LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi HAAGA HELIA Oy Ab 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Helsinki 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 Osakkaina ovat Helia säätiö (50%), Haaga Instituutti säätiö Ylläpitäjän toimintamuoto on osakeyhtiö. (16,5%), Helsingin seudun kauppakamari ry (16%), Helmi Liiketalousopisto Oy (13%) ja Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö (4,5%). Yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja osakassopimus ovat hakemuksen liitteinä. 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Opetus ja tutkintokielenä on suomi. ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Muut tutkinto opetuksessa käytettävät kielet ovat englanti ja ruotsi. Päätoimipaikka on Helsinki. Lisäksi Ammatillista opettajankoulutusta pysyvänä toimintana tutkintoon järjestetään Helsingissä ja sopimuspohjaisesti Turussa. johtavaa koulutusta järjestetään Porvoossa ja Heinolassa (Vierumäki). 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio 2020 3 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 2.3. Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 HAAGA HELIA on osaamiseltaan ja laadultaan johtava, opiskelijoiden, yritysten ja työyhteisöjen menestystä palveleva, kansainvälisesti kasvava ammattikorkeakoulu. Olemme haluttu kumppani, meillä on selkeä profiili, yrityselämän osaamiseen keskittynyt, tuottava, työ ja elinkeinoelämää palveleva toiminta laajalla metropolialueella. HAAGA HELIA on kansainvälinen, pedagogisesti vahva palvelu ja liiketoimintaosaamisen työelämälähtöinen kouluttaja ja kehittäjä. Strategiassa määritellysti ammattikorkeakoulun painoaloina ovat palvelu ja myynti. HAAGA HELIAn kotimaiseen ja kansainväliseen yritys ja yhteistyöverkostoon kuuluu noin 3 000 kumppania. HAAGA HELIA on runsaan sadan kotija ulkomaisen yhteisön rekisteröity jäsen. Liiketoiminnan uudistamiseen tähtäävää ja sitä tukevaa strategisen tason yritysyhteistyötä tehdään kotimaassa, HAAGA HELIAn partneruusohjelmaan kuuluvien noin 50 yrityksen kanssa. Yksikköjemme toiminnan strategisessa kehittämisessä ovat mukana neuvottelukuntiin valitut 111 työelämän edustajaa, joiden organisaatiot edustavat monipuolisesti koulutusalojamme. Strategiset kv avainkumppanuutemme rakentuvat toimialoittain 3 5 korkeakoulupartnerin kanssa tehtävään, tyypillisesti opetussuunnitelmatasoiseen tutkintokoulutusyhteistyöhön ja asiantuntijavaihtoon. II asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävä strateginen yhteistoiminta keskittyy Suomen Liikemiesten Kauppaopiston, Helmi liiketalousinstituutin, Ravintolakoulu Perhon ja Suomen Urheiluopiston kanssa tehtävään tila, laite, palvelu ja hankeyhteistyöhön. 2.4. Keskeiset muutokset HAAGA HELIA palvelee ja vastaa toimialoillaan metropolialueen koulutustarpeeseen ja työ ja elinkeinoelämän kysyntään.
Ammattikorkeakoulun maantieteelliseen toiminta alueeseen kotimaassa emme esitä muutoksia. 2.5. Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Toimilupahakemuksen edellyttämän tarkastelujakson aikana ammattikorkeakoulu ylläpitäjineen varautuu tarvittaessa strategisesti valitun kansainvälisen kasvun ja koulutusviennin edellyttämiin erillisiin yritysjärjestelyihin. HAAGA HELIA toimii kuudessa (6) toimipisteessä. Niistä neljä (4) on Helsingissä, yksi (1) Porvoossa ja yksi (1) Vierumäellä. Helsingin neljälle kampukselle keskittyy valtaosa, noin 80% HAAGA HELIAn toiminnan kokonaisvolyymistä. Kaikki kampukset ovat oppimisympäristöinä moderneja ja elinvoimaisia. Niillä on oma, HAAGA HELIAn profiilia ylläpitävä ja kehittävä koulutus ja palvelutarjooma. Toimilupahakemuksen taloudellisen tarkastelujakson aikana selvitämme Helsingissä yhteistyössä vuokranantajien kanssa mahdollisuuksia toimitilojen käytön tehostamiseen nopeillakin ratkaisuilla. Porvoon Campuksella toimivat HAAGA HELIA, Laurea ja Porvoon kaupunki. Porvoo on Uudenmaan ja metropolialueen yksi nopeimmin kasvava, vahvasti kaksikielinen itäinen keskus. HAAGA HELIAlla on ylläpitäjineen vahva tahtotila ja sitoutuneisuus korkeakoulutoimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen Porvoossa. Porvoon kampusrakennus on otettu käyttöön 2010 ja se tarjoaa opiskelijoille, opettajille ja yhteistyökumppaneille uudenaikaisen ja innovatiivisen konseptin oppimiselle, yrittämiselle ja yhteistoiminnalle. Koulutus ja palvelutarjoomaa on kehitetty alueen työ ja elinkeinoelämän tarpeesta ottaen huomioon työnjako Helsingin yksiköiden ja toimipisteiden kanssa. Toiminnan kehittäminen ja uudet tilaratkaisut Porvoossa ovat onnistuneet hyvin ja olleet laajasti esikuvana vastaaville uudishankkeille muualla Suomessa. Vierumäellä tarjoamme kansallisesti ja kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen laadukkaat ja monipuoliset fyysiset puitteet liikunta alan koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminnalle. Yhteistoiminta Suomen Urheiluopiston ja alueen liiketoimintayksiköiden sekä muiden toimijoiden kesken on tiivistä. HAAGA HELIAn Vierumäen yksikkö on ainoa suomenkielinen liikunnan AMK yksikkö Etelä Suomessa. Se on opiskelijamäärältään suurempi kuin muut kolme ammattikorkeakoulujen liikuntayksikköä yhteensä. Profiilia on rakennettu osana HAAGA HELIAa, keskittyen valmennukseen, urheiluliiketoimintaan, johtamiseen sekä liikuntamatkailuun ja tapahtumatuotantoon.
3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Globaalit megatrendit (esim. kaupungistuminen, teknologian kehitys), väestökehitys ja työkulttuurin muutos haastavat kasvua tavoittelevaa ja hyvinvointivaltiota ylläpitävää yhteiskuntakehitystä Suomessa. Jatkuvassa, nopeassa ja vaikeasti ennustettavassa muutoksessa koulutus ja sen tuottama korkea osaaminen on pienelle kansakunnalle keskeinen lisäarvon tuottaja. Menestyäkseen ja vastatakseen metropolialueella työ ja elinkeinoelämän tarpeisiin korkeakoululla pitää olla toimialoillaan selkeä profiili ja riittävä koko laadukkaan ja taloudellisesti kestävän toiminnan varmistamiseksi. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet 3.3. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen HAAGA HELIAn strategiaan sisältyvän toimintaympäristöanalyysin keskeiset johtopäätökset ovat: Koulutuksen rakenneuudistus etenee. Metropolisaatio ja väestön keskittyminen kasvaville kaupunkiseuduille jatkuu. Korkeakouluverkko harvenee ja keskittyy. Teknologian muutosvauhti kiihtyy; Nuorten monipuolinen osaaminen ja kyky hyödyntää tieto ja viestintätekniikkaa sekä kuluttajistuminen haastavat korkeakoulujen palvelutarjonnan. Monikanavainen digitaalinen ympäristö tarjoaa vuorovaikutteiselle oppimiselle ja yhteisöllisyydelle uusia ratkaisuja, jotka pitää kyetä hyödyntämään korkeakoulujen palveluita kehitettäessä. Työ ja opiskelu limittyvät edellyttäen koulutuksen järjestäjiltä uudenlaisia tapoja järjestää toimintansa. Koulutusmarkkinat kansainvälistyvät. Kilpailu hakijoista ja hyvistä opiskelijoista kiristyy. HAAGA HELIAn työelämäkumppanuudet ja yhteistyö tukevat perustehtäviä ja rakentuvat strategisten linjausten ja valintojen kautta. HAAGA HELIAn partneriyritykset ( noin 50 koti ja ulkomaista yritystä) ja neuvottelukunnissa edustettuina olevat 111 HAAGA HELIAn toimialoja edustavaa organisaatiota muodostavat strategisen kumppaniverkoston. Nämä kumppanit ovat mukana strategiatyössä ja arvioimassa sen toteutumista, varmistamassa koulutussisältöjen ja TK toiminnan työelämärelevanssia sekä tukemassa ennakointia. Muita vakiintuneita työelämäyhteistyön ja vuoropuhelun muotoja ovat alumnitoiminta; yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten ammattilaisjärjestöjen kanssa; yritysten ja yhteisöjen kanssa toteutettavat opintojaksot ja asiantuntijavaihto mukaan lukien opettajille tarjotut kahdeksan (8) viikon työelämäjaksot yrityksissä; harjoittelu, hankkeistetut opinnäytetyöt ja projektitoiminta; erilaiset yhteistyössä toteutettavat sidosryhmätapahtumat ja tutkimukset. HAAGA HELIAn henkilöstörakenteen kehittyminen on esitetty hakemukseen liitetyssä toiminnan taulukossa 1. Henkilöstösuunnitelmassamme tavoittelemme henkilöstön määrän laskua erityisesti eläköitymisten kautta. Poistuman arvioidaan olevan vuoteen 2018 noin 7% vuoden 2012 tasosta. 60 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä opetushenkilöstöstä 13,6 % ja muusta henkilöstöstä 5,4 %. Henkilöstösuunnitelman mukainen määrällinen ja laadullinen henkilöstö ja osaamisrakenne on toteutettavissa hallitulla henkilöstöpoistumalla ja suunnitelmallisen perehdyttämisohjelman mukaisesti sisäisillä
3.4. Koulutus osaamisen siirroilla, työaika ja muilla työjärjestelyillä sekä tarvittavin osin uusrekrytoinneilla. Malmin, Vallillan, Porvoon ja Vierumäen kampuksilla on henkilöstö ja palveluresurssien yhteiskäyttöä kampusten muiden toimijoiden kanssa. Henkilöstön osaamisstrategian linjaama osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittu strategiakaudelle 2013 2015. Strategian mukaisesti kehitämme yhteisöllistä huippuosaamistamme työelämän tarpeita ennakoiden. Kehittämissuunnitelmaa täydentää lukuvuosittain ja kausittain laadittava valmennuskalenteri. Vuosittaiset tulos ja kehityskeskustelut ovat kiinteä osa suorituksen ja osaamisen johtamisen vuosikelloa ja niissä linjataan vuositason yksilölliset kehityssuunnitelmat. Opettajille tarjoamme mahdollisuutta kehittää työelämäosaamista 8 viikon työelämäjaksoilla. Tarjoamme myös pedagogisia täydennyskoulutusohjelmia. Tuemme henkilöstön tutkintoon tähtäävää jatko opiskelua, etenkin kansainvälisen kumppanin kanssa 2014 