LAUSUNTOPYYNTÖ 242327 1(2) m m m.pi 24.10.2017 1725/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA: 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA VUONNA 2018 2) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUK- SESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 3) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVIN- VOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta. Lausuntoaikaa on vain viisi viikkoa, jotta tuen haku voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 29.11.2017 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf - tallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lisätietoja asiasta antaa vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska, p. 0295 16 2248, sähköposti: suvi.ruuska@mmm.fi ia neuvotteleva virkamies Juha Palonen p. 0295 16 2356, sähköposti iuha.palonen@mmm.fi. Osastopäällikkö ia-mafi Kaila Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska % A MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. PL 30,00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) - puh. 0295 16 001 * faksi (09) 160 54202 JORO- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET. PB 30, 00023 STATSRÄDET (Helsingfors) * tfn 0295 1 6 001 * fax (09) 1 60 54202 A MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) - tel. +358 295 16 001 * fax +358 9 160 54202
2(2) LIITTEET: -luonnos valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2018 ja perustelumuistio -luonnos valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio -luonnos maa-ja metsätalousministeriön asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio Ministeriön lausuntopyynnöt löytyvät myös intemet-sivustolta MMM:n vireillä olevat lausuntopyynnöt JAKELU V altiovarainministeriö Y mpäristöministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukset/maaseutu-ja energia -yksiköt Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC Luonnonvarakeskus Helsingin yliopisto/eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinten hyvinvointikeskus Eläinsuojeluliitto Animalia ry SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ProAgria Keskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens förbund rf Maaseudun Kehittäjät ry Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry Pihvikarjaliitto ry Suomen Siipikarjaliitto ry Suomen Sikayrittäjät ry Suomen Lammasyhdistys ry Suomen Vuohiyhdistys ry Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa-ja metsätalousministeriön arkistossa.
1 luonnos 24.10.2017 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2018 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 3 :n 4 momentin ja 7 :n 4 momentin nojalla: 1 Eläinten hyvinvointikorvausta koskeva sitoumus Aktiiviviljelijä voi vuonna 2018 antaa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 7 :ssä tarkoitetun eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen. 2 Eläinten hyvinvointikorvausta koskevaan sitoumukseen valittavat toimenpiteet Aktiiviviljelijä voi eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antaessaan valita eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 4 :ssä tarkoitettuja eläinlajikohtaisia toimenpiteitä. Eläinlajikohtaisia toimenpiteitä on valittava vähintään yksi. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan x päivänä tammikuuta 2018. Helsingissä x päivänä joulukuuta 2017 Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
1 luonnos 24.10.2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 24.10.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA VUONNA 2018 1 Yleistä Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12.12.2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy tukijärjestelmänä muun muassa eläinten hyvinvointikorvaus. Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin ja 7 :n 4 momentin nojalla voidaan korvauksen vuosittaisesta myöntämisestä ja sitoumuksista säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ohjelmakaudella 2014 2020 annetaan vuosittain valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevien uusien sitoumusten antamisesta. Valtioneuvoston asetuksen antamisen yhteydessä otetaan huomioon vuosittain käytettävissä oleva valtion talousarvion määräraha. 2. Asetuksen sisältö Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin eläinten hyvinvointikorvausta koskevista sitoumuksista. Vuonna 2018 aktiiviviljelijä voisi antaa uuden eräistä ohjelmaperusteisista vilj elij äkorvauksista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun sitoumuksen. Eläinten hyvinvointikorvausta koskeva sitoumus voidaan antaa naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin eläinten hyvinvointikorvausta koskevaan sitoumukseen valittavista toimenpiteistä. Aktiiviviljelijä voisi sitoumuksen antaessaan valita eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 4 :ssä tarkoitettuja eläinlajikohtaisia toimenpiteitä. Vuonna 2018 kaikki edellä mainitut eläinlaj ikohtaiset toimenpiteet olisivat valittavina. Eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :ään ehdotetun muutoksen mukaan eläinlajikohtaisiin toimenpiteisiin eivät enää vuonna 2018 kuuluisi lihasikojen immunokastraatio sekä kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu. Eläinlaj ikohtaisia toimenpiteitä olisi valittava vähintään yksi. Asetuksen 3 :n mukaan asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan x päivänä x kuuta 20lx.
