LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry /01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHER- RYTTÄM ISTU ESTÄ JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtftallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lisätietoja asiasta antaa: neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p , sähköposti: suvi.ruuska@mmm.fi, neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori p , sähköposti: pia.lehmusvuori@mmm.fi, erityisasiantuntija Pirjo Kuusela p , sähköposti pirio.kuusela@mmm.fi. Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska LIITTEET: -luonnos valtioneuvoston asetukseksi perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallituskatu 3 A, Helsinki PL 30, Valtioneuvosto JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY Regeringsgatan 3 A, Helsingfors Hallituskatu 3 A, Helsinki PB 30, Statsrädet P O. Box 30, FI Government,Finland

2 2(2) JAKELU Ympäristöministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukset/maaseutu- ja energia -yksiköt Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf ProAgria Keskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens förbund rf Maaseudun Kehittäjät ry Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa-ja metsätalousministeriön arkistossa

3 1 luonnos MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Euroopan unionin kokonaan rahoittamista suorista tuista säädetään yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus. Tukiasetuksen liitteessä I säädetään suoriin tukiin kuuluvista tuista. Kansallisesti suorista tuista säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetussa laissa (193/2013). Lain 11 :n 3 momentin, 13 :n 3 momentin, 14 :n 3 momentin, 15 :n 2 momentin)ai6 :n 2 momentin nojalla perustuki)ärjestelmästä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lain 23 :n 3 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin viherryttämistuesta ja 24 :n 2 momentin nojalla nuoren viljelijän tuesta. Edellä mainittujen lainkohtien nojalla on annettu valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta (234/2015). Asetuksessa säädetään perustuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä, perustuen ja viherryttämistuen tukialueista, tukikelpoisesta alasta, perustuen enimmäismäärän jakamisesta tukialueille, perustuen tukioikeuksien tasatukiosan ja tilakohtaisen lisäosan arvosta sekä tukioikeuksien siirroista. Lisäksi asetuksessa säädetään viherryttämistuen ehdoista, viherryttämistuen määrästä sekä nuoren viljelijän tuen ehdoista ja määrästä sekä tukien maksamisesta. Perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. 2. Yksityiskohtaiset perustelut 3 Asetuksen 3 ehdotetaan kumottavaksi. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EU) N:o 1305/2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1307/2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 652/2014 muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston

4 2 asetuksella (EU) 2017/2393, jäljempänä neuvoston asetus, muutettiin muun muassa aktiiviviljelijää koskevia säännöksiä. Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, 9 artiklassa säädetään aktiiviviljelijästä. Neuvoston asetuksella 9 artiklaan lisättiin uusi 8 kohta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat päättää lopettaa 9 artiklan 2 kohdan soveltamisen vuodesta 2018 tai mistä tahansa sitä seuraavasta vuodesta alkaen. Tukiasetuksen 9 artiklan 2 kohdassa määritellään sellaiset luonnolliset tai oikeushenkilöt taikka luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden ryhmät, joille suoria tukia ei saa ilman erillistä tarkastelua myöntää, jos nämä tuenhakijat hallinnoivat niin sanottuja kieltolistan toimintoja eli lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita. Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettua lakia (193/2013), jäljempänä suorien tukien laki, ehdotetaan muutettavaksi (HE 196/2018) siten, että Suomessa lopetetaan tukiasetuksen 9 artiklan 2 kohdan soveltaminen vuodesta 2019 lähtien. Tällä perusteella myös asetuksen 3, jossa säädetään 9 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan aja h alakohdassa tarkoitettujen tietojen todentamisesta, kumottaisiin. 7 2 mom. Asetuksen 7 :ää muutettaisiin siten, että toimivaltaiseksi viranomaiseksi muutettaisiin Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) perusteella Maaseutuviraston sijasta Ruokavirasto. Maaseutuviraston toimintaa jatkava Ruokavirasto aloittaa toimintansa Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 12 Pykälään tehtäisiin vastaava muutos kuin 7 :n 2 momenttiin. Toimivaltaiseksi viranomaiseksi muutettaisiin Maaseutuviraston sijasta Ruokavirasto. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 15 Pykälään lisättäisiin uusi momentti ekologisen alan kesannon mesikasveista. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. Tukiasetuksen 46 artiklan 2 kohdassa säädetään niistä aloista, joita jäsenvaltio voi päättää pitää viherryttämistukeen liittyvänä ekologisena alana. Neuvoston asetuksella tukiasetuksen 46 artiklan 2 kohtaan lisättiin kolme uutta kohtaa ekologisen alan tyyppien luetteloon sellaisiksi aloiksi, joita jäsenvaltio voi päättää pitää ekologisena alana. Tällaisia aloja voivat olla alat, joilla kasvaa elefanttiheinää; alat, joilla kasvaa leveäkompassikukkaa sekä mesikasveille kylvetyt kesantoalat. Suorien tukien lain 23 :ää ehdotetaan muutettavaksi (HE 196/2018) siten, että tukiasetuksen 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ekologisena alana pidettäisiin Suomessa myös mainitun artiklan 2 kohdan m alakohdassa tarkoitettuja mesikasveille kylvettyjä kesantoaloja eli mesikasvikesantoj a. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttamisesta eräiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1307/2013 vahvistettujen viherryttämiskäytäntöjä koskevien säännösten osalta annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1784/2018, jäljempänä delegoitu asetus, muutettiin muun muassa ekologista alaa koskevia säännöksiä ja säädetään muun muassa tarkemmin mesikasvikesannoille asetettavista vaatimuksista. Delegoidulla asetuksella muutetun yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013

5 3 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/ artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltion on vahvistettava luettelo mesikasveille kylvetyllä kesantoalalla käytettävistä runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävistä kasveista. Mesikasveiksi ei ole mahdollista määritellä haitallisia vieraslajeja tai tavanomaisesti sadonkorjuuta varten kylvettäviä viljelykasveja. Komission tulkinnan mukaan esimerkiksi apila voidaan kuitenkin hyväksyä mesikasvikesannon kasviksi. Mesikasvikesantoaloilla voi kasvaa ruohovartisia lajeja, mutta mesikasvien on oltava tällöin enemmistönä. Delegoidun asetuksen ja edellä mainitun x.x.201x voimaan tulleen lain muutoksen (x/2018) perusteella asetuksen 15 :ssä ehdotetaan säädettäväksi niistä kasvilajeista ja seoskasvustoista, joita voidaan pitää suorien tukien lain 23 :ssä tarkoitettuina mesikasveina. Pykälän 2 momentin mukaan ekologisen alan kesannon mesikasveja olisivat aitohunajakukka, mesikät ja apilat sekä edellä mainittujen kasvien kanssa seoskasvustona keltasinappi ja tattari. Ekologisen alan kesannon mesikasvivaatimuksen täyttäisivät myös sellaiset edellä mainittuja mesikasveja sisältävät seoskasvustot, joissa aitohunajakukan, mesikän, apilan tai näiden seoksen osuus kylvösiemenseoksen painosta on yli 50 prosenttia. Viljelijän olisi merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyt siemenlajit ja niiden osuudet kylvösiemenseoksen painosta mom. Asetuksen 17 :n 1 momenttiin lisättäisiin viherryttämistuen hehtaarikohtainen määrä vuonna Tukea maksettaisiin tukialueella AB 75,0 euroa hehtaarilta ja tukialueella C 65,40 euroa hehtaarilta. Hehtaarikohtaista tuen määrää tarkistetaan tarvittaessa myöhemmin vuonna 2019, kun tukea hakeneiden määrä on selvillä. 19 Asetuksen 19 :n 1 momenttia muutettaisiin siten, että nuoren viljelijän tuen enimmäismäärä olisi 1 prosentti tukiasetuksen liitteessä II säädetystä vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä. Tukiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltio voi käyttää nuoren viljelijän tuen rahoittamiseen enintään kaksi prosenttia vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä. Jäsenvaltion on ilmoitettava prosenttiosuus komissiolle ja sitä on mahdollista tarkistaa vuosittain. Suomi on ilmoittanut, että vuoden 2019 nuoren viljelijän tuen enimmäismäärä on 1 prosentti vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä. Prosenttiosuutta ja hehtaarikohtaista tuen määrää tarkistetaan tarvittaessa myöhemmin vuonna 2019, kun tukea hakeneiden määrä on selvillä. Asetuksen 19 :n 2 momenttiin lisättäisiin nuoren viljelijän tuen hehtaarikohtainen määrä vuonna Tukea maksettaisiin 54,0 euroa hehtaarilta. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan x.x Hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille ennen asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin 19 :n 1 momenttia sellaisena kuin se oli asetuksen voimaan tullessa. Tuki vuotta 2018 koskevien hakemusten perusteella maksettavan nuoren viljelijän tuen enimmäismäärä olisi siten 2 prosenttia tukiasetuksen liitteessä II säädetystä vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä. 3. Taloudelliset vaikutukset Perustuki, viherryttämistuki ja nuoren viljelijän tuki ovat kokonaan Euroopan unionin rahoittamaa tukea. Perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki) määrärahasta. Vuoden 2019 valtion talousarviota koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 123/2018) momentille (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki) on budjetoitu varoja tukien maksamiseen yhteensä

