FOLIA FORESTÄLIÄ224 METSÄNTUTKIMUSLAITOS DENSITY, INSTITUTUM FORESTALE JUURIPUUN KUORIPROSENTTI, PERCENTAGE, KANTO- BASIC BARK EXTRACTIVES ODC

Transkriptio

1 ODC. 1. FOLIA FORESTÄLIÄ4 METSÄNTUTKIMUSLAITOS INSTITUTUM FORESTALE PENTTI KANTO- FENNIAE JA JUURIPUUN KUORIPROSENTTI, TIHEYS JA ASETONIUUTTEITTEN AND IN 1975 HAKKILA PUUAINEEN BARK HELSINKI PERCENTAGE, AMOUNT STUMP OF AND MÄÄRÄ BASIC ACETONE ROOT DENSITY, EXTRACTIVES WOOD

2 149 N. A. Eräitä Pertti Osara: Some trends metsä- puutalouden kehitysilmiöitä Ole Oskarss: Fnish plus Suomalaiset plusmännyt trees Harstela Scots pe Paavo Work cditis workg Paavo Palkkaus Vehviläen: Fl. est fertilizati ccept Hannu 9, 1, 14, spruce. työntekijän tuotos, worker kuormittumen fyysen vibrati to exposure käsittely tuottojen nattavuuslaskelmissa rssa, Ruotsissa Fl. to pluskuuset. Työn Lannoituskustannukset Keipi: respect kaadossa. load output, physical 15 Kari with maailmassa Suomessa. rway Valen: täräaltistus pelkässä world estry : metsän kan Suomessa. rway, Sweden returns Fl. 4, työolot metsäketöissä syksyllä feelg. 5, lannoituksen earngs est-mache operators 1971 autumn Tiihen: Kitokuutiometr käyttöön kuusen männyn, perustuvat koivun kuitupuutaulukot. Massentafeln faserholz. 155 Paavo 7, dem Festmeter mit als Masseheit Fichten- Kiefern-, fiir und Birken Tiihen: Kitokuutiometr käyttöön perustuvat kuusen männyn tukki puutaulukot. Massentafeln mit dem Festmeter als Masseheit fiir Kiefern- und Fichtenblochholz., Els Pohtila: Tulokset Perä-Pohjolan valtimailla vuosa tehdyistä kuusi viljelyistä. Results 157 Eo cultivati from spruce Mälkönen: Hakkuutähteiden Effect harvestg loggg residues seen grown 159 sowg time Pentti Hakkila: 160 Kullervo Lähde: nutrient status vaikutus Kylvöankohdan ravnevaroih. Scotch pe sts. kennotaimien 1,50 kehityk aikana. Oksaraaka-aeen harvestg branch Perä-Pohjola. 1,50 männikön development durg first Etholen: Männyn succes state-owned ls growg seas seedlgs ctaers.,50 paper Possibilities Erkki ensimmäisen kasvukauden effect 15 Kaarlo Knunen talteenot vaikutus artifical Suomessa. korjuumahdollisuudet material raw tulos viljelyn regenerati Fl., Scots Pohjois-Suomessa alkuperä. siemenen pe rrn Fl orig seed. COCTOHHHe CeBepHOÖ B COCHfcl KyjlbTyp H CeMHH. npohcxojkfiehhe. 161 Olavi Huuri: Eräiden kloorattujen hiilivetyjen vaikutuksesta taimien männyn alku kehitykseen. effect chlorated some hydrocarbs itial development planted pe seedlgs., Veijo Heiskanen, Antero Kuren Paavo Tiihen: tukkilukuun perustuvat sahapuiden kuutioimistaulukot. Volume tables number log per Ilkka Kohmo: timber saw based stems height diameter Nykymetsiköiden Suomen kasvuprosentti Jouko Laasasenaho 165 est Yrjö statistics Terho Huttunen: Suomen Wood csumpti, total 167 vuosa pohjoispuoliskossa Sevola: Havutukkien latvamuotolukujen vaihtelu. ciferous logs., 10, puunkäyttö, poistuma dra est balance metsätase vuosa Fl , Luettelo tkuu 1,50 variati top m quotients Metsätilastollen vuosikir Yearbook breast 1,50 stem Rnankorkeusläpimittaan Paavo Tiihen: Rnankorkeusläpimittaan pituuteen perustuvat. kansisivulla uudet puutavaralaji taulukot. Auf Brusthöhendurchmesser und Höhe 16 Lorenzo Runeberg: Is-Britannian 169 Veijo future gestiitzte metsäteollisuustuotteiden käytön Heiskanen: P kehysmitan neue est-dustry mittaus Sortimententafeln. 150 products tulevaisuus., United Kgdom. tyhjän tilan vähennys sekä niiden tark kuus. Measurement accuracy. 5, gross volume a pile deducti empty space 170 Veijo Heiskanen: Potiheysluvun potiheystekijä arvioti sen tarkkuus. Evaluati solid ctent solid ctent factors its accuracy., 171 Veijo Heiskanen: Hylkypölkkyjen osuuden arvioti pomittauksessa. 17 Estimati 197 share Metsäntutkimuslaitoksen kuutioimistaulukoista 17 waste bolts päätös beslut omvlgskoefficienter och Palo vuna 1970 Esko Fälä: (1964, 1967). pile puutavaran päivänä Skogsskngssitutets Matti ir measurements mittauksessa toukokuuta 1969 angäende ändrg kubergstabeller Markkapuun för, av käytvistä annetun beslutet muuntoluvuista päätöksen av virkesmätng. alueittaiset den muuttamisesta. maj 1969 om 10, hanktamäärät kulkuvirrat

