Toimintakertomus 2004

Toimintakertomus 2004

SISÄLLYSLUETTELO INTENDENTIN KATSAUS I VARSINAINEN TOIMINTA 5 1 Konserttitoiminta 7 2 Kummilapsiprojekti 9 3 Konserttimatkat 3.1 Kotimaassa 3.2 Ulkomailla 14 4 Yleisö 17 5 Levytys- ja taltiointitoiminta 21 6 Musiikkitalo 23 7 Varsinaisen toiminnan arviointia II VIESTINTÄ 26 1 Tiedotus 27 2 Markkinointi 28 III HENKILÖSTÖ IV TALOUS 28 1 Varsinainen toiminta 29 2 Kiertueet 31 V Johtokunnan puheenjohtajan katsaus 2001-2004 LIITTEET 33 Orkesterin vakinaisessa työsuhteessa oleva henkilökunta 35 Orkesterin johtokunta 37 Konserttiliite 44 Orkesterin diskografia 46 Orkesterin ulkomaankiertueet Helsingin kaupunginorkesterille laadittiin vuoden 2004 aikana uusi markkinointistrategia. Orkesterin olemassaoloa ja taustoja tutkittiin ja pohdittiin mahdollisimman monelta kannalta, ja siitä saatiin uusia ajatuksia orkesterin tulevaisuudelle. Toiminnan päätavoitteena on olla Suomen arvostetuin sinfoniaorkesteri. Kaupunginorkesterin ohjelmistopolitiikka perustuu seuraaville perusarvoille: kansainvälisen sinfoniaorkesteriperinteen ylläpitäminen ja kehittäminen yli satavuotias filharmoninen traditio monipuolisesti kiinnostava ohjelmistoprofiili yleisön ja Helsinki-konsernin palvelu Ohjelmistopolitiikka vastasi kaupunginorkesterin toiminta-ajatusta. Se tarjosi korkeatasoista klassista musiikkia yleisölle jatkaen siten orkesterin pitkää ja maineikasta historiaa. Sibeliuksen orkesterin ohjelmisto pohjaa vankkaan perinteeseen. Ohjelmisto koostui klassikoista maustettuna uudemmalla musiikilla. Kaupunginorkesteri pyrkii täyttämään tehtävänsä ensisijaisesti Helsingin kaupungin omana orkesterina suunnaten toimintaansa monipuolisesti erilaisille kuulijakunnille. Sinfoniakonserttien lisäksi orkesteri toteutti erilaisia ohjelmakokonaisuuksia elokuva- ja kamarimusiikista kevyen musiikin konsertteihin unohtamatta tärkeää kohdeyleisöä, lapsiperheitä. Konserttivuoden 2004 aikana orkesteri soitti 83 konserttia, joista 47 oli sinfoniakonsertteja Helsingissä. Lisäksi orkesterin ohjelmistossa oli kymmenen kummilapsiprojektin konserttia sekä muita konsertteja; vappuma- 2

tineat, elokuvamusiikkia, kilpailuja, ulkoilmakonsertteja kuin myös kamarimusiikkia. Yksi suurimmista ja näkyvimmistä yksittäisistä hankkeista oli edelleen orkesterin kummilapsiprojekti, joka toteutetaan vuosina 2000-2007. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät, juuri kummilapsille suunnitellut konserttikokonaisuudet kiinnostivat ja innostivat mukana olevia yli 4 600 lapsiperhettä. Ulkomaankiertueet ovat tärkeitä orkesterin taiteellisen kehityksen ja imagon kannalta ja antoivat jälleen mahdollisuuden kansainväliseen vertailuun. Orkesterin julkista kuvaa ja kontaktia eri yleisöryhmiin rakensivat myös taltioinnit televisiossa ja radiossa sekä kansainvälistä kiitosta saaneet levytykset. Muusikoiden työskentelyolosuhteiden ja orkesterin jatkuvan kehityksen turvaamiseksi on erittäin tärkeää, että Helsingin kaupungin johto ja päättäjät ovat ymmärtäneet uuden musiikkitalon merkityksen niin orkesterille kuin yleisölle ja kaupungille itselleen. Kaikki mukana olevat osapuolet tekivät vuoden aikana ratkaisevat päätökset musiikkitalon rakentamiseksi. Kaupunginorkesterin taloustilanne säilyi samalla tasolla kuin edellisenäkin vuotena, jolloin ns. säästökuuri oli kovimmillaan. Helsingin kaupungin päättäjät ovat pitäneet tärkeänä, että vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaupungin sisällä palvelujen taso pyritään säilyttämään ennallaan. Samaan aikaan kannetaan huolta kaupungin kilpailukyvystä ja vetovoimasta erityisesti yrityssektorin näkökulmasta. Kansainvälisessä kilpailussa yritysten ja koulutetun työvoiman houkuttelemiseksi taloudellisiin kasvukeskuksiin Helsingin laadukas kulttuurikaupunki-imago on vahva vetovoimatekijä. Pääkaupungin korkeatasoisen kulttuuri-imagon rakentamisessa kaupunginorkesterilla on keskeinen rooli. On mieluisaa todeta, että kaupunginorkesteri menestyi työssään varsin hyvin. Vaikka taloudelliset resurssit eivät kasvaneet, niin tavoitteet ja päämäärät pystyttiin asettamaan korkealle, ja tulosta syntyi. Selkeimmin tämä myönteinen kehitys on todettavissa kävijämäärien ja erityisesti kausikortin hankkijoiden tasaisessa kasvussa sekä tilinpäätöksessä. Menestyksekkäiden kiertueiden ja levytysten saama kansainvälinen näkyvyys voidaan myös kirjata plussan puolelle. Vaikeampaa on arvioida numeroin tyytyväisyyden tunnetta yksittäisen kuulijan mielessä. Elina Siltanen, intendentti 3

I VARSINAINEN TOIMINTA 4

I.1 KONSERTTITOIMINTA Kevätkausi 2004 Millennium-teknologiapalkinnon luovutusjuhla Finlandia-talossa 15.6.2004 Vuosi 2004 alkoi loppuunmyydyllä konsertilla loppiaisena. Klassista koko perheelle -konsertin ohjelma koostui keskeisistä säveltäjänimistä. Leif Segerstamin johtaman konsertin solisteina esiintyivät konserttimestari Pekka Kauppinen ja englannintorvisolisti Aale Lindgrén sekä lapsisolisteja Itä-Helsingin musiikkiopistosta. Konserttivuosi muotoutui vakiintuneeseen tapaan Suosikkisarjojen ja Klassikkosarjan konserttien ympärille. Tavoitteen mukaisesti Helsingissä soitettiin sinfoniakonsertteja yhteensä 47. Lisäksi kummilapsiprojektin konserttitapahtumat sekä keväällä että syksyllä ja jo perinteinen kamarimusiikkikavalkadi kuuluivat vuoden ohjelmaan. Kevätkaudella orkesteri teki kolme konserttimatkaa ulkomaille. Ensimmäinen suuntautui jo 20. kerran järjestetyille Kanariansaarten musiikkijuhlille tällä kertaa kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen johdolla. Tämä oli orkesterin kolmas vierailu kansainvälisesti korkeatasoiselle festivaalille. Samaan aikaan Helsingissä HKO:n Suosikkisarjassa esiintyi Viron kansallinen sinfoniaorkesteri kapellimestari Olari Eltsin johdolla. Helmikuun alussa juhlittiin Sibeliuksen viulukonserton 100-vuotisjuhlaa. Loppuunmyydyn konsertin johti kapellimestari Pertti Pekkanen ja solistina esiintyi nuori viulistikapellimestari Pietari Inkinen. Kaupunginorkesteri on yksi neljästä Musica nova Helsinki -nykymusiikkifestivaalin pääjärjestäjästä. Orkesterin festivaalikonsertti oli kansainvälisesti hyvin merkittävä, sillä juuri edesmenneen säveltäjän Luciano Berion viimeiseksi jäänyt teos Stanze orkesterille ja mieskuorolle sai järjestyksessä toisen esityksensä Helsingissä. Kapellimestari Diego Massonin johtamassa konsertissa kuultiin myös festivaalin toisen teemasäveltäjän Usko Meriläisen sellokonsertto Anssi Karttusen tulkitsemana. Konsertin avasi HK Gruberin Dancing in the Dark -teos suurelle orkesterille. Sekä Usko Meriläinen että HK Gruber olivat konsertissa läsnä ja osallistuivat konsertin jälkeiseen yleisölle suunnattuun keskustelutilaisuuteen. Maaliskuussa orkesteri teki vastavierailun Tallinnaan konsertoiden Estonia-salissa ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Solistina esiintyi mezzosopraano Monica Groop. Vierailukonsertin ohjelmassa oli Leif Segerstamin orkesteriteos Three Confetti from After Eighty (fragments from symphony No. 81), joka sai kantaesityksensä edellisenä iltana Helsingissä. Kevään kolmas ulkomaankiertue suuntautui Etelä-Amerikkaan; Brasiliaan ja Argentiinaan. Ensimmäisenä suomalaisena 5

sinfoniaorkesterina Sao Paulossa, Buenos Airesissa ja Rosariossa Leif Segerstamin johdolla esiintyneen orkesterimme ohjelmassa oli Sibeliuksen musiikkia ja edustavia nuoria suomalaistaiteilijoita. Viulisti Reká Szilvayn ja sellisti Jan-Erik Gustafssonin esitykset saivat suurta kiitosta niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin. Matkan aikana soitettiin yhdeksän konserttia. Samaan aikaan esiintyi Finlandia-talossa kaupunginorkesterin konserttisarjoissa Lapin kamariorkesteri John Storgårdsin johdolla. Vierailukonsertin ohjelma oli orkesterille hyvin tyypillinen; monipuolinen ja ennakkoluuloton. Per Henrik Nordgrenin uusi kitarakonsertto Petri Kumelan tulkitsemana sai toisen esityksensä edellisillan Rovaniemenkantaesityksen jälkeen. Edellä mainittujen ulkomaanmatkojen ja Finlandia-talossa soitettujen sarjakonserttien lisäksi orkesteri esiintyi kevään aikana Vuotalossa, Ritarihuoneella ja Kotkan konserttitalossa. Loppuunmyydyistä Vappumatineoista 1.5. jälkimmäinen televisioitiin valtakunnallisesti. Kevätkausi päättyi suuren kansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnon luovutustilaisuuteen Helsingissä. Finlandia-talossa järjestetyssä palkintojuhlassa kapellimestari Pietari Inkinen johti kaksi kantaesitystä; Millenniumteknologiapalkintosäätiön säveltäjä Tommi Kärkkäiseltä tilaaman juhlafanfaarin Liber Serentem ja orkesteriteoksen Cygnus X-1 Book III, Millennium. Syyskausi 2004 Vuosittain on järjestetty maksullinen koko perheen juonnettu konsertti, jossa on otettu huomioon niin lapset kuin aikuisetkin. Yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa tällainen konsertti soitettiin Lasten Juhlaviikkojen ohjelmassa. Vuonna 2004 konsertin teemana oli Taru Sormusten herrasta. Konsertin kapellimestarina toimi Atso Almila ja juontajana näyttelijä Paavo Kerosuo. Helsingin juhlaviikkojen jälkeen orkesterin oma syyskausi alkoi juhlavasti ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Solistiksi saapui juuri Cardiffin laulukilpailun voittanut baritoni Tommi Hakala. Konsertin suurteos oli harvoin esitetty Richard Straussin Sinfonia Domestica, jolloin lavalle nousi yli sata muusikkoa. Syksyn konserteissa esiintyi useita nuoria taiteilijoita, jotka saapuivat Suomeen ja kaupunginorkesterin vierailijoiksi ensimmäistä kertaa. Laulutaide sai huomiota osakseen paitsi syksyn avajaiskonsertissa myös myöhemmin kauden mittaan, kun orkesterin solisteina esiintyi elokuussa järjestetyn kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun menestyjiä. Mielenkiintoinen yhteistyö aloitettiin viulutaiteilija Frank Peter Zimmermannin kanssa. Konserttikauden (syksy 2004 kevät 2005) aikana hän esiintyi kolmen konsertin sarjassa soittaen jokaisessa kaksi 1930- luvulla sävellettyä viulukonserttoa. Suurtyö kansainväliseltä viulutaiteilijalta. Marraskuussa järjestettiin perinteinen orkesterin omien muusikoiden suunnittelema ja toteuttama kamarimusiikkikavalkadi 12. kerran Ateneumin taidemuseossa. Kavalkadin taiteellisesta suunnittelusta vastasivat viulistit Ilkka Lehtonen ja Teija Slobodeniouk. Ateneumissa oli tuolloin Albert Edelfeltin 150-vuotisjuhlanäyttely. Orkesterin omia muusikoita kuultiin solistitehtävissä vuoden aikana useaan otteeseen. Konserttimestari Pekka Kauppinen ja englannintorvensoittaja Aale Lindgrén esiintyivät vuoden alussa. Huhtikuussa 2. konserttimestari Satu Savioja oli solistina pianotaiteilija Risto Laurialan kanssa Mendelssohnin kaksoiskonsertossa. Huhtikuussa solistina esiintyi huilun äänenjohtaja Päivi Korhonen soittaen Mozartin huilukonserton. Orkesterin 2. viulu- ja alttoryhmä ovat olleet aktiivisia jo useita vuosia. Stemmat järjestävät viikonloppukurssin kerran vuodessa, jolloin muusikot osallistuvat yksityistunneille ja yhteisharjoituksiin erityisesti suunnitellun ohjelman ja paikalla olevan asiantuntijan johdolla. Kurssit päättyvät julkisiin konsertteihin. Alttoviuluryhmä esiintyi menestyksekkäästi Vanhassakirkossa ja 2. viuluryhmä konsertoi kurssin päätteeksi Finlandia-talon kamarimusiikkisalissa. Vuosi päättyi kuten alkoikin loppuunmyytyihin konsertteihin. Jo viidennen kerran perättäin kaupunginorkesterin syyskausi huipentui 16.12. Beethovenin 9. sinfonian Oodi ilolle esitykseen, joka yleisön pyynnöstä uusittiin 17.12. Myös Itsenäisyyspäivän konsertti on muodostunut yhdeksi syyskauden odotetuista konserttitapahtumista ja oli jälleen loppuunmyyty. 6

