Työvaikeustekijöiden vaikutus palstalla toimivien monitoimikoneiden tuotokseen

34 Työvaikeustekijöiden vaikutus pastaa toimivien monitoimikoneiden tuotokseen EFFECT OF WORK DIFFICULTY FACTORS ON THE OUTPUT OF MULTIPURPOSE MACH INES OPERATING IN THE CUTTING AREA ANTTI MYLLYNIEMI HELSINKI977

Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 34 M E T S Ä T E H Suomen Metsäteoisuuden Keskusiitto ry:n metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Centra Association of Finnish Forest Industries TYÖVAIKEUSTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PALSTALLA TOIMIVIEN MONITOIMIKONEIDEN TUOTOKSEEN Effect of Work Difficuty Factors on the Output of 4Utipurpose Machines Operating in the Cutting Area Antti Myyniemi METSÄTEHO, Opastinsita 8 B, HELSINKI

Kauppakirjapaino Oy, Hesinki 977 ISBN 967333

SISÄLLYS Contents TIIVISTELMÄ JOHDANTO... TUTKIMUSMENETELMÄ................... Tutkimuskohteet, suoritustapa ja aineiston keruu. Aineiston käsittey Sivu Page 3 TUTKIMUSAINEISTO 6 3. Konetyypit 6 3. Aineiston määrä ja aatu... 6 4 TUTKIMUSTULOKSET................................. 8 4. Yeistä............................................ 8 4. Konemerkkikohtaiset tuokset...... 8 4.. Kockums KS 8778 ATK prosessorin osaajat ja tehotuntituotos... 8 4.. Lokomo Ösa 7 prosessorin osaajat ja tehotunti tuotos..................... 9 4..3 Vovo BM 98 Tvigg prosessorin osaajat ja tehotuntituotos... 4..4 Vametprosessorin osaajat ja tehotuntituotos 3 4. 3 Keskeytykset............................ 4 4.4 Työjäki........................................... 4 4. Käyttötunti tuotos...................... 4 TULOSTEN TARKASTELU............................ 6 KIRJALLISUUTTA R e f e r en c e s.......... 7 S u m m a r y in Engish. 8 4 6 3

TIIVISTELM)[ Tutkimus sezvit~ ~hin~ maksuperusteita varten. ozosuhteiden vaikutusta pazstazza ty~skentezevien prosessoreiden tuotokseen. tuotos nousee sezv~ti v~hemm~ kuin jatkuvatoimisten prosessoreiden. Tutkimusaineisto käsit~ nezj~ konemazzia, eri konetta, ja k~sitezty~ pazstaa ja se ker~ttiin vuoden 976 aikana. Maasto vaikuttaa prosessoreiden siirtymisnopeuteen. Esimerkiksi Lokomo J ~sa 7 tjrosessorin tuotos....4 m :n puita käsitez~ess~ (Zeimikon tiheys runkoa/ ha) on ozzut maastotuokassa.3.. 4.8% pienempi kuin maastotuokassa. yhteens~ Tehoajan osuus ozi keskim~n 9 % käyt~ ajasta ja azze min:n keskeytysten osuus 9 % käyt~ajasta. KOckums KS 8778 ATK ja Lokomo ~sa 7 tjrosessorin käyt~tuntituof?kset ovat ozzeet yh~ suuret (noin 3 m ), kun Zeimikon ti~eys on runkoa/ha ja rungon koko.3 m T~tä pienempi~ puita käsiteztäess~ Lokomo ~sa 7 tjrosessorin tuotos on ouut hieman suurempi ja isorrrpia puita käsitez~ess~ taas pienempi kuin KockumsP3osessorin tuotos. ~itezt~ess~. 3 m :n puita VoZvo BM 98 Tvigg tjrosessorin tuotos ou 4 % ja VaZmettJrosessorin tuotos 4 % pienempi kuin isojen prosessoreiden tuotos. Kaikkia prosessoreita koskevia yzeisi~ ty~ ovat rungon koko, Zeimikon tiheys, maasto ja puuzaji. vaikeustekij~itä ~iteztyjen puiden Zukum~~ käyt~tun nissa ei pazjonkaan pienene rungon koon kasvaessa. T~stä syystä rungon koko vaikuttaa tuotokseen erit~in pazjon. Kun rungon koko kasvaa, isojen prosessoreiden käyt~tuntituotos nousee eniten. VaZmetprosessorin tuotos nousee suhteetziaesti enemm~ kuin TviggtJrosessorin. Leimikon tiheyden kasvaessa sykeperiaatteen mukaan toimivan VaZmettJrosessorin suhteezzinen 4 SeZvin puuzajeittainen tuotosero syntyy havu ja Zehtipuun v~zizze. RungonmuodoZtaan mutkaiset ja j~e~oksaiset Zehtipuut azentavat tuotosta. Kaikkien koneiden ZehtipuunkäsitteZyaika kasvaa jyrkäst~, kun rungon koko on suurempi kuin. m. Ty~eneteZmis~ on saatu vertaizuaineistoa vain yhdes~ konemerkistä, TviggtJrosessorista. Tuotos on 3oZZut 3 4~etrisen teossa...4 m :n puita käsiteztäess~ 6. 6. 7.% pienempi kuin noin ~etrisen teossa. Tutkimuksen keskim~~siin tuotoksiin ja hezmikuun 977 kustannustason tuntikustannuksiin perustuen Kockumsprosessorin yksi~kustannukset ovat azhaisimmat. Hiennn korkea:rmran hankintahinnan vuoksi Lokomo ~sa tjrosessorin yksi~kustan nukset nousevat Kockumsprosessorin yksik~kustannuksia suuremmiksi. Tviggprosessorin suuremmasta tuotoksesta huo Umatta sen yksikk~kustannukset ovat suuremmat kuin VaZmettJrosessorin. Tttm~ aiheuttaa koneiden hankintahintojen suuri ero. Isojen prosessoreiden tazoudezzieuutta parantaa vie~ niiden suorittannn kasauk.s en parempi ty~j~zki, mikä azentaa kuormajuonnon kustannuksia.

