TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Tavoitteet ja toimenpiteet Uusia avauksia Suomen museoliitto ry Luonnos 4.3.2015
Sisällysluettelo Suomen museoliitto... 4 Missio... 4 Visio 2023... 4 Arvot... 4 Suomen museoliitto 2015... 5 Hallinto- ja tukipalvelut museoalan toimivin työpaikka... 5 Toimintaympäristö 2015... 5 Hallinto... 5 Toimistopalvelut... 6 Henkilöstöhallinto... 6 Taloushallinto... 6 Markkinointi ja myynti... 7 FMA Creations Oy:n toiminta... 7 Strategiset menestystekijät... 7 Edunvalvontapalvelut museoalan painavin mielipide... 8 Toimintaympäristö 2015... 8 Vuoden 2015 eduskuntavaalit ja hallitusohjelma... 8 Jäsenistö... 9 Lainsäädäntö... 9 Museoiden resurssit... 9 Museoalan rakenteet ja järjestelmät... 10 Verkostot ja kumppanuudet... 10 Kansalliset verkostot... 10 Kansainväliset verkostot... 11 Strategiset menestystekijät... 12 Koulutus- ja kehittämispalvelut museoalan uusin osaaminen... 13 Toimintaympäristö 2015... 13 Museoammattilaisten täydennyskoulutus... 13 Koulutusohjelma 2015... 13 Konsultointi... 14 Tilauskoulutukset ja ilmoittautumispalvelut... 14 Tutkimukset ja selvitykset... 14 Kehittäminen... 15 Kansainväliset hankkeet... 15 Kansalliset hankkeet... 15 Strategiset menestystekijät... 16 Viestintäpalvelut - museoalan kuuluvin ääni... 17 Toimintaympäristö 2015... 17 Graafinen ilme... 17 Museo- lehti... 17 Verkkosivut... 17 Mainonta museoliiton medioissa... 17
Edunvalvontaviestintä... 18 Seinätön museo... 18 Kieliversiot... 18 Liikkuva kuva... 18 Sosiaalinen media... 18 Mediayhteistyö... 18 Museopalkinnot... 19 Julius- uutiskirje... 19 Kampanjat ja messut... 19 Miljoona uutta kävijää - ohjelma... 19 Julkaisut... 19 Strategiset menestystekijät... 19
Suomen museoliitto Suomen museoliitto on vuonna 1923 perustettu yhdistys, jonka päätösvaltaa käyttäviä liittojäseniä ovat museoita ylläpitävät organisaatiot. Suomen museoliitto edustaa jäsentensä museoita ja käyttää niiden yhteistä ääntä. Toiminta jakautuu edunvalvonta-, viestintä- sekä koulutus- ja kehittämispalveluihin sekä liiton toimintaa ylläpitäviin tukipalveluihin. Suomen museoliiton menestys perustuu museoalan kansallisen ja kansainvälisen kokonaiskuvan tuntemiseen ja tarpeiden tunnistamiseen. Suomen museoliitto 2017 -strategia kertoo toiminnan kehittämisen tavoitteet vuosina 2013 2017 liiton kulkiessa kohti visiotaan ylittäen rakenteellisia, toiminnallisia ja henkisiä rajoja. Perinteet velvoittavat Suomen museoliittoa toimintansa selkeään asemoimiseen sekä auttamaan museoita kehittymään ympäristössä, jossa toimintakenttä on nopeasti muuttuva ja tuottavuuden odotetaan edelleen kasvavan. Vuosina 2013 2017 Suomen museoliiton toiminnassa keskeistä on alan näkyvyyden lisääminen. Tämä tavoite saavutetaan kasvattamalla viestinnän resursointia sekä aktiivisella kumppanuudella kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Resursoinnin lisäämisessä pääpaino on tulopohjan ja osaamisen monipuolistamisessa. Missio Suomen museoliitto auttaa museoita menestymään. Visio 2023 Satavuotias Suomen museoliitto on vaikuttajana ja osaamisen kehittäjänä alansa edelläkävijä Euroopassa. Arvot Suomen museoliiton toiminnan peruskivet ovat 1. jäsenkeskeisyys 2. uteliaisuus 3. rohkeus 4. yhteisöllisyys ja periaatteet avoimuus, oikeudenmukaisuus, luotettavuus, jokaisen kunnioittaminen ja ystävällisyys.