I.2 KUMMILAPSIPROJEKTI Kummilapsiprojekti jatkui aikaisempien vuosien tapaan; keväällä järjestettiin konserttitapahtuma, jossa lapset pääsivät lyhyen konserttikokonaisuuden jälkeen työryhmiin ja syksyllä järjestettiin sinfoniakonsertti lapsille. Tapahtumapaikkana oli kummallakin kerralla Finlandia-talo. Tilaisuuksien suosio on säilynyt ennallaan ja runsaasta 4 600 perheestä yli puolet osallistuu tilaisuuksiin. Kevään tapahtuma alkoi orkesterin lyhyellä konsertilla, jossa juontajana toimi musiikinkandidaatti Satu Sopanen ja kapellimestarina Okko Kamu. Tapahtuman otsikkona oli Prinsessoja ja prinssejä, linnanneitoja ja ritareita. Paikalla oli juhlavasti pukeutunutta ja hyvin innostunutta väkeä. Yhteisen alun jälkeen lapset vanhempineen jakaantuivat viiteen ryhmään, joissa soitettiin, laulettiin, johdettiin orkesteria, rummutettiin ja liikuttiin musiikin tahdissa. Kaikissa ryhmissä musiikista vastasivat orkesterin muusikot erilaisissa kokoonpanoissa, ja esilaulajina ja leikittäjinä toimi varhaiskasvatuksen opiskelijoita Sibelius- Akatemiasta ja Helsingin konservatoriosta. Jokainen lapsi pääsi osallistumaan kahteen pienryhmäohjelmaan. Kummilapsikonserttien ja -tapahtumien teema keskittyi tällä kertaa orkesteriin ja orkesterin instrumentteihin. Lapset pääsivät ensimmäisen kerran orkesterin riveihin. Kunkin muusikon vieressä oli pieni jakkara, jolle lapset istuutuivat toinen toisensa jälkeen. He tutustuivat vieressä olevaan muusikkoon ja hänen instrumenttiinsa ja sitten musisoitiin yhdessä; lapset tekivät rytmitehtäviä kapellimestarin johdolla ja muusikoiden säestäessä. Vuoden toinen kummilapsitapahtuma järjestettiin lokakuussa. Kapellimestarina toimi John Storgårds ja juontajana Satu Sopanen. Ohjelmassa kuultiin Brittenin Young Person s Guide to The Orchestra ja norjalainen musiikkisatu Topi Tuuba. Solistina esiintyi orkesterin tuubisti Petri Keskitalo. Kummilapsikonserteista on muodostunut odotettu tapahtuma niin orkesterin kuin yleisönkin puolelta. Innostuneempaa yleisöä saa hakea. Kansainvälistä huomiota kummilapsiprojekti sai syksyllä, kun muusikko Teppo Ali- Mattila ja intendentti Elina Siltanen osallistuivat Italian Genovassa järjestettyyn VIII Educating Cities -konferenssiin esitellen kaupunginorkesterin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista taidekasvatusprojektia. 7

Sáo Paulon konserttisali 8

I.3 KONSERTTIMATKAT I.3.1 Kotimaassa Kotka 2.6.2004 Orkesteri konsertoi 2.6. Kotkan konserttitalossa IX Kymijoen Lohisoitto -festivaalin kutsumana. Vierailukonsertin johti John Storgårds ja solistina esiintyi saksofonitaiteilija Jukka Perko. Jyväskylä 10.12.2004 Finlandia-talossa 9.12. P.J. Hannikaisen syntymäpäivänä soitettu 150-vuotisjuhlakonsertti uusittiin Jyväskylän teatteritalossa 10.12. Tuomas Ollilan johdolla. Juhani Lagerspetz oli pianosolistina myös Jyväskylässä. Helsingissä esitettyjen P.J. Hannikaisen laulujen sijaan Jyväskylässä kuultiin Ann-Elise Hannikaisen orkesterisarja Anerfalicas. I.3.2 Ulkomailla Kanariansaaret 7.-14.2.2004 Kaupunginorkesteri teki 7.-14.2. konserttikiertueen Kanariansaarille konsertoiden jo kolmannen kerran maineikkailla Festival de Música de Canarias -festivaaleilla. Orkesterin konsertit Santa Cruzissa ja Las Palmasissa johti Jukka-Pekka Saraste solisteinaan pianotaiteilija Cyprien Katsaris ja baritoni Bo Skovhus. Santa Cruzin uudessa Auditorio de Tenerife -salissa orkesteri konsertoi nyt ensimmäistä kertaa. Orkesteri soitti neljässä vierailukonsertissa kaksi eri ohjelmistoa. Debussyn Faunin iltapäivä ja Images sekä Ravelin G-duuripianokonsertto ja Bolero muodostivat toisen kokonaisuuden. Suomalais-venäläisessä konsertissa soivat Sibeliuksen laulut ja Bardi sekä Shostakovitshin 11. sinfonia Vuosi 1905. Tallinna 26.3.2004 Kaupunginorkesteri teki konserttimatkan Tallinnaan 26.3. ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Estonia-salissa järjestetyssä konsertissa Ravelin Shéhérazaden solistina lauloi mezzosopraano Monica Groop. Ohjelmassa oli lisäksi Segerstamin Three Confetti from After Eighty ja Sibeliuksen viides sinfonia. Etelä-Amerikka 13.-25.4.2004 Helsingin kaupunginorkesterin 40. kansainvälinen konserttimatka suuntautui ensi kerran Etelä-Amerikkaan. Vierailu oli samalla ensimmäinen suomalaisen sinfoniaorkesterin konserttikiertue Etelä-Amerikassa. Kiertueen johti ylikapellimestari Leif Segerstam ja solisteina vuorottelivat viulisti Réka Szilvay (Tshaikovskin viulukonsertto) ja sellisti Jan-Erik Gustafsson (Dvorákin sellokonsertto). Avausnumeroina soitettiin kahdesti Sibeliuksen Pohjolan tytär ja kerran Segerstamin Three Confetti, sinfonioina vuorottelivat Sibeliuksen toinen ja viides sinfonia. Brasiliassa orkesteri soitti kolme konserttia São Paulon 1 500-paikkaisessa konserttisalissa yhteensä 4 150 kuulijalle. Sunnuntaina 18.4. orkesteri esiintyi lisäksi ulkoilmakonsertissa suositussa Ibirapueran kulttuuripuistossa tarjoten 15 000-päiselle eteläamerikkalaiselle yleisölle tuulahduksen suomalaisesta vappumatineasta. Tiistaina 20.4. kiertue jatkui Argentiinaan Buenos Airesiin, jonka kuuluisassa 2 500- paikkaisessa Teatro Colón -salissa orkesteri soitti kaksi konserttia täysille katsomoille (solisteina Szilvay 21.4. & Gustafsson 22.4.). Kiertueen viimeinen konsertti (850 kuulijaa) pidettiin Rosariossa muutaman sadan kilometrin päässä Buenos Airesista. 9

HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN TALLINNAN-VIERAILUKONSERTIN 26.3.2004 ARVOSTELUPALAUTETTA Helsingin kaupunginorkesteri yhtenäisesti soiva organismi Suomalainen orkesteri ilman Sibeliusta olisi kuin virolainen orkesteri ilman Tubinia. Konsertti päättyikin Sibeliuksen sinfoniaan nro 5 Es-duuri. Nyt sai kuulija kokea täydellisen nautinnon, mitä Helsingin kaupunginorkesterin soinnilliseen kvaliteettiin tulee. Jo ensimmäisen osan hitaassa johdannossa hiveli korvia puupuhaltimien yhtenäinen soitanta, hieman myöhemmin myös vaskien vuoropuhelu. Andante-osa toi nautittavalla tavalla esiin soitinryhmien homogeenisuuden samoin kuin jousien legatojen yhtenäisyyden ja pizzicatojen artikuloinnin täsmällisyyden. Finaalin tempo oli jo heti alusta alkaen sähköistävä. Segerstamin muotoilema sinfonian päätösapoteoosi ei ollut ainoastaan voimallinen, vaan kirjaimellisesti tulvi energiaa. Tiivistäen voi Helsingin kaupunginorkesteria luonnehtia soinnillisesti yhtenäisesti soivaksi ja hengittäväksi organismiksi, jonka soitinryhmien välillä tuntuu olevan jonkinlainen musiikillis-empaattinen yhteys. Tämän ihanteen pitäisi tietysti olla totta jokaisessa orkesterissa, mutta toisilla tätä empatiaa riittää enemmän, toisilla vähemmän. Sirp 2.4.2004 / Igor Garsnek Helsingin kaupunginorkesteri orkesteri omillaan Monetkin nykypäivän huippuorkesterit soittavat kuin yksi suuri instrumentti tai kuin hyvin öljytty koneisto: synkronoidun täsmällisesti, mutta soinnillisesti hieman puisevasti. Ilmeisesti tätä ruokkii osaltaan tekniikka, joka mahdollistaa äänitteen tai esityksenkin sointikuvan rikastamisen ja parantelun. Paljon levyttänyt Helsingin kaupunginorkesteri näyttää olevan orkesteri entisaikojen malliin: omillaan toimeen tuleva orkesteri. HKO:n rehevänankaraan sointipalettiin mahtuu myös hauraita puolisävelaskelia ja hienonhienoja rytmikuvioita. Erityisen hyvä oli täyteläinen, mutta liikkuva jousiryhmä. Mikä tärkeintä, koneisto ei tappanut esityksen ilmaisullista rikkautta - orkesterin kerrostumien kontrasteja, tempojen joustavuutta, melodisten linjojen ilmeikkyyttä. Vaikuttavaa oli orkesterin ja kapellimestarin pakoton yhteistyö, jonka tuloksena olivat selkeät teoskonseptiot - Ravelin laulusarjan utuinen atmosfääri ja Sibeliuksen viidennen sinfonian vahvasta luonnontunteesta kasvava ankara voima. Postimees 5.4.2004 / Evi Arujärv 10

HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN ETELÄ-AMERIKAN -KIERTUEEN 2004 ARVOSTELUPALAUTETTA Konsertti São Paulon salissa 16.4.2004 Leif Segerstam, sävelten maan edustaja Ensi soinnuista lähtien orkesteri johdatti kuulijat juhlaviin, tummiin ja hienostuneisiin tunnelmiin tarjoten heille täydellisimmän mahdollisen kuvauksen suomalaisista maisemista, tunnelmista, lumesta Mutta tuntuu siltä, että maestro Leif Segerstamin tulkitsema Sibeliuksen 2. sinfonia tavoittelee muita päämääriä. Se ikään kuin tahtoo vapautua kaikista ulkoisista tekijöistä ja irrottautua raskaista harmaanvalkoisista maisemista, suuntautua keveänä sävelten ja hiljaisuuden maisemiin. Tuossa äänessä itsessään, sen mietteliäässä rikkaudessa, joka on vapautunut vaikeasta tehtävästään kansakunnan itsetunnon tunnuskuvana, juuri siinä tuntuu olevan jotain, joka piili kaupunginorkesterin esityksen taustalla. Tshaikovskin konserton solisti Réka Szilvay osoitti selviävänsä äärimmäisen kepeästi viulistien suuresti pelkäämistä, virtuositeettia vaativista huumaavista juoksutuksista, ja saimmekin kuulla tekniikkansa puolesta helposti ja varmasti soitettua Tshaikovskia. Lopuksi on puhuttava Leif Segerstamista. Helsingin kaupunginorkesterin edessä seistessään orkesterinjohtaja vaikutti äärimmäisen vapautuneelta; laajoin, varmoin ja selkein elein hän rakensi syvällisen vuoropuhelun muusikoidensa kanssa loihtien orkesterista esiin, aivan kuin veistettävästä kivestä, musiikin sen alkuperäisessä muodossa, joka kantautui luoksemme aikojen takaa täyttäen koko salin. Movimento.com / Roger Lisardo 19.4.2004 11

Konsertti São Paulon salissa 19.4.2004 Segerstam kumartaa kauniisti Sibeliukselle: Helsingin kaupunginorkesteria johtaessaan hän säesti taitavasti solistia. Suomen kunniakkaan tähden Jean Sibeliuksen nimi liittyy läheisesti maestro Leif Segerstamiin. Tällä seikalla oli siis aivan erityinen merkityksensä, kun hän johti Helsingin kaupunginorkesterin edessä Pohjolan tyttären ja toisen sinfonian. Alusta saakka oli nähtävissä, kuinka Segerstam hallitsee orkesterin: jousisoitinten tremoloissa, harpun kuvioissa, pizzicato-soinnuissa, joilla Sibelius kuvaa kaunista neitoa kehräämässä taivaankaaren alla. Sitten seuraa rytmikäs soitinten myrsky: runonlaulaja Väinämöinen yrittää turhaan viekoitella Pohjan akan tytärtä. Sulokkuus jolla musiikin pauhu raukeaa lähes aistein havaitsemattomaan pianissimoon, toteutettiin poikkeuksellisella tavalla. Sibeliuksen tunnetuimman sinfonian (nro 2) Segerstam tulkitsee laveasti, harkituin dramaattisin kääntein andante-tempoja ja dynamiikkaa viljellen aina teoksen finaalissa huipentuvaan suurenmoiseen hymnimäiseen melodiaan saakka, joka johdattaa teoksen kansallistuntoa nostattavaan riemuvoittoon. Sibeliuksen toisessa sinfoniassa, kuten myös sitä edeltäneessä Tshaikovskin viulukonsertossa, Segerstam osoitti omaavansa luonnollisen pulssin tajun, joka noudatti kappaleen orgaanista sykettä, sekä myös kyvyn erottaa nuottitekstin detaljit Tämä näkyi erityisesti finaalin suuressa teemassa, joka tukeutui orkesterin varmoihin vaskipuhaltimiin. Tshaikovskin konsertossa Segerstam osoitti olevansa myös taitava säestäjä antaessaan täyden tilan Réka Szilvayn kirkkaalle, taiturimaiselle ja hyvin jäsennellylle esitykselle Szilvay vei läpi varmoin ottein viimeisen osan codan erittäin nopean kadenssin, joka on täynnä Tshaikovskin musiikissa harvoin näin avoimesti aistittavaa iloa ja impulsiivisuutta. Omalla panoksellaan taiteilijatar osoitti antavansa suuren arvon Segerstamin ja orkesterin hänelle tarjoamalle kaunopuheiselle tuelle. O Estado de São Paulo / Lauro Machado Coelho 22.4.2004 Konsertti Buenos Airesissa Teatro Colón -salissa 21.4.2004 Loistavien muusikoiden ilta Erinomainen (*****) Mozarteum Argentinon konserttikauden avajaiset olivat poikkeuksellinen tilaisuus, koska Helsingin kaupunginorkesteri on niin laadukas, koska sen johtajalla Leif Segerstamilla on karismaa, koska viulisti Réka Szilvay on tekninen virtuoosi ja koska orkesteri loi lumoavan kokonaisuuden tulkitessaan täydellisen kirkkaasti Jean Sibeliuksen, Suomen merkittävimmän säveltäjän sävelmaailmaa. Pohjolan tyttären ensi tahdeista alkaen saimme aistia ihmeellisen henkisen ymmärryksen tulkitsijassa, joka välittää kuultavaksemme maansa kansallista musiikkia. Kuulemallemme tulkinnalle omat piirteensä antoivat - kapellimestarin lisäksi - kaikki tämän orgaanisen kokonaisuuden (=orkesterin) jäsenet teoksen sävelkudokseen yhtyneinä. Orkesterissa oli kuultavissa myös sen taiteellinen hierarkia ja selkeästi persoonallinen ote: sen lisäksi että orkesterin kaikki jäsenet ovat ilmiselvästi korkean tason ammattilaisia, orkesterin yhteissointi on ihailtavan tiivistä ja sen tummissa äänensävyissä on kaunista pyöreyttä ja syvyyttä, joka on lähtöisin viulujen, sellojen, kontrabassojen ja vaskipuhaltimien riveistä. Ei myöskään voi olla ihailematta soittajiston kykyä tuottaa laaja-alainen dynaaminen skaala, joka yltää hienonhienosta läpikuultavuudesta aina poikkeuksellisen väkeviin ja suurenmoisiin iskuihin. Hyvin harvoin Sibeliuksen kuulua toista sinfoniaa voi kuulla esitettävän sellaisella voimalla ja pauhulla kuin nyt. Harvoin myöskään kuulee orkesterinjohtajan loihtivan niin runsaasti vaihtelevia sävyjä ja niin syvällistä ja liikuttavan suurenmoista musiikillista vuoropuhelua sävellyksen sisäisissä rakenteissa. Sinfonian tulkinta kirvoitti pitkään jatkuneet suosionosoitukset, joiden ansiosta saimme kuulla kaikkiaan kolme helmeä Sibeliuksen tuotannosta. Ensin kuulimme värikkään ja dynaamisen version Karelia-sarjan Alla marcia -osasta, sen jälkeen sopivana vastakohtana Valse tristen, jota tässä salissa ei oltukaan kuultu pitkään aikaan, ja sitten aina niin tunteisiin vetoavan ja loistavan runoelman Finlandia Orkesterinjohtajan sympaattisuuden ja antaumuksellisuuden lisäksi on sanottava, että orkesterin esittämät kolme kappaletta tulkittiin loistavasti, ja ne olivat todistus siitä, että orkesteri on yhtenäinen joka ryhmän osalta; puupuhallinsektiossa on taiturillisia solisteja ja orkesterin jäsenet osoittavat esimerkillistä keskinäistä kuria. Mozarteum Argentinon toimintakauden avajaiskonsertti oli kauden ensimmäinen suuri taidetapahtuma. La Nación 23.4.2004 / Juan Carlos Montero 12

Konsertti Buenos Airesissa Teatro Colón -salissa 21.4.2004 Helsingin erinomainen orkesteri esiintyi menestyksekkäästi Colón-teatterissa Mozarteum Argentino -sarjan avauskonsertissa Lähes 125 vuotta sitten perustettu Helsingin kaupunginorkesteri esiintyi keskiviikkona Colónteatterissa Mozarteum Argentino -sarjan avajaiskonsertissa taiteelliselta tasoltaan korkealuokkaisessa tapahtumassa. Orkesteria johti sen ylikapellimestari Leif Segerstam, joka vieraili talossa vuonna 1973 (Figaron häät -ooppera), ja nyt kun kohtasimme hänet uudelleen, hän oli edelleen viikingin perikuvan näköinen. Konsertin avausnumerosta, sinfonisesta runosta Pohjolan tytär ja sen pohjoisen karut maisemat mieleen tuovista sävelkuluista lähtien olivat kuultavissa erinomaisen vierailevan orkesterin tärkeimmät piirteet. Loistava yhteissointi, kurinalaisuus, vakava ote työhön ja osatekijöiden täydellinen suhde kokonaisuuteen tulivat esiin suomalaisorkesterin soitossa, samoin kuin kaikkien soitinryhmien tasaisuus ja korkealuokkaisuus, horjumaton tasapainon ja kokonaisuuden taju, joustavuus ja läpikuultavuus. Näitä ominaisuuksia kuultiin Sibeliuksen 2. sinfoniassa, joka on ainutlaatuisen kaunis teos ja josta nyt saatiin koskettavan sykkivä tulkinta Tshaikovskin viulukonsertossa solistina oli Réka Szilvay, siinä suomalainen orkesteri oli vuoroin ylitsevuotavan romanttinen, vuoroin pidättyväisempi. Myös solisti on suomalainen (tosin unkarilaista sukujuurta) ja hän suoriutui tehtävästään kiistattoman upeasti sekä tulkinnan että tekniikan puolesta Esa-Pekka Salosen, Osmo Vänskän ja Jukka- Pekka Sarasteen ohella Leif Segerstam on merkittävimpiä suomalaisia kapellimestareita osoittaen joka suhteessa taitonsa orkesterinjohtajana, vankan muodontajunsa ja korkeatasoisen musikaalisuuden leimaaman taiteilijapersoonallisuutensa. La Prensa 23.4.2004 Konsertti Buenos Airesissa Teatro Colón -salissa 22.4.2004 MAKEISIA SKANDINAVIASTA Mozarteum-sarjan avajaiskonsertti toi esiin Segerstamin rikkaan ja omalaatuisen persoonallisuuden kapellimestarin ja säveltäjän kaksoisroolissa. Erittäin hyvä (****) Helsingin kaupunginorkesteri avasi Mozarteum-sarjan Colón-teatterissa, ja konsertissa Leif Segerstam esiintyi kaksoisroolissa sekä kapellimestarina että säveltäjänä. Valkopartaisesta ja muodoltaan tosi muhkeasta Segerstamista voidaan sanoa, että enemmän Brahmsin näköistä kapellimestaria ei vielä ole nähty korokkeella. Tyypiltään hän on Brahms, mutta tavoiltaan Mahler: Segerstam johtaa talvisin ja säveltää kesäisin, tosin kiihkeämpään tahtiin kuin itävaltalainen kollegansa. Hänen tuotantoonsa kuuluu yli 100 sinfoniaa, 30 kvartettoa ja 11 viulukonserttoa. Hänen orkesterinjohtamisessaan on tiettyä keveyttä.. Segerstam ei korosta, ei venytä vaan pikemminkin lyhentää ja keventää, eikä tämä kuulosta huonolta Sibeliuksen sinfonioissa. Hänen johtamisliikkeensä perustuvat lähinnä käsien liikkeisiin, mutta hän tavoittaa teoksen ytimen. Sibelius-tulkinta oli ihailtava, ja sitä rikasti jousisoittimien kiinteä sointi, joka on Helsingin filharmonikkojen luonteenomaisin piirre. Clarín / Federico Monjeau 24.4.2004 13

