Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival. Auranen, Johanna & Kirvesniemi, Tiina

Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival Auranen, Johanna & Kirvesniemi, Tiina

Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival Väliraportti syksy 2007 Auranen, Johanna & Kirvesniemi, Tiina Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socom Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruori

3

ESIPUHE Varhaiskasvatus on ollut yksi sosiaalialan osaamiskeskusten kehittämisalueista. Kun osaamiskeskuksia oltiin perustamassa 2000-luvun alussa, varhaiskasvatus nostettiin erikseen esille. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomissa varhaiskasvatuksen kehittämistyötä on tehty koko ajan. Kolmen kunnan pilottihanke Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka käynnistyi vuonna 2004 Imatran, Joutsenon ja Ruokolahden kunnissa. Hankkeen aikana näissä kunnissa tehtiin mm. seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma ja koulutettiin henkilöstöä. Samalla luotiin pohjaa laajemmalle, kahden maakunnan alueelle ulottuvalle varhaiskasvatuksen kehittämistyölle, Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikölle. Nyt julkaistu raportti on kuvaus kehittämisyksikön alkutaipaleesta. Samalla sen avulla saa kuvan siitä, mihin kaakkoissuomalaisella kehittämisyksikkömallilla pyritään ja mihin sen avulla voidaan päästä: kaikki ovat mukana kehittämistyössä ja kaikki saavat kokemuksen kuulumisesta kehittämisyksikköön. Sosiaali- ja terveysministeriössä oltiin kaukonäköisiä, kun varhaiskasvatus haluttiin sisällyttää osaksi osaamiskeskusten tehtäväaluetta. Laajalla seudullisella yhteistyöllä voidaan parhaiten vastata muuttuviin palvelu- ja osaamistarpeisiin. Näitä toimintaympäristön muutoksia ovat mm. työllisyyden paraneminen, ilta-, yö- ja viikonloppuhoidon kasvava tarve ja monikulttuurisuuden haasteet. Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen taas kohtaa moninaisia haasteita: kasvavien kaupunkiseutujen hoitopaikkapula ja toisaalta hajaasutusalueiden lapsikato, perhepäivähoitajien rekrytointiongelmat. Vähäinen haaste ei myöskään ole kuntatalous: vanhusväestön osuuden lisääntyminen lisää säästöpaineita mm. varhaiskasvatuksessa. Yhtälö ei kuitenkaan yleensä toimi: useissa kunnissa kasvaa samanaikaisesti sekä päivähoitoikäisten lasten että hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä. Tästä syntyy vaatimus tehostaa palveluja. Tärkeintä varhaiskasvatuspalveluissa on kuitenkin vastata lapsen tarpeisiin. Lapsella on oikeus laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Päivähoito-oikeus on myös perheen oikeus. Lapsen edun toteutuminen edellyttää, että hänen ja hänen perheensä oikeutta päivähoitoon tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Joskus lapsen edun toteutuminen edellyttää myös perheen velvollisuuksien korostamista. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on arjen ai- 4

tiopaikka havaita lapsen kehitysviivästymiä, perheen alkavia ongelmia ja muita vielä pieniä pulmia, joihin voidaan vaikuttaa myönteisesti varhaisella tuella ja puuttumisella. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin väliraportti kuvaa eloisalla tavalla pitkäkestoisen kehittämistyön alkuvaihetta. Ruorissa on tehty arvokasta pohjatyötä tutustumalla mukana olevien kuntien olosuhteisiin, toimijoihin sekä varhaiskasvatuksen piirissä tehtyyn ja käynnissä olevaan kehittämistyöhön. Alkuvaiheessa on tehty viisaita ratkaisuja luomalla rakenteita, jotka mahdollistavat perustyötä tekevälle henkilöstölle mielekkään tavan osallistua kehittämiseen. Lukijalle avautuu kehittämisyksikön toiminnan koko laajuus ehkä vasta lukiessa kuvausta tiimien tekemästä työstä. Lyhyessä ajassa on onnistuttu tekemään merkittävää työtä ja sitouttamaan henkilöstöä. Kehittämistyöntekijöiden suusta usein kuultu lause, Kehittämisyksikkö olemme me kaikki, on totta. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruori on ollut suunnan näyttäjä myös kaakkoissuomalaisen kehittämisyksikkökonseptin luomisessa. Juuri näin me haluamme kehittää työtä kahden maakunnan yhteisvoimin. Tuloksena on kaakkoissuomalainen kehittämisyksiköiden verkosto, jossa kehittämistä tehdään osana arkityötä. Tavoitteemme on, että jokainen alan työntekijä kokee kuuluvansa johonkin kehittämisyksikköön ja hänellä on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen sekä nauttia omasta ja muiden työn tuloksista. Tarja Myllärinen Toimitusjohtaja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socom 5

SISÄLTÖ 1 LAIVA ON LASTATTU 2 KARTTA JA KOMPASSI 2.1 Varhaiskasvatuksen osaamisklinikasta kehittämisyksikköön 2.2 Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö syntyy 3 MATKAKUMPPANIT 3.1 Kaakkois-Suomen hankekunnat 3.2 Toimintaympäristö 3.3 Varhaiskasvatuksen yhteistyöverkostot alueella 3.4 Valtakunnallinen yhteistyö 4 EVÄITÄ 4.1 Ruorin verkkoympäristö 4.2 Koulutuksia 4.3 Kaakkois-Suomen asiantuntijaverkosto 4.4 Blogit 4.5 Hyvät käytännöt ja pedagogisen toimintakulttuurin edelleen kehittäminen Kuusankosken varhaiskasvatuksessa 5 RUORI PYÖRII 5.1 PEDAGO pedagoginen kehittämisen tiimi 5.2 SAIMA Länsi-Saimaan kuntien päivähoidon yhteistyöryhmä 5.3 Lapsen ääni tiimi 5.4 PERHO perhepäivähoidon kehittäminen 5.5 ERIKAT erityispäivähoidon kehittämistiimi 5.6 LAUTTA päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyö 5.7 KARUSELLI laatua ja linjauksia ja verkostoitumista vuorohoitomaailmaan 6 ONKO MAATA NÄKYVISSÄ? 6.1 Kehittämistyön karikoita ja ympäristön tuulia 6.2 Kiikareilla näkee kauas LÄHTEET LIITTEET 6

1 LAIVA ON LASTATTU Kehittämisprojekti on aina prosessi. Siihen kuuluu jonkin alku, varsinainen prosessi ja loppukin, vaikka kehittäminen ei koskaan lopukaan, vain projektit loppuvat. Prosessimaista kehittämishanketta voi verrata matkaan. Tämä on matkakertomus Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaipaleesta. Joku voisi kutsua tätä väliraportiksi. Tämä on siis tarina kehittämisestä, mutta toki muutakin on tehty. Näistä asioista kerromme enemmän loppuraportissa matkan lähestyessä yhtä päätepistettään. Alkuun, luvussa 2, hahmotamme mistä kaikki alkoi eli miten päädyimme tälle matkalle ja mihin suuntaan lähdimme matkustamaan eli millaisia yhteisiä tavoitteita matkallemme asetimme. Kun laukut on pakattu ja laiva lastattu, matka voi alkaa. Luvussa 3 kerromme keitä kaikkia on yhteisessä laivassamme. On tärkeää tutustua matkakumppaneihinsa. Tällä matkalla matkakumppaneina ovat Kaakkois-Suomen kuntien varhaiskasvatushenkilöstö ja se toimintaympäristö, jossa he ja me toimimme. Laivathan eivät seilaa merillä yksinään vaan matkalla on mukana monenlaista muutakin väkeä. Esittelemme lukijalle myös maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteistyökumppaneitamme. Matka ilman matkaeväitä ei ole mukava matka tai sitten ollaan tosi lyhyellä matkalla. Tämä Ruorin matka ei ole lyhyt ja eväitä tarvitaan. Leipää ja vettä emme mukaamme pelkästään ottaneet, vaan lastasimme laivamme tietotekniikan mukanaan tuomilla mahdollisuuksilla, koulutuksilla sekä muilla tarpeellisilla eväillä (luku 4). Verkostomainen kehittäminen perustuu eri verkostoissa tehtyyn ja tehtävään kehittämistyöhön. Luvussa 5 pääsevät ääneen kehittämistyötä tekevät ruorilaiset, kehittämistiimit ja päiväkodit. Ruorilla ei ole kapuloita rattaissa vaan ruorin kapulat kuvaavat erilaisia kehittämisteemoja, joita kaakkoissuomalaiseen varhaiskasvatuksen kehittämiseen kuuluu. Ruori pyörii kehittämistiimiensä voimalla. Ruoria pitää pystyssä palkki, joka on tukena koko ruorille. Ruori seisoo vahvalla työhyvinvointijalustalla. Matkalla on raskas olla koko ajan. Välillä on syytä pysähtyä ja viettää taukoja. Näillä välietapeilla voi tankata itsensä ja laivansa vaikka uusilla ideoilla. Samalla on hyvä pysähtyä reflektoimaan kokemaansa ja pohtia onko suunta oikea vai tarkastellaanko karttaa uusin 7

silmin. Kiikareillakin on käyttöä. Luku 6 kertoo kaikesta tästä. Mutta matkahan on vasta puolivälissä ja monta jännittävää mutkaa ja polkua on edessä. Pääosin tämän väliraportin ovat kirjoittaneet ja koonneet Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin kehittämispäällikkö Johanna Auranen ja kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi. Poikkeuksena on luku 5, jonka ovat kirjoittaneet kehittämistiimien johtajat tiimiensä kanssa. Kirjoittajat mainitaan lukujen yhteydessä. Luvun 6.1 on puolestaan kirjoittanut hankkeen hallinnoijakunnan yhteyshenkilö Imatran varhaiskasvatuspäällikkö Eeva-Kaisa Liukkonen. Lisäksi luvussa 4 olevat blogit on poimittu Ruorin verkkoympäristöstä marraskuun alussa 2007 ja kirjoittajat on mainittu lukujen alussa. Alkukartoituslomakkeen tietojen kokoamiseen osallistuivat myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Katri Heikkilä ja Noora Mäkinen sekä Nuorten Palvelu ry:n projektikoordinaattori Marjo Jauhiainen. Teknisessä toteutuksessa mm. verkkoympäristön suhteen meitä on auttanut Socomin kehittämissuunnittelija Kai Kortelainen. 8

2 KARTTA JA KOMPASSI 2.1 Varhaiskasvatuksen osaamisklinikasta kehittämisyksikköön Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö aloitti toimintansa vuonna 2006, mutta matka alkoi jo paljon aiemmin. Ei matkaan voikaan niin vain sännätä, on ensin kaivettava kartat ja kompassit esiin. Kehittämisyksikön suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2004, kun Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka hanke (Varkki) käynnistyi. Varkki-hankkeen aikana luotiin varhaiskasvatuksen osaamisen, tutkimisen, oppimisen ja palveluiden tuottamisen osaamisverkostoa. Tässä verkostossa koordinoitiin varhaiskasvatukseen, päivähoitoon, esiopetukseen, alkuopetukseen sekä koululaisten aamu- sekä iltapäivätoimintaan liittyvää erityisosaamista. Hanke toimi siis pohjana ja pilottihankkeena tulevalle kehittämisyksikkörakenteelle. Varkki-hankkeen aikana tehtiin runsaasti yhteistyötä alueen muiden varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja perhetyön hankkeiden kanssa ennakoiden kehittämisyksikkötoimintaa. Varkki-hankkeen tavoitteissa oli pysyvän kehittämisyksikön saaminen ja rakentaminen Kaakkois-Suomen alueelle, joten kehittämisyksikön suunnittelua tapahtui Varkin seudullisissa työryhmissä, muiden varhaiskasvatushankkeiden ohjausryhmissä sekä kuntatoimijoiden alueellisissa ja yhteisissä tapaamisissa vuosina 2004 2006. Suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon rahoittajan eli Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sosiaalialan kehittämisyksikkötyöryhmän suositukset ja ohjeet. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön tarkoituksena oli jatkaa Varkki-hankkeessa aloitettua työtä ja levittää sen aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä muualle Kaakkois-Suomeen. Varkki-hanke toimi Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoituksella ja käsitti aluksi Imatran ja Joutsenon kaupungit sekä Ruokolahden kunnan. Vuoden 2005 syksyllä Lappeenrannan kaupunki liittyi hankkeeseen yhteistyökumppanina. Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka - hankkeessa noudatettiin kaakkoissuomalaista sosiaalialan kehittämisen mallia, jossa kehittämisyksikön toimintamalleja luodaan aluksi seutukunnallisissa hankkeissa ja hyvät käytännöt siirretään koko alueen käyttöön kehittämisyksikkövaiheessa. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö hankkeeseen lähtivätkin mukaan kaikkiaan 18 Kaakkois-Suomen kuntaa. Kunnat esitellään luvussa 3. 9

Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö on Kaakkois-Suomen kuntien yhteinen hanke, joka toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socomin, kanssa. Kaikki alueen kunnat ovat sitoutuneet kaakkoissuomalaiseen kehittämisyksikkömalliin. Kaakkoissuomalaiseen kehittämisyksikön ideaan ja toimintaan kuuluu, että varhaiskasvatushankkeiden koordinointi on yhdessä paikassa, jolloin kunnissa ei tehdä päällekkäistä kehittämistyötä. Kehittämisyksikkö ja kunnat sekä kunnat keskenään tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin kehittämisen tulokset ja tuotokset saadaan kaikkien käyttöön. Kehittämisyksikön toimintamalli on verkostomainen organisaatio. Muita kehittämisyksiköitä Kaakkois-Suomen alueella ovat tällä hetkellä vanhustyön, lastensuojelun ja vammaistyön kehittämisyksiköt. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön keskeisiksi tavoitteiksi nousivat: 1 varhaiskasvatuksen osaamisen kehittäminen ja mallintaminen seudullisesti 2 varhaiskasvatuksen erityisosaamisen ja erityispalvelujen parantuminen seutukunnallisesti 3 täydennys- ja lisäkoulutuksen mahdollistaminen, varhaiskasvatuksen alueellisen tutkimustoiminnan ja tiedontuotannon lisääminen (Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön hankesuunnitelma 2006.) Rahoitusta varhaiskasvatuksen kehittämisyksikölle haettiin Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalialan kehittämisrahoituksesta siten, että hankekunnat laittoivat pottiin jokainen 10 senttiä/asukas, joista muodostui tarvittava kuntaosuus (25 %). Myöntävä rahoituspäätös saapui kuntien iloksi juuri vapun alla vuonna 2006. Imatran kaupunki on hankkeen hallinnoija. 2.2 Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö syntyy Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö aloitti toimintansa keväällä 2006, kun hankkeeseen valittiin kehittämispäälliköksi KT, LTO Johanna Auranen ja kuntien suunnittelu- ja idearyhmä aloitti toimintansa. Ensimmäinen hankkeen käynnistämiskokous pidettiin toukokuussa 2006. Mukaan oli kutsuttu Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka hankkeen (Varkki) ohjausryhmä sekä kaikkien uuden hankkeen kuntien edustajat. 10

Käynnistämiskokouksessa kuulimme mm., että hankkeen rahoittaja Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa kaakkoissuomalaista kehittämisyksikkömallia ja kuntien kehittämisyksikköhakemus oli heidän mielestään ollut hyvä. Kokouksessa keskustelimme kehittämisyksikön ohjausryhmän kokoonpanosta. Isommista kunnista tulisi jokaisesta yksi edustaja ja pienet kunnat nimeäisivät yhteisiä edustajia. Lisäksi ryhmään halusimme ja pyysimme maakunnallisia vaikuttajia, sekä Stakesista ja Etelä-Suomen lääninhallituksesta edustajan. Myös alueen ammattikorkeakouluista tulisi edustus ohjausryhmään. Hankkeen käytännön suunnittelua jatkaisi pienempi niin kutsuttu idearyhmä. Tälle ryhmälle annettiin valtuudet pohtia hankkeen ohjausryhmän tehtäviä sekä projektiryhmän (Rukkaset-ryhmä) kokoonpanoa ja tehtäviä. Ohjausryhmän ja Rukkaset-ryhmän lopulliset kokoonpanot ovat liitteenä 1. Varsinaisesti toimintaan päästiin käsiksi syksyllä 2006, kun Rukkaset-ryhmä ja ohjausryhmä aloittivat kokoontumiset ja kuntakierrokset saatiin käyntiin. Elokuussa kehittämisyksikköön saimme myös toisen työntekijän, kehittämissuunnittelija KM, LTO Tiina Kirvesniemen. Hankkeen toteutusta aloimme suunnitella idearyhmän kanssa ja yhdeksi asiaksi otimme hankkeen nimen. Kaikki olivat yhtä mieltä, ettei uutta hanketta voi kutsua pilottihankkeen nimellä, Varkki. Nimiehdotuksia saivat antaa kaikki halukkaat. Lappeenrannan edustaja laatuvastaava Saara Kettunen ehdotti varhaiskasvatuksen kehittämisyksikölle nimeä Ruori (vedessä kulkevan aluksen rattia muistuttava ohjauslaite, jonka kehällä on usein kapuloita, jolla säädellään peräsimen tai potkurin asentoa kulkusuunnan muuttamiseksi). Nimi kuvastaa oivallisesti ja vertauskuvallisesti kehittämistyön olemusta, sen tarvitsemaa ohjausta ja koordinointia. Nimi kertoo myös siitä kuinka hankekunnat sijaitsevat järvien keskellä ja meren rajaamana kaakkoisessa Suomessa. Näin kehittämisyksikkö sai nimen Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruori. Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön kehittämistoiminta perustuu seudullisissa ja alueellisissa tiimeissä tehtävään verkostomaiseen kehittämistyöhön. Kehittämisteemat kartoitimme jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kuntien toiveiden mukaan ja tiimeille tarvittiin tiimijohtajat. Jokainen kunta sai itse päättää, keitä ehdottaa tiimijohtajaksi ja/tai tiimeihin osallistujiksi. Tiimi organisoi alueellaan kehittämistoimintaa ja kartoittaa mahdollisia kehittämispäiväkoteja. Kaikkien kehittämisteemojen työtä ei tehdä ns. kehittämispäiväkodeissa, mutta mm. vuorohoitokehittämispäiväkoteja on kaikkiaan seitsemän yksikköä. 11

Kuntien nimeämät tiimijohtajat sekä muita tiimityön suunnittelusta kiinnostuneita kokosimme ensimmäistä kertaa yhteen syyskuun lopulla vuonna 2006. Tiimijohtajille oli suunniteltu ja ostettu koulutus, joka valmensi heidät tehtäväänsä. Ensimmäisessä tapaamisessa kerroimme tiimijohtajakoulutuksen sisällöstä sekä tiimijohtan että tiimijäsenen tehtävistä. Tiimien työn oli määrä alkaa vuonna 2007, mutta osa tiimeistä aloitti kokoontumiset ja kehittämistyön jo vuoden 2006 syksyllä. Tämä oli mahdollista koska osa tiimeistä pohjautui pilottihanke Varkin aikana muodostettuihin työryhmiin. Tiimien kehittämistoiminnasta ja tehtävistä kerromme luvussa 5, jossa tiimijohtajat itse kuvaavat tiiminsä toimintaa tähän saakka. Ruorin lähtölaukaus ammuttiin aloitusseminaarin muodossa lokakuun alkupäivinä vuonna 2006. Tällöin esiteltiin hanketta niin perushenkilöstölle kuin kuntien lautakuntien jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Seminaarin avasi Imatran tuore kaupunginjohtaja Pentti Lintunen ja puheenjohtajana toimi Imatran kaupungin kasvatus-, opetus- ja kulttuuritoimen toimialajohtaja Jussi Virsunen. Ylitarkastaja Katja Raita Etelä-Suomen lääninhallituksesta valotti varhaiskasvatuksen tilaa valtakunnallisesti. Kuulimme tässä ensimmäisessä yhteisessä kokoontumisessa myös ajatuksia verkostotyöstä sekä kuntien toiveita ja odotuksia kehittämisyksikön suuntaan. Juhlista palattiin arkeen ja niin alkoi kehittämistyöntekijöiden kuntakäyntiurakka, joka täytti koko syksyn 2006. Toki paljon muutakin toimintaa mukaan mahtui. Seuraavassa esittelemme Ruorin hankekunnat. 12

3 MATKAKUMPPANIT Toiminnan käynnistymisvaiheessa pidettiin tärkeänä koota tietoa hankekunnista, jotta kehittämistyöntekijät saisivat kokonaiskuvaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöstä Kaakkois-Suomessa. Tiedon kokoaminen toteutettiin siten, että hankkeen kehittämistyöntekijät, kehittämispäällikkö Johanna Auranen ja kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi vierailivat hankekunnissa, kokosivat tietoa eräänlaisen alkukartoituksen avulla sekä kuuntelivat ja keskustelivat kuntien edustajien kanssa. Vierailut toteutuivat lähes suunnitellusti. Kuntakäynnit olivat hyvä keino viedä tietoa kehittämisyksikköhankkeen toteuttamisesta varhaiskasvatushenkilöstölle sekä kuulla heidän ajatuksiaan kehittämisteemoista. Hankkeen suunnitteluvaiheessa kunnat olivat toivoneet kehitettävän tiettyjä teemoja tai aiheita, mutta kuntakierroksen aikana joidenkin kuntien kehittämisteemat muuttuivat. Kuntakäynneillä päästiin myös tarkentamaan sitä, mitä kehittämisteemojen ajateltiin sisältävän ja miten alueellinen kehittämistyö voidaan toteuttaa. Paitsi tiedon kokoaminen hankkeen kehittämistyöntekijöiden käyttöön kuntakäyntien tehtävänä oli tiedottaa Ruorin toiminnasta kuntiin. Tapaamisissa olivat läsnä eri kokoonpanot kunnasta riippuen. Joissakin kunnissa vietiin tietoa Ruorista perustason työntekijöille alkukartoituksen lisäksi. Yhdessä kunnassa kunnanjohtaja oli tapaamisessa mukana. Yleisimmin kuntakäynnit toteutettiin varhaiskasvatuksen johtoryhmän läsnä ollessa, mikä kehittämistyöhön sitoutumisen kannalta on tärkeää. Ennen kuntakäyntien aloittamista toimitettiin hankekuntiin sähköpostitse alkukartoituskaavake, jota varten pyydettiin etsimään tietoja kunnasta sekä sen varhaiskasvatuspalveluista. Joissakin kunnissa alkukartoituskaavake oli valmiiksi kuntakäyntiä varten täytettynä, jolloin se käytiin keskustelemalla vielä yhdessä läpi. Joissakin kunnissa kaavake täytettiin samalla, ja mikäli jäi joitakin tietoja saamatta, ne luvattiin myöhemmin toimittaa. Osassa kunnissa kuntakäynti sujui yleisesti tutustuessa kunnan varhaiskasvatukseen ja keskusteluun varhaiskasvatuksen kehittämisestä, jolloin kunnat toimittivat jälkikäteen alkukartoituksen täytettynä. Kuntakierroksilla kehittämistyöntekijät neuvottelivat vielä kerran kuntien osallistumisesta Ruorin kehittämistoimintaan ja aloitimme myös yhteisten kuntasopimusten tekemisen. Kuntasopimusten tarkoituksena on antaa perushenkilöstölle aikaresurssit kehittämistyöhön 13

