ODC FOLIA FORESTALIA METSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE-HELSINKI 1977 BIOMASSA THE BIOMASS OF SMALL-SIZED HARDWOOD TREES

Transkriptio

1 ODC FOLIA FORESTALIA METSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM 302 FORESTALE FENNIAE-HELSINKI 1977 PAAVO SIMOLA PIENIKOKOISEN LEHTIPUUSTON BIOMASSA THE BIOMASS OF SMALL-SIZED HARDWOOD TREES

2 Veijo Heiskanen Pentti Rikken: Sahatukkien todellisen kitomitan määrittämis menetelmät. Methods for 230 Aulikki Erkki On effects soil Olli stwood sawlogs. Lähde: Koetuloksia maan metsä vaikutuksesta käsittelyn omaisuuksi Pohjois-Suomessa. maan 231 measurement Kauppila Uusvaara caused by jury Scolytidae) soil properties rth-fl. Tikaskuoriaisen ambrosia timber sawn 232 Seppo Ervasti forest Löyttyniemi: leatum (Trypodendr aiheuttaman vioituksen vaikutus sahatavaran laatuun Col., Scolytidae) Effect treatments Kari Kullervo quality Kuusela: vuoteen Forest Fl ( Trypodendr leatum Oliv., Col., value. Suomen teollisuuden raaka-aenäkymät balance beetle Oliv., arvo. metsätase vuosa metsä prospects dustrial wood until Laasasenaho: Jouko Runkopuun kann riippuvuus saann korkeudesta latvan katkaisuläpimitasta. Dependence amount harvestable timber stump up height top diameter. loggg 234 Olli Uusvaara Veijo Heiskanen: Sahanhakkeen mittaus valmistus, käsittely, laadun määritys Suomessa. Preparati, hlg, measurement determati quality sawmill chips Fl. 235 Seppo Kaunisto: lannoitus männyn Jyrstämuokkaus kuusen yhteydessä kylvön turvemaalla. Rotavati fertilizati cnecti with direct seedg Scots pe rway spruce Greenhouse peat. 236 Veijo Heiskanen tutkimuksia. Studies Mutkaen broadleaved experiments. Salmi: Kuitupuup kitotilavuuden määritystä Juhani lehtikuitupuu, järeä kuitupuu determati solid pulpwood, large-sized pulpwood volume sekä likipituen pulpwood a ciferous koskevia havukuitupuu. pile. Crooked approximate pulpwood length. 237 Mäkelä: Markku Bunchg 238 Mir Oksaraaka-aeen kasaus transportati branch Ruoken: Lehtien kautta kuljetus. material. raw fenoksiherbisid annetun käyttäytymen kasvissa. tarkastelu. Kirllisuuteen perustuva behaviour leaf-applied A plants. phenoxy-herbicides study based literature. 239 Eero Paavilaen: Koetuloksia lannoituksen vaikutuksesta korpikuusikossa. On to respse fertilizer applicati rway Hannu 240 Pentti Hakkila, Kala Markku Mäkelä: spruce growg peat. Kokopuunkäyttö pienpuugelman ratkaisuna. 241 Full-tree utilizati as Victor Eero Ipatiev soluti a to problem Paavilaen: small-sized Lannoituksen trees. vaikutuksen kestoaika vanhassa tupasvillarämeen männikössä. Durati effect fertilizati an old st pe a cuttgrass pe swamp. 242 Pertti Harstela: Työn työntekijän tuotos kuormittumen vyöhykekasausmenetelmää käytettäessä. effect bunchg to zes productivity stra worker cuttg pulpwood. 243 Paavo Valen: Tekomiehen kuormitus fyysen kehittyneissä työvaltaisissa kuitupuun tekomenetelmissä. stra physical logger advanced labour tensive pulpwood preparati methods. 244 Eero Lehten: Kourakuormauksen oppimen. Learng grapple loadg. 245 Pentti Nisula: Kantoloukku. Stump Crusher Hans G. Gustavsen typpimäärästä. Effect nitrogen dosage young Timo Kurkela boreum spruce Yrjö Lagerb.) Occurrence fertilizer saatavan kasvunlisäyksen riippuvuus respse. Nuoren istutuskuusik harvennus puuntuotannollisena gelmana. Yrjö Vuokila: Thng 248 Erkki Lipas: Lannoituksella annetusta plantatis rokorpi: esitymen spruce snow as a problem Kuusen timber producti. (Lophophacidium hyptr lumikaristesienen Suomessa. blight fungus, Lophophacidium byperboreum Lagerb. Fl Pentti Hakkila Pallari Bushharvester. 250 Veijo tavat Bark 251 Veijo Markku Heiskanen Mäkelä: Pallar vesakkoharvesteri. Pentti Rikken: Havusahatukkien kuoren määrä siihen vaikut tekijät. amount Heiskanen: ciferous sawlogs factors affectg Havusahatukke Value calculatis for stwood koskevia it. arvolaskelmia vuosa sawlogs Luettelo tkuu 3. kansisivulla

3 FOLIA FORESTALIA 302 Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helski 1977 Paavo Simola PIENIKOKOISEN LEHTIPUUSTON BIOMASSA biomass small-sized hardwood trees