JOHDANTO Metsäteoisuuden ja metsähaituksen suorittamista hakkuista tehtiin vuonna 976 noin 6 %monitoimikoneia. Nykyisin monitoimikoneiden käyttö keskittyy ensisijaisesti järeäpuustoisie uudistushakkuueimikoie. Leimikoiden oosuhdetekijät vaikuttavat huomattavasti monitoimikoneiden tuotokseen ja käytön taoudeisuuteen. Tämä tutkimus sevittää ähinnä maksuperusteita varten oosuhteiden vaikutusta monitoimikoneiden tuotokseen. Tutkimus rajattiin koskemaan vain pastaa työskenteeviä prosessoreita. Koneet käyttivät puuta puue menetemää, jooin puu oi kaadettu ihmistyönä moottorisahaa. Tästä menetemästä poiketen yksi iso prosessori käsittei puita kaatokasauskoneen jäjitä pastaa. Tutkimussuunniteman ovat aatineet metsänhoitajat Mikko Kahaa ja Martti Tynkkynen. Tynkkynen on osaistunut aineiston keruun akuvaiheisiin ja Kahaa asiantuntijana tutkimuksen suorittamiseen. Tutkimuksen seuraamista varten asetettiin Metsäkoneurakoitsijain Liitto r.y:n ja Puutavarankujetustenantajien neuvotteukunnan edustajien muodostama tukiryhmä, johon kuuuivat metsänhoitaja Markku Hovi, metsänhoitaja Juhani Järvinen, metsänhoitaja Jorma Riikonen, urakoitsija Tauno Toppa ja metsänhoitaja Hannu Vainio. Tämän tukiryhmän asiantuntemusta on käytetty tutkimuksen eri vaiheissa.. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuskohteet, suoritustapa ja aineiston keruu Tutkimustyömaiden vainnan suorittivat Metsätehon edustajat. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 976 EnsoGutzeit Osakeyhtiön, Kajaani Oy:n, Kemi Oy:n, Pohjan Saha Oy:n, Puuaaki Oy:n, Oy W. Rosenew Ab:n, Tehdaspuu Oy:n, Veitsiuoto Osakeyhtiön ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n osoittamissa kohteissa. Tutkimuskohteet pyrittiin sijoittamaan umettomana aikana tavanomaisiin avohakkuueimikoihin. Tärkeänä kriteerinä tutkimuskohteiden vainnassa pidettiin kujettajan ammattitaitoa. Useimmat kujettajat oivat käyttäneet monitoimikonetta vähintään vuoden ajan. Eräiden koneiden kujettajien työkokemus on out ae vuoden mittainen. Tutkimustyömaat vaittiin seuraavin perus tein. Tutkittavaan monitoimikoneeseen ei out asennettu erityisiä apuaitteita eikä siitä out poistettu mitään oennaista, mikä oisi vaikuttanut koneen tuotokseen verrattuna tyyppikoneen tuotokseen. Tutkimustyömaiden tui edustaa rungonkokojakaumataan aueee tyypiistä. avohakkuueimikkoa. Pyrittiin tutkimaan eimikoita, JSsa oisi out eri puuaj e j a riitt ävästi puuajeittaisen tuotoseron sevittämiseksi. Tämä tavoite pystyttiin toteuttamaan vain osin, koska monitoimikoneia käsitetävät eimikot ovat pääasiassa kuusivataisia. Tutkimusaineistoa kerätti in maan eri aueita. Tätä pyrkimystä rajoitti useimpien konemerkkien aueittainen jakautuminen. Maastooosuhteiden ja eimikon tiheyden vaikutusta kunkin koneen tuotokseen pyrittiin sevittämään. Kuekin konemerkie hauttiin saada mahdoisimman monia eriaisia työmenetemi ä, puuajeja ja puutavaraa jeja sekä eripituisen kuitupuun tekoa. Tutkimusaineiston yhyt keruuaika ja metsäteoisuustuotteiden menekk ivaikeuksien vuoksi supistuneet hakkuut rajoittivat huomattavasti tutkimuseimikoiden vaintamahdoisuuksia. Tutkimus suoritettiin aikatutkimuksena siten, että työpisteessä mitattiin jokaisen

puun käsitteyyn kuuva aika. Samoin mitattiin työpisteestä toiseen siirtymiseen kuuva aika. Kahta puuta samanaikaisesti käsitteevien koneiden käyttämä aika mitattiin työvaiheittain. Työntutkija seurasi täöin kussakin työpisteessä ottoaitteistoa ainoastaan työpisteen ensimmäisen puun osata ja karsintakatkootaaitteiston ajankäyttö rekisteröitiin jokaisesta puusta. Tutkittavien työmaiden puusto oi mitattu pystyyn ja kuutiomäärän toteamiseksi määritettiin rinnankorkeusäpimitta puukohtaisesti. Rinnankorkeusäpimitan mittausta ja merkitsemistä on useimmissa eimikoissa avustanut mittamies. T = työpistekohtainen kokonaistyöskenteyaika T = ensimmäisen puun ottamisaika T = muiden T3 = karsintakatkootaaitteen kuin työpisteen viimeisen puun karsinnan ja katkonnan kestoaika (samanaikaisesti otetaan seuraavaa puuta) seuraavan puun odotusaika T4 = viimeisen puun karsinnan ja katkonnan kestoaika = siirtymisaika työpisteestä toiseen T6 = taskun tyhjennysaika, jos tyhjennys T on tapahtunut eriisenä työvaiheena T7 = eriisinä aikoina esiintyneet häiriöt. Aineiston käsittey Aineisto käsitetiin Metsätehon monitoimikoneiden tuotosaskentasysteemiä, jota uonnont. kand. Jaakko Petonen on muokannut tähän tutkimukseen sopivaksi. Ohjemaa askettiin aikatutkimusaineistosta työpiste ja runkokohtaiset ajat sekä työvaiheiden kestot puuajin ja rinnankorkeusäpimitan funktiona. Muita tuostuksesta saatavia tietoja oivat siirtymäajat matkan funktiona, runkojen jakautuminen eri äpimittauokkiin, keskikuutiet puuajeittain sekä kaikkien työvaiheiden puuta kohti asketut keskiarvot ja hajonnat. Näiden tuostustietojen perusteea on määritetty koneittain ja konemerkeittäin graafista tasoitusta käyttäen puukohtaisten työvaiheiden ajanmenekkikäyrät puun rinnankorkeusäpimitan funktiona. Puukohtainen kokonaisajanmenekki rinnankorkeusäpimittauokittain on askettu käsin. Manuaaisessa askennassa on käytetty kahta eri etenemistapaa. Koneia, jotka pystyvät omittamaan eri työvaiheita ei jotka voivat käsiteä kahta tai useampaa puuta samanaikaisesti, askennan perustana on työpistekohtainen aika. Työpistekohtainen kokonaistyöskenteyaika on askettu oheisen kaavan avua (ks. oik. yös). Runkokohtainen tehoaika saadaan jakamaa työpistekohtainen kokonaistyöskenteyaika työpi steessä oevien puiden ukumäärää n. Yhtä puuta kerraaan käsitteevien koneiden puukohtainen ajankäyttö saadaan suoraan äpimittauokittain eri osaaikojen summana, joita ovat: puun ottamisaika puun karsinta ja katkootaaika 6 keskimääräinen siirtymisaika/puu keskimääräinen taskuntyhjennysaika/puu keskimääräinen häiriöaika/puu 3 TUTKIMUSAINEISTO 3. Konetyypit Tutkimus rajoitettiin koskemaan nejää Suomessa tää hetkeä käytössä oevaa, pastaa toimivaa prosessoria. Nämä ovat Kockums KS 8778 ATK, Lokomo Ösa 7, Vovo BM 98 Tvigg ja Vametprosessori. Ne edustavat noin 4 %:a vuoden 977 aussa meiä toimineista prosessorimerkeistä ja maeista. Suurimman osan tutkimuksen ukopuoee jäävien koneiden ukumäärästä muodostavat Pikaprosessorit, 3 %, joista kuitenkin muutamia on poistettu käytöstä. Monitoimikoneiden kujettajien ajokokemus oi keskimäärin hyvä. Useimmat heistä oivat käyttäneet monitoimikonetta 3 vuotta. Komen kujettajan ajokokemus monitoimikoneea oi ae vuoden, mutta he oivat sitä ennen ajaneet kuormatraktoria useita vuosia. 3. Aineiston määrä ja aatu Kutakin koneyksikköä seurattiin pastoittain mahdoisuuksien mukaan eriaisissa oosuhteissa. Aineiston maara vaihtei OO:sta 3 työpisteeseen konetta kohti. Tutkimusaineiston määrä ja tutkimusoosuhteet esitetään tauukossa. Tutkittuja koneyksiköitä oi yhteensä kp ja tutkimuspastoja kp.