3 FOLIA FORESTALIA 4 Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helski 1974 Pentti Hakkila KANTO- JA JUURIPUUN KUORIPROSENTTI, PUUAINEEN TIHEYS JA ASETONIUUTTEITTEN MÄÄRÄ Bark percentage, basic density, amount acete extractives Yhteispohjoismaisen hakkuutähdetutkimuksen alaprojekti A sub-project jot rdic research programme utilizati loggg residues ALKUSANAT Työ liittyy Pohjoismaiden Metsätyöntutki musneuvost (NSR) alaiseen yhteispohjois maiseen hakkuutähteitten hyväksikäyttöön täh täävään ohjelmaan. Tutkimus tehty ki teässä yhteistyössä Suomen Metsäteollisuuden Keskusliit asettaman juuripuun korjuuta selvittelevän työryhmän kanssa. Aeistosta aikaisemm julkaistu selvitys juuripuun korjuuteknisistä omai suuksista (HAKKILA 197). Kun tuossa ensim Tutkimuksen kenttätyöt johti metsäteknikko SIMO JAARANEN. Kemialliset analyysit suo ritti filk. AIRA PÄIVÖKE muut labora toriotyöt TAIJA HAVANTO rouva rouva KAARINA KOSKINEN. Kekirjoitus- las kentatyön tekivät neiti RAIJA SIEKKINEN rouva RAILI VOIPIO. Koealat saati käyttöön KemiOy:ltä, Yhty neet Paperitehtaat Osakeyhtiöltä Metsän tutkimuslaitokselta. mäisessä osassa julkaistu tuloksia toistetaan, ei lähteeseen viitata erikseen. Kiitän kaikkia tutkimuksessa mukana olleita. Helsgissä marraskuussa 1974 Pentti Hakkila /1

4 SISÄLLYSLUETTELO Sivu SUMMARY IN ENGLISH TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO 5. AINEISTO JA MENETELMÄ 5. TULOKSET 7 1. Puuaeen kaantumen kanto juuri 7. Kuoriprosentti. Puuaeen tiheys 4. Asetiuutteitten määrä 9 4. KANTO- JA JUURIPUU PERINTEELLISEEN KUITUPUUHUN VERRATTUNA KIRJALLISUUSLUETTELO 15 ISBN

5 Bark percentage, basic density amount EXTRACTIVES IN STUMP AND ROOT acete WOOD Summary Stump cditis reports be covered pulp shown are c to g r e e pe abies) n spruce - systems transport (Table systems range 15 classes: a - diameter. each distributed to was proper, s basic slo, value as from parts because less than as it 5 sulphate harvestg to m use technical processg material shows that lateral s cditis that when made harvestg potential as part raw - much Fnish be must is to is If ly half with pe somewhat than too,. two-thirds is lost with spruce so every m, sulphate pulp lost bark percentage is recovered, material system recover are as (Table ). higher stem. bark per arrivg at is 17 per cent 4). pulp pe with pe material raw dustry, (Table spruce kg/cu.m. Compared spruce. kg/cu.m. 405 prcipal pulp its dustry. pulp 474 values are was creases basic from pe from density saw timber spruce 7 per cent heavier. An is important eft kg/cu.m. omitted were is difficult problems. 4 Fl. this density material kg/cu.m. 90 trees material basic this correspdg South high, material raw average Stump density exceptially four 0 over s harvestg, (Table than that traditial hardly greater pulp, part s to with 1) system csisted phase cent bark was cent pulp. pe material f peels storage centage system ages. bark relatively are 11.5 per pe 10.4 per matter Some ). trees. stem material, this dry when from In however. is timber saw study change differences small, (Pus silvestris) remembered that all properties by mill is spruce (Picea It must sulphate 1. Fig. is restricted study rway paper important are Scots This properties ma, results densed m which material raw dustry. pulp csumpti dustry. additial as technical primarily sulphate is suitable Fnish high. an three solid times amount cubic, cent extractives.6 per (Table spruce smaller (Table from can 6). than 5). by-products pe yield is density yield usual pe represented material basic metre however, extractives higher, e to per spruce sulphate pulp dustry ctent average 7.5 Thanks res Acete-soluble cent advantage be pe pulp.

