Maa- ja metsätalousministeriön asetus
|
|
- Sakari Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 7 :n 3 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/ artiklassa tarkoitettujen eläinten hyvinvointia edistävien tukien, jäljempänä hyvinvointikorvaus, toimenpiteiden teknisestä toteuttamisesta viljelijän kotieläintuotannossa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden mutta enintään neljän vuoden ikäistä emolehmäksi tarkoitettua poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty muu kuin maidontuotanto; 2) sonnilla urospuolista nautaa; 3) lihanaudalla sonnia, härkää, emolehmää, emolehmähiehoa ja muuta lihantuotantoon kasvatettavaa nautaa; 4) uuhella yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista lammasta; 5) karitsalla vähintään kolmen kuukauden ja enintään 12 kuukauden ikäistä lammasta; 6) kutulla yli 12 kuukauden ikäistä poikinutta vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta; 7) kilillä vähintään kolmen kuukauden ja enintään 12 kuukauden ikäistä vuohta; 8) pässillä urospuolista lammasta; 9) vuohipukilla urospuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta. 3 Nautojen ruokinta ja hoito Nautojen ruokinnassa on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Lypsylehmätiloilla ruokintasuunnitelmassa on otettava huomioon myös eläimen tuottama maitomäärä. Lihanaudoille on oltava eläinryhmittäinen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu tuotantokauden vaihe. Vähintään yhden kuukauden ikäiset vasikat on huomioitava omana kohtanaan nautojen ruokintasuunnitelmassa. Naudoilla on oltava karkeaa rehua riittävästi saatavilla ja kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. Eläimiä ei saa pitää yksinään, ellei sairaus, vahingoittuminen, aggressiivinen käyttäytyminen tai muu perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Eri sukupuolta olevia yli kahdeksan kuukauden ikäisiä nautoja, lukuun ottamatta härkiä ja siitossonneja, ei saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Lihanautoja ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Nautatilalla on oltava toimintahäiriöiden varalta kirjallinen ajan tasalla pidettävä suunnitelma, jossa määritellään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään sähkö- tai vesikatkoksen aikana. Jos pitopaikassa on ruokinta-, juotto-, lypsy- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen,
2 2 suunnitelmaan on sisällyttävä myös kuvaus toimenpiteistä, joihin ryhdytään laitteiston toimintahäiriön aikana. Jos eläinten hyvinvoinnista ei voida huolehtia ilman sähköä, nautatiloilla on oltava sähkökatkosten varalta valmius varavoiman kytkemiseen, jonka avulla saadaan tarvittaessa juotto, lypsy, ruokinta, ilmanvaihto ja lannanpoisto toimimaan. 4 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla Vähintään kuukauden ikäisiä vasikoita on pidettävä ryhmäkarsinoissa, jos ryhmästä erottamiseen ei ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Ryhmästä erotetun vasikan on säilytettävä näköyhteys muihin nautoihin. Vasikka on sijoitettava takaisin ryhmäkarsinaan, kun ryhmästä erottamiseen ei enää ole syytä. Samassa karsinassa ei saa pitää huomattavan eri-ikäisiä tai muutoin eriarvoisia eläimiä. Ryhmäkarsinassa jokaista vasikkaa kohti on oltava pinta-alaa vähintään seuraavasti: vasikan ikä (kk) pinta-ala (m²/eläin), josta kiinteäpohjaista alaa (m²/eläin) 1 3 1,8 0, ,25 1,1 Makuualueen on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä. Juotolla olevan vasikan on saatava maito tai juomarehu imemällä. Yli viikon ikäisellä vasikalla on oltava jatkuvasti tarjolla karkearehua. Jos vasikka nupoutetaan, sarven aiheen tuhoamisen saa tehdä ainoastaan käyttämällä asianmukaista rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä, jonka eläinlääkäri antaa. 5 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -toimenpiteessä on noudatettava ryhmäkarsinaa koskevia 4 :ssä säädettyjä ehtoja pintaalavaatimuksia lukuun ottamatta. 