I.4 YLEISÖ Tavoite: Järjestää vuoden aikana 45 sarjakonserttia Finlandia-talossa. Lisäksi orkesteri esiintyy Helsingin juhlaviikoilla ja Musica nova -tapahtumassa. Kummilapsiprojektin erikoiskonsertit jatkuvat siten, että kaikilla kummilapsilla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Klassikko- ja Suosikkisarjojen kausikorttimyynnin kehitys Kaupunginorkesteri soitti vuoden aikana 83 konserttia, joista 47 oli sarjakonsertteja. Sarjakonserteissa oli yhteensä 61 339 kuulijaa. Orkesteri esiintyi Helsingin juhlaviikoilla ja Musica nova -tapahtumassa. Kummilapsille järjestettiin vuoden aikana 10 erikoiskonserttia, joissa oli läsnä yhteensä 8 354 kummilasta ja heidän vanhempaansa. Kummilapsikonsertit ovat maksuttomia, ja ne on tarkoitettu vain kummilapsiprojektissa mukana oleville perheille. Finlandia-talossa järjestetyissä konserteissa vuonna 2004 oli keskiarvo 1 315 kuulijaa. Vastaava vuoden 2003 keskiarvo oli 1 286 ja vuoden 2002 keskiarvo 1 348 henkilöä. Normaalihintaisten ja erilaisten kampanjakertalippujen osuus kokonaismyynnistä oli 23,3 % ja eläkeläislippujen osuus 11,4 %. Kausikorttien ja sarjalippujen osuus lipunmyynnistä oli 57,9 % vuonna 2004. Normaalihintaisia kausikortteja oli 47,4 % ja eläkeläiskausikortteja 52,8 %. Opiskelija-, varusmies- ja työttömien lippujen osuus myynnistä oli 7,4 %. Koululaisryhmät ovat aktiivisesti käyttäneet mahdollisuutta käydä maksutta orkesterin julkisissa kenraaliharjoituksissa (23 kpl) ja konserteissa. Orkesterin kutsumina vieraina konserteissa kävi lisäksi nuoria kuulijoita pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksista. Näiden vierailujen kokonaiskävijämäärä oli yhteensä 2 436 kuulijaa. Kausikorttien myynti väheni 3,5 % edellisvuodesta. Myytyjä kausikortteja oli 4 201 kappaletta. vuosi 2002 2003 2004 kevät 2139 2023 2014 syksy 2016 2335 2190 yhteensä 4155 4358 4204 Aiempien vuosien tapaan kaupunginorkesterin omaan asiakasrekisteriin kerättiin aktiivisesti henkilö- ja osoitetietoja suora- ja asiakassuhdemarkkinoinnin tarpeisiin. Rekisterissä oli vuoden 2004 lopussa 19 000 tilaajaa. Viereisellä sivulla on vuoden 2004 konsertti- ja kuulijatilasto. 14

KONSERTTITILASTO 2004 KONSERTIT 2004 kpl myyty vapaaliput muut yhteensä Sinfoniakonsertit 52 56475 9437 0 65912 Kamarimusiikkikonsertit 3 490 576 0 1066 Viihdekonsertit 3 2904 378 1100 4382 Kummilapsikonsertit 10 0 0 8354 8354 Julkiset kenraalit (23) 1 566 0 577 1143 OMAT KONSERTIT YHTEENSÄ 69 60435 10391 10031 80857 Tilausesiintymiset 2 0 0 2050 2050 Konsertit ulkomailla 12 32120 64 0 32184 KAIKKI YHTEENSÄ 83 92555 10455 12081 115091 TV 1 * 1 YLEISRADIO 5 * 139000 katsojaa. (Lähde: Finnpanel Oy) 15

16

I.5 LEVYTYS- JA TALTIOINTITOIMINTA Orkesterin ja Ondine-levy-yhtiön monivuotinen yhteistyö jatkui. Vuonna 2004 julkaistiin kolme uutta levyä: Corigliano: Symphony 2 & The Mannheim Rocket, HPO & John Storgårds (ODE 1039-2) Rouse: Der gerettete Alberich & Rapture & Violin Concerto, HPO & John Storgårds (ODE-1016-2) Sibelius: Symphonies 3 & 5, HPO & Leif Segerstam (ODE 1035-2) Orkesterin julkaisemat levyt viimeisten neljän vuoden aikana (2001-2004) ja niiden myyntitilasto 31.12.2004: Vuosi Levynumero Nimi Myynti 2001 ODE 978-2 Rautavaara: Symphony 8 & Harp Concerto 5199 2001 ODE 977-2 Rachmaninov: Piano Concertos 1 & 4 1688 2002 ODE 1007-2 Sibelius: Symphonies 1 & 7 4190 2003 ODE-1026-2 Sibelius: Symphonies 2 & 6 2565 2003 ODE-1034-2 Suomalainen rukous 4911 2003 ODE-653-2 Malmstén: Musiikkia lapsille 4500 2004 ODE 1039-2 Corigliano: Symphony 2 & The Mannheim Rocket 2621 2004 ODE 1016-2 Rouse: Der gerettete Alberich & Rapture 2675 2004 ODE 1035-2 Sibelius: Symphonies 3 & 5 1867 Yleisradio radioi vuoden aikana viisi konserttia. Orkesterin konsertteja televisiointiin yksi: TV1 lähetti suorana orkesterin Vappumatinean 1.5., ohjelmalla oli 139 000 katsojaa (lähde: Finnpanel). 17

POIMINTOJA KOTI- JA ULKOMAISISTA LEVYARVOSTELUISTA 2004 JOHN CORIGLIANO: 2. sinfonia jousiorkesterille & The Mannheim Rocket Helsingin kaupunginorkesteri John Storgårds, kapellimestari ODE 1039-2 Levy-yhtiö Ondine julkaisi Pulitzer- ja Oscarpalkitun yhdysvaltalaisen nykysäveltäjän John Coriglianon toisen sinfonian ja orkesteriteoksen The Mannheim Rocket. Kyseessä on teosten maailmanensilevytys. Helsinkiläisjouset yltävät John Storgårdsin johdolla vaikuttavaan, vangitsevaan tulkintaan. Soinnin asteikko yltää eteerisestä hauraudesta huumaavaan intensiivisyyteen. Etelä-Suomen Sanomat 21.3.2004 / Arto Sakari Korpinen John Corigliano annostelee ahdistunutta möykkää, tiivistä kihinää ja tonaalista tai muuten kaunista kelluntaa 2000-lukulaisessa, kuulijaystävälliseksi punnitussa suhteessa. Tällaisen rautavaaralaisen nykymusiikin parissa Helsingin kaupunginorkesteri on kuin kotonaan. Coriglianon kakkossinfoniassa HKO:n jousisto saa esitellä äänikontrolliaan. Jousikvartetosta jousisinfoniaksi laajennettu teos kaipaa tarkkoja, monipuolisia jousisoundeja elävöittämään yksitotisuuttaan. Viulisti- Storgårdsilta niitä löytyy, ja kapellimestari- Storgårds taas on peto maanittelemaan niitä 70 soittimesta yhtä aikaa. Äänityksestä Ondinen luottomies Enno Mäemets kerää totuttuun tapaan hyvät pisteet. Rondo-Classica 4/2004 / Kare Eskola John Storgårds on oikea kapellimestari puristamaan viimeisetkin tehopisarat musiikista, joka vaatii täyttä heittäytymistä ja uskoa tunnustuksellisuuden voimaan. Helsingin kaupunginorkesterin jouset synnyttävät yhtä suvereenisti mahtavia hyökyjä kuin ohuesti värjyviä kudelmia. Helsingin Sanomat 7.5.2004 / Jukka Isopuro Helsingin kaupunginorkesteri soittaa John Storgårdsin johdolla ennen kuulemattoman väkevästi ja ilmaisuvoimaisesti. Dynamiikkaa käytetään rohkeasti, eikä tarkkuudesta tingitä. Loistava levy kaiken kaikkiaan. Turun Sanomat 28.5.2004 / Tomi Norha Performance ***** / Sound ***** The Pulitzer Prize-winning Second Symphony is for strings alone. The musical language ranges from savage Bartókian Expressionism, through Mahlerian desolation to something more distinctly contemporary, but whatever the manner, the emotional narrative is powerful and cogent. The Mannheim Rocket also tells a story: a lightning tour of German musical history that ends up going into nightmare reverse. It has something of the quality of a Bugs Bunny score Two very different kinds of music, then, but John Storgårds and the Helsinki Philharmonic respond to both with tremendous conviction as well as technical panache. Excellent sound throughout. BBC Music Magazine August 2004 / Stephen Johnson 18

CHRISTOPHER ROUSE: Der gerettete Alberich, Rapture & Viulukonsertto Evelyn Glennie, lyömäsoittimet Cho-Liang Lin, viulu Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, kapellimestari ODE 1016-2 The New York Times valitsi arvostetun yhdysvaltalaissäveltäjän Christopher Rousen kolmen teoksen ensilevytykset sisältävän CD:n yhdeksi vuoden 2004 parhaista klassisen musiikin äänitteistä. Glennie och Lin hanterar sina instrument med auktoritet och virtuositet, Segerstam njuter i fulla drag av att ge sig Rouses orkestrala fantasier hän och HSO-musikerna är bra med på noterna. Hufvudstadsbladet 10.3.2004 / Mats Liljeroos Leif Segerstam ja Helsingin filharmonikot ovat railakkaassa menossa mukana täysin rinnoin. Tarjolla on levyllinen mielenkiintoista, elävää ja kuulijaystävällistä nykymusiikkia, jossa ei ole hitustakaan paperin makua. Etelä-Suomen Sanomat 21.3.2004 / Arto Sakari Korpinen Leif Segerstam on tällaisen nousuhakuisen musiikin parissa kuin kotonaan. Kaupunginorkesteri nostattaa järiseviä fortissimoja, kun käsky käy. Muusikko 3/2004 / Pekka Nissilä In both concertos, as well as the serene, radiant Rapture, Leif Segerstam and his excellent Finnish orchestra bring Rouse s farthest-flung imaginings vividly to life, a feat faithfully captures by Ondine s clear, vivid production. Time Out New York April 8-15, 2004 / Steve Smith Orkesterinkäyttäjänä Rouse on erinomainen, suuretkin massat soivat kirkkaasti. Levyn solistit ovat ensiluokkaisia, ja Leif Segerstamin johtama Helsingin kaupunginorkesteri soittaa nautittavasti ja isolla soundilla. Varsinkin Rapturessa Segerstamin ekstaatikon kyvyt pääsevät vellomaan. Ei liene sattumaa, että Rousea levyttävät samat tekijät kuin Einojuhani Rautavaaraa. Turun Sanomat 16.4.2004 / Tomi Norha Rapture (Hurmio) on suurieleinen runoelma, jonka Segerstam saa sykkimään täydellä paatoksella, ja Helsingin kaupunginorkesterikin lainehtii kuin Aivazovskin maalaukset. Rondo-Classica 5/2004 / Antti Häyrynen Evelyn Glennie, who often performs the work live, gives an invigorating performance. The Violin Concerto was commissioned for Cho- Liang Lin, whose fiery blend of honeyed tone and bravura brilliance is perfectly suited to its dramatic, Romantic temperament. Despite the work s rather traditional feel, it still manages to sparkle with life and originality, due in no small part to the labours of Lin as well as spirited direction of the Helsinki Philharmonic Orchestra from conductor Leif Segerstam. The Strad June 2004 / Catherine Nelson Jos pitää modernia musiikkia pitkästyttävänä, kannattaa kuunnella Rousea. Hänen fantasiansa lyömäsoittimille ja orkesterille hakee alkuvoimansa Wagnerilta. Jos Wagner tuntuu joskus laahaavalta, vie Rouse musiikkia eteenpäin hurjaa kyytiä; pidä tuolistasi kiinni kaksin käsin! Leif Segerstam on saanut Helsingin kaupunginorkesteriin kerrassaan huikeaa potkua. Gloria 2004 / heinäkuu / Olli Paunu Rousen musiikki on vahvan kuvausvoimaista ja vauhdikasta sekä tekniseltä toteutukseltaan taidokasta. Erityisesti orkesterin tehokeinojen käyttäjänä säveltäjä on mestarillinen. Leif Segerstamin, HKO:n ja solistien työskentely tekee erinomaisesti oikeutta Rousen vulkaaniselle musiikille. Suomen Kuvalehti 12/2004 / Lauri Kilpiö 19

