PÄÄTÖS Helsinki 24.8.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-398-115 No YS 990 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaista koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden puhdistamista nanoraudan avulla. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Lemminkäinen Oyj Esterinportti 2 00240 Helsinki KUNNOSTUSKOHTEEN SIJAINTI Tuusula Sammonmäki Puusepäntie 12 04361 Tuusula Koetoimintaa ja siihen liittyvää tarkkailua on suunniteltu tehtäväksi kiinteistöillä RN:ot 858-411-7-70, 858-411-7-66, 858-411-7-59 ja 858-411-7-65. KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT Koetoimintaan ja tarkkailuun suunniteltujen alueiden omistajia ovat Lemminkäinen Oyj, Tuusulan kunta ja Kiinteistö Oy Tuonelanjoki. ASIAN VIREILLETULO Lemminkäinen Oyj toimitti 11.7.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta. Ilmoitusta täydennettiin 21.10.2008. TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 30 :n 2 momentti ja 61. Ympäristönsuojelulaki 12. luku. MAKSU 1 080 A13-115-AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (12) ALUEEN MAAPERÄ-, PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Koetoimintaa on suunniteltu tehtäväksi ns. Kinishallien alueella. Kallion pinnan taso vaihtelee alueella huomattavasti. Korkeimmillaan kallion pinta on Kinishallien kaakkois- ja länsipuolella. Kinishallien eteläpuolella maakerrosten paksuus on 2 4 metriä. Tältä alueelta kallion pinta laskee voimakkaasti pohjoiseen päin. Kallion pinta alenee myös etelään päin, mutta ei niin voimakkaasti kuin pohjoisen suuntaan. Kallion pinnan päällä on vaihtelevan paksuisia kerroksia (1 15 m) hiekka- ja moreenimaita, joiden päällä on vaihtelevan paksuinen kerros savea tai silttiä (0,5 14 m). Savi-/silttikerroksen päällä on 0,5 3,0 metrin paksuinen hiekkakerros. Maakerrosten paksuus alueella on enimmillään 22 metriä. Kohde sijaitsee Mätäkiven I-luokan pohjavesialueella. Kohteesta 700 800 metriä pohjoiseen sijaitsevat Lemminkäinen Oyj:n sekä Vantaan Veden Kuninkaanlähteen pohjavedenottamot. Lemminkäisen vedenottamolta otetaan vettä betonituotetehtaan prosesseihin ja ottamoa käytetään suojapumppaukseen. Lemminkäisen vedenottamon pumppausmäärä on noin 250 m 3 /vrk. Kuninkaanlähteen vedenottamolta otetaan vettä talousvesikäyttöön noin 2 000 m 3 /vrk. Kohteen alueella pohjaveden painetaso oli huhtikuussa 2007 tasolla +40 49 metriä. Korkein pinnantaso todettiin alueen eteläosassa. Pohjaveden painetasojen perusteella pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen/koilliseen vedenottamoiden suuntaan. HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN POHJAVEDESSÄ Lemminkäisen vedenottamolla on todettu kohonneita pitoisuuksia kloorattuja liuottimia vuodesta 2001 lähtien. Ajoittain pitoisuudet ovat ylittäneet talousveden laatuvaatimukset. Myös Kuninkaanlähteen vedenottamolla on todettu ajoittain pieniä pitoisuuksia kloorattuja liuottimia. Kinishallien alueella vuosina 2004 2007 tehtyjen pohjavesitutkimusten perusteella on todettu kaksi voimakkaasti klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden aluetta, joilta liuottimia kulkeutuu vedenottamoiden suuntaan. Liuottimien kulkeutuminen etelään-lounaaseen on arvioitu epätodennäköiseksi. Pääosin klooratuilla eteeneillä pilaantunut alue sijaitsee Kinishallien välissä ja siitä pohjoiseen. Tällä alueella kallion pinnan taso laskee voimakkaasti, jolloin klooratut liuottimet ovat mahdollisesti kulkeutuneet osittain kallion pinnan tason yläpuolella sekoittuen pohjaveteen. Kloorattujen liuottimien arvioidaan tällä alueella esiintyvän osittain maapohjavedessä ja osittain kallion ruhjeissa. Pääasiallinen liuotinkomponentti tällä alueella on tetrakloorieteeni. Enimmillään kloorattuja liuottimia on todettu alueella noin 2 mg/l. Toinen voimakkaasti pilaantunut alue sijaitsee Kinishallien etelä/lounaispuolella. Tällä alueella pohjavedessä on todettu pääasiassa 1,1,1-trikloorietaania, enimmillään noin 20 mg/l. Kloorattujen liuottimien arvioidaan esiintyvän alueella pääasiassa kallioraoissa.
