 m, 0,75 yli 150 m, 1 Niemien, kannaksien ja saarien osalta on käytetty seuraavia kertoimia: leveys alle 50 m, kerroin 0 leveys 50 100 m, kerroin 0,5 leveys 100 150 m, kerroin 0,75 Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5 7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Osa suunnittelualueesta kuuluu Länsi-Kustavin yleispiirteisessä osayleiskaavassa loma-asutuksen
Nosto Consulting Oy 28 (35) mitoitusvyöhykkeeseen 2a eli 7 loma-asuntoyksikköä/ranta-km ja vapaata rantaa 40 % ja osa vyöhykkeeseen 2b eli 5 6 loma-asuntoyksikköä/ranta-km ja vapaata rantaa 45 %. Suunnittelualueen todellinen rantaviiva on noin 4,83 km ja mitoitusrantaviiva on noin 4,10 km. Friisilän tilan rakennusoikeus on mitoituslaskelman perusteella noin 18,7 loma-asuntoyksikköä (lay). Kaavassa on osoitettu tilan alueelle 17 lay. Friisilän tilan rakennusoikeudesta on lisäksi siirretty 1 lay Pajaloukan 1:5 tilalle, jonka alueelle on osoitettu kaavassa yhteensä 2 lay. Länsitalon tilan rakennusoikeus on mitoituslaskelman perusteella noin 8,4 lay. Tilan alueelle on osoitettu kaavassa 7 lay. Kaavassa on osoitettu yhteensä 30 loma-asuntoyksikköä, joista 23 on uusia lomarakennuspaikkoja. / korjattu 11.5.2017 Ilman yllä mainittuja vähentäviä kertoimia laskettu muunnettu rantaviiva on kaava-alueella noin 4,39 kilometriä. Muunnetusta rantaviivasta vapaata rantaa on koko kaava-alueen osalta noin 2,08 kilometriä eli noin 47 % muunnetun rantaviivan pituudesta. Kaava-alueelle jää siten edelleen riittävästi vapaata rantaviivaa. Kantatilatarkastelujen perusteella myös emätilojen alueille jää riittävästi vapaata rantaviivaa. Kerrosalat Palvelut Kaavassa on osoitettu rakennusoikeutta seuraavasti: 15 omarantaista loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-1), joille on kullekin osoitettu kerrosalaa 180 k-m² (15 x 180 k- m²) eli yhteensä 2700 k-m² 13 omarantaista loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-2), joille on kullekin osoitettu kerrosalaa 150 k-m² (13 x 150 k- m²) eli yhteensä 1950 k-m² kaksi ei-omarantaista loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-3/s), joille on kummallekin osoitettu kerrosalaa 180 k- m² eli yhteensä 360 k-m² Kaavassa on siten osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 5010 k-m². / täydennetty 11.5.2017 Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Kustavin kirkonkylässä.
Nosto Consulting Oy 29 (35) 4.2. Aluevaraukset Korttelialueet Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Täydennetty 11.5.2017: Suunnittelualueelle on osoitettu yhteensä 30 yksiasuntoisten lomaasuntojen rakennuspaikkaa (RA-1, RA-2 ja RA-3/s). Rakennuspaikoista seitsemän on rakennettuja ja 23 rakentamattomia. Korttelit 1, 2, 8 10, 12 Korttelit 3 7 Kortteli 11 Muut alueet
Nosto Consulting Oy 30 (35) 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaavalla on pyritty luomaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään asumiseen ja lomanviettoon. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista sekä puustoa ja maaston muotoja. Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Suunnittelualueelle on osoitettu 23 uutta lomarakennuspaikkaa, joten alueelle tulee jonkin verran uutta loma-asutusta. Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta. Yhdyskuntarakenne Kaava lisää loma-asutusta alueella. Kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen hallitun laajentumisen. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen lisää vesi- ja tieliikenteen määrää jonkin verran. Pukholman ja Langstetin saariin osoitetuille uusille rakennuspaikoille on osoitettu kaavassa venepaikat tilojen Friisilä 1:33 ja Länsitalo 3:45 alueille.
