TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry
SISÄLLYS TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 HOITOKOTI VENLA 4 RYHMÄKOTI KAISLA 5 SYLVI-KOTI 6 PÄIVÄPAIKKA VILLA 7 ASUINKOTI KOTIKUNNAS ja SOTAINVALIDIEN ASUINKOTI 9 SAIRAANHOIDON VASTUUALUE ja LÄÄKÄRIPALVELUT 10 FYSIOTERAPIA 10 HANKE- JA KANSALAISTOIMINTA 11 KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO 17 TALOUSHALLINTO 19 HARJOITTELIJAT 20 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 21 2
TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysalan järjestö. Toiminta- ajatuksemme mukaisesti järjestämme yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva ja tukipalveluita ikääntyneille ja olemme aktiivinen kansalaistoimija. Sosiaali- ja terveysalan uudistus on edelleen suurelta osin työvaiheessa, jossa kenelläkään ei ole varmaa kuvaa siitä, millaiseen rakenteelliseen muutokseen päädytään ja minkälaisella aikataululla muutosta lähdetään toteuttamaan. Valinnanvapauslaki lähti heinäkuussa uuteen valmisteluun, ja tämänhetkisen tiedon mukaan uusi lakiesitys olisi luettavissa joulukuussa 2017. Sote-uudistuksen sisällöt ovat siis vielä varsin suurelta osin hämärän peitossa - hyvässä lykyssä isot raamit alkavat hahmottua vuoden 2018 alussa. Varmaa kuitenkin on, että uudistus ei jalkaudu kentälle vielä tulevan vuoden aikana. Muutoksen aika vaatii jatkuvaa hereillä oloa, oikean tiedon tavoittelua ja vaikuttamistyötä. Epävarmuudessa eläminen on monelta osin haastavaa, mutta tavoitteenamme on keskittyä laadukkaaseen perustehtävään ja pyrkiä olemaan kaikilta osin valmis reagoimaan tuleviin muutoksiin hallitusti mutta ketterästi. Vuonna 2018 korostamme arvoistamme erityisesti arvonantoa ja keskitymme vaikuttamistyössä järjestöidentiteetin vahvistamiseen. Palveluita tuottavien yhdistysten asema on alkanut käydä ahtaaksi. Yritykset kokevat edelleen, että palveluja tuottavat kansalaisjärjestöt polkevat kilpailuneutraliteettia, jos ne saavat avustuksia STEAlta. Samaan aikaan STEA on alkanut kiristää avustuspolitiikkaansa suhteessa palvelua tuottaviin järjestöihin. Vaikka yhtiöittämispakko näyttäisikin jäävän toteutumatta, on hyvin epävarmaa, millaiseen asemaan palveluja tuottavat järjestöt tulevaisuudessa ajautuvat. Pyrimme omalta osaltamme olemaan vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että sote-uudistuksessa ei uhattaisi palveluita tuottavien järjestöjen asemaa vetoamalla kilpailulainsäädäntöön. Järjestöjen pitää nyt ottaa tässä aktiivinen rooli, muuten asiat hoidetaan yritysten ehdoilla. Yhteen hiileen puhaltaminen, yhteistyö ja luottamus järjestöjen kesken on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Valmistautuminen muutokseen tarkoittaa myös sitä, että pyrimme pitämään talouden hyvässä balanssissa ja keskitymme hyvän imagon säilymiseen, keskiössä laadukas sosiokulttuurinen hoitotyö ja tyytyväiset asiakkaat ja asukkaat. Korostamme entistä näkyvämmin arvopohjaista tapaamme toimia paikallisena yleishyödyllisenä järjestönä. Hyvää mainetta ei voi ostaa, se ansaitaan. Valtiokonttori käynnisti kesällä 2017 sotainvalidien hoitopalveluiden kilpailutuksen. Tarjouspyynnössä minivaatimuksena ollut sotainvalidien intervallihoitopäivien määrä oli niin suuri, että kyseinen laatuvaatimus jäi meiltä täyttämättä vaikka meillä toisaalta on hyvin vankka kokemus ikäihmisten lyhytaikaishoidosta. Yhdistys suljettiin tämän perusteella pois tarjouskilpailusta, joten jatkossa emme voi enää hoitaa sotainvalidiasiakkaita. Järjestelmä suosi valitettavasti taas isoja toimijoita. Tämän palvelumuodon poisjääminen on meille luonnollisesti myös taloudellinen haaste. Turun ja lähikuntien seudullinen ostopalvelusopimus astui kuitenkin voimaan 1.8.2017 ja uskomme sen tuovan meille riittävän käyttöasteen ja turvan palvelutuotantoon. Muistisairaiden lyhytaikaishoitoa ei ole edelleenkään kilpailutettu. Olisimme kiinnostuneita kehittämään lyhytaikaishoitoa tavoitteellisemmaksi yhteistyössä Turun kaupungin kanssa, mutta epävarma sote-tilanne heikentää vääjäämättä tämäntyyppisen kehittämisen mahdollisuuksia. 3
Turun kaupungin kanssa solmittu kumppanuussopimus takaa myös muistikuntoutuksen jatkumisen Kotikunnaassa vuonna 2018. Pidemmällä tähtäimellä on vielä täysin epävarmaa, miten muistisairaiden päivätoiminta aiotaan toteuttaa sote-uudistuksen jälkeen. Vuoden 2017 aikana olemme ottaneet käyttöön useita uusia sähköisiä järjestelmiä, joista suurimpina RAIasiakasarviointijärjestelmä ja TyövuoroVelho-työaikajärjestelmä. Niiden käyttöönottoon ja koulutukseen käytetään toimintasuunnitelmavuonna paljon aikaa. Henkilökunnalle tarjotaan myös uusinta tietoa hoitotyöhön ja erityisesti muistisairaiden hoitoon. Huolehdimme hyvästä osaamistasosta ja osaamisen kehittämisestä niin yksilötasolla kuin koko yhteisössäkin. Korostamme työssä jaksamista ja hyvää johtamista. Henkilöstöön tulee jatkossakin panostaa voimakkaasti, jotta pysymme osaavana ja hyvinvoivana työyhteisönä. Kansalaistoiminta jatkuu aktiivisena, ja vapaaehtoistyötä kehitetään ja tuetaan edelleen. Olemme muiden järjestöjen ja kuntien aktiivinen yhteistyökumppani, ja meitä kiinnostavat myös yritysyhteistyön mahdollisuudet. Toimintaamme leimaa edelleen innovatiivisuus ja ennakkoluulottomuus: Pyrimme löytämään aktiivisesti uusia toimintatapoja erityisesti niillä sektoreilla, jossa tarve on suurinta mutta toimijoita vähän. Haluamme vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja lisätä iloa ja osallisuutta. Vahva arvopohjainen toimintatapamme kantaa meidät läpi muutosten. Nyt tarvitaan rohkeutta ja luottamusta huomiseen tavoitteenamme on muuttaa uhat mahdollisuuksiksi. Turussa lokakuussa 2017 Pilvi Heiskanen HOITOKOTI VENLA Hoitokoti Venlassa tarjotaan tulevanakin vuonna muistisairaille ympärivuorokautista hoitoa turvallisessa ja kodikkaassa ympäristössä. Asukaskunta kostuu pitkäaikaissairaanhoidon ja tehostetun palveluasumisen asukkaista sekä tilapäishoidon asiakkaista. Pitkäaikaishoidon asukkaiden vaihtuminen tehostetun palveluasumisen asukkaiksi on alkanut jo vuonna 2013 ja jatkuu toimintasuunnitelmavuonna edelleen. Pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden luonnollinen poistuma muuttaa Venlan palvelurakennetta: Tulevaisuudessa Venlassa hoidettaneen muistisairaita ikääntyviä tehostetun palveluasumisen asukkaina ja/tai tilapäishoidossa. Yhdistyksellä on halukkuutta lisätä tilapäishoidon asiakasmääriä ja kehittää palvelurakennetta yhdessä palveluja ostavien kuntien kanssa. Venlassa keskitytään pitkäaikaisasukkaiden yksilölliseen ja laadukkaaseen hoitoon sekä virikkeelliseen arkeen asukkaiden omien voimavarojen mukaan. Jokaiselle halutaan tarjota onnistumisen kokemuksia ja hyvänolon tunteita, kuntoisuuden heikentyessä yhä yksilöllisemmin. Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin ja esityksiin asukkaat osallistuvat voimiensa mukaan. Venlassa asukkaat pyritään hoitamaan loppuun asti ja takaamaan heille kivuton ja arvokas saattohoito. 4