2 3. Taloudelliset vaikutukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 kokonaisrahoitus koostuu Euroopan unionin maaseuturahaston rahoitusosuudesta (42 prosenttia) ja kansallisesta rahoitusosuudesta sekä joissakin ohjelman toimenpiteissä myös kokonaan kansallisesta lisärahoituksesta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 kokonaisrahoitus on 8 265 miljoonaa euroa. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 kokonaisrahoituksesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusosuus on 2 360 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelman kokonaan kansallisen lisärahoituksen osuus on 2 583 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämisohjelma sisältää yksityistä rahoitusta 2 015 miljoonaa euroa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 kokonaisrahoituksesta eläinten hyvinvointikorvauksen osuus on 458 miljoonaa euroa. Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.10.43 (Eläinten hyvinvointikorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2018 valtion talousarvioesityksen (HE 106/2017 vp.) kyseisen momentin määräraha on 67,767 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Lisäksi momentilla 30.10.43 on noin 68 miljoonaa euroa vuodelta 2017 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu eläinten hyvinvointikorvauksen kaudelta 2014-2020 siirtyvistä määrärahoista. Momentilla olisi siten yhteensä käytettävissä noin 136 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 eläinten hyvinvointikorvaukseen arvioidaan tarvittavan noin 52,0 miljoonaa euroa. Määrärahatarpeen arvioidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla, koska eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antavien maatilojen määrän arvioidaan vuonna 2018 hieman laskevan edellisestä vuodesta, mutta tilakoon puolestaan arvioidaan kasvavan. Siirtyvä määräraha käytetään vuodelta 2017 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen ja vuodelta 2018 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen. Siirtyvästä määrärahasta käytetään vuodelta 2017 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen noin 26,0 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan kattavan koko maksuerän. Loppuosa siirtyvästä määrärahasta käytetään vuodelta 2018 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen. Vuodelta 2017 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toinen maksuerä, joka on noin 50 prosenttia vuodelta 2017 maksettavan korvauksen kokonaismäärästä, maksetaan kesäkuussa 2018. Vuodelta 2018 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäinen maksuerä, joka on noin 50 prosenttia vuodelta 2018 maksettavan korvauksen kokonaismäärästä, maksetaan marraskuussa 2018. Loppuosa eli noin 50 prosenttia vuodelta 2018 maksettavista korvauksista maksetaan vuonna 2019. Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ltä,
elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:itä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:itä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens forbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Suomen Siipikarjaliitto ry:itä, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:ltä, Pihvikarjaliitto ry:itä, Suomen Sikayrittäjät ry:itä, Suomen Lammasyhdistys ry:ltä ja Suomen Vuohiyhdistys ry:itä. 5. Laintarkastus Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.
1 luonnos 24.10.2017 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 31, sellaisena kuin se on asetuksessa 710/2015, sekä muutetaan 4 ja 6, 8 :n 3 momentti, 19 ja 33, sellaisina kuin niistä ovat 4 osaksi asetuksessa 32/2017, 8 :n 3 momentti asetuksessa 44/2016 ja 33 asetuksessa 32/2017, seuraavasti: 4 Hyvinvointikorvauksen eläinlajikohtaiset toimenpiteet Viljelijä voi valita nautatilalla seuraavia toimenpiteitä: 1) nautojen ruokinta ja hoito; 2) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla; 3) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; 4) emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; 5) vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen; 6) vähintään 12 kuukauden ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen; 7) nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella; 8) nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella; 9) lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito-ja poikimakarsinat; 10) nautojen sairas-, hoito-ja poikimakarsinat. Viljelijä voi valita sikatilalla seuraavia toimenpiteitä: 1) sikojen ruokinta ja hoito; 2) joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu; 3) emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; 4) emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet; 5) vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen; 6) karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation; 7) lihasikojen immunokastraatio; 7) sikojen virikkeet; 8) sikojen sairas-ja hoitokarsinat. Viljelijä voi valita lammas-ja vuohitilalla seuraavia toimenpiteitä: 1) lampaiden ja vuohien ruokinta; 2) lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen; 3) lampaiden ja vuohien hoito; 4) lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella; 5) lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella. Viljelijä voi valita siipikarjatilalla seuraavia toimenpiteitä: 1) siipikarjan ruokinta ja hoito;
2 2) broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen; 3) munintakanalan ilmanlaadun parantaminen; 4) siipikarjan virikkeet; 5) siipikarjan tasot, rampit ja orret; 6) kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu. 6 Rajoitukset toimenpiteitä valittaessa Viljelijä ei voi valita 4 :n 1 momentin 7 tai 8 kohdassa, 2 momentin 2, 3, 4 tai 5 kohdassa, 3 momentin 4 tai 5 kohdassa eikä 4 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sellaisen eläinlajin osalta, josta hän on antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta. Viljelijä voi samanaikaisesti valita 4 :n 1 momentin 2 4 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain yhden. Jos maatilalla on vain emolehmiä, viljelijä ei voi valita 4 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä. Viljelijä voi valita 4 :n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Jos maatilalla on vain läpi vuoden ulkona kasvatettavia nautoja, 4 :n 1 momentin 5-8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei voi valita. Viljelijä voi valita 4 :n 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Viljelijä voi valita 4 :n 2 momentin 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Edellä 4 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen voi valita vain viljelijä, jolla on porsastuotantosikala tai yhdistelmäsikala. Edellä 4 :n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen voi valita vain viljelijä, jolla on lihasikala tai yhdistelmäsikala. Viljelijä voi valita 4 :n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Viljelijä voi valita 4 :n 3 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Viljelijä, jolla on virikehäkkikanala, ei voi valita 4 :n 4 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä. Jos maatilaua-on-vain-ulkona kasvatettavaa siipikarjaa, 4 :n 4 momentin 6 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä ei voi valita. Jos maatilalla on vain munivia kanoja, 4 :n 4 momentin 5 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamiseen ei voi valita orsia. 8 Hyvinvointikorvauksen maksamisen edellytyksenä olevan eläinmäärän laskeminen Edellä 4 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen osalta otetaan porsaiden eläinryhmässä huomioon puolet sikojen eläinmäärästä. Edellä 4 :n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen osalta otetaan 3 8 kuukauden ikäisten lihasikojen eläinryhmässä huomioon puolet sikojen eläinmäärästä.
3 19 Karjujen kastraatio Karjuporsaiden kivunlievitystä ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien enintään kolmen kuukauden ikäisten karjuporsaiden osalta lukuun ottamatta siitoskarjuja. Lihasikojen immunokastraatiota koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien urospuolisten lihasikojen osalta. Edellä 1 momentissa mainitun toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinsuojelulain 26 a :n 1 ja 2 momenttia, eläinten lääkitsemisestä annetun lain 20 :ää sekä eläinsuojeluasetuksen 23 :n 1 momentin 5 kohtaa. 34-S Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilua koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan- kai-kkien munivien kanojen ja kalkkunoiden osalta. Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläintautilain (55/1980) 12 ;n nojalla annettuja säännöksiä lintuinfluenssan ehkäisemistoimenpiteistä. 33 Hyvinvointikorvauksen määrä Hyvinvointikorvausta voidaan maksaa vuosittain korvauskelpoisista eläimistä eläinyksikköä kohden: euroa -nautojen ruokinta ja hoito 11 -vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla 439 -vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 292 -emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 234 -vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 43 -vähintään 12 kuukauden ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen -nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella 46 -nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 24 -lypsylehmien j a emolehmien sairas-, hoito- j a poikimakarsinat 15 -nautoj en sairas-, hoito- j a poikimakarsinat 15 -sikoj a ruokinta j a hoito 7 -j outilaiden emakoiden j a ensikoiden ulkoilu 3 3 -emakoiden j a ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 3 8 -emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet 349