4 ODC 524:333 ISBN ISSN SIMOLA, P Pienikokoisen lehtipuust biomassa. Summary: biomass small-sized hardwood trees. Folia For. 302: Il 6. Tutkimuksessa selvitellään hieskoivun, harmaalepän haavan maanpäällisen osan määrää koostumusta tarkastelemalla eri kompenttien tuore- kuivapao sekä niiden suhteellista osuutta koko puusta. Aeisto kerätty Pohjois-Karlasta. Koivun tuore- kuivapaot ovat tutkituista puulajeista suurimmat, kuten myös rung suhteellen osuus koko puusta. Tällö myös lepän haavan puupitoisuudet kokopuuhakkeesta jäävät koivun puupitoisuutta alhaisem miksi ovat pienimmät haavalla. biomass distributi above-ground parts birch (Betula pubescens Ehrh.), alder (Alnus cana (L.) Moench) aspen (Populus tremula L.), green dry weights different tree compartments ir proporti out whole tree are determed study. material was collected rth Karelia. Of tree species studied, green dry weights birch are greatest, as is also proporti stem out whole tree. Thus wood ctent alder aspen whole-tree raw material are lower than that birch, wood ctent aspen beg lowest. ISBN ISSN Helski Valti paatuskeskus 2

5 - ALKUSANAT Tutkimus kuuluu Suomen Itsenäisyyden Juh lavuoden 1967 Rahast, SITRAn, lyhytkierto Piren Pellos Osakeyhtiöstä neistoa kerättäessä arvokasta apua. antoivat ai puun kasvatus- käyttöprojekti. Aeisto kerätti kesällä 1974 Kiteeltä Rääkkylästä yhteistyössä Pellos Osakeyhtiön kanssa. Kekirjoitustyön teki rouva Aune Ryt könen. Aeist tilastollisen käsittelyn hoiti metsät.yo. Marjut Raiven. Englan Tutkimuksen kenttätyöt tekivät mat. yo. nkielisen tekst käänsi MMK John De - Pekka Heen sekä ylioppilaat Ta - r o m e. Käsikirjoituksen tarkastivat pressori pio Järven Heikki Laiha Pentti Hakkila, maat.- metsät, tohtorit nen Metsäntutkimuslaitoksesta. Metsänhoita Matti Kärkkäen Pertti H a r s Pertti Lipsanen, metsäteknikko Ahti t e 1 a. Vauhken sekä työnjohta Jorma Kiitän kaikkia tutkimuksessa mukana olleita. Helsgissä tammikuussa 1977 Paavo Simola 3

6 SISÄLLYS Sivu ALKUSANAT 3 1. JOHDANTO 5 2. TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO 6 3. BIOMASSAA KOSKEVAT TULOKSET Runko Oksat Kuori Lehdet Kokopuu Biomassan koostumus TULOSTEN TARKASTELU 14 KIRJALLISUUS 15 SUMMARY 16 4

7 1. JOHDANTO Koska lisuuksia Viime tarve puun maailmassa, selvittelevä vuosa saalta kansavälisen toisaalta biologisen ohjelman (IBP) biomassan puitteissa tutkimus. tuotann voimistunut. aloitettu toi maissa tällö t/ha myös lämpöarvo määrän yksikkönä Biomassan kuiva-aetta tai tai tuore- J/ha joskus (Mitscherlich 1975). viljelyn kokoisen Kokopuuna osat, rung, juuret. kuitenk maanpäällistä biomassaa, jossa va puun eivät juuret ole mukana. metsissä oli vuosa 273 m runkopuuta milj. 3 tollen senttia vuosikir metsien kuoreen 1976). koko puust lehti Tämä 18,9 ym. lä kortusta käytön syistä määrä mikkokohteissa 75 % s e vat 1 m pystymittausta Kokopuun 1974). a puust uu kannalta tule käytön kyseeseen lehtipuust osalta mm. runsaasti Soiden Metsittyneet pellot Pohnmaan laidunmaat. muu lehti- ohella lyhytkiertoviljely, puusta koostumus, Suomen eräs jka päämääränä saatava voisi hieskoivun, korkea kiertoan kuiva-aemäärä htasuhteet eteläosissa lehtipuiden nykyvesakkojen tulevaisuuden vaihtoehto Edullisimman rat sen korjuutekniikka. vesasta lepän, bio hnoit riippuu sen saama koostu oksien hakkeena vaikkapa osuus kun sillo, tunnet mittaukset mutta palkkaus runkopuun määrän mahdollista ohta käyttökohteeseensa koostumus tunnetaan edul va, kussak jos ta Metsämaan ravnetasapaokysymykset kytkeytyvät suureksi osaksi tettavan nen syntyneitten biomassatuotos. kaisevat koivu- jätepuusto. Lutaisesti käytön 2 heikkolaatuen että sisältämä pauksessa. merenrantavyöhykkeen Pohjois-Suomen edellyttää, koostumus esimerkiksi Raaka-ae sen puuvesakot. Työmittauksessa lisimpaan runsaasti Pohjois-Suomessa. mm. joita arvioimen pohlta. Itä-Suomessa. hieskoivikot, lei 1975). puust puutavarasta määräytyy joita erilaisissa Metsänomistan perustana. suoritetaan seuraavat harmaalepikot, maanpäällisen oksien Kokopuuhakkeen tava kohteet: Vaatuottoiset seuraavista muksesta. vuotui (K hanknan ym. käyttäen myös poik massa. vaatuottoisten kuoreen puiden koostumus Kokopuuleimik korvaus kokaiskasvu 3 3 milj. Puun (Hakkila tunnetaan raaka-ae esimerkiksi tuntea tarpeen runkopuuta. metsien puustosta (Hakkila tavaralajimenetelmäl potavarasta. kannalta telun nen par leikkuupuimurityyp saatu kuitenk oleellisesti ha eli 72 kuorellista m 1,1 milj. milj. 3 osuus lähnä Kokopuuhaketuksella keaa tapahtuu Lyhytkiertoviljelyssä 1975). metsiä Lehtipuun jollo korjuu kyseeseen käytön maanpäällisen vesakkoharvesteriratkaisut vaatuottoisia lehtipuuvaltaisia koko puun hakemenetelmällä. tulevat tehokkaan puust talteenotto, osan haiten pro mukaan Vaasa- (Leikola eteläpuolelle Pienikokoisen edellytyksenä Valtakunnan määrästä. venton viidennen maassamme (Metsätilas ln suunnilleen keskittyä 1976). biomassan Suomen vuo (Hakkila 1973). Lyhytkierto Kuopio-Joensuu käsittää joka viheraeen korttavalla puustolla tarkoitetaan kielenkäytössä yleisessä pieni myös biomassa, lehtipuust kaikki kuuluu piiri tulisi lähtökohtana olla 1020 den kiertoaika piset Tutkimuksen puun pel pajun tähtäävän kokopuun käyttöön taas kehitystyön lisääntymismahdol tutkimustyö useissa kaikkialla lisääntynyt raaka-aeen uudistuvien haavan, pop metsästä pois raaka-aeen koostumukseen, Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena selvittää lisen avulla pienikokoisen biomassan voitaisi pienikokoisten raaka-aeen soveltuvat en kaikkea viheraeen osuuteen. määrä selvittää koostumus, korttavissa lehtipuuvaltaisten määrä joiden olevan metsiköiden koostumus. lähnä keskitiheän puustolle MT- lehtipuust maanpääl Tulokset leimik OMT-metsiköillä pien Itä-Suomessa. 5