6 Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Yli viikon ikäisellä vasikalla on oltava jatkuvasti tarjolla karkearehua. Emolla ja vasikalla on oltava käytettävissä yhteensä vähintään 10 neliömetriä. Pinta-alaan voi sisältyä vasikkapiilo ja emojen makuuparret. Makuuparsipihatossa vasikoiden käytettävissä on oltava makuupaikkoja niin paljon, että vasikat eivät joudu makaaman lantakäytävällä tai emojen kanssa samoissa parsissa. Vasikoiden makuualueen ja mahdollisen vasikkapiilon on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä. 7 Vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Jokaiselle naudalle on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue. Lihanautaa ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. 8 Vähintään 12 kuukauden ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Vähintään 12 kuukauden ikäisillä urospuolisilla naudoilla on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue tai rakolattiakarsinoissa makuualueella on makuumukavuuden parantamiseksi käytettävä rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja tai muita vastaavia lattiaa pehmentäviä rakenteita. Pehmentävien rakenteiden kunnosta on huolehdittava ja niitä on tarvittaessa uusittava. Ryhmäkarsinassa jokaisella naudalla on oltava tilaa vähintään 4,5 neliömetriä lämminkasvattamossa ja kylmäkasvattamossa vähintään 6,5 neliömetriä. Urospuolista nau-
3 3 taa ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. 9 Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella Vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat on päästettävä laitumelle vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Sonnien laidunnus voidaan korvata jaloittelutarhalla. Naudat on päästettävä jaloittelemaan ulos myös laidunkauden ulkopuolella sään salliessa vähintään kahdesti viikossa. Jaloittelutarhan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin vähintään 50 neliömetriä. Laidunnuksesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa. Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. 10 Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella Vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat sonneja lukuun ottamatta on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Laidunnuksesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa. Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. 11 Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoitoja poikimakarsinat Jokaista alkavaa 20 lehmän ryhmää kohden on oltava vähintään yksi kiinteä tai osista koottavissa oleva erillinen karsina tai muu vastaava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa nautaa varten. Ryhmä- tai yksilökarsinassa pinta-alan on oltava vähintään 11 neliömetriä eläintä kohden. Eläinten erilleen aitaamiseen on varauduttava ryhmäkarsinatilassa. Lypsykarjatiloilla poikimatilan on sijaittava lypsyaseman läheisyydessä tai muualla siten, että poikinut lehmä voidaan lypsää helposti. Karsinat on varustettava niin, että: 1) niissä on jatkuvasti ja riittävästi tarjolla hyvälaatuista vettä; 2) makuualusta on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä; 3) mahdollisuus huonetilan tai eläimen lämpimänä pitämiseen on tarvittaessa käytettävissä; 4) karsinasta on näköyhteys muihin nautoihin; 5) hoidettavan eläimen nopea kiinnittäminen ja turvallinen käsittely on mahdollista; 6) lypsylehmiä on mahdollista lypsää koneellisesti. 12 Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Jokaista alkavaa 50 naudan ryhmää kohti on oltava vähintään yksi kiinteä tai osista koottavissa oleva erillinen karsina tai muu vastaava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa nautaa varten. Ryhmä- tai yksilökarsinassa alle 12 kuukauden ikäisillä naudoilla on oltava tilaa vähintään 6 neliömetriä eläin kohden ja yli 12 kuukauden ikäisillä naudoilla tilaa on oltava vähintään 10 neliömetriä eläintä kohden. Eläinten erilleen aitaamiseen on varauduttava ryhmäkarsinatilassa. Karsinat on varustettava niin, että: 1) niissä on jatkuvasti ja riittävästi tarjolla hyvälaatuista vettä; 2) makuualusta on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä; 3) mahdollisuus huonetilan tai eläimen lämpimänä pitämiseen on tarvittaessa käytettävissä; 4) karsinasta on näköyhteys muihin nautoihin; 5) hoidettavan eläimen nopea kiinnittäminen ja turvallinen käsittely on mahdollista. Yli kuuden kuukauden ikäiset naudat voidaan sijoittaa rakolattiakarsinaan, jos siinä on makuualueella rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja tai muita vastaavia lattiaa pehmentäviä rakenteita. Pehmentävien raken-