4 -vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen 59 -karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation 27 lihasikojen immunokastraatio 84 -sikoj en virikkeet 13 -sikoj en sairas- j a hoitokarsinat 19 -lampaiden j a vuohien ruokinta 10 -lampaiden j a vuohien pito-olosuhteiden parantaminen 5 5 -lampaiden hoito 51 -vuohien hoito 33 -lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella 33 -lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 8 -siipikarj an ruokinta j a hoito 8 -broilerien j a kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen 10 -munintakanalan ilmanlaadun parantaminen 5 -siipikarjan virikkeet 7 -munivien kanojen tasot, rampit ja orret 11 -kalkkunoiden tasot, rampit j a orret 14 -broilereiden tasot, rampit ja orret 34 kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu 46 Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2018. Helsingissä x päivänä x kuuta 20 lx Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
I 1 luonnos 24.10.2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 24.10.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohj elmaan. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 33 artiklassa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12.12.2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on ehdotettu muutoksia vuodelle 2018. Muutosehdotukset hyväksyttiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 täytäntöönpanoa seuraavassa kansallisessa seurantakomiteassa x.x.2017 ja toimitettiin Euroopan komissiolle x.x.2018. Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 7 :n 4 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta (121/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin eläinten hyvinvointikorvauksen eläinlajikohtaisista toimenpiteistä, toimenpiteiden valinnasta ja niistä luopumisesta, eläinmäärän laskemisesta, hyvinvointikorvauksen myöntämisestä, hyvinvointikorvauksen määrästä ja maksamisesta sekä korvausta koskevien seurantatietojen antamisesta. Hyvinvointikorvauksen toimenpiteitä on mahdollista valita nauta-, sika-, lammas-, vuohi-ja siipikarjatiloilla. 2. Yksityiskohtaiset perustelut Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksella otettaisiin huomioon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitetyt vuotta 2018 koskevat muutokset. Muutosten avulla voidaan selkeyttää eläinten hyvinvointikorvauksen täytäntöönpanoa ja parantaa tarttuvien eläintautien torjuntaa. 4
2 Asetuksen 4 :stä, jossa säädetään eläinten hyvinvointikorvauksen eläinlajikohtaisista toimenpiteistä, ehdotetaan poistettavaksi kaksi toimenpidettä. Poistettavia toimenpiteitä, joita ei enää vuonna 2018 olisi mahdollista valita, olisivat lihasikojen immunokastraatio sekä kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu. Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilua koskevasta toimenpiteestä luovuttaisiin ulkoiluun liittyvän eläintautiriskin vuoksi. Varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen (386/2006) 4 a :n mukaan siipikarjan pitäminen ulkona on kielletty joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Lisäksi pykälästä poistettaisiin lihasikojen immunokastraatiota koskeva toimenpide. Toimenpidettä on valittu vain hyvin vähän ja se on jäänyt käytännössä lähes käyttämättömäksi. Pykälään ehdotetut muutokset vastaisivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyjä muutoksia. 6 ja 8 Asetuksen 6 ja 8 :stä ehdotetaan poistettavaksi vastaavat toimenpiteet kuin 4 :stäkin. Pykäliin ehdotetut muutokset vastaisivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyjä muutoksia. 19 Asetuksen 19 :n 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi lihasikojen immunokastraatiota koskeva toimenpide. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyä muutosta. 31 Asetuksen 31 kanojen ja kalkkunoiden ulkoilusta ehdotetaan kumottavaksi. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyä muutosta. 33 Asetuksen 33 :stä ehdotetaan poistettavaksi lihasikojen immunokastraatiota sekä kanojen ja kalkkunoiden ulkoilua koskevat toimenpiteet vastaavilla perusteilla kuin 4 :stäkin. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyjä muutoksia. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan x päivänä x kuuta 20lx. 3. Taloudelliset vaikutukset Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.10.43 (Eläinten hyvinvointikorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2018 valtion talousarvioesityksen (HE 106/2017 vp.) kyseisen momentin määräraha on 67,767 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Lisäksi momentilla 30.10.43 on noin 68 miljoonaa euroa vuodelta 2017 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu eläinten hyvinvointikorvauksen kaudelta 2014-2020 siirtyvistä määrärahoista. Momentilla olisi siten yhteensä käytettävissä noin 136 miljoonaa euroa. Eläinten hyvinvointikorvaukseen arvioidaan vuonna 2018 tarvittavan noin 52,0 miljoonaa euroa. Määrärahatarpeen arvioidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla, koska eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antavien maatilojen määrän arvioidaan vuonna 2018 hieman laskevan edellisestä vuodesta, mutta tilakoon puolestaan arvioidaan kasvavan.
3 Siirtyvä määräraha käytetään vuodelta 2017 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen ja vuodelta 2018 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen. Siirtyvästä määrärahasta käytetään vuodelta 2017 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen noin 26,0 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan kattavan koko maksuerän. Loppuosa siirtyvästä määrärahasta käytetään vuodelta 2018 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäisen maksuerän maksamiseen. Asetukseen esitettyjen muutosten, joiden mukaan lihasikojen immunokastraatiota sekä kanojen ja kalkkunoiden ulkoilua koskevista toimenpiteistä luovuttaisiin, arvioidaan vähentävän määrärahatarvetta noin 12 000 eurolla. Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:itä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralforbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:itä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:itä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:itä, Maaseudun Kehittäjät ry:itä, Suomen Siipikarjaliitto ry:itä, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:itä, Pihvikarjaliitto ry:ltä, Suomen Sikayrittäjät ry:itä, Suomen Lammasyhdistys rydtäja Suomen Vuohiyhdistys ry:ltä. 5. Laintarkastus Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.
1 luonnos 24.10.2017 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen (117/2015) 19 ja 32, sellaisena kuin niistä on 32 asetuksessa 38/2017, sekä muutetaan 14 ja 31, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 721/2015, seuraavasti: 14 Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu Joutilaat emakot ja ensikot on päästettävä tiineysviikoilla 5 15 ulos jaloittelemaan sään salliessa päivittäin toukokuun 1 päivästä syyskuun 30 päivään tai ympäri vuoden vähintään kahdesti viikossa. Joutilailla emakoilla ja ensikoilla on oltava mahdollisuus tonkimiseen ja kesällä rypemiseen. Ulkotarhat on suojattava varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen (401/2017) 1 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Ulkoilusta on pidettävä kirjaa. Ulkoilua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. m Lihasikojen immunokastraatio Lihasiat on kastroitava immunokastraatiorokotteella. Immunokastraatiorokote on annettava kahdesti rokotteen ohjeen mukaisesti. 31 Siipikarjan tasot, rampit ja orret Munivien kanojen käytössä on oltava tasoja tai ramppeja. Broilereiden ja kalkkunoiden käytössä on oltava tasoja, ramppeja tai orsia. Orsia on oltava vähintään 10 prosentille lihasiipikarjasta niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 senttimetriä ortta ja kalkkunaa kohden on vähintään 20 senttimetriä ortta. Kaikelle siipikarjalle on oltava tasoja tai ramppeja vähintään 10 prosenttia osaston pinta-alasta. Tasojen, ramppien ja orsien on oltava kestäviä ja turvallisia. Kalkkunoiden tasojen, ramppien ja orsien määrä voidaan laskea loppukasvatusvaiheen mukaan, kun kalkkunat on jaettu sukupuolen mukaan osastoihin. Tasojen, ramppien ja orsien määräksi hyväksytään puolet- käytössä olevista rehu ja juomalinjoista, jos ne täyttävät orsien kriteerit. Jos kalkkunoiden alkukasvatuksessa käytetään kasvatusrinkejä, niissä ei tarvitse olla tasoja, ramppeja tai orsia ensimmäisinä seitsemänä vuorokautena. Kanojen jet-kalkkunoiden ulkoilu
2 Kanat ja kalkkunat on päästettävä ulkoilemaan ympäri vuoden sään salliessa vähintään kahdesti viikossa lukuun ottamatta ajanjaksoa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta. Ulkoilusta on pidettävä kirjaa. Kesällä linnut voivat ulkoilla laitumella ja talvella katetussa jaloittelutarhassa. Ruokintatilan on oltava sisällä. Ulkoillessaan kanoilla ja kalkkunoilla on oltava mahdollisuus kylpeä ja kuopsutella luontaisten käyttäytymismalliensa mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2018. Mitä 14 :ssä säädetään ulkotarhoista, sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018. Helsingissä x päivänä x kuuta 2018 Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
1 luonnos 24.10.2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 24.10.2017 Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohj elmaan. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 33 artiklassa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12.12.2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on esitetty vuodelle 2018 muutoksia. Muutosehdotukset hyväksyttiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 täytäntöönpanoa seuraavassa kansallisessa seurantakomiteassa x.x.2017 ja toimitettiin Euroopan komissiolle x.x.2018. Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 7 :n 5 momentin nojalla on annettu maa-ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta (117/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoista. 2. Asetuksen sisältö Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua maa-ja metsätalousministeriön asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetukseen tehtäisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyjä muutoksia vastaavat muutokset. 14 Asetuksen 14 :ään ehdotetaan lisättäväksi vaatimus ulkotarhan suojaamisesta. Varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen (401/2017) mukaan sikojen pitäminen ulkona on pääsääntöisesti kielletty. Kielto ei kuitenkaan koske sellaisia pitopaikkoja, joissa ulkotarhat on suojattu olemassa olevan aidan oheen rakennetulla teräsverkkoaidalla tai sähköaidalla taljoissa ulkotarhat on suojattu riittävän vankalla rakenteella siten, että luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin
2 tarhassa pidettävien sikojen kanssa. Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilua koskevan toimenpiteen valinneen olisi suojattava ulkotarha edellä mainitulla tavalla sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. Ulkotarhat olisi suojattava 1.6.2018 mennessä. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyjä muutoksia. 19 ja 32 Asetuksesta ehdotetaan kumottavaksi kaksi toimenpidettä. Kumottavia toimenpiteitä, joita ei enää vuonna 2018 olisi mahdollista valita, olisivat lihasikojen immunokastraatio sekä kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu. Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilua koskevasta toimenpiteestä luovuttaisiin ulkoiluun liittyvän eläintautiriskin vuoksi. Varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (386/2006) 4 a :n mukaan siipikarjan pitäminen ulkona on kielletty joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Lisäksi pykälästä poistettaisiin lihasikojen immunokastraatiota koskeva toimenpide. Toimenpidettä on käytännössä valittu vain hyvin vähän ja se on jäänyt käytännössä lähes käyttämättömäksi. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 esitettyjä muutoksia. 31 Asetuksen 31 :stä, jossa säädetään siipikarjan tasoista, rampeista ja orsista, ehdotetaan poistettavaksi mahdollisuus hyväksyä puolet rehu- ja juomalinjoista tasojen, ramppien ja orsien määräksi. Rehu-ja juomalinjoista säädetään eläinsuojelulainsäädännössä, joka muodostaa eläinten hyvinvointikorvauksen ns. perustason. Perustason vaatimukset eivät voi olla sellaisina eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoina, joista maksetaan korvausta. Rehu-ja juomalinjoja ei ole myöskään hygieenisistä syistä perusteltua käyttää orsina. Lisäksi tutkimusten mukaan tasot olisivat orsia käyttökelpoisempia, koska orsia pystyy käyttämään vain 4-8 prosenttia tuotantopolven broilereista, vaikka linnut ovat hyvin motivoituneita käyttämään niitä. Sen sijaan tasoja kykenee käyttämään hyvin suuri osa linnuista. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan x päivänä x kuuta 20 lx. 3. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:itä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralforbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:itä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens forbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:itä, Maidon)alostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:itä, Pihvikarjaliitto ry:itä, Suomen Siipikarjaliitto ry:itä, Suomen Sikayrittäjät ry:itä, Suomen Lammasyhdistys ry:ltä ja Suomen Vuohiyhdistys ry:itä.