VUOROHOITOYKSIKKÖ PÄIVÖLÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA

1 VUOROHOITOYKSIKKÖ PÄIVÖLÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Vuorohoitoyksikkö Päivölä Hyväksytty 3.4.2017

2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä 30.3.2017 Kati Lindroos Osastonhoitaja Marjo Leppinen Geronomi opiskelija SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä 3.4.2017 Tarja Palomäki Ikääntyneiden palvelujohtaja SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT... 4 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT... 4 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 4 1.3 RISKIENHALLINTA... 6 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 7 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA... 7 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU... 7 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS... 10 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA... 10 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 12 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA... 12 3.2 RAVITSEMUS... 12 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT... 13 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO... 14 3.5 LÄÄKEHOITO... 14 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA... 16 4 ASIAKASTURVALLISUUS... 17 4.1 HENKILÖSTÖ... 17 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT... 20 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET... 21 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY... 22 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA... 23 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN... 23 LÄHTEET... 24

4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Vuorohoitoyksikkö Päivölä Y-TUNNUS: 2220682-7 PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Kati Lindroos TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Pappilantie 2, 60800 ILMAJOKI PUHELIN: 044-790 2301 PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Vuorohoitoyksikkö Päivölä tuottaa vuorohoitoa ikääntyneille. Päivölässä on 12 asiakaspaikkaa. Lyhytaikaikaisella vuorohoidolla pyritään tukemaan ikääntyneen kotona asumista mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on ikääntyneen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen. Vuorohoidon asiakkaat ovat ensisijaisesti omaishoidon asiakkaita, mutta hoitojaksot soveltuvat myös yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokeville kotihoidon asiakkaille. Omaisten arjessa jaksamista tuetaan tarjoamalla vapaata omaishoidosta. Hoitojaksot suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan ja ne ovat tavallisesti noin 3-6 vrk tai 1-2 viikon mittaisia. Myös hoitavan omaisen tarvitessa aikaa esim. asioiden hoitamiseksi voidaan järjestää alle vuorokauden kestävää päivähoitoa. 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTA-AJATUS: Vuorohoitoyksikkö Päivölän toiminnalla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä tähtää toimintakykyä tukevaan ja edistävään työhön.

5 Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella. Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan toteuttamisella. HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä

6 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan, kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat: Henkinen kuormittuminen, fysikaaliset vaaratekijät, ergonomia, tapaturman vaarat, kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja altisteiden arviointi) Viimeisin riskien arviointi on tehty 2/2017. Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä keskustellaan osastopalaverissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan asianmukaisesti. Työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esiin riski- ja vaaratilanteet. Henkilökuntaan kohdistuvasta vaara- ja uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus HaiPro vaaratapahtumien raportointijärjestelmään. HaiPro-järjestelmästä menee tieto työsuojeluun työntekijän tekemällä työturvallisuuslomakkeella. Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivalta täyttää vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen.

7 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Keväällä 2017 Päivölässä on aloitettu vastuuhoitaja toiminta ja sen myötä hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen asiakkaille. Vastuuhoitaja laatii hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan ja mahdollisuuksien mukaan hänen läheisensä kanssa (tarvittaessa mukaan voidaan kutsua muita asiakkaan hoitoon kuuluvia tahoja, esim. avopalveluohjaaja, kotihoidon edustaja). HOPS:n laatiminen pohjautuu tulohaastattelun yhteydessä täytettyyn Tiedonkeruu/elämänkulku kaavakkeen tietoihin sekä hoitoneuvottelun keskusteluun ja sopimuksiin. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa hoidon tai hoivan tarpeen oleellisesti muuttuessa, vähintään 12kk välein Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen. Effica:ssa täytetään HOITOS -lehti, johon yhdessä sovitaan keskeisimmät hoivan tavoitteet ja keinot ao. lomakkeen mukaisesti. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen asettelussa on konkreettisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä Efficassa ja omahoitaja tiedottaa muita hoitajia, jos asiakkaan tiedot tai tilanne muuttuvat oleellisesti 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan niin pitkälle kuin se on mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asiakkaalle itselleen tai muille henkilöille. Asukkaan turvallisuuteen liittyvien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, turvavyö/-liivit, geriatrisentuolin pöytälevy, sängyn laidat, magneettivyöt yms.) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä kirjaaminen potilastietojärjestelmä Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena.

8 JIK ky:ssä on käytössä HaiPro vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa hoitotyössä tapahtuneita haittatapahtumia tai asukasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asukkaalle haittaa. Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asukasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asukkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein toistuvat tilanteet sekä kriittiset vaaratapahtumailmoitukset käsitellään osastopalaverissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa. Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli havaitaan asiakkaiden epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuutena on puuttua tilanteeseen. JIK ky:ssä on otettu käyttöön HaiPro vaaratapahtumien raportointijärjestelmässä asiakkaan ilmoitus osio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä, mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan kuin muutkin ilmoitukset. Asukasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asukkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein toistuvat tilanteet sekä kriittiset vaaratapahtumailmoitukset käsitellään osastopalaverissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa. Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli havaitaan asiakkaiden epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuutena on puuttua tilanteeseen.

9 JIK ky:ssä on hyvän käytöksen opas opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Ohjeen tavoitteena on edistää hyvää käytöstä sekä puuttua mahdollisiin ongelmiin varhain. Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli epäasiallista asiakkaiden kohtelua havaitaan, on jokaisen työntekijän velvollisuutena asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle. Esimiehen velvollisuutena on puuttua tilanteeseen esimerkiksi välittävä työyhteisöneuvottelujen kautta tai tilanteen vaatimalla tavalla. Sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittaa ilmoittamaan asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta tai sen uhasta. Jos työntekijä huomaa työssään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, hän voi tehdä ilmoituksen. Epäkohdalla tarkoitetaan esim. asiakkaan epäasiallista kohtaamista, asiakkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asiakkaalle vahingollisia toimia. Ilmoituksen tekemisen tulee aina ensisijaisesti perustua asiakkaan huolenpitoon liittyviin tarpeisiin. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena eikä työntekijöiden oikeussuoja saa vaarantua ilmoituksen vuoksi. Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua. Fyysistä kaltoinkohtelua voivat olla kovakouraisuus hoitotoimenpiteissä, liikkumisen estäminen, pakottaminen tiettyihin toimenpiteisiin ja pahoinpitely. Psyykkinen ja sosiaalinen kaltoinkohtelu voi olla sanallista: määräilyä, rankaisemista, toiveiden tai tahdon huomiotta jättämistä tai karkeaa, epäasiallista kielenkäyttöä. Työntekijä täyttää ilmoituslomakkeen ja kuvaa asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. Lomake toimitetaan ikääntyneiden palvelujohtajalle. Asiakastietoja ei laiteta lomakkeeseen vaan ilmoituksen vastaanottaja selvittää ilmoittajalta, kenestä asiakkaasta on kyse. Ikääntyneiden palvelujohtaja lähettää ilmoituslomakkeen ko. yksikön esimiehelle. Esimies kirjaa lomakkeelle selvityksen yksikössä tehdyistä toimenpiteistä ja palauttaa lomakkeen ikääntyneiden palvelujohtajalle. Ikääntyneiden palvelujohtaja kirjaa lomakkeelle JIK ky:n yhteenvedon annetusta ohjauksesta ja neuvonnasta, tehdyistä toimenpiteistä sekä arvioinnin. Kopio lomakkeesta lähetetään yksikön esimiehelle ja ilmoituksen tehneelle työntekijälle. Vakavista epäkohdista lähetetään tieto myös aluehallintovirastoon.

10 Työntekijän ilmoituslomake löytyy tietokoneen Y-asemalta(yhteiset) hoiva yhteiset yhteiset lomakkeet ilmoituslomakkeet. Ilmoitusvelvollisuutta on käsitelty Päivölän henkilökunnan osastopalaverissa helmikuussa 2017. 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS JIK Ky:ssä hyvänä käytäntönä on asiakaspalautteen kerääminen säännöllisesti. Päivölässä toiminta on niin alussa, että palautetta ei ole vielä johdonmukaisesti kerätty. Suoraa palautetta on kuitenkin annettu yksikön esimiehelle, lisäksi Päivölässä on palautelaatikko. Suullinen omaisilta ja asiakkailta itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Osastokokous pidetään säännöllisesti kuukausittain ja näissä voidaan käsitellä saatuja palautteita sekä miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi. Kirjallisen palautteen kerääminen ja käsittely tapahtuu myös www.jikky.fi internet-palautejärjestelmän kautta. Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä Haiproohjelman tuottama raportti käsitellään yhteistyössä osastonhoitajan kanssa. 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK ky:n potilasasiamiehen tavoittaa numerosta 044 7902 373. Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi: hoitoon pääsyä tai joutumista

11 ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi: Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty. Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on 029 553 6901. Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on: avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa (http://www2.kuluttajavirasto.fi)

12 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Vuorohoitoyksikössä hoitoa toteutetaan voimavaralähtöisesti ja kuntouttavaa työotetta käyttäen. Tavoitteena on turvata ja ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten tukea asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja sekä kohentaa elämänlaatua. Toimintakykyä tuetaan ja asiakasta aktivoidaan omatoimisuuteen kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Kuntouttava toiminta ja ulkoileminen mahdollisuuksien mukaan. Päivölässä käy fysioterapeutti vähintään kerran viikossa ja tarpeen mukaan. Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan tarvittaessa. Asiakkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla. Tavoitteena ovat päivittäiset virkistystuokiot sisältäen lehden lukua, keskustelutuokioita, laulamista, soittamista ja muuta yhteistä tekemistä. Kaikilla on mahdollisuus katsoa TVohjelmia, kuunnella radiota ja myös olla ihan rauhassa, tekemättä mitään. Lisäksi tehdään aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa. 3.2 RAVITSEMUS Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä tarvittavan yöpalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole pidempi kuin 11h. Ruoka valmistetaan ravintola Tillariinassa, josta henkilökunta noutaa ruokakärryn. Lisäksi välipala ja myöhäistä iltapalaa on saatavilla. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Asiakkaalle turvataan mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne; istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.) Tarvittavat erityisruokavaliot (myös lisäenergian tarve), dieetit tai tarvittava aterian rakenne

13 huomioidaan. Jatkuvaa nestetasapainon seurantaa tehdään kliinisesti (virtsan eritys) ja pyritään turvaamaan nesteensaanti. Ravitsemustilaa seurantaan mm. MNA-testin ja painon seurannan avulla. Efficaan kirjataan mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista. Ruokalista noudattaa vähintään kuuden viikon kiertoa ja se on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä ja saatavissa. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa ja nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta (Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan ruokahuollosta vastaavalle taholle ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten hanskat, suojaessut ja käsivarsisuojat tarpeen mukaan. Hanskoja tulee käyttää lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset hanskat vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Hanskoja tulee vaihtaa tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa kontaminoiduin käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Hanskat eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida hanskoja käytettäessäkin. Käsihygieniasta huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja rakennekynsien käyttökielto. Lähihoitotilanteissa on suositeltavaa suojata itsensä kosketuksilta ja roiskeilta, joten myös suojaessua on hyvä käyttää. Tarvittaessa käytetään myös suusuojia. ESBL ja MRSA- tartuntaa kantavien asiakkaiden hoidossa tulisi käyttää kertakäyttöisiä suojaimia, lähikontaktissa esimerkiksi hanskoja ja kertakäyttöesiliinaa haavahoidossa ja suihkutuksissa. Asukkaiden MRSApyykki pestään omassa koneessa erillään muusta pyykistä ja pesulaan menevä pyykki kuten vuodevaatteet laitetaan sulaviin muovipusseihin. Vaikka tartunta olisi todettu esimerkiksi haavassa, on kuitenkin mahdollista, että bakteereita esiintyy nenässä, suussa tai taipeissa.

14 Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Tähän kuuluu ihon peruskunnosta huolehtiminen, parranajo, kynsienleikkuu yms. tarpeen mukaan. Hygieniasta huolehditaan jokaisen vaipan vaihdon yhteydessä. Asiakkaan suihkutus tehdään aina vuorohoitojakson päätteeksi ja tarvittaessa. Jalkahoito ja kampaamopalvelut on saatavissa omakustanteisesti erikseen sovittaessa. Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoon ohjaus hammaslääkärille tai suuhygienistille. Huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Päivölän pyykkihuollosta vastaavat hoitajat. 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, näytteenotot jne.). Asiakkaiden terveydentilaa seurataan päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, RR- ja vs-mittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Voinnin muutokset viedään tarvittaessa lääkärikierrolle tai kiireellisemmässä tapauksessa otetaan yhteyttä suoraa päivystykseen. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon. Lääkäri käy vuorohoitoyksiköissä viikoittain ja lääkärikierrolla käsitellään niiden asiakkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja hoitomääräyksiä. Geriatri käy säännöllisesti. JIK:ssä on ohjeet DNR-käytännöistä ja asumispalveluiden ohje kuolemantapauksen sattuessa. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon palavereissa ja tiedottamalla sähköpostilla. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje. 3.5 LÄÄKEHOITO JIK:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta (www.stm.fi). Päivölän lääkehoitosuunnitelma on vasta vireillä, koska toiminta alkanut vasta 5.9.2016. JIK Ky:n

15 farmaseutti neuvoo ja opastaa tarvittaessa suunnitelman laatimisessa. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat. Toimintayksikön lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK:ssä on aloitettu Love-koulutukset ja tentit. Uutena osiona Love tenttiin on tullut PKV-osio 2017. Päivölässä hoitohenkilökunnan osaaminen varmistetaan lisäksi pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Päivölässä lääkehoidon vastuuhenkilöiksi on nimetty yksikön sairaanhoitajat. Sairaanhoitajilla on lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti sisältäen myös IV- lääkityksen- ja nesteytyksen annon. Lähihoitajat antavan lääkkeitä doseteista ja jakavat lääkkeitä dosetttin. Keväällä 2017 on otettu käyttöön dosettien kaksoistarkistus. Lähihoitajilla on lihakseen pistolupa, mutta ei IVlupia. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. Asiakkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen: Vuorohoitoyksikkö Päivölän asiakkailla on vuorohoitojaksolla omat henkilökohtaiset lääkkeet mukanaan. Lääkäri vastaa Effican lääkelehden päivittämisestä ja sairaanhoitaja yhdessä muun hoitohenkilökunnan kanssa huolehtii lääkemuutosten käytäntöön panosta. Lääkkeet annetaan valvotusti lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa annettavat lääkkeet kirjataan asiakkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen takaamiseksi. Päivölässä lääkkeet säilytetään asianmukaisesti lukitussa lääkehuoneessa.

16 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään asiakkaan läheisten ja muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku. Hoitoon liittyvistä asioista tiedotetaan ensisijaisesti sovitulle yhteyshenkilölle. Etelä-pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti effica-tietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä.

17 4 ASIAKASTURVALLISUUS Päivölän pelastussuunnitelma on osa Ilmajoen terveyskeskukseen tehtyä pelastussuunnitelmaa. Joka on tehty noudattaen pelastuslain 379/2011 sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia. Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteiden osastonhoitajat ja suunnitelman hyväksyy ikääntyneidenpalvelujohtaja. Viimeisin Päivölän pelastussuunnitelman on päivitetty syksyllä 2016. Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa, vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle. Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Päivölän henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Ikääntyneidenpalveluiden turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Yksikössä käytettävien laitteiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet yms.). Paloturvallisuutta tulee muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen ja tupakointi on kielletty sisätiloissa. Terveyskeskuksessa käy kerran yössä ja lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa yhteyttä vartijan lisäksi poliisiin. Henkilökunnalla on käytössä henkilöturvahälyttimet, joilla saa hälytettyä vartijan ja terveyskeskuksen muiden yksiköiden henkilökunnan. Äkilliset kuolintapaukset velvoittavat poliisin kutsumista paikalle. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään hätäkeskukselta. 4.1 HENKILÖSTÖ VUOROHOITOYKSIKKÖ PÄIVÖLÄN HENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ YKSIKKÖ NIMIKKEET MÄÄRÄ PÄIVÖLÄ OSASTONHOITAJA SAIRAANHOITAJA LÄHI- /PERUSHOITAJA LAITOSHUOLTAJA 1 2 7½ 2

18 Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK ky:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja - yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviran Terhikki tietojärjestelmästä. Määräaikaiset sijaisuudet täytetään tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asukasmäärien mukaan. Äkillisiin sijaistarpeisiin sijaisia palkataan esimiehen harkinnan ja yksiköiden asukastilanteen mukaisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä myös työvuorojärjestelyjä. JIK ky:ssä on ollut vuoden 2016 aikana kokeilussa varahenkilöstö, joista osa on vakinaistettu alkuvuodesta 2017. Rekrytoinnissa on käytössä Laura- tietojärjestelmä. Järjestelmän kautta työntekijät voivat ilmoittautua sijaisiksi sekä hakea avoinna olevia virkoja ja toimia. Esimiehet voivat etsiä järjestelmästä sopivia työntekijöitä sijaisuuksiin. JIK ky järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK ky:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään Päivölän toimintaan, tiloihin, asukastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun ajaksi.

19 JIK Ky:ssä on käytössä JIK ky:n perehdytysopas ja perehtymislomake perehdyttämisen rungoksi. Päivölään on laadittu perehdytyskansio, joka täydentää JIK ky:n opasta. Perehdytyskansio vaatii päivitystä. Laaditaan uuden työntekijän esite sekä lyhytaikaisille sijaisille on tehty tiivis pikaperehdytysopas tärkeimmistä läpikäytävistä asioista. JIK ky:n sisäisille nettisivuille eli Jikkariin ja Y-asemalle on koottu runsaasti materiaalia, joka on oleellista myös työhön perehtymisen kannalta. Osaan kyseisestä materiaalista viitataan perehdytyskansiomateriaalissa linkillä tai polulla, mistä kyseisen tiedon löytää. 4.2 TOIMITILAT Vuorohoitoyksikkö Päivölä toimii vanhalla osasto 2:lla Ilmajoen terveyskeskuksessa. Ilmajoen kunta omistaa kiinteistön ja JIK on vuokrannut tilat. Päivölässä on kahdeksan yhdenhengen huonetta ja kaksi kahdenhengen huonetta. Huoneissa on kiinteä kodinomainen sisustus, jossa on huomioitu asiakas- ja työturvallisuus sekä paloturvallisuus. Asiakkaiden yhteisessä käytössä on oleskelutila ja ruokailutila. Pesutilat ovat varustettu tukikaiteilla ja asiaankuuluvilla apuvälineillä. Tilat ovat esteettömiä ja niissä pystyy hyvin liikkumaan apuvälineiden kanssa. Vuorohoitoyksikkö Päivölän siivouksesta ja puhtaanapidosta vastaa yksikön omat laitoshuoltajat. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. Yhteiset tilat ja asiakkaiden huoneet täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Päivölän sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja. Pyykkihuollosta vastaa pääasiassa Jurvan pesula. Vuorohoitolaisten vaatteet sekä arkaa pesua vaativat pyykit pestään yksikössä hoitajien toimesta. Asiakkaiden vaatteet pestään tarpeen mukaan ja pääsääntöisesti aina ennen kotiin lähtöä. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita tuotteita. JIK ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n

20 käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon. Henkilökunta ottaa myös itse yhteyttä työterveyshuoltoon, jos heillä on mahdollisia oireita sisäilmaan liittyen. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tiimoilta. Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely, viimeisin kysely on tehty maaliskuussa 2017. Kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset tarpeen mukaan yhteistyössä Ilmajoen kunnan teknisen viraston, työsuojelun, työterveyshuollon ja toimipisteen käyttäjien kanssa. Toimipisteen käyttäjät esittävät kunnossapitoesityksiä ja -tarpeita rakennuksen omistajalle (kunnalle) ja määrärahojen puitteissa kunta tekee lopullisen suunnitelman seuraaville vuosille. 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Päivölän asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat ovihälytykset, asukaskohtaiset rannekehälyttimet sekä henkilökunnan käyttämät henkilöturvahälyttimet. Näissä ilmenevistä toimintahäiriöistä on laadittu ohjeet, joista selviää yhteydenottotahot eri tilanteissa. Päivölän pääovet ovat aina lukittuna. Asiakkaan poistuessa pääovista luvatta, rannekehälyttimestä tulee ilmoitus hoitajien puhelimeen ja käytävänäyttöihin. Ilmajoen terveyskeskuksessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Ilmajoen terveyskeskuksessa on myös automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinklaus) paloturvallisuutta lisäämään. Paloilmoitinjärjestelmille on määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkistaa laitteiston toiminnan säännöllisesti. Palo-ovien ja palokellojen toiminta tarkistetaan säännöllisesti.

21 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Päivölän yhteisessä käytössä olevia apuvälineitä hankitaan budjetin mukaan ja asiakkaiden henkilökohtaisia apuvälineitä apuvälinelainaamosta. Fysioterapeutti ja kuntohoitaja ohjaavat ja opastavat tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Erilaisten käytössä olevien laitteiden ja apuvälineiden luotettavan seurantajärjestelmän luomiseksi ja laitelain velvoittamien laiteturvallisuusasioiden saattamiseksi lain vaatimalle tasolle, on JIK ky:ssä nimetty ja koulutettu laiteturvallisuusvastaavia. Päivölässä on laiteturvallisuusvastaava, joka toimii yhteyshenkilöinä, tiedonkerääjänä, apuna ja tilanteiden selvittäjänä laiteturvallisuutta koskevissa asioissa. Laiteturvallisuusvastaava kartoittaa kaikki Päivölän asukkaiden hoidossa käytettävät laitteet ja apuvälineet, tarkastaa niiden kunnon ja luo laitteille seurantarekisterin, josta selviää laitteiden jäljitettävyys, vaaratilanteiden tiedot sekä muita tietoja, kuten huoltohistoria. Seurantarekisterin (laiteturvallisuustaulukko) päivityksestä huolehtii koko henkilökunta. Laiteturvallisuusvastaavat huolehtivat asianmukaiset laitteiden käyttöohjeet saataville sinne, missä laitetta käytetään sekä myös keskitetysti laiteturvallisuuskansioihin, jotka löytyvät joka yksiköstä. Laiteturvallisuusvastaavat pyrkivät varmistamaan yhdenmukaiset menettelytavat organisaatiossa. Heille on laadittu koko JIK ky:n yhteinen tehtävänkuvaus, joka löytyy Jikkarin sivuilta klikkaamalla kohtaa potilas- ja asiakasturvallisuus laiteturvallisuus laiteturvallisuusvastaavan työkaluja tehtävänkuva. Hoitotyössä käytettävät laitteet ja mittarit kalibroidaan/huolletaan suunnitelman mukaisesti. Perehdytyksen asiaan saanut henkilökunta kalibroi verensokerimittarit yksiköiden käytön mukaan. JIK ky:n laitehuollosta vastaavat kaksi lääkintä- ja sähkölaitteiden huoltamiseen perehtynyttä ammattimiestä, joihin henkilökunta ottaa aina tarvittaessa yhteyttä. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

22 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija p. 044 790 2373 ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja p. 040 557 3345. JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun (www.tietosuoja.fi) ja JIK:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Päivölässä noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta-suostumus, jonka perusteella Kantaarkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai terveyskeskuksen arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti.

23 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Ruokahuollosta huolehtii Ilmajoen terveyskeskuksen keittiön henkilökunta. Asukkaiden antamasta palautteesta tai henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan keittiöhenkilökunnan kanssa suoraan tai esimerkiksi työpaikkakokouksissa, joihin ruokapalveluesimies tarvittaessa osallistuu. 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma käsitellään työpaikkakokouksissa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvontasuunnitelma perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.

24 LÄHTEET JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri https://www.jikky.fi http://www2.kuluttajavirasto.fi Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014 Valvira, selvityksiä 1:2016, Kaltoinkohtelu ympärivuorokautisassa vanhustenhuollon yksiköissä työntekijöiden havainnoimana, Valviran kysely 25.2-16.3. 2016