omakkeista. Lisäksi Metsätehon tutkija on tarkistanut maaston ja sen uokituksen vastaavuuden. Maastouokituksessa on käytetty metsätraktoreiden ohjemaksujen mukai sta uokitusta. Maasto ja runkotiheysuokat on saatu PMP Tutkimusaineisto ja tutkimusoosuhteet Investigation materia and conditions TAULUKKO Tabe Lumen Merkki ja tyyppi Make and type Pastan paksuus cm numero No. of No. of Snow Koneen numero the the machiru cutti~ depth, cm Leimikon ti Ma&Sto heys, uokka runkoa Te'Min ha cass Stand densi~ stems/ area Mänty Kuusi Spruce Pine m3/ kp runko units m.3rsj / stem m3/ kp runko m3(s)/ units stem Lehtipuu Ba:NiLx>ods m3/ kp units Yh Keski teensä, Yh määrin, teensä, ~J/ kp Tota, units stem m3/runko m3 Average, T~ta, m3(s)/ m (s) stem ha 3 3 4 3 48 66 649 69 7 B 4 B7 B 3 4 8 Kockums KS 8778 ATK Yhteensä ja keskimäärin Tota and averoae Lo.komo Ös8 7 Yhteensä ja keskimäärin Tota and averoae Vovo BM 98' Tvigg 3 3 4 Bo Bo <r <r 874 874 3 3 7 4 7 4 7 37 936 9B 8 34 8 7. 6.737.66.9. 466 673 9 4 9..9.3.8.6 6 4 4 77. 9.6.3.89. 36 76 73 4 7 43.39..34.33.6 66 7 83 368.66 893..3 3 6.6 84.48.7.4.44.399. 3. 33.7 7.4 9 49 6 3 7 7. 88. 46 7.73. 67 38 B.33.47 37.33 46. 76. 7.7 6 99 7 4 3B9 4 443.43. 9.476. 49.49.3.33.9 49 4 4B 9 9 4 B4 4B7. 47 B7.364.6 3 449.37 77 3 6 3 49 44 79.46.7.66.7.43.96. 46.6.69.6.67.4.96..6. 3 6 3 9 3B 3 4 3B 7B 34 374 97 37 9.46 o.obo.6.9.39..7b.47. 9 79 6 79 3 396 34 967 36 493.7.76.8.67.6.79.6B..9 3 6 4 96 63 44 4 7 3 9B Yhteensä ja keskimäärin Tota and averoae Vametprosessori Vamet p'oc688' Yhteensä ja keskimäärin Tota and averoge YRTEENSA JA. KESKIMÄÄRIN TOTAL AND 4 9 334. 4 4.3 64 o.obb 3 4. 46 3 499 6 47 4 3 6B.37. 67.3BO 4 3 39. 49.4.399 B.9.39.9 7 47 3.473.6.389 3 6 B 3 3 49. 73 o. 4u 9.6 37 o.44b 4 48.44 B 98.8 436. 7 3 99.6 AVERAGE 7

4 TUTKIMUSTULOKSET 4. Yeistä Tutkitut prosessorityypit eroavat ominaisuuksiensa j a toimintojensa vuoksi toisistaan. Sen vuoksi toimintoihin kuuneiden aikojen vertaiu eri konemerkkien kesken on vaikeaa. Kaikki Lokomo Ösa 7 ja Kockums prosessorit sekä yksi Tviggprosessori ovat voineet omittaa eri työvaiheita keskenään käsitteemää kahta tai useampaa puuta yhtäaikaisesti. Kome Tviggprosessoria ja kaikki Vametprosessorit ovat pystyneet käsitteemään ainoastaan yht ä puuta kerraaan. Toimintojen eriaisuuden vuoksi esitetään tässä ensin prosessoreiden merkkikohtaiset tuokset ja sen jäkeen vertaiaan tuotaksia ja työvaikeusteki jöitä keskenään. 4. 4.. Konemerkkikohta iset tuokset Kockums KS 87 78 ATK prosessorin osaajat j a tehotuntituotos Li ukupuomia varustettua Kockumsprosessoria rakennetaan tää hetkeä vain KS 87 78 austae. Monitoimiosa on sama kuin KS 83778 ATK maissa, jonka tekniset tiedot seviävät Metsätehon katsauksesta /974. Kaikki kome konetta ovat oeet varustetut isommaa austaa, jooin koneen kokonaispaino on kg. Kuva. Kockums KS 87 78 ATK pr oses sori n puunkäsit teyaikoj en r i i ppuvuus rungon koo sta runkoa/ha) Kockumsprosessorin tehotuntituotos vaihte3e tämän tutkimuksen muk~an.. 3.4 m :n rungoia noin m :stä 37m :iin (tauukko ). Kuvassa on esitetty puuajin vaikutus tuotokseen. Tuotokseen vaikuttavia tekijöitä ovat rungon koon isäksi eimikon tiheys, maasto ja puuaji. Leimikon tiheys vaikuttaa suuresti Kockumsprose~sorin tuotokseen. Kun käsiteään.3 m :n puita ja siirrytään eimikon tiheydestä 3 runkoa/ha tiheyteen 7 runkoa/ha, tuotos nousee. %. Tiheissä eimikoissa puukohtaiset siirtymis Tehoaj an osuus käyttöajasta oi keskimäärin 9.7 %. Käyttöaika sisätää myös ae min:n keskeytykset. Niiden jakautuminen koneittain esitetään kappaeessa 4.3 Keskeytykset ( s. 4 ). Kuvassa on esitetty kuusivataisessa eimikossa puun ottamiseen sekä karsintaan j a katkontaan kuuvan ajan riippuvuus rungon koosta. Keskisuurten puiden ottoaika on pienin. Karsintakatkontaaika kasvaa tasaisesti rungon koon mukaan. Funktioiden eikkaus osoittaa, että jos kai~i rungot oisivat pienempiä kuin. m, karsintainja joutuisi odottamaan ottoaitetta jokaisen puun kohdaa. Runkojen vaihteevan koon vuoksi tuee karsintainj ae kuitenkin odotusaikoja jokaisessa rungonkokouokassa 4. 8.... 6 cmin. Kuormatraktoreiden ohjemaksujen mukaisessa maastouokassa keskimääräinen siirtymisnopeus oi 7. 9 m/min. Tehtäess ä noin 3 m kuitupuuta ja sahatukkia kuusivataisessa eimikossa (tiheys 8... 3. 4.. 6 Rungon koko, m3 Kuva. Rungon koon vaikutus Kockums KS 8778 ATK pr os ess ori n tuotokseen eri puua j e ia. Leimikon t iheys runkoa /ha, maa stouokka, noin 3 m kui tupuu ja sahatukki

Kockums KS 8778 ATK prosessorin tehotuntituotos rungon koon ja eimikon tiheyden mukaan TAULUKKO TabZe The perproductive hour output of the Koekums KS 87 78 ATK proeessor aeeording to stem size and stand denaity Terrain ezass: Work method: about 3rn puzpwood and saujzogs Sorting: puzpwood from saujzogs Maastouokka: Työmenetemä: noin 3 m kuitupuu ja sahatukki Lajitteu: kuitupuu ja sahatukki erieen Leimikon tiheys, runkoa/ha Stand density, stems/ha 3 7 Rungon koko, m3......3.3.4.4...6.9 4. 44.6 47.6 48.9 8. 43.4 48.3.3.8 3.4 46.6.8. 6.6 m3/tehotunti m3 (s)/produe.t ive hour 3. 4.8.6 6. 6.4.9 9..8.. 8.6 3.8.7 6.7 7..3 8. ~4.8.6 3.9.9 4.7 6.6 7.. 6.4 8.8 9.6 33. 3.4 36.4.8 9. 3. 3. matkat yhenevät ja samaa puiden ukumaara työpisteissä kasvaa, jooin myös työvaiheiden omittuvuus tehostuu. Maasto vaikuttaa tuotokseen siirtymisnopeutta hidastamaa. Maaston vaikutusta siirtymisnopeuteen ei oe voitu sevittää Kockumsprosessoria. Tutkituia pastoia ei oe todettu maaston vaikuttaneen merkittävästi puiden käsitteyaikoihin. Yhtä Kockumsprosessoria tutkittiin kaatokasauskoneen jäjessä pastaa, jonka tiheys oi runkoa/ha. Tuotoksen ei todettu merkittävästi nousseen kaatokasa~ uskoneen ansiosta. Syynä ienee suuri runkotiheys, jooin jo miestyönä tehdyn eriiskaadon jäkeen puiden ukumäärä työpisteessä on suuri. Puiden kasauksen merkitys tiheässä eimikossa on vähäinen. Lokomo Ösa 7 prosessorin osaajat ja tehotuntituotos Lokomo.,.. Ösa 7 prosessorin tekniset tiedot seviävät Metsätehon katsauksesta 4/. 33. 3. 39.6 4.7 3.6 36.6 4.9 43.6 44.8 Kockumsprosessori. Kuusivataisessa eimikossa puun ottamiseen sekä karsintaan ja katkontaan kuuvan ajan rppuvuus rungon koosta on esitetty kuvassa 3. Puun ottoaika vaihteee eri rungonkokouokissa aika vähän. Nivepuomikuormain sovetuu myös pienten puiden ottamiseen meko hyvin. Karsintakatkontaaika kasvaa tasaisesti rungon koon mukaan. Runkojen vaihteeva koko aiheuttaa karsintainjae 8.... 7. 3 cmin:n odotusaikoja jokaisessa rungonkokouokassa. Odotusajat ovat suhteeisen piena, joten kone pystyy käyttämään tehokkaasti työvaiheiden omittuvuutta hyväkseen. Kun rungon koko on. 3 m3, pekkien ehtipuiden käsitteyssä tuotos on ähes % pienempi kuin kuusivataisessa eimikossa, jossa puuajisuhteet ovat: mänty 3 %, kuusi 9 % ja ehtipuu 7 %puiden ukumäärästä. 4.. Stem size, m3 (s) g e i ;;.c " E< 97. Tehoajan osuus käyttöajasta oi keskimäärin 9. %. Kone pystyy omittamaan eri työvaiheita ei pystyy käsitteemään kahta tai useampaa puuta samanaikaisesti kuten...3.4 Rungon koko,,.3. Kuva 3. Lokomo Ösa 7 prosessorin puunkäs i tteyaikojen riippuvuus rungon koosta 9

eimikossa, jossa puuajisuhteet ovat: mänty 4 %, kuusi 8% ja ehtipuu % puiden ukumäärästä. suuri vaikutus LokomoÖsa:n tuotokseen. Tauukossa 3 on esitetty Lokomo Ösa prosessorin tehotuntituotos. Leimikon tiheyden kasvaessa puiden ukumäärä työpisteess ä kasvaa, ja näin kone pystyy käyttämään tehokkaammin työvaiheiden omittuvuutta hyväkseen. Samaa puukohtaiset siirtymismatkat ja 3 ajat yhenevät. Kun käsiteään.3 m :n puita ja siirrytään eimikon tiheydestä 3 runkoa/ha tiheyteen 7 runkoa/ha, tuotos nousee. %. Runkotiheyde~on.. g f<...3.4 Rungon koko, m3. Maastouokassa siirtymisnopeudeksi saatiin 9. 9 m/min ja maastouokassa 3.3 m/min. Maaston huononeminen hidastaa siirtymistä, jooin puukohtaiset siirtymisajat pitenevät. Suhteeinen maastouokkien ja väinen tuotosero kasvaa pienemmissä Unkotiheyksissä. Kun käsiteään. 3 m :n puita ja siirrytään eimikon tiheydestä 7 runkoa/ha tiheyteen 3 runkoa/ha, maastouokkien ja väinen tuotosero kasvaa 4. 7 %: sta 7. %:iin. Tämä johtuu siitä, että puukohtaiset siirtymismatkat pitenevät tiheyden pienentyessä..6 Kuva 4. Rungon koon vaikutus Lokomo Ösa 7 prosessorin tuotokseen eri puuajeia. Leimikon tiheys runkoa/ha, maastouokka, noin 3 m kuitupuu ja sahatukki Kuvassa 4 on esitetty Lokomo Ösa:n tehotuntituotos noin 3 m kuitupuun ja sahatukin teossa kuusivataisessa eimikossa ja käsitetäessä pekkää ehtipuuta. Varsinkin järeiden ehtipuiden käsittey on huomattavasti hitaampaa kuin havupuiden. Tehotuntituotos vaihteee kuusivataisessa eimik~ssa (tiheys runkoa/haj.... o34o m :n rungoia noin m :~tä 36 m :iin. Kun rungon koko on.3 m, pekkien ehtipuiden käsitteyssä tuotos on yi 3 % pienempi kuin kuusivataisessa Lokomo Ösa 7 prosessorin tehotuntituotos rungon koon ja eimikon tiheyden mukaan TAULUKKO 3 TabZe Productivehour output of the Lokomo {Jea 7 proceeeor according to etem eize and etand density Terrain czaee: Work method: about 3m puzpwood and 8azJWg8 Sorting: puzpwood fran eazjk>ge Maastouokka: Työmenetemä: noin 3 m kuitupuu ja sahatukki Lajitteu: kuitupuu ja sahatukki erieen Leimikon tiheys, runkoa/ha Stand density, eteme/ha Rungon koko, m3......3 Stem aiae,.m3 (e).3. 4.4... 6 3. 4.6 3.7 44. 3 46. 48.8 48...7 m3/tehotunti m3 (e)/productive hour 3.6 3..9 6.6 7 Maaston vaikutusta puiden käsitteyaikoihin myös sevitettiin. Pieniä eroja saatiin eri maastouokissa työskenteevien koneiden työskenteyaikojen, puun ottoajan sekä karsinta ja katkontaajan, väie. Tuokset menivät ristiin siten, että toisia koneia käsitteyajat ovat oeet maastouokassa yhyempiä kuin maastouokassa. Toisia koneia taas käsittey on out 7. 7...4..3 3. 7.6 8. 4. 6. 8..7 3. 3.7 8..8 9. 3.6. 9.3 33. 3.6 36.4 7. 3. 3. 3. 38. 6 39.8 4. 38. 6 43. 36. 39.8 43..9 8.6.... 4 3. 7.9 4. 3 46. 6 49.7

nopeampaa maastouokassa kuin maastouokassa. Eri kujettajien työskentey poikkeaa huomattavasti toisistaan. He saattavat haita joitakin osatoimintoja paremmin kuin toisia, ja täöin työn rytmityksessä on eroja. Tästä syystä päätemien tekeminen osaaikojen väisistä eroista on arveuttavaa. Järjestettyihin kokeiuihin samaa kujettajaa eri oosuhteissa ei oe out tässä tutkimuksessa riittävästi mahdoisuuksia. Voidaan oettaa, että työskentey huonommassa maastossa on hankaampaa kuin paremmassa. Esimerkiksi katevuudet huonontavat kujettajan ja koneen työskenteyasentoa. Mahdoiset erot ovat kuitenkin varsin pienet. sintaan ja katkontaan kuuvan ajan rppuvuus rungon koosta. Tviggprosessori a puun ottoaika kasvaa huomattavasti suuria puita käsitetäessä. Karsintakatkootaaika kasvaa tasaisesti rungon koon mukaan. Näissä työvaiheissa ei oe out aikaeroja automaattisea apteerausaitteea varustetun ja yhtä puuta kerraaan käsitteevän Tviggprosessorin ~äiä. Jos kaikki rungot oisivat.3 m :ä pienempiä, tuisi automaattista apteerausaitetta käytettäessä karsintainjae odotusta jokaisea puua. Vaihteeva rungon koko aiheuttaa karsintainjae 7.9... 3. cmin:n odotusaikoja jokaisessa rungonkokouokassa. Pitkät odotusajat osoittavat, että kone ei pystynyt käyttämään työvaiheiden omittuvuutta tehokkaasti hyväkseen. 4..3 Vovo BM 98 Tvigg prosessorin Tvigg on ruotsaaisvamisteinen monitoimikone, joka voidaan asentaa usean erimerkkisen kuormatraktorin kuormatiaan. Monitoimiosan tekniset tiedot seviävät Metsätehon katsauksesta 7/974. Tutkitut koneet oivat kaikki Vamet 88 K kuormatraktorin austaa, jooin koneen kokonaispaino on 6 7 kg. Kuvassa 6 on esitetty siirtymisajan rppuvuus siirtymismatkasta maastouokassa umettomana aikana ja umen paksuuden oessa 8... cm. Keskimäär äiseksi siirtymisnopeudeksi on saatu umettomana aikana 6.8 m/min ja umen aikana 4.9 m/min. Ero on suhteeisen pieni, mikä saattaa johtua kujettajien eriaisesta työrytmistä. Samaa kujettajaa ei tutkittu umettomana ja umen aikana. Tehoajan osuus käyttöajasta oi keskimäärin 9. 8 %. Koneista kome pystyi käsitteemään vain yhtä puuta kerraaan. Vain yhdessä koneessa käytettiin automaattista apteerausaitetta, jooin kone voi käsiteä kahta tai useampaa puuta samanaikaisesti. Kuvassa on esitetty kuusivataisessa eimikossa puun ottamiseen sekä kar Tviggprosessorin tehotuntituotos kuusivataisessa eimikossa on esitetty kuvassa 7 (s. ) rungon koon funkt iona. Tuo~os on työmenetemän mukaan..... 4 m :n puia tehtäessä n~in m kuitupuuta ja sahatukkia 6... 7 m sekä tehtäessä 3.. 34 m kuitupuuta ja sahatukkia... m. Työmenetemien ero oi karsinta ja katkon osaajat ja tehotuntituotos.~ au.;.><:.< ~ 8.c.,., +' s;: "' 6.< ~ +' "' 4.< ~ Siirtymismatka, m Kuva. Vovo BM 98 Tvigg prosessorin puunkäsitteyaikojen riippuvuus rud8on koosta Kuva 6. Vovo BM 98 Tvigg prosessorin siirtymisaj an riippuvuus siirtymismatkasta sekä umen vaikutus siirtymisaikaan maastouokassa. Peruskone Vamet 88 K

4o..,..,... 3 ~..,"' ~.. 3.3.4 3. Rungon koko, m SUn! tri, m ( s).6, Kuva. Rungon koen vaikutus Vovo BM 98 Tvigg prosessorin tuotokseen eri työmenetemissä. Leimikon tiheys runkoa/ha, maastouokka Fig. 7. Ths effect of etem siae on ths output of ths Vovo BM 98 Tvigg processor with diff erent working methods. Stand demity eteme/hsctare, terrain czass t aajasta keskimäärin 4.7 cmin. Automatiikaa varustetun ja yhtä puuta kerraaan käsitteevän Tviggpros essorin tuotokset ovat tässä tutkimuksessa jeet yhtä suuret. Kun rungon koko on.3 m, pekkiä ehtipuita käsitetäessä tuotos on yi % pienempi kuin kuusivataisessa eimikossa, jossa puuajisuhteet ovat: mänty %, kuusi 7 % ja ehtipuu 8 %puiden ukumäärästä (kuva 8). Tauukossa 4 on esitetty Tviggprosessorin tehotuntituotos. Leimikon tiheyden kasvaessa puiden ukumäärä työpisteissä kasvaa TAULUKKO 4 Tabe...3 Rungon koko, m3.4 ja siten puukohtaiset siirtymisajat yhenevät. Kun Tvigg on yhtä puuta kerraaan käsitteevä kone, eimikon tiheys vaikuttaa sen tuotokseen ainoastaan puukohtaisten siirtymisaik~jen väitykseä. Kun käsiteään.3 m :n puita ja siirrytään eimikon tiheydestä 3 runkoa/ha tiheyteen 7 runkoa/ha, tuotos nousee. %. Maaston vaikutusta Tviggprosessorin tuotokseen ei voitu sevittää tämän tutkimuksen aineistoa. Sen vaikutus ienee jokseenkin samansuuruinen kuin Lokomo Ösa 7 prosessorin tuotokseen. Terrain czaes: Work method: abaut m pupcuood and eawog8 Sorting: none Rungon koko, m3......3 Stern eiae, m3 fe). 3.4.4.. 9.9 8..3. 6 3. 3.4 9.7 33. 33. 3 34. 3. 3.7 36. 37.. 6 m3 /tehotunti m3 (e)/produative hour.6 4.9 7. 3.. 4. 7.8. 9.3 4..3 3 6.8 4.9 9.. 9 6.3 9.3 9..3.9 4. 9 7.3 9.8. 3. 7 4.3 7.4 8. 3. 8 4.3 6. 7...7.3. Kuva 8. Rungon koen vaikutus Vovo B."' 98 Tvigg prosessorin tuotokseen eri puuajeia. Leicikon tiheys runkoa/ha, maastouokka, noin m kui tupuu ja sahatukki Vovo BM 98 Tvigg prosessorin tehotuntituotos rungon koen ja eimikon tiheyden mukaan Productive hour output of the Vovo BU 98 Tvigg processor according to stem siae and 8 tand d6'8i ty Maastouokka: Tyänenetemä: noin m kuitupuu ja sahatukki Lajitteu: ei ajitteu& Leimikon tiheys, run.koa/ha Stand de'8ity, etems/ha 6.7 4. 8. 3 7. 3 9. 9. 3. 9.7 3.9 6. 34.7