6 4 529,700 miljoonaa euroa. Momentin määrärahasta käytetään vuonna 2019 perustukea varten enintään noin 254 miljoonaa euroa, viherryttämistukea varten enintään noin 157,5 miljoonaa euroa ja nuoren viljelijän tukea varten enintään noin 10,5 miljoonaa euroa. Vastaavat Euroopan unionilta saatavat tulot tuloutetaan momentille (EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot). 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund S EC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä ja Maaseudun Kehittäjät ry:ltä.

7 1 luonnos Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (234/2015) 3, sekä muutetaan 7 :n 2 momentti, 12 ja 15, 17 :n 1 momentti ja 19, sellaisina kuin niistä ovat, 15 asetuksessa 777/2018, 17 :n 1 momentti ja 19 asetuksessa xx/2018, seuraavasti: A ktävi-viljelijä Tukiasetuksen 9 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan aja b-alakohdassa tarkoitetut tiedot todennetaan viimeisimmän vahvistetun verotuksen tiedoilla sekä tarvittaessa kirjanpidon tai tilinpäätöksen tiedoilla ja muilla toiminnan harjoittamiseen liittyvillä tulotositteilla. Mainitun kohdan kolmannen alakohdan e alakohdassa tarkoitetut tiedot todennetaan yhteisötietojärjestelmässä olevilla tiedoilla. 7 Maatalousmaan käyttö muuhun kuin maataloustoimintaan Jos maatalousmaa siirretään kokonaan pois maatalouskäytöstä, siitä on ilmoitettava tukihakemuksessa Maaseutuviraston Ruokaviraston määräämällä tavalla. Maatalouskäytöstä poistettua maa-alaa ei saa käyttää maataloustoimintaan ilmoitusvuonna eikä sitä seuraavana neljänä vuonna. Maatalouskäytöstä poistettu maa-ala saadaan tässä momentissa säädetystä poiketen palauttaa maatalouskäyttöön, jos alalla sijaitsevat rakennukset tai rakennelmat puretaan tai kyseessä on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen hyväksymä hakijasta riippumaton poikkeustilanne. 12 Tukioikeuksien siirto Tukioikeuksien vastaanottajan on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Maaseutuviraston Ruokaviraston määräämällä tavalla ne, joiden omistukseen tukioikeudet rekisteröidään horisontaaliasetuksen 71 artiklassa tarkoitetussa tukioikeusrekisterissä. 15 Viherryttämistukeen liittyvä ekologinen ala Ekologiseen alaan kuuluvaa kesantoalaa ei saa käyttää maataloustuotantoon ja ala on säilytettävä kesantona 1 päivästä tammikuuta 15 päivään elokuuta. Kesantoa saa käyttää laitumena tai korjata sen kasvuston 16 päivästä elokuuta. Kesannolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita 1 päivästä tammikuuta 15 päivään elokuuta.