6 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitellään eräitä sulfaatti massateollisuuden kannalta tär puunkulutuksen keitä juuripuun teknisiä omaisuuksia. Työ rajoittuu mänty- kuusitukkipuitten tuoreeseen juuripuuhun. Tutkimuksen kohteena ovat kuiva-aeen kaantumen juurak eri osi (taulukko ), kuoriprosentti (taulukko ), puuaeen tiheys (taulukko 4) aseti liukenevien uute aeitten määrä (taulukot 5 6). Päätulokset tiivistetty kuvaan 1 sekä lukuun 4. On otettava huomio, kaikki tutkitut omaisuudet muuttuvat juurak van hentuessa.

7 1. JOHDANTO metsäteollisuutemme viimeisistä raaka Eräs Vuotuisissa hakkuissa jää aak käyttämättä vissa milj. m olevan siitä vuodessa juuripuuhun, kohdistuu seuraavi kortta (HAKKILA 1. Kuiva-aeen 1974). naisuuksiltaan ovat käyttöön. kuitenk käyttäjiä omaan Kun kemiallisen teolli kuitu- lastulevytehtaat juuripuun humus hiekka, kuori - teollisuuden. juurakoista Samaan suuntaan koittumen sekä suuri raalisulfiittimassateollisuus lehtipuuta, pääasiassa Nä massateollisuudessa hetkellä kriittis tehtaitten eräitten seurauksena voidaan hyödyntää tilavuusyksiköissä siksi, juuri puun tarpeen nään 4. juuripuun teollisuuden juuripuun kannalta tärkeitä omaisuuksia. Työ rajoit. AINEISTO Tutkimusaeisto joista kerätti seitsemän Pohjois-Suomessa. 74/1 kymmeneltä siitsi Kultak Etelä- eri koealalta lujuus. Tiheys juuripuun potavaran arvo. sivutuotteitten kohdistuu juurakkoih, antaa kuvan osaa näyt Uute saannosta. massan va järeitten kannattamatta sekä prosessiteknisistä läpimitta juura hyväksi korjuu- syistä, rajoitutaan muksessa va sellaisi päältä tukkipuit Koska ohuitten juurien korjuu. tysuora yksomaan sillä lähivuosa tulee kustan kysymykseen nussyistä koitten käyttö puunkulutuksen puun massa saanto. ten uuteaeet suun siitä tavan vertailtaessa keske Asetiuutteittenmäärä, joka Tutkimus m.m. muuttu pyritään massan m.m. aeet vaikuttavat vastaavasti tällä tehokkaimm. poistamen mitattu kulutus tarvitaan televä Sulfaattiprosessissa suur. juuripuun kannattavuuslaskelmissa tärkeää sulfaatti kasvu tuotantosuunnan josta riippuvat sekä kitokuutiometrien juuripuu taa-antavasti selvittämään eräitä sulfaattimassa luku se käyttää raaka-aetilanne Käsillä olevassa tutkimuksessa koealalta, tnia kohti Kun neut puolestaan keskimääräisten merkityksellen kuoren. Puuaeen tiheys, sulfaattimassateollisuudenraaka-ai ensisiisesti neeksi. jää joka erityisen käyttäjien pihkapitoisuus. korjuu saatavan omais menetelm vaikeata. kivet, puulajien erilaisia määrän Kuoriprosentti, osalta tavanomaisesta palakokokautuma, poikkeava kolme. yks vaikuttavat hakkeen saatavan valitsemisen kan käytessä sulfiittimassa raavat - tarvitaan juu merki omaisuuksien laskemiseksi. syystä, epäpuhtaudet edelleen mekaanisen joukosta raaka-aeen ohu tulevaisuudessa sitä varsaisen erikokoisten Tällä tiedolla kevaihtoehto kivien haitoille, prosessiteknisille juuripuu nalta, massateollisuuteen. Kanto- misen hiekan Tutkimus kaantumen tystä korjuumenetelmän halvan raaka-aeen arko vanhentuessa. renosien kesken. sekä perteisesti lisäksi aiheuttamille tunee osalta omi puuaeen levyteollisuuden massa- uuteaeittensa suuden soveltuu juuripuu huomio, tekijöih. läpimitaltaan kann Kanto- tuoreeseen otettava juurak muuttuvat m arvioidaan kaikki tutkimuksen alaisenaolevat omaisuudet 10 milj. juuripuuta. Jo nykyisellä teknologialla kuusen männyn tuu kätkeytyy puitten juurakkoih. aereserveistä tässä tutki juurenosi, joitten vähtään 5 pys kuoren mitattuna. JA MENETELMÄ tutkitti ositta yhteensä 50 juurakkoa, kuusta. 497 ositta Lopullen mäntyä aeisto sisältää havupuun juurakkoa. 5

8 Taulukko 1. Tutkimusaeisto. Table 1. research material. Metsikkö Paikkakunta Leveysaste Metsä- Ikä, Kann Locati Latitude tyyppi vuotta Stump diameter, Number Site Age, type years Koepuita, St kpl trees Mänty Kuoretta With bark Without bark Pe 1 7 Ruotskylä 60 1* MT Ruotskylä 60 1' VT Vesiko 61 4' VT Säynäjä 66 55' CT Säynäjä 66 55' EVT Vesiko 61 4' MT Maakeski 61 4' Korpi Kuusi 0 Spruce Ruotskylä 60 1' MT Säynäjä 66 55' CT Säynäjä 66 55' EVT Vesiko 61 4' MT Vesiko 61 MT Maakeski 61 4' VT-MT Korpi EMT ' 9 44 Maakeski 61 4' Säynäjä 66 55' x 7 Tärkeimmät tiedot aeistosta selviävät lukosta tau esitetty (HAKKILA julkaisussa selvitellään jossa kuvaus Yksityiskohtaen 1. aikaisemmassa Lukuun ottamatta aeisto edustaa korjuu koealaa 10, joka Koealat 5, korpi, 1570 juurakoitten :n määrä tulosten :n välillä. sovellutusalue Juurak käyttäen edellisen vaih suppea, ni 050 omaisuuksien osalta syntyneitä. ne vanho, Puuaeen vastaavat tuoretta Juurakot keella. Irta kokaista irrotetti maasta pyöräkuormaalla -645 maa juurakkoa juurenosat, slo :n poistetti ens puhdistamalla Allis tai etti Chalmers RH-4 kaivu tärisyttämällä nostokeen kau moottorisahalla paloi teräs paksuutena. Alle 5 koska niitten yli juurenosat :n Juuren läpimitta mää yleensä suurimpana pois käyttöä 0 sekä paksuiset juurenosat :n jätetti kustannussyistä ta, osa läpimitaltaan 100 juurenosat. moottorisahaa Varsaen osaan: tkeeen, tutkimusaeistos massateollisuudessa ei katsota mielekkääksi. tuorepao. sahalla sa määritettikustak osasta kiekkäyte, josta kosteus. aeen osasta Jokaisesta otetti moottori mitatti laboratorios Tuorepaosta paoih, joista juuripuuta. huolellisesti jälkeen puuae neljään Juurak neljästä iältään alle vuoden talven hakkuissa sen ritetti sen pystysuorana eli pienien rajoittuu :n kantoläpimitan juurakkoih. Kannokot olivat hassa Järeitten kuitenk oli 7 hiekkamailla. loput Tutkittujen juurakoitten kantoläpimitta teli juurakko harlla. maanalaise kangasmaita. moreenimailla ovat teltu 197), juuripuun teknisiä omaisuuksia. 6 Kuoreen X TL läpimitta, päästi kaantumen juurak Kiekoista nä kuiva sitten edelleen lasketti kuiva mitatti Metsäntutkimuslaitoksessa eri osien kesken. puuaeen kehitettyä tilavuudenmittauslaitetta apuna si määritetti keskimäär tiheys sähköistä käyttäen. Lisäk joka neljännen juu

9 rak kuoren kiekkäytteistä kuivapaopro uuteaeitten sentti. KILA otetti Jokaisesta juurakosta koisvarusteisella kohta vaihteli k kustak neljästä puitteissa t näytteistä osasta kertyi koko aeis aseti määritetti juura näytteitä. määrä sama WINTER koealoitta moottorisahalla. Näytteenotto systemaattisesti siten, mukana arvoissa kahtena toista siten, lisäksi pienimpien koealojen Puru HAK 197). va viisi (vrt. tulokset esitetään taulukoissa Tutkimuksen eri purunäyte osuus kummallak puulajilla tärketä koealaa. Keski huomio otettu havanot. liukenevien. TULOKSET 1. Puuaeen kaantumen kanto juuri ty ei kasvata mannes Mäntytukkipuit puolet runsaasti mukaan luettuna ten juuripuusta varsaisessa kantomurikassa paalujuuritke, sen Table-.. kuorellisen Juurak Distributi dry syystä kuitenk puuaeesta osan suhteellen pienempi kol va osassa. mer Pohjois suomessa. Kuusella, man kuiva-aeen matter juurak keskimääräistä kitys loput sivujuurissa (taulukko ). Suomailla, joilla Taulukko Samasta paalujuurta, jolta paalujuuri puuttuu aa, kann kaantumen - system va kesken. sivujuurien to proper side s, bark- basis. Metsikkö Kann St läpimitta, Stump meter, fuuretroots dia Yht. Kanto Kaikki Stump yhteensä Total Gr total Osuus, % Proporti, % Mänty Pe X Kuusi Spruce X

10 Taulukko. kuivapaoprosentti juurak Kuoren Table. percentage bark St läpimitta, meter, Percentage Mänty juurakko Gr Stump mean bark Pe x I Kuusi x kolmannes juurak puuaeesta puuaeesta. kuusijuurak ovat vahvempia paksujen yli tukkipuilla. ku 0 heissa sian sen merkitys tärkeä. Kuoren tyvellä. Siitä suurimmat Kuoren Erityisesti peasti taessa syystä ovat väliset varsaisessa osuus kuusella jäljelle jäävän ni ku palj kuljetuksessa saapuvassa supistuu, määrä kohti. vai varasto juuripuussa riippuu kaikkea ennen kasvaa no katkot kantomurikan kuoriprosentr kuorettomat leikkuujäljet. tuoreen oli männyllä osa muutos Kuusen 10.4 ku Samansuuntaen nähtävissä puuaeen tiheys mistä Tiheys se keskimääräen kuusella tavan 4 koealan turvemaan tyvestä loivempi ollen korkeimmillaan vaihtelu juurakossa kasvaa Tutkimusaeistossa josk juurissa. Juurak ni laskee osassa. männyssä. osassa, kuoresta tiheys Mäntyrung puuaeen tiheys latvaa kohti. juurenosissa. Sivujuuria huomattava, Puuaeen varsaisessa kantopuussa. kuoriprosentti On puitten kuoriprosentti juurien kuusella rung kuoriprosentissa erot Koko tutkimusaeistossa juuripuun Tehtaalle eri korjuutoimnan paloittelussa, ni ollen edellistä vähemmän kuorta. Miten kaikki puun aivan suur ohuissa kärkeä juuren tia alentavat lukien merkittäv leimikoittenk nissa.. paksuuden vaihtelu mukaan myöhemm - varastoimisan pituudesta. Kuoriprosentti osat Spruce irtoaa ni sivujuurien :n kannossa. Juuret männyllä, I 9.5 neljänneksen Soilla sisältää osa aoastaan Keskim. Average basis. Koko Kanto- puu Kuorta, % dry weight - system, dia- Stump JuuripuuRoioood Kann Metsikkö eri osissa. different parts kg/m n:o. tapahtuu tois alhais kanto juurten oli puuaeen näet kärkiä kohti. juuripuun tiheys männyllä 47 Aoan suomaita edus perusteella näyttää ojitetun juuripuun puuaeen tiheys

11 Taulukko 4. Table Juurak 4. basic eri osien puuaeen tiheys density different parts - system, kg JuuiipuuRoot Kann Metsikkö kiloa kuutiometriä kohti. ldpimiiid., Stump meter, 5-10 dia Kanto- 0+ Keskim. cv.m. Koko juurakko puu Gr Stump- Average solid per mean Kg/m Kg/cu.m Mänty Pe x Kuusi x olevan taisia keskimääräistä viitteitä Samansuun alhaisempi. saatu Metsäntutkimuslaitoksen eräissä I kantopuuta muissa Spruce puun koskevissa tutkimuksissa. Uuteaeitten lähellä Asetiuutteitten Tuore omaisesta tyisesti juuripuu pihkapitoisuutensa sekä suhteen. Tämä vai käyttäytymiseen massaa valmistet pienempi. puun pihkapitoisuudesta tutkimuksessa uuteaeitten tavalla; pohlta. määrä prosenttea 'aikkakunta saadaan ase Tässä laskettu uuttamattoman Kantopuu puun kito näytti eli korke osassa maanalaista tketta olevissa juurenniskoissa. kantomurikan Koealalla n:o olevan taas männyn runsas yhteydessä ohuitten kuusella huomattava, poikkeuksellisen juurien juu palj ohuitten pihkapitoisuus maannousemasienen juurikäävän esitymiseen. Vertailuna mista saanto. ti liukenevien uuteaeitten kahdella tavan sulfaattimassateollisuuden sivutuot teitten sellunk Kuva poikkeaa kiloa sydänpuupitoisissa ero rien välillä massateollisuuden raaka-aeesta eri kuttaa puun taessa määrä osuus rung paksuissa, Männyllä 4. sekä kuivapaosta kuutiometriä kohti vastaavan kistamattomat männyn tulokset. tiuutepitoisuutta sa suppeahkoissa Juuripuu DKM-uutetta, % raaka-aeen aikaisem tutkimuksista maittako Ne DKM- juuripuun eri puolilta näytteissä Kantopuu seuraavat kuvaavat Suomea (ISOTALO jul tuoreen ase otetuis 197). Juuripuu Asetiuutetta, % Ruokolahti liikajoki iirvas lodankylä

12 Spruce Hne Kg/cu. Taulukko 5. Aseti liukenevien uuteaeitten osuus uuttamattoman puun kuivapaosta. Table 5. proporti acete extractives unextracted. dry weight Metsikkö Kann JuuripuuRootwoi Kanto- Koko St läpimitta, puu juurakko Stump dia Keskim. Stump- Gr meter, mean Average Mänty I'll % X I Kuusi Spruce x Taulukko 6. Aseti liukenevien uuteaeitten määrä kiloa kitokuutiometriä kohti. Table 6. amount acete extractives kg per solid cubic metre. Metsikkö Kann JuuripuuRoot Kanto- Koko fant läpimitta, Stump dia- meter, juurakko 0+ Keskim. puu Stump Gr Average mean Mänty Kg/i P X I Kuusi x

13 Koska tiheys männyn juuripuun puuaeen korkea suuri, osuus aemäärä lukko tilavuusyksikön kiloissa sisältämä oli 4. KANTO- kann (tau asetiuutteita puu ohuitten juurakossa Kuusen uute mitattuna huomattava Männyllä 6). kitokuutiometrissä uuteaeitten suhteellen hemmän, osien välillä, kg. 6 välillä olivat uuteaeita oli kg/m 11 keskimäär juurien vaihtelu Erot suuret. palj vä juurak eri pieni. JA JUURIPUU PERINTEELLISEEN KUITUPUUHUN VERRATTUNA huolimatta tutkimus Rajoittuneisuudestaan aeisto osoittaa, tävä saamaan kaksi Kanto- kanto kuusella juurakko kätkeyty sulfaattimassan potentiaalisesta västä huomattavasti k hieman männyllä mutta puussa, vähäisiä. koitten sella erot Tutkimusaeistossa Etelä-Suomen 10.4 Männyllä kuoren ovat ni kuusella ku perteellisen varasto paloi juuripuusta, mikä Sydänpuu Ptapuu seikka kg/m 90 mäntykuitupuu tukkipuista saatava kuusella.6 %. tiuutteitten asetelma raava todeta, kannalta positii juuripuun suuri männyllä keskimäär Perteellisen kuvaa määrää (HAKKILA kuitupuun vastaavasti juuripuussa tavanomaisessa 7.5 ase seu Voidaan 196). aseti liukenevia uuteaeita huomattavasti ku 17 Tutkimusaeistossa oli aseti liukenevia uuteaeita enemmän massateollisuuden raaka aeessa. Keskim. Kuusikuitupuu Sydänpuu Asetiui itteita, -6 4 arvot paavampaa. Mäntykuitupuu.eveysaste vastaavat kuusella raaka-aeeseen, pihkapitoisuus. tusk kuitupuun. puu kuusella Sulfaattimassateollisuuden 1971). yks keskimääräen Sulfaattimassateollisuuden ven erot sitten kuoren irrottamen erottamen kuusella 7 % saapuvan vertailu rajoittaa kuitupuun 405 verrattuna eikä arvoa Tutkimusaeistossa 47 männyllä Etelä-Suomen. tule sen juuripuu puuaeen tiheydeltään männyllä 1967). tehtaalle hun ollen juuripuun pääasialliseen kuoren väliset korjuu-, kuljetus- tilavuuspro tiheys (HAKKILA 1971). juuripuun kuoriprosentti suurempi Erillen kysymys taas HAKKILA irtoaa tellun kanto kun ku tilavuusprosenttien pieniä (vrt. Kuorta (RIKKONEN pienempi vastaavasti, tivaiheessa, 1 kuivapaoprosentti prosenttiyksikköä kuivapao- ku tiheys Tämä lisää raaka-aeena, ni männyllä ovat kuu Todettako, %. kg/m juura kuorta, aeen verraten männyn 11.5 % ratkaistavissa puuaeen tilavuusmittoih. omaan runko mänty- kuusikuitupuun kuoren tilavuusprosentti sentti kuitenk ovat kuiva-aeesta oli vastaavasti ku korkeampi aa korkea. massateollisuuden oli juuripuun runkopuuhun raaka-ai juuripuussa kuoriprosentti poikkeuksellisen neesta. Kanto- vaikeamm runkopuulla. kort yksomaan männyllä puolet kolmannesta pyrit juuripuuta tyydytään menetetään osaan, jopa talteen Mikäli taessa. sivujuuret Ptapuu Keskim, % » > >

14 Kanto- juuripuun korkeamman puuaeen tiheyden ansiosta puukitokuutiometristä ker tyvä sivutuotesaanto saattaa männyllä olla jopa kolmkertaen tavanomaiseen verrattuna. Van vaskannoissa uuteaeita vieläk runsaam m. Kuusen juuripuussa uuteaeita sen sian vähemmän ku mäntykuitu puussa. hoissa, ptaosiltaan jo lahneissa männyn ter 1

15 Kuva 1. Puuaeen omaisuudet juurak eri osissa. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista. Figure 1. Wood properties different parts - system. A summary results. 1

16 KIRJALLISUUSLUETTELO HAKKILA, PENTTI Vaihtelumalle kuoren paosta paoprosentista. Sum mary: Variati patterns bark weight bark percentage by weight. MTJ 6.5. " " 196. Geographical variati some prop erties pe spruce pulp Fl. Lyhennelmä: Eräitten mänty- kuusipaperipuun omaisuuksien maantieteel len vaihtelu Suomessa. MTJ Puun käyttö levyteollisuu massa- dessa. Tapi Taskukir, 16. paos, ss Lyhennelmä: Kanto- juuripuun keellen korjuu. MTJ " Kanto- juuripuun korjuu. Summary: Harvestg. Metsä teh tiedotus. HAKKILA, PENTTI WINTER, ARJA On properties Lyhennelmä: larch Fl. Suomessa kasvatetun lehtikuusi puun omaisuuksista. MTJ ISOTALO, I Kantojen käyttö sulfaatti selluloosan raaka-aeena. Ei julkaistu. RIKKONEN, PENTTI Valmi puu tavaran mittaus. Tapi Taskukir, 16. pai " 197. Mechanized harvestg nos, ss

17

18 Helski Valti paatuskeskus

19 Removal districts. by flow 5, commercial round Fl 1970 durg (1964, 1967), Jorma Riiken: Kuitupuun kuoren kutistumen metsävarastonissa Lauri Heikheimo, volymetric shrkage pulp bark. Scavia, especially Metsätyömiesten ansiot 176 Matti Palo 177 Olavi Huuri: Suomessa Short-term ecastg 1,50 Aarne Reunala: Earngs est workers Fl. Mikko Tervo: Matti Heikheimo muissa pohjoismaissa. Hakkuumäärien, lyhytksoen ennustamen. Fl. 5, cut vaikutus kuusen Taimitarhanost suoritustavan männyn taimien alku kehitykseen. effect methods liftg nursery itial development spruce pe transplants. 17 Matti Leikola 111. Taimien Investigatis 179 Paavo Valen partial sawlogs. 4, gradg Ahen: Matti stock nursery 111. Vaakarsta morphological silmävaraen varten aikana. Changes durg vegetati period., stock laatimista taimityyppiluokituksen muuttumen kasvukauden kuusisaha apteeraus limbg markg crosscuttg preparati spruce Havusahatukkien latvamuotoluvut erilaisia läpimittaluokituksia käy 1, Heiskanen: Veijo ocular Pentti Rikken: tessä. basis nursery Tutkimuksia tunnusten teossa. puun characteristics Raulo: Jyrki morfologisten Havusahatukkien kapenemen latvamuotoluku Kauussa Pohjois-Pohnmaalla. Taper m top factor ciferous sawlogs Kauu rth Ostrobothnia regis.,. 1 Heiskanen Veijo eri tuksen Piled measure truck Jorma Riiken: solid Nikkilä: pile 14 Olavi 15 Ka] Erkki Lähde development pulp piles various phases volume pulp pile. 4, a Nummen: Vaasti kangasmaalla. määrään bark Scotch pe amount Erkki solid männyn kuoren est l. kypsyneen männyn 1,50 siemenen aikana. seeds ripened completely Scots pe ces under 1,50. storage. 16 Esko Jaaten: Recreatial utilizati Helski's ests. 4,. 17 Markku Mäkelä: Kanto- liekopuun korjuu Harvestg autokulje potiheys kuitupuup kitomitan määrittämisessä. measurg varaston käpyjen Lannoituksen vaikutuksesta Asplund, ctent Kylkitiheysmenetelmä effect fertilizati On volume face density method Saikku: kehitys,50. transportati. 1 Heikki Kuitupuun kehysmitta vaiheissa. 1 Pirkko Veilg: from moor (Pus silvestris Männyn polttoturvesoilta. fuel L.) bogs.,. peat puuaeen tiheyden fenotyyppisestä geneettisestä: vaihtelusta. Phenotypic genetic variati basic density vestris L.)., 19 Risto Seppälä: 190 Risto On supply resources Helski, Savo 19 Paavo 19 Terho Etelä-Karla District Fl. Fl, 4, eastern 4,- maakunnan, metsävarat Uusimaa-Häme, , Helsg, Itä-Hämeen, Lounais- Etelä-Sav Forestry Pirkka-Häme, Board Districts Itä-Häme, Etelä- likimääräisarvionissa käytviä des Schätzung Fl vuosa Ahvenanmaa, Huttunen: Suomen sahateollisuus Ahvenanmaan Satakunta, annähernde sawmill dustry 194 Ukko Salovaara: Puutavaralajirakenteen die Uudenmaan-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Lounais-Suomi, fur owners piirimetsälautakunnan Tiihen: Methoden 1974 Alli Satakunnan, Etelä-Karlan Forest est round Kuusela Suomen, sil tarjnasta Suomessa. Raakapuun Seppälä: 191 Kullervo (Pus pe hakkuukäyttäytymen Suomen itäosissa. Yksityismetsänomistajien Cuttg behaviour private Scots vuna 197. menetelmiä. Holzsortenstruktur , Rummukaen: Herbisidirakeiden männyn- kuusentaimille aiheuttamista kuori vioituksista. On bark damages herbicides., 196 Erkki Lähde: Pe 197 Erkki Lähde taimien statistics pe rway spruce plantatis by granular effect Kaarlo alkukehitys relatiship development shelters cold stratificati germati seed. kylmästratifion 1, seed-spot (Pus silvestris L.) Kvlvösu Scots to 195 Metsätilastollen vuosikir Yearbook est caused vaikutus Knunen: siemenen männyn Paperikenn itämiseen. turveruukun, seän lujuus Pohjois-Suomessa. between seedlgs wall strength rrn paper Fl., peat pots itial Luettelo tkuu 4. kansisivulla

20 19 Esko Jaaten: Metsäteollisuusyhtiöiden Timber cuttg 199 Esko Leen: 00 Pentti Hakkila 01 Matti Leikola samples., Markku Mäkelä: Rikala: hakkuupolitiikan motiivit. 4, kuivapaomittauksesta. Jatkotutkimuksia Pallar kantoharvesterista. Pallari Stumpharvester. Risto metsien perustuvasta chip omien dustry enterprises. Purunäytteeseen Furr studies est scalg based Dry-weight motives Lannoituksen, vaikutus männyn kuusen taimien alku kehitykseen kangasmailla. effect soils., 0 Paavo fertilizati itial development pe meral spruce Tiihen: Leimik pystymittauksen Zur ktrolle eer stehenden am tarkistamen. Eschlag ausgezeichneten Holz durchgefuhrten zum Messung., 0 Seppo Kaunisto: Männyn kylvöankohta Date direct seedg 04 Pentti Hakkila Hannu ojitetulla suolla. draed peatls., Oksaraaka-aeen Kala: kasaus Melroe Bobcat M-600 kuormaalla. Bunchg branch Terho Huttunen: Wood csumpti, material by Melroe Bobcat raw Suomen puunkäyttö, poistuma total dra Metsäntutkimuslaitoksen päätös kuutioimistaulukoista Kullervo Kuusela Forest 0 Forestry Itä-Savo Hännen: Tapani annetun muuttamisesta. päätöksen stitutets beslut av 5, muuntoluvuista käytvistä den av kubergstabeller för virkesmätng., Etelä-Karlan, Pohjois-Sav, Keski-Suomen maj Itä vuna resources Suomi vuosa Fl mittauksessa beslut angaende ändrg.alli Salovaara: metsävarat balance puutavaran omvlgskoefficienter och om Sav est M-600 loader. metsätase päivänä toukokuuta 1969 Skogsskngsstitutets Board Districts Keski- Etelä-Karla, Pohjois-Savo, , Harvennusmetsien puustoisuus hakkuumahdollisuudet Suomen eteläpuoliskossa. 09 stockg cuttg Fl. 4, Heikki Nikkilä: Ratapölkkytuklden 10 Hakkuutähteiden talteenot By-effects harvestg 11 Paavo Tiihen: 1 Kaarlo Initial development Kullervo fiir alkukehitys norrn Fl., 1 accreti ests kuutioti. 1,50 seurannaisvaikutukset. loggg residues.,50. Etholen: Kiefernmastholz Ld Knunen, Juha kennotaimien thng Mäntypylväiden kuutioimismenetelmä. Kubierungsmethode Ee Measurement railwaytie-logs. possibilities sourn half Erkki, Lähde: Eri ankohta istutettujen männyn Pohjois-Suomessa. Scots pe paper seedlgs pot planted different dates Kaatoankohdan vaikutus koivun haavan vesomiseen taimist hoitoaloilla Pohjois-Suomessa. 14 effect fellg time Heiskanen Veijo mitatun Pertti sproutg Betula pubescens Populus tremula norrn Fl.,. Riiken: Jorma lajittelu Tukkien sahaukseen kuoren päältä läpimitan perusteella. Sortg 15 seedlg sts logs accordg to diameter top Sauli Takalo: Harstela Kokeita bark. 4, oksaraaka-aeen kuormauksesta kuljetuk sesta. Experiments transportati branch loadg 16 Gunnar 17 Pentti Rikken: Koivuvaneri tukkien Calculati Pentti Nisula: Effect volume macroclimate Pentti Nisula: Eräs Pentti Hakkila: Bark dra herbisidien stored cord.,50 metsätase est balance vuosa Fl , levityslaite. applicati Kanto- herbisides.,50 juuripuun kuoriprosentti, puuaeen tiheys asetiuut määrä. percentage,. logs. varastoidun potavaran pao. weight csumpti, total teitten material. 1,50 kuutioti. 1,50. veneer Suomen puunkäyttö, poistuma Wood apparatus birch Makroilmast vaikutus Terho Huttunen: An 4 raw Wilhelmsen: Puutavaran käsittely. 7,. basic density, amount acete extractives 1,50. 6 Bo Längström: Eräiden sektisidien testaus tukkimiehentä, Hylobius abietis L. (Col., Curculiidae), tuhojen torjumiseksi. Testg some secticides ctrol damages caused Hylobius abietis L. Myynti Available Merktä ODC /9 sale at: by large pe weevil, (Col., Curculiidae). 1,50 Valti paatuskeskus, tarkoittaa metsäkirllisuuden Annankatu kansavälistä 44, COlOO Helski 10, p Oxd-luokitusjärjestelmää ISBN