Suomen museoliitto 2015 Suomen museoliiton vuoden 2015 toimintasuunnitelma perustuu hallituksen 17.4.2012 vahvistamaan ja vuodet 2013 2017 kattavaan strategiaan. Suomen museoliiton hallitus on todennut, että museoiden toimintaympäristön nopea muuttuminen edellyttää strategian ja sen taustalla olevien analyysien päivittämistä. Vuoden 2015 toiminnan painopiste on Suomen museoliiton ja museoalan uusien avauksien tekemisessä. Näistä näkyvimpiä ovat Museokortin lanseeraaminen, Museo 2015 -projektin tuottaman uuden kokoelmahallintajärjestelmän käyttöönotto, taideteosten internet-näkyvyyden helpottaminen sekä Seinätön museo -palvelun laajentaminen ja käyttäjämäärän kasvattaminen. Uusilla avauksilla tähdätään museoiden taloudellisen pohjan laajentamiseen, toimintamäärärahojen kasvattamiseen ja toiminnan tehostamiseen verkostotyöskentelyn kautta. Koulutus- ja kehittämispalveluissa käynnistetään uusia hankkeita rahoituksen varmistuttua. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat hankkeet ovat edelleen kehittämistoiminnan keskiössä. Niiden lisäksi hankerahoituspohjaa laajennetaan muihin julkisiin ja yksityisiin organisaatioihin. Museokortin yhteydessä aloitetaan Suomen museoliiton liiketoiminnallisten palvelujen tuottaminen vuonna 2014 perustetun FMA Creations Oy:n (FMAC) kautta. Ensimmäisinä palveluina on Museokortti-järjestelmän ylläpito ja jäsenistön ulkopuolelle tarjottavien koulutus- ja kehityspalvelujen tuottaminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painottuvat strategisten menestystekijöiden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suomen museoliiton jäseninä on vuoden 2015 alussa 203 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 403 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 59, II luokassa 32 ja III luokassa 77. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä on 35. Hallinto- ja tukipalvelut museoalan toimivin työpaikka Toimintaympäristö 2015 Suomen museoliiton talouden pohjana säilyy palvelutulot, hankerahoitus, jäsenmaksut ja opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus. Toiminnan taloudellista pohjaa laajentaa FMA Creations Oy (FMAC) ja sen hallinnoima Museokortti-järjestelmä. Hallinto Hallitustyöskentely Hallitustyöskentely toteutuu Suomen museoliiton sääntöjen, johtosäännön ja Suomen museoliiton hyvä hallinto -asiakirjan mukaisesti. Toiminnan ohjauksessa toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista seurataan hallituksen kokouksissa ja päätetään tarvittavista muutoksista. Pitkäntähtäimen toiminnan arviointi ja päätökset tehdään Suomen museoliiton strategian päivityksen yhteydessä. Strategia ulotetaan vuoteen 2020. Suomen museoliiton hallitus nimeää yhtiöjärjestyksen mukaiset edustajat FMAC Oy:n hallitukseen. Yhtiön toimintaa seurataan FMAC Oy:n toimitusjohtajan raporttien pohjalta Suomen museoliiton
hallituksessa. Lisäksi hallitus on nimennyt keskuudestaan FMAC Oy:n hallitukseen jäsenen, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus FMAC hallituksen kokouksissa. Toimikunnat Hallitus perustaa toimikuntia tarpeen mukaan hallitustyöskentelyn ja palvelutuotannon tukemiseksi. Vuosikokous Vuosikokous pidetään Lappeenrannassa Museopäivien yhteydessä 19.5.2015. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä myönnetään Suomen museoliiton mitalit. Mitalien myöntöperusteet uudistetaan vuosikokoukseen mennessä. Toimistopalvelut IT- ja puhelinjärjestelmät Ylläpidetään ja parannetaan IT- ja puhelinjärjestelmien käyttöosaamista. Erityisesti vahvistetaan tarvittavien järjestelmien osaamista etänä toteutettavissa koulutuksissa. Henkilöstöhallinto Henkilöresurssit Suomen museoliiton vakinaisen henkilökunnan palkkaamiseen käytettävät resurssit pidetään vuoden 2014 tasolla huomioiden palkkojen yleiskorotukset. FMAC Oy:n toiminta vaikuttaa toimenkuviin, mutta ei työsuhteisiin vuonna 2015. Osa FMAC Oy:n palveluista toteutetaan ostopalveluna Suomen museoliitolta. Työ hinnoitellaan liiketoimintaperusteisesti. FMAC Oy:öön mahdollisesti palkattavan henkilökunnan kanssa tehdään työsopimukset, joissa noudatetaan yksityisen sektorin työehtoja sekä muita FMAC Oy:n päättämiä käytäntöjä. Osaamisen kehittämisessä painopiste on strategisten menestystekijöiden ylläpidossa ja vahvistamisessa. Palkat ja työsuhde-edut Palkkoihin ja työsuhde-etuihin tehdään Suomen museoliiton palkkajärjestelmän mukaiset tarkennukset. Työilmapiiri ja organisaatiokulttuuri Suomen museoliiton henkilökunta antaa työilmapiiristä ja organisaatiokulttuurista vuotta 2014 paremman arvion. Työilmapiiriä mitataan kehityskeskustelujen yhteydessä. Työilmapiirissä keskeistä on Suomen museoliiton arvojen ja periaatteiden toteuttaminen käytännössä. Ajankäytön seuranta Suomen museoliiton toiminta muuttuu huomattavasti Museokortin ja palveluyrityksen perustamisen seurauksena. Muutokset edellyttävät toimenkuvien tarkentamista ja muuttamista sekä uuden henkilökunnan rekrytointia. Tämän muutoksen taustaksi selvitetään tarkennetusti nykyiset tehtävät ja ajankäyttö. Taloushallinto Menot Menot pidetään vuoden 2014 tasolla. Menot esitellään tarkemmin tulo- ja menoarviossa. Menoissa on huomioitu FMA Creations Oy:n tehtäviin rekrytoitavien henkilöiden palkka-, matka- sekä toimisto- ja hallintokulut. Sen sijaan menoissa ei ole huomioitu mahdollista rahoitusta FMA Creations Oy:lle
Tulot Tulot pidetään vuoden 2014 tasolla. Tulot esitellään tarkemmin tulo- ja menoarviossa. Tuloissa on huomioitu FMA Creations Oy:n palveluostotulot Suomen museoliitolle. Sen sijaan tuloissa ei ole huomioitu mahdollisia osinkoja FMA Creations Oy:ltä. Verot Suomen museoliitto selvittää tarpeen täydennyskoulutuspalvelujen ja mainosmyynnin siirtämistä arvonlisäveron piiriin. Arvioitavat vaihtoehdot on siirtää nämä palvelut FMA Creations Oy:n palveluksi tai hakeutua Suomen museoliittona osittain arvonlisäverolliseksi toimijaksi. FMA Creations Oy:n rahoitus Suomen museoliitto varautuu rahoittamaan FMA Creations Oy:n toimintaa lainasijoituksella museokorttijärjestelmän rakentamiseen liittyvissä kuluissa. Markkinointi ja myynti Koulutustilaisuudet, mediatila ja Suomen museoliiton palvelut Markkinoinnin ja myynnin toimenpiteet painottuvat koulutustilaisuuksiin, mediatilan myyntiin Museolehteen ja Museot.fi -sivustolle sekä Seinätön museo -palvelun tunnetuksi tekemiseen. FMA Creations Oy:n toiminta Suomen museoliiton hallinto- ja tukipalvelut toteuttavat ostopalveluna FMA Creations Oy:n tarvitsemat palvelut ja toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet. Museokortti Yhtiön päätuote on Museokortti, jolla voi vierailla suomalaisissa museoissa vuoden aikana niin monta kertaa kuin haluaa. Korttijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Museot.fi -palvelu on tärkeä osa Museokortti-tuotetta. Museot.fi sivusta kehitetään Museokortin pääviestintäkanava, johon on liitetty myös verkkokauppa. Museot.fi sivusto on siirretty osaksi FMA Creations Oy:n omaisuutta. Museot.fi sivuston Museokortti-palvelun lisäysten yhteydessä tarkistetaan myös Museokortti-järjestelmän ulkopuolella olevien museoiden ehdot, joilla tiedot ovat museot.fi sivustolla. Lähtökohta on, että vähintään Suomen museoliiton jäsenmuseoiden edut pysyvät entisellään tai paranevat. Koulutus- ja konsultointipalvelut Käydään neuvottelut Suomen museoliiton koulutus- ja konsultointipalvelujen siirtämisestä kokonaisuudessaan FMA Creations Oy:n tehtäväksi. Mediapalvelut Käydään neuvottelut Suomen museoliiton viestintäpalveluihin liittyvän myynnin (Museo-lehden tilaukset, ilmoitusmyynti) siirtämisestä kokonaisuudessaan FMA Creations Oy:n tehtäväksi Strategiset menestystekijät 1. Taloudellisen ja hallinnollisen vakauden sekä ennustettavuuden ylläpitäminen. 2. Kehittymismyönteisen sekä ystävällisen, tasapuolisen, luotettavan ja kaikkia kunnioittavan organisaatiokulttuurin ylläpitäminen.