käynnistyvän ja yhteistyössä toteutettavan Professional Doctor tohtoriohjelman kautta. Profiilimme mukaisesti panostamme palvelu ja myyntiosaamiseen. KV osaamista tuemme IELTS kielitestein ja kielikoulutuksin sekä kvvaihdoin. Työhyvinvoinnin tilaa ja tasa arvosuunnitelman toteutumista seuraamme säännöllisin väliajoin ilmapiiritutkimuksella. Vuoden 2012 ilmapiiritutkimuksen tulokset olivat positiiviset ja myös kehitystrendi oli myönteisesti kehittyvä, kun yleisindeksi 4,53 (6 skaalainen mittaristo) jatkoi hienoista nousuaan neljäntenä toteutusvuonna. Tulosten perusteella organisaation kaikki yksiköt ja ryhmät laativat omat kehittämissuunnitelmansa koko henkilöstön suunnitteluun ja toteutukseen siten osallistaen. Toimimme kiinteässä kumppanuudessa sekä työeläkeyhtiön että työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa yhteisömme työhyvinvointia ylläpitäen ja edistäen. 3.4.1 Koulutustarve 7 HAAGA HELIAn koulutustarjonta ja profiili rakentuu ja vastaa toimialoittain metropolialueen kasvavaan ja kansainväliseen koulutuskysyntään. Koulutuksen vetovoima on hyvä. Koulutustarjontamme mitoitus perustuu valtakunnallisesti, alueittain ja aloittain laadittuihin koulutustarvelaskelmiin noudattaen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksia tuleville vuosille. Emme esitä HAAGA HELIAn tutkintokoulutustarjonnan laajuuteen muutoksia. Tehostamalla läpäisyä kasvatamme tutkintokoulutettujen määrää. Tarkastelujakson aikana valmistuvien määrä asettuu OKM:n kanssa sovittuihin tutkintotavoitteisiin. Muuta volyymikasvua haemme koulutusviennistä ja maksullisesta palvelutoiminnasta. Aikuiskouluttajana HAAGA HELIA on koulutusaloillaan valtakunnallisesti suurin. Näemme, että tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla on kyettävä tarjoamaan elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen soveltuvia monimuotoisia ratkaisuja. Näitä silmällä pitäen kehitämme opetussuunnitelmia modulaariseen suuntaan, jolloin voimme vastata muutostarpeeseen joustavasti ja sujuvasti. Myös maksullinen täydennyskoulutus vastaa osaamistarpeiden päivittämiseen.
HAAGA HELIAsta valmistuvat työllistyvät hyvin (työllisten osuus valmistuneista liki 90 %). Yleinen suhdannekehitys huomioon ottaen arvioimme tilanteen myös säilyvän hyvänä. 3.4.2 Koulutusvastuu Haemme koulutusvastuuta seuraavien tutkintojen ja tutkintonimikkeiden perusteella (liiketalouden osalta täsmennettynä liiketalous, tietojenkäsittely ja johdon assistenttikoulutus): Tradenomi, Bachelor of Business Administration Restonomi, Bachelor of Hospitality Management Medianomi Liikunnanohjaaja, Bachelor of Sports Studies Emme esitä koulutusvastuuseen nykytilaan nähden muutoksia. Olemme haettavan koulutusvastuun puitteissa volyymiltämme alojemme suurin suomen ja englanninkielinen AMK tutkintokouluttaja maassamme. Koulutusvastuun mukaisesti rakentuva tarjooma paikkakunnittain nojaa koulutuskysyntään ja nuorten osalta vahvaan alueelliseen rekrytointipohjaan. HAAGA HELIAn vetovoima on yksi maan parhaista. Opettajakunta on osaamiseltaan laaja alaista ja toimintayksikköjemme koko tarjoaa monipuoliset ja vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat. Koulutustarjoomaa kehitetään ja ajantasaistetaan työ ja elinkeinoelämän kanssa käytävän kiinteän vuoropuhelun ja alueellisen ja aloittaisen koulutustarpeen ennakointien pohjalta. Tutkintoon johtavan vieraskielisen koulutuksen mitoitus perustuu metropolialueen kysyntään; hakijat ovat alueelle jo etabloituneita ulkomaalaistaustaisia nuoria. Metropolialue on alati kansainvälistyvä toimintaympäristö. 3.4.3 Muu koulutustehtävä Koulutustehtävän puitteissa järjestettävä ylempään AMK tutkintoon johtava koulutus perustuu työ ja elinkeinoelämän kanssa käytävään vuoropuheluun sekä alueellisen koulutustarpeen ennakointiin. Arvioimme, että ylempään AMK tutkintoon johtavan koulutuksen tarve kasvaa lähivuosina. Koulutustehtävän puitteissa haettavat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeet: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Restonomi (ylempi AMK), Master of Hospitality Management Liikunnanohjaaja (ylempi AMK), Master of Sports Studies Vieraskielisen koulutuksen tarjonta perustuu alojemme ja metropolialueen työ ja elinkeinoelämän vieraskieliseen koulutuskysyntään. Koulutustehtävänpuitteissa haettavaammatillinen opettajankoulutus: Ammatillinen opettajankoulutus, ammatillinen erityisopettajan koulutus sekä ammatillinen opinto ohjaajan koulutus. Opettajankoulutuksessa HAAGA HELIAn pääasiallinen toiminta alue on pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivä metropolialue sekä Turun seutu. Opettajakorkeakoulu on rakentanut alueellista partneriverkostoa, joka tukee koulutus ja kehitystyötä metropolialueella. Opettajakorkeakoulu on verkostoitunut myös kansainvälisesti vastaavan tyyppisten oppilaitosten ja yliopistojen kanssa Euroopassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Aasiassa. Kansainvälinen yhteistyö ja ammatillisen opettajankoulutuksen koulutusvienti ovat kasvavia alueita. HAAGA HELIAn toimialueella on lisätty ammatillisen koulutuksen aloitus
paikkoja. Samanaikaisesti noin 22 % ammatillisen koulutuksen opettajista on kelpoisuutta vailla. Lähivuosina opettajien siirtyminen eläkkeelle lisää vielä uusien opettajien tarvetta. Partnerioppilaitoksissamme yli 60 vuotiaiden opettajien osuus opettajakunnasta on 20 % luokkaa. HAAGA HELIAn ammatillisen opettajankoulutuksen vetovoima on hyvä ja hakijamäärät ovat olleet kasvussa. 3.4.4. Muu koulutus Tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla tarjoamme HAAGA HELIAssa asiakasrahoitteista täydennyskoulutusta markkinoilla kannattavasti. Erikoistumiskoulutusta toteutamme korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksesta laadittujen suuntaviivojen mukaisesti tutkinnonanto oikeuksien puitteissa. Suunnittelemme koulutuksen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa tarveperusteisesti. Lisäämme avoimen ammattikorkeakoulun kautta tarjottavaa opetustarjontaa sekä erillisinä opintoina että väyläopintoina. Pidämme yllä korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä koulutustarjontaa vakiintunein rakentein työelämä ja korkeakoulukumppaneittemme kanssa. Koulutusvienti ja tilauskoulutus ovat HAAGA HELIAssa kasvualueita. Myyntiä ja markkinointia toteutamme soveltuvin osin tytäryhtiön Haaga Helia Global Education Services Oy:n kautta. Markkina alueina ovat muun muassa Saudi Arabia, Vietnam, Malesia, Chile ja Peru. Viennin yksi päätuotteista on ammatillinen opettajankoulutus. 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta 3.5.1. TK toiminnan laajuus TK toiminta kattaa TK hanketoiminnan ja opetukseen integroituvan TKtoiminnan. TK toiminnan kokonaisvolyymi on noin 7,2 miljoonaa euroa, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus oli noin 38%. Ulkoisen TK rahoituksen kasvutavoitteemme tähtää 5 % osuuteen korkeakoulun kokonaisrahoituksesta vuonna 2016. Rahoitusintrumentteina ovat kotimaiset ja KV TK rahoituslähteet sekä suora yritysrahoitus. TK toiminnan ja opetuksen integraatiota vahvistamme erityisesti ylemmän amk tutkintokoulutuksen opetusta ja TK toimintaa integroimalla, oppimisympäristöjä kehittämillä sekä nivomalla start up school toiminta osaksi TK toimintaa. Haemme kasvua myös innovaatioiden kaupallistamisella. 3.5.2. TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen TK toiminnan organisointia, vastuita ja työnjakoja tarkistamme strategisia tavoitteita tukevaan suuntaan vuoden 2014 alusta lukien. TK toiminnan strategiset kärjet ovat: 1) Palvelun ja myynnin uudet ratkaisut, 2) Liiketoiminnan uudet ratkaisut sekä 3) Oppimisen uudet ratkaisut. Valitut kärkialueet yhdistävät koulutusalojemme, ammatillisen opettajakorkeakoulun ja koko HAAGA HELIAn palvelun ja myynnin profiilin. Strategiamme mukaan tavoitteemme on olla valittujen kärkialueiden huippuosaaja ja edelläkävijä. Strategiset kärjet on määritelty yhdessä metropolialueen elinkeinoelämän kanssa ja kärkiin suuntatuvan TK toiminnan tavoitteena on liiketoiminnan uudistaminen. Valitut kärkialueet tukevat toimialueemme elinkeinoelämän ja alueiden strategisia tavoitteita. Toimintamallina korostamme käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa osallistamalla loppukäyttäjät kehittämistyöhön ja kehittämällä tosielämän kehittämis ja oppimisympäristöjä.
TK toiminnassa hyödynnämme sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja ja kumppanuuksia. Verkostoista keskeisiä ovat mm. European Network of Living Lab (ENoLL) sekä koordinoimamme ammattikorkeakoulujen living lab verkosto. Yritysverkostoista keskeisiä ovat mm. koordinoimamme myynnin vaikuttajaverkosto, Helsingin seudun kauppakamari ja kansainväliset kauppakamarit kuten EuroChamber. Alueellisesti toimimme lisäksi Metropolipolialueen kaupunkitutkimusohjelman verkostossa (ministeriöt, kaupungit ja korkeakoulut). Yhteiset TK infrastruktuurimme on kiinnitetty strategisilla kärkialuella tapahtuvaan kehittämistoimintaan ja näitä kehitetään silloin kun infran kehittäminen nähdään tarkoituksen mukaisesti (mm. Innovaatioiden kokeilupistetoiminta Helsingin kaupungin kirjaston kanssa, Palveluympäristö Caffeli yhdessä Haaga Instituutin kanssa, Vierumäki A jääkiekkojoukkue yhdessä Heinolan kaupungin kanssa, Huomisen hotelli ja kokouskehittämisympäristöt Hotelli Haagan kanssa jne). Strategisena tavoitteenamme on, että HAAGA HELIA on innovaatioareena. Opetusta ja TK toimintaa integroidaan monipuolisesti arvioimalla kunkin opintojakson osalta mahdollisuus kytkeä opetusta TK toimintaan. Opetussuunnitelmiin on sisällytetty opiskelijoiden joustava mahdollisuus osallistua TK toimintaan (ns. 15 opintopisteen TK osiot). Opiskelijoiden monia rooleja kannustetaan hyödyntämään TK toiminnassa: opintojaksoprojektit, harjoittelu, opinäytetyöt ja osallistuminen TK hankkeisiin. Opettajien TKosaamista vahvistetaan henkilöstökoulutuksen kautta, jakamalla hyviä käytäntöjä ja vertaisoppimalla, sekä tarjoamalla polut jatko opintoihin (mm. lisensiaatti ja tohtori). Tutkimus ja kehittämiskeskus tarjoaa TKIpalvelut ja tuen TK hankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseeen sekä osaamisen jakamiseen. Opettajien TK pätevöittäminen on osa osaamisstrategiaamme sisältyviä tavoitteita (työelämäosaamisen vahvistaminen, pedagogiset täydennyskoulutusohjelmat opettajille ja tutkintoon tähtäävä jatko opiskelu). Henkilöstön TKI osaamisen kehittämiseen panostetaan myös yhteistyössä ammattikorkeakoulujen TKI verkoston kanssa. TKIkehittämisohjelma vahvistaa henkilöstön valmiuksia ja taitoja sekä uudistaa ammattikorkeakoulujen TKI osaamista. Osaamisen siirto alueella tapahtuu luontevasti yhteisen TK toiminnan kautta. TK toiminnassa mukana olevat yritykset, kaupungit ja muut alueelliset kumpaanit ovat alusta alkaen kehittämässä TK toiminnan kautta uusia ratkaisuja. Yhteisen toiminnan osana suunnitellaan tulosten hyödyntäminen ja levittäminen sekä tätä edellyttävä osaamisen siirto. Lisäksi painotamme käyttäjälähtöisyyttä ja toteutamme TK toimintaamme käyttäjälähtöisiä menetelmiä ja ympäristöjä (mm living lab) hyödyntäen. Tällöin jo innovaatioiden kehittämisvaiheessa voidaan varmistaa osaamisen siirto. 3.5.3. Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Toimipisteissämme on hyvät edellytykset toteuttaa TK toimintaa. Kaikki toimipisteet toimivat omien profiiliensa mukaisesti erittäin innovatiivisesti ja alueen ja toimialan yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä. TKopintopistekertymiä tarkasteltaessa toimipisteissä on erinomaisia käytäntöjä yhdistää TK toiminta ja opetus (esimerkkeinä Porvoo Campuksen oppimis ja kehittämisympäristöt, Vierumäki A jääkiekkojoukkue ainutlaatuisena oppimis ja kehittämisympäristönä, Haagan Innocatering hanke, joka on kytkenyt satoja opiskelijoita tulevaisuuslähtöiseen innovaatiotoimintaan tai Pasilassa ohjelmistoalan kehittämistä yritysyhteistyönä tekevä Softala). Tutkintoihin sisältyvä harjoittelu (30op) on ohjeistettu HAAGA HELIAssa koulutusohjelmakohtaisesti ja opiskelijoiden tukena harjoitteluasioissa ovat työharjoittelukoordinaattorit. Harjoittelu suoritetaan ammattikorkeakoulun hyväksymissä tehtävissä koti tai ulkomailla. Ulkomailla suoritettavaa palkatonta tai pienipalkkaista harjoittelua varten opiskelijan on mah
dollista saada apurahaa joko Erasmus tukijärjestelmän tai HAAGA HELIAn harjoitteluapurahajärjestelmän kautta. Aikuisopiskelijat suorittavat harjoittelunsa yleensä omissa työtehtävissään tai työnantajansa kanssa sopimissa tehtävissä. Harjoittelusta laaditaan harjoitteluraportti ammattikorkeakouluun. HAAGA HELIAn sijaintipaikkakunnilla edustamiemme toimialojen työpaikkojen, yritysten ja muiden organisaatioiden määrä on suuri. Eri koulutusohjelmien opiskelijoiden mahdollisuudet työharjoittelun suorittamiseen opiskelupaikkakunnallaan tai sen läheisyydessä ovat hyvät myös ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Työharjoittelun suorittaminen ei muodostu esteeksi opintojen etenemiselle eikä valmistumiselle määräajassa. Aluekehitystehtävää ja vaikuttavuutta toteuttaaksemme tarjoamme yritysten ja työyhteisöjen henkilöstön ja liiketoiminnan kehittämistä varten maksullista palvelutoimintaa kaikissa yksiköissämme. Maksullista palvelutoiminnan kautta voimme tukea alueen yritysten henkilöstön ja liiketoiminnan kehittämistä joustavasti ja nopeasti. Executive MBA in Service Excellence täydennyskoulutusohjelma on yksi kärkituotteistamme ja se on suunnattu alueen yritysten avainhenkilöille palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusta ja konsultoi oppilaitoksia asiakaslähtöisesti myös opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvissä rahoituskysymyksissä. Täydennyskoulutuksen vahvistamiseksi luomme alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä strategisia kumppanuuksia. Aluevaikuttavuuteen tähtäämme myös maakuntaliittojen sekä alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kumppaneita ovat ADC Helsinki, Forum Virium Helsinki, Posintra sekä Lahden alueen kehittämisyhtiö Lakes oy. Start up Schoolimme tukee opiskelijoidemme yrittäjyyttä ja toimintaan kuuluu tiivis alueellinen yhteistyö alueen yrityskehittäjien (mm. Yritys Helsinki), pääomasijoittajien ja alumnimentoreiden kesken.
4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 HAAGA HELIA konsernin muodostavat emoyhtiö HAAGA HELIA Oy Ab, Kiinteistö Oy Porvoon Campus ja Haaga Helia Global Education Services Oy. HAAGA HELIA Oy Ab omistaa Kiinteistö Oy Porvoon Campus yhtiöstä 77,1 %. Kiinteistöyhtiön taseen loppusumma oli 16,8 milj. euroa 31.12.2012. HAAGA HELIAn osuus yhtiön lainoista oli 8,6 miljoonaa euroa. Omistusosuus konserniin kuuluvasta Haaga Helia Global Education Services Oy:stä on 100 prosenttia. Konsernin vakavaraisuus on 0,63, vieraan pääoman takaisinmaksuaika oli vuonna 2012 1,59. Konsernin rahoitusarvopaperien arvo on selkeästi suurempi kuin koko korollinen vieras pääoma. Quick ratio on yli 5. Ammattikorkeakoulu toimii pääosin osakkaidensa omistamissa tiloissa. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2023. Sopimuksissa on 24 kk:n irtisanomisaika. Vuokra jakautuu todellisiin käyttökustannuksiin perustuvaan hoitovuokraan sekä pääomavuokraan, joka on sidottu elinkustannusindeksiin. Sisäinen valvonta perustuu johtosääntöön ja sitä tukeviin taloushallinnon sääntöihin, matkustusohjeeseen, asiakirja ja arkistointiohjeeseen, sijoituspolitiikkadokumenttiin sekä prosessikuvauksiin. Ulkopuolelta ostettu sisäinen tarkastus tehdään määräajoin jatkuvasti tapahtuvan virallisen tilintarkastuksen lisäksi. Riskienhallintaan liittyvän sisäisen normiston koontaminen (riskienhallintapolitiikka) on parhaillaan tekeillä. Yhtiö on omistajistaan taloudellisesti riippumaton. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 HAAGA HELIA Oy Ab:n taloudellinen tilanne on erinomainen. Yhtiöllä ei ole korollista vierasta pääomaa ollenkaan. Omavaraisuusaste säilyy koko tarkastelujakson n. 85 %:ssa. Quick ratio tulee vaihtelemaan 5,5 ja 6,0 välillä.kassan riittävyys vaihtelee eri vuosina 149:stä 166:een päivään. Nettotulos tulee laskemaan ja on huonoimmillaan vuonna 2015, jolloin nettotulosprosentti on 1,4. Muina vuosina se on + 0,4 + 2,0. Pääomien tuotot käväisevät negatiivisina, mutta ovat tarkasteluperiodin loppuvuosina n. 2 %. Oma pääoman taso säilyy koko tarkastelujakson yli 30 miljoonassa eurossa. Tarkastelujakson aikaisen talouden suurimpana riskitekijänä on pidettävä ulkopuolisen rahoituksen tasoa ja sen kehitystä. 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Helsingissä ja Vierumäellä HAAGA HELIA toimii yhtiön osakkaiden omistamissa tiloissa vuokralla. Porvoossa toiminta on omissa tiloissa (ks. kohta 4). Samoissa rakennuksissa toimii useimmiten toisten asteen oppilaitos, Porvoossa Laurea ammattikorkeakoulu. Tilat on pääsääntöisesti jaettu eri toimijoiden kesken. Yhteiskäyttöisten tilojen kuten ravintoloiden osalta haetaan volyymien kautta tehokkuutta ja kulut veloitetaan opiskelijamäärien tai käytön suhteessa. Toimitilojen vuokrat paikkakunnittain on esitetty hakemuksen liitteessä 4. Tilat on suunniteltu esteetön opiskelu näkökohdat huomioon ottaen ja niihin pääsee hyvin julkista liikennettä käyttäen. HAAGA HELIAlla on omat kattavat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja ICT infrastruktuuri eikä se ole riippuvainen vuokranantajistaan tai muista vuokralaisista palveluiden tuottamisessa. 7. Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 HAAGA HELIAn opiskelijapalveluiden saatavuus on varmistettu toimipisteittäin kaikilla paikkakunnilla siten, että ne tukevat esteetöntä opiskelua. Palvelemme suomeksi ja englanniksi. Tarjoamme opiskelijoille toimipisteittäin opintotoimistopalvelut, kirjasto ja tietopalvelut, kv liikkuvuus ja neuvontapalvelut, IT palvelut sekä liikuntapalvelut. Ohjauspalveluiden, liikuntapalveluiden ja kv palveluiden järjestäminen ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä opiskelijakunta HELGAn kanssa. Keskitettyinä palveluina tarjoamme opintotukipalvelut, psykiatrisen sairaanhoitajan ja osaaikaisen opintopsykologin hyvinvointipalvelut. Ura ja rekrytointipalvelut sekä alumnipalvelut ovat keskitettyjä ja osin verkkopalveluina opiskelijoille tarjottavia tukipalveluita. Yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa tarjoamme toimipisteittäin opiskelijoillemme ja henkilökunnalle oppilaitospappien palvelut. Liikuntapalveluita kehitämme voimassa olevien korkeakoulujen liikuntasuositusten mukaisesti. HAAGA HELIA toimii yhteistyössä opiskelijakunta HELGAn kanssa ja tukee tätä taloudellisesti. Opiskelijakunnalle suunnatussa tuessa otetaan huomioon yhteistyössä järjestettyjen palveluiden laajuus. HAAGA HELIA tarjoaa opiskelijakunnan käyttöön sen tarvitsemat toimitilat ja laitteet. Lisäksi HAAGA HELIA tukee paikallisia opiskelijayhdistyksiä (ainejärjestöjä) tarjoamalla niille tilat.
8. Hallinnon järjestäminen Ammattikorkeakoulun hallinto ja toiminnan perusteet on järjestetty osakeyhtiölain, ammattikorkeakoululain ja asetuksen, ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain ja asetuksen sekä muun asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Ylläpito ja ohjaushallinto on määritelty tarkemmin osakeyhtiön hallituksen vahvistamassa johtosäännössä. Osakeyhtiön hallitukseen 3 vuotiskausille omistajat valitsevat yhtiökokouksessa edustajansa omistustensa suhteessa. Ammattikorkeakoulun hallituksessa ovat edustettuina puheenjohtajana toimivan rehtorin lisäksi 13 jäsentä, joista 3 muun johdon, 2 päätoimisten opettajien, 2 muun päätoimisen henkilöstön, 2 päätoimisten opiskelijoiden ja 4 elinkeino ja muun työelämän edustajaa. Hallituksen jäsenillä on henkilökohtaiset varahenkilöt. Toimikausi on kaksi vuotta. Päätoimista opetushenkilöstöä ja muuta päätoimista henkilöstöä edustavat hallituksen jäsenehdokkaat valitaan vaaleilla. Päätoimisia opiskelijoita edustavat jäsenehdokkaat valitsee opiskelijakunta. Työelämän ja muun johdon edustajat päättää osakeyhtiön hallitus. Koulutusyksikköjen, ammatillisen opettajakorkeakoulun ja TK keskuksen toiminnan kehittämisen tukena ovat neuvottelukunnat. Niissä toimii tällä hetkellä 111 työelämäedustajaa. Neuvottelukuntien jäseniksi kuhunkin kutsutaan 5 20 HAAGA HELIAn yhteistyökumppaneina toimivaa työelämän edustajaa siten, että heidän organisaationsa edustavat koulutusaloja monipuolisesti. Myös opiskelijat osallistuvat neuvottelukuntatyöhön. Osakeyhtiön hallitus asettaa neuvottelukunnat 2 vuotisille toimikausilleen. 9. Hakijan keskeiset perustelut toimiluvan myöntämiselle HAAGA HELIA on AMK uudistuksen tavoitteiston mukaisesti tutkitusti arvostettu, kansainvälinen, itsenäinen ja vastuullinen, brändiltään vahva ja tunnettu kouluttaja, joka vastaa alojensa yritysten ja työelämän työvoimatarpeeseen laajalla metropolialueella. HAAGA HELIAsta valmistuvat työllistyvät hyvin. Korkeakoulu on alojensa yritys ja elinkeinoelämän kilpailukykyä rakentava työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. HAAGA HELIAlla on erinomaiset toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset haettavan toimiluvan varaisen julkisen palvelutehtävän menestykselliseen hoitamiseen. HAAGA HELIA on AMK kentässä monien, mukaan lukien rakenteellisten, uudistusten toteuttajana edelläkävijä osoittaen uudistumiskykyään ja valmiutta vastata ajassa yhteiskunnan asettamiin tulevaisuushaasteisiin. 10. Yhteyshenkilö hakemuksen liittyvien mahdollisten lisätietojen osalta Yhteyshenkilön nimi Ritva Laakso Manninen Yhteyshenkilön yhteystiedot Ratapihantie 13, 00520 HELSINKI, 050 364 7839, ritva.laaksomanninen@haaga helia.fi
Tarkennukset toimilupahakemuslomakkeen täyttämiseksi 1 Kohdassa 1.3 esitetään ylläpitäjän toimintamuoto, joka voi olla osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä. Samassa kohdassa ilmoitetaan myös ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot. Osakeyhtiöstä ilmoitetaan osakeyhtiön osakkaat ja näiden omistusosuudet. Säätiöstä ilmoitetaan säätiön perustajatahot. Kuntayhtymistä ilmoitetaan jäsenkunnat. Toimintamuodosta riippumatta tässä kohdassa tulee ilmoittaa tai liiteaineistona toimittaa riittävät dokumentit, joista selviää ylläpitäjän päätösvallan ja toimielinten valinnan määräytyminen sekä muut mahdolliset sidonnaisuudet. 2 Kohdassa 1.6 muulla toiminnalla tarkoitetaan vakiintunutta muuta toimintaa, kuten esimerkiksi maakuntakorkeakoulutoiminta. 3 Kohdassa 2.1. hakija määrittelee toimintaympäristön muutosten ja ammattikorkeakoulun vahvuuksien pohjalta haetun ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksen ja vision vuoteen 2020 saakka. Visio kuvaa omistajien tahtotilaa sekä keskeisiä menestystekijöitä ja toimintalinjauksia, jotka luovat perustan ammattikorkeakoulun pitkäjänteiselle kehittämiselle. 