JEAN SIBELIUS: Sinfoniat 3 & 5 Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam ODE 1035-2 Helsingin kaupunginorkesterin ja kapellimestari Leif Segerstamin Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytys jatkui 3. ja 5. sinfonian julkaisulla. Artistic quality: 10 / Sound quality: 10 I have to say that in the final analysis Leif Segerstam has them all beat. Indeed, there are no finer performances available of either symphony, and that s saying a lot but once you hear this exceptional disc I have little doubt that you will agree. This disc is special. ClassicsToday.com 8.9.2004 / David Hurwitz Leif Segerstamin ja HKO:n Sibelius-tulkinnat ovat hengästyttäneet aiemminkin Suurissa tulkinnoissaan kapellimestari ehtii myös leikitellä yksityiskohdilla. Puupuhaltimet soivat satumaisen kuulaasti ja jouset joustavan täyteläisesti Vaskipuhallinten rooli takaa finaalin muhkean nousun. Aamulehti 26.9.2004 / Kirsti Vanninen Tulkinnat ovat väkevästi Segerstamin näköisiä, kun ne samalla tuovat esiin ennen kuulemattoman selkeästi musiikin kätkettyjä linjoja ja kerroksia lopun taivaankappaleiden liike kohoaa järisyttävään suuruuteen, mahtavampaan kuin millään muulla kuulemallani levyllä orkesteri toteuttaa kaikkensa peliin pannen Segerstamin germaanista, wagneriaanista Sibeliusta. Helsingin Sanomat 28.9.2004 / Jukka Isopuro Segerstam demonstrerar hur självklart allt ter sig när man kan sin sak tempovalen känns genomgående optimala uttrycksmässiga variationerna och finalen startar full av positiv energi Stadsorkestermusikerna spelar naturligtvis med den självklara auktoritet och genuina känsla Hufvudstadsbladet 29.9.2004 / Mats Liljeroos Leif Segerstam on saanut Sibelius-perinteen jo äidinmaidossa. Siitä huolimatta näissä kahdessa sinfoniassa Segerstam on rohjennut näkemään asioita hieman toisin. Kolmannen sinfonian ensimmäinen osa saa totuttua hitaamman tempon, ei paljon mutta juuri sen verran, että yksityiskohdat saavat uuden valaistuksen. Musiikki ei yritä mitään, vaan kylpee lempeästi hohtavassa apollonisessa valossaan Viiden sinfonia saa kauniin ylöspanon, mutta kulkee totutumpia latuja. Uudella tavalla valotettuja yksityiskohtia löytyy Helsingin kaupunginorkesteri on hyvässä iskussa. Muusikko 9/2004 / Ilkka Ylönen Artistic quality: 10 / Sound quality: 10 / Overall impression: 10 With Segerstam one always discovers, as though on an excursion, new nuances, layers and stratifications A powerful, tremendously convincing alternative! Klassik-Treff.GmbH 5.10.2004 / Rasmus von Rijn Kyllä Segerstam erinomaisesti hallitsee nämä teokset orkesteri soi ylitsepursuavasti ja loistokkaasti, välillä pökerryttävän hiljaa pianissimoissa Ilkka 14.10.2004 / Markku Viitasaari Motiivit soivat vahvoina, musiikki on selkeälinjaista, tulkinta syvän ilmeikästä. Orkesterin musisointi syttyy luonteikkaana, Segerstam tekee intensiivistä työtä tulkinnoissa soi nimenomaan raikas, uskottava Sibelius-traditio. Savon Sanomat 24.10.2004 / Jussi Mattila Ihmeen nuorekas sointi puhkeaa ilmoille Sibeliuksen kolmannen sinfonian alkutahdeista. Leikkisä ja ponnahteleva askellus nostattaa tunnelmaa. Elämän voima purkautuu esiin Segerstam hakee elävyyttä ja syvyyttä rinnakkain, ei vaihtoehtoisesti. Säveltäjälle tunnusomainen tummuus ei pelota Viides sinfonia hakeutuu yhä enemmän kohti vaikuttavuuden ydintä. Kannattaa istua alas ja kuunnella Tartu Sibeliukseen, Sibelius tarttuu sinuun Opettaja 43/2004 / Matti Saurama 20

I.6 MUSIIKKITALO Helsingin kaupunginorkesteri on yksi kolmesta tulevan musiikkitalon pääkäyttäjästä. Yli 120-vuotisen historiansa aikana orkesteri on järjestänyt viikoittaiset konserttinsa ensin kaupungintalolla (ent. Seurahuoneella), Yliopiston juhlasalissa ja vuodesta 1971 Finlandia-talossa, joka suunniteltiin kongressi- ja konserttikeskukseksi. Musiikkitalohanke on Sibelius- Akatemian, Yleisradion ja Helsingin kaupungin yhteishanke. Yksikään osapuolista ei ole nähnyt mahdolliseksi toteuttaa laadukkaan konserttitoiminnan vaatimukset täyttävää omaa erillistä tilakokonaisuutta. Voimavarojen yhdistämistä on pidetty perusteltuna sekä omien toimintojen kannalta että tilojen tarjoamiseksi akustiseen musiikkiin liittyviä muita toimintoja varten. Voimavarojen yhdistäminen on perusteltua myös investoinnin taloudellisen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi. Kaupunginorkesteri on Finlandia-talon suurin vuokralainen. Rakenteelliseksi ja toiminnalliseksi ongelmaksi on osoittautunut se, että Finlandia-talossa on kaksi perustehtävältään erilaista kaupungin laitosta, joiden tehtävien tehokas ja laadukas toteuttaminen vaikeuttaa toisen perustehtävän suorittamista. Keskustelu uuden konserttisalin rakentamistarpeesta on saanut alkunsa tyytymättömyydestä Finlandia-talon akustiikkaan sekä Finlandia-talossa tapahtuvan konserttitoiminnan ja talon muun toiminnan yhteensovittamiseen liittyvistä ongelmista. Nykyisin kaupunginorkesteri käyttää Finlandia-talon konserttisalia sekä harjoituksiin että konsertteihin. Orkesterin harjoitukset estävät Finlandia-taloa saavuttamasta parasta mahdollista käyttöastetta, sillä konserttisalin päivittäinen käyttäminen neljän tunnin harjoitukseen useimmiten estää salin ja/tai oheistilojen vuokrauksen muihin tarpeisiin. Vuosien varrella on ollut ongelmia, kun kaupunginorkesteri on joutunut väistymään yhteiskunnallisesti merkittävän tilaisuuden tai Finlandiatalon näkökulmasta taloudellisesti mittavan yhteistyökumppanin tieltä. Orkestereiden taiteellisen kehityksen kannalta on tärkeää voida työskennellä akustisesti toimivassa konserttisalissa. Kaupunginorkesteri on korkeatasoinen ja kansainväliset mitat täyttävä soittajisto, jonka jatkuvan kehittymisen takeena on oltava laadukkaat työskentelyolosuhteet. Finlandia-talon akustiset ongelmat ovat tästä syystä olleet keskeisesti esillä konserttitalokeskusteluissa. Helsingin kulttuurikaupunki-imagolle uusi konserttisali tuo selkeästi lisäarvoa. Kulttuurin merkitys kaupunkien vetovoimatekijänä on viime vuosina kasvanut merkittävästi kansainvälisessä kilpajuoksussa yritysten ja koulutetun työvoiman houkuttelemiseksi taloudellisiin kasvukeskuksiin. Suomi tunnetaan maailmalla nimenomaan musiikistaan ja muusikoistaan, ja epäilemättä uusi konserttitalo on herättävä myönteistä kiinnostusta maan pääkaupunkia kohtaan. Helsingin uusi musiikkitalo on oleva merkittävä musiikkikeskus niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Uuteen musiikkitaloon on tarkoitus sijoittaa kahden ammattisinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin, koko toiminta. Nykytilanteessa kumpikin orkesteri toimii tiloissa, joissa esiintymiset ja harjoitukset on limitettävä monien muiden tapahtumajärjestäjien toimintaan (kongressit, kokoukset, vastaanotot, näyttelyt jne.), eikä erillistä harjoitussalia ole olemassa. Musiikkitalossa pääsali on käyttäjien yhteispäätöksellä varattu ensisijaisesti heidän tarpeisiinsa. Lisäksi taloon on suunniteltu ns. suuri harjoitussali, joka neliöiltään vastaa sinfoniaorkesterin tarvitsemaa esiintymistilaa ja josta on tarkoitus rakentaa akustiikaltaan mahdollisimman hyvin pääsalia vastaava tila. Orkestereiden toimintamahdollisuudet paranevat täten merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, mikä on yksi hankkeen päätavoitteista. Huomattavan osan orkestereiden tarvitsemista päivittäisistä työtiloista muodostavat 21

