ODC 525.1 832.10 FOLIA FORESTALIA2S4 METSÄNTUTKIMUSLAITOS -INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE HELSINKI 1976 MATTI KÄRKKÄINEN HAVUTUKKIEN KIINTOMITTAUS MENETELMÄN SEURANTAJÄRJESTELMÄ A CONTROL THE AND METHOD FOR MEASUREMENT SPRUCE LOGS OF PINE
179 Paavo Valen The partial sawlogs. 180 181 Ahen: silmävaraen apteeraus Vaakarsta kuusisahs Pentti limbg ocular markg preparati spruce Rikken: Havusahatukkien latvamuotoluvut erilaisia käy läpimittaluokituksia 1, Heiskanen: Veijo crosscuttg for 4, tessä. Matti & teossa. puun Havusahatukkien kapenemen latvamuotoluku Kauussa ji Pohjois-Pohnmaalla. Taper regis. 182 Veijo Heiskanen tuksen 183 Nikkilä: The pile 184 185 Kaj Olavi Saikku: kehitys 186 187 Markku 188 Pirkko fertilizati 192 various phases solid männyn volume a määrittämisessä. pulpwood pile. 4, määrään kangasmaalla. forest l. Vaasti kypsyneen männyn 1,50 siemenen seeds ripened Scots pe under ces supply wood moor (Ptnus Etelä-Karlan Alli & from fuel silvestris 4,. bogs. 2,. peat L.) puuaeen tiheyden fenotyyppisestä Scots (Pus sil pe Fl. 4, eastern Fl. 4, Salovaara: Ahvenanmaan District metsävarat Satakunta, Savo Etelä-Karla 197172. 7, Board Pirkka-Häme, Districts Etelä- Itä-Häme, likimääräisarvionissa käytviä Huttunen: Suomen sahateollisuus Fl 197172. die annähernde Schätzung Etelä-Sav Itä-Hämeen, Forestry Uusimaa-Häme, Tiihen: Puutavaralajirakenteen dustry vuosa Ahvenanmaa, Lounais-Suomi, Lounais- maakunnan, Helsg, Uudenmaan-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Helski, sawmill hakkuukäyttäytymen Suomen itäosissa. owners piirimetsälautakunnan resources roundwood Satakunnan, forests. liekopuun korjuu polttoturvesoilta. Raakapuun tarjnasta Suomessa. Suomen, 194 Ukko aikana. private forest Kuusela The genetic variati wood basic density Kullervo 193 Terho potiheys autokulje pulpwood piles Nummen: Yksityismetsänomistajien Methoden fiir Ostrobotlia Seppälä: Paavo bark Scotch pe amount Erkki completely Männyn behaviour Forest 3, Seppälä: Cuttg rth vaihtelusta. L.) vestris On & stump Phenotypic 191 Lähde varaston Veilg: geneettisestä kuitupuup kitomitan measurg vaikutuksesta Mäkelä: Kanto- Harvestg 190 Risto ctent Jaaten: Recriatial utilizati Helski's 189 Risto Kauu 1,50. method development storage volume Lannoituksen käpyjen Esko sawlogs Kuitupuun kehysmitta Kylkitiheysmenetelmä Asplund, Erkki On ciferous 2,50. face density The effect 1974 solid transportati Heikki Jorma Riiken: & measure truck factor vaiheissa. eri Piled form top 2,. des 1972. vuna 1972. menetelmiä. Holzsortenstruktur. 4, Rummukaen: Herbisidirakeiden männyn- kuusentaimille aiheuttamista kuori vioituksista. On bark 196 Erkki 197 Erkki silvestris 198 alkukehitys Esko 199 Drv- 200 201 Pentti Hakkila effect soils. 202 by granular shelters vaikutus Knunen: & männyn Paperikenn wall forest cold stratificati siemenen itämiseen. turveruukun Risto paper germati 2, seän lujuus omien perustuvasta chip samples. Pallari Rikala: peat pots itial metsien dustry enterprises. Markku Mäkelä: strength rrn Fl. 2, based hakkuupolitiikan motiivit. 4, kuivapaomittauksesta. 3, Jatkotutkimuksia Stumpharvester. 2, Pallar kantoharvesterista. Lannoituksen vaikutus männyn kuusen taimien alku kangasmailla. fertilizati itial development pe spruce meral 2, Paavo Zur plantatis seed. Purunäytteeseen & studies Matti Leikola The spruce Metsäteollisuusyhtiöiden Leen: kehitykseen rway Pohjois-Suomessa. motives weight scalg Furr 12, seed-spot L.) seedlgs Jaaten: Esko 1972. between relatiship Timber cuttg Kaarlo & development effect kylmästratifion Lähde taimien The The (Pus Kvlvösuon pe 1972. forest statistics Lähde: Pe Scots to 195 Metsätilastollen vuosikir Yearbook caused damages herbicides. 2, Tiihen: Leimik ktrolle Messung. 2, eer air pystymittauksen stehenden zum tarkistamen. Eschlag ausgezeichneten Holz durchgefiihrten Luettelo tkuu 3. kansisivulla
FOLIA FORESTALIA 254 Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helski 1976. Matti Kärkkäen HAVUTUKKIEN KIINTOMITTAUSMENETELMÄN SEURANTAJÄRJESTELMÄ A ctrol method for measurement pe spruce logs ALKUSANAT Käsillä oleva julkaisu tarkoitettu palve lemaan selvitessä ykskertais menetel m tukkien kitomittausmenetelmän luo tettavuutta eri olosuhteissa. Mitattavat tun mahdollisten tarkistustutkimusten tarpeelli suus. Esitetty seurantamenetelmä va tarjoaa mahdollisuuden selvittää ykskertais mene telm tukkien kitomittausmenetelmän pä nukset pyritty valitsemaan siten, mit taukset tarvittaessa tehdä tarkistus tevyyttä eri olosuhteissa. Tässä julkaisussa esitetyn kaltaisia seuran mittausten tai vastaavien toimitusten yhtey dessä. Väärkäsitysten välttämiseksi tamenetelmiä laatia tausmenetelmiä varten. muita mit korostettava, tässä julkaisussa esitetty seurantamenetelmä tarkoitettu apuväli neeksi, joka tarvittaessa ottaa käyt töön. Seurantamenetelmän julkistamista ei ole siis tarkoitettu velvoitukseksi kerätä käy tännön mittaustoimnan yhteydessä tarkis Käsikirjoituksen ovat lukeneet pressorit PENTTI HAKKILA VEIJO HEISKA NEN sekä metsänhoita JUHANI SALMI. Puhtaaksikirjoituksesta huolehtut rouva AUNE RYTKÖNEN. Kiitän saamastani avusta. tusaeisto, joiden avulla voitaisi päätellä Helski 1976-01-05 Matti Kärkkäen 585376/11
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 4 2. Tukkien kitomittausmenetelmän tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 5 3. Tuk muoto 6 4. Kuoren osuus 7 5. Seurantamenetelmän soveltamen 8 6. Esimerkki menetelmän soveltamisesta 8 Kirllisuutta 9 Kuvat 10 2 ISBN 951-40-0199-0
A CONTROL METHOD FOR THE MEASUREMENT OF PINE AND SPRUCE LOGS SUMMARY A ctrol method for measurement The method is based measurement solid volume logs is described this taper which this case is defed as paper. In Fl, solid volume logs is measured basis length, top diameter, form factor, which itself depends top diameter tree species. When form factors, or cversi factors, are drawn up usg relatively small study a material, re has been a need for a ctrol difference between middle diameter top diameter log. Subsequently, total volume bark is estimated from amount bark measured at middle log. An example based 369 spruce logs is presented. system which can be used to check m. TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa kehitetty ktrol limenetelmä, jota käyttää voimassa olevan tukkien kitomittausjärjestelmän pe rusteiden tarkistamisessa. Kun mittausmene telmät perustuvat yleensä vähäiseen aeis to, käytännön mittaustoimnan yhtey kelta mitatun osuuden määrittämi seen. Latvakapenemen rekisteröidään erik seen tyvi- muille tukeille alenevaa 1 cm:n latvaläpimittaluokitusta käyttäen. Saatu tu loksia verrataan tässä työssä julkaistuih käy ri, joih nykyen kitomittausjärjestelmä dessä saatavilla tiedoilla aiheellista tarkis perustuu. Lisäksi keskeltä mitattu taa tkuvasti eri olettamusten pätevyyttä. Tässä tutkimuksessa esitelty menetelmä osuus muutetaan tukkien tilavuudesta laske tuksi osuudeksi tässä julkaisussa esi perustuu kuorettoman latvakapenemisen (kes kusläpimitan latvaläpimitan erotus) kes tettyjen kertoimien avulla. 3
1. voimassa olevan mittaussäännön Nykyis mukaan Asetuskokoelma (Suomen tukit mitataan tavallisesti mitataan latvasta det lasketaan kunk rellisen alta, saamiseksi. laskettu erikseen sekä varten den määrittämisessä tioluvut män tarpeelliset julkaistu mittaajille kitotilavuu yksikkökuu erilaisissa mm. lehtisissä menetelmän Sen sian aeist käytän tarkoitetuissa lehtisissä 1973). Uudistuva puutavaran mittaus sisältyy perusteita vars ei ole (esim. Näissä RIKKOSEN (1971) tutkimukseen. välillä virheille telmä, liitetään tyvitukkien 4 palj erilaisille mittausmene altis käytetty. tämän mittaus seurantajärjestelmää, käytännöllisen osuus mittaustoimnan atella, kaikista mitatuista tukeista käytännön valtavan ktrolloida käytettyä muuntolukuih. Tällö tarvittaessa saatavan tutkimusraport Voidaan esimerkiksi yhteyteen. vaikuttaa atella tarkoitetun kuitenk muutoksille menetelmän joka tieteellisen kysymyksessä Kun käytäntöön perteellen tessä voida seurantajärjes tärkeää erityisen kerätä kov kustannussyistä edustavia aeisto. avulla rantajärjestelmän tar sovelta mittausmenetelmää kehi jotak laajo sen mittauskustannuksia. lisää kehittämen ettei kaan eikä mittausmenetelmien telmien siksi, yhteyteen, oleellisesti Eri vien olettamusten tävien Jos seu tkuvasti mittaustoimnasta tukkimateriaal mittausmenetelmän tyvitukkien osuutta. avulla kehittelyssä Tällaen sev paikkansapitävyyttä, virhetietojen hälyt ilmaantuessa vittaessa ryhtyä kehittää menetelmää tkotutkimuksi tar edelleen todellisuutta paremm vastaavaksi. Tässä tutkimuksessa rantamenetelmää, suomalaisi joka hahmotellaan se, kerätty ristöstä, kyseisen saattaa olla HEISKASEN mus perustui situk oli 44 % Tässä 5 tutki 5 337 kuu männyllä %. ei puututa sellaisi taisi havatoih kuten tukkien kyseen (1971) Tyvitukke kuusella 54 työssä Etelä-Suo mäntytuk mittaukseen. ympä ktrolloida koko RIKKOSEN 148 perusaeisto tarpeen Maittako, varten. rajoittumiseen alueelta Saimaan menetelmän soveltuvuutta mea sovellettavan menetelmän suppealta yksker tilastotietojen keruu läpimitta- pituuskautumista tyvitukkien sekä osuudesta. Pohjois-Suomea samanlaen seu etelä ktrolloimiseen. Etelä-Suomeen syynä tarkoitettu havutukkeih kitomittausmenetelmän Eräänä Tällaen työnko men liitvissä helposti mittaustoimtaan esim. kistusmittausten selos tarkka perustana ole laskentamenetelmien kuvaus HEISKASEN ohjelehtisen vars käytännölliseen ktrolloida mittausmenetelmäntaustalla ole havusahatukkien Kyseiset van Nämä Etelä- erikseen rantatehtävä kuuselle. nylle tettu. pituu yhteen juoksumetrimäärä kitotilavuuden Pohjois-Suomea läpimitat muuntoluvulla kuo vahvistetulla 753/72) tukkien läpimittaluokitta muuntoluvut nön siten, läpimittaluokan kerrotaan JOHDANTO ohje, jos varten katsotaan tehdä tarpeelliseksi.
2. TUKKIEN KIINTOMITTAUSMENETELMÄN TARKKUUTEEN VAIKUTTAVAT Suunniteltaessa tekijöih, niih joudutaan keskittymään vaikuttavat jotka kitomittausmenetelmän saalta Ellei nä kitsisi edellyttää, tulee tunnusten olisi, seurannan eniten tarkkuuteen. Toi tarkasteltujen helposti olla itse asiassa sovellettavaa käytäntöön seurantamenetelmää mitattavia. järjestämen mer RIKKO tuk yksittäisen lähnä virh aiheutuu seu syistä: Tuk sama kuoriprosentti ku läpimitta luokkakes muoto vaih lähnä vaihtelu Näistä johtuu metr jossak määrä kannalta tekijästä, (kuorettomasta) ilmeisesti ensnäk arvo aihetta siitä, vähäen arvo. Nä tukissa oleva eikä nii tuk helposti vaihtelusta. myksessä tai taan 21 latvaläpimi tukki, cm cm/metri sian määrässä, jos kuoriprosen muodosta, jäl Tämä kuorikuutiomet puumäärä puukuutio tärkeä Jos huomio, tietää mää % kuutio % mää 12. Vastaa 20 kuutiomäärää tan 20 muutoksen kuutio puun % lisää 2,4 erilaen %. arvo korostuu. ero saattaisi olla riittävää, seurantamenetelmässä kästään 4,37 m % cm/metri Vastaavasti lisääntymen kannalta Käytännön 1,1 muutos 1,2 % 10 latvaläpimi lisää kuorellista vielä otetaan tarkasteltuna. verrattuna todellista % kuoriprosentti määrän kysy muotoen, lisääntyessä arvo % kuori jos pituudeltaan 4,9 samana. 10 kuo kuorel ku karti 2,17 kapenemisessa määrää. Sen pyrki tukista. suurempi Esimerkiksi kapenemisen 1,0 edes tuk muod vaihtelu katkaistun alta otetaan tärkeyteen se, seuraa kitotilavuuden prosent oleva muo virheläh tärkeämpi. ollen maittua seurannan merkityksellisiä ovat seurannan kimmäen ole kahdesta tuk syntymiseen viimeksi tutkimustekniikkaan, sian teitä r kaksi vai määrä jokaisesta Toen syy tuk muod rimäärään verrattuna vasti tekijöistä avulla. Sen tista mättäkään mittaamaan sitä nousu poikkileikkauksen ktrolloimiseen d huomio erillisellä kertoimella ei tavallisesti ole telee den pituuden pysyessä läpimittaluokan Näistä kuutiotivirheen liittyy määrätään päältä rässä aiheuttaa va Tuk kuttavista läpimitta vaihtelee kus mittauksessa arvosta Tuk tarkka miksi tukkien siihen, eikä lisen Tämä epäoleellisempi kysymys. perustelu kuutiomäärä kasvaa vaihtelee muoto Tuk mukaan 10) s. a, kuutionissa HEISKASEN kannalta, (1975 tekijöiden kitomittausmenetelmän tark kittävyyteen raavista eräs vaihtelusta Mitä ensnäk tulee eri SEN ollessa rän mer uuden mittaustutkimuksen tekemistä. kuuden TEKIJÄT keskityttäisi pel tuk kuorettoman muod tarkas teluun. Kun kuitenk kuorettoman muod selvittämiseksi kuorellisesta tukista kuorta poistamaan lisävaivaa ei dessä synny järjestelmä siitä, tarkastellaan Tämän vuoksi jäljempänä perustuu kuoriprosent joudutaan mittauskohdista, yhtey kuoriprosenttia. ehdotettu sekä oleellista samassa tukkien seuranta muod ktrolloti. 5
3. Mittaustehtävän kannalta koskeva toluku, rän tarkoitetaan tarkan jolla latvasylteriä lyttää Tämän tunnuksen eikä lisen kuutiomäärän nimittä useiden kittäistä aikaa vieviä tai latvamuotoluvun sen kuutiomäärällä keskusläpimitta läpimitasta saadaan likkaan sama kapenemistun kamalla ei vaikuta kuitenkaan dutaanhan tällö tyvikapenemisen ku RIKKONEN, tuvan aak vaikuttaa nemiseen 1966, keskus- menetelmässä alkuperäisessä Tämän heiken järeydestä. s. 30). (ARO 1971). Maittako seurannan niiden tyvikape latvaläpimittaan käytetty tutkimuksessa RIKKONEN Näyttää tyvitukeissa latvakapenemisen käytön se, ylimää lisäksi. latvakapenemiseen vassa 6 edulliselta, jou voimakkaamm vaksi Tämän riippuu latvakapenemista se voimakkaamm tukkien pituus perustuva käyttökelpoisuutta ka tyvi mittaamaan kaksi läpimittaa latvaläpimitan siltä, (tyvikapenemen). kapenemen se, keskus perustuva keskusläpimittaan mittauksessa läpimitan perus tekee lute kohteena ole tätä tunnusta (HEISKANEN Sekä käyttöön. väl ei voida senttimetr keskus- tyytyä luokka latvaläpi mitta kannattaa mitata millimetr tai aak yhden senttimetr (alenevaa) Millimetriluokitusta täen. luokituksesta karkeasta Mitatut muisti leen tyvi- lakaan mitata muista selvää, tiedetä, erot koska johtuvatko erik ei Jos tyvi HEIS yhdessä (vrt. 1971, ku 12), s. ei mahdollisesti havaittavat muiden tukkien erilaisesta tyvi- ole tukke suhteessa samassa jä Edel koska muita tyvi- RIKKONEN merkitä tuk kapenemen tukeista, tukit käsitellään KANEN virh. syytä mittaustutkimuksessa. alkuperäisessä muut käyt synny latvakapenemiseen. ktrolliaeistossa ei aiheutuvaa läpimittaluokitta, aiheellista seen luokitusta käyttäen kapenemistiedot mahdollisesti erilaisesta osuu kapenemi desta vai sesta. Seurantamenetelmässä siis aiheellista yhteydessä Tässä toista todeta, RIKKONEN väittämä voi aak muilla ku 1975, mutta osuus ku 25, 26). muiden lunollisista 1966, tukkien, kun tärkeää, tukke kuvaa kaltaisten Kuvissa saa 1...4 saatavia ken alenevan vuoksi syiden seurantamenetelmässä tarkastellaan muista seurannassa tyvien syistä lisääntyy latvaläpi yhteen Tämän siä, yleensä pie lukuunottamatta suunnan. myötä 30, 32, s. Selitys piilee ties havaittu mitan suuretessa, loppupäätä sikäli, use järeytymisen RIKKONEN s. tukke suuretessa. vaikuttaa oudolta lisääntyvän kapenemi järeimpiä tyvitukkien kapenemen nempää erottele toteavat männyn latvatukeilla, ARO ZACCO 11) tyvitukeilla, kapenemisen (esim. s. latvaläpimitan lukuunottamatta a, joh HEISKANEN kaikke pienenee Tämä oleellisesti eräitä aeistoa tarkoittaen, matta erottamen tyvitukkien muuttaa (1975 mielenki Esimerkiksi topäätöksiä. nen tukeista. muista tyvitukit erottaa muista tukeista latvaläpimittaan läpimittaan puo käy määriteltyä kapenemista tavanomaiseen kahden seurannassa ku tunnus penemen (latvakapenemen) räistä nä jälkimmäistä, yksker lunollen läpimittaan käyttö tuk tunnusta. taisempaa Yhtä siis formaatio kannattaa ilmeisesti tätä käyttää Tä joudutaan kapenemen pituudella, latva vähentämällä keskus latvaläpimitta absoluutten vastaavan latvaläpimitta. ykskertaisempaan joka saa (latvatilavuus). kuitenk oleellisesti saatu yhtä joka (keskustilavuus) tunnuksen selvittämiseksi mittaamaan ti, pät sista likiarvoa, keskusläpimittaa sylter sisältyy muita edellä Kun tetään kitomittausmenetelmän ktrollo reys vaikuttaa kuutiomäärä nukseen, edellyttää toimia. kamalla Kun tulla Todel mittausta varten sylter tää edel voi selvittämen atella käytväksi daan ollen läpimittojen kuuntiotia Tarkan nä seurantamenetelmässä. kysymykseen män saamen kuitenk hankalaa tarkan kuutiomää selvittämistä, rän kuutiomää kuutiomäärän vastaavan MUOTO muotoa olisi lunollisesti latvamuo tunnus suhdetta. tärke TUKIN tyvi tukeista erillään. esitetty kuvaajia, kapenemisluku joih
Huomattava, kuvissa verrata. mitattu läpimitta Samaa luok. käyttää tai yhdistää kaksi luokkaa väliksi. sitten kahden esitetyt kuvissa mittaustutkimuksen kyseisen teella laaditut vierek vielä, luokka senttimetr Maittako kuvaat latva alenev menettelytapaa seurannassa, käistä sent perus tasoitettu käsiva raisesti. esitettyih naisuuksien lisäksi tävät kapenevista met vähän kitomittauksen tkuvasti havaita, nemisluvut eivät nemista, vastaa kuvissa ilmeistä aihetta tausmenetelmän saadut yleensä kape esitettyä kape nyt käytetyn tarkistamiseen. kannattaa yhteydessä aeistoilla seurannassa se, maita, Jo ettei kov päästä matta, tässä tekijän saavuttamiseksi, ovat Nä eräänä pelkistä puusto lienee siitäk huoli säädellevät apteeraussäännöt työn pitkälle. vars käyttäytymistä syynä mittaustutkimuksia suorittaa muuta tiedoista lähtien. mit mielellään kapenevista rungoista puutavaran voida ilman voimakkaasti Nämä hakkuumiehen käyt näkyy kuvaajissa. ettei omi vaikeasti määritel pitkiä jk keskipituuden siihen, 1... 4 puiden tehdään rungoista lyhyitä tukke kuvissa vaikuttavat Esimerkiksi tekijät. huomattava, kuvaaji täytymiseen liittyvät tekijät tukkien Jos On pienillä tasaiseen kuvaaan. 4. Tukkien ren osuus Tämän kitomittausmenetelmässä kuo määritelty tilavuusprosenttea. vuoksi jotak Ykskertaisessa menettelytapa osuuden hankalaa käyttämään täistä kuutiotia tai tällaen joudutaan selvittämiseksi telmää. KUOREN ei voi tulla osalta osuus Jklaen kuoret taukset joko läpimitta keskeltä latvasta läpi tuk tehdä tällaiset mit Kuten mittaa tunnettua, mitaten tilavuudesta koska keskeltä, joka tapauksessa kohd. tuk osuudesta samasta läpimitta tuk latvasta tai joudutaan näistä käsitys mittaamalla kuorellen kohdasta. Lutevta koko sekä osuus arvioidaan liian alhaiseksi. keskeltä arvioida tojen perusteella. snäk arvioida vasta mitattujen kaksi tapauksissa todellen määrä tyvestä ku koska perusteella, muuttuu latvaan pä. vauriot ovat yleisempiä keskellä (HEISKANEN 1975 b). Oleellista haittaa kan En osuus lat missa kutaku Toisaalta todettu, kulumen naiset kerro, jolla se nyn tyvitukeilla tukkien satun latvassa ku RIKKONEN tukkia läpimitasta sekä tukeilla tetty ne verrataan esitettyjä tukkien muilla Kuvassa 6 Seurannalla esi joita kitomit saatu tulok helposti RIIKONEN koskevat koruskertoimet Olettaa tukke. sopii, osuuksia sillo, jka merkitys millaan tuk latvassa kuvassa kuori mitataan kun HEISKANEN 6 tuloksia Huomattavaa 1974). nenemiseen vaikuttaa alempia (esim. kuorivaurioiden lisäksi men, kerro 1,06 kuoriprosentit, varastoiduista tukeista käyttää siis kuvan 6 esittämi arvoih. Edellä maitut tuoreita saadaan tyvitukeilla alkuperäisessä riippuu koruskerrota. tyvitukeilla vastaavasti män muilla ku kuusella 1,00 (ei virh). käytetty sia Männyn riippumatta kuusen havaitaan, koruskerro tämä muilla ku Männyn 1,04, Kuten b). koskevaksi (HEISKANEN latvaläpimitasta. tyvitukeilla varten. keskeltä mitattu koko muutetaan kuoritilavuusprosentiksi läpimit syytä. luotettavamm keskeltä mittauksen k leaarisesti Tähän osuus selvittämistä esitetty männyn tyvitukkien taustutkimuksessa. Seurantamenetelmässä nattaa 5 koska liene, joka tapauksessa poistamaan RIKKONEN 1975 saada maan Kuvassa ei määrityksessä joudutaan kapenemistunnuksen mene seen. mitta kuori mikään kysymyk käytöstä pätkit vastaavaa seurannassa OSUUS, osuuden pie kutistu ilmeisesti suurim (RIIKONEN 1973). keskusläpimitan 7
5. kuvattu Edellä netelmän SEURANTAMENETELMÄN SOVELTAMINEN tukkien kitomittausme tarkistusmenetelmä pääasiassa puutavaran mittaajien töön. Eri siä taan tai tapauksessa, tkuvasti ilmetä tukkien alueella jollak kitomittausmene perusteista poikkeavia kapenemista määrää koskevia lista Aoas mittaustehtävässä alkaa jossak erityisessä telmän ei kerätä toimesta. käyt omaan tuloksia paikoissa saatu Metsäntutkimuslaitoksen tarkoitettu yhteyttä ottaa kysymyksen tuloksia, tarpeel Metsäntutkimuslaitokseen Seurantajärjestelmää soveltaa siten, määrää koskevia ren aluettaisia mittaamista, Sillo tieto käytetään joidenk erikoispuutavaralajien voivat laatuvaa pituus, poiketa tällaisilla virallista asemaa, selostetulla tukkien jollo jne. kun kuo hyväksi laadittaessa. yksikkökuutiotaulu Sama koskee timukset tarvittaessa kapenemista tavanomaisesta. sovellutuksilla voee use ei ole edellä tyytyä saatavi seurantamenetelmällä kapenemistietoih. selvittämi perusteellisemmaksi seksi. 6. seurantamenetelmää tarkasteltua Nyt velletti kialla tehdasvarastolle. siitsevalle tyvitukke kuusitukkia, 224 muita cm Tyvitukkien muiden tukkien latvaläpimitta muilla tukeilla 189 Kuvissa kyseisen 7 8 edellyttämiä vastaavaan tyvitukeilla mittaluokasta sesti aeist Yleispiirre 8 arvo. 231 mm millaen pienestä verrattuna olevan Voidaan kapenemisen näyttäisi 487 kaampaa ai todeta, vaihtelu läpi huomattava ilmei määrästä kuitenk johtuen. olevan, kapenemen erässä kyseisessä poh olevassa ku tyvitukkien kapenemen sitä hyv sestä aestossa. kuvaaa, joka Sen muiden sian seuraa saatu syytä kevia perusteella tehdä mitään oleellisesti kuuluuhan tkuvasti pienen ei lunollisesti mittausjärjestelmiä johtopäätöksiä, heiden etsimen sangen alkuperäi kitomittausaeistosta. Nä seuranta-aeist ole voimak kitomittausmenetelmän ku na ideaan esitetty, kapenemen toiseen oli Kuoren alta cm. tyvitukeilla kitomittausmenetelmän pohna neist Tukit mm. aeist 145 joista keskipituus 453 oli Erään tukke. olivat kitomittausmenetelmän lyhyempiä. mitattu so pieneen kuusitukkierään, joka saapui kuului kaikkiaan 369 oli MENETELMÄN SOVELTAMISESTA ESIMERKKI niiden kos seurannan esityvien perusteella vir tehtävät johtopäätökset. Tässä osuutta, vyyttä yhteydessä josk heikentää varastoidut tarkastelti tämän se, tarkastelun kuusitukit. merkittä kysymyksessä Mitään osuudesta ei kuitenkaan ovat hälyttävää ilmennyt.
KIRJALLISUUTTA ARO, PAAVO RIKKONEN, PENTTI 1966. Havusahatukkien latvamuotoluvut. stwood sawlogs. Fenn. 229. Folia For. Inst. For. Summary: form factors stwood Top saw logs. Commun. Inst. For. Fenn. 61.7. HEISKANEN, VEIJO RIIKONEN, JORMA 1974. Tukkien lajittelu sahauk seen päältä mitatun läpimitan perusteella. Summary: Sortg logs accordg to top diameter bark. Folia For. Inst. For. Fenn. 214. HEISKANEN, VEIJO RIKKONEN, PENTTI 1971. Havusahatukkien todelli sen kitomitan määrittämen latvaläpi mitan perusteella. Summary: Determa ti true volume ciferous saw HEISKANEN, VEIJO RIKKONEN, PENTTI 1975 b. Havusahatukkien kuo ren määrä siihen vaikuttavat tekijät. Summary: Bark amount ciferous sawlogs factors affectg it. Folia For. Inst. For. Fenn. 250. RIIKONEN, JORMA 1973. Kuitupuun kuo ren kutistumen metsävarastoissa. Summary: The volymetric shrkage pulpwood bark. Folia For. Inst. For. Fenn. 174. Suomen asetuskokoelma 753/72. (Asetus puu tavaran mittaussäännön muuttamisesta) logs basis top For. Inst. For. Fenn. 128. diameter. Folia Uudistuva puutavaran mittaus. I. Järeä puu tavara. 1973. Tapiola. HEISKANEN, VEIJO RIKKONEN, PENTTI 1975 a. Sahatukkien todellisen kitomitan määrittämismenetelmät. Sum ZACCO, PETER 1975. sägtimmer. Summary: saw logs. Rapp. Relatistal hos Cversi factor Instn. Virkeslära mary: Methods for measurement Skogshögsk. 34. 9
Kuva 1. Männyn tyvitukkien kapenemisen riippuvuus kuorettomasta latvaläpimitasta Fig. 1. Regressi taper top diameter ( without bark ) pe butt logs Kuva 2. Männyn muiden ku tyvitukkien kapenemisen riippuvuus kuorettomasta latvaläpimi tasta. Fig. 2. Regressi taper top diameter ( without bark ) n-butt logs pe 10
Kuva 3. Kuusen tyvitukkien kapenemisen riippuvuus kuorettomasta latvaläpimitasta Fig. 3. Regressi taper top diameter ( without bark ) spruce butt logs Kuva 4. Kuusen muiden ku tyvitukkien kapenemisen riippuvuus kuorettomasta latvaläpimi tasta Fig. 4. Regressi taper top diameter ( without bark ) n-butt logs spruce 11
Kuva 5. Kerro, jolla tuk keskeltä mitattu osuus prosenttea muunnetaan koko tuk tilavuusprosentiksi Fig. 5. Cversi factor for estimatg volumetric bark percentage whole log basis bark percentage measured at middle log Kuva 6. Männyn kuusen tilavuuskuoriprosent riippuvuus kuorettomasta latvaläpimitasta Fig. 6. Regressi volumetric bark percentage top diameter ( without bark J pe spruce logs 12
Kuva 7. Kuusen tyvitukkien kapenemen kialla (murtoviiva) verrattuna kitomittaustut kimuksessa saatuun kuvaaan Fig. 7. Taper spruce butt logs kia ( broken le) compared with regressi curve found an earlier study. In this study solid measurement system for logs used nowadays was established Kuva 8. Kuusen muiden ku tyvitukkien kapenemen kialla (murtoviiva) verrattuna kito mittaustutkimuksessa saatuun kuvaaan Fig. 8. Taper n-butt logs spruce kia (broken le ) compared with regressi curve found an earlier study. In this study solid measurement system for logs used nowadays was established 13
203 Seppo Kaunisto: Date 204 Pentti Männyn kylvöankohta direct seedg Hakkila draed Hannu & ojitetulla suolla. peatls. 3, Oksaraaka-aeen Kala: kasaus Melroe Bobcat M-600 kuormaalla. Bunchg branch 205 Wood csumpti, 206 material by Melroe Bobcat raw Terho Huttunen: Suomen puunkäyttö, poistuma total dra Metsäntutkimuslaitoksen päätös kuutioimistaulukoista 2 1969 207 208 vuosa 1969 angäende ändrg päätöksen stitutets kubergstabeller för 5, muuntoluvuista käytvistä annetun av 197173. 197173. muuttamisesta. beslut den 2 av virkesmätng. 8, Sav metsävarat Forest resources Tapani Forestry Hännen: Itä- 1973. vuna Itä-Savo maj Kullervo Kuusela Alli Salovaara: Etelä-Karlan, Pohjois-Sav, Keski-Suomen Suomi loader. Fl mittauksessa päivänä toukokuuta omvlgskoefficienter och om M-600 metsätase balance puutavaran beslut Skogsforskngsstitutets forest Board Districts Keski- Etelä-Karla, Pohjois-Savo, 1973. 4, Harvennusmetsien puustoisuus hakkuumahdollisuudet Suomen eteläpuoliskossa. The stockg cuttg possibilities thng accreti forests sourn half Fl. 4, 209 Heikki Nikkilä: Ratapölkky tukki en Measurement railwaytie-logs. 210 Hakkuutähteiden talteenot seurannaisvaikutukset. By-effects 211 212 harvestg loggg residues. 2,50. Tiihen: Mäntypylväiden kuutioimismenetelmä. Paavo Ee kuutioti. IJO Kubierungsmethode fur Kiefernmastholz 2, Kaarlo Juha Ld Knunen, Initial development Lähde: Eri ankohta istutettujen männyn Pohjois-Suomessa. alkukehitys kennotaimien Erkki Scots pe paper pot seedlgs planted different dates norrn Fl. 3, 213 Kullervo Etholen: Kaatoankohdan vaikutus koivun haavan vesomiseen taimist hoitoaloilla Pohjois-Suomessa. The 214 effect Sortg Pertti Betula pubescens tremula Populus norrn Fl. 2,. Riiken: Jorma lajittelu Tukkien sahaukseen päältä läpimitan perusteella. mitatun 215 sproutg sts Heiskanen Veijo time fellg seedlg logs accordg Harsteia Sauli to top diameter Takalo: Kokeita bark. 4, oksaraaka-aeen kuormauksesta kuljetuk sesta. Experiments loadg 216 Gunnar Wilhelmsen: Puutavaran 217 Pentti Rikken: 218 219 Pentti Nisula: Makroilmast vaikutus macroclimate Terho Huttunen: Pentti Nisula: An 221 total Veli-Pekka Järveläen: behaviour Forestry 223 Heo: Jan Fls 224 Pentti Hakkila: teitten Bark 226 Testg 227 Fl 197274. 197274. 6, levityslaite. herbisides. 2,50 Päiväansio työn tuotos urakkapalkkaisessa rate plantg Fl forest private owners Kanto- 1972. 4, metsätaloudellen käyttäytymen. Fl. 20, juuripuun kuoriprosentti, ur friluftssynvkel. puuaeen tiheys 5, asetiuut density, amount acete extractives stump root 1,50 forest 1973. statistics Eräiden Längström: weevil, vuosa metsätase balance Yksityismetsänomistajien 1973. sektisidien (Col., Curculiidae), tuhojen forest Hämäläen: Metsätilastollen vuosikir Bo cordwood. 2,50 määrä. Yearbook stored stadsägda skogar betraktade speciellt percentage, basic wood. 225 herbisidien earngs work output piece Daily weight dra Jouko varastoidun potavaran pao. puunkäyttö, poistuma applicati logs. veneer 1972. istutustyössä 222 for apparatus Suomen Eräs Simo Penttilä material. 1,50 raw. Koivuvaneritukkien kuutioti. 1,50. volume birch Wood csumpti, 220 käsittely. 7, Calculati Effect 1975 transportati branch some secticides Hylobius abietis L. testaus tukkimiehentä, Hylobius abietis L. torjumiseksi. for ctrol (Col., Curculiidae). damages caused by large pe 1,50 Veijo Heiskanen: Kuitupuun latvaläpimittaan perustuva työmittausmenetelmä ("pölkky menetelmä"). A wage- payment measurg method based pulpwood top diameter (Bolt method). 4, 228 Pentti Nisula: Revolvg Liikkuva Sprkler. 3, sadetuslaitteisto. Luettelo tkuu 4. kansisivulla
229 Heiskanen Veijo Pentti Rikken: Sahatukkien todellisen kitomitan määrit vaikutuksesta metsä tämismenetelmät. Methods for 230 Aulikki On 231 effects Olli Erkki soil Uusvaara Col., sawlogs. 3, Koetuloksia 232 Seppo caused sawn Ervasti käsittelyn maan vioituksen Kuusela: teollisuuden raaka-aenäkymät Forest 2000. balance Fl laatuun ( Trypodendr Oliv., arvo. leatum Oliv., Col., 1,50 Suomen vuosa metsätase 196572 metsä 2000. vuoteen beetle value. leatum (Trypodendr vaikutus sahatavaran quality properties rth-fl. 3, Tikaskuoriaisen ambrosia by timber Kullervo forest soil Löyttyniemi: aiheuttaman jury Scolytidae) 233 stwood Lähde: treatments Kari Scolytidae) Effect measurement omaisuuksi Pohjois-Suomessa. maan Kauppila 196572 prospects dustrial wood until 1,50 Laasasenaho: Jouko Runkopuun kann riippuvuus saann korkeudesta latvan katkaisuläpimitasta. Dependence amount loggg diameter. 2, 234 Olli harvestable timber Uusvaara Veijo Heiskanen: hlg, Preparati, Fl. 3, stump height top Sahanhakkeen mittaus valmistus, käsittely, laadun measurement determati quality sawmill chips Kaunisto: Seppo up Suomessa. määritys 235 Jyrstämuokkaus lannoitus männyn kuusen kylvön yhteydessä turvemaalla. Rotavati fertilizati cnecti with direct 236 Veijo Heiskanen tutkimuksia. Studies Juhani Salmi: determati length. 237 3, Mäkelä: solid Oksaraaka-aeen kasaus transportati branch Ruoken: Mir rway volume havukuitupuu. pulpwood a koskevia määritystä likipituen Crooked pile. ciferous pulpwood approximate Markku Bunchg 238 sekä järeä kuitupuu broadleaved pulpwood, large-sized pulpwood Mtotilavuuden Kuitupuup Mutkaen lehtikuitupuu, Scots pe seedg greenhouse experiments. 1,50 peat spruce Kirllisuuteen Lehtien kautta kuljetus. material. 2, raw fenoksiherbisid annetun kasvissa. käyttäytymen tarkastelu. perustuva The behaviour leaf-applied plants. phenoxy-herbicides A study based literature. 2,50 239 Eero On 240 Paavilaen: Pentti Koetuloksia to respse fertilizer Hannu Hakkila, lannoituksen vaikutuksesta applicati Kala Markku rway Mäkelä: korpikuusikossa. growg spruce Kokopuunkäyttö peat. 1, pienpuugelman ratkaisuna. Full-tree utilizati 241 Victor Ipatiev swamp. 242 Pertti soluti a to problem Paavilaen: Lannoituksen small-sized trees. vaikutuksen 8, kestoaika vanhassa männikössä. tupasvillarämeen Durati as Eero & effect fertilizati an old pe st a cottgrass pe 1,50. Harstela: Työn tuotos kuormittumen työntekijän vyöhykekasausmenetelmää käytessä. The effect bunchg to zes productivity stra worker cuttg pulpwood. 2, 243 Paavo Valen: Tekomiehen fyysen kuormitus kehittyneissä kuitupuun työvaltaisissa tekomenerelmissä. The physical stra logger advanced labour tensive pulpwood preparati methods. 4, 244 Eero Lehten: Kourakuormauksen oppimen. Learng grapple loadg. 4, 245 Pentti Nisula: Kantoloukku. Stump Crusher. 3, 246 Hans G. Gustavsen 249 Erkki dosage Markku Mäkelä: 254 Matti Kärkkäen: A Myynti Merkiiitä 585376/11 Available ODC 2, for sale at: saatavan kasvunlisäyksen riippuvuus Valti respse. Pallar 2, vesakkoharvesteri. Havutukkien ctrol method for tarkoittaa Lannoituksella fertilizer Effect nitrogen Pentti Hakkila Pallari Bushharvester. Lipas: typpimäärästä. annetusta kitomittausmenetelmän seurantajärjestelmä. measurement paatuskeskus, pe Annankatu metsäkirllisuuden kansavälistä spruce 44, logs. 2, COlOO Helski 10, p. 645 Oxford-luokitusjärjestelmää ISBN 951-40-0199-0 121