sekä kehittämistiimeissä toimimiseen ja näin määritellä henkilöstönsä työpanos hankesuunnitelman (2006, 14) mukaisesti. Näillä sopimuksilla kunnat antoivat sitoumuksensa omalle henkilöstölleen osallistua perustyönsä ohella Ruorin toimintaan ja ne ovat osoittautuneet käytännössä korvaamattomaksi tueksi. 3.1 Kaakkois-Suomen hankekunnat Seuraavassa kerromme hieman yleistä tietoa jokaisesta 18 hankekunnasta. Olemme lisänneet mukaan kuntakierroksella saamiemme tietojen joukkoon myös kuntien nettisivuilta löytyneitä tietoja. Kuntatiedot perustuvat syksyn 2006 tilanteeseen. Monen kunnan tilanne on muuttunut eri tavoin syksyn 2006 ajoista, mutta tästä lisää loppuraportissa. Alle 6 vuotiaiden lukumäärät on saatu tilastokeskuksen nettisivuilta. Väliotsikot on kerätty kuntien verkkosivuilta vuosien 2006 2007 aikana. Vahva elämänmaku maistuu Suomenniemellä Suomenniemi on kaunis kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, mutta ihan Etelä-Savon maakunnan rajalla. Kunta kuuluu Länsi-Saimaan seutukuntaan. Kunnassa on reilut 800 asukasta, mutta kesäisin asukasluku nousee jopa kolminkertaiseksi kesäasukkaiden myötä. Suomenniemen kauniista kirkonkylästä löytyvät kaikki tarpeelliset palvelut kuntalaisille, myös kunnan ainoa päiväkoti, Kilikello. Päiväkodissa on paikat 15 lapselle ja henkilökuntaan kuuluu neljä henkilöä mm. lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja (tilanne 10.8.2006). Suomenniemellä oli vuoden 2006 lopussa 45 alle 6-vuotiasta lasta. Erillistä vuorohoitoyksikköä kunnassa ei ole, vaan päiväkoti toimii tarvittaessa vuorohoitoyksikkönä Erityislastentarhanopettajapalvelut kunta ostaa tarvittaessa kunnan ulkopuoliselta asiantuntijalta. Kaakkois-Suomen kehittämisyksikkö Ruorin kehittämistyössä Suomenniemen kunta on mukana muiden Länsi-Saimaan kuntien kanssa toteuttamassa yhteistyössä seudullista varhaiskasvatussuunnitelmaa (SeutuVasu), jonka on määrä olla valmis vuoden 2007 loppupuolella. Virolahti Ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla.. Virolahti sijaitsee aivan kaakkoisimmassa Suomessa. Sen elämää hallitsevat raja ja meri sekä maamme vilkkaimmin liikennöity Vaalimaan raja-asema. Kunnassa on asukkaita rei- 14

lut 3500 henkilöä, joista alle 6-vuotiaita lapsia on 214. Virolahdella on kaksi päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäiväkotia ja perinteistä kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa tarjoaa kaksi hoitajaa. Virolahdella on varhaiskasvatushenkilöstöä yhteensä 28 henkilöä (tilanne 28.8.2006). Virolahden ja Miehikkälän päivähoito on yhdistetty syksyllä 2006. Meneillään on hallintokokeilu, jossa Miehikkälän kunta tuottaa molempien kuntien sosiaalipalvelut. Virolahden kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on tehty vuonna 2004. Kuntayhteistyötä on tehty mm. Kotkan ja Haminan kanssa. Miehikkälän kunta on käden taidoista, Pelimannipäivistä ja Salpalinjasta tunnettu rajakunta Miehikkälän kunta sijaitsee aivan Virolahden naapurissa. Kunnat kuuluvat Kotka-Haminan seutukuntaan. Asukkaita Miehikkälässä on vajaa 2500 henkilöä, joista alle 6-vuotiaita lapsia on 140. Päiväkotiyksiköitä on kolme, joiden yhteinen paikkaluku on 70 lasta. Jokaisella päiväkotiyksiköllä ei ole omaa johtajaa, vaan vastaava lastentarhanopettaja. Perinteistä kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa tarjoaa kolme hoitajaa. Varhaiskasvatuksen piirissä kunnassa on yhteensä 85 lasta (28.8.2006). Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin kehittämistyötä Miehikkälä ja Virolahti tekevät yhdessä. Kuntia kiinnostaa tässä kehittämistyössä ns. lapsen ääni eli erityisesti keinot, joilla saada lapset mukaan suunnittelemaan toimintaa. Historiallinen rajakunta Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia. Rautjärvellä päivähoito on hallinnollisesti sivistystoimessa. Päivähoidon ohjaaja huolehtii hallinnollisista tehtävistä sekä toimii esikouluryhmän lastentarhanopettajana. Kunnassa on kaksi päiväkotia, toinen sijaitsee Rautjärvellä ja toinen Simpeleellä. Erityisopetuspalvelut ostetaan joko Imatralta tai Lappeenrannasta. Kummassakin päiväkodissa on vain yksi tietokone ja tarpeellisena kunnassa olisi saada näkyviin se, miksi tietokoneet ovat henkilöstölle tarpeellisia. Täydennyskoulutusta on järjestetty yhdessä Parikkalan kanssa. Rautjärven päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on tehty vuonna 2005. Asukkaita kunnassa on noin 4200, joista suurin osa asuu Simpeleen tai Rautjärven Asemanseudun taajamassa. Rautjärven kunnassa 0 6 vuotiaita lapsia on noin 200, joista 108 on varhaiskasvatuspalveluiden tarpeessa. Puolet lapsista on päiväkodeissa ja puolet perhepäivähoidossa. Suu- 15

rin osa varhaiskasvatushenkilöstöstä on perhepäivähoitajia (1.9.2006). Kunnan kehittämisteemana on perhepäivähoito. Kaakkois-Suomessa sijaitseva Ruokolahti on luonnonkauneudestaan tunnettua seutua Ruokolahti on eteläkarjalainen kunta Suomen kaakkoisrajalla ja Saimaan rannalla. Ruokolahti sijaitsee sekä Etelä-Suomen läänin ja Itä-Suomen läänin rajalla että Savon ja Karjalan maakuntarajalla. Ruokolahden kunnassa on asukkaita melkein 6000 henkilöä. Ruokolahdella on kaksi päiväkotia, joissa yhteensä 64 hoitopaikkaa. Päiväkodeissa ja perhepäivähoitajien avulla hoidetaan kaikki päivähoitoa tarvitsevat lapset, joita on n. 150 kaikkiaan. Alle 6 vuotiaita lapsia kunnassa on noin 300 lasta. Kunnassa on 22-25 perhepäivähoitajaa, joista 75 % on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. Perhepäivähoidossa onkin noin 70 lasta mikä on melkein puolet varhaiskasvatuksen piirissä Ruokolahdella olevista lapsista. Seurakunnan kerhojen kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Koululaisten iltapäivätoiminnasta vastaa koulu. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma, SeutuVasu, on tehty yhteistyössä Imatran ja Joutsenon kaupunkien kanssa vuonna 2005. Esiopetusta annetaan molemmissa päiväkodeissa sekä kahdella kyläkoululla. Varhaiskasvatuksessa ollaan koulutusmyönteisiä ja toivotaan koulutusta saatavan myös omalle paikkakunnalle. Täydennyskoulutussuunnitelma on henkilöstölle tekeillä (tilanne 8.9.2006). Kunnan kehittämiskohteita ovat erityispäivähoito ja perhepäivähoito. Lappeenranta tunnetaan ystävällisenä, hyväntuulisten ihmisten kaupunkina, jossa yhdistyvät luonnonkauneus ja iloinen karjalainen luonne Lappeenranta on jatkuvasti kehittyvä kasvukeskus, jolla on hyvät tulevaisuuden näkymät. Vuoden 2005 alusta Lappeenrannassa perustettiin uusi lautakunta ja toimiala, kasvatus- ja opetustoimi, jossa toimivat sekä varhaiskasvatus että perusopetus. Asukkaita Lappeenrannassa on melkein 60 000 ja näistä noin 4000 on alle 6 vuotiaita. Suurin osa lapsista on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä eli noin 1800 lasta (lukuun kuuluvat myös kaikki esiopetusikäiset lapset). Päiväkoteja kaupungissa on kaikkiaan 23 ja perhepäivähoitajia n. 80 henkilöä. Ruorin toimintaan osallistuminen tapahtuu varhaiskasvatuksen strategian puitteissa. Perhepäivähoitajille ollaan tekemässä kehittämissuunnitelmia. Kunnan perhepäivähoidon kehittämistiimi osallistuu yksityisen perhepäivähoidon mallintamiseen. Monikulttuurisuusasiat ovat myös kunnassa tärkeitä. Henkilöstön kehittymis- ja oppimissuunnitel- 16

mat ovat tekeillä ja ensin ne pilotoidaan (tilanne 13.9.2006). Lappeenranta on mukana kehittämisteemoissa: perhepäivähoito, monikulttuurisuus ja tietotekniikka. Luumäki on perinteikäs, maaseutumainen kunta, joka haluaa olla vireästi mukana elämän sykkeessä. Valtatie 6 kulkee Luumäen läpi. Luumäki tarjoaa viihtyisän, turvallisen ja edullisen asuinympäristön, oletpa sitten nuori, keski-ikäinen tai eläkeläinen. Lapsiperheille löytyy tarvittavaa asumisväljyyttä sekä rauhallisia asuinalueita lähellä palveluja. Valtaosa Luumäen päivähoitopaikoista on kunnallisia. Luumäellä alkaa vuonna 2008 uuden päiväkodin rakentaminen. Tällä hetkellä kunnassa on kaksi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Lapsia varhaiskasvatuksen piirissä on noin 150, joista puolet on päiväkodissa ja puolet perhepäivähoidossa (21.9.2006). Luumäki on jaettu Jurvalan ja Taavetin päivähoitoalueisiin. Alueiden päivähoidosta vastaa alueen päiväkodin johtaja. Kunta on mukana perhepäivähoidon kehittämisteemalla Ruorissa. Toinen tärkeä kehittämisteema on seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma Länsi-Saimaan kuntien kanssa. Päivähoidon aloittaville uusille lapsille on aloitettu lastenvasujen tekeminen. Luumäen kunnan asukasluku on noin 6000 asukasta. Hamina tarjoaa kaupunkilaisille ja yrityksille palveluhenkisen, luonnonläheisen ja nykyaikaisen kotikaupungin sekä mahdollisuudet kehittymiseen ja hyvinvointiin EU:n itärajalla. Haminan kaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla, 150 km Helsingistä itään. Kaupungin kautta kulkee E18-tie Vaalimaan kautta Pietariin. Haminassa on asukkaita noin 20 000, joista 0 6 vuotiaita lapsia on 1500. Varhaiskasvatuspalveluita tarvitsee melkein 800 lasta, kun lukuun lasketaan esikouluikäiset. Erityispäivähoidosta ei ole kunnassa tehty vielä tarkempia tilastoja, mutta kunta on mukana Ruorin kehittämisteemassa erityispäivähoito, jossa tilastoja työstetään. Koko päivähoidon henkilöstö on huolen puheeksi otto - koulutettu. Osaamiskartoitusten tekeminen on aluillaan. Uutta palvelumallia kehitellään lasten ja nuorten palveluihin. Tähän elinkaarimalliin kuuluisivat varhaiskasvatuksen lisäksi opetus ja lastensuojelu (tilanne 2.10.2006). Haminan muut kehittämisteemat Ruorissa ovat lapsen äänen kuuleminen ja vuorohoito. Varhaiskasvatuksessa jo olemassa olevat kehittämisryhmät kokoontuvat kunnassa aktiivisesti. 17

Taipalsaari on nuorekas kasvukunta joka tunnetaan perinteikkäänä matkailukohteena keskellä Saimaata. Taipalsaari on nuorekas kasvukunta, joka mielletään myös halutuksi asuinkunnaksi. Reilut puolet Taipalsaarelaisista käy töissä Lappeenrannan talousalueella. Taipalsaareen kuuluu Vehkataipale sekä Merenlahti ja toimitaan hyvin lähellä Lappeenrantaa. Paljon toiveita kunnalla olisikin Lappeenrannan suuntaan varhaiskasvatuksen suhteen. Taipalsaari ja Lappeenranta muodostavat hyvin toisiaan täydentävän palvelualueen. Kuntien välinen yhteistyö on jo perinteikästä ja sujuvaa. Taipalsaarella on asukkaita melkein 5000 henkilöä. Alle 6 vuotiaita lapsia kunnassa oli vuoden 2006 tilastojen mukaan noin 400. Toimintatapana varhaiskasvatuksessa on mm. tiimityö ja varhainen puuttuminen, jossa työmenetelmänä käytetään huolen puheeksi ottamisen -menetelmää. Kuntaan oli tekeillä päivähoidon rakenneselvitys, jonka teki Stakes ostopalveluna. Lisäksi kunnassa on tekeillä palveluopas lapsiperheille. Koulutussuunnitelma varhaiskasvatushenkilöstöltä puuttuu vielä (tilanne 4.10.2006). Taipalsaari on mukana erityispäivähoidon ja varhaiskasvatussuunnitelmatyön kehittämistiimeissä. Kuusankoski on hyvinvointipalveluihin panostava, logistisesti suuntautunut nykyaikainen paperikaupunki Kymijoen kainalossa. Kuusankoskella on asukkaita noin 20 000 ja sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa rajanaapureinaan Kouvola, Elimäki, Iitti, Jaala ja Valkeala. Kymijoki puhkaisee Salpausselän Kuusankosken kohdalla ja virtaa kaupungin alueella 15 kilometrin matkan. Alle 6 vuotiaita lapsia kunnassa on melkein 1400, joista vajaa 700 lasta on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä esiopetusikäiset mukaan lukien (tilanne 5.10.2006). Kunnassa on tehty raportti Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 2006 2007, joka osoittaa, että selkeästi tunnistetun ja resursoidun erityistuen tarpeessa on 33 lasta ja varhaisen tuen tarpeessa on 78 lasta (ks. Untolahti 2006). Kuusankoski haluaa tarjota lapselle kiireettömän ja arjen arvoa korostavan kasvuympäristön, jossa lapsuutta arvostetaan sekä tiedostetaan varhaisten vuosien merkitys ja perusta elämälle. Ohjaavina arvoina ovat lapsilähtöisyys, ammatillisuus ja yhteisvastuullisuus. Kunnassa on 12 päiväkotia, joista kolme on yksityisiä. Kuusankosken kehittämisteemana on pedagoginen kehittäminen, joka heillä liittyy varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön sekä tieto- ja viestintästrategian luominen tietotekniikkatiimin kanssa. 18