Nosto Consulting Oy 31 (35) Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Täydennetty 11.5.2017: Merilän 1:6 ja Rannan 1:7 tilojen rakennukset on arvotettu tilojen alueilta laaditussa rakennusinventoinnissa. Rakennuksilla on todettu olevan paikallista arvoa. Kummankin tilan lomarakennukset on osoitettu kaavassa suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1). Kaavamääräyksen mukaisesti suojeltavaa rakennusta ei saa purkaa, ja rakennuksessa tehtävien muutos- tai korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ennen rakennusta muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee varata museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen. Rakennuspaikkoja koskevassa kaavamääräyksessä on lisäksi /s-merkintä. Kaavamääräyksen mukaan korttelialueen paikallisesti merkittävä pihapiiri tulee säilyttää. Uudisrakentaminen ja rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet tulee toteuttaa siten, että pihapiirin maisemallinen ilme säilyy. Kaavassa on siten huomioitu vanhojen kalatorppien rakennetun ympäristön arvot, ja kaavamääräyksillä varmistetaan pihapiirien maisemallisen ilmeen säilyminen jatkossakin. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Friisilän tilan edustalla vesialueella sijaitsee mahdollinen muinaisjäännös, joka on mahdollisesti vedenalainen aluksen hylky. Alueelta laadittiin marraskuussa 2016 merenpohjan inventointi, jossa tutkittiin, löytyykö alueelta aluksen hylky tai muu muinaisjäännös. Inventoinnissa alueelta ei löydetty suurempaa yhtenäistä puutavarakokonaisuutta tai rakennetta, joka viittaisi muinaisjäännökseen. Kaavassa ei siten ole tarvetta osoittaa muinaisjäännöstä. Virkistys Suunnittelualueelle jää kaavan toteutumisen jälkeenkin laajat yhtenäiset virkistysalueet. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Täydennetty 11.5.2017: Kaava-alueelta laaditun luontoselvityksen mukaan alueella on useita metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luonnonsuojelulain mukaan suojeltava luontotyyppi (matalakasvuinen rantaniitty) sekä luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu kas-
Nosto Consulting Oy 32 (35) vilaji (valkolehdokki). Lisäksi kaava-alueella havaittiin uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä lintulaji (silkkiuikku), uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut lintulaji (pajusirkku), Suomen vastuulaji (rantasipi) sekä pohjanlepakoita. Langstetin saarella on lisäksi vanhaa luonnontilaista havumetsää, jossa on paljon lahopuuta. Vanha metsä on arvokas elinympäristö, ja luontoselvityksessä on todettu, että maanomistaja päättää metsän ominaispiirteiden säilymisestä. Osa kaava-alueesta kuuluu lisäksi vuonna 2004 laaditun Länsi-Kustavin luontokartoituksen selvitysalueeseen. Pukholman kaakkoispuolella olevan luodon, Pihlavakarin, eteläkärjessä on luontokartoituksen mukaan kallioinen rantaniitty, jossa kasvaa monimuotoinen kasvilajisto. Pienialainen rantaniitty on osoitettu selvityksessä alueeksi, joka suositellaan huomioitavaksi kaavoituksessa. Pihlavakarin luoto on osoitettu myös osayleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo 16). Pihlavakarin rantaniitty on kasvistollisesti arvokas. Niitty on pienialainen, mutta siellä kasvaa monimuotoinen kasvilajisto. Kaavaratkaisulla ei ole heikentävää vaikutusta alueelta havaittuihin erityisiin luontoarvoihin tai lajeihin. Luontoselvityksessä havaitut erityiset luontoarvot on osoitettu tarvittaessa kaavakartalla luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina (luo-1 ja luo-2), suojeltavana alueen osana (s-1) sekä luonnontilaisena säilytettävinä alueen osina. Langstetin saaren rakennuspaikkojen ulkopuolinen alue sekä Pihlavakarin luoto on lisäksi osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Rakentamisen vaikutukset erityisiin luontoarvoihin ja lajeihin on pyritty minimoimaan kaavaratkaisussa. Suunnittelualue kuuluu laajaan Ströömin maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen. Kaavalla on vaikutusta alueen maisemarakenteeseen, sillä alueelle osoitetaan useita uusia loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Kaavaratkaisulla on kuitenkin pyritty minimoimaan kaavan vaikutukset maisemaan. Arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluminen on huomioitu kaavassa annetuissa rakentamista koskevissa yleisissä kaavamääräyksissä, joiden mukaan rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen. Uudisrakentaminen ja rakennusten peruskorjaukset ja laajennukset tulee sovittaa perinteiseen rakentamistapaan siten, että rakennusten ja maiseman muodostama kokonaisuus säilyy. Rakennusten on sopeuduttava perinteiseen saaristomaisemaan vä-
Nosto Consulting Oy 33 (35) ritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan, ja rakennusten on oltava puuverhoiltuja ja tummansävyisiä. Rakennuspaikkojen rakentamaton osa on lisäksi hoidettava luonnonvaraisena, ja rakennuspaikoilla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa on lisäksi huomioitu kaavaalueen kuuluminen maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen. Rakennuspaikkoja on osoitettu mantereen puolelle mahdollisuuksien mukaan, ja Pukholman sekä Langstetin saariin on osoitettu rakennuspaikkoja siten, että saariin jää edelleen riittävästi rakentamatonta rantaa. Rantaan rajoittuville rakennuspaikoille on kullekin osoitettu rakennusoikeus vain yksikerroksisille rakennuksille, jotta rakentamisen vaikutukset maisemaan olisivat vähäisemmät. Saarissa (ilman tieyhteyttä) sijaitseville rakennuspaikoille on lisäksi osoitettu kokonaisrakennusoikeutta enintään 150 k-m², mikä on vähemmän kuin mantereen puolelle osoitetuissa rakennuspaikoissa. Kaavamääräyksillä on siten varmistettu rakentamisen sopeutuminen alueen maisemaan ja ympäristöön. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Natura-arvion tarveharkinta Langstetin saaressa sijaitseva Länsitalon tilan erillispalsta sijaitsee laajan Natura-alueen Langstet FI0200112 läheisyydessä. Naturaalue edustaa tyypiltään välisaaristoa. Langstetin niemen alueella oleva mäntyvaltainen puusto on paikoin suhteellisen iäkästä. Alueella esiintyvillä rantaniityillä tavataan uhanalaista pikkunoidanlukkoa, ja alueen linnusto on tyypillistä välisaariston lajistoa kuten silkkiuikku, tukkasotka, sinisorsa, isokoskelo, kala- ja lapintiira, selkälokki ja kyhmyjoutsen. Alueella pesii myös palokärki ja pyy. Osa Länsitalon tilan erillispalstasta sijaitsee lähellä Natura-aluetta, mutta erillispalstan alueelle kaavassa osoitetut neljä uutta loma-
Nosto Consulting Oy 34 (35) asuntojen rakennuspaikkaa eivät sijaitse Natura-alueen välittömässä läheisyydessä. Ranta-asemakaavan yleisissä kaavamääräyksissä on lisäksi todettu muun muassa, että puhdistamattomia jätevesiä ei saa johtaa vesistöön ja että jätteet kerätään jätesäiliöön ja kuljetetaan kunnalliselle jätteiden käsittelypaikalle tai kompostoidaan. Komposti on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapurialueiden käytölle eikä vesistölle. Kaavasta ei siten aiheudu Natura-alueen olosuhteita muuttavia, rehevöittäviä tai muuten vaarantavia toimintoja, eikä kaavalla ole todennäköistä merkittävää vaikutusta luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Alueella ei siten ole tarpeellista tehdä luonnonsuojelulain mukaista ns. Natura-vaikutusten arviointia.
Nosto Consulting Oy 35 (35) 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Kustavin kunta. Turussa 20.2.2017 11.5.2017 Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins. Tanja Konstari FM