4 4 teiden kunnosta on huolehdittava ja niitä on tarvittaessa uusittava. 13 Sikojen ruokinta ja hoito Sikojen ruokinnassa on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. Porsastuotantosikalassa on oltava kirjallinen tuotantosuunnitelma, joka sisältää siemennysaikataulut, vieroitusaikataulut ja tuotantoprosessin suunnittelun. Sikatilalla on oltava toimintahäiriöiden varalta kirjallinen ajan tasalla pidettävä suunnitelma, jossa määritellään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään sähkö- tai vesikatkoksen aikana. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös pitopaikkakohtainen kuvaus toimenpiteistä, joihin ryhdytään ruokinta-, juotto- tai muu eläinten hyvinvointiin vaikuttavan laitteiston toimintahäiriön aikana. Sähkökatkosten varalta maatilalla on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpoisto saadaan toimimaan. 14 Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu Joutilaat emakot ja ensikot on päästettävä ulos jaloittelemaan sään salliessa päivittäin toukokuun 1 päivästä ja syyskuun 30 päivään tai ympäri vuoden vähintään kahdesti viikossa. Joutilailla emakoilla ja ensikoilla on oltava mahdollisuus tonkimiseen ja kesällä rypemiseen. Ulkoilusta on pidettävä kirjaa. Ulkoilua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. 15 Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Ryhmäkarsinoissa on oltava häkkien ulkopuolista esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa vähintään 2,25 neliömetriä eläintä kohden ja tästä tilasta vähintään 1,3 neliömetriä eläintä kohden on oltava kiinteäpohjaista, hyvin kuivitettua makuualustaa. 16 Emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet Emakoiden ja ensikoiden on voitava porsia vapaasti. Porsimisen jälkeen emakko tai ensikko voidaan pitää porsitushäkissä tilapäisesti enintään seitsemän vuorokautta, jos emakko on aggressiivinen, levoton tai häkissä pitämiseen on muu hyväksyttävä syy. Viljelijän on pidettävä kirjaa porsitushäkin käyttöajasta ja -syystä. Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä. Tästä tilasta porsailla on oltava vähintään 1 neliömetri sellaista tilaa, jossa karsinarakenteet suojaavat porsaita jäämästä emakon alle. Tällaisia rakenteita ovat suojakaiteet, alhaalta avoimet seinät, karsinan sisäpuolella olevat erilliset viistot seinät, joiden alareunaan jää tilaa porsaille tai muut vastaavat rakenteet. Porsailla on oltava karsinarakenteiden suojaamalla alueella hyvin kuivitettu makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Porsituskarsinassa ensikolle ja emakolle on oltava jatkuvasti tarjolla porsimiseen asti pesäntekomateriaaliksi sopivaa irtainta ainesta. Pesäntekomateriaalin on oltava olkea, purua, paperia tai muuta vastaavaa materiaalia. 17 Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen Vieroitetuilla porsailla ja lihasioilla on oltava hyvin kuivitettu, kiinteäpohjainen makuualue. Kuivituksella tarkoitetaan joko kestokuivitusta tai kuivikkeita ja kaksiilmastokarsinaa. Lihasikalassa voidaan käyttää myös lattialämmitystä yhdistettynä runsaaseen kuivitukseen. Kaikkien sikojen on mahduttava makuualueelle samanaikaisesti.
5 5 18 Karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation Karjuporsaalle on annettava kirurgisen kastraation yhteydessä ja sen jälkeen jälkikivun hoitoon kipulääkettä suun kautta tai injektiona. 19 Sairas tai vahingoittunut sika on siirrettävä sairas- ja hoitokarsinaan. Sairas- ja hoitokarsinoiden on taattava sairaille sioille olosuhteet, joissa niillä on jatkuvasti ja riittävästi hyvälaatuista vettä tarjolla ja joissa ne pystyvät syömään ja lepäämään ongelmitta. Sairas- ja hoitokarsinassa voi olla useita sairaita tai hoidettavia sikoja, mutta eläimen erilleen aitaamiseen on varauduttava. Sairas- ja hoitokarsinassa on oltava kaikille karsinassa oleville eläimille kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu makuupaikka. Eläimen lämmitysmahdollisuus on oltava käytettävissä. Lihasikojen immunokastraatio Lihasiat on kastroitava immunokastraatiorokotteella. Immunokastraatiorokote on annettava kahdesti rokotteen ohjeen mukaisesti. 