Ylämaa kauniiden kivien maa Ylämaa tunnetaan ainutlaatuisesta jalokivestä, spektroliitista jopa maailmanlaajuisesti. Ylämaan kunnassa asukkaita on melkein 1500. Varhaiskasvatuspalveluja tarvitsee kunnan 75 alle 6 vuotiaasta lapsesta noin 40 lasta. Kunnassa on yksi päiväkoti, Onnentupa, sekä kolme ryhmäperhepäiväkotia. Perinteistä perhepäivähoitoa kunnassa ei tarjota. Ylämaan kunta osallistuu kehittämisyksikkö Ruorin toimintaan Länsi-Saimaan kuntien yhteisen varhaiskasvatussuunnitelmatyön muodossa. Erityisvarhaiskasvatuspalveluja kunta suunnittelee yhteistyössä muiden Länsi-Saimaan kuntien kanssa (tilanne 5.10.2006). Valloittava Pyhtään kunta sijaitsee Kymenlaakson lounaiskolkassa Kymijoen suiston ja Suomenlahden saarilla. Pyhtään kunta tarjoaa pienestä koostaan huolimatta toimivat ja ihmisläheiseen elämiseen soveltuvat puitteet. Kunnassa on asukkaita noin 5000 ja varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on noin 200 lasta. Erityisvarhaiskasvatuspalvelut kunta ostaa sen ulkopuolelta (tilanne 9.10.2006). Päivähoitoa järjestetään kunnan omistamassa päiväkodissa, yksityisessä päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Pyhtään päivähoidossa on käynnissä vuoden 2007 koulutussuunnitelman mukaisesti projektioppimisen teoriaan perustuva, lapsilähtöisen kehkeytyvän varhaiskasvatuksen toimintamallin mukainen koulutus. Ruorin kehittämistyöhön Pyhtää osallistuu tietotekniikkatiimin kautta. Kotka on tunnettu merikaupunki. Polut meren ja Kymijoen rantamilla ovat aitiopaikkoja paikallisen luonnon nauttimiseen. Kotka on toiseksi suurin Ruorin hankekunnista. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään reilun tunnin ajomatkan päässä. Asukkaita siellä on lähes 55 000 henkilöä. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on noin 2000 lasta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 kunnassa oli 0 6 vuotiaita lapsia yli 3500. Kotkassa päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat kunnalliset ja yksityiset päiväkodit, kodeissa toteutettava perhepäivähoito, leikki- ja kerhotoiminta, lasten kotihoidon tuki ja kotihoidontuen kuntalisä 10 kk - 3 vuotiaille lapsille sekä yksityisen päivähoidon tuki. Eli kaikkiaan varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on noin 98 % 1 6 vuotiaista lapsista. Kunnassa on 31 päiväkotia, joista 8 on yksityisiä. Kotkan kaupungissa ei ole ol- 19

lenkaan ryhmäperhepäivähoitokoteja, mutta kotona työtään tekeviä perhepäivähoitajia on 56 henkilöä. Monikulttuurisuuden kehittäminen varhaiskasvatuksessa koetaan kunnassa tärkeänä ja isona asiana. Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli Kotkan päivähoidossa 116 lasta vuoden 2006 syksyllä. Ympäristökasvatus on Kotkan varhaiskasvatuksessa yksi kehittämisen alueista. Kotkassa halutaan kehittää myös varhaiskasvatuksen (päivähoidon/päiväkodin) johtajuutta sekä dokumentoida erityislastentarhanopettajien työtä. Vuonna 2006 kunnassa työskenteli viisi erityislastentarhanopettajaa ja kaikkiaan erityislapseksi määriteltyjä lapsia oli hoidossa 450 lasta, joista toki suurin osa on ns. huolilapsia eli varhaisen tuen tarpeessa (tilanne 23.10.2006). Kotkassa painottuukin ennalta ehkäisevä työote erityisvarhaiskasvatuspalveluissa. Kotkan kaupungin päivähoito on mukana Ruorin kehittämistyössä vuorohoito-, monikulttuurisuus- tietotekniikka- sekä pedagogisen kehittämisen tiimeissä. Imatra on vuosien kuluessa kasvanut hajanaisesta kolmen keskustan kauppalasta moderniksi ja vireäksi kaupungiksi Imatran kaupunki hallinnoi Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruoria. Imatralla on melkein 30 000 asukasta, joista 0 6-vuotiaita lapsia on noin 1700. Varhaiskasvatus kuuluu kunnassa hallinnollisesti kasvatus- ja opetustoimeen. Imatralla on päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut järjestetty alueellisesti kuten perusopetuskin. Kaupunki on jaettu neljään alueeseen, joilla toimii itsenäisinä tulosyksikköinä perusopetuksen kouluja ja päiväkoteja. Tavoitteena on, että lapselle järjestetään hoitopaikka oman tulevan koulunsa alueella ja lähellä kotia. Alle 3-vuotiaat lapset hoidetaan pääsääntöisesti perhepäivähoidossa ja 3-6 -vuotiaat päiväkodeissa. Erityispäivähoidon tilanne on hyvä, sillä varhaiskasvatuksen konsultoivia erityisopettajia on kaikkiaan neljä ja varhaiskasvatuspsykologi on haussa. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään sekä kaupungin palveluna että järjestöjen tuottamana kaikilla alueilla koulujen tai päiväkotien tiloissa. Imatra on Ruorin erityispäivähoidon, päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyön, perhepäivähoidon, pedagogisen kehittämisen, tietotekniikan sekä monikulttuurisuuden kehittämistiimeissä mukana. 20

Savitaipale kelluvien keksintöjen kylä Savitaipaleen kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa liikenteellisesti suotuisassa paikassa. Kirkonkylä on aivan valtatien nro 13 varrella. Kirkonkylä on kuntakeskus, joka tarjoaa pääosin julkiset ja hyvin runsaasti yksityisiä palveluja myös Suomenniemen ja Lemin kunnan sekä osalle Taipalsaaren kunnan asukkaista. Savitaipaleen kunnassa on asukkaita noin 4000. Näistä 0 6 vuotiaita lapsia on melkein 200, joista varhaiskasvatuspalveluiden piirissä noin 100 lasta. Kunnassa on yksi päiväkoti, Kissankello, ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia (tilanne 27.10.2006). Ruorin kehittämistyön osalta Savitaipale toimii Saimaryhmässä, joka toteuttaa Länsi-Saimaan kuntien kanssa alueen seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman. Parikkalan luonnonkaunis, etelä-karjalainen kunta sijaitsee kivenheiton päässä Laatokan rannalta, erittäin hyvien kulkuyhteyksien varrella Parikkalan kunta on pohjoisin Ruori-kunnista. Parikkalan kunta muodostuu lakkautetuista Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnista. Nämä ns. kärkikunnat yhdistyivät vuoden 2005 alussa. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden, Rautjärven, Punkaharjun ja Kesälahden kuntiin sekä Kiteen kaupunkiin. Lisäksi kunta rajoittuu Venäjän valtioon. Asukkaita kunnassa on noin 6000 ja varhaiskasvatuksen piirissä lapsia on noin 140. Luku sisältää myös lapset, jotka ovat vain esiopetuksessa sekä koululaiset, jotka tarvitsevat aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa. Varhaiskasvatus on siirtynyt hallinnollisesti sosiaalitoimesta sivistystoimen puolelle vuoden 2007 alusta. Parikkalassa päivähoitoa annetaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Tilapäistä päivähoitoa annetaan päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa niille lapsille, joilla ei ole säännöllistä päivähoidon tarvetta. Esiopetusta annetaan päiväkoti Satakielessä, päiväkotiryhmä Palokärjessä ja päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Uukuniemen kouluissa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Särkisalmella, Kangaskylässä ja Akonpohjassa päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodissa sekä Uukuniemen koulussa. Kunta on mukana Ruorin kehittämistyössä ns. lapsen ääni teemalla, joka heidän päivähoidossaan toteutuu laatutyön näkökulmasta. 21