8 TUTKIMUSMENETELMÄ JA 2. Biomassatutkimuksen osaksi 26 koealalta 10 della. Kultak m kesällä Kiteeltä vällä alueelta, kultak metsäon koealalta kaikki koealaa. Koealat haavat mitatti 10 dm:n otetti aa muut avulla 5 4lo metr väle määritetti koepuuta, siten, että päästä cm:n run latvaan pä. eri rung tavalla siitsivat kaan, siitsi koivua kasvavalla rehe kuivatusaluetta. lepikossa, 2628 siitsivat joka oli kuivahk vaan leppää, ei eritelty käsitelti se 333 koivua kasvupaikkojen Se mu käsitti haapaa. Aeisto, josta käsitti va Taulukossa haapaa. viet haapaa. kokaisuutena. kuivapaot mitatti, leppää loivasti rehevällä, kasvoi OMT-rteellä, jossa myös 42 oli varressa. Tutkimusaeistoa tarkkuu g:n tarkkuudella. pituisia kiekko cm3l kiekko 1824 onvarsialueella, joka Koealat Jokai kantoläpimitaltaan otetti satunnaisesti 3 kiekkojen eri suuruista :n pituudet tyvestä g 2 25 punnitti sahatti ensimmäen Koe kerätti pääasiassa Koeala koivut, lepät mm:n Puitten joista aikana yhdeksältä otetti satunnaisesti yli aeisto välisenä Rääkkylästä. Koepuut selta AINEISTO 45 1 koivua, esitetty koepuiden läpimittakauma. osien kuivapaot. Oksista otetti päästä tyvestä oksan kärkeä tuorea Koealat tean I3 metsäon aa jälkeen kohti otetti siitsivat Alue cm:n väle punnitti kosteusnäytteeksi. leppäalueella, joka vieressä. 5 cm:n lehdet Näytepuiden lehdistä osa vastaavasti kosteusnäytteitä sen oli ositta Taulukko 1. Koepuiden läpimittakauma Table 1. Diameter-classes trees. oli kos OMT- MT-metsikköä. Koealat 46 joka oli selle pellolle. koivuvaltaisessa siitsivat lutaisesti syntynyt Maaperä oli metsikössä, viljelemättömälle, ositta kivi kui turpeen vahko. Koealat tyneellä 7B kasvava Leppä haapaa vieressä oli kasvavalla kuiva, metsit havupuita kangas. Koealat jossa siitsivat pellolla, jka oli 912 palj oli istutettu 2 olivat vesasta hakattu vuotta Koealat OMT-metsikössä, ylitiheää leppää. 35 sitten 1314 rehevässä syntynyttä vuotta sitten. Alueelle oli kuusentaimia. siitsivat vanhaa leppää kasvavalla OMT-alueella. Koealat teellä olivat 1517 kasvavassa kulottuneella kuivalla r haapametsikössä. 3. BIOMASSAA 31. KOSKEVAT Runko TULOKSET Rung koivulla Pienikokoisten temen telmällä jen tarpeen saatavan laskemiseksi. tärkeää puiden runkojen pa tavaralaji- puust esimerkiksi kuivapao tuntemen kuljetuskustannusten taksaperusteiden kannalta. 6 tai rankamene tuore- Tuorepaojen tun tuore- pien esitetty koivun, lepän kuivapaot, jotka yhtälöih. Rung tuorepaosta sekä kuivapao haavalla. haavan perustuvat suur I3 runkojen tuore esitettyih keskimääräen kosteus laskien koivulla 45,0, haavalla 47,2 %. Kuvissa lepällä oli 53,8

9 Birch Height, * Green ' ' Dry 0.. 0, ,038 Yhtälö Equati 10q.r2 K; VrY r 0, (Dj 8) 3 ' 090 -h 99 1,01 L; Y f 0, ) (Dj ,331 -h 98 0,47 H; V r 0, (Dj 8) h 0 ' ,34 K; V R 0,5657-0, (13,4 -Dj 3 ) 2 ' 4 0,053 L; Y r 0,4694-0, (11,7-Dj 3 ) 2' 4 H; Y r 0,5344-0, (11,9 -Dj 3 ) 2 ' 4 V r Rung tuorepao, kg weight stem, kg Yj Rung kuivapao/tuorepao weight stem/green weight stem Dj 3 Dj 3, mm Dbh, mm h Pituus, dm dm K Koivu L Leppä Alder H Haapa As pen Kuva 1. Koivun rung tuore (1)- kuivapao (2). Fig. 1. Green (1) dry (2) weight birch stem. Kuva 2. Lepän rung tuore (1)- kuivapao (2). Fig. 2. Green (1) dry (2) weight alder stem. 7

10 32. Oksat Oksien pa tuntemen tarpeen koko lisäraaka-aeen puumenetelmällä saatavan mää rän määrittämistä varten. Oksien osuus myös tunnettava työmittauksessa etenk sillo, kun mittaukset suoritetaan hakkeena. Oksien tuorepaot ovat suurimmat haavalla. Koivun lepän oksien tuorepaot ovat jok seenk yhtä suuret pienemmillä puilla, mutta lepän oksien tuorepaot kasvoivat 8 cm:n lähtien koivun tuore rnankorkeusläpimitasta pao suuremmiksi. Koivun, lepän haavan lehdellisten oksien tuorepaot esitetty ku vassa 4. Lehdettömienoksien keskimääräiset kosteus prosentit olivat koivulla 48,9, lepällä 57,5 haavalla 45,0. Lehdellisten oksien vastaavat kosteusprosentit olivat 49,7, 58,1 46,3. Koi vun lepän kosteusprosentit olivat lehdettö millä oksilla rung kosteusprosenttia suurem mat haavan pienemmät. Kuva 3. Haavan rung tuore (1)- kuivapao (2). Fig. 3. Green (1) dry (2) weight aspen. Kuva 4. Koivun, lepän haavan lehdellisten oksien tuorepaot. Fig. 4. Green weight birch, alder aspen branches with leaves. 8

11 Birch Aider * Green Yhtälöt Equati 100-R 2 s, kg X; Y Q , (Dj 3 +ll) ,28 L; Y Q 0, , D ,35 2 H; Y 0,1457+0, D q ,62 Yq Oksien tuorepao, kg weight branches, kg y mm Dbh, mm K Koivu L Leppä H Haapa Aspen 33. Kuori Kuoren määrän tuntemen tarpeen, kos ka säätelee osaltaan puulajien hta sen osuus suhdetta. Kuori vaikeuttaa massan valmistusta saattaa heikentää kokopuuhakkeesta valmis tetun tuotteen laatua. Myös levyteollisuudessa kuoren vaikutus huomioitava. Kokopuun kuoriosuus oli suur haavalla pien koivulla. Koivun, lepän haavan kuoriosuudet kokopuulla esitetty kuvassa 5 rungolla kuvassa 6. Määrät esitetty kuivapaoprosenttea. 34. Lehdet Kuoriosuudet mitattu yleensä va runko puusta. Kokopuiden kuoriosuudet ovat suurem mat oksien määrästä puun koosta riippuen. Mitä pienemmästä oksaisemmasta puusta kysymys, sitä suurempi kuoren osuus. kuoriosuus oli Runkopuun suur haavalla. Koivun kuoriosuus oli rung pienillä puilla alhaisempi ku mutta no 7 cm:n lepällä, rnankorkeusläpimittaa paksummilla koivuilla rung kuoriosuus kasvoi lepän kuoriosuutta suuremmaksi. Lehtien määrän tuntemen ei aa ole ni merkityksellistä ku puun muiden osasten tuntemen, koska lehdet use pyritään pois tamaan jo haketusvaihetta. Tähän ennen olemassa kaksi vaihtoehtoa: puut joko hakete taan lehdettömänä aikana tai puut kaadetaan rasi (Hakkila, Kala Mäkelä 1975; Simola Mäkelä 1976). Lehtien poistamen vista syistä: tärkeää muun muassa seuraa Kuva 5. Koivun, lepän haavan kuoriosuudet koko puulla. Fig. 5. Percentage bark out whole tree for birch, alder aspen. Kuva 6. Koivun, lepän haavan kuori rung osuudet. Fig. 6. Percentage bark out stem for birch, alder aspen. 9

12 Viheraeet Lehdet Lehdet Viherae Viheraeesta rastotiaika jää tällö lyhyeksi (G i s 1 e - Kuva 7. Koivun, lepän haavan lehtiosuudet koko puusta. Fig. 7. Percentage leaves out whole tree for birch alder, aspen. jäävät tällö metsään, jollo ne eivät aiheuta ravnetappioita metsä maassa (Mälkönen 1974). nopeuttavat hakkeen pilaantu mista, jka seurauksena massan sivu tuotteiden saanto pienenee. Hakkeen va rud 1974). nostavat hakkeen kuljetuskustan nuksia. aiheuttaa massa- levyteolli suudessa prosessiteknisiä vaikeuksia. Kuva 8. Koivun maanpäällisen osan tuore (1)- kuivapao (2) lehdellisenä. Fig. 8. Green (1) dry (2) weight above ground part birch cludg leaves. saatu lyhytkuituen massa laadullisesti huoa (Hakkila 1976). Teollisuudessa nykyis kinostuttu myös lehtien hyväksikäytöstä. Näitä alo ovat etenk kemiallen rehuteollisuus (K e a y s Bart 1975). Lehtien osuudet laskettu kuivapao prosenttea koko puun kuivapaosta. Pieni kokoisten puiden lehtiosuudet ovat suurimmat lepällä haavalla. Lehtien kosteusprosentit olivat koivulla 69,5, lepällä 69,8 haavalla 67,0. Kuvassa 7 esitetty lehtimäärien muut tumen rnankorkeusläpimitan funktia koi vulla, lepällä haavalla. 35. Kokopuu Kokopuuraaka-aeen tuorepa tuntemi nen tarpeen etenk korjuuteknisten syiden vuoksi taksaperusteiden määrittämistä varten. Tällö ei korjuun kuljetuksen kannalta ole usekaan oleellista, miten tuorepao kaan tuu puun eri osien kesken. Käyttäjää sen sian kinostaa myös puun eri kompenttien suhteelliset osuudet kuivapaosta. Kuva 9. Lepän maanpäällisen osan tuore (1)- kui vapao (2) lehdellisenä. Fig. 9. Green (.1) dry (2) weight above ground part alder cludg leaves. 10