4 Kohdassa 2.2. hakija määrittelee haetun ammattikorkeakoulun profiilin ja painoalat. Profiililla määritetään yksittäisen ammattikorkeakoulun toiminnan suuntautuminen ja tehtävän toteuttamisessa tärkeimmät läpileikkaavat vahvuudet. Ammattikorkeakoulun profiilissa voi painottua eri tavalla koulutus, tutkimus- ja kehitystyö, elinikäinen oppiminen tai työelämä- ja aluevaikuttavuus. Lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen antamaa koulutusta ei jaotella nuorten koulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen profiileissa voi kuitenkin eri tavoin painottua työelämässä olevien henkilöiden koulutus muun koulutuksen rinnalla. Painoalat konkretisoivat ammattikorkeakoulun valitsemaa profiilia joten niitä voi olla vain rajallinen määrä ja ne eivät voi kattaa koko toimintaa. Painoalat voidaan nähdä haetun ammattikorkeakoulun toiminnan keihäänkärkinä, jotka voivat määrittyä korkeakoulun toimintaalueen tai koulutusalojen kautta. Painoaloissa nousevat esiin alat, joilla ammattikorkeakoulu aikoo pitkällä aikavälillä menestyä tulevaisuudessa ja joihin se on itse valmis tekemään panostuksia perusvoimavaroistaan. Hakijan tulee kuvata valittujen painoalojen kytkeytyminen toiminta-alueen painoaloihin. Tavoiteltavaa on, että alueelta ja muilta rahoittajatahoilta löytyy sitoutuneisuutta ja panostushalukkuutta valittuihin kärkiin. 5 Kohdassa 2.3 kuvataan keskeisimpien yhteistyökumppaneiden merkitys korkeakoulun strategian toteuttamisessa. 6 Kohdassa 3.1 arvioidaan esimerkiksi alueen väestökehityksestä, työ- ja elinkeinorakenteen muutoksesta, kansainvälistymisestä tai korkeakouluverkon muutoksesta tai muista vastaavista seikoista aiheutuvia mahdollisuuksia tai riskejä ja niiden vaikutusta haetun ammattikorkeakoulun toimintaa. 7 Kohdassa 3.4.1. haetun ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa suhteutetaan valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen huomioiden väestökehitys sekä alueen muu koulutustarjonta. Korkeakoulutuksen luonteesta johtuen tarkoituksenmukainen tarkastelualue on pääsääntöisesti yksittäistä maakuntaa laajempi ja tätä arvioitaessa on huomioitava, että tarkastelualue voi vaihdella aloittain korkeakoulujen väliset työnjaot huomioiden. Muutosten yhteydessä kuvataan keskeiset taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset korkeakoulussa ja toiminta-alueella. 8 Kohdassa 3.5.3 kuvauksella harjoittelun järjestämisestä ja harjoittelumahdollisuuksista ammattikorkeakoulun toimintapaikkakunnittain tarkoitetaan järjestelmäkuvausta paikkakunnittain, ei luetteloa harjoittelupaikoista 9 Kohdassa 4 kuvauksella/suunnitelmalla sisäisen valvonnan järjestämisestä tarkoitetaan luetteloa keskeisistä asiakirjoista (vahvistamisajankohta), joissa sisäinen valvonta ja sen käytännöt on kuvattu. Yhtiöityvien ammattikorkeakoulujen osalta tulee esittää tiivistetty suunnitelma siitä, miten sisäinen valvonta tullaan järjestämään. 10 Kohdassa 5 mikäli laskelmat sisältävät toiminnan ja talouden sopeuttamista, siitä tulee esittää sopeuttamissuunnitelma. 11 Kohdassa 6.1 tilojen saavutettavuus kattaa tilojen esteettömyysnäkökulman, tässä kohdassa voidaan kuvata myös tilojen saavutettavuutta esim. logistisesti. 12 Kohdassa 7 kuvataan opiskelijapalveluiden järjestäminen korkeakoulussa ja sen eri paikkakunnilla korkeakoulun toimesta tai muutoin. Opiskelijapalvelut kattavat mm. kielipalvelut, kirjasto-, kansainvälistymis-, ura- ja rekrytointipalvelut, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, liikuntapalvelut, opintotuki, opintoneuvonta, opiskelijoiden liikkuvuus, kurssitarjonnan saavutettavuus, atk-palvelut, harjoittelupalvelut, harjoittelun tuki, opiskelijaruokailu.
Korkeakoululiikunnan vähimmäissuositukset on kuvattu osoitteessa (http://www.oll.fi/suositukset/). Kohdassa kuvataan lyhyesti liikuntapalveluiden rahoituksen, henkilöstöresurssien ja liikuntatilojen järjestäminen.