Joutseno Saimaan kaupunki Joutsenon kaupungin keskustaa ympäröivät metsät ja maaseutu, jotka tarjoavat rauhoittumisen mahdollisuuden keskelle arkea. Kaupungilla on 260 kilometriä rantaviivaa, ja se sijaitsee Suomen laajimman vesistöalueen äärellä. Kaupungista on hyvät liikenneyhteydet: se sijaitsee valtatie 6:n ja rautatien varrella. Helsinkiin on matkaa noin 250 kilometriä, niin kuin myös Pietariin, Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Joutsenosta tuli kaupunki vuoden 2005 alusta lähtien. Nyt kaupungissa käydään keskustelua liittymisestä osaksi Lappeenrantaa. Varhaiskasvatuksen hallinnointipalvelut Joutseno ostaa Lappeenrannalta syksystä 2007 lähtien. Joutsenossa on asukkaita reilut 10 000, joista alle 6 vuotiaita lapsia on yli 700. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä lapsia on 415 esiopetusikäiset mukaan lukien. Joutsenossa on viisi päiväkotia ja kolme ryhmäperhepäiväkotia sekä ns. perinteistä perhepäivähoitoa (1.12.2006). Joutsenon kehittämisteemoja ovatkin perhepäivähoito sekä erityispäivähoito. Lemi on itsenäinen kunta, jossa arvostetaan ihmisiä, perinteitä, luontoa ja turvallisuutta Lemin kunta kuuluu Länsi-Saimaan seutukuntaan. Lemin särä on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Särä on aitoa eteläkarjalaista ruokaperinnettä tuhannen vuoden takaa. Lemille tulee vuosittain kymmeniä tuhansia matkailijoita herkuttelemaan särä-aterialla. Asukkaita kunnassa on yli 3000 henkilöä. Lapsia, jotka ovat alle 6 vuotiaita kunnassa on kaikkiaan noin 250. Lemillä on kaksi päiväkotia, joista toinen on vastikään rakennettu. Lisäksi kunnassa on 15 perhepäivähoitajaa. 3.2 Toimintaympäristö Ruorin hankekuntien asukasluku vaihtelee noin 800 ja vajaan 60 000 asukkaan välillä. Viiden kunnan asukasluku on yli 20 000 ja muut kunnat ovat pieniä, muutaman tuhannen asukkaan kuntia (ks. taulukko 1). Luvut kaikissa taulukoissa perustuvat kuntien antamiin lukuihin tai tilastokeskuksen lukuihin vuodelta 2006. 22

TAULUKKO 1. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin hankekuntien asukasluku sekä 0 6 vuotiaiden lasten lukumäärä. Kaupunki Asukasluku 0-6 -vuotiaat lapset Hamina 21 887 1500 Imatra 29 728 1763 Joutseno 10850 738 Kotka 54 838 3665 Kuusankoski 20247 1388 Lappeenranta 58 897 4071 Lemi 3107 245 Luumäki 5 274 300 Miehikkälä 2 434 140 Parikkala 6168 256 Pyhtää 5138 353 Rautjärvi 4 275 220 Ruokolahti 5 937 325 Savitaipale 4 138 198 Suomenniemi 816 45 Taipalsaari 4963 388 Virolahti 3 641 214 Ylämaa 1 495 75 Yhteensä 243 833 15884 Hankekuntien alueella asuu noin 245 000 asukasta. Alle 6-vuotiaita näistä on melkein 16 000 lasta, joista noin 8000 lasta on varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Prosenteiksi muutettuna hankekunnissa on 0 6-vuotiaita lapsia keskimäärin 6,5 % asukkaista ja näistä varhaiskasvatuksen palveluita tarvitsee noin 50 %. Varhaiskasvatuspalvelut ovat kunnissa erittäin mittavassa asemassa. Kunta voi itse päättää mikä monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidon, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hallinnosta kunnalle säädetyistä tehtävistä. Valtakunnallinen ohjaus säilyy kuntatason hallinnonalasta riippumatta sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin kunnissa päivähoidon ja esiopetuksen hallinnon ala jakautuu siten, että suurimmassa osassa kuntia hallinto on sosiaali-, sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunnan alaisuudessa (13 kuntaa), Rautjärvellä hallinto on sivistyslautakunnan alaisuudessa ja kahdessa kunnassa on perustettu uusi lautakunta (Lappeenranta ja Imatra). Tämä kuvaa tilannetta vuonna 2006, mutta sen jälkeen hankekunnista mm. Parikkala on siirtänyt päivähoidon sivistyslautakunnan hallinnon alle. Tilanne on kuitenkin koko ajan muutoksessa. 23

Tieto siitä, kuinka monessa ja millaisissa kehittämishankkeissa tai projekteissa Ruorikuntien varhaiskasvatuksen henkilöstö on mukana, oli tärkeää suunniteltaessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toimintaa. Kehittämishankkeet yleensä sitovat perushenkilöstön aikaresursseja, joten on hyvä tietää, mitkä muut hankkeet sitovat henkilöstön aikaa. Lisäksi tieto käynnissä olevista hankkeista on hyvää varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä kuvaavaa yleistietoa. Kehittämisyksikkötoimintaamme kuuluu koota hankkeita ikään kuin yhteisen sateenvarjon alle. Tietoa käynnissä olevista hankkeista kerättiin paitsi kuntakäyntien yhteydessä myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden avulla. Keväällä 2007 he tiedustelivat kunnissa käynnissä olevia hankkeita ja niiden toteutussuunnitelmia, hankkeiden hallinnointia ja rahoitusta, muita hankkeisiin osallistuvia tahoja, mahdollisia isompia hankekokonaisuuksia, hankkeiden kestoa, hankkeiden kehittämistiimejä sekä materiaaleja ja opinnäytetöitä. Sosionomiopiskelijoiden kartoituksen avulla pyrimme tarkentamaan kuntakäynneillä keräämäämme tietoa. Kaikkiaan Kaakkois-Suomen alueella oli yhteensä noin 22 erilaista päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämishanketta (ks. liite 3). Hankkeiden määrä kunnissa suhteutuu usein kunnan koon mukaan eli isommissa kaupungeissa kehittämistyöhön on varaa panostaa enemmän henkilöstöresursseja. Kuntien mainitsemat kehittämishankkeet olivat joko ulkopuolisen rahoittajan ja/tai hallinnoijan vetämiä hankkeita tai kunnan omia kehittämishankkeita. Kaikki kehittäminen on arvokasta, joten kaikki kunnista tullut tieto on otettu vastaan samanarvoisena. Kunnat ilmoittivat hankkeitaan eri tavalla. Jotkut antoivat tietoa vain kiinteästi varhaiskasvatuksen hankkeista, kun osa taas kertoi kaikki varhaiskasvatusta koskettavat hankkeet. Kaikista ilmoitetuista hankkeista suurin osa liittyi selkeästi varhaiskasvatuksen sisällön kehittämiseen. Osa hankkeista liittyi yhteistyöverkoston kehittämiseen. Lisäksi on hankkeita, joiden kehittäminen koski palveluiden järjestämistä tai hallinnointia (esim. Kaaso). SeutuVasu-työ mainittiin joissakin kuntavastauksissa omana hankkeenaan, mutta koonnissa se on käsitelty osana Ruori-hanketta. SeutuVasu-työ Länsi-Saimaan kunnissa alkoi jo ennen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön varsinaista perustamista, mutta jo kuntaneuvotteluissa hankesuunnittelun aikana se liitettiin osaksi kehittämisyksikön työtä. Ajateltiin, ettei pienten kuntien kannata kahlita resurssejaan useaan asiaan samaan aikaan. SeutuVasu-työ onkin Ruorin Saima-tiimin työtä ainakin vuoden 2007 loppuun asti, jolloin seudullinen 24