13 joilla Puissa, koivulla mitta, vuoksi suurempi haavalla. jokseenk mutta yhtä Koivun, ovat pienimmillä suuret kasvavat lepän tuorepaot 7 lähtien haavan kanssa. haavan lepän hyv ovat cm;n tuore kuivapaot Haavan ero tuorepaojen pienillä ovat jk läpimittaluo keskimääräiset kos puun olivat koivulla 46,6, teusprosentit puilla suuremmat, verran suuremmissa pienenee kissa. Lehdellisen koko suh kuivapaojen yhdenmukaiset kuivapao mutta lepällä tuorepaot suuremmiksi. pao lepän ku tuorepao rnankorkeusläpimitasta teet puuaeen tiheyden Viimeksimaittujen keskenään puilla, rnankorkeusläpi sama korkean harmaalepällä 55,2 haavalla 47,9. koostumus 36. Biomassan Kokopuuraaka-aeella tupuuhun sisältää runsaasti nuorpuuta, puuaeen 10. Kuva Haavan maanpäällisen 10. Green (1) (1)- tuore lyhyet tiheys dry (2) weight vakavamman above koostumus, Kuvissa haavan Blo lehdellisenä Mäkelä mitan (vrt. koivun, tuore- Ribe rajoittuu lepän kuivapaot Kala 1973, esitetty Simola rnankorkeusläpi kuvien osoittami r Rung puuaeen rajoittaa oksien osuus 4 cm:n korjuutyön 75 koostumus tämän korke osuus lepällä tämän biomassan kesken pien. kau esitetty kuvissa vuoksi koivulla. kokopuumenetelmällä esimerkiksi 79, biomassan 1113, puupitoisuus kissa lehtipuust rung kortaan nankorkeusläpimittaluokki. Yhtälö kuvissa funktia. Yhtälöiden pituuden puun sovellutusalue osan Hakkila, 1975; Paot 1975). esitetty maanpäällisen toistaiseksi ko käyttöä. Pienikokoisen tumen ovat vaihteleva poikkeuksellen joka raaka-aeen kuidut Huomattavasti muodostaa kuitenk tekijän kopuuhakkeen leaves. ground part aspen cludg jne. Se seurauksena jka alhaen, solut ohutseäiset lehdellisenä. kuivapao (2) Fig. osan kui perteiseen erikoispiirteitä. useita verrattuna Mikäli myös Haavalla puusto kesäaikana, rnankorkeusläpimittaluo alkaessa lähtökohtana koivulla haavalla 65 prosent puu- Equati R K; Y L; Y H; Y 0, T (Dj 3 -h ' ' +B) , T 0, T h K L H. 3 Dj'^ Koko puun (Dj 06 h ' Koivu Leppä Haapa dm + tuorepao, kg Height, + (Dj 3 +li) 0, , ' s, kg 892 -Dj 99 1, , , Rnankorkeusläpimitta, Pituus, +0, h ' 331 ' +8) , , Green mm weight Dbh, Dj whole 3 tree, kg mm dm Birch Alder Aspen 11

14 Kuva 11. Koivun biomassan kautumen rung oksien kesken. Fig. 11. Distributi biomass between stem branches birch. Kuva 12. Lepän biomassan kautumen rung oksien kesken. Fig. 12. Distributi biomass between stem branches alder. Kuva 13. Haavan biomassan kautumen oksien rung kesken. Fig. 13. Distributi biomass between stem branches aspen. 12

15 Kuva 14. Koivun biomassan koostumus. Fig. 14. Distributi bio mass birch. Kuva 15. biomassan koostumus. Lepän Fig. 15. Distributi biomass alder. pitoisuus. 12 cm:n rnankorkeusläpimittaluo kissa ovat vastaavat puupitoisuudet jo 85, prosenttia. Mutta huomioitava, että korjuun eri vaiheissa puupitoisuus kasvaa oksien viheraeen varistessa että valtaosa hake tuksesta tapahtuu lehdettömänä aikana. Myös hakkureiden syöttölaitteistot riipivät osan ok sista kuoresta maahan. Kuva 16. Haavan biomassan koostumus. Fig. 16. Distributi biomass aspen. 13

