KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS
|
|
- Matti Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7/989 KAJAANI24 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 24 on mooroneen hatlint- ja rru;tt.a- au;toma;tilrral.a.u:e, joua ohja;tn mooroneen t.o..i..mirr;t ja m.i..taan val.m.iat.e;t.un pu.u.j-va.jta.n pil.ui.l6, täp..i..mil.j" ja :tilavu.llll. TuRRien :tilavui.l6 mäii.iu.t.et.ään milj:amneuvo;.,t.on ohjeen mura..i..f.jej.j:t...i...tatva.täp..tm.i..tn ja piluuden pejti.l6t.eella ja Ruilu.puupö.tRR!f j en :tilavu.llll Ref.J RM.täp..i..miln ja pil.uuden pejti.l6t.eella. Kajaani 24 - mittalaitetta valmistaa, myy ja sen huollosta vastaa Kajaanin Automatiikka Ky. Laitteen hinta tilavuuden määrittävänä oli toukokuussa markkaa ja ilman tilavuuden määritystä 4 mk. Lait teelle annetaan 6 kuukauden takuu T e;.,:turj.j e;.,;.,a Kajaani 24 - monitoimikoneen hallinta- ja mitta-automatiikkalaite - koostuu näytöstä, näppäimistöstä, tietokoneesta, muistiyksiköstä, antureista ja erillisestä kirjoittimesta. mil.j"j:een p..i..t.uudenmil.j e;tj:ä RatRorr"M.aJtRRUL.Lll olivat hyvät. Läp..i..miln m.i..t.j"urj.j ej.jj.ja 4-5 m.i..t.-tmt.a Rymmene;.,:t.ä oli +2 mm: n Ja neljä vilde;.,:t.ä J.J erä + 5 mm: n Jta.joM.. Tilivuuden m.i..t.j"urj.j ef.jm J.Jaavu;te;t.-tiln :t.urr..i..en ja Ruil.upu.upö.tRR!f j en Ro Ro na..i..j.j :tilavuurj.j..i..en Mai.:t vaadilj:u +4 %: n m.i..t.j"u6i.ajtrrui.l6. Ot.o RJ.J..i..en pejti.l6t.eiu.a. t.urrien :tilavuuden rn.ltj:ai.l6 va..i..ru:t.j"...i...tuot.e;t.j"vaua. Kuil.upu.upö.tRRyjen :t...i...tavuuden.taf.jrerr;ta muu;te;t.-tiln :t.ut.r..i..murj.j en a..i..rana. Senj ä.trwj.jä RahdeJ.JJ.Ja o:t.o RJ.J e;., J.J a J.J aa;t...t..i..n Rin jo :t.a.jl.rat :t.u.to RJ.J et; vheet. olivat -.5% ja.5 %. Tekniikka Näyttöyksikössä on kolme elektroluminenssitekniikalla taustavalaistua LCD- näyttöä (kuva ). Ylemmissä näytöissä näkyy pituus senttimetrin ja läpimitta millimetrin erotuksella reaaliaikaisena. Alempi on 2 x 24 merkin näyttö ohjelmointia, käyttöä ja tulostusta varten. Näppäimistöjä on kaksi ja ne on sijoitettu vasemman ja oikean hallintavivun eteen. Näppäimillä, joita on molemmissa kymmenen, annetaan puun käsittelyyn, laitteen ohjelmointiin ja tulostukseen liittyvät komennot. MITTALAITE JA SEN TOIMINTA Valmistaja Monitoimikoneen hallinta- ja mitta-automatiikkalaite Kajaani 24 on kajaanilaisen Kajaanin Automatiikka Ky:n kehittämä. Laitteella ohjataan tietokoneen avulla monitoimikoneen toimintaa, mitataan puun pituutta ja läpimittaa sekä l asketaan puutavarakappaleiden tilavuus ja määrä. Ensimmäinen tilavuuden määrittävä laite asennettiin syyskuussa 988. Toukokuun alkuun mennessä laitteita oli asennettu 7. Laitteen saa myös ilman tilavuuden määrityst ä. Niitä on asennettu 65. Kuva. Kajaani 24 - mittalaittee n nä ytt öyksikkö. Valok. Ka j aanin Aut omat iikka Ky
2 Toiminta Kajaani 24 -mit talai t teessa on kolme eri toimintatilaa: käsittely, asetus ja tulostus. Käsittelytilassa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan. Asetustilassa ohjelmoidaan ja muutetaan puun käsittelyyn vaikuttavia asioita, kuten esivalintoja, kalibrointeja, syötön asetuksia ja kuutioinnin esitietoja. Tulostustilassa tehdään tulostukset näytölle ja/tai muistiyksikölle. kaatovaiheessa painetaan kallistuskun nappia, voi puuta syöttää vain hitaasti. Se helpottaa oikean katkaisukohdan hakua. Kaadon jälkeen puun käsittely voidaan aloittaa joko käsi- tai automaattiajolla. Kuva 2. Tutkimuksessa Kajaani 24 -mittalaite oli asennettu Ponss e 6H - monitoimiosaan. Monitoimiosan alaosassa keskellä on mittapyörä (ylempi) ja tu ki rulla. Valo k. Metsät e ho Tietokone suorittaa mittaukset ja tietojenkäsittelyn sekä ohjaa monitoimikoneen venttiileitä ja pumppuja. Muis tiyksikköön, jossa on neljä "muistipankkia", tallennetaan mittaustiedot tietokoneelta. Antureita on pituus- ja läpimitta-anturi. Pituuden mittaus perustuu mittapyörään ja siihen liitettyyn pulssianturiin. Puun syötön aikana puu painetaan karsintaterien avulla yläpuolista mittapyörää vasten. Tutkimuksessa olleessa Ponsse 6H: ssa mittapyörä on metallinen ja leveä (kuva 2). Sen kehän pituus on 5 mm ja se on asennettu monitoimiosan katkaisusahan puoleiseen päähän. Pituus mitataan mm:n erotuksella. Läpimitta mitataan 24-asentoisella antupuun kulkusuunnasta rilla. Huonoin erottelukyky on +2 mm. Läpimitan mittaus perustuu Ponsse 6H:ssa syöttötelien asentojen Sivusta tunnistamiseen (kuva 3). Cl \ 3 Kuva 3. Läpimitan mittaus Kajaani 24 - mittalait teella. Laite toimii viiden pisteen mittausperiaatteen mukaan 2 Käsiajo aloitetaan antamalla puu- ja tavaralajitieto. Näytöissä näkyy puun syötön aikana senhetkinen syötetty pituus, läpimitta, runko- ja tavaralaji sekä pienin sallittu tukin tai kuitupuupölkyn latvaläpimitta tavaralajin mukaan. Kun saavutetaan ennalta määritetty pienin tukin ja kuitupuupölkyn latvaläpimitta, automaatti pysäyttää syötön. Syöttöä voidaan jatkaa Vapauttamalla syöttönäppäin ja painamalla sitä uudelleen. Käsiajon jälkeen voidaan valita jokin esivalinnoista, jolloin laite ajaa automaattisesti haluttuun mittaan. Automaattiajo aloitetaan määrittelemällä puulaji ja painamalla haluttua pituuden esivalintanäppäintä. Laite ajaa automaattisesti noin 2 cm valitun mitan yli ja peruuttaa hitaasti katkaisukohtaan. Kun on saavutettu ennalta määritetty pienin tukin tai kuitupuupölkyn latvaläpimitta, pysäyttää automaatti syötön. Syöttö voidaan aloittaa uudelleen joko käsiajella tai valitsemalla jokin esivalintapituus. Valitun pituuden voi vaihtaa missä vaiheessa tahansa rungon käsittelyn aikana. Automaattiajon aikana karsintateriä voi avata. Laite kuutioi puutavaran runko- ja puutavaralajeittain. Tukit kuutioidaan mittausneuvoston ohjeen mukaisesti tasaavaa 2 cm:n (pikkutukit cm : n) latvaläpimittaluokitusta ja 3 dm:n pituusluokitusta käyttäen. Kuitupuupölkyt kuutioidaan keskusläpimitan (pariton 2 cm:n luokitus) ja pituuden (dm:n luokitus) muodostamana lieriönä. Tukkierän tilavuudelle tehdään mittausneuvoston ohjeen mukainen keskipituuskorjaus. Kuit upuupölkkyjen tilavuuden korjaus määräytyy erän keskipituuden mukaan seuraavasti: - 2 m. 8 %, 2-3m 2. 4% ja yli 3m 3 %. Mittaustiedot voidaan tulostaa näytölle ja/tai muistiyksikölle ja sen kautta kirjoittimelle. Laite tulostaa näytölle: runkojen määrät runkolajeittain, tukkija kuitupuurungot erikseen,
3 runkojen yhteismäärän kuutiomäärät runko- j puutavaralajeittain leimikossa. m :n tarkkuudella juoksudesimetrit runko- ja puutavaralajeittain. Kirjoittimella saadaan 4-sivuinen tuloste, joka muodostuu mittaustodistuksesta ja sen liitteeksi tulevista puulajikohtaisista erittelyistä (3 kpl). Tulos teeseen voidaan liittää myös taulukko, jossa on runkolajeittain rinnankorkeusläpimittaluokittaiset kappalemäärät. Kalibrointi Pituutta voidaan korjata ohjelmallisesti korj auskertoimella promillen erotuksella. Tavallisesti pituuden mittausta ei kalibroida muulloin kuin mittapyörän kulumisen kompensoimiseksi. Läpimitan mittausta voidaan kalibroida mekaanisesti anturia kääntämällä tai ohjelmallisesti suoraan hytistä %: n erotuksella. Anturin kääntämiseen perustuva kalibrointi tehdään siten, että verrataan läpimitaltaan noin 2 cm:n puun mittalaitteella ja manuaalisesti mitattuja arvoja toisiinsa. Anturia kääntämällä läpimittanäyttöä korjataan keskimääräistä virhettä vastaava määrä. Valmistajan ohjeen mukaan läpimitan mittauksen oikeellisuus on tarkastettava vähintään kerran vuorossa. Kalibrointi on tehtävä tarvittaessa. TUTKIMUSMENETELMÄ Kajaani 24 -mittalaitteen tarkkuutta tutkittiin samaa konetta käyttäen kahdella Tehdaspuu Oy :n työmaalla Kiuruvedellä YläSavossa. Ensimmäinen aineisto kerättiin marras- ja joulukuun vaihteessa 988 ja toinen tammikuussa 989. Mittalaite oli asennettu Ponsse HS5/6H -kuormainmonitoimikoneeseen. Monitoimikoneiden kuljet tajat - eri kuljettajat aineistoissa ja 2 olivat tottuneita sekä monitoimikoneen että mittalaitteen käyttöön. Mittalaitteen kalibroi ennen aineistojen keruuta valmistajan edustaja. Molempia aineistoja kerättäessä puu oli jäässä. Marras-joulukuussa lämpötila oli C ja tammikuussa - - C. Tutkimuksessa selvitettiin Kajaani 24 - mit talaitteen pituuden-, läpimitanja tilavuudenmittaustarkkuutta puu- ja puutavaralajeittain. Lisäksi selvitettiin rinnankorkeusläpimittojen mittauksen tarkkuutta. Mittalaitteen antamaa pituutta verrattiin mittanauhalla mitattuun, todelliseen pituuteen. Tukkien ja kuitupuupölkkyjen katkonnan tarkkuutta tutkittiin vertaamalla niiden todellista pituutta leimikossa käytössä olleisiin tukkien moduulipituuksiin ja kuitupuupölkkyjen ohjepituuksiin. Läpimitan mittauksen tarkkuutta selvitettiin kahdella tavalla: ensin verrattiin mittalaitteen näyttäniiä ja samoista kohdin millimetrijakoisilla mittasaksilla ristiinmitattuja läpimittoja toisiinsa ja toiseksi mittalaitteen antamia katkaisukohtien latvaläpimitan arvoja verrattiin mittasaksilla ristiinmitattuihin arvoihin. Kajaani 24 -mittalaitteen tulostamia tilavuus- ja kappalemääräarvoja verrattiin pieninä otoksina ja yhteenlaskettuina kokonaismäärinä vastaavalla tavalla manuaalisesti mittasaksilla ja -nauhalla mitattuihin ja laskettuihin arvoihin. Tarkastusmittaukset tehtiin pienissä erissä, koska näin saadaan suhteellisen pienellä kokonaisaineistolla kuva mittalaitteen mahdollisesta mittaustarkkuuden vaihtelusta. TULOKSET Pituuden mittauksen tarkkuus Molemmissa aineistoissa verrattiin sekä tukkien että kuitupuupölkkyjen mittalaitteella mitattua ja todellista pituutta (kuva 4). Marras-joulukuussa saatiin aineistoa sekä kuusesta että männystä ja tammikuussa vain kuusesta. Kuusitukkien mittauks en tarkkuus oli molemmissa aineistoissa lähes sama. Mäntytukit mittalaie mittasi tarkemmin kuin kuusitukit. Marras-joulukuussa sekä kuusiettä mäntytukit mitattiin hieman lyhyiksi: kuusi - cm ja mänty - 2 cm. Tammikuussa kuusitukit mitattiin keskimäärin cm liian pitkiksi. Myös mäntykuitupuupölkyt (5 m) mittalaite mittasi marras-joulukuussa tarkemmin kuin kuusikuitupuupölkyt. Molempien pituudet oli mitattu keskimäärin tarkasti. Tammikuussa kuusikuitupuupölkyt (5 m) mitattiin keskimäärin 3 cm liian pitkiksi, mutta hajonta oli pieni. Tammikuun aineistossa tyvipölkyt mitattiin 3 cm lyhyemmiksi kuin muut. Katkonnan tarkkuus Tukkien katkonnan tarkkuus oli hyvä (kuva 4). Marras- joulukuussa kuusitukit oli katkaistu keskimäärin tarkasti moduulipituuteen. Tammikuussa ero moduulipituuteen oli + cm. Mäntytukkien vastaava ero marras - joulukuun aineistossa oli +2 cm. Männyn tyvi- ja muiden tukkien katkonnassa ei ollut eroa. Sen sijaan kuusen tyvitukit molemmissa aineistoissa oli katkaistu keskimäärin 3 cm pitemmiksi kuin muut tukit. 3
4 Ka tkonna n % tarkkuus s " :;; 6 -" -"... "... "?J..., "' "' c 5 " '"' :>: "" Marras- joulukuu TaiTilliku u Tukkien ±3 cm :n ja kuitupuun ± S:n rajoissa ollut os uus ±5 cm :n " ±3 %:n " Kuva 4. Ka j aani 24 - mi ttalaitteen pituudenmittaussekä moduul i - j a oh j emittoihin katkonnan tarkkuus Myös kuitupuun katkonnan tarkkuus oli hyvä (kuva 4). Marras-joulukuussa sekä kuusiettä mäntykuitupuupölkyt oli katkaistu keskimäärin tarkasti ohjepituuteen. Tammikuussa ero ohjepituuteen oli keskimäärin -2 cm. Tässä aineistossa tyvipölkyt oli katkottu 2 cm pitemmiksi kuin muut pölkyt. Läpimitan mittauksen tarkkuus Marras-joulukuussa kerättiin koneen näyttämistä ja mittasaksilla ristiinmitatuista läpimitoista 33 havaintoa: 43 kuusesta ja 9 männystä. Mittalaitteella ja mittasaksilla mitattuj en l äpimittoj en poikkeama oli keskimäärin: kuusi - mm ja mänty - 2 mm. Kummankin puulajin läpimitat mittalaite mittasi siis hieman liian pieniksi. Kuusen läpimittojen ero oli enintään +2 mm 4 %: ssa ja enin't ään +5 mm 77 %: ssa havainnoista. Männyn vastaavät osuudet olivat 3 % ja 63 %. Katkaisukohtien latvaläpimittoihin perustuvaa aineistoa kerättiin seuraavasti: marrasjoulukuussa kuusesta 93 ja männystä 6 havaintoa ja tammikuussa kuusesta 458 havaintoa (kuvat 5-7). Marras-joulukuussa sekä kuusen että männyn läpimittojen poikkeama (mittalaite - mittasakset) oli keskimäärin mm. Kuusen läpimittojen poikkeama oli enintään +2 mm 44 %:ssa ja enintään +5 mm 8 prosentissa havainnoista. Männyn vastaavat arvot olivat 43 % ja 73 %. Tammikuussa poikkeama oli keskimäärin - mm. Tässä aineistossa poikkeama oli enintään +2 mm 46 %:ssa ja enintään +5 mm 79 %:ssa havainnoista. 2 5.; ---., Läpimitta, Kuva 5. Mittalaitteella mitatun läpimitan poi kkeama mittasaksilla mitatusta läpimitasta, kuus i marras - joulukuussa J ' ,---...,...,._ ---=-----'---! Läpimitta, Kuva 6. Mittalaitteella mitatun läp imi tan po ikkeama mittasaksilla mitatusta läpi mitasta, mänty marras-joulukuussa 4
5 2 5 :.: "' E -5 "'., ;,, ,.--,....: :.--::- :.,_-.,,...-'-'-'--'.. ---,---:--' -: r BO Läpimitta, fll Kuva 7. Mittalaitteella mitatun läpi mitan poikkeama mittasaksil la mitatusta läpimitasta, kuusi tammikuussa. Kuvasta puuttuvat seuraavat arvot: läpi mi tta 8 mm, poikkeama - 28 mm ja läpimitta 38 mm, poikkeama -4 mm Tilavuuden mittauksen tarkkuus Marras- jou l uku ussa mi t attiin kustakin puutavarajista kolmena otoksena yhteensä 84. m puutavaraa (572 puutavarakappalet Tammikuu ssa mitattiin sekä kuusit a). tukeista että kuusikuitupuupölkyistä kummas3 takin 5 otosta ja puutavaramäärä oli 49.3 m (469 kpl) (kuva 8). Tu kkien osalta ainoastaan yhdessä mitatuista otoksesta tilavuusvirhe oli suurempi k u in + 4 %, mu tta sekin oli sitä lähellä (virhe %) Virheen vaihtelu o t osten välillä o li vähäist ä. : stä Ku itupuup ölkkyj en osalta neljässä o t oksesta oli tilavuusvirhe pienempi kuin +4 %. Kahden otoksen määrät marras - joulukuussa olivat hyvin pienet ; niissä virheet sa tunnai s uuden v uoks i oliva t kin s uu ria. Myös tammikuun ensimmäisessä otoksessa virhe oli poikkeuksellisen suuri. Siihen oli syynä valmistajan mukaan kuitupuupölkkyjen tilavnu den laskevassa ohjelmassa ollut virhe. Ohjelmaa oli muutettu juuri ennen tammikuun aineiston keruuta, eikä se toiminutkaan oikein. Seu raavaan otokseen virhe korjattiin. Ku itu puupölkkyjen tilavuuden laskentaa muutettiin vielä otosten 3 ja 4 välillä. Otoksilla 4 ja 5 saavutettiinkin jo tarkat mittau stulokset. Mittalaitteen tulostamia läpimitta-pituusluokkatau lukoita ja vastaavia tarkastusmit t auksiin p e r u s tuvi a t aulukoita vertaamalla määri t e tt iin mit t alaitteen tekemien luoki tus t enonnistumista ( t aulukko). LäpimittaTAULUI(](O Virheet l ä pimitta- ja pituusluokkien mittauksessa luokka mitattiin oikein molemmissa aineis toissa viidessä tapauksessa kuudesta. Marras- joulukuussa läpimittaluokka mitattiin useimmin liian suureksi ja tammikuussa liian pieneksi. Pituusluokkavirhe tehtiin kerran sadasta mittauksesta. Kappalemäärien laskenta oli otoksittain tehtyjen määritysten perusteella tarkka. Molemmissa aineistoissa tukkien ja kuusikuitupuupölkkyj en määrät täsmäsivät kaikissa otoksissa. Mäntykuitupuupölkkyjen määrässä oli % Kuusi tuki t M A Mänty- tuki t R A s Kuusi - kui tupuu Mänty- kuitupuu K u Tuki t A M M K Kuitu - u puu Läpimitta Erittely Mitta lait teen luokka s uuri - pieni - Luokitusvirheitä yht. Mittauks ia y ht. Virheprosentti Harrasjoulukuu Taikuu u Pituus Harrasjoulukuu Tammi kuu Mttala i tteessa OhJel.,.vlrhe Kuva 8. Kajaani 24 - mittalai tteen mittaamat s uht ee lli set ti lavuudet puu tava ra la jeit t ain, kun tarkastu smi ttauks essa mita tt u tila vu us on 5
6 marras-joulukuun aineistossa mittalaitteella 3 kpl:n vajaus todelliseen 67 kappaleen määrään verrattuna. Erillistä kappalemäärien laskennan tarkkuuden selvitystä ei tehty. Runkolukumäärään molemmissa aineistoissa mittalaite oli laskenut yhden liikaa. Runkolukumäärät olivat 23 ja 49. Rinnankorkeusläpimitan mittauksen tarkkuus Mittalaite tulostaa rinnankorkeusläpimitat puulajeittain kahden senttimetrin parittorniin luokkiin jaoteltuna taulukkona. Sitä verrattiin luokituksen onnistumisen selvittämiseksi vastaavaan tarkastusmittauksiin perustuvaan taulukkoon. Marras-joulukuussa mittalaitteen ja manuaalisen mittauksen luokitukset olivat samat 79 %: ssa ja tammikuussa 82 %:ssa tapauksista. Marras-joulukuussa rinnankorkeusl äpimittaluokka oli mitattu silloin, kun se oli virheellinen, 2 kertaa 3:sta tapauksesta liian pieneksi. Tammikuussa virheitä oli tehty tasaisesti molempiin suuntiin. TULOSTEN TARKASTELU Puutavaran pituuden mittaus Kajaani 24 -mittalaittee lla onnistuu luotettavasti. Sekä tukkien että kuitupuun katkonnan tarkkuus on tämän tutkimuksen perusteella hyvä. Katkonnan tarkkuutta voit a isiin vielä paran- taa ottamalla huomioon mahdolliset mittauserot eri puulajien ja eri rungonosien välillä. Esimerkiksi tässä aineistossa kuusien tyvipölkyt katkaistiin keskimäärin 2-3 cm pitemmiksi kuin muut pölkyt. Läpimitan mittaus onnistui myös melko hyvin; 4 5 mittauksessa kymmenestä virhe oli enintään +2 mm. Jo neljä viidestä havainnosta oli- +5 mm:n rajoissa. Läpimitan kalibrointi öli melko hyvin kohdallaan, sillä keskimääräiset poikkeamat olivat mm. Tilavuuden mittauksessa yksittäisten otosten perusteella tukkien tilavuuden mittaus vaikuttaa luotettavalta. Kuitupuupölkkyjen tilavuuden määrityksessä oli enemmän virhettä. Kuitupuupölkkyjen tilavuuden laskentaa kehitettiin tutkimuksen kuluessa tehdyn huomion perusteella. Viimeisten kahden otoksen tulokset näyttivätkin jo hyväksy ttäviltä. Kokonaisuudessaan Kajaani 24 - mittalaite asennettuna Ponsse 6H -monitoimiosaan vaikuttaa sekä toiminnaltaan että mi ttaustarkkuudeltaan luotettavalta. Pituuden mittauksen tarkkuus ja tukkien tilavuuden mittaustarkkuus ovat hyvä t. Kuitupuupölkkyjen tilavuuden mittaustarkkuutta olisi vielä tutkittava. Hyvään mittaustarkkuuteen tälläkin mittalaitteella voidaan pää stä vain huolellisella kalibroinnilla ja kuljettajan tarkalla työskentely llä. Monitoimikoneet Mittalaite Mittaus, tarkkuus Metsäteho Review 7/989 THE KAJAANI 2 4 MEASUREMENT DEVICE AND ITS MEASUREMENT ACCURACY The test results were good for the measurement device as far as both length measurement and bucking accuracy were concerned. Four to five diameter measurements out of ten were within +2 mm and four out of five were within +5 mm. The required volume accuracy of 4 % of total volume for both saw logs and pulpwood was reached. On t he basis of samples, saw log volume measurement seemed reliable. The calculation program fo r pulpwood volume measurement was changed during the study. The two samples taken after the change-over gave accurate resu l ts: t he errors were -.5 % and.5 %. Key words: METSÄTEHO ISSN l Nämä tutkimustulokset eivä t välttämättä päde muuntyyppisiin kuin Ponsse 6H -monitoimiosiin asennettuihin mit talaitteisiin. Asiasanat: The Kajaani 24 device is designed for control and measurement automation for a multipurpose logging machine. It is used f or controlling the operations of the multipurpose machine and for measuring the length, diameter and volume of the processed timber. Saw log volume is measured according to the timber measurement directives on the basis of top diameter and length, pulpwood volume by mid diameter and length. f Multi func tion logging machines Me asuring equipment Measurement, accuracy SUOMEN METSATEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N METSATYONTUTKIMUSOSASTO PL 94 (Fabianinkatu 9 B) 3 HELSINKI Puhelin (9) HELSI Kl 989 PAINOVALMISTE,
METSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo
METSÄTEHO 9/ MOTOMITMITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA Kaarlo Rieppo Motomitmittalaite on hakkuukoneissa käytettävä yleisesti saatavissa oleva puutavaran tilavuuden pätkittäin mittaava
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMETS.J1TEHO PÄTKITTÄINMITTAAVA KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS
Metsäteollisuuden tutkimus ja kehitysyksikkö METS.JTEHO /99 PL (Unioninkatu 7) HELSINKI PÄTKITTÄINMITTAAVA KAJAANI4 MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 4 on hakkuukoneen hallinta ja
LisätiedotHAKKUUKONEIDEN MITTALAITTEET. Kaarlo Rieppo 1/1990
1/1990 HAKKUUKONEIDEN MITTALAITTEET Kaarlo Rieppo Hakkuukoneiden miccalaicceica on parin kolmen viime vuoden aikana kehiceccy huomaccavasci. Lähes kaikki hakkuukoneiden valmiscajac ovac Cuoneec markkinoille
LisätiedotPuutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
LisätiedotSuositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
LisätiedotMonitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus
43 Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus ACCURACY OF THE MOST COMMON MEASUREMENT DEVICES ON MULTI-PURPOSE LOGGING MACHINES MARKKU HALINEN HELSINKI 99 Metsätehon tiedotus - Metsäteho
LisätiedotMittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.
LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.
LisätiedotMETSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty.
Metsäteollisuuden tutkimus- jo kehitysyksikkö METSJITEHO 5/993 PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KOIVUN HKKUUKONEMITTUS Jussi Lemmetty Markku Mäkelä Tutkimus oli kaksiosainen: Koivun tilavuuden mittaustarkkuus
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotLiite 1 - Hakkuukonemittaus
Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
Lisätiedota saus HARVEMETER MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo 13/1991 MI'ITALAITE JA SEN TOIMINTA Yleistä
MITSATIHDN a saus /99 HARVEMETER 4000 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo HarveHeter 4000 on yksioteha.rvestereihin soveltuva, yleisesti saatavissa oleva puunmittauslaite. Sillä ohjataan puun
LisätiedotSatunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705
KOULUTUS Ponsse Opti 4G Satunnaisotantamittaus Satunnaisotantamittaus 4.705 Satunnaisotantamittaus SATUNNAISOTANTA ASETUKSET Kaikki arvonta välilehdellä olevat asetukset vaikuttavat kuinka usein Opti 4G
Lisätiedot... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa
/99 OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS Jari Marjomaa Otantanippujen mittaukseen tehtaalla tarkoitetun AVH2000-mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuutta tutkittiin TBpella
LisätiedotPonsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705
Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS Satunnaisotantamittaus 4.705 Satunnaisotantamittaus SATUNNAISOTANTA ASETUKSET Kaikki arvonta välilehdellä olevat asetukset vaikuttavat kuinka usein Opti 4G ehdottaa
LisätiedotSahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.
SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotMittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.
7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa
LisätiedotKÄYTTÖOHJEET Serie RV
KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
Lisätiedot7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen
METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin
LisätiedotMetsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI
Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI Raportointisovelluksen toteutuksen kuvaus Versio 2009-10-19 Dokumenttihistoria ja muutosperusteet
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotEero Lukkarinen Jari Marjomaa
Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella Ennustusmenetelmien vertailu Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Metsätehon raportti 35 15.12.1997 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski
LisätiedotHAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU. Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen
HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen SISÄLTÖ NYKYTILANNE Ongelmat / haasteet KESKEISIMMÄT UUDISTUKSET Rungon tyviosan kuutiointi Mittaustarkkuuden seuranta UUSI ASETUS Voimaantulo
LisätiedotHAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO
SUOSITUS 1 (5) 1. TARKOITUS HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO Tämän suosituksen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa.
LisätiedotKehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
LisätiedotPYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA
METSÄTEHON KATSAUS 2/969 PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA Metsäteho suoritti kesällä 968 yhteistoiminnassa Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tutkimuksen pystymittau.ksen tarkkuudesta Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotKUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
Lisätiedota saus HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Tapio Räsänen Jari Marjomaa 7/1991
MITSATIHON a saus 7/99 HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Jari Marjomaa Tapio Räsänen Hakkuun yhteydessä suoritetun koepuiden käyttöosan pituudenmittauksen
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotPIKAKÄYTTÖOHJE V S&A Matintupa
PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 2007 S&A Matintupa MITTALAITE; PAINIKKEET, PORTIT, OSAT PAIKALLINEN portti (local, L) PÄÄPORTTI (master, M) LCD NÄYTTÖ PÄÄTETUNNISTIN VIRTAKYTKIN FUNKTIONÄPPÄIN Jännitteen syöttö VAHVISTUS/
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
LisätiedotLEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotOtantamittauksen toteuttamisessa sen sijaan tulee ongelmaksi näyteerien
MDSATIHO Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 41974 NÄYTE - ERIEN PÖLKYITTÄINEN MITTAUS TEHTAALLA Esko Leinonen TAUSTAA otantamittauksen käyttö puuta vastaanottavalla tehtaalla on
LisätiedotSenfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen
Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotAsiasanat: tukkimittari, lenkous, mittaustarkkuus
Tukin lenkouden mittaus optisella tukkimittarilla Sakari Suuriniemi Jari Marjomaa Metsätehon raportti 31 2.12.1997 Ryhmähanke: A. Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oyj, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,
LisätiedotMetsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotKantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla
Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo
Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet
LisätiedotItseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009
Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 7. toukokuuta 009 Tukkien lajittelun optimointi Arto Usenius ja Antti Heikkilä Laatu Latvaläpimitta Pituus
LisätiedotMrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma
MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma Kuva 1 MrSmart on digitointilaite PC:lle Yleistä MrSmart on sarjaliikenteellä toimiva sarjaliikennedigitoija. Laite mittaa
LisätiedotTilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto
Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat
LisätiedotTALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT
Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotPuukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä
Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään
LisätiedotVoidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto
Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa Katkonnan ohjauksen
LisätiedotMark Summary. Taitaja 2013. Skill Number 105 Skill Metsäkoneen käyttö. Competitor Name
Summary Skill Number 105 Skill Metsäkoneen käyttö ing Scheme Lock 14-05-2013 13:55:19 Final Lock 16-05-2013 15:52:13 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F A
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotOHJELMOINTILAITE 10/50
OHJELMOINTILAITE 10/50 1 2 3 4 5 6 17 16 15 7 14 8 13 12 11 10 9 1) Näyttö 1 taivutuksen nro. 2) Näyttö 2 kulma 3) LED merkkivalo MANUAALI 4) OFF-SET. 5) Taivutussuunta. 6) Palautus 7) Käynnistys ja resetointi.
LisätiedotKehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
Lisätiedot-: METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 10/1994 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS. Olli-Pekka Ahonen. Jari Marjomaa
METSATEHO 1/199 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS Olli-Pekka Ahonen Jari Marjomaa Tavoitteena oli selvittää hakkuukoneen mittalaitteiden tilavuuden mittauksen tarkkuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä käytännön
Lisätiedot(NYRKKIN~YTTEET) Q 17.1/27/74/6 R. Puranen 1974-05-24. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto HAVAINTOARVOJEN ~SITTELY JA TULOSTUS LOMAKKEELLE A
Q 17.1/27/74/6 R. Puranen 1974-05-24 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto HAVAINTOARVOJEN ~SITTELY JA TULOSTUS LOMAKKEELLE A (NYRKKIN~YTTEET) HP 9 820 A-OHJELMASELOSTE Q 17.1/27/74/6 R. Puranen
LisätiedotHakkuukoneen katkontatarkkuuden parantaminen
Hakkuukoneen katkontatarkkuuden parantaminen Markku Mäkelä Sirkka Keskinen Metsätehon raportti 73 30.4.1999 Ryhmähanke: A. Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
LisätiedotLOCOMATIC 90 -MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN MITTAUSTARKKUUS
3/ 989 LOCOMATIC 9 -MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo L okomate 9 on monitoimikoniin oveltliva m..u.:au...6 j ä.tt j e6.tel.mä., j oua ohj a.taan pu.u.n kattin;t.aa ja ka.tko n:t.aa
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotPEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello
PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset
LisätiedotERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267
METSÄTEHON KATSAUS SELVITYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KUU SI PAPERI PUUN H A N K I N N A S $ A I I Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267 Seuraavassa selostetaan Metsätehon suorittamia kuusipaperipuun
LisätiedotTIMBERLOG OHJEET 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2
1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2 TimberVision 01.12.2017 2 (12) 1. Yleistä TimberLOG-sahaussimulaattori simuloi joko yhden tukin tai tukkiläpimittaluokan sahausta. Simulointi voidaan suorittaa
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotTukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
LisätiedotPONSSE 520H -KUORMAINHARVESTERI
987 PONSSE 5H KUORMAINHARVESTERI Kaarlo Rieppo PonM e 52 OH lw.ojuna...i.nhajtvutvu. on koko.tu..o majtkfunoiden kevehnp.ili.. Sen mtu~a ilman tr..ot.a.a;t.to!r.åa. on 52 0 kg. Keveydutään hu..oluna;t.:t.a.
LisätiedotVA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )
VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1
LisätiedotKatkontatarkkuuden ylläpito hakkuukoneilla
Metsätehon raportti 195 28.9.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Katkontatarkkuuden ylläpito hakkuukoneilla Antti Korpilahti Samuli Hujo Asko Poikela Metsäteho Oy PL 101 (snellmaninkatu
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
Lisätiedotostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.
Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta
LisätiedotMetsätehon raportti 19 15.4.1997 1
Metsätehon raportti 19 15.4.1997 1 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSAINEISTO... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tukkien halkeamat... 5 3.1.1 Halkeamien määrä... 5
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
Lisätiedot