3 (12) KOELUONTEINEN TOIMINTA Kokeen tarkoitus ja kesto Kokeen periaate Koetoiminnan tarkoituksena on testata nanoraudan käyttöä klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden kunnostamiseen Sammonmäen alueella. Koetoiminnan tavoitteena on: - testata Kinishallien läheisyydessä klooratuilla liuottimilla pilaantuneiden alueiden kunnostusta nanoraudan avulla - testata menetelmän käyttökelpoisuutta, kun liuottimet esiintyvät pääosin kallioraoissa ja kun liuottimet esiintyvät sekä kallioraoissa että maapohjavedessä - testata nanoraudan käyttöä sekä klooratuilla etaaneilla että klooratuilla eteeneillä pilaantuneilla alueilla - saavuttaa kloorattujen liuottimien pitoisuuksien aleneminen lähdealueella siten, että pitoisuudet käsittelyn jälkeen pohjavesiputken HP15 alueella ovat: PCE 0,01 mg/l, TCE 0,01 mg/l, DCE 0,01 mg/l, TCA 0,01 mg/l, DCA 0,5 mg/l kunnostuksen ajan ja 0,01 mg/l kunnostuksen jälkeen ja VC 0,2 mg/l kunnostuksen ajan ja 0,01 mg/l kunnostuksen jälkeen - testata kunnostukseen tarvittavaa nanoraudan annostelua - testata tarvittaessa erilaisia syöttötekniikoita - varmistaa, ettei eniten pilaantunut alue siirry kulkeutumisen seurauksena - varmistaa, ettei nanoraudan syöttö aiheuta pohjaveden lisäpilaantumista siten, että siitä on riskiä Kuninkaanlähteen vedenottamolle. Nanoraudan syötöt on suunniteltu tehtäväksi noin kahden vuoden aikana, jonka jälkeen vaikutusten seurantaa jatkettaisiin vielä noin kaksi vuotta. Perusteet nanoraudan soveltuvuudelle kohteeseen Nanoraudan avulla klooratut liuottimet hajoavat kemiallisesti. Hajoaminen on nopeampaa kuin kohteessa luontaisesti tapahtuva hajoaminen. Nanoraudan soveltuvuutta kohteen kunnostukseen testattiin laboratoriomittakaavassa. Tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella kohteen kunnostukseen voidaan käyttää nanorautaa, johon on lisätty palladiumia. Kohteessa suositellaan käytettäväksi mahdollisimman korkeaa nanorautapitoisuutta (50 g/l). Palladiumpitoisuudeksi suositellaan Kinishallien eteläpuolisella klooratuilla etaaneilla pilaantuneella alueella 0,1-0,6 % nanorautamassasta ja Kinishallien välissä olevalla klooratuilla eteeneillä pilaantuneella alueella 0,06 0,1 % nanorautamassasta.