4..4 Vametprosessorin osaajat ja tehotuntituotos Vametprosessorin peruskoneena on Vamet 88 S metsätraktori. Koneen tekniset tiedot seviävät Metsätehon katsauksesta 8/ 976. Tehoajan osuus käyttöajasta oi keskimäärin 9.8 %. Kone toimii sykeperiaatteen mukaan ja käsitteee yhtä puuta kerraaan. Kuusivataisessa eimikossa puun ottamiseen sekä karsintaan ja katkontaan kuuvan ajan riippuvuus rungon koosta näkyy kuvasta 9. Puun ottoaika vaihteee eri rungonkokouokissa noin 4 cmin:sta 8 cmin:iin. Karsinta ja katkontaaika sen sijaan nousee tasaisesti rungon koon kasvaessa. Tämän tutkimuksen mukaan siirtymisnopeus on maastouokassa 7. m/min. Vametprosessorin tehotuntituotos tehtäessä pitkää (noin m) kuitupuuta ja sahatukkia kuusivataisessa eimikossa on esitetty tauukossa. Tehotuntituotos vaihteee..... 4 m3:n rungoia ~eimikon t~heys runkoa/ha) noin m :stä m :iin. Puuajisuhteet ovat täöin: mänty 4 %, kuusi 8% ja ehtipuu %. Puuajin vaikutusta ei sevitetty, koska tutkitut koneet työskenteivät ähes puhtaissa havupuueimikoissa. Leimikon tiheydeä ei oe Vametprosessorin tuotokseen niin suurta vaikutusta kuin edeä tarkastetujen, työvaiheita omittavien koneiden tuotokseen. Koska kone käsitteee yhtä puuta kerraaan, eimikon tiheys vaikuttaa ainoastaan puukohtaisiin TAULUKKO Tabre 4..." ~ " 3 E<...3.4 Rungon kok.o, m3..6 K~~a 9. Vametprosessorin puunkäsitteyaikojen rppuvuus rungon koosta siirtymisaikoihin. Tiheyden kasvaessa puiden ukumäärä työpisteessä kasvaa, mikä yhentää puukohtais3a siirtymisaikaa. Kun käsiteään. 3 m :n puita ja siirrytään eimikon tiheydestä 3 runkoa/ha tiheyteen 7 runkoa/ha, tuotos kasvaa.8 %. Maaston huononemi~en hidastaa siirtymisnopeutta ja aentaa siten tuotosta. Vametprosessorin tutkimustyömaita ei saatu eriaisie maastouokie, joten uokkien väisiä tuotoseroja ei voitu sevittää. Productivehou:r output of the Vamet processor according to stem size and stand density Leimikon tiheys, runkoa/ha Terrain crass : Work method: about m purpr.d and scljz.ogs Sorting: none Rungon koko, m3......3 Stem size, m3 (s).3.4. 4...6 9. 3.8.7..7 7. 4.9 7.9 9.8 7. 7.8 9. 9.8 3. m3/tehotunti m3 (s)/productive hour. 4 4.6 3 3.3 3 7 4. 6. 6.8 7 Vametprosessorin tehotuntituotos rungon koen ja eimikon tiheyden mukaan Maastouok<a : Työmenetemä : noin m kuitupuu ja sahatukki Lajitteu: ei ajitteua Stand density, stems/ha å..." 4. 73 7 6.7 8.8 9 7. 3.6 8.7..3.3.3 3.7 4.9.8 3. 3.4.8 6. 7.3 8.3 8.7 4. 8..8. 7.4 9.6.7..8 3. 3.9. 3..7.9 3.7 3

4.3 Keskeytykset Tehoajan osuus käyttöajasta oi keskimäärin 9.7 %. Käyttöaikaan sisätyvät myös ae min:n keskeytykset. Tauukossa 6 esitetään näiden keskeytysten osuus konemerkeittäin. Lyhyiden, ae min:n keskeytysten osuus on 9 %:n uotettavuudea 8.....% käyttöajasta. Konemerkeittäin käyttöajaa painotetuksi ae min:n keskeytysten osuudeksi saadaan 9. 3 %käyttöajasta. Tehotuntituotoksesta saadaan käyttötuntituotos kertomaa se uvua.97 (=..93). Yi min:n keskeytyksiä ei voitu tässä verraten yhytaikaisessa aikatutkimuksessa sevittää. TAULUKKO 6 4.4 Ae minuutin keskeytykset Kone Merkki ja tyyppi 4 3 Keskimäärin %käyttöajasta Kockums KS 8778 ATK. 6..3 9.3. Lokomo Ösa 7 8. 3...4 3. Vovo BM 98 Tvigg 8. 9.. 6.4 9. Vametprosessori. 3.9 6.8 8. 9.3 Keskimäär in TAULUKKO 7 Ae minuutin keskeytysten jakautuminen aiheensa perusteea Keskeytyksen syy Kockums KS 8776 ATK LokomoÖsa 7 VametVovo KeskiBM 96 proses määrin Tvigg sori %keskeytysajasta Lepo Huoto Korj aus Työn suunnitteu Karsintajätteiden poisto aitteistosta Peruakoneen kiinni juuttuminen Muu Yhteensä 4. 43.3. 9. 3.7 4.9 6.6. 47. 6. 3.6.8 4... 6.6 3.4.6 4.7... 3. 6. 3..6... 6.9... Tauukossa 7 on esitetty yhyiden keskeytysten jakautuminen aiheensa perusteea. Suurimman osan, keskimäärin 4.9 %, keskeytysajasta muodostaa epo. Lyhytaikaisiin korjauksiin (4. %) ja huotoihin (6. 8 %) kuuu myös suhteeisen suuri osa keskeytysajasta. Karsintajätteiden poistoa aitteistosta on runsaammin järeäpuustoisissa ja tiheissä eimikoissa koneia, joia on jatkuvatoiminen puun syöttö. Sen sijaan sykeperiaatteen mukaan toimivaa koneea karsintajätteiden poistoa tuee suhteeisen vähän. Peruskoneen kiinni juuttuminen riippuu pajon maaston kantavuudesta ja katevuudesta. Liikuttaessa maastouokissa ja raskaan prosessorin (Kockums) peruskone näyttää juuttuvan kiinni suhteeisesti useammin. Työjäki Monitoimikoneea suoritetussa hakkuussa eri koneiden tekemässä karsintajäjessä ei oennaisesti oe eroa. Syöttöruien piikit sen sijaan voivat aiheuttaa aatutappioita varsinkin tukkipuue. Piikkiruien painamat reiät saattavat rungon attiiksi sinistymisee. Tutkituissa koneissa oi piikkiruat muissa paitsi VaiDetprosessorissa, jossa on sykeperiaatteen mukaan toimiva karsinta ja katkonta. Puun apteerausta ja piikkiruien tukkipuue aiheuttamia vaurioita ei tutkittu. Metsätehon seosteen /976 mukaan monitoimikoneia vamistetun sahatukin ja pitkän kuitupuun kuormajuonnon tuotokset ovat yeensä suuremmat kuin ihmistyönähakkuun jäkeisessä kujetuksessa, vaikka monitoimikoneen pinotavarataskuja ei käytetä. Edeä esitetyissä tuotoksissa mukana oeet Kockumsprosessorin pinotavarataskun eriisinä työvaiheina suoritettuihin tyhjennyksiin kuuneet ajat oivat keskimäärin. cmin/puu, Lokomo Ösa prosessorin.6 cmin/pu~ ja Vametprosessorin. 3 cmin/puu. Kockums ja Lokomo Ösa prosessoria ajitetiin sahatukki ja non 3metrinen kuitupuu erieen. 4. Käyttötuntituotos Prosessoreiden tuotos käyttötuntia kohti saadaan isäämää puun käsitteyyn kuuvaan tehoaikaan yhyiden, ae min:n pituisten keskeytysten osuus, tässä tapauksessa 9. 3 %käyttöajasta. Käyttötuntituotos on esitetty konemerkeittäin rungon koon funktiona kuvassa. Rungon koon

.. Rungon koko, 3.3 St«m. 4 3. sia, m (s).6 Kuva. Rungon koen vaikutus prosessoreiden kåyttötuntituotoksiin. Lei.mikon tiheys runkoa/ha, maastouokka Pig.. Th8 effeat of stem size on th8 operatinghour outputs of proaessors. Stand density stems/fwatare, terrain aass kasvaessa kaikkien koneiden tuotos kasvaa. Rungon koon vaikutus tuotokseen on samansuuntainen myös muissa eimikon tiheyksissä. Kun eimikon tih3ys on runkoa/ha ja rungon koko.3 m,kockums ja Lokomo Ösa prosessorin tuotokset ovat oeet yhtä suuret. Tätä pienempiä puita Lokomo ~sa käsitteee hieman nopeammin. Yi.3 m :n puita käsitetäessä Kockumsin tuotos kasvaa verrattuna Lokomo Ösa:n tuo3okseen. Tviggprosessorin tuotos on.3 m :n puita käsitetäessä 4 % ja Vametprosessorin tuotos 4 %pienempi kuin isojen prosessoreiden tuotokset. Kaikkia prosessorityyppejä koskevia yeisiä työvaikeustekijöitä ovat rungon koon isäksi eimikon tiheys, maasto ja puuaji. Sevin puuajeittainen tuotosero syntyy havu ja ehtipuun väie. Rungonmuodotaan mutkaiset ja järeäoksaiset ehtipuut aentavat tuotosta huomattavasti. Kaikkien koneiden eh3ipuunkäsitteyaika kasvaa jyrkästi. m :ä suurempien runkojen käsitteyssä. Maasto vaikuttaa tuotokseen ähinnä siirtymisnopeutta hidastavasti. Esimerkiksi Lokomo Ösa prosessoria 3tuotos on maastouokassa..... 4 m :n rungoia (eimikon tiheys runkoa/ha). 3... 4. 8% pienempi kuin maastouokassa. Kun eimikon tiheys kasvaa, yhdetä työpisteetä käsitetävissä oevien puiden ukumäärä kasvaa. Täöin puukohtaiset siirty mismatkat ja ajat yhenevät, mikä nostaa tuotosta. Lisäksi yhdessä työpisteessä käsitetyjen puiden ukumäärän kasvaessa työvaiheita omittava kone pystyy käyttämään tehokkaammin hyväksi omittuvuuttaan ei pystyy käsitteemään kahta tai useampaa puuta yhtäaikaisesti. Tauukossa 8 on esitetty eri konemerkkien suhteeinen tuotos eimikon eri tiheyksissä. Tiheyden kasvaessa nousee sykeperiaatteen mukaan toimivan Vametprosessorin suhteeinen tuotos sevästi vähemmän kuin jatkuvatoirnisten prosessoreiden tuotos. Leirnikon tiheys vaikuttaa eniten Kockums prosessorin tuotokseen. Järeäpuustoisissa eirnikoissa on usein pieni tiheys, joka aentaa isoia puia muuten syntyvää suurta tuotosta. TAUWKKO 6 Tabe Tibeyden vaikutus prosessoreiden tuotokseen. Maastouokka ja rungon koko. 3 m3 The effect of stand den.sity on the output of processors. 3errain c.ass and stem siae.3 m (s) Leimikon tiheys, runkoa/ba Stand den.sity, stems/ha Merkki ja tyyppi Maki and type 3 7 Suhteeinen tuotos Re<Itive output Kockums KS 6776 ATK Lokomo Ösa 7 Vovo BM 96 Tvigg Va.metprosessori Vamet processor oo! oo 7 43 47 76 6 69 69 7 6o 9 76 64 6 4 49

Työmenetemistä on saatu vertaiuaineistoa vain yhdestä konemerkistä, Tviggprosessorista. Siinä sama kujettaja on tehnyt noin metristä ja 3 4metristä kuitup~uta. 3 4metrisen teossa..4 m :n puia tuotos on 6.6.. 7.% pienempi kuin tuotos noin metrisen kuitupuun teossa. TAULUKKO 9 TabLe Prosessoreiden käyttötuntituotos, tuntikustannus ja yksikkökustannussuhteet. Leimikon tiheys ~oa/ha, iiii&stouokka ja rungon koko.3 m Operatinghour output, perhour cost and unit cost re.ati.ons of processors. Stand denaity stsmjha, tsrrain c.ass and stm sise.3 ~(s) Keskimääräiset Merkki ja tyyppi Make and type TULOSTEN TARKASTELU Prosessoreiden tuotoserot johtuvat koneiden ominaisuuksien vaihteuista. Tehokkaaa koneea on yeensä suurempi tuotos. Nykyään tehokkaat koneet ovat myös isoja. Iso kone saattaa rajoittaa eimikon suunnitteua enemmän kuin pieni kone. Raskas kone on yeensä vähemmän maastokepoinen. Koska monitoimikoneia pitäisi pystyä käsitteemään tuevaisuudessa myös maaston kantavuudetaan huonompia eimikoita, tuisi monitoimikoneiden maastokepoisuuteen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tuotos ei yksin riitä seittämään jonkin koneen sovetuvuutta. Entistä enemmän tuisi painottaa työjäjen ja työn aadun merkitystä. Suuriin tuotoksiin ytävien koneiden hankintahinta ja muut kustannukset ovat usein myös suuremmat kuin pienituotoksisten koneiden. Tätä tutkimusta varten on kaikie tutkituie prosessoreie askettu mahdoisimman yhdenmukaisin perustein tuntikustannukset hemikuun 977 hinta ja kustannustason mukaan. Vuotuinen päätyöaika, vaihtoarvoprosentti ja poistoaika ym. ovat kaikie koneie samat. Koneenmyyjien imoittamat hinnat ja vastaavat tuntikustannukset prosessorimerkeittäin ovat: Koneen hinta, mk Tuntikustannukset, mk Kockums KS 8778 ATK 86 Lokomo Ösa 7 99 6 76 6 3 6 Vovo BM 98 Tvigg (austakone Vamet 88 K) Vametprosessori 6 Kockums KS k~tötunti tuotokset aperati.nghour outputs tuntikustannukset pmhour cost AiBNge yksikkökustannukset unit cost 8778 ATK 3 93 7 Lokomo Ösa 7 Vovo BM 98 Tvigg 3 7 oo Vametprosessori Va.met processor 79 73 93 Tauukossa 9 tarkasteaan tämän tutkimuksen keskimääräisiin tuotoksiin ja edeä esitettyihin tuntikustannuksiin perustuen suuntaa antavasti eri prosessoreiden keskinäistä taoudeisuutta. Tarkasteun vertaiuperusteena ovat Vovo BM 98 Tvigg prosessorin tuotokset ja kustannukset. Kockumsprosessorin yksikkökustannukset ovat ahaisimmat. Hieman korkeamman hankintahinnan vuoksi Lokomo Ösa prosessorin yksikkökustannukset nousevat Kockumsprosessorin kustannuksia suuremmiksi. Suuremmasta tuotoksesta huoimatta Tviggprosessorin yksikkökustannukset ovat suuremmat kuin Vametprosessorin. Tämän aiheuttaa koneiden hankintahintojen suuri ero. Koneiden työmenetemät ovat poikenneet siten, että Kockumsja Lokomo Ösa prosessori ovat tehneet noin 3metristä kuitupuuta ja sahatukkia ja Tvigg ja Vametprosessori noin metristä kuitupuuta ja sahatukkia. Tuotosvertaiu eri prosessoreiden jäkeisessä kuormajuonnossa tukin ja pitkän kuitupuun osata osoittaa (~et sätehon seoste /976), että kuormajuonnon tuotos on suurin isojen prosessoreiden jäkeisessä ajossa, vaikka ei käytetä prosessoreiden pinotavarataskuja. Toisaata piikkiruien aiheuttamat aatutappiot saattavat oa varsinkin tukkipuussa suuremmat kuin sykeperiaatteen mukaan toimivaa Vametprosessoria.

KIRJALLISm.JTTA References JUKKOLA, SEPPO KOSKINEN, ANTERO SÄTERI, LASSE 974. Kockum 83778 ATK prosessori (Kockum 83778 ATK Processor). Metsätehon katsaus Metsäteho Review /974. Hesinki MIKKONEN, ESKO TYNKKYNEN, MARTTI 974. Tviggprosessori (Tvigg Processor). Metsätehon katsaus Metsäteho Review 7/974. Hesinki MIKKONEN, ESKO RUOTSALAINEN, MATTI TAIPALE, JUKKA 97. Lokomo Ösa 7 prosessori (Lokomo Ösa 7 Processor). Metsätehon katsaus Metsäteho Review 4/97. Hesinki MIKKONEN, ESKO 977. Puutavaran ajitteu monitoimikoneia. Summary: Timber Sorting with MutiPurpose Machines. Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 344. Hesinki PELTOLA, HANNU 976. V ametproses sori (Vamet Processor). Metsätehon katsaus Metsäteho Review 8/976. Hesinki TYNKKYNEN, MARTTI 976. Monitoimikoneia vamistetun sahatukin ja pitkän kuitupuun kuormajuonto. Metsätehon seoste /976. Hesinki 7

EFFECT OF WORK DIFFICULTY FACTORS ON THE OUTPUT OF MULTIPURPOSE MACHINES OPERATING IN THE CUTTING AREA By Antti Myyniemi Summary Approx. 6 per cent of the cutting carried out by the forest industry and the Nationa Board of Forestry in 976 was performed by mutipurpose machines. The use of mutipurpose machines is concentrated in Finand primariy in fina cutting stands with argesized timber. Conditions in the stands infuence appreciaby the output and economicaness of use of the mutipurpose machines. The present study deas with the effect of conditions on the output of mutipurpose machines chiefy for bases of payment. The study was confined to four processors in current use in Finand in cutting areas. They are the Kockums KS 8778 ATK, Lokomo Ösa 7, Vovo BM 98 Tvigg and Vamet processor. They represent about 4 per cent of the processor makes and modes in use in Finand at the beginning of 977. The machines used the fromtreetotree method in which the timber was feed by human abour using a power saw. The investigation was conducted as a time study. The investigation materia comprises a tota of machines and treated cutting areas and it was coected during 976. The share of productive time was an average of 9 per cent of operating time and the share of interruptions of under min was 9 per cent of operating time. The peroperating hour outputs of the Kockums KS 8778 ATK and Lokomo Ösa 7 process~rs were equay great (approx. 3 soid m ) when the stand density was 3 stems/hectare and the stem size was.3 m For timber smaer than this the output of the Lokomo Ösa processor was sighty greater, whie for arger trees it was 8 smaer than the output of the Kockums 3 processor. When the stem size was.3 m the output of the Vovo BM 98 Tvigg processor was 4 per cent and that of the Vamet processor 4 per cent ower than the output of arger processors. Genera work difficuty factors reating to a types of mutipurpose machines are stem size, stand density, terrain and the tree species. The number of the trees handed per operating hour does not deerease much when the stem size increases. Stem size, therefore, affects the output very greaty. When the stem size grows the peroperating hour output of arge processors increases reativey most. The output of tbe Vamet processor increases reativey more than that of the Tvigg. Wben the stand density increases tbe reative output of the Vamet processor which works on the impuse principe grows distincty ess than the reative output of continuousoperation processors. The terrain affects on the movement speed of processors. For instance, the output of the Lokomo Ösa processor in terrain cass was.3.. 4. 8 per cent smaer than in terrain c~ss when tbe stem size was....4 m (stand density stems/ hectare). The most distinct difference in output by tree species is between hardwoods and softwoods. Hardwoods with curved stems and arge branches ower the output. The hardwoods handing time of a the machines grows steep~y when the stem size is greater than. m.

As regards methods of work, materia for comparison was obtained for one machine make ony, the Tvigg processor. In the preparation of 3 3.. 4m timber from stems of...4 m the output was 6.6... 7. per cent smaer than in the preparation of about m timber. The perunit costs of the Kockums processor were the owest on the basis of the average outputs of the study and the perhour costs of the cost eve in February 977. Because of the sighty higher purcbase price the perunit costs of the Lokomo Ösa processor were higher than those of the Kockums processor. In spite of the greater output of the Tvigg processor its perunit costs were higher than those of the Vamet processor. This was due to the great difference in the purchase price of the machines. The work methods of the machines differed: the Kockums and the Lokomo Ösa made approx. 3m pupwood and sawogs and the Tvigg and the Vamet about m pupwood and sawogs. In addition, the Kockums and Lokomo Ösa sorted sawogs from pupwood. The economicaness of argesized processors is improved further by their better work performance in bunching, wbich reduces the costs of fo~arding. 9

ISBN 96'73($.3