8 2 Ekologisen alan kesannon mesikasveja ovat aitohunajakukka, mesikät ja apilat sekä edellä mainittujen kasvien kanssa seoskasvustona keltasinappi ja tattari. Ekologisen alan kesannon mesikasvivaatimuksen täyttävät myös sellaiset edellä mainittuja mesikasveja sisältävät seoskasvustot, joissa aitohunajakukan, mesikän, apilan tai näiden seoksen osuus kylvösiemenseoksen painosta on yli 50 prosenttia. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyt siemenlajit ja niiden osuudet kylvösiemenseoksen painosta. Soveltamisasetuksen 45 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuja ekologisen alan vaatimuksen täyttäviä typpeä sitovia kasveja ovat herneet, pavut, lupiinit alaskanlupiinia ja komealupiinia lukuun ottamatta, virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat ja näiden kasvien seokset. Ekologisen alan vaatimuksen täyttävät myös sellaiset edellä mainittujen typpeä sitovien kasvien ja muiden kasvien seoskasvustot, joissa typpeä sitovien kasvien osuus kylvösiemenseoksen painosta on yli 50 prosenttia. Yksi-ja monivuotisten kasvien kylvösiemenseoksen painosta monivuotisten typpeä sitovien kasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyt siemenlajit ja niiden osuudet kylvösiemenseoksen painosta. Peltolohkolla on oltava typpeä sitovia kasveja 30 päivästä kesäkuuta 31 päivään elokuuta. Jos typpeä sitovat kasvit korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkoa saa muokata vasta 1 päivästä syyskuuta. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, lohkoa saa muokata ja sille saa kylvää kuitenkin jo 15 päivästä heinäkuuta. Ekologisella alalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita typpeä sitovan kasvin kylvöstä 31 päivään elokuuta. Jos sato korjataan myöhemmin kuin 31 päivänä elokuuta, kasvinsuojeluaineita saa käyttää vasta sadonkorjuun jälkeen. Jos typpeä sitova kasvi on kylvetty edeltävänä vuotena tai sitä ennen, kasvinsuojeluaineiden käyttökielto alkaa 1 päivästä tammikuuta. Ekologisen alan lyhytkiertoisia energiapuita ovat haapa ja paju. Energiapuiden alaa ei saa lannoittaa kivennäislannoitteilla. Muita kuin rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää kasvuston perustamisvuonna eikä ennen kuin 1 päivänä syyskuuta kasvuston lopettamisvuonna. Tukiasetuksen 46 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua poikkeusta ei sovelleta maatiloihin, jotka sijaitsevat maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (799/2009) tarkoitettujen Varsinais- Suomen, Uudenmaan tai Ahvenanmaan maakuntien alueilla. Maatila sijaitsee sen maakunnan alueella, jossa sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan siinä maakunnassa, jossa pääosa sen pelloista sijaitsee. 17 Viherryttämistuen hehtaarikohtainen määrä Viherryttämistukea myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta: tukialue euroa AB 75,54 74,75 74,89 74,90 75,00 C 65,11 65,22 65,33 65,39 65,40 19 Nuoren viljelijän tuen määrä

9 3 Nuoren viljelijän tuen enimmäismäärä on yksi prosentti tukiasetuksen liitteessä II säädetystä vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä. Nuoren viljelijän tukea myönnetään tukiasetuksen liitteessä II säädetty kansallinen enimmäismäärä huomioon ottaen seuraava euromäärä hehtaarilta: VUOSI euroa , , , , ,00 Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 20 lx. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan 19 :n 1 momenttia sellaisena kuin se oli tämän asetuksen voimaan tullessa. Helsingissä x päivänä x kuuta 20lx Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska