Kuljetus Suomen ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 1/14 Yrittäjä Juha Pelkonen, Kuljetusliike O. Pelkonen Oy: Säännöllinen huolto edistää energiatehokkuutta Liity PIHIin! Tietohtori tutkii teitä ja siltoja SKAL Kuljetusbarometri: Tieverkon rajoitukset syövät massahyötyjä 1
Pääkirjoitus Hyvästi, mdf Jos on ainainen nälkä ja vilu, ei ole välttämättä kovin kiinnostunut vaikkapa kierrätyksestä tai alkuperäiskansojen säilyttämisestä. Me suomalaiset olemme nähneet nälkää historian saatossa, mutta 2000-luvulla enemmistön perustarpeet on tyydytetty. Jos hieman karrikoidaan, ihmiset käyvät töissä hankkiakseen tuotteita ja palveluita, joiden avulla jalostavat itseään, läheisiään ja ympäristöään vapaina hetkinään. Tavara luo toimeliaisuutta ja elinkeinoja. Tavara tuo mielihyvää ja vahvistaa minäkuvaa, ja se on suhteellisen halpaa. Pelkästään jotakin sinkkivasua katsomalla ei voi päätellä, onko se marketista vai Maisonmistälie. Kuluttaja päättelee sen kuitista. Niin halpa kuin kalliskin tavara tulee todennäköisesti Aasiasta tai Itä-Euroopasta, paitsi jokin kalliisti brändätty tanskalainen luomuhamppupaita. Kallis voi olla laadukasta, mutta hinta ei takaa mitään. Niin tavaran kuin ruoankin kohdalla eettisten ja ympäristöystävällisten valintojen tekeminen on miltei mahdotonta ilman väitöskirjatasoista tutkimusta toimitusketjuista. Ostanko suomalaisia tomaatteja, jotka on kasvatettu kasvihuoneissa ravintoliuoksessa keinovalon alla, vai pinkeäkuorisia Espanjasta lennätettyjä tomaatteja, joissa on outo sivumaku? Olen kuullut pitkähkön luennon kummankin tomaatin paremmuudesta, ja kyseessä on vain tomaatti! Entä onko ketjuliikkeen farkut tuotettu lapsityövoimalla hikipajassa vai miellyttävästi täysi-ikäisin, ISO-sertifioiduin käsin? Voimmeko remontissa noin vain vaihtaa mdf-listat puisiin, vaikka vanhat listat lentävät ulos ja neitseellistä puuta kaadetaan tilalle? Kun elämässä eivät tahdo tunnit riittää normaalin arjen pyörittämiseen, en edes yritä liittyä paremmintietävien joukkoon ja selvittää itselleni kaikkien maailman banaanien oikeutusta. Sillä mennään, mihin pystytään. Kestävien valintojen tekeminen on helpompaa, jos siitä tulee hyvän mielen lisäksi suoraa omakohtaista hyötyä, kuten pienempi polttoaine- tai vesilasku. Kuljetusyritykset voivat säästää energiaa toiminnassaan lukuisin tavoin (s. 29 alk.). Energiatehokkuustoimista saa eniten irti, jos ne näkyvät myös ulospäin. Paras todistus vastuunkannosta on PIHI-järjestelmään ja energiatehokkuussopimukseen liittyminen (s. 30). Samalla tulee tehneeksi hyvää koko Suomelle, sillä Suomen on saavutettava EU:n asettamat energiatehokkuustavoitteet vuoteen 2016 mennessä. Onneksi me kuluttajat voimme tehdä kestäviä valintoja helposti ilman että sertifioimme koko elämämme. Jokainen voi lajitella roskat ja sammutella valot sekä sähkölaitteiden valmiustilat. Voi myös välttää veden lutraamista, ylilämmittämistä ja turhaa ostelua, kuitenkin muistaen että elämästä täytyy voida nauttia. Koko SKAL:n tsemppiä tarvitaan energiatalkoisiin. Raikasta ja liikunnallista helmikuuta! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 10 000 kpl KANNEN KUVA Jaana Sivén Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X heini.polamo@skal.fi PS. Laittakaa kalentereihinne 15. 18.7. Silloin SKAL osallistuu omalla teltalla ja ohjelmalla SuomiAreenaan, teemana Litra päivässä pihistellen. Tulkaa morjenstamaan! 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 PPS. MDF Medium-density fibreboard on puolikova kuitulevy, joka sopii monenlaiseen rakentamiseen. 3
on aika liittyä Energiatehokkuussopimukseen JA LITRA PÄIVÄSSÄ -KLUBIIN! Jos jokainen ammattiliikenteen kuorma-auto säästää polttoainetta yhden litran päivässä, kuljetusalan energiatehokkuustavoitteet saavutetaan. Eikä 365 litraa vuodessa ole hullumpi säästö yrittäjällekään! SKAL:n Litra päivässä -klubi edistää jäsentensä energiatehokuutta. Klubin kautta jäsenet saavat käytännön vinkkejä ja tietoutta energiatehokkuudesta ja ympäristöasioista. Klubiin liittyminen on ilmaista. Liity klubiin osoitteessa www.litrapaivassa.fi ja energiatehokkuussopimukseen osoitteessa https://www.tavaraliikenne-etsseuranta.fi PIHI-järjestelmästä tulostettava energiatodistus on asiakkaalle näyttö energia-asioiden hallinnasta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry yhteistyökumppaneineen on mukana ensi kesänä Porin SuomiAreenassa maantielogistiikan energiatehokkuuden ja Litra päivässä -klubin hengessä. 15.7. klo 15.45 SKAL:n yleisötapahtuma Eetunaukiolla 16. 18.7.2014 SKAL:n messuosasto Kansalaistorilla Merkitse SuomiAreena kalenteriin ja kokoa yrittäjäkollegat retkelle kesäiseen Poriin! 44
Tässä numerossa 1 2014 Pääkirjoitus 3 Helmikuu 6 Toimitusjohtajalta 15 SKAL:n Kuljetuskuutio Kauppalehdelle 7 Lehti tuo säännöllisesti esille logistiikka-aiheita SKAL Kuljetusbarometri 1/2014 8 Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä Tavoitteena asiakasystävällinen kokonaispalvelu 16 Kari Malmstedt tasapainoilee kahdessa roolissa Roadscanners on kansainvälisesti tunnettu yritys 18 Tietohtori tutkii mitä tien alla tapahtuu Oma huolto helpottaa yrityksen arkea 22 Kuljetusliike O. Pelkonen luottaa omaan korjaamoon 12 Liity SKAL:n Facebook-tykkääjäksi ja osallistu leikkimieliseen tarrakampanjaan! VTA-tekniikka tunnetaan kuljetusalalla 24 Asiakkaiden tarpeiden pohjalta syntyy uusia ratkaisuja Onnin Autossa ei tingitä laadusta 27 Kaikkea keulamaskin ja takavalojen väliltä löytyy Elämää kipeän selän kanssa 32 Harri Maunula on saanut tukea kuntoutuskursseilta Mistä löytyvät onnen avaimet 34 Markku Ojanen on onnellisuusprofessori Työeläkemaksut vuonna 2014 40 Kuljetusyrittäjä, siirrytkö TyEListä YELiin? Lakipalsta 41 Työnantajan oikeudesta valita irtisanottavat Tarve ratkaisee mitä ja mistä hankitaan 28 Toteaa kolmannen sukupolven yrittäjä Jyrki Laakso Litra päivässä, prosentti vuodessa 29 Liity nyt vihreämmän liikenteen joukkoihin! Nina Anttila aloitti jäsenrekisterin ylläpitäjänä 38 Uusi tehtävä on tilaisuus päästä lähemmäksi jäsentä Kuljetusalan Lakiasiaintoimiston uusi kasvo 39 Jorma Kukkonen aloitti marraskuussa JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa 48 61 Onnea 59 Svensk resume 61 65 7 16 32 5
Helmikuu Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi, silloin talvi on kovimmillaan Suomessa. Työnantaja saa ylimääräistä verovähennystä työntekijöidensä koulutuksesta. Säännös tuli voimaan 1.1.2014 alkaen. (lisätietoja www.skal.fi /jasentiedotteet ja KY-lehti 9/13). Kuorma-autoalan uusi työehtosopimus astui voimaan 1.2.2014 (lisätietoja Autoliikenteen Työnantajaliitto, puh. (09) 478 99 480 ja KY-lehti 9/13.) 5.2. J.L. Runebergin päivä 6.2. Saamelaisten kansallispäivä 14.2. Ystävänpäivä Helmikuussa on hyvä aika liittyä PIHI:in! Talviolympialaiset järjestetään 7. 23. helmikuuta 2014 Venäjällä Sotšissa. Saatoimme matkaan hiihtoliiton huoltorekkaa s. 11 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Vuodenvaihteessa voimaanastuneet uudet työeläkemaksut voit tarkistaa tämän lehden sivulta 40. Nyt on paras aika talviselle liikunnalle! Pohtikaa vuosikokouksissa, mitkä sillat kaipaavat kipeimmin korjausta lähettäkää lista liikennevirastoon. Ammattiautoilija 50 vuotta sitten: Meillähän on vasta vuoden 1952 jälkeen alettu korostaa päivän varhaisaterian tärkeyttä ja aterioiden jakamista kolmeen osaan. Heikon varhaisaterian ja lounaan syöneet autoilijat tunsivat väsyvänsä klo 15 tienoilla. Mutta pirteyden hankkimiskeinot pitkän ajon aikana ovat varsin tehokkaat: laulaminen, uinahtaminen unen vaatiessa tai juoksentelu auton ympäri ovat suosituimmat. Kuljetusyrittäjä 2/2014 postitetaan 3.3. Ilmoitusten aineistopäivä 17.2 Teema: Kuljetus ja talous Kuljetus Yrittäjä 6
Ajankohtaista Kuljetuskuution vastaanotti Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi. Eteen kutsuttiin myös toimittaja Arja Vartia. Palkinnon luovuttavat SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola (vas.) ja toimitusjohtaja Iiro Lehtonen (oik.). Vuoden 2013 Kuljetuskuutio Kauppalehdelle Kuljetuskuution vuosipäivään kuuluu perinteisesti Kuljetuskuution luovutus taholle, joka on tehnyt määrätietoista työtä suomalaisen kuljetuselinkeinon hyväksi. Vuoden 2013 Kuljetuskuution sai Kauppalehti. Kuljetuskuution vuosipäivää vietettiin nyt jo 28. kerran. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry myönsi vuoden 2013 Kuljetuskuution Kauppalehdelle, koska se on pitänyt logistiikka-aiheita säännöllisesti ja ammattitaitoisella tavalla esillä. Kauppalehti on tuonut julkiseen keskusteluun markkinoita kiinnostavia näkökulmia kuljetusalaan. Kauppalehden vahvuuksiin kuuluvat myös kokeneet ja asioihin perehtyvät toimittajat. Kuljetus- ja logistiikka-ala tarvitsee toimialaa ymmärtäviä medioita, jotta saadaan aikaan merkittävää julkista keskustelua. Arvostamme sitä, että Kauppalehti näkee kuljetus- ja logistiikkatoimialan yhteiskunnallisen painoarvon ja merkityksen elinkeinoelämälle. Myös toimialan totuttujen ajattelu- ja toimintamallien kriittinen tarkastelu on meille tärkeää, jotta eri näkökulmat saadaan houkuteltua esiin, linjasi SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola puheessaan. Kauppalehden saama Kuljetuskuutio-palkinto on merkittävä tunnustus talousjournalismille. Eri toimialoja seuraavien medioiden täytyy päästä uutisoinnissaan niin syvälle kiinni substanssiin, että toimialan erityisasiantuntijatkin kokevat saavansa uutisoinnista lisäarvoa, sanoo Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi. Arno Ahosniemi muistutti myös, että Suomi on eurooppalaisesta vinkkelistä saari, jolle logistiikka on välttämättömyys. Hän korosti, että Kauppalehti on yrittäjien ja yrittäjyyden media. Palkinto on Kauppalehdelle tärkeä viesti siitä, että kuljetusalan asiantuntijat kokevat saavansa uutisoinnista lisäarvoa. Päätoimittaja nosti esiin erityisesti pitkän linjan toimittaja Arja Vartian. 7
Ajankohtaista SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta SKAL Kuljetusbarometrikyselyyn vastanneista enemmistö halusi niin kutsutut siirtymäajan säädökset pysyviksi ja paripyörävaatimukseen lievennystä. Tieverkon rajoitukset koettiin yleisesti massahyötyjen esteiksi. Tierakentaminen vauhdittaisi logistiikkaa ja teollisuutta sekä kalustoinvestointeja. Lokakuun 2013 mitta- ja massa-asetusmuutos sisälsi paljon uusia teknisiä vaatimuksia, joilla määriteltiin massojen käyttöönottoa. Kuljetusyrittäjät olivat yksimielisimpiä siirtymäajan säädöksistä. Ehdoton enemmistö (77 %) halusi siirtymäajan painonkorotukset pysyviksi. Yrittäjät ovat ottaneet hyvin vastaan mahdollisuuden katsastaa esimerkiksi kokonaismassaltaan 60 tonnin yhdistelmä 64 tonniin korkeintaan pienillä teknisillä muutoksilla. Perävaunun paripyörävaatimus haluttiin poistaa 68-tonnisilta ajoneuvoyhdistelmiltä (69 %). Asetusmuutos näkyy hankinnoissa Kuljetusyritykset ovat uusineet kalustoaan hieman tavanomaista vilkkaammin syksyisen ennusteensa mukaisesti. Neljännes oli uusinut kalustoaan ja lähes viidennes (17 %) oli hankkinut tuliterän auton. Viidennes aikoi uusia kalustoaan kevään mittaan. Kyselyn perusteella kalustokaupoille lähdettiin loppuvuodesta, ja kaupanteko on jo tasoittumassa. Yhdelläkään kuljetuslajilla tai alueella kannattavuus ei ollut parantunut syysjoulukuussa. Elintarvikekuljetuksissa kannattavuuden alenema oli pienin. Elintarvikepuolella oli myös suhteessa eniten (41 %) liikevaihtoaan nostaneita yrityksiä. Puukuljetuksissa oli suhteessa eniten kuljetusyrityksiä, joiden liikevaihto laski oleellisesti (15 %) tai jonkin verran (23 %). Alueista parhaiten pärjäsi Itä-Suomi, jossa runsas kolmannes yrityksistä (38 %) nosti liikevaihtoaan. Kannattavuus parani suhteessa useimmalla (25 %) Kaakkois- Suomessa. Helsinkiläisillä kehitys oli heikointa niin kannattavuudessa kuin liikevaihdossakin. Pidemmällä jaksolla tarkasteltuna myynti- ja kannattavuusennusteet ovat kuitenkin loivasti nousevalla käyrällä. Perinteisesti vuodenvaihde on ollut yrityksille laskusuhdannetta, kun puolestaan keväällä näkymät ovat olleet myönteisemmät. Tieverkon rajoitukset hyötyjen esteenä Kaksi kolmannesta (63 %) vastaajista oli sitä mieltä, että tieverkon painorajoituk- 8 Tiet pitää saada kuntoon, jotta edes nykyisellä kalustolla voidaan liikennöidä. Tiet, varsinkin alempiasteiset, ovat jo nykyiselläänkin vailla mitään kunnollista hoitoa. Kalustoa joutuu käyttämään jo nyt korjaamolla paljon huonojen teiden vuoksi.
Sähköiseen kyselyyn vastasi 818 jäsenyritystä joulu-tammikuussa. Kyselyn tieverkkoa koskevasta osuudesta vastasi Liikennevirasto. SKAL tekee yhteistyötä Liikenneviraston ja Ely-keskusten kanssa, jotta kuljetusyritysten kannalta vaikeimmat tieverkon rajoitukset saataisiin viranomaisten tietoon ja korjauslistan kärkeen. Tehtävän onnistumiseksi tarvitaan kuljetusyritysten välittämää mahdollisimman tarkkaa tietoa rajoitusten käytännön vaikutuksista ja korjaustarpeista. Käytä Liikenneviraston palautelomaketta www.liikennevirasto.fi/palaute. Raportti kokonaisuudessaan luettavissa www.skal.fi/kuljetusbarometrit set syövät hyödyt suuremmilta kokonaispainoilta heidän kuljetustehtävissään. Myös korkeusrajoitukset nousivat hyötyjen esteeksi yli puolella (57 %). Kyselyn perusteella tieverkon paino- ja korkeusrajoitteet leikkaavat eniten länsi- ja keskisuomalaisten sekä helsinkiläisten hyötyjä. Tilanne oli valoisin Pohjois- Suomessa. Vahvimmat pullonkaulat olivat Länsi-Suomessa, jossa peräti 41 prosenttia oli massahyötyjen vesittymisestä täysin samaa mieltä, ja 30 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Keskisuomalaiset olivat keskimäärin kielteisimmällä kannalla. Kuljetuslajeittain tarkasteltuna hyödyt karkaavat eniten käsistä metsäalan kuljetusyrityksiltä, joiden tilanne näyttää vaikeimmalta myös myynnin kehityksen ja kannattavuuden kannalta. Metsäteollisuuden oli tarkoitus olla asetusmuutoksen suurimpia hyötyjiä. Tiemäärärahoihin on saatava merkittävä korotus, jotta pahimmat pullonkaulat saadaan purettua nopeasti. Tierakennushankkeet toisivat kaivattua nostetta niin elinkeinoelämälle kuin työllisyydellekin. 9
iiro.lehtonen@skal.fi Toimitusjohtajalta Logistiikka on tulevaisuuden ala ihmisille riittää töitä! Tulevaisuudentutkija Risto Linturi ei taida kovin tarkkaan tietää kuljettajan toimenkuvaa ja ammatin vaativuutta, kun hän julistaa tuomiopäivää kuorma-autonkuljettajille. Kas kun ei ennusta koko toimialalle lopunaikoja. Kaikki ympärillämme olevat tavarat tarvitsevat kuorma-autoja kuljettajineen viemään ne raaka-aineina tuotantoon ja tuotteina kulutukseen. Star Trekista tutuiksi tulleissa, tähtien väliä liikennöivissä Voyager ja Enterprise -aluksissa oli käytössä teleportaatio ihmisen siirtymiseen avaruusaluksesta toiseen. Tarvitsi vain asettua sädettäjäsuihkuun, joka hajotti materian atomeiksi. Päätepisteessä palattiin entiseen muotoon. Kun teleportaatio on kotiemme arkea, tarvitsemme nykyistä vähemmän kuljettajia ja kuorma-autoja. Entä robotit kuljettajina tai auto ilman kuljettajaa? Illinois n yliopiston professorin, tekniikan tohtori Pentti Haikosen kehittämä robotti XCR-1 liikkuu, puhuu, suunnistaa ääntä kohti, ilmaisee kipua ja mielihyvää sekä yhdistää tuntemuksensa niiden yhteydessä näkemiinsä esineisiin. Olemme polulla kohti konetietoisuutta, matka vain on pitkä. Sinä päivänä, kun robotti ratkoo kuljettajana kaikki ne visaiset kysymykset, joihin kuljettaja nyt päivittäin törmää, XCR-1:n jälkeläiset ovat miehittäneet myös käräjäoikeudet ja sairaaloiden leikkaussalit. Nevadassa on yksi Google-auto liikkunut rajatulla reitillä maaliskuusta 2012 alkaen ilman kuljettajaa. Toki Nevadan laki vaatii, että auton sisällä on kaksi henkilöä, joista toinen istuu ratin takana ja toinen seuraa tietokonenäytöltä auton etenemistä. Auton ottaminen ihmisen hallintaan onnistuu jarruttamalla tai koskettamalla rattia. Nevadan ajoneuvoviraston johtaja Bruce Breslow arvelee autojen tulevan markkinoille vuosien 2015 2017 aikana. Ihan hyvä, mutta kuljettajaa tarvitaan moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuin siirtämään ajoneuvo turvallisesti pisteestä A pisteeseen B. Monipuolinen ja vaativa tavarankuljetus lisäarvopalveluineen pelkän Googleauton kyydissä ei onnistu. Ihmettelen, mikä pisti tulevaisuudentutkijan listaamaan rekankuljettajan kuolevien ammattien joukkoon. SKAL on ottanut asian vakavasti. Olemme olleet yhteydessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseen ja saimme tietää, että kyse on pitkän aikavälin erittäin epävarmasta amerikkalaisarviosta. Eikä siinä ole otettu huomioon yksittäisen ammatin tehtävänsisällön kehitystä. Ja vain ihmissilmä pystyy havainnoimaan monimutkaisen ympäristön ja tekemään tarvittavat ratkaisut. Toimialan näkemyksen olemme tehneet selväksi tiedotteessamme, joka löytyy nettisivultamme: Logistiikka on tulevaisuuden ala ihmisille riittää töitä! Iiro Lehtonen 15
Tavoitteena asiakasystävällinen kokonaispalvelu Toiminnan mies Kari Malmstedt varaosamyymälässä Savonlinnassa. Kari Malmstedt tasapainoilee kuljetusyrittäjän ja huoltopalveluyrittäjän rooleissa. Katteet kummallakin alalla hankitaan kovalla työllä. Ulla Eskelinen Savonlinnan Pääskylahdessa toimii KM Huoltopalvelut Oy. Viime keväänä ostetuissa tiloissa hyörii korjaamolla ja varaosamyymälässä kymmenkunta työntekijää. Pohjolan Liikenteelle on vuokrattu kiinteistöstä toimisto- ja taukotilat. KM Huoltopalvelut pesee ja huoltaa heidän kalustonsa. Korjaamohallissa huolletaan parhaillaan puutavarayhdistelmän perävaunua, nostureita ja linja-autoa. Varaosamyymälässä osat ja tarvikkeet ovat omissa hyllyissään siististi järjestyksessä. Peruskorjatut toimisto- ja sosiaalitilat ovat vielä viimeistelyä vaille, naurahtaa toimitusjohtaja Kari Malmstedt. Ensin kuljetusyrittäjä Enonkoskelainen Kari sai jo kansakouluikäisenä kuljetusyritystä vetävältä isältään kuorma-auton purettavaksi ja uudelleen kasattavaksi harjoitusmielessä. Oman kuljetusyrityksen hän perusti vuonna 1986 ostettuaan isältään auton. Yritys laajeni vähitellen auto kerrallaan. Nykyisin kuljetusliike Kari Malmstedt Oy:llä on raakapuun kuljetuksissa, murskeen ja soran ajossa sekä tienhoitotöissä 17 ajoneuvoa. Maansiirtotöistä ja tienhoitopuolesta vastaa Karin veli Seppo. sitten huoltokorjaamon omistaja Kari perusti vuonna 1990 Enonkoskelle korjaamon omia autoja varten. Pian laajennettiin myös muiden kuljetusyritysten palvelemiseen. Nykyisin yhtiöissä ovat 16
mukana myös velipojat Esko varaosamiehenä, Risto korjaamopäällikkönä sekä Karin vaimo Pirkko, joka toimii molempien yritysten talouspäällikkönä. Totuin yrittäjätoiminnan alussa tekemään päätökset itse. Vasta pikkuhiljaa kasvoin keskustelemaan muiden kanssa päätöksistä perusteellisesti, yritysten kantava voima Kari tunnustaa. Uusiin tiloihin Savonlinnaan KM Huoltopalvelut liittyi vuonna 2006 Sisu Auto Trucks Oy:n huoltoverkostoon. Sisu-merkkihuollon asiakkaiden lisäksi hallissa huolletaan ja korjataan kaikkia ajoneuvomerkkejä. Merkittävä osa asiakkaista on puutavaraa kuljettavia yrittäjiä, jotka luottavat Malmstedtien perinpohjaiseen osaamiseen. Heidän omista puutavarayhdistelmistään suurin osa on rakennettu alusta alkaen itse. Täällä Savonlinnassa tarjoamme kerralla niin nosturien, perävaunujen kuin autojenkin huollon sekä pesulinjan ja uuden jarrudynamometrihallin palvelut. Enonkoskella asennetaan päällirakenteita ja tehdään perävaunujen korjauksia ja muutostöitä, Kari tarkentaa. Kamppailua kannattavuudesta Molemmilla toimialoilla yrittäjä kamppailee kannattavuuden kanssa. Korjaamopuolella varaosat ja hinnat pitäisi saada kilpailukykyisiksi. Suurilla ketjuilla on paremmat mahdollisuudet tarjota edullisempia hintoja. Enonkoskella piti olla isompi varaosavarasto, koska sinne osia saatiin harvemmin. Savonlinnassa osat saadaan aamuksi, kun ne illalla tilataan. Paljon pääomaa sitovat myös testausjärjestelmät eri automerkeille. Ne on ostettava tai vuokrattava ja konekantaa on päivitettävä kaiken aikaa. Korjaamoyrittäjänä etuni, mutta myös huono puoleni on se, että osaan katsoa asioita kuljetusyrittäjän näkövinkkelistä. Tiedän mitä kalustolle pitää tehdä, mutta hinnoittelun kohdalla sydämeni sykähtelee laskun vastaanottajan puolesta ja pyöristelen helposti hintoja alaspäin. Olemmekin sopineet, että en osallistu laskutukseen, Kari nauraa. Yrityksen valtteja ovat asiantuntemus ja asiakasystävällisyys. Asiakkaalle rakennetaan toiveiden mukainen työväline, Nosturin ylettimen sylinterin tiivisteen vaihto meneillään. renkaatkin laitetaan tarvittaessa. Keskimäärin päivässä kunnostetaan kolme autoa ja jätetään tilaa pikahuolloille, mutta seitsemänkin autoa halliin mahtuu kerralla. Asiakkaat huolehtivat itse hyvin huoltoväleistä. Omalle kalustollemme pidämme vielä suosituksiakin lyhyemmät välit, Kari toteaa. Henkilöstöpolitiikkaa Sisu-merkkihuollon myötä korjaamon Kari Malmstedt Oy Perustettu: 1986 Kotipaikka: Enonkoski Kalusto: 15 puutavarayhdistelmää, 2 sorakasettiautoa Työntekijöitä: noin 35 kuljettajaa Toiminta-alue: Itä-Suomi KM Huoltopalvelut Oy henkilökuntamäärä on kaksinkertaistunut. Meillä on kuljettajinakin töissä ammattitaitoisia asentajia. Hiljaisina kausina kuten nyt alkutalvella, kun metsätiet upottavat liikaa eikä raakapuuta pääse vielä ajamaan, he työskentelevät korjaamolla, Kari kertoo. Työntekijöitä vaihtuu enemmän kuljettajien keskuudessa. Korjaamopuolelta vain yksi on lähtenyt eläkkeelle. Hiljattain kaksi kuljettajaa siirtyi yrittäjiksi ja Kari kannusti heitä siihen. Asentajat tarvitsevat paljon koulutusta laite-, komponentti- ja nosturivalmistajilta. Koko ajan joku on koulutuksessa ja nosturitarkastuksiin pitää olla sertifikaatit jokaiselle asentajalle. Vapaalla Karin urheiluseuratoiminta ja -harrastukset ovat joutuneet antamaan tilaa yrittäjyydelle. Jäljellä ovat hiihtolenkit ja parisoutu. Muistoissa hykerryttää esimerkiksi se, kun ostettiin Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:lle kirkkovene puuvalmiina ja Enonkosken hallilla talkoilla lakattiin ja viimeisteltiin vene soutukuntoon. Talkoissa kävi laajalta alueelta autoyrittäjiä. Kari huolehtii veneen säilytyksestä ja kuljettaa venettä erilaisissa soututapahtumissa, missä kuljetusyrittäjiä on mukana. Häntä harmittaa kun nuoria ei saada mukaan. Soutuporukka vähenee koko ajan, kohta ei venettä saada venettä vesille ollenkaan. Perustettu: 2006 Työntekijöitä: 8 asentajaa, 3 varaosamyyjää Toimiala: raskaan kaluston yleiskorjaamo, varaosamyynti, nosturien huollot ja vuositarkastukset, päällirakenteiden asennus ja muutostyöt, perävaunujen korjaukset ja muutostyöt, jarrusovitukset 17
Rovaniemeläinen Roadscanners Oy Tietää ja kertoo mitä tien alla tapahtuu Kun pitää tietää mitä pitää tehdä ennen kuin tie tehdään tai kun halutaan tietää mitä pitää tehdä, jotta tie pysyisi kunnossa tai saataisiin pysymään kunnossa, otetaan yhteyttä tietohtoriin. Globaalilla tasolla tunnetuin tällä alalla on Roadscanners Oy. Olli Blomberg Mies rovaniemeläisen Roadscannersin takana on lappilaisten maantiekuljetusalan ammattilaisten hyvin tuntema Timo Saarenketo. Hänen vuonna 1997 perustamansa yhtiö sen sijaan kuuluu niiden yritysten joukkoon, jotka ovat vähemmän tunnettuja Suomessa, mutta muualla maailmassa sitäkin tunnetumpia. Tästä johtuen esimerkiksi yrityksen kaikki viestintämateriaali on englanninkielistä. Tiestön kunnon kannalta tärkeintä olisi poistaa ongelmien syyt eikä vain korjata ongelmia, sanoo Roadscannersin Timo Saarenketo. Roadscannersin palveluita ja tuotteita on käytössä kaikilla mantereilla, Etelänapamanner mukaan lukien, ja yli viidessäkymmenessä maassa. Yhtiön asiakkaina ovat kunnat ja valtiot, tie- ja rautatieviranomaiset ja näille tahoille palveluita tuottavat yritykset ja organisaatiot. Esimerkiksi Yhdysvaltain rautateillä Roadscanners on oman alansa suurin toimija. Keski-Euroopan toimintojen pääkonttori sijaitsee Tšekin pääkaupungissa Prahassa. Tietoa teistä ja teille Sloganimme Beyond the Surface, suomeksi pinnan alla kertoo yleisellä tasolla mitä teemme, Timo Saarenketo sanoo. Etsimme kehittämillämme ja valmistamillamme menetelmillä, laitteilla ja ohjelmistoilla tietoa teiden ja väylien pintojen päältä ja alta, jotta tienpitäjä voisi korjata mahdolliset tietä tehtäessä tai jälkeenpäin syntyneet viat ja virheet. Puhumme tiediagnostiikasta. Palveluitamme käytetään myös teitä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Mutta tässä ei suinkaan ole kaikki, Saarenketo jatkaa. Esitämme työn tilaajalle myös erilaisia ratkaisuja, joilla havaitut ongelmat voidaan poistaa tai vähintäänkin oleellisessa määrin minimoida. Esimerkiksi Suomessa yksi pahimmista ongelmista on tien rungon vettyminen väärin tehtyjen tai huonosti hoidettujen yksityistieliittymien johdosta. Liittymätien alle väärin asennetut ja mitoitetut rummut tukkeutuvat tai jäätyvät, tai molempia, jolloin ojissa virtaava sulamisvesi työntyy päätien runkoon aiheuttaen deformaatioita eli muodonmuutoksia tien pintaan. Liikenteen jyräävästä vaikutuksesta johtuen muodonmuutos vain pahenee. Sama ilmiö esiintyy maan routiessa. Avainsana on siis tierungon tehokkaampi kuivaus. Kuivatusongelmia on tutkittu viimeaikoina useassa projektissa ja esimerkiksi Etelä-Suomen testatuilla pääteillä alle puolet liittymien rummuista oli asianmukaisessa kunnossa. Syynä tähän on Saarenkedon mukaan se, että näiden liittymien kunnossapito ei ole nykyisten säädösten mukaan tienpitäjän vaan liittymän omistajan vastuulla. Siis kustannuskysymys joka tapauksessa. Saarenketo myös toteaa, että päättäjien pitäisi mieltää talvitienhoidon olevan paljon muutakin kuin aurausta ja liukkaudentorjuntaa. Kestävyydellä kestävyyttä Tekemällä alun pitäen kestävää tietä saadaan Timo Saarenkedon mukaan kestävyyttä tienpitoon. Esimerkiksi mitä paksumpi päällysteen huolella ja oikeassa lämpötilassa levitetty ja jyrätty pintakerros on, sitä pienemmin ylläpitokustannuksin se pysyy pitkään hyvässä liikennöintikunnossa. Meidän pitäisi Suomessa tienpidon osalta päästä eroon palokunta-ajattelusta Saarenketo painottaa. Tekemällä alusta alkaen sellaista pintaa, joka ei heti pääse painumaan tai murtumaan voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä siitä huolimatta, että paksumpaa asfalttikerrosta saa samalla rahalla vähemmän kuin ohutta kerrosta. Raskaamman kaluston tulon myötä taloudellisesti kaikkein kannattavinta Suomessa olisi nyt siirtyä selkeästi paksumpiin päällysteisiin. Eräillä päätiejaksoilla urautuminen on nyt niin nopeaa, että kunnollinen ja kestävä päällyste voisi maksaa jopa 180 000 euroa kilometriltä ja investointi olisi silti kannattavaa. Uusi 50 mm asfalttipäällyste maksaa tällä hetkellä 40 000 euroa kilometriltä. 18
Lisäämällä CTI-järjestelmien käyttöä esimerkiksi puutavara-autoissa saavutettaisiin huomattavia säästöjä kaikkein alimman tieverkon kunnossapidossa. Voidaankin sanoa, että maassamme tehdään toistuvaa teiden faceliftiä sen sijaan, että tehtäisiin teitä kestävällä periaatteella. Ongelmia ikään kuin siirretään vain eteenpäin. Oikea ratkaisu olisi, että poistetaan ongelmien syyt sen sijaan että väliaikaisesti hoidetaan ongelmia. Ei siis päästettäisi teitä alun alkaenkaan hajoamaan. Varppausilmiö Korkeiden ajoneuvojen, etenkin täysperävaunuyhdistelmien, kuljettajien hyvin tuntema poikittaissuuntainen heilahteluilmiö tunnetaan nyt nimellä varppaus. Sana on johdettu tämän alan englanninkielen ilmaisusta warping. Ilmiössä vetoauto heilahtaa yhteen suuntaan ja heti perään tai samanaikaisesti perävaunu toiseen suuntaan. Ilmiön aiheuttavat tien pinnan erisuuntaiset/-syvyiset painaumat/kohoumat. Nyt kun siirrytään aiempaa korkeampiin ajoneuvoihin, tulee varppausilmiö olemaan entistäkin voimakkaampi, Saarenketo muistuttaa. Tämä aiheuttaa jatkossa suurempia tasaisuusvaatimuksia teiden pinnan kaltevuuden vaihteluiden suhteen. Perävaunujen kapeat yksittäispyörät eli SuperSingle-renkaat eivät ole Saarenkedon suosiossa. Siinä missä liian ohuessa päällysteessä aiemmin näki kuorma-autojen paripyörien aiheuttamia kaksoisuria, näkee nykyään yksittäispyörien aiheuttamia yksittäisuria ja päällysteen halkeamia. Tämä johtuu huomattavasti suuremman pistekuorman lisäksi siitä, että useamman akselin yhdistelmillä liikenne soljuu enemmän samoissa urissa. Ongelma korostuu kapeilla teillä ja ajokaistoilla. Näitä jälkiä näkee erityisesti keskikaideteillä, joilla on vain yksi ajokaista suuntaansa. Isolla raskaalla ajoneuvolla on näillä osuuksilla vaikea valita urista poikkeavaa ajolinjaa. Apukeinoja Alemman ja aivan erityisesti kaikkein alimman tieverkon eli metsäautoteiden tehokkaampaan pintakestävyyteen Saarenketo ehdottaa CTI-järjestelmien käytön lisäämistä. Kyseessä on järjestelmä, jossa kuljettaja auton ohjaamossa sijaitsevien painikkeiden avulla voi vähentää tai lisätä yhdistelmän renkaiden ilmanpaineita. Mitä pienempi rengaspaine, sitä pienempi pintapaine kyseisestä pyörästä kohdistuu tien pintaan. Routa ja kelirikko ovat merkittävä kustannuslisä raakapuun kuljetuksissa. Laskelmat osoittavat, että vuositasolla olisi mahdollistaa saavuttaa yleisten teiden ja yksityisteiden tienpidossa erittäin suuret kustannussäästöt, mikäli kaikki raakapuun kuljetuksissa käytettävät ajoneuvoyhdistelmät varustettaisiin CTI-järjestelmällä. Tämä edellyttäisi Suomessa kuljetuskalustoon noin 40 miljoonan euron investointeja ja näihin investointeihin tulisi valtiovallan tulla merkittävästi mukaan tavalla tai toisella. Tämä on jo huomattu varsin monessa maassa eri puolilla maapalloa, eikä CTIjärjestelmien toimivuudessa ole havaittu mitään suurempia ongelmia, ei Suomessa eikä muissakaan maissa, joissa olosuhteet ovat Suomen kaltaiset. Meillä on tienpidossa vielä paljon kehitettävää, etenkin nyt kun uudet aiempaa raskaammat ja korkeammat ajoneuvoyhdistelmät alkavat lisääntyä tieverkostollamme, Timo Saarenketo lopuksi muistuttaa. 19
Yksityisteiden kunnostamisia patistetaan Tiet ja sillat murtuvat raskaiden kuljetusten alla Tiekuntien vastuunkantajien oma etu on havahtua korjaamaan erityisesti niitä yksityisteitä, joissa on merkittävästi puutavarakuljetuksia ja muuta raskasta liikennettä, muistuttaa Suomen Tieyhdistys. -T eiden ja erityisesti niiden siltojen kuntoa tulisi arvioida varsinkin nyt, kun teille alkaa ilmaantua aiempaa huomattavasti raskaampia rekkoja. Silloista arviolta puolet kaipaa jonkinlaista parantamista, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja toteaa. - Yksityisteiden kuljetukset eivät suinkaan vähene, vaikka yhteiskunnan rakenteissa muutoksia tapahtuukin. Teollisuus sekä maa- ja metsätalous ja tietysti asutus tarvitsevat kunnolliset pientiet. Rahja esitti näkemyksiään Jyväskylässä tammikuussa pidetyssä Talvitiepäivät-tapahtumassa. - Yksityisteiden merkitystä ei tule vähentämään myöskään esimerkiksi kuntaliitokset ja kuntien koon kasvu. Itse asiassa päinvastoin, sillä jatkossa tarvitaan aiempaan paremmat liikenneyhteydet kunta- ja palvelukeskuksiin myös yksityisteiden ja valtion pienteiden varsilta. Tieyhdistys kehottaa yksityisteiden tienpitäjiä aktiivisuuteen ja muun muassa hakemaan parannushankkeisiinsa valtion avustusta, jota on tälle vuodelle tarjolla 8 miljoonaa euroa. Avustusta haetaan ELY-keskuksista. Lisäksi Metsäkeskuksesta on mahdollista saada korjaustukea metsäteille. Tätä korjaustukea on noin 10 miljoonaa euroa. - Tärkeimpiä remonttikohteita ovat huonokuntoiset sillat, rummut ja kelirikkokohteet sekä tien kantavuuden ja siihen liittyen kuivatusjärjestelmän parantaminen. Unohtaa ei saa myöskään liittymien korjaamista turvallisemmiksi. Yksityisteiden parannushankkeisiin on tarjolla 8 miljoonaa euroa valtion avustusta tälle vuodelle. 20 Lisätietoa avustuksista: Liikenneviranomaisen neuvontapuhelin 0206 90 303
Kuljetusliike O. Pelkosen väki poseeraa vuonna 1973 uutena ostetun ja kunnostustyön alla olevan Sisun edessä. Kuvassa vasemmalta lukien Osmo, Katja, Miia ja Juha Pelkonen. Oma huolto helpottaa yrityksen arkea Oululainen Kuljetusliike O. Pelkonen Oy luottaa kalustonsa huollossa oman korjaamon palveluihin, joita tarjotaan myös muille. Myös viime syksyn kokonaispainojen muutokset aiheuttivat työpiikin korjaamolle. Jaana Sivén Harmaana joulukuisena päivänä saavun Ouluun tapaamaan jo vuonna 1945 perustetun Kuljetusliike O. Pelkosen sekä kokeneita että tuoreita osakkaita. Yrityksen osakkaana jo vuodesta 1988 toimineen toimitusjohtaja Juha Pelkosen lisäksi minut ottavat vastaan yrityksen paperitöistä vastaava Juhan vaimo Miia sekä yrityksessä pitkään kuljettajana työskennellyt pikkusisko Katja, joka on vasta pari kuukautta sitten ostanut äidiltään osakkuuden yrityksessä. Sisarusten isä Osmo Pel- konen on jo eläkkeellä, mutta varsinaista sukupolvenvaihdosta ei ole tehty, ja isä touhuaa edelleen mukana yrityksessä. Pelkosten kuljetusliike on käytännössä perustamisestaan lähtien kuulunut paikalliseen kuljetuskeskukseen Oulun Autokuljetukseen. Toiminimen perustettuaan verkostoitumisen päälle ymmärtänyt pappamme Kaarlo Pelkonen liittyi Oulun Autokuljetukseen vuonna 1946. Sen jälkeen meidän ajotilityksemme ovatkin tulleet vain Autokuljetuksen kautta, Juha kertoo. Juha toimii tällä hetkellä Oulun Autokuljetuksen puheenjohtajana ja ollut jo useamman vuoden ajan sen hallituksessa. Pelkosten kalustossa on tällä hetkellä kuusi vetoautoa sekä useita perävaunuja, jotka toimivat pääasiassa tehdasajossa, turve- ja metsälannoitekuljetuksissa sekä vaihtolavakuljetuksissa. Vetoautoista viimeinenkin on muutettu viime keväänä neliakseliseksi eli viisiakseliseen perävaunuun yhdistettäväksi. Yritys on siis muutamien muiden joukossa investoinut kalustomuutoksiin. 22
Oma asentaja huoltaa monipuolisesti Kalustohuollot on Pelkosten yrityksessä pyritty tekemään omin voimin. Oikeastaan vain uusien autojen erikoisosaamista vaativat korjaukset tehdään merkkiliikkeissä. Myös päällirakenteiden rakentaminen ja asentaminen hoidetaan itse. Kuljetusliikkeen palveluksessa on Sisuautojen entinen asentaja, jolla on lisäksi yhdistelmäajoneuvokortti. Öljynvaihdot ynnä muut auton perusylläpitoon kuuluvat asiat hoituvat kuljettajiltakin. Mikäli autossa tai perävaunussa on jotain isompaa huollettavaa, tekee huoltomies työn kuljettajan vaihtaessa öljyjä, jotta auton seisomisaika saadaan minimoitua. Renkaiden vaihtoa tehdään taajaan, sillä renkaan elinkaari on lyhyt. Maantieautoissa renkaat kestävät hieman kauemmin kuin teiden ulkopuolella kulkevissa rymyautoissa, joihin ostetaankin jo valmiiksi pinnoitettuja renkaita kovan kulutuksen vuoksi. Renkaat hankitaan ilman vanteita ja työt tehdään itse. Pinnoittaminen tehdään rengasliikkeessä. Tekevälle sattuu Vuosien varrella huoltomäärät ovat lisääntyneet, mutta niin ovat ajosuoritteetkin. Vetoautoissa ei kuitenkaan ole kovinkaan paljon remontoitavaa, vaan kunnostaminen kohdistuu lähinnä kärryihin, varakärryihin ja päällirakenteisiin. Usein kyse on kolhuista, ei niinkään kulumisesta. Joitain haavereitakin on yrittäjien matkan varrelle sattunut. Juha kertoo, että pari vuotta sitten, kahtena peräkkäisenä viikkona kaatui nosturiauto ensin Kiirunassa, minkä jälkeen oli kuorma-auto kumossa Stora Enson tehtaalla Oulussa. Mikäli kalusto jää tienpäälle lähialueilla, lähtee joko yrityksen huoltomies tai Juha Kuljetusliike O. Pelkonen Oy Korjaamohallilla Sisu-asentaja Teemu säätää perävaunun jousituksia. itse paikalle. Viasta riippuen kalusto pyritään kunnostamaan paikanpäällä. Isommassa viassa se taas hinataan omalle korjaamolle huollettavaksi. Säännöllinen huolto edistää energiatehokkuutta Energiatehokkuuteen voidaan huollossa vaikuttaa esimerkiksi ajamalla polttoainekulutuksen vähentämiseksi moottoriin uusi ohjelma. Aina se ei kuitenkaan auta. Juhan mukaan esimerkiksi pyttyturveautoon tulee noin 250 300 000 vuosikilometriä. Tehdasajossa olevaan autoon taas kertyy arviolta 4 000 tuntia vuosittain. Energiatehokkuuden kannalta on tietenkin järkevää sijoittaa vähemmän polttoainetta kuluttava auto hommiin, joissa kilometrejä tulee runsaasti. Luonnollisesti kuljettaja voi vaikuttaa polttoaineenkulutukseen taloudellista ajotapaa noudattaen. Osa Pelkosen Kotipaikka: Oulu Kalusto: Kuusi neliakselista autoa, lisäksi kolme- ja viisiakselisia perävaunuja sekä autoja tukevia pyöräkoneita. Henkilöstö: Yrittäjät Osmo, Juha ja Katja Pelkonen, 15 palkattua työntekijää Suoriteala: Vaihtolava- ja tehdaskuljetuksia, turveajoja, metsälannoitetuotantoa ja -ajoja, omaa korjaamotoimintaa ja -palveluita. kuljettajista on myös remonttitaitoisia, ja kulutukseen vaikuttavia, säännöllisesti tehtäviä huoltotoimenpiteitä ovat Juhan mukaan esimerkiksi ilmanpuhdistimien tarkistus sekä jousitusten sekä akselien huolto ja säätö. Omasta korjaamosta hyötyä sekä itselle että muille Pelkosten tekemissä autokaupoissa oston yhteydessä tarjotut huolto- ja korjaussopimukset ovat olleet kalliita, joten itse remontoiminen on ollut tähän mennessä heille kannattavampaa. Kyse on rahan ohella myös kallisarvoisesta ajasta, sillä kuljettajan on helpompi ja näppärämpi hoitaa muun muassa öljynvaihdot oman aikataulunsa puitteissa yrityksen hallilla sen sijaan, että varaisi ja odottaisi merkkiliikkeen huollosta vapautuvaa aikaa. Juha Pelkosen mukaan osaavista työntekijöistä onkin suuri hyöty sekä taloudellisesti että ajallisesti. Heidän yrityksensä kohdalla remonttitaitoinen henkilöstö on miltei välttämättömyys, sillä esimerkiksi tuhkalava-autojen nopeasti kuluvien muoviosien tiheä vaihtaminen tulisi kalliiksi merkkiliikkeissä tehtynä. Pelkoset vuokraavat omaa hallitilaansa ja korjaamopalvelujaan myös muille, useimmiten tutuille yhden auton yrityksille. Näin oman korjaamon ja asentajan resurssit tulevat laajempaan hyötykäyttöön muille yrittäjäkollegoille. 23
Kun tarvitaan lisää kantavuutta ja ketteryyttä Tarvitaan lisää akseleita Vuonna 2013 maassamme voimaan astuneiden uusien massa- ja mittamääräysten täyspainoinen hyödyntäminen sai monen kuljetusyrittäjän harkitsemaan entistä useammalla akselilla varustetun uuden ajoneuvon hankintaa. Tai lisäakseleiden asentamista olemassa olevaan kalustoon. Olli Blomberg Kun Veikko Tunturi vuonna 1959 perusti V. Tunturin Autoliike Oy:n Helsingin pitäjän Vaaralaan erilaisia kuorma-autojen rakennemuutos- ja varustelutöitä tekemään, hän tuskin vielä aavisti, että yhtiöstä vuosikymmenten saatossa tulisi tietyn erikoissektorin edelläkävijä. Tuo sektori oli ja on edelleenkin kuorma-autojen lisäakseleiden ja -akselistojen kehittäminen, valmistaminen ja asentaminen. Kuljetusalaa vähänkin tunteva kyllä tietää, mitä ilmaisu VTA-akseli tarkoittaa. Se on itse asiassa saavuttanut lähes saman aseman kuin mono kaikista hiihtokengistä tai pillari kaikista maarakennuskoneista puhuttaessa. Yhtiö itsekin opittiin pian tuntemaan pelkällä VTA-kirjainyhdistelmällä. Päätoimipaikka sijaitsee edelleen Vaaralassa, mutta vuodesta 1986 on toimittu nimellä VTA Tekniikka Oy. Uusi nimi otettiin käyttöön samalla, kun yhtiöstä osakekaupan myötä tuli osa Motoral-konsernia. Käytännön tarpeisiin Ensimmäinen VTA-lisäakseli valmistettiin ja asennettiin jo vuonna 1978, pitkän uran VTA:lla tehnyt tuotekehityspäällikkö Mika Rouhelo kertoo. Tuolloinkin käytännön tarve oli sama kuin tänään: tieliikennesäädökset muuttuivat, kantavuutta voitiin lisätä. Samalla autoihin saatiin tiestön ja siltojen heikon kunnon aiempaa paremmin huomioiva painojakauma. Pioneerina VTA toimi myös vuonna 1990, kun maassamme rekisteröitiin ensimmäinen normaaliin maantieliikenteeseen tarkoitettu 5-akselinen kuorma-auto. Kyseessä oli alkujaan kolmiakselinen eli 6x4-vetoinen auto, johon VTA:lla asennettiin toinen etuakseli sekä alkuperäisen vetävän telin taakse lisäakseli; syntyi Volvo FL10 -muunnos VTA 10x4. Luonnollisesti lisäakselistojen asennus lisääntyy massojen nousun myötä, Mika Rouhelo toteaa. Mika Rouhelon mukaan lisäakselin tai -akselistojen asentaminen uuteen tai jo käytössä olevaan kuorma-autoon on aina ollut ja tulee aina olemaan tarkan harkinnan paikka. Huomioitavia seikkoja on paljon. Uutta autoa hankittaessa päätökset lähes poikkeuksetta tehdään ko. auton maahantuojan ja myyjän kanssa siinä vaiheessa, kun auton käyttötarkoitus on selvillä. Aina ei kuitenkaan riitä pelkkä lisäakselin asennus. Saatetaan tarvita rungon vahvistamista, alustassa jo olevien varusteiden siirtämistä ja rakenteiden muuttamista tai jopa alustan pidennys tai lyhennys. Telivetoisen auton kyseessä ollessa asiakas yleensä valitsee myös ns. telinkeventäjän, jonka avulla painoa voidaan siirtää vain yhdelle vetävälle akselille liikkeellelähdön varmistamiseksi esimerkiksi pehmeässä ja liukkaalla. 24
Suomen ensimmäinen 5-akselinen kuorma-auto otettiin käyttöön vuonna 1990, lisäakselit (edestä lukien 2. ja 5.) valmisti ja asensi VTA Tekniikka Oy. Uusin innovaatio lisäakselisovelluksissa: viidessä minuutissa irrotettava/kiinnitettävä raskasvetureiden takimmainen akseli. Käytetyssä autossa lähtökohtana ovat myös kustannustekijät; onko auto iältään sellainen, että sillä muutostyön jälkeen vielä on edessään taloudellisesti kannattava käyttöikä, Rouhelo painottaa. Täydentäviä ratkaisuja Loppuvuoden 2013 aikana VTA:lla oli asennettu lisäakseleita jo kymmenkuntaan juuri ennen uusien massojen voimaantuloa käyttöön otettuun puutavara-autoon. Vielä viitisentoista asennusta käytettyihin autoihin on toistaiseksi tilauksessa. Liikennöitsijät kokevat tämän vaihtoehdon kannattavaksi, Rouhelo toteaa. Onhan kyseessä vielä uudenkarhea kalusto, jolla on pitkä käyttöikä edessään. Useimmissa tapauksissa kyseessä on 3-akselinen, vetävällä telillä varustettu auto, johon asennetaan tyhjänä ajon ajaksi ylös nostettava yksittäispyöräinen ohjaava lisäakseli telin eteen tai taakse. Näin 6x4-vetoisesta autosta tulee 8x4-vetoinen. Lisäakselin ohjausominaisuuden ansiosta auton ketteryys säilyy entisenlaisena tai jopa paranee. Toinen merkittävä suoriteala, jossa lisäakseleita usein asennetaan heti uuteen autoon, on maa-aineskuljetus. Lähtökohtana voi olla 3- tai 4-akselinen, yleensä lehtijousitettu kippikäyttöön tarkoitettu alusta. Lisäakselin sijoitukselle on useita vaihtoehtoja: etuakselin taakse, vetävän akselin tai telin eteen tai taakse käyttöolosuhteet ratkaisevat. Pääsääntöisesti lisäakselit ovat yksittäispyöräisiä ja ohjaavia sekä ilmajousituksen ansiosta nostettavia. Ohjaus voi olla mekaaninen tai sähköhydraulinen. Uutena sovelluksena saatavana on jousitus, jossa lisäakselin hydraulisylinterit toimivat myös nosto- ja joustoelementtinä. Mekaaninen rakenne on yksinkertainen ja vähentää auton kuollutta massaa, mutta sähköhydrauliikka on työläs asentaa, Rouhelo selvittää. Kysymykseen siitä, miksi autoa ei osteta niin sanotusti suoraan tehtaalta tarpeeksi monella akselilla varustettuna, Rouhelo vastaa toteamalla asiakaskohtaisen räätälöinnin edelleen olevan toimiva ratkaisu tarkoin käyttötarkoituksensa mukaisesti varustellun kuljetusratkaisun löytämiseen. VTA:n tarjoamilla vaihtoehdoilla on mahdollista toimittaa jopa 6-akselisia alustoja esimerkiksi nosturi- ja betonipumppukäyttöön. Mitä laitetaan? Noin 90 prosentissa VTA:n toimittamista lisäakseleista hyödynnetään Volvon akseleita. Loppuosassa käytetään BPW:n tai SAF:in akselistoja. Samoin noin 90 prosenttia akseleista on yksittäispyörin varustettuja ja ohjaavia sekä tyhjänä ajon ajaksi ylös nostettavia. Vuodessa valmistuu ja asennetaan 160 170 akselipakettia. Perusratkaisuja on lähes 30 erilaista. Vain muutamaan Ivecoon ja Renaultiin on asennettu VTA-lisäakseli, kaikki loput on asennettu Volvoihin. Valtaosan asennustyöstä tekee VTA itse Vaaralassa tai Tampereen toimipisteessä. Myös HF- Autohuolto Oy Riihimäellä on asentanut VTA-akseleita, lähinnä tanko-ohjattuja lisäakseleita. VTA:n akselistotuotannosta 70 prosenttia jää kotimaahan, noin 30 prosenttia menee vientiin, mm. Ruotsiin, Norjaan ja Sveitsiin. Myös vientitapauksissa asennustyö tehdään aina Vaaralan tehtaalla. Monien aikaisempien innovaatioiden lisäksi asiakkaiden tarpeiden pohjalta syntyy myös uusia sovelluksia; viimeisimpänä raskasvetureihin tarkoitettu pikakiinnitteinen paripyörä-akseli rungon takapäähän. Se voidaan pneumatiikan avulla irrottaa ja kiinnittää noin viidessä minuutissa. Näin 3-akselisesta vetoautosta saadaan hetkessä 4-akselinen tai sellaisesta 5-akselinen. Olemme huomioineet myös erikoistehtävissä kuten tienhoitotyössä toimivat kuljetusyrittäjät, Mika Rouhelo kertoo. Käyttämällä trippelin ohjaukseen yläpuolista tankovälitystä auton alustaan jää riittävä tila esimerkiksi alusterän asennusta ja käyttöä varten. Uuden tuleman on kokenut jo 1950-luvulta suomalaisista raakapuukuljetuksista tuttu 4x4+2-vetotapa. Se syntyy, kun 2-akseliseen, 4-vetoiseen autoon taakse lisätään nostettava paripyöräakseli. VTA:n näin varustelemia Volvoja toimitetaan parhaillaan esimerkiksi Norjaan maansiirtoautoiksi. Aivan oman prosessinsa lisäakseleiden hankinnassa muodostaa EU-määräysten edellyttämä erillishyväksyntä ennen lisäakselilla varustetun auton rekisteröintiä. Mistään byrokratiaa helpottavasta kansallisesta piensarjahyväksynnästä ei tuotannossamme voi puhua, sillä lähes jokainen tapaus on omanlaisensa. Luovutusvalmiin yksikön paperit tutkii niin sanottu hyväksytty asiantuntija. Hän antaa niille virallisen hyväksynnän, kun kaikki tekniset ja lainsäädännölliset seikat ovat kunnossa. Keskeinen toimintaperiaatteemmehan on, että kykenemme täyttämään asiakkaidemme esittämät ajatukset, Mika Rouhelo lopuksi toteaa. 25
Osittain automatisoidulla korkeavarastolla mahdollistetaan tilaa vievien kulutusosien, kuten äänenvaimentimien ja pakoputkistojen välitön saatavuus. Joni Juvonen, Onnin Auto Oy: Luottamus ansaitaan osaamisella Raskaassa ja myös vähemmän raskaassa hyötyajoneuvokalustossa on paljon jatkuvalle kulutukselle alttiita osia, joita on säännöllisesti uusittava. Uusimishetki voi tulla milloin vain. Silloin tarvitaan nopeaa ja ammattitaitoista palvelua. Ja niitä osia. Heti. Olli Blomberg Näin ajattelivat myös Onni ja Timo Juvonen, kun he lokakuussa 1977 perustivat Malmille raskaan maantieliikenteen tarpeet huomioivan varaosa- ja tarvikeliikkeen, Onnin Auto Ky:n (vuodesta 1990 Oy). Innoittajina olivat eräät naapurustossa toimineet linjaautoyritykset, jotka jatkuvasti tarvitsivat muun muassa voimansiirto- ja jarruosia. Ensimmäiset toimitilat löytyivät Sanduddin vanhasta tapettitehtaasta. Kahdessa vuodessa asiakaskanta ja kaupankäynti laajenivat siinä määrin, että edessä oli uusien tilojen pakkoetsintä. Ne löytyivät Malmilta, entisestä Elannon kaupparakennuksesta. Nuo tilat muistetaan siitä, että kaikki asiakkaat eivät aina kerralla mahtuneet myymälään. Tuohon aikaanhan tapana oli, että varaosat tultiin itse paikan päältä hakemaan, kertoo asiakkaita jo kolmannessa sukupolvessa palveleva logistiikkajohtaja Joni Juvonen. Viesti kulki Viidakkorumpu osoittautui mainioksi viestintävälineeksi. Bussisektorilta tiedot 26
luotettavasta raskaan kaluston varaosaliikkeestä kantautuivat pääkaupunkiseudun kuorma-autoilijoiden keskuuteen ja pian myös muualle maahan. Kuljetusyrittäjät oppivat tuntemaan Onnin Auton liikkeenä, josta osat sai heti tai viimeistään luvattuna ajankohtana. Ja kun myös hinta aina piti, niin pohja pitkälle, monessa tapauksessa edelleenkin jatkuvalle asiakassuhteelle oli luotu. Varaosa-alalla kaiken perustana on luottamus. Se voidaan saavuttaa vain asiantuntevalla, ammattitaitoisella ja nopealla palvelulla. Kallis tuotantoväline, oli se siten millainen ajoneuvo tahansa, ei tuota seistessään, Joni painottaa. Vuonna 2002 yritys muutti nykyisiin toimitiloihinsa Malmin Kauppatielle. Näitäkin tiloja on jo useaan kertaan laajennettu, viimeksi vuonna 2008, jolloin käyttöön saatiin osittain automatisoitu korkeavarasto. Sillä voidaan varmistaa, että yleisimmät raskaan kaluston niin sanotut kulutusosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan hyllystä. Näitä nimikkeitä on yli 11 000. Lisäksi edustusvalikoimassa on yli 10 000 muita erittäin nopealla aikataululla toimitettavia nimikkeitä. Laadusta ei tingitä Alan eri asiakaspiireissä joskus esiintyneet virhetulkinnat siitä, että Onnin Auto olisi vain pelkkä tukkuliike eikä vähittäismyyjä Joni haluaa näin Kuljetusyrittäjälehden välityksellä kumota. Jokainen asiakas on meille tärkeä, emme pidä mitään rajaa vain yhtä polttimoa ostamaan tulevan autoilijan tai vaikkapa sata jarrurumpua kerralla tilaavan kuljetuskonsernin välillä. Molemmille ryhmille meillä on oman asiakaskuntansa tarpeet tuntevat vastuuhenkilöt, jotka tavoittaa niin täällä Malmin myymälässä kuin puhelimitse tai nettisivujemme kautta. Sivujen kautta pääsee myös suuren suosion saavuttaneeseen verkkokauppaamme, Joni lisää. Onnin Auto toimii sekä maahantuojana että edustajana monelle kansainvälisesti tunnetulle ja tunnustetulle tuotemerkille. Monia niistä autovalmistajat käyttävät myös niin sanottuina ensiasennusosina. Vain yhtenä esimerkkinä Joni mainitsee Mahle-konsernin männät ja suodattimet. Onnin Autolla on myös omaa tuotan- Malmilta ja netistä meidät löytää, sanovat toimitusjohtaja Timo Juvonen (vas.) ja logistiikkajohtaja Joni Juvonen. toa. Sitä edustavat nimellä PremParts Suomen olosuhteisiin kehitetyt ja valmistetut varaosat ja tarvikkeet kuten jarrukilvet, ilmajousien pohjat, ilmasäiliöt ja jäähdytinputkistot. Jonin mukaan varsinkin ilmajousien pohjalevyt joutuvat Suomessa todella kovan rasituksen kohteeksi. Hankaus ja jatkuva suolakylpy ovat monelle kevyemmästä materiaalista valmistetulle ulkomaiselle alkuperäistuotteelle liikaa, joten ne kuluvat nopeasti. Meiltä tiedusteltiin jatkuvasti kestävämpiä ilmapussien pohjalevyjä. Kun ei sellaisia markkinoilta löytynyt, päätimme valmistuttaa oman teräksisen version, Joni kertoo. Lähes kaikkea löytyy Kun Jonilta kysyy mitä kaikkea Onnin Autosta voi ostaa, hän vastaa että periaatteessa kaikkea sitä mitä auton keulamaskin ja takavalojen väliin mahtuu renkaita lukuun ottamatta. Ehkä merkittävin tuotesektorimme ovat voimansiirron eri osat. Tarkoitan tällä kaikkia mahdollisia moottoreiden, vaihteistojen ja vetopyörästöjen sisäisiä ja ulkoisia osia. Toisen tärkeän sektorin muodostavat jarru- ja jousitusjärjestelmien osat. Oman sektorinsa muodostavat ajoneuvojen ajo- ja kuljettajamukavuuteen sekä liikenneturvallisuuteen ja ulkonäköön liittyvät osat ja varusteet, kuin myös valaisinlaitteet. Onnin Auton perusstrategiaksi Joni määrittelee sen, että yleisimmin kysytyt osat ja tarvikkeet ovat saatavilla täällä juuri nyt ja heti eivätkä tilauksen päässä missään Ruotsin tai Belgian keskusvarastossa. Suurasiakkaita varten yhtiöllä on palvelua entisestään nopeuttava oma extranet-järjestelmä. Myyjiemme tehtävänä on säännöllisesti kiertää kentällä. He vierailevat niin uusien kuin nykyisten asiakkaiden luona kartoittamassa mitä tarvitaan ja milloin. Näin kykenemme pitämään saatavilla oikeita osia niin akuuttiin kuin potentiaaliseen tarpeeseen. Työllistämme yhteensä noin 20 varaosa- ja tarvikekaupan ammattilaista, joista yhdeksän on myyntitehtävissä. Onnin Auto, kanta-asiakkaiden mukaan lyhyesti OoAa, tunnetaan ammattiliikenteen keskuudessa siitä, että talossa puhutaan alan kieltä. Joni ja toimitusjohtaja Timo Juvonen painottavat, että näin myös jatketaan. Heidän mukaansa Onnin Auto on aina ollut ja tulee aina olemaan niin sanotuista ketjuista riippumaton perheyritys. 27