16 Rung Rnankorkeusläpimitaltaan 4. TULOSTEN TARKASTELU Koska aeisto kerätty va Pohjois-Kar lasta eikä ole edustava näyte, tuloksia sovellettaessa noudatettava varovaisuutta. Tutkimuksen.perusteella voidaan osoittaa seuraavia säännönmukaisuuksia. rnankorkeusläpimittaluokissa korjuutyön al kaessa lähtökohtana koivulla 79, lepällä 75 haavalla 65 prosent puupitoisuus. 12 cm:n rnankorkeusläpimittaluokissa ovat vastaavat puupitoisuudet jo 85, prosenttia. suhteellen osuus puun bio massasta kasvaa puun ko mukana. Ko kopuuhakkeen puupitoisuus kasvaa vas taavasti. Rung koko osuus puusta Puupitoisuus hakkeessa kasvaa, mikäli puut kortaan lehdettömänä. Korjuun eri vaiheissa puupitoisuus kasvaa oksien viheraeiden varistessa. Myös hak suur koivulla pien haavalla. Tämän kureiden syöttölaitteistot riipivät osan oksista vuoksi myös koivuhakkeen puupitoisuus korke. samanpaksui silla puilla biomassan tuore- kuivapai not ovat selvästi suurimmat koivulla joh tuen sen puuaeen korkeasta tiheydestä. kuoresta maahan. Pienpuust kokopuunkorjuussa tässä vaiheessa päädytty käytännössä kustannusnäkö kohtien sekä raaka-aesaann kompromissa yleensä 4 cm:n vähimmäisläpimittaan. Mikäli tulevaisuudessa otetaan talteen vieläk pienem Kokopuun haavalla. kuoriosuus selvästi suur pää puustoa esimerkiksi vesakkoharvesterimene telmällä, kokopuuhakkeen puupitoisuus tulee Mikäli lehtipuusto kortaan kokopuumene siltä os jäämään nykyistä alhaisemmaksi. telmällä kesäaikana, esimerkiksi 4 cm:n 14

17 KIRJALLISUUS GISLERUD, O Heltreutnyttelse V. rske Metsätilastollen vuosikir Yearbook forest Institutt for Skogforskng. Skogsteknologisk av delg. Rapport 5/74: 129. HAKKILA, P Lyhytkiertometsätalous an kohtaen tutkimuskohde. Metsä Puu (11): Kokopuuhakkeen lajittelu. Sitran lyhyt kiertopuun kasvatus- käyttöprojekti liittyvä matkakertomus. 39 s. Helski. SITRA. statistics Folia For. 255: MITSCHERLICH, G Wald, Wachstum und Umwelt; 3 B: Boden, Luft und Produkti, s Frankfurt. J.D.Sauerländer's Verlag. MÄLKÖNEN, E Annual primary producti nutrient cycle some Scots pe sts. Seloste: Vuotuen primäärituotos ravteiden KALAJA, H. & MÄKELÄ, M Koko puun käyttq pienpuugelman ratkaisuna. Sum kiertokulku männikössä. Commun. Inst. For. Fenn. 84 (5): I7o. mary: Full-tree utilizati as a soluti to RIBE, J Puckerbrush weight tables. Life problem small-sized trees. Folia For. 240:173. sciences agriculture experiment stati. Uni KEAYS, J.L. & BARTON, G.M Recent ad versity Mae. Oro. Misc. rep. 152: 192. cances foliage utilizati. Canad. For. Ser. Inf. SIMOLA, P Ganzbaumnutzung y Alnus Rep. VP-x cana. Institut fiir Forstbenutzung und Forstl. KUUSELA, K Kokopuurunka ensisiisesti korttavissa olevan puust määrä siti. Mistettu lehdistötiedote. LEIKOLA, M Näkökohtia lyhytkiertoviljelmiä Arbeitswissenschaft der Universität Freiburg. Dip lomarbeit: 134. & MÄKELÄ, M Rasikaato kokopuiden korjuussa. Summary: Leaf-seasg method -kokeita perustettaessa. Metsäntutkimuslaitos. Metsänviljelyn koeaseman tiedanto 15: Il 6. whole tree loggg. Folia For. 273:

18 estimati ly it SUMMARY study is part producti utilizati short-rotati wood project founded by Fnish Natial Fund for Research Development (SITRA). material has been collected from sts growg OMT MT sites rth Karelia. green dry weights different above-ground compents birch ( Betula pubescens Ehrh.), grey alder ( Alrtus cana (L.) Moench) aspen (Populus tremula L.), as well as ir relative proportis, was aspen stems are presented Figs. I3, green weights branches with leaves Fig. 4, proporti bark out whole tree stem Figs. 5 6, proporti leaves Fig. 7. green dry weights above ground tree are presented Figs. Blo. distributi biomass between stem branches is presented Figs. 1113, composi ti biomass Figs examed this study. As trees grow, proporti stem out In whole-tree chippg, amount distribu ti biomass must be known because total biomass creases. wood ctent whole-tree cuttg creases correspdgly. biomass stg stock proporti branches out total biomass implies a knowledge biomass trees grown densely stocked sts is smaller branches, compositi whole-tree chips is a basis for ratg; proporti branches is required than that for trees under-stocked sts. proporti leaves similarly decreases with age. biomass leaves is usually greater shaded calculatg wage rates; although wood is measured as chips, wages are based amount stem wood; trees than unshaded es. Of tree species studied, green dry weights birch are greatest, as is relative n is it possible to direct raw proporti stem out whole tree. wood to most suitable place use; Thus wood ctent alder aspen whole is necessary if nutrient balance tree cuttgs are lower than that birch, wood soil is to be mataed. ctent for aspen beg lowest. green dry weights birch, alder 16

19 (Betula Populus study. Sum ary: compartens ( birch aspen Il 6. biomas a. 302: parts lehtipu st above-ground For. Folia tre s. Moench) are birch detrmed difer nt weights are dry (L.) tree Karelia. rth alder 524: ODC ISBN ISSN smal-sized biomas L.) SIMOLA, biomas pubescens tremula birch aspen Il6. parts 302: lehtipu st above-ground Folia trees. ir material studied, lowest. prop rti species also tree Of birch weights biomas dry Karelia. 524: ODC ISBN ISSN whole 25, Kaup ak tu rth green out green Ehrh.), prop rti colected was studied, L.), lowest. ir material Of weights are dry (L.) tree cana weights whole out Karelia. rth colected Ehrh.), prop rti L.), biomas was ( birch Il 6. parts Folia tre s. aspen compartens ir material ctent 10. greatest, wood Author's Ka ni 524: ODC ISBN ISSN studied, lowest. prop rti species also tree smal-sized are birch detrmed weights (L.) tree cana weights whole as biomas Karelia. rth out green colected Ehrh.), prop rti was L.), SIMOLA, biomas pubescens tremula ctent ad res : 10. greatest, wood Author's Ka ni SF-8710 tree. whole 25, Kaup ak tu stem green studied, prop rti ir material lowest. species also aspen is tree Of as pirmetsälauknt, is P. Kau n out dry dry aspen are tree pirmetsälauknt, is alder ad res : green ( Kaup ak tu stem Of Moench) difer nt Pienko isen hardwod distrbui Alnus aspen Kau n is Betula Populus study. lehtipu st above-ground 25, out green SIMOLA, biomas pubescens tremula biomas a. pirmetsälauknt, whole P. Sum ary: is as detrmed difer nt For. is tree Moench) distrbui alder birch tree SF-8710 tree. (Alnus dry 302: species also smal-sized are ( stem aspen prop rti SF-8710 tree. SIMOLA, biomas pubescens tremula 10. greatest, wood Author's Ka ni P. ctent ad res : out Pienko isen hardwod as compartens dry are cana weights whole trees. Kau n aspen is are detrmed pirmetsälauknt, tree parts Folia is (L.) tree alder ODC ISBN ISSN Pienko isen hardwod distrbui (Alnus smal-sized compartens Moench) difer nt For colected Betula (Popul s study. Sum ary: biomas a., ( green biomas a. 302: lehtipust above-ground stem Ehrh.), prop rti was P. 524:3 3 out Il6. For. green ( birch out cana weights whole dry Kaup ak tu Pienko isen hardwod distrbui Alnus Sum ary: 25, whole Betula (Popul s study. ( tree SF-8710 tree. ctent Kau n ad res : 10. greatest, wood Authors Ka ni

20

21 Raulo Jyrki Eo Mälkönen: Koivun lutaen uudistumen muokatulla kangas maalla. Natural regenerati birch (Betula Ehrh. verrucosa. B. pubescens EhrhJ tilled meral soil. 253 S.-E. Appelroth: Work Study 254 Matti Kärkkäen: A Lamu-kylvökeesta. Työntutkimus Lamu Seedg ctrol method for Yearbook forest statistics kön Hakkila, Hannu Kala Pirkko Veilg: Mänty wood basic 258 Pentti Nisula: A sprkler Costs Bobcat M-721 kaatokasauske männi plastic a spruce vaihtelusta. provenances. greenhouse. kulut vuosa timber producti Fl Työn tuotos työntekijän kuormittumen tehtäessä kuitupuuta liuku varten. Work output worker's stra cuttg Lehten: Pienpuun kaato Fellg an Muovihueen sadetuske. for Pertti Harstela: Eero thng Scots pe. density variati pe puomikuormausta 261 logs. kuusiprovenienssien puuaeen tiheyden 259 Matti Uusitalo: Puun kasvatuksen 260 Schildt: Yrjö seurantajärjestelmä. spruce ensiharvennuksessa. Bobcat M-721 feller-buncher early 257 pe measurement Metsätilastollen vuosikir Pentti Mache. Havutukkien kitomittausmenetelmän small-size with trees for slide-boom pulpwood moottori- raivaussahoih perustuvilla devices fellg based cha loadg. laitteilla. saw clearg saw. 262 Olli Saikku Pentti Rikken: Bark 263 kuoren määrä siihen vaikuttavat Kuitupuun pulpwood factors amount Reo Saarnio: Viljeltyjen visakoivikoiden laatu quality sts Sok.) 264 Yrjö Vuokila: Yield from 265 Olavi cultivated kehitys Etelä-Suomessa. (Betula curly-birch carelica f. verrucosa sourn Fl. Ensiharvennuskertymä. first thng. Kallistusilmiö istutusmänniköissä; tiedustelun tuloksia. Huuri: Tiltg planted pes; 266 Proposed development tekijät. affectg it. breedg tree results. survey programme Fl Abbreviati report issued by Tree Breedg Committee (Committee Report 1975:25). 267 Jari Parviaen: Kirllisuuteen Root prung 268 Taimien juurten perustuva nursery Jari Parviaen: Männyn Initial development eri root Jaakko Virtanen: Metsänomista role Pertti Forest forest owners stock for Scots pe. Fl. sector tienrakennuttana. loggg roads Metsätalouden labour supply fertilizati Paavo Simola työvoiman Fl cstructi. tarjta Suomessa forecast a to Kullervo shallow-peated Carex globularis pe Markku Mäkelä: Leaf-seasg method 274 literature ennuste years Eero Paavilaen: Typpilannoitus ohutturpeisilla piensararämeillä. Nitrogen 273 yhteydessä vuosille 272 forest Elovirta: various types nursery alueellen merkitys Suomessa A study based systems Metsäsektor plantg. at Heikki Regial importance istutuksen taimilajien juurist alkukehitys. 269 Seppälä: leikkaamen kasvatuksen tarkastelu. Kuusela Rasikaato kokopuiden whole-tree loggg. Sakari Salmen: Pohjois-Karlan Etelä-Pohnmaan, Vaasan Keski-Pohnmaan Pohnmaan Forest vuna resources swamps. korjuussa. vuna metsävarat vuosa 1974 sekä Kauun , Pohjois Forestry Board Districts Pohnmaa, Vaasa Keski-Pohnmaa Pohjois-Karla 1974, Kauu , Etelä- Pohjois-Pohnmaa L. Runeberg: Driftsresultat ngsskogar ären busess frän Skogsforskngsstitutets företagsekomiska forsk ecomics result from Forest Research Institute's research forests Pentti lisalo, Jukka Sorsa Paavo Tiihen: Suomen metsien rakenteen seuranta menetelmä. Ee 277 methode zur laufenden total Wood csumpti, 278 Heikki 279 t)berpriifung Terho Huttunen: Suomen puunkäyttö, Jyrki Jusl: need dra der Struktur der Wälder Fnls. poistuma metsätase vuosa forest balance Fl, Metsäalan toimihenkilöiden täydennyskoulutustarve. for future Raulo Erkki Prelimary results educati forestry. Lähde: Ennakkotuloksia rauduskoivun sowg experiments with kylvökokeista Betula pendula Roth Lapissa. Fnish Lap l. Luettelo tkuu 4. kansisivulla

22 Veijo Heiskanen: Havusahatukkien kuorelliset keskusmuotoluvut. Middle form factors 281 pe Vuokila: Karsimisen Yrjö Effect prung green Yrjö Vuokila: Pystypuun 283 Leevi Pajunen: borg stg Forest 284 worker's Paavo trees Timo Juuten, source defects costs Kurkela sekä (L.) viridis a as pe birch. vikojen aiheuttana. työvälekustannukset equipment lehtipuun vioittana Cicadella kairaus Metsur männyn koivun terveystilaan. health 282 sawlogs. spruce vaikutus Sakari Lil: Cicadella Ruohokaskas, viridis (L.), vioitusten sienisaastunta. as wounder a hardwood saplgs fecti wounds by pathogenic fungi. 285 Timo A 286 Matti 287 two-step forest ventory Kärkkäen: Volume Kaksivaiheisen metsän venton koe Lounais-Suomessa. Nyrhen: test measurement 288 Veijo Heiskanen Juhani Salmi: Koivutukkien latvamuotoluvut Matti Leikola: Soil 289 unit volumes birch cditis plastic differences between Stumpage price Tarkistetut rrn 291 Uusitalo, Matti: Puun kasvatuksen nursery. kantohtaerot. Sourn Fl. yksikkökuutioluvut. sawlogs. spruce kulut avomaalla. open havusahatukkien kuorelliset checked unit volumes for pe greenhouse Etelä-Suomen väliset Lehikoen, Tapio: Pohjois- yksikkökuutiot. logs. Taimitarhamaan lämpöolot muovihueessa temperature 290 Heiskanen, Veijo: 1977 tilavuusmittauksia. koivukuitupuun birch pulpwood rrn Fl. Top form factors South-West Fl. Pohjoissuomalaisen vuosa Costs timber producti Fl Hakkila, Pentti: Stumpwood 293 Puu Lehten, Ir: Wood as a 294 Harstela, tuotos Kantopuu metsäteollisuuden raaka-aeena. dustrial as material. raw polttoaeena. Kirllisuuteen fuel. A study based Pertti Leo: Tervo, & perustuva tarkastelu. literature. taimik Männyn riukuasteen metsikön korjuun ergomia. Work output ergomical aspects harvestg saplg pole-stage sts (Scots pe). 295 Metsätilastollen vuosikir Yearbook Forest Statistics 296 Heiskanen, Veijo: Etelä-Suomen differences Quality 297 Eero Paavilaen, Pohjois-Suomen timber between Virtanen, & puutavaran laatuerot. Sourn rrn Fl. Metsänlannoituksen Jaakko: vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä. Effect spreadg method 298 Vuokila, Selective 301 forest fertilizati results. as a 13 Blöcher fur kohdasta 13 Kiefern13 cm tukkipuutaulukot. 15 tekijänä. yield. Tukkien mimiläpimittaluokka cm. Fichtenblochholz. und und growth fur Fichte 13 und 15 Mdestdurchmesserklassen der cm. Hyvän kasvupaikan haavikoiden kasvukyvystä. growth capacity Eero: 300 Paavilaen, Effect fiir Kiefer 299 Vuokila, Yrjö: On kuusella cm vaikuttavana puuntuotanto factor Tiihen, Paavo: Männyn kuusen Massentafeln from above thng männyllä Harstaharvennus Yrjö: aspen sts good sites. lannoitteiden vaikutuksen Helppoliukoisten riippuvuus levitysan turvemaalla. applicati time growth to respse easily dissolvg fertilizers peatls. Tiihen, Paavo: Männyn kuusen 301 männyllä 13 kuusella cm Massentafeln fiir Kiefern- Blöcher fiir Kiefer und Tukkien mimiläpimittaluokka Fichtenblochholz. und fiir Fichte 13 und Mdestdurchmesserklassen der 15 cm. Simola, Paavo: Pienikokoisen lehtipuust biomassa. 303 cm tukkipuutaulukot. cm. biomass small-sized hardwood Vuokila, Yrjö: Talvikki tyyp trees. puuntuotannollen asema metsätyyppijärjestelmässä. Positi Pyrola type forest site type system Cer. 304 Puro, Tia: Operaatio metsänlannoitus 11. Tuloksia uustalannoituksesta. 305 Results secd fertilizati with nitrogen. Virtanen, Jaakko & Ylen, Mikko: Ojitusalueiden lentolannoitus. Aerial spreadg fertilizers 306 Astorga Step S., Luis Myynti peatls. Effectuatg possibilities waste wood utilizati Fl. 1. Jätepuun käytön p. E.: Available for sale at: tehostamismahdollisuudet Suomessa. Osa 1. Valti paatuskeskus, Annankatu 44, Helski 10, Merktä OD C /VAPK tarkoittaa metsäkirllisuuden kansavälistä Oxford-luokitusjärjestelmää ISBN ISSN