varhaiskasvatussuunnitelma on valmis. Tämän jälkeen on tarkoitus Länsi-Saimaan kuntien kanssa yhdessä miettiä kehittämistyön kohdentumista jatkossa. Alkukartoituksen ja opiskelijoiden toteuttaman sähköpostikyselyn perusteella voimme todeta, että tietoa hankkeista tuntuu olevan vähän ja se on hajanaista. Varhaiskasvatuksen hankeperinne on nuorta, joten se luo hyvän lähtökohdan Ruorille aloittaa ja kehittää toimintaansa. Toisin on esimerkiksi vanhustenhuollossa, jossa hankkeita on todella paljon ja uuden hankkeen on vaikea löytää paikkaansa tai kehittämiselle resursseja perustason työssä. Vaikka hankekehittämisen keskeisenä ajatuksena on monesti lisärahoituksen hakeminen kehittämistyötä turvaamaan, tämä rahoitus harvoin turvaa perustason työhön lisäresursseja, vaan kehittämistyö revitään henkilöstön selkänahasta. Kun tälle selkänahalle on monta repijää, voi kehittämistyölle jäädä perin vähän mahdollisuuksia tulla käytännön arjessa toimivaksi kehittämiseksi. Ruorissa kehittämistyön kynnystä pidetään matalalla sillä tavoin, että kaikki ponnistelu ja myös omaehtoinen innovointi varhaiskasvatuksen kehittämiseksi hyväksytään. Ruorin kehittämisideologiaan kuuluu, että kehittäminen ja perustyö muodostavat kokonaisuuden ja liittyvät kiinteästi toisiinsa. Arviointia tehdään tästä jatkuvasti. Monesti muutoksen tai kehittämisen arvoa ja käyttökelpoisuutta voidaan mitata kuitenkin vasta jonkin ajan päästä. Siksikin on olennaisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen kehittämisyksiköstä tulee pysyvä rakenne. Kehittämisen pitkäjänteisyys vaatii tällaista pysyvää rakennetta. 3.3 Varhaiskasvatuksen yhteistyöverkostot alueella Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin yhteistyökumppaneina kuntien lisäksi alueella ovat Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socomin, muut varhaiskasvatuksen yhteistyöhankkeet. Paapu lapsen parhaaksi hankkeen hallinnoija on Socom. Hanke on Pohjois-Kymenlaakson kuntien yhteinen hanke ja keskittyy varhaisen havainnoinnin ja puuttumisen toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja mallintamiseen sekä kasvatuskumppanuuden tukemiseen. EPM eli Varhaisen tuen toiminnalliset mallit hankkeen hallinoija on Nuorten Palvelu ry. Tämä on koulutuksellinen hanke, joka keskittyy varhaisen tukemisen toiminnallisiin menetelmiin ja moniammatilliseen työotteeseen. EPM-hanke toimii käytännössä Ruorin verkostojen kautta. 25

Socomissa työskentelevät varhaiskasvatushankkeiden kehittämistyöntekijät kokoontuvat säännöllisesti ja suunnittelevat yhdessä toimintaa siten, että hyvät toimintatavat ja käytännöt leviävät. Tämä Vaka-ryhmä huolehtii yhdessä myös valtakunnallisista verkostotehtävistä ja tuo näin paljon tärkeää tietoa alueen kunnille. Yhteistyötä tehdään myös alueen lastensuojelu ja perhetyön hankkeiden kanssa ns. Laastityöryhmässä. Näin varhaiskasvatus on kiinteässä yhteydessä alueella tapahtuvaan lastensuojelun kehittämistyöhön. Vuoden 2007 saimme oivan lisän kehittämisyksikkörakenteeseemme alueella, kun myöntävän rahoituspäätöksen sai Kaakkois-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö. Näistä yhteistyökuvioista on hyvä jatkaa. Kaakkois-Suomen sosiaalialan tietoteknologiahanke, Kaaso on Ruorin yhteistyöhanke. Kaason toiminta-alueeseen kuuluu myös varhaiskasvatus ja voimat olemme yhdistäneet siten, että Kaaso-hankkeen varhaiskasvatusasiantuntijaryhmä toimii Ruori-hankkeen tietotekniikkatiiminä. Alueen oppilaitokset ovat kehittämisyksikön tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tästä yhteistyöstä kerromme luvussa 4.2. 3.4 Valtakunnallinen yhteistyö Valtakunnallisesti yhteistyötä varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorissa teemme muiden kehittämisyksikköjen kanssa (mm. Varhis Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Posken, alueella) ja muiden sosiaalialan osaamiskeskusten varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston Vosken kanssa. Kehittämisyksiköt kokoontuvat kaksi (2) kertaa vuodessa (kokoonkutsujana Stakes) ja Voske-verkosto kokoontuu kolme (3) kertaa vuodessa (kokoonkutsujana sosiaalialan osaamiskeskukset). Yhteistyötä teemme myös Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus, Stakesin, sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Stakesin kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluu verkkokonsultaatiopalvelujen valtakunnallinen kehittäminen. Valtakunnallisen varhaiskasvatuksen verkkokonsultaatio-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä Ruorista on kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi. Verkkokonsultaatio toimii Varttua-verkkopalvelun kautta ja sen tavoitteena on kehittää kunnissa toteutettavaa varhaiskasvatustyötä antamalla konsultatiivista tukea ongelmatilanteissa, tukea 26

työntekijöiden osaamista kohdennetulla teemakohtaisella konsultaatiolla, vahvistaa vertaistyöskentelyä sekä tukea kuntien varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan, arviointiin ja toteuttamiseen liittyviä prosesseja. Verkkokonsultaation teema-alueita ovat erityinen tuki, vasutyö ja palvelurakenne. Verkkokonsultaatiohanke kestää vuoden 2007 loppuun ja sille haetaan jatkorahoitusta. Ruori on mukana myös Stakesin ja Socomin yhteistyössä aikaansaadun Kasvatuskumppanuuskouluttaja- koulutuksen järjestelyissä. Koulutus alkoi marraskuussa 2007. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa Kaakkois-Suomen alueelle kasvatuskumppanuuden asiantuntijuutta ja valmiutta järjestää jatkossa Kasvatuskumppanuus-peruskoulutuksia. Jatkossa nämä niin sanotut kaku-kouluttajat tulevat muodostamaan tärkeä osan Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkostoa, joka koordinoi ja tukee alueen kakuperuskoulutusten järjestämistä (ks. lisää luku 4.3). Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa alueen osaamiskeskusten varhaiskasvatusasiantuntijat ovat kokoontuneet jo vuodesta 2004 kaksi kertaa vuodessa tiedottamaan toisiaan ja suunnittelemaan yhteisiä koulutuksia. Näistä tapaamisista on syntynyt alueelle esimerkiksi vasu-koulutuspäivät vuosina 2004 ja 2005. Tapaamisissa on viety kunnista tärkeää tietoa lääninhallituksen suuntaan ja läänistä tietoa kuntiin päin. Olemme myös toimineet alueen varhaiskasvatuksen asiantuntijoina omalla alueellamme Etelä-Suomen lääninhallituksen suuntaan ainakin Turvallinen lapsuus hankkeen kautta. 27