SAVONLINNAN KAUPUNKI Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutos ja Haukiniemen rantakaavan osittainen kumoaminen LUONNOS KAAVASELOSTUS 21.9.2015 Teknisen toimialan kaavoituspalvelut / yleiskaavoitus 2015 Tekninen lautakunta xxxx Kaupunginhallitus xxxx Kaupunginvaltuusto xxxx
2 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN KAUPUNKI... 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 TAVOITTEET JA SUUNNITELTAVAT ASIAT... 3 SUUNNITTELUALUE... 3 KAAVOITUSTILANNE... 3 2.4 MAANOMISTUSOLOT... 8 2.5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 8 2.6.KAAVAMUUTOSTEN TAVOITTEET... 9 3. OSAYLEISKAAVA JA RANTAKAAVAN KUMOAMINEN... 9 3.1 OSAYLEISKAAVAN- JA RANTAKAAVAN KUVAUS... 9 3.2 KAAVAKARTTA JA SEN MERKINNÄT... 9 4. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 10 4.1 YLEISTÄ... 10 5. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 10 6. OSAYLEISKAAVAN LAADINTA... 10 6.1 LAADINTAORGANISAATIO... 10 7.2 SUUNNITTELU- JA KÄSITTELYVAIHEET... 10
3 Lähtökohdat Punkaharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vaahersalon Haukiniemeen rantakaavan 15.6.1992 (nykyisin ranta-asemakaava). Mikkelin lääninhallitus on 19.11.1993 vahvistanut kaavan. Punkaharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.12.1998 samalle alueelle Pihlajaveden osayleiskaavan. Ympäristökeskus on 27.2.2002 tehnyt yleiskaavan vahvistamispäätöksen, jonka korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 15.9.2003 vahvistanut. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin ohjeena asemakaavan muuttamista varten. Edellä mainitut kaavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Yleiskaavassa rantakaavaan sisämaahan loma-asuntojen korttelialueille ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitettu rakennusoikeus on siirretty rantaan omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi. Tarkoitus on ilmeisesti ollut, että yleiskaavan voimaantulon jälkeen rantakaava kumotaan. Rantakaavaa ei kuitenkaan ole kumottu. Valtaosa yleiskaavan lomarakennuspaikoista on myyty ja lohkottu omiksi tiloikseen 2000-luvun alussa. Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt yhden poikkeamisluvan alueelle yleiskaavan mukaisesti. Punkaharjun kunta on myöntänyt virheellisesti useita rakennuslupia 2000-luvun alussa lomarakentamiseen yleiskaavan mukaisesti. Tavoitteet ja suunniteltavat asiat Suunnittelualue Kaavoitustilanne Maakuntakaava Jotta kaava- ja maankäyttötilanne saataisiin järjestykseen ja lailliseen tilaan, on tarkoituksenmukaista kumota Haukiveden rantakaava muilta osin paitsi tilan Soppinen, kiinteistötunnus 740-559- 1-30 osalta (maanomistaja vastustaa kaavan kumoamista). Tällöin muulle alueelle jäisi voimaan Pihlajaveden osayleiskaava, jonka mukaan rakentaminen jatkossa tapahtuisi. Kaavamuutosalueet sijaitsevat Punkaharjun Vaahersalon Haukiniemessä n. 6 km Punkasalmen keskustasta luoteeseen Pihlajaveden (Jännevesi) rannalla. Muutos koskee tiloja 740-559-1-41 Honkaranta, 740-559-1-47 Paalumäki, 740-559-1-48 Kesäniemi, 740-559-1-13 Heikkilä, 740-559-1-4 Marlonniemi, 740-559-1-23 Pekkola, 740-559-1-25 Haukiniemi, 740-559-1-37 Kyheröinen, 740-559-1-38 Pihlajarinne, 740-559-1-39 Pohjakivi ja 740-559-1-40 Suvikallio. Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Maakuntakaavassa alueella ei ole aluevarauksia. Yleiskaava Alueella on voimassa Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaava, joka on vahvistettu 19.11.1993. Aluetta koskevat seuraavat kaavamerkinnät: RA: Loma-asuntojen alue Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna - ja talousrakennukset.
4 Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. 1 Luku RA-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueelle sijoitettavien lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän Olemassa oleva lomarakennuspaikka Uusi lomarakennuspaikka M: Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on varattu pääasiassa maa-ja metsätalouskäyttöön. Rakentamismääräykset: Alueella on sallittu rakennuslain 4 :ssä tarkoitettu haja-asutusluontoinen rakentaminen lukuunottamatta 200 metrin syvyistä rantavyöhykettä. Rakennuslain 31 :n nojalla määrätään, että alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty. Poikkeuksen on yleiskaavan vahvistamishetkellä olemassa olevan tilan asuinrakennukseen liittyvän enintään 25 m2:n suuruisen saunarakennuksen rakentaminen. M-1 Maa-ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja. Alue on varattu pääasiassa maaja metsätalouskäyttöön. Rakentamismääräykset: Rakennuslain 31 :n nojalla määrätään, että alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty. LV: Venesatama Alueelle voidaan sijoittaa kalastusta, veneilyä, uittoa ja muuta vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä laitteita. SL: Luonnonsuojelualue, jolla on ympäristöarvoja Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu. Alueella on merkittäviä luonnonarvoja. Suojelumääräykset: Alueella on voimassa rakennuslain 124 a :n mukainen toimenpidekielto. Rakennuslain 135 :n nojalla määrätään, että SL-alueilla on kiellettyä rakennusten ja rakennelmien tekeminen, maaperän kaivaminen ja muokkaaminen, turvemaiden ojittaminen, vesistön muuttaminen sekä muut maisemaa oleellisesti muuttavat toimenpiteet, kunnes alueesta on maanomistajan hakemuksesta tai toimesta muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään viisi vuotta kaavan vahvistamisesta alkaen. ET: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Kyläalue (at) (Vaahersalon kyläkeskuksen ympäröimä alue Kulennoiseen asti sekä Vuoriniemen alueet sekä Särkilahden alueet ja Saukonsaaren kylä rantoineen on merkitty kyläalueeksi, jolle pysyvää asumista sekä asutusta tukevia palveluja kuten matkailupalvelut tulisi suosia sekä olemassa-
5 olevien palvelujen säilyminen tulisi turvata. Kyläalueisiin kuuluu myös ympäristön kannalta merkittäviä rakennuksia ja arvokkaita kulttuuri- ja luonnonmaisema-alueita sekä yhtenäisiä maatalous- ja peltoalueita, joiden luonne tulee säilyttää.) Kaavamääräys: Kyläalue, jolle voidaan sijoittaa pysyvää asumista ja palveluja kylärakennetta tukemaan. Myös rantavyöhykkeelle on tapauskohtaisesti mahdollista toteuttaa pysyvää asumista seuraavin edellytyksin: rakennuspaikan tulee sijoittua hyvien kulkuyhteyksien päähän lähelle muuta pysyvää asumista ja sen pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m 2 Vesi- ja jätehuolto tulee voida toteuttaa kunnan valvontalautakunnan edellyttämällä tavalla. Yleiset määräykset: Rakentaminen Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta - tai peltoalueille. Uudet rakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusryhmien yhteyteen. varsinkin lomaasunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maaston sopivuuteen ja riittävän suojapuuston jääminen rantaviivan ja rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Tavanomaisten omarantaisten lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan perusteella. Mikäli olemassa olevan rakennuspaikan rantaviivan pituus tai rakennuspaikan pinta-ala ei täytä kunnan rakennusjärjestyksen ehtoja, tulee rakennuspaikan kokonaiskerrosala kyseisellä rakennuspaikalla harkita tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä. Rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä, siten kuin siitä on erikseen säädetty. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu vesiväylämerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. Tilalta muodostettavien uusien saarirakennuspaikkojen käyttöön tuleva venevalkama on osoitettava kyseessä olevan kantatilan mantereen alueelta. M-, M-1-, MU-, MY-, ja SL-alueilta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti A-, RA-, ja RM - alueille. M-, M-1-, MU-, MY-alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ellei kaavassa ole toisin osoitettu. Vesi - ja jätehuolto Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöihin ellei kiinteistö liity kunnallistekniikkaan. Vesikäymälöitä ei sallita rakennettavaksi saaristoon tai paikkoihin, jossa jätesäiliön tyhjennys ei ole mahdollista. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelma ja mahdollisen vesikäymälän rakentaminen on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustet-
6 tava tiiviillä jätesäiliöillä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Ns. harmaat jätevedet voidaan imeyttää maahan, mikäli olosuhteet ja maaperä ovat soveltuvat. Imeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähemmäksi rannasta tai vesipisteestä, kun ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 metriä. Imeytykseen vaaditaan ympäristöviranomaisen lupa. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa muodostettaessa. Maiseman -ja metsänhoito: Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Varsinkin laivaväylän tuntumassa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema-arvoihin. Metsänhoidossa noudatetaan metsäkeskus Tapion metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. SL, VR, M-1 ja MU- alueilla sekä sm-vyöhykkeillä tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisema-arvot. Ote Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavasta Ranta-kaava-alueen rajaus Rantakaava Punkaharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vaahersalon Haukiniemeen rantakaavan 15.6.1992 (nykyisin ranta-asemakaava). Mikkelin lääninhallitus on 19.11.1993 vahvistanut kaavan.
Haukiniemen rantakaava 7
8 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 9.12.2013 258. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. 2.4 Maanomistusolot Kaavamuutosalueet ovat yksityisten omistuksessa. 2.5 Ympäristön nykytila, rakennettu ympäristö Pihlajaveden osayleiskaava ja Haukiniemen rantakaava poikkeavat huomattavasti toisistaan. Yleiskaavassa rantakaavaan sisämaahan loma-asuntojen korttelialueille ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitettu rakennusoikeus on siirretty rantaan omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi. Tarkoitus on ilmeisesti ollut, että yleiskaavan voimaantulon jälkeen rantakaava kumotaan. Rantakaavaa ei kuitenkaan ole kumottu. Valtaosa yleiskaavan lomarakennuspaikoista on myyty ja lohkottu omiksi tiloikseen 2000-luvun alussa. Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt yhden poikkeamisluvan alueelle yleiskaavan mukaisesti. Punkaharjun kunta on myöntänyt virheellisesti useita rakennuslupia 2000-luvun alussa lomarakentamiseen yleiskaavan mukaisesti. Alueella ja sen ympäristössä on suoritettu hakkuita. 2.53 Palvelut Palvelut sijoittuvat pääasiassa Punkaharjun keskustaan. Vaahersalossa toimii kansanopisto ja maatilamatkailuyritys, jonka yhteydessä on ratsastustalli. Punkaharjun kuntoutuskeskus sijaitsee Potkusalmen sillan itäpuolella Vaahersalontie alkupäässä. Alueella on järjestetty jätteidenkuljetus. 2.54 Virkistys Osayleiskaavassa on osoitettu virkistys- ja retkeilyalueita Vaahersaloon sekä sen eteläpuoleiseen saaristoon valtuuston hyväksymän osayleiskaavan mukaisesti.
9 Kesällä 2013 kunnostettu Harjureitti yhdistää Tuunaansaaren matkailualueen, Valtionhotellin ja Kruunupuiston alueen. Kruunupuiston puoleisesta päästä voi kävelyä jatkaa Vaahersalon maaseutumatkailukohteisiin tai suunnata Mustaniemen-Kuikonniemen alueelle, jossa sijaitsee Salpalinjan linnoitusalue. 2.55 Liikkuminen ja liikennöinti 2.56 Tekninen huolto Punkaharjun harjutieltä lähtee Vaahersalontie Punkaharjun harjualueelle. Harjualueelta Vaahersaloon rakennettiin lossin tilalle Potkusalmen silta, joka täytti 30 vuotta tänä vuonna (2015). Linja-auto- ja rautatieasema sijaitsevat Punkaharjun keskustassa. Lähin lentokenttä sijaitsee n.35 kilometrin päässä Savonlinnan Materkankaalla. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Alueen läpi kulkee sähköjohto (ilmajohto) ja alueella sijaitsee muuntamo. 2.57 Rakennetun ympäristön erityispiirteet Kaavoitettavalla alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä, muinaisjäännöksiä eikä suojelukohteita. 2.6.Kaavamuutosten tavoitteet Jotta kaava- ja maankäyttötilanne saataisiin järjestykseen ja lailliseen tilaan, on tarkoituksenmukaista kumota Haukiveden rantakaava muilta osin paitsi tilan Soppinen, kiinteistötunnus 740-559-1-30 osalta. Tällöin muulle alueelle jäisi voimaan Pihlajaveden osayleiskaava, jonka mukaan rakentaminen jatkossa tapahtuisi. Pihlajaveden osayleiskaavaa tarkistetaan alueelle osoitetun LV-alueen (venesatama) osalta siten, että LV-alue osoitetaan M-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue). 3. Osayleiskaava ja rantakaavan kumoaminen 3.1 Osayleiskaavan- ja rantakaavan kuvaus Osayleiskaavan muutoksella ja Haukiniemen rantakaavan kumoamisella ratkaistaan muutosalueen maankäyttö. 3.2 Kaavakartta ja sen merkinnät Pohjakartta Osayleiskaava on laadittu peruskartan pohjalle. Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Käytetyt merkinnät ovat sisäasiainministeriön päätöksen 15.1.1980 antaman asetuksen mukaiset. Yleiskaavamerkinnät ovat luonteeltaan yleismerkintöjä, jotka osoittavat alueen pääkäyttötarkoituksen. Yleiskaavamerkinnän osoittamaa maankäyttöä täsmennetään yleiskaavamääräyksillä.
10 4. Osayleiskaavan vaikutukset 4.1 Yleistä Muutosalue ei sijoitu Natura 2000 verkoston läheisyyteen, joten osayleiskaavan muutos ei heikennä valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytettyjen alueiden luonnonarvoja. Nyt käsillä olevat tarkistukset eivät aiheuta muutoksia aiemmin arvioituihin vaikutuksiin. 5. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutos ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Loma-asutus tukee osaltaan Punkasalmen keskustan palveluja. Loma-asutus sijoittuu olemassa olevan loma-asutuksen läheisyyteen, eikä vähennä alueen virkistykseen tai jokamiehenoikeuteen käytettävien alueiden määrää. 6. Osayleiskaavan laadinta 6.1 Laadintaorganisaatio Yleiskaavatyö on suoritettu teknisen toimialan kaavoituspalveluissa yleiskaavoitushenkilöstön toimesta ja teknisen lautakunnan johdolla. Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Risto Aalto, 044-4174659 Kaavavalmistelija Elina Nuopponen, 044-4174661 etunimi.sukunimi@savonlinna.fi Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, kaavoituspalvelut, Olavinkatu 27, 57130 Savonlinna 7.2 Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet Maanomistajille on lähetetty 18.6.2015 kirje, jossa on kerrottu alueella oleva kaavatilanne. Asiasta on neuvoteltu rantakaavasta suurimman osan omistavien maanomistajien kanssa. Maanomistajien omistamalle alueelle sijoittuu lähes kaikki rantakaavassa sisämaahan osoitettu rakennusoikeus. Maanomistajat ovat valmiit luopumaan omistamalleen alueelle lomaasuntojen korttelialueille ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitetusta rakennusoikeudesta. Maanomistajat haluavat kuitenkin käyttää rantakaavaan osoitetun rantasaunan rakennusoikeuden. Koska alueella oleva tilanne on syntynyt pääosin Punkaharjun kunnan virheellisesti myöntämien rakennuslupien perusteella, neuvottelussa sovittiin, että Savonlinnan kaupunki käynnistää rantakaavan kumoamisprosessin ja Pihlajaveden osayleiskaavan muutosprosessin em. rantasaunan osalta ja vastaa prosessista aiheutuvista kustannuksista. Maanomistajilta (9 kpl) pyydettiin suostumusta Haukiniemen rantakaavan kumoamiseen / mielipidettä kuinka alueella oleva maankäytöllinen ongelma pitäisi ratkaista. Kuusi maanomistajaa jätti mielipiteensä, joista yksi vastusti rantakaavan kumoamista. Edellä mainitun maanomistajan tilalla (Soppinen 740-559-1-30) Haukiniemen rantakaavaa ei kumota.