20 Sikojen virikkeet Sikojen karsinoissa on oltava kiinteitä ja päivittäin lisättäviä virikkeitä, jotka toimivat tonkimis- ja pureskelumateriaalina. Virikkeiden on oltava sialle turvallisesta materiaalista, jota sika pystyy pureskelemaan tai repimään ilman vaaraa. Päivittäin lisättävillä virikkeillä tarkoitetaan olkea, purua, paperia tai muuta vastaavaa irtainta ainesta. Päivittäin lisättäviä virikkeitä on jatkuvasti oltava sellainen määrä, että karsinan kaikki siat voivat käyttää niitä samanaikaisesti. Kiinteillä virikkeillä tarkoitetaan esineitä, jotka ovat karsinassa jatkuvasti. Kiinteänä virikkeenä on käytettävä vaakatasoon ripustettuja, lehtipuurungosta sahattuja pätkiä, luonnonkuidusta valmistettuja säkkikangaspaloja ja pikkuporsailla luonnonkuituköysiä, tai - säkkipaloja tai muuta vastaavaa kestävää luonnonmateriaalia, johon sika voi upottaa hampaansa. Kiinteitä virikkeitä on oltava vähintään yksi kuutta sikaa kohti. 21 Sikojen sairas- ja hoitokarsinat 22 Lampaiden ja vuohien ruokinta Lammastilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu lampaiden kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Vuohitilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu vuohien kasvuvaihe, maidontuotantokauden vaihe ja karjan tuottama maitomäärä. Erillinen ruokintasuunnitelma on tehtävä vähintään sekä sisä- että ulkoruokintakaudelle. Lampailla ja vuohilla on oltava karkeaa rehua riittävästi saatavilla. Lisäksi eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. 23 Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen Lampaiden tai vuohien karsinoissa on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue, jonne kaikki eläimet mahtuvat samanaikaisesti makaamaan. Jos lammasta tai vuohta pidetään hyväksyttävästä syystä yksinään, karsinan on oltava vähintään 2 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että lammas tai vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Muihin lampaisiin tai vuohiin on oltava näköyhteys. Ryhmä- ja yksilökar-
6 6 sinassa on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä saatavilla. Pässit ja vuohipukit on pidettävä ryhmäkarsinassa paitsi, jos eläinlääketieteellinen syy tai eläimen aggressiivinen käytös edellyttää eristämistä. Ryhmäkarsinassa pässiä tai vuohipukkia kohden on oltava tilaa 1,7 neliömetriä. Jos pässiä tai vuohipukkia pidetään erillisessä karsinassa, yksilökarsinan pintaalan on oltava vähintään 2 neliömetriä ja karsinasta on oltava näköyhteys vähintään toiseen yksilöön. Ryhmä- ja yksilökarsinassa on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä saatavilla. Karitsoille on oltava karitsakamarit kahden viikon iästä alkaen. Karitsakamareiden vähimmäispinta-alavaatimus on 0,2 neliömetriä karitsaa kohden. Vieroitettuja karitsoita ja kilejä on pidettävä ryhmässä. Alle neljän kuukauden ikäisillä vieroitetuilla karitsoilla on oltava käytettävissä karsinassa lattiapintaalaa vähintään 0,6 neliömetriä karitsaa kohden ja vähintään neljän kuukauden ikäisillä vähintään 1 neliömetri karitsaa kohden. Alle kuuden kuukauden ikäisillä kileillä on oltava käytettävissä karsinassa lattiapinta-alaa vähintään 0,33 neliömetriä kiliä kohden ja vähintään kuuden kuukauden ikäisillä 0,6 neliömetriä kiliä kohden. 24 Lampaiden ja vuohien hoito Yli 1-vuotiaat lampaat on kerittävä kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Kerintäpäivät on kirjattava. Lammas- ja vuohitiloilla on oltava papananäytteenottoon perustuva loistorjuntasuunnitelma ja loishäädöt on merkittävä normaaliin lääkekirjanpitoon. Papananäyte on otettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Uuhelle ja sen vastasyntyneille karitsoille on oltava karitsointikarsina, jossa lattiapintaalaa on vähintään 2,2 neliömetriä ja jossa on lämmitysmahdollisuus tai tilan tulee olla lämpöeristetty. Karitsointikarsinoita on käytettävä uuhen ja karitsojen leimautumisen varmistamiseksi. Sairas tai vahingoittunut lammas tai vuohi on siirrettävä sairaskarsinaan. Sairasta tai vahingoittunutta lammasta tai vuohta varten voidaan koota karsina sairaan tai vahingoittuneen eläimen ympärille, jotta eläin ei joudu eroon omasta laumastaan. Sairas- ja hoitokarsinassa voi olla useita eläimiä samanaikaisesti, mutta eläimen eristämiseen on varauduttava. Sairaalla tai vahingoittuneella lampaalla tai vuohella on oltava näköyhteys vähintään toiseen yksilöön. Sairas- ja hoitokarsinan on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu, pehmeä ja siinä on oltava eläimen lämmitysmahdollisuus. Useamman eläimen yhteisesti käyttämässä sairas- ja hoitokarsinassa tilaa on oltava vähintään 1,8 neliömetriä lammasta tai vuohta kohden. Yksilökarsinassa tilaa on oltava vähintään 2 neliömetriä lammasta tai vuohta kohden. Karitsointi- ja sairaskarsinassa eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. 25 Lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella Vähintään kolmen kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet on päästettävä laitumelle vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Laitumelle ei kuitenkaan tarvitse päästää kuttuja ja uuhia, joiden poikimiseen on enintään kaksi viikkoa aikaa. Lampaat ja vuohet on päästettävä jaloittelemaan ulos myös laidunkauden ulkopuolella sään salliessa vähintään kerran viikossa. Laitumella ja jaloittelutarhassa vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan. Laiduntamisesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa. Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. 26 Lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella Vähintään kolmen kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä
7 7 syyskuuta. Laitumelle ei kuitenkaan tarvitse päästää kuttuja ja uuhia, joiden poikimiseen on enintään kaksi viikkoa aikaa. Laitumella ja jaloittelutarhassa vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan. Laiduntamisesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa. Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. 27 Siipikarjan ruokinta ja hoito Siipikarjatiloilla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuvaa eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Jos ruokinnassa käytetään tehdasvalmisteista rehua, jonka valmistaja on jo analysoinut ja sitä täydentävää ruokintaa, täydentävästä viljasta on analysoitava valkuainen. Vähintään viikon ikäisille linnuille on tarjottava rehun joukossa kokonaisia jyviä virikerehuina. Lihasiipikarjalla on käytettävä ensimmäisinä kasvatuspäivinä paperiruokintaa. 28 Broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen Viljelijän on huolehdittava jatkuvasti kasvattamon lämmityksestä, ilmanvaihdosta, kosteudesta ja muista olosuhteista, jotta linnut voivat hyvin. Broileriparven teuraseräraportin lihantarkastuksessa vesipöhön vuoksi hylättyjen prosenttiosuus ei saa ylittää 1 prosenttia ja jalkapohjatulehdusarvioinnin tuloksen on oltava alle 40 pistettä. Jos jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos on alle 30 pistettä, vesipöhön vuoksi hylättyjen osuutta ei huomioida. Kalkkunoiden teuraseräraporttikohtaisen kokohylkäysten prosenttiosuuden on oltava alle 6,5 prosenttia 1 päivästä toukokuuta 30 päivään syyskuuta teurastetuissa erissä ja alle 5 prosenttia 1 päivästä lokakuuta 30 päivään huhtikuuta teurastetuissa erissä. Kokoruhohylkäysprosentissa ei oteta huomioon tuoreiden ruhjeiden, murtumien tai muun kuin lintujen kasvattajan toiminnan vuoksi hylättyjen prosenttiosuutta. 29 Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen Kanalasta on poistettava lanta vähintään kolme kertaa viikossa. Kanalan ilman viikkokohtaisen ammoniakkipitoisuuden on oltava avokanalassa alle 18 ppm ja häkkikanalassa alle 8 ppm. Maatilalla on oltava ilmanvaihtotietokone, joka soveltuu ammoniakkipitoisuuden mittaukseen tai maatilan on hankittava tarvikkeet ammoniakkipitoisuuden kertamittaukseen. Lannanpoistoista ja ilman ammoniakkipitoisuudesta on pidettävä kirjaa. 30 Siipikarjan virikkeet Virike-esineinä on käytettävä ketjussa riippuvia puupaloja tai muoviesineitä, joita linnut voivat pyöritellä, riippuvia köysiä tai muita vastaavia esineitä. Kalkkunahalleissa virikkeitä on oltava osastoittain kaksi jokaista alkavaa 100 neliömetriä kohden. Broilerija munintakanahalleissa virikkeitä on oltava neljä jokaista alkavaa 100 neliömetriä kohden. 31 Siipikarjan tasot, rampit ja orret Munivien kanojen käytössä on oltava tasoja tai ramppeja. Broilereiden ja kalkkunoiden käytössä on oltava tasoja, ramppeja tai orsia. Orsia on oltava vähintään 10 prosentille lihasiipikarjasta niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 senttimetriä ortta ja kalkkunaa kohden on vähintään 20 senttimetriä ortta. Kaikelle siipikarjalle on oltava tasoja tai ramppeja vähintään 10 prosenttia hallin pinta-alasta. Tasojen, ramppien ja orsien on oltava kestäviä ja turvallisia.
8 8 32 Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu Kanat ja kalkkunat on päästettävä ulkoilemaan ympäri vuoden sään salliessa vähintään kahdesti viikossa lukuun ottamatta ajanjaksoa 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään toukokuuta. Ulkoilusta on pidettävä kirjaa. Kesällä linnut voivat ulkoilla laitumella ja talvella katetussa jaloittelutarhassa. Ruokintatilan on oltava sisällä. Ulkoillessaan kanoilla ja kalkkunoilla on oltava mahdollisuus kylpeä ja kuopsutella luontaisten käyttäytymismalliensa mukaisesti. 33 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä helmikuuta Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
Toimenpide koskee maatilan kaikkia nautoja. Korvaus on enintään 11 /ey vuodessa.
VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (12) 21.10.2014 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) Työpaja 4: Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea kevään 2015 päätukihaun yhteydessä. Vanhat eläinten
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat
Eläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin
Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016
Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään
Eläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu
Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Eläinten hyvinvointikorvaus MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu 1 17.2.2014 Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa Ammoniakkipäästöjen vähentäminen Suomi on sitoutunut
Eläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus Irene Mäkinen, ProAgria Keski-Suomi 12.1.2018 Viitasaari 19.1.2018 Petäjävesi Eläinten hyvinvointikorvaus perustuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 Eläinten
Eläinten hyvinvointikorvaukset
Eläinten hyvinvointikorvaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tiina Malm, Antero Nikander, Timo Keskinen Sivu 1 29.9.2014 Eläinten hyvinvointikorvauksen tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin
Eläinten hyvinvointikorvaus siat
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään ajalle 1.5.2015-31.12.2016. Sitoumus tehdään 12.5.2015 mennessä Vipu-palvelussa
Eläinten hyvinvointikorvaus EHK
Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa 2014. Varmistathan lopulliset ehdot Tavoitteet ja tausta
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä
Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus
Eläinten hyvinvointikorvaus Siat Henna Säävälä/ ELY-keskus 27.4.2015 Eläinten hyvinvointikorvaus Hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea nauta- ja sikatilojen
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun
WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,
WEBINAARI 22.3.2018 Eläinten hyvinvointikorvaus Kristiina Valliovuo, 4.4.2018 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN TUKIEHDOT RUOKINTA JA HOITO (NAUDAT) 1. Naudoilla saatavilla riittävästi karkeaa rehua ja jatkuvasti
Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS Lampaat Vuohet Kyrö 07.04.2015 1 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta 2015 Sitoumus alkaen 01.05.2015 1 -vuotinen sitoumus Tänä vuonna poikkeus: 01.05.2015-31.12.2016 Seuraava
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon
3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat
3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-20 muokattu Mavin esityksestä 3.4.2017 1 Tavoitteet ja tausta Nautojen toimenpiteet Sikojen toimenpiteet Lampaiden toimenpiteet
Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT
Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA 2016 Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-
Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK 1.1. 31.12.2018 Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa 040 5025590 EHK tilamäärät Eläinten hyvinvointikorvauksen tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentuminen Tuotantoeläinten
Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella
Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2017 6.4.2017 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden
Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi
Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2017 Kotieläintuki-info 24.1.2017 Lampaiden ja vuohien lukumääriä rekisterissä 11.1.2017 Suomessa Varsinais- Suomessa Lampaiden määrä 148 619
Eläinten hyvinvointikorvaus Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK
Eläinten hyvinvointikorvaus 2018 Iisalmi 24.1.2018 Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2014-2020 yleistä: Yksi EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toimenpiteistä
EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET
EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen huhtikuussa 2015 13.4.2015 1 EU:n eläinpalkkiot Vanhat
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2015
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2015 Hämeen ELY-keskus Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa 2015. Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. Eläinten hyvinvointikorvaus Tavoitteena
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA Sarka 22.1.2018 Marjaana Spets, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM 22.01.2018 Ajankohtaista koskien 2017 sitoumusta Eläinmääräilmoitukset
Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus
Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2015 9.4.2015 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1
KOTIELÄINTUET Lähde: Mavi, MMM
KOTIELÄINTUET 2015 Lähde: Mavi, MMM Muutoksia vuodelle 2015 Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki naudoille, lampaille, kutuille ja hevosille ei ole enää haettavissa AB-alueella Sika- ja siipikarjatalouden
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info Raisio
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2018 Kotieläintuki-info Raisio 23.1.2018 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa tulee olla keskimäärin vähintään
Eläinten hyvinvointikorvaus siipikarjatiloilla 2015
Eläinten hyvinvointikorvaus siipikarjatiloilla 2015 Siipikarjaliiton kokous Tampere 25.3.2015 Ylitarkastaja Ulla Sihto, Maaseutuvirasto Yleistä Eläinten hyvinvointikorvaukset valmisteltiin laajassa työryhmässä,
1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 225960 K2) 23.11.2016 1797/01.02/2016 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM
EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Tukikelpoisuusikä LYPSYLEHMÄT EMOLEHMÄT EMOLEHMÄHIEHOT SAARISTOHIEHOT SONNIT JA HÄRÄT TEURASHIEHOT lypsylehmä,
Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot
Kotieläintuet ja EHK kotieläintilan täydentävät ehdot EU:n eläinpalkkiot Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus viimeistään päätukihaun yhteydessä sähköisesti tai lomakkeella 184 Aktiiviviljelijä
Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM
Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea
Eläinten hyvinvointikorvaukset muutoksia Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK
Eläinten hyvinvointikorvaukset muutoksia 2017 Iisalmi 28.10.2016 Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2014-2020: Yksi EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020
koko ohjelmakauden aikana tila voi saada yhteensä enintään 7000 /tila
Neuvo 2020 Maatilojen neuvontajärjestelmä Tukea neuvontaan koko ohjelmakauden aikana tila voi saada yhteensä enintään 7000 /tila Tilalta laskutetaan alv:n osuus ja mahdollisesti matkakuluja Tila valitsee
Eläinten hyvinvoinnin tuki
Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki
EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE
EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 23.1.2018 Raisio Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM, Evira EU:N NAUTAELÄINPALKKIOT perustuu nautarekisterin tietoihin Tukikelpoisuusikä
Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019
Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019 Varsinais-Suomen ELY- keskus Maatalouden valvontayksikkö Kati Raunio Kotieläintuki-info 15.1.2019 Lieto Lähde: Ruokavirasto Ajankohtaista koskien
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Loimaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, lähde: Mavi, MMM, Evira
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info 22.1.2018 Loimaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, lähde: Mavi, MMM, Evira EHK yleistä / ajankohtaista koskien tukivuotta 2017 Ilmoitus vuoden
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Mynämäki
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info 20.1.2017 Mynämäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Henna Ekman. Lähde: Mavi, MMM, Evira EHK 2015-2016 VARSINAIS-SUOMESSA Hyvinvointikorvausta
EU:n nautapalkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) naudoille 2019
EU:n nautapalkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) naudoille 2019 Kotieläintuki-info 18.1.2019 Paimio Varsinais-Suomen ELY- keskus, lähde: Ruokavirasto Yleistä nautapalkkioista Palkkioita haetaan toistaiseksi
EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE
EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Kotieläintuki-info 24.1.2017 Lieto Varsinais-Suomen ELY-keskus Henna Ekman.Lähde: Mavi, MMM, Evira Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2016 Hyvinvointikorvausta
Eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvointikorvaus. Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere
Eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvointikorvaus Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere 6.4.2017 Ilmoittamiset nautarekisteriin Omaan nautaeläinluetteloon 3:na päivänä Viimeistään 7:nä päivänä Mtechiin(laskis)
LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 258166 1 (2) mmm.fi 17.9.2018 1518/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA: 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA
KOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely
KOTIELÄIN 2018 Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat Valvonta: Tehdään Mavin ja Eviran otantaperusteilla ELY-keskusten tarkastajien tekemää Toisinaan ELY:n valvojien mukana läänineläinlääkäri tekemässä omia
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
LAUSUNTOPYYNTÖ (2) m m m.pi
LAUSUNTOPYYNTÖ 242327 1(2) m m m.pi 24.10.2017 1725/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA: 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA
Eläinten hyvinvointikorvaus. Sitoumusehdot 2017
Eläinten hyvinvointikorvaus Sitoumusehdot 2017 Sisällysluettelo Sitoumusehtojen noudattaminen............................ 4 1. Uutta vuonna 2017.................................. 5 2. Eläinten hyvinvointikorvaukseen
Kotieläintuet ja EHK kotieläintilan täydentävät ehdot. Tuki-info
Kotieläintuet ja EHK kotieläintilan täydentävät ehdot Tuki-info EU:n eläinpalkkiot Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus viimeistään päätukihaun yhteydessä sähköisesti tai lomakkeella
Kotieläintuet ja kotieläintilan täydentävät ehdot
Kotieläintuet ja kotieläintilan täydentävät ehdot EU-avustajat 13.3.2015 Rauno Tammi EU:n eläinpalkkiot Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus viimeistään päätukihaun yhteydessä sähköisesti
TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Eläinten hyvinvointikorvaus. Sitoumusehdot 2018
Eläinten hyvinvointikorvaus Sitoumusehdot 2018 Sisällysluettelo Sitoumusehtojen noudattaminen............................ 4 1. Uutta vuonna 2018.................................. 5 2. Eläinten hyvinvointikorvaukseen
Eläinten hyvinvointikorvaus. Sitoumusehdot 2018
Eläinten hyvinvointikorvaus Sitoumusehdot 2018 Sisällysluettelo Sitoumusehtojen noudattaminen............................ 4 1. Uutta vuonna 2018.................................. 5 2. Eläinten hyvinvointikorvaukseen
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,
Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi
Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset
Eläinten hyvinvointikorvaus. Sitoumusehdot 2019
Eläinten hyvinvointikorvaus Sitoumusehdot 2019 Sisällysluettelo Sitoumusehtojen noudattaminen............................ 4 1. Uutta vuonna 2019 (vahvistettavat muutosesitykset)................ 5 2. Eläinten
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
Lammas- ja vuohipalkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Vuosi 2019
Lammas- ja vuohipalkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Vuosi 2019 Varsinais-Suomen ELY- keskus Maatalouden valvontayksikkö Kati Raunio Kotieläintuki-info 18.1.2019 Paimio Lähde: Ruokavirasto
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
Lypsylehmäpalkkio; virhemahdollisuudet
Eläintuet 2019 Eläintuet Maksetaan vain aktiiviviljelijöille Vaatimuksena ammattimainen tuotanto, lemmikeille ei makseta tukea Sika- ja siipikarjatalouden tuessa ehtona kotieläintilan status Yleisenä vaatimuksena
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 45/2015 Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015 Valtioneuvoston
Eläinten hyvinvointikorvaus SIKA Tiivistelmä ehdoista
Eläinten hyvinvointikorvaus SIKA Tiivistelmä ehdoista Sitoumusehdot 2018 (Huom! ehdot ovat tällä hetkellä lausuntakierroksella ja saattavat vielä muuttua) Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuskausi on
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista
ELÄINVALVONTA. Miksi? Missä? Milloin? Miten?
ELÄINVALVONTA Miksi? Missä? Milloin? Miten? Miksi? Tukivalvonta = Varmistetaan, että viljelijät saavat tuet mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja Tasapuolisin perustein koko maassa Eläinvalvonta - tilalla
LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö 275828 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 17.10.2019 1578/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA:
Eläintuet EU- eläinpalkkiot Kansalliset kotieläintuet Eläinten hyvinvointikorvaus
Eläintuet 2015 EU- eläinpalkkiot Kansalliset kotieläintuet Eläinten hyvinvointikorvaus Tuen hakeminen Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus päätukihaun yhteydessä, sähköisesti Vipu-palvelun
EHK: kysymyksiä ja vastauksia (12.5.2015)
EHK: kysymyksiä ja vastauksia (12.5.2015) Yleiset, sitoutuminen, eläinyksiköiden kertyminen, maksaminen, sanktiot, eläimen tunnistaminen KYSYMYS: Milloin pitää ilmoittaa kuntaan, jos tapahtuu niin, että
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta
Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot
Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot
Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista
Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Luomupäivä 15.4.2010 Läänineläinlääkäri Nina Aalto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kaikki yksityiskohtaiset
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot
Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2012
Dnro 504/24/2012 Päivämäärä: 11.4.2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. 2 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)
Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle kevät 2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea 30.4.2015 mennessä VIPU-palvelussa tai lomakkeella 472. Sitä ei haeta enää kevään
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 5.1.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNE- TUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1
Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012
Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Taina Mikkonen Evira Eläinten terveys ja - hyvinvointiyksikkö Sikaloiden pitoa koskevat siirtymäajat Sikojen pitämistä koskevassa maa- ja
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
Julkaistu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2014. 475/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2014 475/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lammas- ja vuohitalousrakennusten rakennusteknisistä
ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM
ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama