Ruususentien asemakaavan muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys:
KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Ruususentien asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kiinteistöt joita kaava koskee Kaavan laatija Asemakaavan muutos koskee Akaan kaupungin korttelia 325, suojaviheraluetta sekä katualuetta. Pekka Seppänen kaavasuunnittelija Osoite Akaan kaupungintalo Myllytie 3 37800 Akaa Puhelin 040 335 3208 Sähköposti etunimi.sukunimi@akaa.fi PÄÄTÖKSENTEKO Vireilletulo Ehdotus hyväksytty elinvoimalautakunnassa Hyväksytty elinvoimalautakunnassa Kuulutettu lainvoimaiseksi KAAVAN VAIHE TAVOITEAIKATAULU Kaavaehdotus nähtävillä Kaava lainvoimainen 2
Sisällys 1 ASEMAKAAVA... 5 1.1 Asemakaavan tarkoitus... 5 1.2 Asemakaavan toteuttaminen... 5 2 PERUSTIEDOT... 5 2.1 Alueen sijainti... 5 2.2 Alueen yleiskuvaus... 5 2.3 Alueen ominaisuudet... 6 2.3.1 Luonnonympäristö, maaperä ja maisema... 6 2.3.2 Rakennettu ympäristö... 6 2.3.3 Liikenne... 6 2.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 6 2.3.5 Palvelut... 7 2.4 Maanomistus... 7 3 KaavaA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET... 7 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2 Yleiskaava... 7 3.3 Asemakaava... 8 3.4 Suojelutilanne... 9 3.5 Pohjakartta... 9 4 Kaavan eteneminen ja osallistuminen... 9 4.1 Kaavan vaiheet ja toimenpiteet... 9 4.2 Tiedottamis- ja osallistumismenettelyt... 9 4.3 Palautteen antaminen... 10 4.4 Suunnitelmista annettu palaute... 10 4.4.1 Kaavaehdotuksesta saatu palaute... 10 5 Asemakaavan sisältö... 10 5.1 Tonttijako... 10 5.2 Kaavan rakenne... 10 5.3 Mitoitus... 10 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 6 Kaavan vaikutusten arviointi... 11 6.1 Kaavan vaikutukset... 11 6.1.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 11 6.1.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon... 12 3
6.1.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 12 6.1.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 12 6.1.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 13 6.1.6 Elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen... 13 7 Asemakaavan toteutuksen seuranta... 13 4
1 ASEMAKAAVA 1.1 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Kaavaratkaisulla mahdollistetaan teollisuustonteille tarkoituksenmukaisempi rakennusoikeus ja laajennetaan rakentamiseen käytettävien alueiden kokoa. Aloite kaavan laatimiseen on tullut Lahdenmäki Oy:ltä. 1.2 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. 2 PERUSTIEDOT 2.1 ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Akaan Viialassa, Ruususentien, Telkkälammentien ja Lempääläntien välissä. Kuva 1. Opaskarttaote. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella. 2.2 ALUEEN YLEISKUVAUS Alue on kooltaan noin 3,2 hehtaaria ja koostuu pääosin kahdesta teollisuustontista sekä yhdestä huoltoasemasta (kylmäasema). Lempääläntietä reunustaa suojaviheralue, jotka ovat alueen pohjois- ja eteläosissa suurempina 5
2.3 ALUEEN OMINAISUUDET 2.3.1 Luonnonympäristö, maaperä ja maisema Luontoarvot Suojaviheralue on maantien varren pusikoitunutta mäntyvaltaista tiheää sekametsää. Eteläosassa on leveämpi metsäalue, joka kohoaa keskeltä muutaman metrin kumpareeksi. Osa metsäalueesta on voimassa olevassa asemakaavassa huoltoaseman aluetta LH, joka ei ole toistaiseksi toteutunut. Maaperä Suunnitelualue kuuluu kokonaisuudessaan pääosin hiekkamoreenin alueelle ympäröivän alueen ollessa laajemmalti saviperäistä maaperää. Laajennusalueen maaperä on oletusarvoisesti hyvinkin rakentamiskelpoista ilman mittavia maanrakennustoimenpiteitä. Pohjavesi Suunnittelualueen lähistöllä ei ole pohjavesialuetta. Maisema Alue on osa hyvin tyypillistä suomalaista maantiemaisemaa, jossa vuorottelevat metsä- ja peltoalueet. Lähialueella ei ole arvokkaaksi todettuja maisemallisia piirteitä. Suunnittelualueen pohjoisosa on osa puoliavointa peltomaisemaa, eteläosan ollessa hyvinkin suljettua metsien reunustamaa tiemaisemaa. Suositukset maankäytölle ja arvokkaat luontokohteet Aluetta ei koske sellaiset erityiset suunnitelmat tai selvitykset, joissa olisi annettu suosituksia maankäytölle. 