4 (12) Kokeen toteutus Nanorauta muuttaa pohjavesiolosuhteet myös biologista hajoamista suosiviksi, jolloin biohajoaminen voi tehostua. Nanoraudan arvioidaan säilyvän reaktiivisena noin 2 kk. Biologinen vaikutus säilynee kohteessa kuukausia tämän jälkeenkin. Kohteessa tällä hetkellä tapahtuvan luontaisen puhdistumisen seurauksena muodostuu kloorattujen liuottimien hajoamistuotteita. Kun hajoamista tehostetaan nanoraudan avulla, välituotteita voi kertyä väliaikaisesti, koska eri liuotinkomponentit hajoavat eri nopeudella. Nanorautaa pyritään lisäämään niin paljon, että välituotteita muodostuu mahdollisimman vähän. Välituotteiden kertymisen ei kulkeutumislaskennan perusteella arvioida aiheuttavan riskiä Kuninkaanlähteen vedenottamolle. Kohteessa voidaan käyttää nanorautaa pohjaveden kunnostukseen, koska: - kloorattujen liuottimien on testattu hajoavan nanoraudan avulla - nanoraudan avulla voidaan nopeuttaa kohteen kunnostusta merkittävästi ja vähentää Kuninkaanlähteen vedenottamon pilaantumisriskiä - nanoraudan syötön ei voida todeta aiheuttavan riskiä Kuninkaanlähteen vedenottamolle. Syöttöliuos Kunnostuksessa käytetään nanorautaa, johon lisätään palladiumia. Lisäksi syöttöliuokseen lisätään soijamaitoa, joka toimii dispersanttina ja edistää nanoraudan pysymistä hienojakoisena. Nanorautaa ei syötetä syöttöhetkellä kuivana olevaan putkeen, koska tällöin nanorauta ei todennäköisesti kulkeudu pohjaveteen halutulle alueelle. Syöttötekniikat Nanoraudan syöttämiseen käytetään ensisijaisesti kohteessa jo olemassa olevia pohjavesiputkia. Tällöin nanorauta syötetään pohjaveteen painovoimaisesti. Syöttöliuos valmistetaan kohteessa ja sitä lasketaan haluttu määrä kuhunkin pohjavesiputkeen. Tarvittaessa käytetään paineellista injektointia suoraan pohjavesiputkien kautta tai suoraa injektointia. Suora injektointi tehdään pohja- ja kalliorakentamisessa käytettävän injektointitekniikan ja kaluston avulla. Koetoiminta on suunniteltu tehtäväksi kolmessa vaiheessa. Vaihe 1 Koetoiminta aloitetaan syöttämällä verrattain pieni määrä nanorautaa pisteistä SK7, SK8 ja SK18. Vaiheessa 1 syötetään yhteensä 240 litraa käsittelyliuosta, joka sisältää 96 kg nanorautaa, 0,128 kg palladiumia ja 120 litraa soijamaitoa. Syöttö tehdään painovoimaisesti. Vaiheella 1 pyritään arvioimaan nanoraudan vaikutusta välittömästi syöttöpisteen lähiympäristössä. On mahdollista, että vaikutukset ovat vähäisiä ja niitä havaitaan ainoastaan syöttöputkissa.
5 (12) Vaihe 2 Toisessa vaiheessa nanorautaa syötetään vaiheessa 1 käytetyistä pisteistä sekä pisteestä SK4. Vaihtoehtoisesti pisteiden SK7 ja SK4 sijasta tehdään nanoraudan syöttö suoraan injektointilaitteiston avulla neljästä pisteestä Kinishallien välissä. Tarkka syöttöpisteiden paikka arvioidaan vaiheen 1 tulosten perusteella. Vaiheessa 2 arvioidaan syötettävän yhteensä 880 litraa käsittelyliuosta, joka sisältää 352 kg nanorautaa, 0,416 kg palladiumia ja 440 litraa soijamaitoa. Vaihe 3 Vaiheiden 1 ja 2 perusteella arvioidaan nanoraudan syöttöpisteiden sijainti ja määrät. Nanoraudan syöttöön käytetään joko pohjavesiputkia tai nanorauta injektoidaan suoraan käsiteltävälle alueelle. Kunnostus kohdennetaan klooratuilla liuottimilla voimakkaasti pilaantuneille alueille. Vaihe 3 toistetaan alustavan arvion mukaan 3 5 kertaa riippuen nanoraudan vaikutuksesta. Alustavasti vaiheessa 3 arvioidaan syötettävän kullakin syöttökerralla noin 2 600 litraa syöttöliuosta, joka sisältää 1 040 kg nanorautaa, 1,2 kg palladiumia ja 1 300 litraa soijamaitoa. Aikataulu Toiminnan aikainen tarkkailu Kloorattujen liuottimien hajoamisen kannalta edullisinta on syöttää nanorautaa siten, että syöttöjen välillä kohde ei pääse uudelleen hapettumaan. Vaiheessa 3 nanorautaa syötetään riittävän monta kertaa, jotta saavutetaan liuottimien pitoisuuksien pysyvä alentuminen. Lopullinen syöttökertojen määrä riippuu koetoiminnan tuloksista. Syöttöjen ajankohta riippuu siitä, kuinka nopeasti syötetty nanorauta vaikuttaa, kuinka kauan nanorauta pysyy kohteessa reaktiivisena ja milloin nanorautaa on saatavilla. Syöttöväli on arviolta 4 8 kk. Koetoiminta pyritään aloittamaan 4 8 kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Koetoimintaa ei kuitenkaan aloiteta talvella kovimpien pakkasten aikaan. Jokaisen nanoraudan syötön jälkeen otetaan käsiteltävältä alueelta pohjavesinäytteitä kolme kertaa ennen uutta syöttöä (noin 1, 3, ja 6 viikon kuluttua syötöstä). Lisäksi tehdään näytteenotto koko pilaantuneelta alueelta kerran ennen jokaista syöttöä. Näin ollen näytteenottoja tulee 16 20 kertaa kahden vuoden aikana. Vaiheessa 1 tarkkaillaan pisteitä SK4, SK7, SK8, SK18, SK19, HP15 ja GA1115. Vaiheessa 2 tarkkaillaan pisteitä SK2, SK4, SK5, SK8, SK18, SK19, HP15 ja GA1112. Vaiheessa 3 tarkkaillaan samoja pisteitä kuin vaiheessa 2 sekä lisäksi pisteitä SK6, SK7, SK22, GA1114 ja GA1115. Nanoraudan syöttöjen jälkeen vaikutuksia tarkkaillaan noin kahden vuoden ajan. Syöttöjen jälkeinen seurantaohjelma esitetään myöhemmin saatujen tulosten perusteella.
6 (12) Riskit ja niiden hallinta Koetoiminnan aikana tarkkaillaan pohjavedestä seuraavia haitta-aineita ja ominaisuuksia: - PCE, TCE, 1,1-DCE, trans-1,2-dce, cis-1,2-dce, 1,1,1,2- terakloorietaani, 1,1,2,2-tetrakloorietaani, 1,1,1-TCA, 1,1,2-TCA, 1,1-DCA, 1,2-DCA, kloorietaani, vinyylikloridi - heksa- ja pentakloorietaani, mikäli analyysit ovat saatavilla laboratoriosta - As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, V, Hg, Pd, - Cl, kokonaisrauta, liuennut rauta, NO 3, SO 4 - O 2, ph, johtokyky ja redox Tarkkailuun voidaan esittää muutoksia koetoiminnan aikana tehtävien havaintojen perusteella. Koetoiminnan aikana voidaan todeta ph:n lievää nousua. Kunnostuksen jälkeen ph:n arvioidaan palautuvan neutraaliksi. ph:n nousun ei arvioida aiheuttavan muutoksia pohjaveden kemiassa tai vaikuttavan metallien liukenemiseen mineraaliaineksesta. Metallit kuitenkin esitetään tarkkailtavaksi koetoiminnan aikana. Nanorauta saa aikaan hapen kulumisen pohjavedestä ja vaikutusalueen kyllästynyt vyöhyke pelkistyy, jolloin kloorattujen liuottimien hajoaminen on tehokkainta. Ympäristön muuttuminen nykyistä pelkistävämmäksi voi saada aikaan metallien liukenemista mineraaliaineksesta. Koska samanaikaisesti nanorauta saa aikaan ph:n nousua, mikä vähentää metallien liukenemista, liuenneiden metallien pitoisuuksissa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Metallipitoisuuksia kuitenkin tarkkaillaan koetoiminnan aikana. Mikäli koetoiminnan aikana voidaan todeta metallien liukenemista käsiteltävän alueen mineraaliaineksesta, sen arvioidaan rajautuvan käsiteltävälle alueelle. Kun liuenneet metallit kulkeutuvat käsiteltävän alueen ulkopuolelle, ne saostuvat uudelleen. Näin ollen niiden ei arvioida kulkeutuvan havaittavina pitoisuuksina vedenottamoille asti. Palladiumin arvioidaan pysyvän sitoutuneena nanorautaan eikä sen arvioida liukenevan pohjaveteen. Palladiumia syötetään siten, että nanoraudan levitessä eniten pilaantuneelle alueelle nanoraudan mukana tulevan palladiumin pitoisuus on 1 mg/l. Koska palladium syötetään nanorautaan sitoutuneena alkuainepalladiumina, liukoisen palladiumin määrän arvioidaan olevan vähäinen. Koetoiminnan aikana voidaan todeta 1,1-dikloorietaanin ja vinyylikloridin väliaikaista kertymistä. Nämä yhdisteet eivät ole pysyviä ja hajoavat kohteessa. Myös näitä yhdisteitä tarkkaillaan. Kyseisiä yhdisteitä muodostuu kohteessa joka tapauksessa luontaisen hajoamisen seurauksena. Hajoamistuotteiden kertymistä voidaan myös vähentää nostamalla syötettävän nanoraudan ja palladiumin määriä. Mikäli koetoiminnan aikaisessa seurannassa todetaan sellaisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat nykyistä suuremman riskin Kuninkaanlähteen ve-
7 (12) denottamolle, koetoiminta keskeytetään. Lisäksi kohteeseen suunnitellaan välittömästi pohjaveden suojapumppaus. Suojapumppaus voidaan toteuttaa Lemminkäinen Oyj:n vedenottamon kautta. Tarvittaessa kunnostettavaa aluetta lähemmäksi voidaan asentaa toinen suojapumppauspiste. Uutta suojapumppauspistettä ei kuitenkaan asenneta ennen kuin tällaiselle on tarvetta. Uuden suojapumppauspisteen sijainti voidaan optimoida kohteeseen tehdyn pohjaveden kulkeutumismallin avulla. Raportointi Koetoiminnan aikana raportoidaan tuloksista lyhyesti taulukkomuodossa jokaisen näytteenoton jälkeen. Samalla raportoidaan tehdyt toimenpiteet. Mahdollisista poikkeavista tilanteista raportoidaan välittömästi. Jokaisen vaiheen viimeisen näytteenoton tulosten valmistuttua laaditaan väliraportti. Väliraporteissa kootaan yhteen tehdyt toimenpiteet, esitetään alustava arvio nanoraudan vaikutuksista ja esitetään jatkotoimenpiteet. Koetoiminnan loppuraportti laaditaan viimeisen nanoraudan syöttökerran ja sitä seuraavien tarkkailutulosten valmistuttua. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asianosaisten kuuleminen ja lausunnot Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille, Vantaan Vedelle, Tuusulan kunnalle sekä Kiinteistö Oy Tuonelanjoelle varattiin tilaisuus vastineen antamiseen ilmoituksen johdosta. Ilmoituksesta pyydettiin lisäksi lausunto Suomen ympäristökeskukselta. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 11.11.2008 päivätyssä lausunnossaan puoltavansa esitettyä suunnitelmaa. Koetoiminnan raportit pyydetään toimittamaan myös Vantaan ympäristökeskukselle. Tuusulan kunnanhallitus on antanut 24.11.2008 vastineen, jossa se toteaa, että kunnan maanomistuksen näkökulmasta Lemminkäinen Oyj:n toimenpiteet pohjaveden puhdistamiseksi ovat kannatettavia. Toimenpiteet eivät saa vaikeuttaa kunnan omistamien alueiden suunnittelua ja käyttöä eikä toimenpiteistä saa aiheuta kunnalle kustannuksia. Vantaan Vesi toteaa 25.11.2008 päivätyssä vastineessaan, ettei sillä ole mitään erityistä lausuttavaa koeluonteisesta toiminnasta. Tuusulan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa 9.12.2008 päivätyssä lausunnossaan pitävänsä ensiarvoisen tärkeänä, että Sammonmäen työpaikka-alueen klooratuilla liuottimilla pilaantunutta pohjavettä ryhdytään vihdoin puhdistamaan, vaikka pilaajaa ja pilaantumisajankohtaa ei olekaan kyetty enää jälkikäteen selvittämään. Lausunnossa todetaan, että Sammonmäen työpaikka-alueeseen rajautuvalla Laurenin asuinalueella on todennäköisesti useita asuinkiinteistöjä,
8 (12) jotka eivät ole liittyneet Tuusulan kunnan vesijohtoon. Koetoimintaa varten tulee tämän vuoksi selvittää ne oman kaivon varassa olevat kiinteistöt, jotka sijaitsevat toimenpiteen vaikutusalueella ja liittää ne mukaan pohjaveden seurantaan. Lisäksi yksityisiä talousvesikaivoja tulee Kuninkaanlähteen vedenottamon ohella ottaa mukaan tarkkailuun verrokkinäytteitä varten. Niiden vedenlaadun seurannalla saattaa olla merkitystä myös mahdollisissa vesioikeudellisissa vahingonkorvaustapauksissa. Lisäksi lausunnossa todetaan mm., että ilmoituksessa tulee esittää toimenpidealuetta koskevat kiinteistö- ja omistajatiedot. Ilmoitukseen tulisi liittää sellaisten kiinteistöjen omistajien suostumukset, jotka eivät ole ilmoituksen tekijän hallinnassa ja joilla tehdään nanorautakäsittelyä tai pohjaveden tarkkailua. Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunnan mukaan koetoimintana tehtävään pohjaveden puhdistamiseen saattaa liittyä sellaisia vastuu- ja korvauskysymyksiä, joita ei kyetä riittävästi ottamaan huomioon ympäristönsuojelulain mukaisessa hyväksymismenettelyssä. Koetoimintaa koskevassa ilmoituksessa on esitetty 250 m 3 :n suuruista suojapumppausta, joka yhdessä toimenpiteen muiden vaikutusten kanssa saattaisi edellyttää vesilain säännökset huomioon ottaen ympäristölupaviraston lupaa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta edellyttää, että koetoimintapäätöksessä annetaan asianosaisille riittävä hallinnollinen ohjaus mahdollisten vastuu- ja korvauskysymysten varalta. Suomen ympäristökeskus on antanut koetoimintasuunnitelmasta 28.11.2008 päivätyn lausunnon. Lausunnossa on todettu, että nanoraudan käytöstä kohteessa aiheutuvat riskit liittyvät ensisijaisesti nanorautaan sekä pohjaveden käsittelyssä syntyviin liuottimien hajoamistuotteisiin ja niiden kulkeutumiseen. Lausunnossa on mm. tuotu esille, että kohteessa todetut liuottimet voivat hajotessaan muodostaa yhdisteitä, jotka ovat lähtötuotteitaan selvästi haitallisempia ja että koetoiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota hajoamistuotteiden muodostumiseen ja seurantaan. Suomen ympäristökeskus pitää tärkeänä, että koetoiminnan aikana pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia seurataan kattavalla näytepisteverkolla riittävän usein. Myös mahdollisten yksityisten porakaivojen sijainti ja niiden vedenoton vaarantuminen tulisi selvittää. Lausunnossa on lisäksi käsitelty mm. kulkeutumisarvioinnin erityistä vaikeutta kalliopohjaveden osalta sekä tavoitepitoisuuksien laskentaan liittyen kloorattujen liuottimien biohajoamiseen liittyviä epävarmuuksia. Suomen ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan suunnitelmassa ei ole käsitelty riittävästi nanorautaan ja sen aiheuttamiin riskeihin liittyvää epävarmuutta. Näkemykseen vaikuttaa se, että kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, jonka pohjavettä käytetään vedenhankintaan. Suomen ympäristökeskuksen mielestä nanoraudan käyttäytymisestä ja vaikutuksista ei ole vielä saatavilla riittävästi tietoa luotettavan riskinarvion tekemiseen. Käyttöturvallisuustiedotteen perusteella mahdolliset terveysvaikutukset saattaisivat olla vakavia, mikäli nanorautaa pääsisi juomaveteen riittävän suurina pitoisuuksina. Kansainvälisesti nanorautaan liittyvät käytännöt ovat vielä vaihtelevia. Vaikka suunnitelmassa on esitetty referenssikohteita mm. Yhdysvalloista ja Kanadasta, esimerkiksi Iso-
9 (12) Britanniassa on sovittu, ettei nanoraudan käyttöä maaperän ja pohjaveden puhdistamisessa toistaiseksi sallita tiedonpuutteesta johtuen. Nanoraudan käyttöön liittyvien riskien hallintaa vaikeuttaa myös se, että aineen analysointiin pohjavedestä tai muista ympäristönäytteistä ei ole toistaiseksi käyttökelpoisia menetelmiä. Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine Ilmoituksen tekijälle varattiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 1833/23.12.2008 tilaisuus vastineen antamiseen ilmoituksesta annettujen lausuntojen ja vastineiden johdosta. Ilmoituksen tekijä on toimittanut Golder Associates Oy:n laatiman vastineen (päivätty 29.1.2009) annettuihin lausuntoihin. Tuusulan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa esitetyistä seikoista vastineessa on todettu, että kiinteistö- ja omistajatiedot selvitetään ja korjataan lausunnon mukaisesti. Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyistä seikoista vastineessa on todettu mm., että työssä kiinnitetään erityistä huomiota hajoamistuotteiden muodostumiseen ja seurantaan. Klooratuilla liuottimilla pilaantuneiden kohteiden kunnostamisessa voi hajoamistuotteita esiintyä eikä sitä voida kokonaan välttää. Jos kohteessa halutaan saavuttaa pysyvä pohjaveden parempi tila, on väliaikainen hajoamistuotteiden muodostuminen hyväksyttävä. Koetoiminnan aikana etsitään annostelu, jolla hajoamistuotteiden muodostuminen voidaan hallita eikä riski Kuninkaanlähteen vedenottamolle kohoa nykyisestä. Kloorattujen liuottimien biohajoamisesta vastineessa on todettu mm., että kohteessa tehtyjen pohjavesitutkimusten perusteella on todettu vähäisiä merkkejä biohajoamisesta, mutta ei vinyylikloridin kertymisestä. Tämä osoittaa sen, että tässä kohteessa vinyylikloridia ei kerry eli sen hajoaminen on vähintään yhtä nopeaa kuin muodostuminen. Koska koetoiminnan aikana vinyylikloridia muodostuu nykyistä enemmän, vinyylikloridia voi väliaikaisesti kertyä. Käsittelyalueella pohjavesi muuttuu kunnostuksen aikana hapettomaksi. Käsittelyalueen ja Kuninkaanlähteen vedenottamon välillä pohjavesi pääsee jälleen hapettumaan, jolloin vinyylikloridi voi hajota hapellisesti. Vastineessa on todettu myös mm., että koetoiminnan aikainen seuranta kattaa koko alueen käsittelyalueen ja Kuninkaanlähteen vedenottamon välillä, jotta mahdollisen kallioperän ruhjeisuuden aiheuttama epävarmuus haitta-aineiden kulkeutumisessa voidaan hallita. Koetoiminta etenee vaiheittain ja injektointikohdat valitaan kenttähavaintojen pohjalta siten, että käsittelyt voidaan ulottaa mahdollisimman kattavasti pilaantuneella alueella. Yksi valintakriteeri nanoraudan käytölle kohteessa oli se, että menetelmä soveltuu myös ruhjeisen kohteen kunnostukseen. Nanorautakäsittelyn vaikutuksesta mahdolliseen liuotinfaasiin vastineessa on todettu, että liuenneiden haitta-aineiden hajottaminen nopeuttaa myös faasin vähenemistä. Tämän lisäksi nanorauta reagoi myös suoraan faasina olevien liuottimien kanssa. Kohteen pohjavedessä ei ole toistaiseksi todettu pysyvää kloorattujen liuottimien pitoisuuksien vähenemis-
10 (12) tä, mikä viittaa siihen, että kohteessa voi olla jäljellä liuottimia omana faasinaan. Tämän vuoksi kohteeseen on esitetty aktiivista in situkunnostusta pohjaveden pitoisuuksien vähentämiseksi pysyvästi. Nanoraudan käyttöön liittyvistä epävarmuuksista vastineessa on todettu mm., että koska nanoraudan käyttö pohjaveden kunnostuksessa on vielä suhteellisen uutta, siihen liittyy myös epävarmuutta, joka vaati tutkimusta. Tämän vuoksi Sammonmäen kohteessa kunnostus esitetään koetoimintana, joka etenee askeleittain. On mahdotonta saada tietoa menetelmän toimivuudesta, ellei sitä testata todellisessa kohteessa. Kattavan tarkkailun, koetoiminnan lopettamisen ja tarvittaessa suojapumppauksen arvioidaan olevan riittäviä riskinhallinnan kannalta. Vastineen mukaan nanoraudan käyttö klooratuilla liuottimilla pilaantuneissa kohteissa perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja ymmärrykseen sen käyttäytymisestä, jota tukevat tähän asti saadut kenttähavainnot. Pohjaveteen syötettäessä tapahtuu nanoraudan hapettumista, agglomeroitumista sekä sitoutumista maaperän mineraaliainekseen. Koska kulkeutuminen pohjavedessä on hidasta ja etenee vain rajallisen matkan syöttöpisteestä, altistumista nanorautaa sisältävälle ei pääse tapahtumaan. Vaikka nanorautaa pääsisikin kulkeutumaan pohjaveden mukana, matka vedenottamolle on niin pitkä, ettei nanorauta pysy niin kauaa aktiivisena, että