varsinaiset tuotantotilat harjoitushuoneineen, sosiaalitiloineen sekä nuotti- ja soitinvarastoineen. Tällä hetkellä käytössä olevissa taloissa tilojen toimivuuteen ei suunnitteluvaiheessa ollut panostettu, ei niiden sijoittelun, akustiikan kuin varustelunkaan osalta. Nykyisin kaupunginorkesterin hallinto Finlandia-talossa on jaettu useaan toimipisteeseen eri puolille taloa, mikä hankaloittaa ja hidastaa asioiden hoitoa. Näitä toimistotiloja on yhteensä noin 250 m 2. Uuteen taloon on suunniteltu hallintokerros, jossa kaikki kaupunginorkesterin sekä Radion sinfoniaorkesterin hallinnon tilat ovat saman käytävän varrella. Tämä sijoittelu takaa läheisen yhteistyön myös orkestereiden välillä. Kaupunginorkesterin varsinaisten työhuonetilojen neliömäärä pienenee muutettaessa uuteen, mutta järkevä sijoittelu parantaa tilojen toimivuutta. Uudessa musiikkitalossa hallinnon tilojen määrä on 170 m 2. Kaupunginorkesterin nuotistolla on mittava yli 100-vuotias historia. Nuotistossa säilytetään kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien säveltäjiemme kuten Sibeliuksen merkinnöin varustettuja partituureja ja nuottimateriaaleja. Nuotisto sisältää kulttuurihistoriallisesti arvokasta materiaalia, joka tarvitsee sille soveltuvat tilat. On olennaista, että nuotisto sijoittuu lähelle orkesteria ja muusikoita, ja tämä on otettu huomioon uutta musiikkitaloa suunniteltaessa. Nuotiston tilat tulevat uudessa talossa merkittävästi paranemaan. MUSIIKKITALO-HANKKEEN KÄSITTELY JA AIKATAULU Musiikkitalohanketta on käsitelty kaupungin hallinnossa useiden vuosien ajan. Ensimmäisen kerran asia tuli julkisesti esille jo vuonna 1994. Kaupunginhallitus antoi ensimmäisen lausuntonsa Töölönlahden musiikkitalon neuvotteluryhmän ehdotuksesta syksyllä 1997. Sen jälkeen kaupunginhallitus ja -valtuusto on käsitellyt asiaa useaan otteeseen. Jo vuonna 2000 hanke hyväksyttiin kaupungin talousarviosuunnitelmassa. Vuonna 2004 tehdyt päätökset 11.2.2004 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi omalta osaltaan Musiikkitalon hankesuunnitelman. 17.2.2004 Yleisradion hallintoneuvosto päätti kannattaa Ylen osallistumista hankkeeseen. 19.5.2004 Osapuolten yhteinen työryhmä päätti käynnistää arkkitehtisuunnittelun. (Valtion päätökset musiikkitalosta tehtiin vuoden 2003 aikana.) 30.8.2004 Työryhmä päätti käynnistää akustisen suunnittelun. 16.11.2004 Yleisradion hallintoneuvosto päätti osallistumisesta hankkeeseen. 7.12.2004 Ylen hallitus teki omalta osaltaan yhtiön perustamispäätöksen. 20.12.2004 Helsingin kaupunginhallitus päätti hyväksyä omalta osaltaan yhtiön perustamisen. Joulukuussa 2004 osapuolet tekivät päätökset hankkeen rakennuttajakonsultin ja teknisten suunnittelijoiden valinnoista. Musiikkitaloyhtiön toimialan laajennuksen johdosta yhtiön perustamispäätöksen valtion osalta tekee valtioneuvosto. Senaatti-kiinteistöjen hallitus hyväksyi tätä koskevan esityksen kokouksessaan 18.1.2005. 22

I.7 VARSINAISEN TOIMINNAN ARVIOINTIA Kaupunginorkesterin 122. toimintavuoden aikana saavutettiin viikoittaisten sinfoniakonserttien kävijämäärissä hyvä tulos. Konserttisalin (1 700 paikkaa) keskimääräinen täyttöaste oli 75,5%. Orkesterin positiivinen julkisuuskuva on tuonut konsertteihin uutta sitoutunutta yleisöä, mikä näkyy viime vuosina vahvasti kasvaneena kausikorttimyyntinä. Sekä kevätkaudella 2004 että syyskaudella 2004 kausikorttien määrä ylitti jälleen 2 000 kappaleen tavoiterajan. Loppuunmyytyjä konsertteja vuoden aikana Finlandia-talossa oli kaikkiaan kuusi. Ulkomailla esitetyistä 11 konsertista 6 oli loppuunmyytyä. Viime vuosina julkisuudessa on vahvistunut kuva erittäin ammattitaitoisesta ja taiteellisesti kunnianhimoisesta soittajistosta, jonka tavoitteet toteutuvat kansainvälisesti korkealla tasolla. Tämä myönteinen kehityslinja jatkui edelleen, mistä ovat osoituksena mm. laaja valtakunnallinen medianäkyvyys ja myönteiset konserttiarviot maan kahdessa päälehdessä Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Kansainvälinen kiinnostus kaupunginorkesterin levytyksiä kohtaan on vauhdittanut orkesteria levyttämään muusikoiden työsopimuksen mahdollistaman maksimimäärän vuodessa. Leif Segerstamin ja John Storgårdsin johtamat levytykset ovat niittäneet kiitosta vuoden 2004 aikana. Levy-yhtiö Ondinen kanssa tehdyn yhteistyön seurauksena Ondinen ulkomailla myydyistä levyistä viiden eniten myydyn levyn joukossa oli neljä kaupunginorkesterin levytystä; yhteensä 70 000 kappaletta. Kummilapsiprojekti on saanut vuoden aikana osakseen huomiota niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Italiassa järjestetyssä VIII kansainvälisessä Educating Cities -konferenssissa hanketta esiteltiin usealle sadalle osanottajalle. Kummilapsiprojekti tuottaa kiitosta monella saralla, joskin sen taloudelliset vaatimukset ovat varsin suuret. Kummilapsiprojekti on merkittävä osa orkesterin pedagogista toimintaa kuten myös yhteistyö kaupungin opetusviraston, työväenopiston ja musiikkioppilaitosverkoston kanssa. Kaikkien edellä mainittujen tahojen opiskelijat pääsevät maksutta kaupunginorkesterin konsertteihin ja kenraaliharjoituksiin opettajan johdolla. Kaupunginorkesteri on yleisösuuntautunut sinfoniaorkesteri. Pääkaupunkiseudun orkestereista kaupunginorkesteri on ehkä perinteisin ja helpoimmin lähestyttävä. Ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon eri-ikäiset kuulijakunnat; niin vauvat, koululaiset, uskollinen kausikorttiyleisö kuin satunnaiset kuulijatkin. Lisäksi on järjestetty konsertteja muuallakin kuin orkesterin kotisalissa Finlandia-talossa. Orkesteri on vieraillut vuoden aikana pienemmin kokoonpanoin mm. Ateneumin taidemuseossa, Vuotalossa, Vanhassakirkossa ja Ritarihuoneella. Muusikoiden ja kuulijoiden säännölliset kohtaamiset taiteilijatreffeillä ovat vakiinnuttaneet asemansa orkesterin ja yleisön filharmonisessa yhteisössä. Lämminhenkisiin tilaisuuksiin on konserttien jälkeen jäänyt keskimäärin 100 kuulijaa. Yleisön piirissä on ollut aistittavissa yhä suurempaa sitoutumista omaan orkesteriinsa, ja rakentavan vuorovaikutuksen lisääntyminen orkesterin ja kuulijoiden välillä on pantu merkille monella taholla. Henkilökunnan sitoutuminen ja työkyvyn säilyttäminen eläkeikään asti on ollut työyhteisön keskeinen haaste. Erilaisia hankkeita, jotka tähtäävät työkyvyn ylläpitämiseen, terveydenhuollon kehittämiseen ja työssä viihtymiseen, toteutettiin kautta vuoden. Orkesteri on mukana mm. valtakunnallisessa kuulotutkimuksessa. Vuoden aikana jäi eläkkeelle ansioituneena täydestä palveluksesta orkesterissa kontrabasson soittaja Martti Kankkunen. Orkesterin monivuotista OPAS-nuotistoprojektia jatkettiin. Valtakunnallisesti arvokas nuottiarkisto saatiin pääosin siirretyksi Orchestra Planning and Administration System -tietokoneohjelman tietokantaan. Kaupunginorkesterin tavoite on olla Suomen arvostetuin sinfoniaorkesteri vuonna 2006 ja nostaa Finlandia-talon konserttisalin täyttöaste kaupunginorkesterin konserteissa 85 %:iin kyseisenä vuonna. 23

POIMINTOJA KOTIMAAN KONSERTTIARVOSTELUISTA 2004 Pitkiä linjoja kaupunginorkesterilla Helsingin kaupunginorkesterin parin viikon työputki kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen kanssa päättyi torstaina hyvin suunniteltuun ja toteutettuun konserttiin. Jos Zemlinskyn laulusarja ja alkusoittona kuultu Sibeliuksen Bardi olivat pitkälinjaisia ja ajan pysäyttäviä, sitä oli kyllä myös Dmitri Shostakovitshin yhdestoista sinfonia Vuosi 1905. Sarasteen johdolla Helsingin kaupunginorkesteri soitti sinfonian hurjasti. Jousiston loistavan soinnin ansiosta pitkä ensiosa huokui uhkaa ja odotusta, toisessa osassa uhka purkautui toiminnaksi. Finaalissa oli alkuvoimaa kerrakseen, ja lopussa orkesteri päästeli varmasti niin kovaa kuin soittimista irtosi. Helsingin Sanomat 24.1.2004 / Samuli Tiikkaja Dirigent kämpade som ett lejon I Johannes Brahms Symfoni nr 3 lyckades Foster bäst i de två mellansatserna, där han med varm och mjuk hand sensibelt formade fraserna och där vi kunde njuta bland annat av Helsingfors stadsorkesters utomordentliga valthornssektion. Hufvudstadsbladet 30.1.2004 / Folke Forsman Paavo Berglund ja romantikot HKO osoitti Paavo Berglundin johtamana, kuinka nopeasti ja herkällä vaistolla reagoiva soittajisto se parhaimmillaan onkaan. Helsingin Sanomat 27.2.2004 / Lauri Otonkoski Banaalia ja ylevää suomalaista musiikkia Myös Leevi Madetoja on onnistunut Pohjalaisia-sarjassaan luomaan näennäisesti pysähtyneen mutta vaivihkaa väreilevän maisemakuvan. Jalosti ja hienostuneesti soi nyt HKO:n jousisto. Pitkän linjan lindbergiaanina John Storgårds ymmärtää olennaisen Magnus Lindbergin keskeisestä orkesteriteoksesta Aura. Myöhäisellä Sibeliuksella on ollut syvä vaikutus Lindbergin ajatteluun, ja Aurassa tämä on kuultavissa. Helsingin kaupunginorkesteri ja John Storgårds tajusivat hienosti Auran rakenteen, jossa öistä ratsastusta riittää, mutta on siellä ripaus auringonnousuakin. Helsingin Sanomat 12.3.2004 / Lauri Otonkoski Felix den lycklige Solisterna spelade sina stämmor professionellt och i alert samspel med Okko Kamu och stråkorkestern. Satu Saviojas fiol glödde ohämmat och Risto Lauriala utnyttjade glatt konsertflygelns dynamiska möjligheter; oktavbullret i finalsatsen var imponerande. Hufvudstadsbladet 3.4.2004 / Folke Forsman Wienklassiskt fyrverkeri Paul Goodwins och Helsingfors stadsorkesters ytterst finslipade uppförande. Tolkningen byggde på fart och precision, på en raffinerad dynamisk återhållsamhet Hufvudstadsbladet 9.4.2004 / Folke Forsman Yhteen hitsatut: Sabine Meyerin klarinetin sointi täytti kaikki odotukset HKO säesti John Storgårdsin johdolla Sabine Meyeriä hienotunteisesti. Orkesteri jätti tilaa klarinetistin pumpuliselle soinnille ja muunsi omankin sointinsa samankaltaiseksi. Kunnolla heittäytymään orkesteri pääsi Paul Hindemithin teoksessa Sinfonisia metamorfooseja Carl Maria von Weberin teemoista. Monipuolisesta teoksesta löytyy vaikutteita jos jonkinlaisia, Turandot-osassa jopa kiinalaisesta pentatoniikasta keskiosan jazzilliseen fuugaan. Tässä kohden teki erityisen vaikutuksen vaskien, varsinkin pasunistien, oiva muuntautumiskyky ja tyylitaju. Helsingin Sanomat 7.5.2004 / Mari Koppinen Mälkki yhdisti Adèsin ja Brahmsin Adèsin nuoruudenteos but all shall be well vuodelta 1993 oli Helsingin kaupunginorkesterin konsertin helmi. Adès käsittelee orkesteria erinomaisesti ja asettaa kimmeltävät valonäyt sekä jousten leppeät asteikkokulut vastatusten. Mälkin ja HKO:n avulla noiden asteikkokulkujen sovinnaisuus ei lainkaan hämännyt, niin komeasti ja kauniisti teos soi. Helsingin Sanomat 15.5.2004 / Vesa Sirén Suomalaisten slaavilaisuus toimi Helsingin kaupunginorkesteri loisti täysvenäläisen ohjelmiston parissa Roberto Abbadon johdolla. Kun orkesteri oli päässyt Modest 24

Musorgskin Hovanshtshina-oopperan alkusoiton ensimmäisten hetkien turhan kovasta soinnista, oli kuulijalla nautinnon paikka Loistavat puhaltajat ja kaunis jousisointi todistivat helsinkiläisten huipputasoa. Helsingin Sanomat 21.5.2004 / Vesa Sirén Ensimmäinen neljännesvuosisata: Esa-Pekka Salosen juhlakonsertti II Eräs juhlivan maestron hovisäveltäjistä on Magnus Lindberg, jonka Chorale aloitti sunnuntain konsertin. Ensimmäistä kertaa Suomessa kuultu teos kirkasti HKO:n soinnin jo tavaramerkiksi muodostuneeseen Lindbergklangiin. Teoksen tunnelma syntyi vaskista ja eteni jokaiseen soitinryhmään innoittaen täsmälliseen, kultivoituneeseen sointiin. Ilkka 7.9.2004 / Miikka Maunula Tekemisen ja antamisen iloa Samaan aikaan kun yhteiskunnassa keskustellaan työelämän kuluttavuudesta ja uuvuttavuudesta, Helsingin kaupunginorkesteri hehkuu yhteistä tekemisen ja antamisen iloa. Mahlerin Blumine avasi syyskauden lämpimin, pehmein ja valoisin sävyin. Viihdyttävä ilta sai (Sinfonia Domesticassa) Segerstamille tyypillisen, vastaanpanemattomalla hurmaavuudella rakennetun maailmoja syleilevän lopetuksen Helsingin Sanomat 11.9.2004 / Annmari Salmela Givande rysk socialrealism Martti Rousi spelade solostämman utantill, auktoritativt och inlevelsefullt. Vasilij Sinaiskijs alerta arbete med orkestern fullkomnade den rara musikaliska njutningen. Däremot var det lätt och njutbart att följa med Sinaiskijs utomordentligt inkännande arbete. Helsingfors stadsorkester svarade med storartat spel där alla bör få en eloge, men låt mig nämna Osmo Linkolas sensitiva klarinettsolo och stråkorkesterns fylliga klang. Hufvudstadsbladet 18.9.2004 / Folke Forsman Kahden konserton maukas juhla Kapellimestari Lawrence Foster on mysteerin haltija. Hän näyttää selkeästi, mutta ulos tulee paljon enemmän. Helsingin kaupunginorkesterista syntyy orgaaninen, myös vakavoituessaan nautintoa tuottava jätti-instrumentti. Straussin (Till Eulenspiegelin) hankalan lopetuksen täydellinen onnistuminen kruunasi juhla-aterian. Helsingin Sanomat 25.9.2004 / Annmari Salmela Elgarin soivat arvoitukset HKO soitti Pjotr Tshaikovskin Mandfredsinfonian Shinozakin johdolla niin upeasti, että täytyy ihmetellä, miksei teosta kuule useammin. Syvät jousisointivirrat, orkesterin dramaattiset myrskyt, virtuoosinen iskevyys, värien rikkaus ja puupuhaltajien runolliset soolot kertoivat, että HKO oli teoksessa parhaassa vedossaan. Helsingin Sanomat 9.10.2004 / Hannu-Ilari Lampila Ett katastrofalt orkesterskri John Storgårds var uppenbart inspirerad och dirigerade med häftiga rörelser; stadsorkestern visade igen vilken virtuos kapacitet den har och förverkligade Antheils partitur synnerligen effektivt. Hufvudstadsbladet 16.10.2004 / Folke Forsman Jouset vahvassa vedossa Helsingin kaupunginorkesterin jouset olivat vahvassa vedossa jo Nordgrenin konsertossa, ja hyvä kunto jatkui Mahlerin viidennessä sinfoniassa. Jousiston bravuuri oli laajaa kansansuosiota elokuvamusiikkina saavuttanut Adagietto, mutta myös vaskissa oli ruutia muiden osien sooloissa. Helsingin Sanomat 23.10.2004 / Samuli Tiikkaja Behaglig friktion HSO-musikerna hade, av allt att döma, övat länge och väl och speciellt fäste man sig vid stämledarna för de i detta sammanhang viktigaste bleckgrupperna; Mika Paajanen (valthorn) och Hans-Petter Stangnes (trumpet) musiker som vilken orkester när som helst skulle ge vad som helst för att ha permanent i sina led. Hufvudstadsbladet 23.10.2004 / Mats Liljeroos Mer eller mindre komplicerat Det var en stor njutning att följa med hur engagerat och skickligt musikerna förverkligade Leif Segerstams intentioner. Vi hörde många hängivet skickliga solon samt en helhet av rytmorgier, groteskerier och muskulösa orkestertuttin. Hufvudstadsbladet 6.11.2004 / Folke Forsman Filharmoninen joulutervehdys Beethovenin tapaan HKO ei näinä aikoina hevin tingi saavuttamastaan huomattavan korkeasta soitannon tasosta. Helsingin Sanomat 18.12.2004 / Lauri Otonkoski 25

II VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI II.1 TIEDOTUS Orkesterin konserteista, kiertueista ja levytyksistä tiedotettiin medialle viikoittaisin lehdistöreliisein (40), kuvauksin ja haastatteluin. Sähköisen ja printtijakelun piirissä oli yli 100 toimitusta/toimittajaa. Positiivista medianäkyvyyttä karttui kevätkaudella mm. Sibeliuksen viulukonserton 100-vuotisjuhlakonsertista (4.2.), josta printtimedian ohella kertoivat myös MTV3 ja YLE:n musiikkiohjelmat. Ylikapellimestari Leif Segerstamin maaliskuinen 60-vuotisjuhla ja hänelle myönnetty Vuoden 2004 säveltaiteen valtionpalkinto herättivät laajaa kiinnostusta tiedotusvälineissä (mm. STT:n, Helsingin Sanomien ja YLE:n haastattelut). Musiikkilehti Rondon huhtikuun numerossa Segerstam oli yksi pääteemoista, jota täydensi liitteenä ollut nimikko-cd. Musiikkilehti Rondossa orkesteri oli toistuvasti esillä: historiapainotteisten artikkelien ohella lehti julkaisi mm. haastattelut uudesta päävierailijasta John Storgårdsista ja soolobasisti Ville Väätäisestä. Ideopolis-lehden logistiikkanumerossa (1/2004) esiteltiin orkesterin ulkomaista kiertuetoimintaa. Kaupungin sisäinen tiedotuslehti Helsingin Henki haastatteli soolohuilisti Päivi Korhosta maaliskuussa. Kodin Kuvalehdessä esiteltiin laajassa artikkelissa 2. konserttimestari Satu Savioja, joka esiintyi oman orkesterin solistina huhtikuun alussa. Klarinettivirtuoosi Sabine Meyer oli yksi kevätkauden odotetuimmista solistivieraista, jonka kokosivun haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa toukokuussa. Syyskauden uutisaiheita olivat mm. huippuviulisti Frank Peter Zimmermannin ideoima kolmen konsertin sarja, jossa hän soitti kuuden 1930-luvulla sävelletyn viulukonserton solistina, sekä Hannikaisten muusikkosuvulle omistettu P.J. Hannikainen 150 vuotta -juhlakonsertti joulukuussa. Viikoittaisten konserttien arvostelut ilmestyivät säännöllisesti edellisvuosien tapaan Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä satunnaisesti maakuntalehdissä lähinnä eri festivaalien aikana. Huhtikuuhun ajoittunut debyyttikiertue Brasiliaan ja Argentiinaan ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina sai myönteistä huomiota osakseen; kiittäviä konserttiarvosteluja kertyi Sao Paulon ja Buenos Airesin päälehdistä useita, ja ne noteerattiin myös kotimaan mediassa. Kotimaista ja kansainvälistä medianäkyvyyttä kertyi Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytyksen myötä; syklin kolmas levy (sinfoniat 3 & 5) julkaistiin syyskauden alussa. Observer-mediaseuranta kirjasi kaupunginorkesterin esilläolon painetuissa ja sähköisissä tiedotusvälineissä yhteensä 1 307 kertaa, jossa oli kasvua edellisvuoteen runsaat 10%. Medianäkyvyys jakautui seuraavasti: 70% sanomalehdet, 17% verkkolehdet, 5 % aikakauslehdet, 4 % uutistoimistot, 2 % radio ja 2 % televisio. Orkesterin kolmikielisillä, yli 200 sivua sisältävillä verkkosivustoilla kävi runsaat 60 000 vierailijaa. 26

Aiempien vuosien tapaan orkesteri panosti vahvasti viestintään sekä kanta-asiakkailleen että uusille kohderyhmille, sillä pääkaupunkiseudun konserttitarjonnan lisääntyessä uusien salien ja yhtyeiden myötä oman kanta-asiakaskunnan laajentaminen ja sitouttaminen on muodostunut yhä keskeisemmäksi haasteeksi. Orkesterin tasaisesti kasvavan tilaajarekisterin 19 000 asiakkaaseen pidettiin vuoden aikana yhteyttä kuusi kertaa konserttikalenterien (painos 40 000 kpl), Filharmonia-tiedotuslehden (painos 22 000 kpl) sekä myyntiesitteiden välityksellä. Kausijulisteet (500 kpl) lähetettiin myynti- ja tiedonantopisteisiin, kirjastoihin, kouluihin, musiikkiopistoihin ja kaupungin laitoksiin. Viikoittaiset konsertti-ilmoitukset julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Oman julkaisutuotannon, omien verkkosivujen ja lehti-ilmoitusten ohella konserttiohjelmistot ilmestyivät kymmenissä painetuissa ja sähköisissä tapahtumakalentereissa, joista mainittakoon suurilevikkisimmät: Helsinki on Sinun (600 000), Väliverho (200 000) sekä Helsinki This Week (160 000). Konserttien maksulliset kolmikieliset ohjelmalehdet (35) toimitettiin viikoittain. Orkesterin toimintakertomus (2003) painettiin nelivärijulkaisuna, jota käytetään myös orkesterin PR-esitteenä. Taiteilijatapaamisia järjestettiin yleisölle kuudesti, kerran kussakin sarjassa keväällä ja syksyllä. Konserttien jälkeen näihin puolisen tuntia kestäviin yleisötapahtumiin jäi keskimäärin sata kuulijaa. Myös orkesterin ystäväyhdistys Pro Filharmonia hyödynsi tilaisuuksia toimintansa esittelemiseksi. II.2 MARKKINOINTI Kausikorttien myyntiaikoina markkinointiesitteitä postitettiin paitsi oman tilaajarekisterin asiakkaille (19 000) myös liitteinä (60 000 80 000) lehdissä, joiden lukijakunta on profiililtaan tyypillinen kulttuuripalvelujen käyttäjäryhmä. Suoramarkkinointia suunnattiin VRK:sta hankituille, profiililtaan sopiville uusasiakasryhmille. Vuoden mittaan toteutettiin toistakymmentä uusasiakaskampanjaa yhteistyössä erityyppisten yhdistysten, yhteisöjen ja tiedotusvälineiden kanssa. Näihin verkostoihin suunnatut jäsen-, lukija- ja kuulijakampanjat saivat liikkeelle parituhatta uutta konserttikävijää. MiniMoi-korttikampanja pääkaupunkiseudulla kohdennettiin alkuvuodesta 20-30 -vuotiaille uusasiakkaille, jotka muodostavat ko. mainoskorttien jakeluverkoston (kahviloiden, ravintoloiden, näyttelyiden yms.) laajimman asiakaskunnan. Vaikka nämä ilmaiset joulukortit herättivät myönteistä huomiota, niiden tarjoaman konserttilippuedun hyödynsi vajaa 1% korttien käyttäjistä. Syyskuussa kaupunginorkesterissa aloitti työnsä markkinointipäällikkö, jonka tehtävänä on kehittää yritysyhteistyötä orkesterin kilpailuaseman vahvistamiseksi business-tobusiness -markkinoilla. Tavoitteena on kasvattaa kaikkinaista vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa orkesterin positiivisen kehityssuunnan turvaamiseksi ja uusien toimintamuotojen resursoimiseksi. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on samalla verkostomarkkinointia uusien yleisöryhmien tavoittamiseksi. Syksyn aikana järjestettiin konserttien yhteydessä kaksi yritysasiakastilaisuutta, joihin osallistui yli 200 edustajaa eri yrityksistä. Tilaisuuksissa esiteltiin orkesterin toimintaa ja erilaisia yritysyhteistyömuotoja. Vastaanotto oli positiivinen ja yhteistyö muutaman yrityksen kanssa käynnistyi heti joulukuussa. 27

III HENKILÖSTÖ IV TALOUS Henkilöstö 2002 2003 2004 Ylikapellimestari 1 1 1 Muusikot 98 98 98 Järjestäjät 2 2 2 Hallinto 6 6 7 Yhteensä 107 107 108 Vuoden 2004 syyskuussa orkesteriin valittiin kolmen vuoden määräajaksi markkinointipäälliköksi Leena Ahvonen. Vuonna 2004 järjestettiin neljä koesoittotilaisuutta: 4.6. valittiin oboen äänenjohtajaksi Anni Haapaniemi, 4.10. kontrabasson äänenjohtajan tointa ei täytetty, 2.11. alttoviulun äänenjohtajaksi valittiin Atte Kilpeläinen ja 2.12. trumpetin äänenjohtajaksi Pasi Pirinen. IV.1 VARSINAINEN TOIMINTA Tulot Pääsylippujen ja käsiohjelmien myyntitulo oli yhteensä 517 176 euroa, 11,1 % alle budjetoidun. Vaikka kuulijaluvut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna, se ei näkynyt kasvaneina pääsylipputuloina. Kuulijamäärän kasvu kohdistui ilmaiskonsertteihin ja konsertteihin ulkomailla, lisäksi kuulijat käyttivät normaalihintaisten lippujen sijasta yhä enemmän kanta-asiakasetuja. Muita tuottoja kertyi 79,3 % budjetoitua enemmän, yhteensä 148 855 euroa. Muut tulot olivat 65 855 euroa budjetoitua enemmän, mikä johtui hyvistä levytyskorvauksista ja tilausesiintymisistä. Tulot olivat yhteensä 665 987 euroa kokonaistulotalousarvion mukaisesti. Menot Kaupunginorkesterin menot olivat yhteensä 7 173 693 euroa eli 2,9 % alle budjetoidun, varoja säästyi 211 207 euroa. Säästöä syntyi kaikilta pääluokilta paitsi Palkat ja palkkiot tililtä, joka ylittyi 4 255 euroa. 28

TALOUSTIEDOT 2002 2003 2004 Käyttömenot 6870,5 6931,1 7173,7 Käyttötulot 841,2 689,1 666,0 Netto 6029,3 6242,0 6507,6 Korot ja poistot 35,2 34,8 29,8 Tuottavuus 92,0 95,7 100,2 IV.2 ULKOMAANKIERTUEET Kaupunginorkesterin ulkomaisia konserttikiertueita varten oli Kh:n käyttövaroista myönnetty kuluihin yhteensä 85 000 euroa ja tuloja budjetoitiin yhteensä 50 000 euroa. Vuoden aikana orkesteri teki kolme ulkomaankiertuetta; helmikuussa Espanjaan, maaliskuussa Tallinnaan ja huhtikuussa Etelä-Amerikkaan, Brasiliaan ja Argentiinaan. Kiertueiden kulut olivat yhteensä 62 564 euroa ja tuotot yhteensä 56 151; näin ollen kiertueiden nettomenot olivat 6 413 euroa. Talousarvioon oli varattu 35 000 euroa, joten varoja säästyi yhteensä 28 587 euroa. 29

30

V Johtokunnan puheenjohtajan katsaus 2001-2004 Luottamushenkilöistä muodostettu kaupunginorkesterin johtokunta tukee oman toimivaltansa puitteissa orkesterin toimintaa. Se hyväksyy mm. konserttisuunnitelman ja talousarvion käyttösuunnitelman sekä seuraa käyttösuunnitelman toteutumista. Johtokunta antaa erilaisia kaupunginorkesterin toiminnan kehittämiseen liittyviä lausuntoja kaupungin muille luottamuselimille ja kaupungin johdolle. Helsingin kaupunginorkesterin johtokunta joutui kuluneena nelivuotiskautenaan 2001-2004 muiden päättäjien tavoin valvo- maan tiukan budjetin taloutta. Tyytyväisinä olemme kuitenkin voineet todeta kaupunginorkesterin konserttien täyttöasteen kasvaneen ja kausilippujen määrän ylittäneen kahdentuhannen kappaleen rajan jo useana perättäisenä konserttikautena. Konserttilippujen hinnat on pystytty pitämään edullisina. Koululaiset ja opiskelijat ovat käyttäneet konserttipalveluja runsaasti sekä oppilaitosten pedagogiseen toimintaan liittyen että vapaa-aikana. Julkiset kenraaliharjoitukset ja eri yhteistyötahojen kanssa toteutetut vierailukonsertit ovat myös tuoneet orkesterille uutta yleisöä. Vuonna 2000 alkanut kaupunginorkesterin 7-vuotinen kummilapsiprojekti on herättänyt runsaasti positiivista huomiota myös maamme rajojen ulkopuolella. Kuluneella nelivuotiskaudella kaupunginorkesteri on tehnyt useita kiitettyjä levytyksiä. Ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla valmistui Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytys. Arvostettujen amerikkalaisten nykysäveltäjien John Coriglianon ja Christopher Rousen teosten levytykset ovat olleet menestyksekäs aluevaltaus monivuotisessa yhteistyössä levy-yhtiö Ondinen kanssa. Helsingin kaupunginorkesterin taiteellinen taso on ollut korkea. Ylikapellimestari Leif Segerstamin rinnalla on päävierailijana työskennellyt John Storgårds syksystä 2003. Kymmenien kapellimestarivieraiden joukkoon on vuosien varrella mahtunut sekä legendaarisia kansainvälisiä maestroja että nuoren polven lupauksia. Vuosittain tehdyt ulkomaankiertueet ovat olleet merkittäviä orkesterin taiteelliselle ja henkiselle kasvulle - ja tuoneet Helsingin kaupungille myönteistä julkisuutta maailmalla. Vuonna 2002 Helsingin kaupunginorkesteri juhli konserttien merkeissä 120-vuotista taivaltaan. Valmistautuminen vuoden 2007 juhliin on jo alkanut. Johtokunnan viimeisen toimintavuoden 2004 aikana syntyivät merkittävät päätökset Helsingin musiikkitalohankkeessa. Anja Hinkkanen Kaupunginorkesterin johtokunnan puheenjohtaja 2001-2004 31

HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN HENKILÖKUNTA VUONNA 2004

Leif Segerstam Ylikapellimestari John Storgårds Päävierailija I viulu Pekka Kauppinen, 1. konserttimestari Erkki Palola, 1. konserttimestari Jussi Pesonen, 2. konserttimestari Satu Savioja, 2. konserttimestari Rauni-Riitta Enkola Eija Hartikainen Heikki Hämäläinen Katariina Pesonen Anna Kahanpää Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Jukka Merjanen Mikko Pesonen Petri Päivärinne Kalinka Reinikainen Anna Repo Ilkka Viljanen II viulu Anna-Leena Haikola, äänenjohtaja Yrjö Lasonpalo, äänenjohtaja Heini Kupiainen, varaäänenjohtaja Teija Slobodeniouk, 3. soittaja Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Linda Hedlund Teodor Nicolau Kaisa Oravisto Mirjam Pulakka Siiri Rasta Romano Repo Heikki Tamminen Osmo Vallbacka alttoviulu Torsten Tiebout, äänenjohtaja Petteri Poijärvi, varaäänenjohtaja avoinna, 3. soittaja Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Pekka Laakkonen Veikko Lipponen Arja Loukas Mauri Pietikäinen Markus Sallinen Aulikki Turunen Heikki Vehmanen sello avoinna, 1. soolosellisti Kari Lindstedt, 2. soolosellisti Leena Kavilo, 3. soolosellisti Veli-Matti Iljin Leena Kantola Juhani Kivilaakso Perttu Kivilaakso Jaakko Raulamo Ilmo Saaristo Staffan Stenström kontrabasso Ville Väätäinen, äänenjohtaja Jiri Parviainen, varaäänenjohtaja Martti Pyrhönen, 3. soittaja Juha Ertamo Jorma Härkönen Martti Kankkunen (31.7.2004 saakka) 33

Mikko Moilanen Juhani Rantanen huilu Päivi Korhonen, äänenjohtaja Tapio Laivaara, varaäänenjohtaja René Alvas Elina Vuorela oboe Anni Haapaniemi, äänenjohtaja (31.8.2004 alkaen) Jussi Jaatinen, varaäänenjohtaja Aale Lindgrén Sven-Erik Paananen klarinetti Osmo Linkola, äänenjohtaja Anna-Maija Korsimaa, varaäänenjohtaja Petteri Kivioja Heikki Nikula fagotti Bence Bogányi, äänenjohtaja Markus Tuukkanen, varaäänenjohtaja Tapio Lehtonen Erkki Suomalainen käyrätorvi Mika Paajanen, äänenjohtaja Timo Ronkainen, äänenjohtaja Tommi Viertonen, 3. soittaja Miska Miettunen Sakari Niemi Eino Tuoreniemi trumpetti Hans-Petter Stangnes, äänenjohtaja (määräaikainen) Hannu Pätynen, varaäänenjohtaja Pertti Kulku Mika Tuomisalo pasuuna Tom Bildo, äänenjohtaja Valtteri Malmivirta, varaäänenjohtaja Anu Fagerström Jussi Vuorinen (1.1.2004 alkaen) tuuba Petri Keskitalo, äänenjohtaja patarummut Tomi Wikström, äänenjohtaja Mikael Sandström, varaäänenjohtaja lyömäsoittimet Markku Hannola, äänenjohtaja Pasi Suomalainen, varaäänenjohtaja harppu Anni Kuusimäki, äänenjohtaja Minnaleena Jankko-Segerstam, varaäänenjohtaja 34

HALLINTO HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN JOHTOKUNTA Intendentti Elina Siltanen Hallintopäällikkö Hannu Linna Tiedotuspäällikkö Marianna Kankare-Loikkanen Markkinointipäällikkö Leena Ahvonen (6.9.2004 alkaen) Orkesterisihteeri Anu Erkkilä Toimistosihteeri Marjut Turtiainen Jäsenet Anja Hinkkanen, puheenjohtaja Leena Eerola, varapuheenjohtaja Hanna Brummer Outi Dammert Arthur Fuhrmann Juha Hakola Juha Kandolin Nils Mustelin/Leif Nysten (9.6.2004 alkaen) Arto Wikla Kaupunginhallituksen edustaja Sirkka-Liisa Vehviläinen Johtokunta piti vuonna 2004 neljä kokousta. Henkilökohtaiset varajäsenet Heli Aamurusko Selja-Anneli Mansnerus Virpi Ehrnsten Marja Anttila Pekka Vorontsoff Jussi Mattila Juha Jaatinen Anhild Träskman Samuli Juntunen Risto Meriläinen Nuotistonhoitaja Minna Mäkelin Orkesterijärjestäjät Antti Pylkkänen Matti Tähkävuori 35

KONSERTIT 2004 Finlandia-talon konserttisalissa, ellei toisin mainita 36