2.3.2 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Alueen rakennuskanta koostuu teollisuusrakennuksista, joilla ei ole mitään rakennushistoriallista arvoa. Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennettua kulttuuriympäristöä ei ole. 2.3.3 Liikenne Suunnittelualue rajautuu Lempääläntiehen. Kulku alueelle tapahtuu Telkkälammentien ja Ruususentien kautta. Lempääläntien päivittäinen liikennemäärä on noin 2500 ajoneuvoa ja Telkkälammentien noin 1400 ajoneuvoa (Liikennevirasto vuosien 2012-2016 tilastot), joten mitenkään erityisen vilkkaista yhteyksistä ei ole kysymys. 2.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alue kuuluu kunnallisteknisen huollon piiriin. 6
2.3.5 Palvelut Huoltoaseman korttelialueella sijaitsee polttoaineen jakeluasema. 2.4 MAANOMISTUS Kaavoitettava alue on pääosin yksityisten tahojen omistuksessa. Osan laajennusalueesta omistaa Akaan kaupunki. 3 KAAVAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.2 YLEISKAAVA Alueella on voimassa Viialan keskustan osayleiskaava, joka on Viialan kunnanvaltuuston 6.9.1994 hyväksymä. Suunnittelualueelle on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (TY) sekä suojaviheraluetta (EV). Kuva 2. Ote Viialan keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräionen rajaus on esitetty punaisella viivalla. 7
3.3 ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa Viialan Hevonojan asemakaava vuodelta 2004. Alue muodostuu teollisuusrakennusten korttelialueesta, jossa sallitaan ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta pienteollisuustoimintaa (TY), huoltoaseman korttelialueesta (LH), suojaviheralueesta (EV) sekä katualueesta. Kuva 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueen raja on merkitty punaisella. 8
3.4 SUOJELUTILANNE Suunnittelualue ei käsitä mitään suojeluarvoja. 3.5 POHJAKARTTA Asemakaava laaditaan MRL 54 :n täyttävälle pohjakartalle. 4 KAAVAN ETENEMINEN JA OSALLISTUMINEN Asemakaavahankkeesta ei ole laadittu erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (MRL 63 ). 4.1 KAAVAN VAIHEET JA TOIMENPITEET Kaavan vaiheet Toimenpiteet Vireilletulo Elinvoimalautakunnan päätöksentekoon Ehdotusvaihe Elinvoimalautakunnan päätöksentekoon Kuulutus nähtävillä olosta Ehdotus nähtävillä min. 30 pv (MRL 65, MRA 27 ) Mahdollisuus muistutuksen antamiseen Lausuntopyynnöt viranomaisilta yms. tahoilta Hyväksyminen Elinvoimalautakunnan päätöksentakoon 30 pv aikaa jättää valitus hallinto-oikeuteen Kuulutus voimaantulosta 4.2 TIEDOTTAMIS- JA OSALLISTUMISMENETTELYT Tiedottaminen Kuulutus; Akaan seutu sekä kaupungin internet-sivut Nähtävilläolo Kaupungintalo 2. kerros, kaavoituksen ilmoitustaulu, Kaupungin kirjastot ja Kaupungin internet-sivut: http://www.akaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/tontit-kaavoitus-jamaankaytto/vireilla_olevat_asemakaavat/ 9
4.3 PALAUTTEEN ANTAMINEN Palautetta voi jättää kirjallisesti asiakirjojen nähtävilläolon aikana osoitteeseen: Postitse: Sähköpostilla: Akaan kaupunki Kaavoitus ja maankäyttö pekka.seppanen@akaa.fi PL 34, 37801 Akaa Ehdotusvaiheessa muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto kirjallisesti. Muistutuksen jättäjän tulee tällöin ilmoittaa osoitetietonsa. 4.4 SUUNNITELMISTA ANNETTU PALAUTE 4.4.1 Kaavaehdotuksesta saatu palaute Täydennetään myöhemmin. 5 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ 5.1 TONTTIJAKO Asemakaavan tonttijako on ohjeellinen. 5.2 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolle ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia (TY), huoltoaseman korttelialuetta (LH), suojaviheraluetta (EV) ja katualuetta. 5.3 MITOITUS Aluevaraus Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m²) Tehokkuus (e) TY 2,03 10123 0,50 LH 1,06 1200 0,11 EV 0,06 0 0 katu 0,08 0 0 Yhteensä 3,22 11323 0,35 10
5.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 6 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MRL 9 :ssä edellytetään, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, liikenteelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset. Tärkeätä on tunnistaa juuri tähän kaavaan liittyvien muutosten vaikutukset. Arvioinnissa verrataan nykytilannetta ja kaavassa suunniteltua tilannetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa on alustavasti tunnistettu kaavaan olennaisesti liittyvät vaikutukset (lihavoituina) sekä arvioitu niiden merkittävyyttä: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6. elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. Vaikutusten arviointimenetelmät Arviointi tukeutuu jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointi tapahtuu kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Osalliset voivat esittää oman näkemyksensä vaikutuksista osallistumismenettelyiden kautta. Arvioinnin tulokset kootaan kaavaselostukseen. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue vaihtelee riippuen tarkasteltavasta vaikutuksesta. Tämän asemakaavan vaikutusalueena on välitön lähiympäristö. Kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeuden kasvaminen rajoittuu lähtökohtaisesti hyvin samalle alueelle kuin olemassa oleva tilanne sallii. Asemakaavaa laadittaessa pyritään siihen, että kaavan kokonaisvaikutus alueeseen olisi mahdollisimman myönteinen. 6.1 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asuminen Ihmisten elinolot ja terveys Rakentamiseen tarkoitettu alue laajenee hyvin vähän pohjoisrajalla, jolla ei ole käytännön merkitystä vaikutuksien kasvamisen suhteen asumista ajatellen. Suojaviheralue kapenee, mutta se korvataan TY -korttelin sisäisillä istutusmääräyksillä. Vaikutukset asumiseen on erittäin vähäiset. Rakentaminen rajoittuu olemassa olevan teollisuuskorttelin nykyiseen vaikutuspiiriin. Ympäristön puhtaus 11
Sosiaalinen ympäristö Virkistys Alueella ei ole virkistykseen käytettävää aluetta nykyiselläänkään. 6.1.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ilmasto ja pienilmasto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesi Maa- ja kallioperä Korttelialueella oleva teollisuustoimintaa laajenee, mutta ei muutu toiminnaltaan. Korttelialueella säilyy edelleen käyttötarkoitusmerkintä TY, jolla lähtökohtaisesti jo rajoitetaan sinne sijoittuvan teollisuustoiminnan tyyppiä. Ei vaikutuksia, alue ei sijaitse pohjavesialueen läheisyydessä. 6.1.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Luonnonolot, luonnonsuojelu Eläimistö Luonnonvarat Alueella ei ole tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita. 6.1.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Yhdyskuntarakenne Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntatalous Tekninen huolto Liikenne Liikenneturvallisuus Teollisuuskortteli täydentyy, ei vaikuta rakenteellisesti korttelialueen ulkopuolella. Alue kuuluu kunnallistekniseen verkostoon. Lisärakentamisen myötä lisääntyvä kuljetusliikenne pysyy hyvin marginaalisena lisäyksenä. 12
6.1.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Arvokkaat rakennukset Rakennettu kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Muinaismuistot Maisemarakenne Alueella ei sijaitse arvokkaita rakennuksia. Alueella ei ole yhtäkään tiedossa olevaa muinaishistoriallista kohdetta. Lisärakentaminen muuttaa hieman näkymiä Lempääläntien suunnalta. Ottaen huomioon alueen käyttötarkoituksen teollisuusrakentamiseen, muutosvaikutus on alueen käyttötarkoitukseen sopivaa ja samalla myös melko maltillista. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. 6.1.6 Elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Palvelut ja työpaikat Kilpailu Teollisuustoiminnan kehittäminen kehittää elinkeinotoimintaa ja mahdollistaa työpaikkojen lisääntymisen. Alueelle ei synny uusia rakennuspaikkoja, mutta teollisuusalueen kehittyminen antaa alueella toimiville paremmat mahdollisuudet kehittää yritystoimintaansa ja menestysmahdollisuudet kilpailussa paranevat. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUKSEN SEURANTA Akaan kaupunki valvoo asemakaavan toteutuminen. 13