se ehtisi aktiivisena vedenottamolle asti. Aktiivisuus säilyy muutamia viikkoja ja veden kulkeutuminen käsittelyalueelta vedenottamolle kestää muutamia vuosia. Nanoraudan käyttö on hyväksytty pohjaveden kunnostukseen useissa maissa. Usein käyttö kuitenkin edellyttää koetoimintaa, kuten nyt on esitetty Sammonmäen kohteeseen. Kuten koetoimintailmoituksessa esitettiin, on kuitenkin tärkeää, että koetoiminta voi tarvittaessa laajeta, mikäli nanoraudan käyttö todetaan hyväksi ja turvalliseksi kunnostusmenetelmäksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kohteessa ei voida aloittaa ilmoituksen mukaista koeluonteista toimintaa. (YSL 8, 64 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomaisen on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös, jossa voidaan antaa toiminnan kannalta tarpeellisia määräyksiä. Viranomainen voi kieltää tai keskeyttää toiminnan, jos yleiselle tai yksityiselle edulle aiheutuvia huomattavia haittoja ei voida määräyksillä riittävästi vähentää. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että ottaen huomioon kohteen sijainti tärkeällä pohjavesialueella, Suomen ympäristökeskuksen lausunnossakin esiintuodut nanoraudan käyttöön liittyvät epävarmuustekijät sekä esitetyn toiminnan laajuus, ei suunniteltua toimintaa voida kyseisessä kohteessa aloittaa. Kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, jonka pohjavettä käytetään merkittäviä määriä yhdyskuntien vedenhankin-
11 (12) taan. Lisäksi kohteen läheisyydessä on todennäköisesti myös käytössä olevia yksityiskaivoja. Alueella tehtävien puhdistus- ja muiden toimenpiteiden on oltava sellaisia, etteivät ne varmuudella vaaranna tai heikennä pohjaveden tilaa tai sen käyttömahdollisuuksia. Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan nanoraudan käyttäytymisestä ja vaikutuksista ei ole vielä saatavissa riittävästi tietoa luotettavan riskinarvion tekemiseksi. Mahdollisuudet analysoida nanorautaa pohjavedestä ovat hyvin rajalliset, mikä vaikeuttaa nanoraudan käyttäytymisen seurantaa ja nanoraudan käyttöön liittyvien riskien hallintaa. Koetoiminnan 3. vaiheessa pohjaveteen syötettävän nanoraudan määrä olisi Uudenmaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan varsin suuri, mikä lisää nanoraudan käyttöön liittyvien epävarmuuksien merkitystä. Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kyseisessä tapauksessa ei ole riittävällä varmuudella osoitettu, ettei suunnitellusta toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seuraamuksia. Nanoraudan käyttö pilaantuneen pohjaveden puhdistamisessa on suhteellisen uutta tekniikkaa ja Suomen pohjavesi- ja maaperäolosuhteissa sitä ei ole Uudenmaan ympäristökeskuksen tietojen mukaan kokeiltu. Kyseistä tekniikka tulisi Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä testata ensin alueilla, jotka eivät ole pohjavedenkäytön kannalta yhtä merkittäviä kuin nyt kyseessä oleva Mätäkiven I-luokan pohjavesiesiintymä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 30, 53, 54, 61, 63, 64, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Maksun määräytyminen Lemminkäinen Oyj Esterinportti 2 00240 Helsinki Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Koeluontoisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 080.
12 (12) Tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Vantaan Vesi Tuusulan kunnanhallitus Kiinteistö Oy Tuonelanjoki, Bulevardi 5 A 16, 00120 Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (liite 1.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä lisätietoja antaa ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. Liitteet Liite 1. Valitusosoitus