Hoitokoti Venlan tilapäishoidon asiakkaista osa käy säännöllisessä vuorohoidossa, osa tulee hoitojaksolle omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ajaksi ja osa on hoitojaksolla vain kerran esim. hoitoisuuden arvioimiseksi. Venlasta voi ostaa myös yksityisesti tilapäishoitoa; äkilliseenkin hoidon tarpeeseen pystytään usein vastaamaan viipymättä. Hoitojakson aikana vahvistetaan asiakkaiden jäljellä olevia voimavaroja ja pyritään luomaan kodin arkeen turvallisuutta ja säännöllisyyttä. Yhteistyössä omaisten tai asiakkaan kotihoidon kanssa yritetään myös löytää keinoja, joilla tukea asiakkaan kotona pärjäämistä. Omaisten tukeminen ja ohjaus on tärkeää, jotta asiakkaat voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Keskeistä tilapäishoidossa on myös yhteistyö muiden asiakkaalle tukipalveluja tuottavien tahojen kanssa. Venlassa hoitajien haasteena on moninainen asiakaskunta ja vaihtuvat asiakkaat; henkilökunnan tulee pysyä kaiken aikaa ajan hermolla. Asukkaiden henkilökohtaiset tarpeet ja kulloisenkin asiakaskunnan tuomat haasteet huomioidaan ja kaikille pyritään järjestämään mieleistä toimintaa sekä yksilötasolla että ryhmässä. Kotikunnaan hoitoyksiköiden edustajat ovat vuonna 2017 kehittäneet yhteistyössä omahoitajajärjestelmän. Sitä on alettu toteuttaa Venlan arjessa jo vuoden 2017 syksyllä, ja uuden järjestelmän mukaisia toimintatapoja opetellaan vuonna 2018. Järjestelmän uskotaan hyödyttävän asukkaita ja koko työyhteisöä ja vahvistavan yksittäisen hoitajan osaamista. Venlassa myös tilapäishoidossa säännöllisesti käyville asiakkaille nimetään omahoitaja. Omahoitajat tekevät myös pitkäaikaisasiakkaiden RAI-arvioinnit. Niistä saatavaa tietoa opetellaan tulevana vuonna hyödyntämään arjen hoitotyössä. Myös hoitotyön kirjaamista kehitetään edelleen. RYHMÄKOTI KAISLA Ryhmäkoti Kaisla tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille vanhuksille turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä. Elokuun alussa 2017 voimaan astunut seudullinen puitesopimus kattaa Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Paimion kaupungit sekä Liedon, Marttilan, Oripään, Ruskon, Koski TL:n ja Pöytyän kunnat. Myös palveluseteliasiakkaiden sopimukset jatkuvat vuonna 2018. Kaislaan voi tulla myös itse maksavana asiakkaana. Toimintasuunnitelmavuoden aikana on tärkeää saada pidetyksi käyttöaste korkeana. Kaislan tärkein tehtävä on tarjota ympärivuorokautista turvaa, hoivaa ja huolenpitoa asukkaille, joiden asuminen ja hoito eivät enää onnistu kotona. Kaislassa muistisairaat saavat toimia omien kykyjensä ja tapojensa mukaan hoitohenkilökunnan huolehtiessa arvostavasta ja asukaslähtöisestä muistisairaiden hoidosta. Asukkaiden yksilöllinen kohtaaminen, monipuolinen toiminta ja kodinomainen ympäristö luovat muistisairaalle asukkaalle turvallisen arjen. Kaislassa asukkaiden huoneet ovat heidän omia kotejaan. Arjen rutiinit ja toiminta sujuvat asukkaiden sosiokulttuuriset tarpeet huomioon ottaen. Toimintasuunnitelmavuoden kehittämiskohteeksi on valittu omahoitajuus ja omahoitajajärjestelmän kehittäminen. Kaislassa otetaan käyttöön Kotikunnaan ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden yhteinen omahoitajajärjestelmä. Sen myötä asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja hoidon seuranta tulee olemaan yhä enemmän omahoitajan vastuulla. Järjestelmästä hyötyvät sekä asiakas, hoitaja että työyhteisö: Asiakkaiden tasapuolinen kohtaaminen ja yksilöllinen aika tuovat lisäarvoa yksittäisen asukkaan arkeen, ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja vastuun tasainen jakaantuminen lisäävät työn mielekkyyttä ja vaikuttavat myönteisesti työyhteisöön. 5
Myös Ryhmäkoti Kaislassa on syksyn 2017 aikana otettu käyttöön standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö RAI. Se on omahoitajan sähköinen apuväline asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Toimintasuunnitelmavuoden aikana RAI-arviointia päästään tekemään järjestelmällisesti, mikä mahdollistaa asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin aiempaa monipuolisemman mittaamisen. RAI-välineiden käyttöperiaatteiden mukaisesti asukkaiden tarpeista tehdään kokonaisarviointi heidän muuttaessaan Kaislaan ja hoidon aikana puolivuosittain. Näin saatu arviointitieto kuvaa ajantasaisesti asukasta, hänen vointiaan ja elämäntilannettaan. RAI-välineiden käyttö edellyttää pitkäjänteistä opettelua ja koulutusta koko henkilökunnalle. Asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat päivitetään toimintasuunnitelmavuonna RAI-arviontien jälkeen. Arviointitieto pystytään tuomaan hoitoneuvotteluiden kautta osaksi asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmia. Arviointitieto yhdistettynä omaisten ja asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin luo vahvan perustan asukasta arvostavan hoitotyön tavoitteille. Kun tavoitteet ovat yksilöllisiä ja konkreettisia, hoidon ja kuntoutuksen laatu paranee ja tavoitteiden toteutumista pystytään mittaamaan päivittäisessä raportoinnissa aiempaa paremmin. Domacare-asukastietojärjestelmää on käytetty Kaislassa jo kolme vuotta. Sen käyttö monipuolistuu vuonna 2018, kun käyttöön otetaan Domacaren mobiiliversio. Mobiilia käytetään älypuhelimessa, jossa ohjelma toimii kevyemmin kuin tietokoneella. Tämä vaatii hoitajilta totuttelua ja uuden opettelemista. Mobiiliversio vähentää sitä aikaa, joka muuten kuluisi toimistotiloissa tapahtuvaan kirjaamiseen - kirjaaminen onnistuu yhdessä asukkaiden kanssa vaikkapa olohuoneessa istuen. Hoitaja on kirjatessaankin asiakkaille läsnä. SYLVI-KOTI Sylvi-koti tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairautta sairastaville ikäihmisille viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Sylvi-kodissa on kaksi 12-paikkaista pienryhmäkotia. Pihapatio ja talvipuutarha ovat molempien pienryhmäkotien käytössä, ja turvallinen aidattu patio tarjoaa asukkaille mahdollisuuden myös omaehtoiseen ulkoiluun. Asukkaat ohjautuvat Sylvi-kotiin seutukunnallisen puitesopimuksen mukaisesti Turusta ja sen lähikunnista. Asukkaaksi voi tulla myös palvelusetelisopimusten mukaisesti ja yksityisesti. Sylvi-kodin käyttöaste on ollut vuonna 2017 hyvä. Tavoitteena onkin pitää käyttöaste edelleen korkeana tarjoamalla vapautuvia paikkoja aktiivisesti seutukunnan alueelle. Sylvi-kodin tehtävänä on tarjota muistisairautta sairastaville ikäihmisille turvallista ja asiantuntevaa hoitoa kodikkaassa ympäristössä. Kuntoutumista edistävä työote auttaa pitämään asukkaiden toimintakyvyn hyvänä mahdollisimman pitkään. Sylvi-kodin arki koostuu ulkoilusta, jumppatuokioista, virkistys- ja hemmotteluhetkistä sekä mukavasta yhdessäolosta ja keskusteluista, vuoden juhlatapahtumia unohtamatta. Asukkaille annetaan mahdollisuus myös osallistua erilaisiin arjen toimiin halujensa ja mahdollisuuksien mukaan. Omaisten toivotaan olevan tiiviisti mukana läheisensä hoidossa. He ovat avainasemassa läheisensä toiveiden ja tarpeiden välittämisessä hoitohenkilökunnalle. Hoitolinjauksista keskustellaan omaisten 6
kanssa säännöllisissä hoitopalavereissa ja muulloinkin tarpeen mukaan. Omaisille järjestetään tulevana vuonna Sylvi-kodin omia ja Kotikunnaan kaikkien muistiyksiköiden yhteisiä omaisteniltoja. Tulevana vuonna Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n teemana ovat arvonanto ja järjestöidentiteetin vahvistaminen. Arvonanto nostetaan Sylvi-kodissa esiin kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Hyvinvoiva henkilökunta on avainasemassa hyvän hoidon takaamisessa muistisairautta sairastaville asukkaille. Asukkaiden ja työkavereiden arvostaminen sekä avoin kohtaaminen ja rakentava vuorovaikutus vahvistavat mukavaa ja viihtyisää ilmapiiriä. Hoitotyötä kehitetään yhdessä siihen suuntaan, että työ sujuu, on joustavaa ja henkilökunnalle jää aikaa yhteiseen tekemiseen asukkaiden kanssa. RAI-järjestelmä on otettu käyttöön Kotikunnaassa kesän ja syksyn 2017 aikana. Siitä saatua tietoa hyödynnetään hoitosuunnitelman laadinnassa sekä asukkaan voinnin ja hoidon tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Uuden järjestelmän haltuunotto vie aikaa, samoin oppiminen hyödyntämään sen kaikkia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että työntekijät saavat RAI-järjestelmästä käyttökelpoisen työkalun asukkaan suunnitelmalliseen hoitotyöhön. Avainasemassa tässä työssä ovat Kotikunnaan RAI-ryhmään kuuluvat työntekijät. Omahoitajajärjestelmän kehittäminen on aloitettu Kotikunnaassa vuoden 2017 aikana. Työ jatkuu vuonna 2018. Sylvi-kodissa pohditaan yhdessä omahoitajuutta ja sitä, mitä se tarkoittaa juuri Sylvi-kodin työntekijöille ja asukkaille. PÄIVÄPAIKKA VILLA Päiväpaikka Villa tarjoaa kotona selviytymistä tukevaa muistikuntoutusta muistisairautta sairastaville ikääntyville. Tavoitteena on edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimijuutta osallistavassa ja turvallisessa ryhmämuotoisessa toiminnassa. Turun kaupunki myöntää Päiväpaikalle avustuksen vuosittain. Vuonna 2017 Turun kaupungin kanssa solmittiin kumppanuussopimus vuosiksi 2017 ja 2018. Sopimus kattaa mm. Päiväpaikka Villan toiminnan Kotikunnaassa toimintasuunnitelmavuonna kaupungin tukemana. Vuoden 2018 jälkeinen aika on vielä suurelta osin auki, sillä sote-uudistuksessa linjataan aikanaan myös muistikuntoutuksen toteuttaminen. Vielä ei ole täyttä varmuutta edes siitä, siirtyvätkö muistikuntoutuksen tyyppiset palvelut maakuntaan vai jäävätkö ne tulevaisuudessakin kuntien vastuulle. Yhdistyksen toive on voida tulevaisuudessakin hyödyntää lähes 30 vuoden kokemustaan ja osaamistaan muistikuntoutuksen saralla. Päiväpaikka Villassa vastataan kulloisenkin asiakaskunnan tarpeisiin ja suunnitellaan toiminnan painopisteet niiden mukaan. Asiakkaat ohjautuvat Päiväpaikan toimintaan useita kanavia pitkin: muistikoordinaattoreiden, kotihoidon, geriatrisen päiväkuntoutuksen ja geriatrisen arviointiyksikön kautta. Villassa on mahdollisuus muistikuntoutuksen arviointijaksoihin, joiden aikana arvioidaan asiakkaan sopeutumista ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Asiakasryhmät on nykyään koottu muistisairauden eri vaihetta sairastavista asiakkaista niin, että käytännössä eri vaihetta sairastavilla asiakkailla on omat kerhopäivänsä. 7
Toimintasuunnitelmavuonna Päiväpaikka Villan toiminnan tärkein tavoite on muistikuntoutuspäivien sisällön suunnittelu ja toteutus niin, että toiminta on asiakaslähtöistä ja tavoitteellista. Asiakkaita rohkaistaan osallistumaan toimintasisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tulevana vuonna otetaan käyttöön myös uusia mittareita muistikuntoutuksen vaikutusten todentamiseksi. Kyseeseen tulevat esim. alkukartoitushaastattelu ja fyysisen kunnon mittari. Molemmat voidaan tehdä määräajoin uudestaan mahdollisten muutosten arvioimiseksi. 8
ASUINKOTI KOTIKUNNAS JA SOTAINVALIDIEN ASUINKOTI Asuinkoti Kotikunnaassa on 39 palveluasuntoa, joissa on mahdollisuus myös ympärivuorokautiseen hoitoon. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat ensi vuonnakin tehostetun palveluasumisen asukkaat. Tehostettua palveluasumista tarjotaan sopimuskuntien myöntämillä maksusitoumuksilla, palveluseteleillä tai yksityisesti. Tehostetun palveluasumisen käyttöastetta pyritään tulevina vuosina aktiivisesti kasvattamaan. Asukkaiden ympärivuorokautinen hoito turvataan Asuinkodin oman hoitohenkilökunnan ja yöhoidosta vastaavien muistisairaiden yksiköiden yöhoitajien yhteistyöllä. Asuinkoti Kotikunnaan asukkaille tarjotaan yksilöllisiä, jokaisen henkilökohtaisia tarpeita vastaavia palveluita. Asukkaille, jotka eivät ole ympärivuorokautisen hoidon piirissä, laaditaan henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuva palvelusopimus, jota muutetaan aina palvelutarpeiden muuttuessa. Asukkaiden eletty elämä näkyy heidän kodeissaan, ja kaikkien yksilölliset tavat ja tottumukset otetaan huomioon hoitoa suunniteltaessa, hoitotyön aikataulut huomioiden. Asuinkodissa asukkaiden toimijuutta tuetaan ja heitä kannustetaan ja muistutetaan osallistumaan voimavarojensa mukaan Kotikunnaan yhteisölliseen arkeen ja monipuoliseen ohjelmatarjontaan. Kotikunnaassa asuvilla on viikoittain erilaista ohjelmaa, ja joka ilta voi halutessaan osallistua Turinakahveille asukkaiden yhteiseen olohuoneeseen. Asukkaiden tutustumista toisiinsa tuetaan tarpeen mukaan, jotta jokainen voisi elää itselleen mielekästä ja turvallista elämää. Uusille asukkaille järjestetään tulevanakin vuonna oma ryhmä, joka kokoontuu vapaaehtoisten johdolla kolme kertaa. Kotikunnaan asukasneuvoston toimintaa tuetaan, ja asukkaiden esittämiä kehittämisajatuksia kuunnellaan herkällä korvalla. Vuosittain koottava asukas- ja omaispalaute, siltä osin kuin se koskee Asuinkodin asioita, käsitellään ensin asukasneuvostossa ja käydään myöhemmin läpi kaikkien asukkaiden yhteisessä tilaisuudessa. Kotipalvelun työntekijöiden työkenttä on vaihteleva, ja asukkaiden muuttuvat tarpeet vaativat hetkeen tarttumista: työtapoja muutetaan kulloistenkin tilanteiden mukaan. Työ edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja asukkaiden ja hoitajien arjen sujumista helpottavien uusien toimintatapojen löytämistä. Muuttuviin hoidon tarpeisiin pyritään vastaamaan viipymättä. Asukkaiden kunnon laskiessa omaisyhteistyö lisääntyy, ja omaiset pidetään muuttuvissa tilanteissa ajan tasalla. Kotikunnaassa on vuonna 2017 kehitetty omahoitajajärjestelmää yhteistyössä kaikkien hoitoyksiköiden edustajien kanssa. Toimintasuunnitelmavuonna opetellaan kehittämistyössä syntyneitä toimintatapoja, jotta ne hyödyttävät sekä asukkaita että työyhteisöä ja vahvistavat hoitajien osaamista. Omahoitajat tekevät myös pitkäaikaisasiakkaiden RAI-arvioinnit. Arvioinneista saatavaa tietoa opetellaan tulevana vuonna hyödyntämään arjen hoitotyössä. Vivago-järjestelmän tuottamaa hyvinvointitietoa käytetään nykyistä enemmän apuna asukkaan hoidon suunnittelussa. Hoitotyön kirjaamista kehitetään edelleen. 9
SAIRAANHOIDON VASTUUALUE ja LÄÄKÄRIPALVELUT Vanhustyö on hyvää ja eettistä, kun se lähtee iäkkäiden ihmisten yksilöllisistä tarpeista, kun hoitotyö on ammatillista ja kun sitä johdetaan hyvin. Kaiken hoitotyön tavoitteena on edistää asukkaiden hyvää ja arvokasta elämää. Kotikunnaassa toiminnan tärkeitä arvoja ovat turvallisuus, arvonanto ja yhteisöllisyys. Ikääntyvä ihminen kohdataan aina aikuisena ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Eettisen ajattelun tulee olla läpikäyvänä periaatteena kaikessa hoitotyössä. Työssä vastaantulevia eettisiä kysymyksiä pohditaan tiimeissä, mutta tätä keskustelua varten on olemassa myös eettinen työryhmä. Asukkaiden fyysisen kunnon ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja heidän omien voimavarojensa tukemiseksi hankitaan tarvittavat apuvälineet. Samalla parannetaan työn ergonomiaa ja tuetaan ergonomista työtapaa. Muistisairaiden asukkaiden käytösoireita hoidetaan ensisijaisesti ei-lääkinnällisin keinoin. Perehtymällä asukkaan elämänhistoriaan, tapoihin ja mieltymyksiin yhteistyössä omaisten kanssa voidaan haasteellisiin tilanteisiin löytää toimivia lääkkeettömiä lähestymistapoja. Saattohoidossa oleville asukkaille halutaan mahdollistaa kivuton saattohoito ja arvokas kuolema. Laaja lääkehoidon verkkokoulutus vahvistaa hoitajien lääkehuollon osaamista niin muistisairauksien kuin perussairauksienkin hoidossa. Kaikki Kotikunnaassa aloittavat uudet hoitajat suorittavat edellä mainitun lääkehoidon verkkokurssin, ja uusien tulokkaiden lääkehoidon osaaminen varmistetaan näytöillä ja teoreettisilla lääkehoidon kokeilla. Koko hoitohenkilökunnan lääkehoito-osaaminen varmistetaan näyttökokein. Lääkehoitosuunnitelmat ovat hoitajien käytännön työväline yksiköiden lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Lääkepoikkeamat kirjataan lääkepoikkeamalomakkeeseen ja ne käsitellään tiimeissä. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelmavuonnakin lisäkoulutusta mm. muistisairauksista ja lääkehuollosta. Ensiapukoulutus kuuluu vuosittain koulutusohjelmaan, samoin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämä Etiikan teemapäivä. Kotikunnaassa toimii ensi vuonna kaksi lääkäriä, joista toinen on yksityinen ja toinen Turun kaupungin Kotikunnaaseen osoittama hyvinvointitoimialan lääkäri. Turun kaupungin lääkäri hoitaa tehostetun palveluasumisen asiakkaita ja palveluseteliasiakkaita. Hän vastaa yksityisenä lääkärinä myös eräiden vuokra-asukkaiden lääkehuollosta. Toinen yksityislääkäri vastaa Hoitokoti Venlan pitkäaikaissairaanhoidon asukkaista. FYSIOTERAPIA Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen fysioterapiatoiminta jatkuu Turun kaupungin kanssa solmitun puitesopimuksen mukaisesti. Syksyllä 2017 on osallistuttu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin fysioterapiapalveluiden kilpailutukseen, ja myös tämän yhteistyön toivotaan jatkuvan tulevana vuonna. Yhdistys tuottaa aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjoaa kuntoutusta sotaveteraaneille. Fysioterapiapalvelut painottuvat edelleen aikuisten neurologiseen kuntoutukseen ja ikääntyneiden fysioterapiaan. Myös aikuisten psykofyysiseen fysioterapiaan keskitytään ja osallistutaan siihen paneutuvaan erikoistumiskoulutukseen. Palveluja tarjotaan Kotikunnaan tiloissa tai kotikäynteinä asiakkaan luona. 10
Fysioterapiapalvelut ja liikuntatoiminta tukevat osaltaan Ikääntymisen resurssikeskus -ajattelua ja sosiokulttuurista vanhustyötä: Fysioterapian ja liikunnan keinoin lisätään ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuutta ja elämänlaatua. Fysioterapiassa tuetaan asiakkaan omaa aktiivista osallistumista. Kotikunnaassa toimii ensi vuonna kaksi fysioterapeuttia, joiden palveluja käyttävät myös Kotikunnaan asukkaat. Muualta Kotikunnaan liikuntaryhmiin tulevien osuus säilyy vähintään ennallaan (kuusi eri ryhmää) tai lisääntyy mahdollisuuksien mukaan. Ikääntyvien fysioterapiapalveluita markkinoidaan aktiivisesti. Käytössä ovat myös fysioterapialahjakortit ja kuntosalin ja jumpparyhmien kausikortit. Kotikunnaassa järjestetään päivittäin liikuntaryhmiä, mm. tuolijumppaa, tanssiliikuntaa ja kuntosaliryhmiä. Piha-alueen luontoliikuntapolku on aktiivisessa käytössä, ja ulkoliikuntaa tukee myös Piiloleikki-patsasreitti Kotikunnaan pihapiirissä. Toimintasuunnitelmavuoden yhtenä kehittämiskohteena on edelleenkin liikuntatilojen tehokas ja monipuolinen käyttö. Liikuntatiloja vuokrataan myös muille toimijoille. Henkilökunta ja vapaaehtoiset voivat tulevanakin vuonna käyttää maksutta Kotikunnaan kuntosalia. Asukkaiden toiveita ja ideoita liikuntatoiminnan kehittämiseksi kuullaan ja toteutetaan, tärkeänä yhteistyökumppanina asukasneuvosto. Pihapelit jatkuvat, ja asukkaiden omaehtoista liikkumista ja ryhmätoimintaa tuetaan. Liikunta-avustusta haetaan jälleen mm. Turun kaupungin liikuntalautakunnalta ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. Myös muita avustusmahdollisuuksia kartoitetaan mm. koira-avusteisen fysioterapiatoiminnan kokeiluun. HANKE- JA KANSALAISTOIMINTA Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hankkeet tukevat yhdistyksen tarkoitusta ja strategiaa, ja niiden viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhustyö. Yhdistyksen vuoden 2018 teemoiksi valitut arvonanto ja järjestöidentiteetin vahvistaminen näkyvät myös hankkeissa. Niissä korostetaan vanhuuden arvostusta ja vahvistetaan elämän merkitykselliseksi ja arvokkaaksi kokemista myös ikääntyneenä. Valmiita malleja ei tarjota, vaan kysytään ikääntyneiden omia mielipiteitä, otetaan heidät mukaan tasavertaisina kumppaneina ja annetaan heidän itse tehdä ja toteuttaa. Erityisenä kehittämiskohteena on ikääntyneiden toimintamahdollisuuksien ja kaikenikäisten vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen, osallisuuden turvaaminen eristäytyneille ja vähävaraisille vanhuksille (Kunto) sekä innostaminen uudenlaiseen kansalaistoimintaan Turun eri kaupunginosissa (Liikkuva resurssikeskus -hanke ja mahdollisesti uusi perhevapaaehtoishanke). Yhdistyksen hankkeet ja kansalaistoiminta näkyvät koko vuoden aktiivisena ja värikkäänä myös Kotikunnan Facebook-sivuilla ja videoseinällä. Turun Lähimmäispalveluyhdistys näkyy, osallistuu ja vaikuttaa. Kansalaistoimintaa tehdään näkyväksi niin Kotikunnaan ulkopuolella kuin sisälläkin: Hankkeista 11
kerrotaan omalle henkilökunnalle, asiakkaille ja omaisille, ja yhdistyksen arvoja tehdään näkyviksi kaikessa toiminnassa. STEA:n rahoittamista hankkeista toimintasuunnitelmavuonna jatkuvat Ak-avusteinen Kunto-toiminta ja Liikkuva resurssikeskus -hanke (C-avustus). Myös Paikka auki -hanke jatkuu alkuvuoden ajan. Yhteistyötä tehdään Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vanhustyön Trainee -hankkeessa ja Paikka auki -toiminnassa, mahdollisesti myös uudessa nuorten työllistämiseen tähtäävässä hankkeessa. Uusia EUhankemahdollisuuksia etsitään aktiivisesti Sippe-hankkeen hyvien kokemusten rohkaisemana. Sippetoiminta jatkuu tulevana vuonna osana yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa. STEA:n uuteen hankehakuun osallistutaan toukokuussa tarpeen mukaan. Mikäli säätiörahoitusta saadaan, toimintasuunnitelmavuoden alussa alkaa yhteistyö Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:n kanssa, pääteemoina perhevapaaehtoistoiminta ja eri ikäisten vertaistuki. Turun kaupungin, STEA:n ja muiden rahoittajien linjauksia seurataan aktiivisesti, ja myös EU:n, Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton sekä SosTe ry:n ajankohtaiset teemat huomioidaan. Sote- ja maakuntauudistusten vaikutuksia hanketoimintaan ja avustusten hakuun seurataan aktiivisesti. Hankkeista tiedotetaan yhteistyökumppaneille, STEA:lle ja keskusjärjestöille hyödyntämällä myös yhdistyksen kotisivuja ja sosiaalista mediaa. Ammattilehtiin tuotetaan artikkeleita ja osallistutaan alan tapahtumiin ja seminaareihin edellisvuosien tapaan. Yhdistys on mukana sekä valtakunnallisilla että kansainvälisillä areenoilla. Arviointiyhteistyötä tehdään oppilaitosten kanssa. Yhdistys mahdollistaa monipuolista kansalaistoimintaa myös Iloa arkeen -pysäkeillä. Pysäkkitoiminnan sisällä jatkuvat mm. Kortteliklubi, Kävelytreffit, Äijäkerho, Luonnonläheiset-toiminta sekä Nummen ja Nättinummen kerhot ja Liikkuvan Resurssikeskuksen pysäkit, jotka kaikki ovat kotona asuville ikääntyneille avoimia matalan kynnyksen toimintamuotoja. Yhdistys on aktiivisesti mukana Iloa arkeen - verkostossa, joka kokoontuu osana Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto ry:n ja Kotien Puolesta Keskusliiton ry:n yhteistä hankekokonaisuutta. Kunto Jo pysyväksi muodostuneen Kunto-toiminnan (STEAn Ak-avustus) hankekumppanina on Laitilan Vanhaintuki ry. Yhteistyötä tehdään useiden yhdistysten kanssa Turussa ja Laitilassa. Turussa erityisiä yhteistyökumppaneita ovat Fingerroosin säätiön Löytävä-hanke ja Turun kaupunkilähetys ry:n Ikätukitoiminta, joiden kanssa on luotu yhteinen malli kotona asuvien ikääntyvien tukemiseksi. Olennaista on oikeanlaisen tuen saaminen ikääntyneille oikeaan aikaan. Yhteistyössä Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n (Tsemppi) kanssa vahvistetaan ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien omia kansalaistoiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä koulutetaan vapaaehtoisia Kunto-asiakkaiden tueksi. Kunto-hankkeen kohderyhmään kuuluvat kotona asuvat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat. Kunto-toiminnassa keskitytään kotikäynteihin ja asiakkaiden aktivointiin. Myös ryhmiä ja korttelitoimintaa järjestetään. Laitilassa toimintasuunnitelmavuoden tärkeä painopiste ryhmätoimintojen ohella on omaishoitajien ja yksin jääneiden (mm. juuri leskeksi jääneet) tukeminen ja rohkaiseminen muiden joukkoon. 12
Hanketyöntekijöitä on ensi vuonna 3,2. Heistä 2,2:n työpanos on Turussa ja yhden Laitilassa. Osa-aikaisina hankkeessa työskentelevät myös Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit. Vapaaehtoisia on mukana sekä ryhmissä että kotona asuvien Kunto-asiakkaiden tukena. Osa Kunto-hankkeen sisällä kokoontuvista ryhmistä on samalla myös Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkejä. Kunto-toiminnassa korostuu erityisesti ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien osallisuuden tukeminen. Asiakkaiden mahdollisuudet halutaan nähdä perinteistä ajattelutapaa laajemmin ja kääntää roolit ylösalaisin, jolloin autetusta tuleekin aktiivinen toimija. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry osallistuu yhtenä kansalaistoiminnan edustajana maakunnalliseen Kompassi-hankkeeseen, jossa hyödynnetään Kunto-toiminnasta kertynyttä kokemusta ja osaamista. Kunto-osaamisesta on hyötyä myös palveluohjauksen ja omaishoidon kehittämisessä. Kaskenlinnan kotihoitoa tukevan kuntoutusosaston kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä: Julkisen sektorin tarjoaman ryhmätoiminnan jälkeen Kunto-hankkeen työntekijä ohjaa asiakkaan järjestöjen toimintojen pariin, tai asiakkaalle etsitään oma vapaaehtoinen. Kotiin siirtyvien asiakkaiden syrjäytymistä pyritään ehkäisemään kansalaistoiminnan tarjoamin keinoin. Kunto-toimintamallin vaikuttavuutta seurataan edelleen yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Tukialus-toiminnan kanssa. Ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille suunnattua vapaaehtoistoimintaa kehitetään, yhteistyötä terveyskeskusten kanssa tehostetaan ja löytävää työtä kehitetään, jotta tavoitettaisiin uusia kohderyhmään kuuluvia ihmisiä. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyneiden kaksi HyMy-ryhmää kokoontuvat ensi vuonnakin Kotikunnaassa osana Kunto-toimintaa. Ryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset. Kotikunnaan kuntosaliryhmät ja Laitilan kortteliryhmät kokoontuvat edelleen, samoin Nättinummen ja Nummen ryhmä sekä Runosmäen Äijäkerho, osittain ammattihenkilöstön ja osittain vapaaehtoisten ohjaamina. Kunto-hankkeesta ilmestyy opinnäytetöitä ja lehtiartikkeleja, ja messuille, seminaareihin ja tapahtumiin osallistutaan tarpeen mukaan. Koulutuksissa paneudutaan edelleen erityisesti ikääntyneiden mielenterveyteen ja kansalaistoimintaan. Arvioinnissa keskitytään toimintasuunnitelmavuoden aikana keräämään palautetta erityisesti yhteistyökumppaneilta. Vuonna 2017 tehtyjen case-kuvausten tulosten pohjalta kotikäyntien vaikuttavuutta parannetaan edelleen. Liikkuva Resurssikeskus Kolmivuotinen Liikkuva Resurssikeskus -hanke jatkuu vielä vuonna 2018 osana STEA:n Kunta ja järjestöt - teemarahoitusta. Liikkuva toiminta pyritään juurruttamaan Turkuun ja Kompassi-hankkeen myötävaikutuksella ehkä myös maakuntatasolle. Olennaista on hyvien käytäntöjen ja haasteiden kuvaaminen. Toimintasuunnitelmavuoden tavoite on julkisen sektorin ja järjestöjen välisen työparityöskentelyn juurruttaminen pysyväksi malliksi. Turun kaupungin ja Turun Kaupunkilähetys ry:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä hankkeeseen osallistuu yksi kokoaikainen työntekijä ja projektikoordinaattori. Toinen hanketyöntekijä tulee Turun kaupungilta; hän työskentelee Liikkuva resurssikeskus -hankkeessa 40 prosentin työaikapanoksella. Myös vapaaehtoisia on mukana. 13
Liikkuva Resurssikeskus on osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa. Yhteistyötä tehdään erityisesti arvioinnissa ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä osallistujien kesken. Turun asuinalueiden kehittämisessä yhteistyökumppaneita ovat Turun konsernihallinto ja Turku-seura. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueellista yhteisöllisyyttä löytämällä ja kehittämällä kullekin alueelle luontaisia kansalaistoiminnan tapoja. Alueilla asuvien ihmisten ja siellä toimivien tahojen kuten kunnan, seurakunnan, asunto-osakeyhtiöiden, järjestöjen ja paikallisten yritysten resursseja yhdistetään yhteiseksi hyväksi. Mitä helpommaksi osallistuminen tehdään, sitä varmemmin jokainen voi löytää mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja kokea itsensä ja elämänsä merkitykselliseksi. Liikkuva Resurssikeskus edistää ikääntyneiden vaikuttamismahdollisuuksia kahdella tavalla: Se tiedottaa yhdistysten ja julkisen sektorin tarjoamista toimintamahdollisuuksista ja palveluista, ja kerää toisaalta tietoa ikääntyneiden tarpeista ja asioista, jotka kannattelevat ja aktivoivat heitä. Ikääntyneet ovat mukana suunnittelussa ja toiminnassa, ja heidän ideoitaan toteutetaan ennakkoluulottomasti. Uusia yhteistyökumppanuuksia solmitaan ja laajentuvia verkostoja hyödynnetään. Ikääntyvien hyvinvointi lisääntyy, kun syntyy uudenlainen, ikääntyneiden voimavaroihin keskittyvä yhdistysten ja julkisen sektorin työparityöskentelymalli. Resurssien yhdistäminen ja aito verkottuminen parantavat toimintojen ja palvelujen oikea-aikaisuutta, ja ikääntyneiden itsenäinen elämä vahvistuu. Liikkuva Resurssikeskus jalkautuu Turun eri kaupunginosiin, joissa sillä on sosiokulttuurisen innostajan rooli. Yhdessä kaupungin työparin ja alueellisten ikääntyneiden mentoreiden/vapaaehtoisten kanssa kootaan tietoa ja levitetään sitä edelleen. Samalla vahvistetaan sektorirajat ylittävää vuorovaikutusta eri kaupunginosissa, jo olemassa olevaa toimintaa ja rakenteita hyödyntäen. Ikääntyneille tarjotaan konkreettisia kansalaistoiminnan mahdollisuuksia kunkin omassa lähiympäristössä ja toteutetaan ikääntyvien toiveiden mukaista pop up -tyyppistä vapaaehtoistoimintaa. Pop up -vapaaehtoistoiminnassa yhteistyökumppanina on luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot ry. Siskot ja Simot -ryhmä toteuttaa eri kaupunginosissa pop up -tempauksia asukkaiden toiveiden pohjalta. Vuonna 2017 luotu malli juurrutetaan toimintasuunnitelmavuoden aikana. Turun kaupungin ja järjestöjen yhteistyönä ikäihmisille tarjotaan liikkuvaa matalan kynnyksen palveluohjausta, josta huolehtii kaupungin työntekijä. Neuvontaa antaa yhdistyksen työntekijä. Neuvonta voi olla esim. yleistä tietoa kunnan palveluista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista sekä järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toiminnasta sekä vapaaehtoistoiminnasta. Liikkuvan Resurssikeskuksen pysäkeillä on mukana myös vapaaehtoinen, joka antaa kuhunkin teemaan liittyvää vertaisohjausta. Hankkeiden yhteinen kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti. Tulevanakin vuonna osallistutaan aktiivisesti sellaisiin STEA:n ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton tapaamisiin, jotka liittyvät julkisen sektorin ja järjestöjen teemarahoitukseen tai Iloa arkeen -toimintaan. Huhtikuussa 2018 osallistutaan Hollantiin suuntautuvalle opintomatkalle Vallin Iloa arkeen - hankekumppaneiden kanssa ja vieraillaan Tukholman Sateenkaari-eläkeläisten palvelutalossa. Liikkuva Resurssikeskus -hankkeen kautta ollaan mukana STEA:n rahoittamassa Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen koordinoimassa Varsinais-Suomen järjestöjen 113-hankkeessa, joka on osa Järjestö 2.0 -teemarahoitusta. Hankkeessa vahvistetaan sote-järjestöjen roolia Varsinais-Suomessa osana sotealuetta ja turvataan kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä peruskuntatasolla. 14
Tulevana vuonna paneudutaan Liikkuva Resurssikeskus -hankkeessa saatujen kokemusten kokoamiseen toimintamalliksi ja tämän toimintamallin eli Liikkuvan neuvontapisteen ja pop up -vapaaehtoistoiminnan juurruttamiseen yhteistyössä Kompassi -hankkeen verkostojen kanssa. Valtakunnallinen Iloa arkeen - verkosto hyödyntää Liikkuvan resurssikeskuksen vuoden 2017 asuntoautokokeilua: Lähdetään valtakunnalliselle kiertueelle yhdessä muualla toimivien Iloa arkeen -pysäkkien kanssa. Paikka auki -ohjelma STEA:n Paikka auki -avustusohjelman tuella palkattu nuori työntekijä jatkaa yhdistyksen palveluksessa huhtikuun 2018 loppuun asti. Nuoren työtehtävät liittyvät Ikääntymisen resurssikeskuksen toimintaan ja sosiokulttuurisen vanhustyön tukemiseen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry tarjoaa Vanhustyön Trainee -hankkeensa kautta mm. mentorointitukea. Vapaaehtoistoiminta Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen järjestöidentiteetin keskeisiä tekijöitä ovat vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoiset. Toimintasuunnitelmavuonnakin vapaaehtoistoiminta jatkuu aktiivisena. Enimmillään yhdistyksellä on kolmisenkymmentä omaa vapaaehtoista, jotka ovat mukana hankkeissa ja toimivat Kotikunnaan asukkaiden ulkoilu- ja juttukavereina tai ystävinä saattaen heitä myös kulttuuritapahtumiin ja esityksiin. Kotikunnaan eri yksiköissä vapaaehtoiset keskittyvät läsnäoloon ja ajan antamiseen asukkaille. He myös ohjaavat monia ryhmiä Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti. Näistä mainittakoon Luonnonläheiset, bingo, visailut, musiikkisalonki ja kirjallisuuspiiri. Vapaaehtoiset voivat halutessaan ja omien kiinnostustensa mukaisesti osallistua myös liikunnallisten aktiviteettien ohjaamiseen (esim. tasapainorata ja luontoliikuntapolku). 15
Vapaaehtoisten osaamista muistisairautta sairastavien kohtaamisessa vahvistetaan vuosittain, muistaen kuitenkin, että vapaaehtoiset toimivat tehtävissään tavallisen ihmisen taidoin. Uusia vapaaehtoisia rekrytoidaan pääosin hankkeisiin, Sippe-toimintaan ja Kotikunnaan eri yksiköiden omiksi vapaaehtoisiksi. Myös muiden toimijoiden palveluita (esim. Avustajakeskuksen Muistivapaaehtoiset ja SPR:n Kulttuuriystävät) hyödynnetään. Tiivis yhteistyö TST ry:n kanssa jatkuu. Vapaaehtoisten omat vaikuttamismahdollisuudet, osallisuus ja hyvinvointi ovat edelleen tärkeitä teemoja. Vapaaehtoistoiminta nähdään kansalaisoikeutena ja itseisarvona, joka tuo iloa ja sisältöä myös vapaaehtoisen omaan elämään. Kotikunnaan vapaaehtoisille on tulevanakin vuonna tarjolla hyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa, koulutusta ja työnohjausta. Ystäväkirje ilmestyy edelleen ja on luettavissa sekä paperisena että yhdistyksen kotisivuilla. Hanketyöntekijät tekevät aktiivista yhteistyötä vapaaehtoisten ja Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Vuoden 2018 aikana vapaaehtoisille tehdään kysely, jossa selvitetään toiminnan merkitystä heille itselleen. Koulutuksissa hyödynnetään erityisesti Eläkeliitto ry:n tarjoamia vapaaehtoisille suunnattuja koulutuksia Salon Lehmirannassa. Valikko-ryhmän järjestämät Hansan messut pidetään myös ensi vuonna. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän puheenjohtajana on yhdistyksen työntekijä, ja yhdistys osallistuu aktiivisesti myös Nice-verkostoon ja Turun Seudun Valikko-ryhmään, jonka varapuheenjohtajana on yhdistyksen edustaja. Valtakunnallisiin vapaaehtoistoiminnan foorumeihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Mikäli Valikko-ryhmä järjestää toimintasuunnitelmavuonna paikallisia tai valtakunnallisia tapahtumia, järjestelyihin ja itse tapahtumiin osallistutaan aktiivisesti. Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa -kurssi pidetään kaksi kertaa vuodessa yhdessä Turun kaupungin, Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän ja muiden järjestöjen kanssa. Vapaaehtoisille tarjotaan myös täydennyskoulutusta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. EU:n Central Baltic Programme -ohjelman rahoittamassa Promoting Social Inclusion of Elderly through Well-being Parties -projektissa kehitetty Sippe-toiminta jatkuu osana yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa. Sen tarkoituksena on edistää ikääntyneiden aktiivisutta, hyvinvointia ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Sippe-esittelijöinä on kymmenkunta vapaaehtoista. Sippe-toimintaa on myös Laitilassa, Kaarinassa ja Oulussa, ja heidän kanssaan tehdään yhteistyötä. Kaarinan Sippe -vapaaehtoisten kanssa tavataan vähintään kahdesti vuodessa. Vuorovaikutusta tallinnalaisten kumppaneiden kanssa jatketaan edelleen; tätä yhteistyötä varten haetaan säätiöavustuksia tai apurahoja. Sippe-ideaa levitetään edelleen valtakunnallisesti, erityisinä yhteistyökumppaneina Kotien Puolesta Keskusliitto ry ja Valli ry. Avoimet ovet hankkeen myötä alkanut vapaaehtoistoimintayhteistyö Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Parkinmäen Palvelutalon kanssa jatkuu. Vapaaehtoisten koulutus- ja virkistysmahdollisuuksista huolehditaan osittain yhdessä, jolloin käytettävissä olevat resurssit voidaan hyödyntää optimaalisesti. Muuta Kotona asuvia ikääntyneitä varten suunniteltu Menovinkit-esite laaditaan yhdessä useiden eri yhdistysten kanssa ja julkaistaan Turun kaupungin tuella: kaupungin hyvinvointitoimiala ja vapaa-ajan toimiala kustantavat painatuksen. Esitettä hyödynnetään myös Liikkuva Resurssikeskus -hankkeessa. 16
Kotikunnaan Kortteliklubi jatkuu lähialueen ikäihmisten tärkeänä kohtaamispaikkana. Myös Luonnonläheiset Eläinavusteinen ryhmä ja Puutarha- ja kädentaitoryhmä sekä Kävelytreffit jatkuvat. Kävelytreffien lähtöpaikat vaihtelevat tilanteen ja ikäihmisten toiveiden mukaan, mutta ensi vuonnakin kävelytreffeille lähdetään ainakin Parkinmäen palvelutalosta, Turun Kylätalosta ja Kotikunnaasta. Edellä mainituille hankkeissa syntyneille toiminnoille etsitään sponsorirahoitusta ja muita avustusmahdollisuuksia. Sote-uudistuksen etenemistä ja julkisen sektorin avustusperiaatteiden mahdollisia muutoksia seurataan. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen ja Turun kaupungin välinen kumppanuussopimus on mm. Iloa arkeen -toimintojen osalta voimassa vielä vuonna 2018. Vanhustyön keskusliiton ja Avoimet Ovet -hankkeen yhteisen Ystäväpiiri koulutuksen jälkeen syntyneet tavoitteelliset, yksinäisyyttä lieventävät Ystäväpiiri-ryhmät jatkuvat, ja yhdistys osallistuu aktiivisesti toiminnan kehittämiseen ja koulutusyhteistyöhön Vanhustyön keskusliiton kumppanina. Toimintasuunnitelmavuonnakin Lähimmäispalveluyhdistyksen työntekijä toimii VTKL:n alueellisena kouluttajana. Kotikunnas huolehtii Turun ja Laitilan Ystäväpiiri-ohjaajien verkostoitumisesta ja sitä kautta Ystäväpiiri-ryhmien jatkumisesta Turussa. Ystäväpiiriohjaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti ja huolehtivat siitä, että joka syksy tai kevät jossain päin Turkua alkaa uusia Ystäväpiiri-ryhmiä. Yhteinen ryhmäläisten etsintä ja tiedotus tekevät Ystäväpiiri-toimintaa Turussa tutuksi. Ensi vuonnakin huolehditaan siitä, että yhä uudet turkulaiset yksinäiset ikäihmiset tulevat tietoisiksi Ystäväpiireistä ja niiden tarjoamasta mahdollisuudesta lievittää yksinäisyyttä. Yhdistys kehittää edelleen Kulttuuriystävät-toimintaa Turussa yhdessä SPR:n Turun osaston ja Turun kaupungin kanssa, mutta päävastuu ja organisointi kuuluvat SPR:lle. Yhdistys on mukana Kulttuuriluotsiverkostossa, jota koordinoi ensi vuonna Tampereen kaupungin Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE. Myös Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkostossa sekä mahdollisessa Taikusydämen jatkohankkeen (Horizon 2020) verkostoissa ja työryhmissä ollaan mukana. Yhdistyksen edustaja kuuluu Taideakatemian esittävien taiteiden neuvottelukuntaan ja tilanteen mukaan myös muihin ohjausryhmiin sekä taiteen ja hyvinvoinnin yhteistyötä kehittäviin kokoonpanoihin. Yhteisömusiikkipedagogien säännölliset vierailut Kotikunnaan eri yksiköissä jatkuvat vuosittain saatavien avustusten mahdollistamissa rajoissa. Ikääntyneiden Taiteiden yö -perinnettä jatketaan, ja asukkaiden kuvataideryhmä jatkuvat mahdollisuuksien mukaan. Kotikunnaassa kokoontuu myös ikääntyneiden omaehtoisia keskustelu- ja harrasteryhmiä Ikääntymisen resurssikeskus -ideologian mukaisesti. Vuonna 2018 keskitytään myös todentamaan taidetoiminnan vaikuttavuutta. KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO Kotikunnaan kiinteistönhoidon vastuualueeseen kuuluvat kiinteistömassan lisäksi piha-alueet ja rakennukset sekä niiden talotekniikka, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikka sekä muut turvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. Kotikunnaan kiinteistö on yhdistyksen kiinteää omaisuutta, ja kiinteistönhoidon tavoitteena on sen arvon säilyttäminen, parhaassa tapauksessa arvon nousu. Kunnossapito, investoinnit ja puhtaanapito tähtäävät kaikki samaan päämäärään. ATK-palvelut kuuluvat osaltaan kiinteistönhoidon vastuualueeseen, mutta eivät ole sen ydintoimintaa, joten suuri osa niistä ostetaan ulkoa kiinteistönhoidossa keskitytään itse kiinteistömassan hoitoon. Turvallisuuteen ja 17
talotekniikkaan liittyvien järjestelmien ylläpito- ja huoltotyöt on lakisääteisesti ostettava valtuutetuilta toimijoita. Kiinteistönhoidon toiminnan on aina oltava etupainotteista. Tässä apuvälineinä ovat vuosikello ja vuonna 2017 laadittu kiinteistön kuntokartoitus (PTS), jonka pohjalle myös kiinteistön budjetointi pitkälti rakentuu. Toimintasuunnitelmavuonna koko kiinteistön ilmastointikanavat nuohotaan ja vuokraasuntojen pintaremontteja tehdään kahdessa, kolmessa asunnossa. Tämän jälkeen vuokra-asuntojen seinäpinnat on pääosin käyty läpi, mutta osassa on vielä alkuperäinen lattiapäällyste. Vanhan osan pesutuvan laitekanta on tulossa tiensä päähän varteenotettava vaihtoehto on hankkia uudet leasingperiaatteella. Laitteiden vaihto vaatii pesutuvan lattian remontointia. Kuntokartoituksessa on mainittu Kotikunnaan keittiön peruskorjaus pintoineen, laitteineen, kylmätiloineen ja talotekniikkoineen, mutta toistaiseksi tyydytään uusimaan tarvittaessa laitekantaa. Kuntokartoituksessa mainittuja lähitulevaisuuden eli noin kolmen vuoden sisällä toteutettavia uusintakohteita ovat Ryhmäkoti Kaislan lämmönjakokeskus, lattialämmitystermostaatit ja toimimoottorit sekä konesaumapeltikaton uudelleen saumaus. Alun perin jo vuodelle 2017 suunniteltu parvekkeiden peruskorjaus tulisi myös tehdä muutaman vuoden sisällä. PTS:n mukaan Kotikunnaan vanhan osan vesijohdot tulisi uusia viiden vuoden kuluessa. Ulkoalueiden hoidossa hyödynnetään edelleen puutarha-alan ammattiosaamista ja auraus- ja hiekoituspalvelua. Ruohonleikkaus ja muut pihan siistimistyöt tehdään omana työnä. Uuden pihanhoitokoneen hankinta tai leasing tulee toimintasuunnitelmavuonna ajankohtaiseksi. Kaikkien kiinteistössä työskentelevien energiankäyttötottumukset vaikuttavat kustannuksiin, joten jokaisen on tärkeää kiinnittää huomiota yhdistyksen omaisuuden huolelliseen ja taloudelliseen käyttöön. Kotikunnaan vanhan osan valaistusta on nykyisellään vaikeaa säätää. Esimerkiksi A- ja B-osien käytävävalaistus palaa 24/7 täydellä teholla. Asian korjaaminen ja valaisimien vaihtaminen led-valaisimiin toisi pidemmällä aikavälillä merkittävää säästöä. Poistumisharjoitukset ja turvallisuuskoulutus alkusammutusharjoituksineen järjestetään totuttuun tapaan myös vuonna 2018. Kotikunnaan vuokralaisena jatkaa Turun kaupungin muistisairaiden yksikkö Kurjenpesä. Kotikunnaan muita tiloja vuokrataan ulkopuolisille toimijoille esim. kokous- ja koulutuskäyttöön. Kampaamotilojen osalta käynnistellään oppilaitosyhteistyötä Turun ammattiinstituutin kanssa. Suurin osan Kotikunnaan siivouksesta on viime vuosina tuotettu ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottaja vaihtui vuonna 2015, ja tulevana vuonna jatketaan yhteistyötä saman toimijan kanssa. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden ja sotainvalidiasiakkaiden määrän vaihtelu vaikuttaa suoraan siivouksen ja myös ravintohuollon tuottamien ravintopäivien määrään. Ravintohuollon resurssit ovat täydessä käytössä, eli talon omat ruokailijat ja ulkopuolelta tulevat eläkeläisasiakkaat täyttävät keittiön kapasiteetin. Keittiö huolehtii omalta osaltaan myös Kotikunnaassa järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien tarjoiluista. Kotikunnaan ruokasali on avoinna vuoden kaikkina päivänä. Keittiön asiakaskunta koostuu siis Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaista, henkilökunnasta ja omaisista, vapaaehtoisista, projektiasiakkaista, psykiatrisen avohuollon asiakkaista ja 18
Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevista ihmisistä. Asiakaspalautetta kerätään ensi vuonnakin osana Kotikunnaan asiakas- ja omaiskyselyä. TALOUSHALLINTO Merkittävä osa Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n taloushallinnosta on vuodesta 2010 lähtien ulkoistettu tilitoimistolle. Yhdistys kilpailutti tilitoimistopalvelut vuonna 2016 ja päätyi jatkamaan yhteistyötä vanhan toimijan kanssa. Vuoden 2017 aikana taloushallinnon prosesseja on monin tavoin järkeistetty ja digitalisoitu. Mm. monista omista lisensoiduista ohjelmistoista on luovuttu ja siirrytty käyttämään vastaavia ohjelmistoja tilitoimiston pilvipalveluissa. Yleishyödyllisen yhdistyksen on aina tärkeää huolehtia kulukurista ja korkeasta käyttöasteesta. Kilpailu palvelutuotannossa kovenee ja toimijat vähenevät merkittävä osa palvelutuotannosta on keskittymässä kolmen, neljän suuren monikansallisen yrityksen varaan. Keskisuurella paikallisella palveluita tuottavalla järjestöllä on edessään todellinen liiketaloudellinen haaste. Tulevat sotepäätökset linjaavat merkittävästi sitä, onko pienemmillä yrityksillä tai kolmannen sektorin palveluntuottajilla jatkossa ylipäätään realistisia mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Palveluiden monipuolisuuden ja todellisen valinnanvapauden näkökulmasta on erittäin surullista, jos kaikki pienet toimijat häviävät: Valinnanvapaus edellyttää vaihtoehtoja, joista valita. Myös järjestöillä itsellään on merkittävä vastuu siitä, miten olemassaolo turvataan tulevaisuudessa. Yhteistyöllä, aktiivisella vaikuttamisella, keskinäisellä luottamuksella ja lojaliteetilla päästään pitkälle. Turun Lähimmäispalveluyhdistys on kyennyt turvaamaan taloudellisesti vakaan ja turvallisen aseman raskaista investoinneista huolimatta. Investoinnit ovat olleet myös pääomasta huolehtimista ja toiminnan kehittämistä, mikä on kasvun edellytys. Vakaa talous vaatii jatkuvaa hereillä oloa ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Työvoimavaltaisella alalla, jossa palkkojen ja sivukulujen osuus kaikista kuluista on yli 70 prosenttia, on aina ajankohtaista panostaa työhyvinvointiin ja henkilöstöresurssien suuntaamiseen toiminnan kannalta olennaisimpaan. Omasta liiketoimintaosaamisesta tulee huolehtia, kartoittaa aktiivisesti yhteistyön kautta tavoiteltavia skaalaetuja ja etsiä aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti myös 19
uusi yhteistyökanavia. Yhdistyksen tärkein pääoma on hyvä maine ja brändi niitä tulee ensisijaisesti vaalia ja ylläpitää. Kiristyvä kilpailutilanne vaatinee isompaa panostusta myös markkinointiin. Turun ja lähikuntien kanssa solmittu ostopalveluiden puitesopimus tuo yhdistykselle turvaa muutosten vuosiin. Uusi sopimus astui voimaan 1.8.2017 ja on voimassa vuoteen 2020 asti. Yhdistys on myös palvelusetelillä ostettavien palveluiden tuottaja. Nähtäväksi jää, miten laajasti palvelusetelit ylipäätään otetaan Turun vanhustenhuollossa käyttöön; tähän asti palveluseteleitä on myönnetty varsin maltillisesti. Kotikunnaaseen ei sijoitu ensi vuonna enää uusia sotainvalidiasiakkaita valtiokonttorin maksusitoumuksella, mutta tähän on osattu varautua jo pidemmän aikaa. Fysioterapiapalveluiden tarjoajana Turun Lähimmäispalveluyhdistys on ollut vetovoimainen toimija, ja tulevaisuudessa on harkita fysioterapiapalvelutarjonnan lisäämistä. Kaiken kaikkiaan Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen taloudelliset kulmakivet ovat hyvä maine, käyttöaste ja hallitut henkilöstökulut. HARJOITTELIJAT Kotikunnaan kaikissa yksiköissä tehdään vuosittain monipuolista opiskelijayhteistyötä. Pääpaino on terveydenhoitoalan perustutkinto-opiskelijoilla, lähihoitajilla. Myös yksittäisiä sosiaalialan, sairaanhoidon, gerontologian, fysioterapian ja toimintaterapian opiskelijoita sekä keittiöalan harjoittelijoita pystytään ottamaan toimintasuunnitelmavuonnakin vastaan. Oppilaitosten lisäksi yhteistyötä tehdään TE-toimiston kanssa: sen kautta Kotikunnaaseen tulee työkokeilijoita ja alanvaihtajia. Kotikunnas on haluttu oppimisympäristö, joka tunnetaan myös harjoittelija-asioissa varsin aktiivisena yhteistyökumppanina. Opiskelijoilla on oikeus saada hyvää perehdytystä ja palautetta edistymisestään. Kotikunnaassa onkin vuosien ajan paneuduttu oman harjoitteluohjausmallin luomiseen, ohjaajien kouluttamiseen ja siihen, että harjoittelijoiden saama ohjaus on laadukasta ja kokemus vanhustyöstä mahdollisimman positiivinen. Hyvän perehdyttämisen hyödyt näkyvät innostumisena, kiinnostuneisuutena työtä ja alaa kohtaan sekä haluna oppia enemmän. Kotikunnas kerää harjoittelijoilta tietoja ja palautetta ennen harjoittelua ja sen jälkeen. Saaduista vastauksista kootaan palauteraportti, joka lähetetään alkuvuonna niihin oppilaitoksiin, joista Kotikunnaaseen on tullut harjoittelijoita. Palautelomaketta kehitetään vuoden 2018 aikana. Yhdistyksen strategian mukaisesti Kotikunnaassa halutaan edistää myönteistä kuvaa vanhustyöstä ja esitellä kolmatta sektoria yhtenä mahdollisena työympäristönä julkisen ja yksityisen rinnalla. Tähän voidaan vaikuttaa paitsi monipuolisilla ja myönteisillä harjoittelukokemuksilla, myös tutustuttamalla opiskelijat Kotikunnaan monipuoliseen toimintaan sosiokulttuurisen vanhustyön näkökulmasta. 20
HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Kotikunnaan työyhteisössä työskentelee reilut 70 vakituista eri ammattialojen osaajaa. Valtaosa heistä tekee hoito- tai huolenpitotyötä. Asukkaiden kokonaisvaltaisesta huolenpidosta vastaavat ja toiminnan mahdollistavat omalta osaltaan myös ravintopalveluiden, siivouksen, fysioterapian, hallinnon ja kiinteistönhoidon ammattilaiset, projektityöntekijät ja kaikki sijaiset. Palveluketjua täydentävät ulkoa ostetut taloushallinnon, tietotekniikan ja puhtaanapidon palvelut. Kotikunnas-yhteisöön kuuluu edellä mainittujen lisäksi lukuisa joukko vapaaehtoisia ja eri oppilaitoksista tulevia harjoittelijoita. Yhteisen keskustelun ja työn kehittämisen foorumeita ovat ensi vuonnakin tiimi- ja osastopalaverit, hallinnon palaverit sekä johtoryhmän, hoitotyön johdon, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän kokoukset. Koko henkilökunnan yhteisiä iltapäivätapaamisia, Arjen asioista, järjestetään muutaman kerran vuodessa. Arjen asioiden päätavoite on mahdollistaa epävirallinen keskustelu eri tiimien ja ammattiryhmien välillä, nostaa yhteiseen keskusteluun tiimeissä heränneitä kysymyksiä ja kehittämiskohteita ja miettiä niihin yhdessä ratkaisuja, eli kehittää työtä yhdessä. Informatiivisia toiminnanjohtajan tunteja pidetään kolme, neljä kertaa vuodessa. Esimiesten ja työntekijöiden välisiä tärkeitä kahdenkeskisen vuorovaikutuksen, palautteen annon ja työn kehittämisen kanavia ovat vuosittain käytävät kehityskeskustelut. Henkilöstön työhyvinvointi-, työturvallisuus-, koulutus- ja virkistysasioita käsittelee eri tiimien edustajista koostuva työsuojelutoimikunta, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimintasuunnitelmavuonna alkaa uusi kaksivuotiskausi. Työsuojelutoimikunnan tärkein tehtävä on aktiivisen turvallisuuskulttuurin ja -keskustelun edistäminen koko organisaatiossa, yhteistyössä Kotikunnaan johdon kanssa. Ennakoinnilla, avoimella keskustelulla ja säännöllisellä riskien arvioinnilla työhön liittyviä vaaroja ja tapaturmia voidaan vähentää tai poistaa kokonaan. Tavoite on aina nolla tapaturmaa, vaikka siihen on Kotikunnaassa tehtävän hoitotyön luonteen vuoksi vaikea päästä. Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun suhteen Kotikunnaassa on nollatoleranssi. Mahdollisiin kiusaamistapauksiin puututaan yhdessä sovitun ja kirjatun toimintamallin mukaisesti. Ensi vuonnakin järjestetään henkilökunnan yhteisiä illanviettoja, teatteri-ilta, kevät- tai syysretki ja joulujuhla. Tiimeillä on käytössään tyky-raha, jolla tuetaan tiiminsisäisten tyky-tapahtumien järjestämistä. Monipuolistunut kuntosali on henkilökunnan vapaassa käytössä, ja myös lajikokeiluihin ja omaehtoiseen ryhmätoimintaan kannustetaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä tilataan halukkaille ensi vuonnakin - työnantaja maksaa niistä puolet ja työntekijä toisen puolen. Turun ammatti-instituutin hiustenhoitoalan kanssa suunnitteilla olevasta yhteistyömallista pääsee toimintasuunnitelmavuonna hyötymään myös henkilökunta, kun kampaamopalveluita ja mahdollisesti myös kauneudenhoitopalveluita tarjotaan Kotikunnaan tiloissa sekä asiakkaille että henkilökunnalle. 21
Kiinteistökierroksia (turvallisuuskierroksia) järjestetään myös ensi vuonna kerran kuukaudessa. Turvallisuus- ja suojelukoulutusta sekä ensiapukoulutusta on edelleenkin ohjelmassa. Kotikunnaan poistumis- ja alkusammutusharjoitukset pidetään vuosittain, ja kaikille kesäsijaisille järjestetään lomakauden kynnyksellä turvallisuusluento ja kiinteistökierros. Läheltä piti tilanteet kirjataan, käsitellään tiimin kesken ja raportoidaan ohjeiden mukaisesti työsuojelutoimikunnalle ja talon johdolle. Niistä informoidaan myös työterveyshuoltoa. Ensi vuonna voimaan astuvaan EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen on valmistauduttu mm. laajentamalla turvallisen ITkäyttäytymisen ohjeistusta ja ottamalla käyttöön salattu sähköposti sitä työssään tarvitseville. Kotikunnaassa sovelletaan käytäntöön ikäjohtamisen periaatteita. Tavoitteena on kaiken ikäisten työntekijöiden työssä jaksaminen, osaamisen ylläpitäminen, fyysinen ja psyykkinen työhyvinvointi sekä työurien pidentäminen. Työ- ja työaikajärjestelyissä joustetaan mahdollisuuksien mukaan, ja lisäjoustoa työuran loppupäähän tuovat eläkeuudistuksen mahdollistamat uudet vaihtoehdot (esim. varhennettu vanhuuseläke). Toimintasuunnitelmavuoden arvoteemaksi valittu arvonanto korostaa sekin eri ikäisten, eri taustoista tulevien ja erilaisia töitä tekevien ammattilaisten arvostavan yhteistyön merkitystä hyvän vanhuuden turvaamiseksi kaikille asiakkaille. Arvonanto merkitsee työyhteisössä myös yhteisvastuullista huolehtimista hyvän työilmapiirin säilymisestä ja yhdessä sovituista pelisäännöistä kiinni pitämistä. Arvonantoa edistää myös mentorointi, kokemuksen ja tiedon vaihtaminen eri ikäisten ja työelämän eri vaiheissa olevien kesken. Yhdistys on ensi vuonna mukana SoteNavi -hankkeessa, joka kokoaa eri kokoisten yritysten ja järjestöjen konkreettisia tarpeita tulevaan sote-uudistukseen liittyen. Valtakunnallista hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu, ja mukana ovat myös Tampereen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry ja Opintotoiminnan keskusliitto ry/opintokeskus Sivis. SoteNavin perimmäisenä tavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta niissä yrityksissä ja järjestöissä, joita meneillään oleva sote-rakennemuutos koskee. Kotikunnaassa avautunee hankkeen myötä 22