Edunvalvontapalvelut museoalan painavin mielipide Toimintaympäristö 2015 Julkisen talouden tilanne heikkenee edelleen ja paineet sekä museoiden rahoituksen että henkilöstön vähentämiseen kasvavat. Valtionosuusrahoitus vähenee samalla kun projektityyppisen rahoituksen määrä kasvaa. Projektirahoituksen kasvattamisesta tehty päätös koskee vain vuotta 2015. EUhankerahoituksen ja säätiörahoituksen määrä kasvaa. Vuonna 2015 olevien eduskuntavaalien tuloksena saadaan uusi hallitus ja hallitusohjelma, jonka pohjatyö on aloitettu jo vuonna 2014. Julkisen talouden rakenteiden uusiminen jatkuu ja se vaikuttaa museoiden toimintaan. Taloudellinen toimintaympäristö kuitenkin suosii ns. luovan talouden toimijoita, joihin museot kuuluvat. Museopalvelujen käyttö on myös lisääntymässä ja merkitys kasvamassa henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Tämän viestiminen poliittisille päättäjille on edunvalvonnan keskeisimpiä tehtäviä. Edunvalvontapalveluissa menestymisessä keskeistä on proaktiivisuus ja näkyvyys. Vuoden 2015 eduskuntavaalit ja hallitusohjelma Suomen museoliiton eduskunta- ja hallitusohjelmatavoitteet ovat: museoiden valtionosuusperusteisen toimintarahoituksen indeksien mukainen kasvu on turvattava museoiden merkitys henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin rakentajina tunnistetaan museokäytössä olevat ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät, suojellut rakennukset on vapautettava kiinteistöverosta Suomen museoliitto tukee lisäksi Suomen teatterit ry:n ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n seuraavia tavoitteita: freelancer-työntekijöiden työmatkakustannusten verokohtelun muuttaminen Suomen museoliitto tuo omat eduskunta- ja hallitusohjelmatavoitteita esiin pääosin yhteistyössä Suomen Teatterit ry:n ja Sinfonia orkesterit ry:n kanssa. Suomen museoliitto on osana Veikkauksen edunvälittäjäverkostoa ajamassa seuraavia tavoitteita:. rahapelipolitiikka säilytettävä jatkossakin kansallisessa päätösvallassa rahapelijärjestelmän kilpailukykyinen kehittyminen on turvattava veikkausvoittovarat on kohdennettu oikein (nykyinen jakosuhdelain jatkuminen) arpajaisveroa on jo korotettu riittävästi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön käytössä olevien kiinteistövuokrien tuottotavoitteeksi 0 % rahapelipolitiikan ohjaus selkeäksi arpajaislakia valvomalla eliminoidaan laiton pelitarjonta rahapelirikollisuus on otettava vakavasti Suomen museoliitto osallistuu tarvittavalta osaltaan Veikkauksen edunvälittäjät verkoston yhteisten kulujen kattamiseen. Lisäksi Suomen museoliitto tiedottaa jäseniään ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kumppanuustarjousten lainvastaisuudesta.
Jäsenistö Suomen museoliito neuvottelee edunvalvontaan liittyviä suosituksia ja sopimuksia, jotka liittyvät kokoelmateoksien tekijänoikeuksiin ja näyttelyjen tuottamiseen liittyviin kustannuksiin (taiteilijapalkka). Suomen museoliitto myös osallistuu hankkeeseen, jossa pilotoidaan taiteilijapalkkajärjestelmää. Mahdollisiin sopimuksiin haetaan erikseen museokohtaiset hyväksynnät. Tuetaan jäsenistön mahdollisuuksia kohdistaa kunnanvaltuutetuille ja virkamiehille viestintää, jossa tuodaan esiin museoiden myönteisiä vaikutuksista paikkakunnan ja alueen talouteen ja hyvinvointiin. Museopäivillä valtuutetut ja lautakuntien jäsenet huomioidaan heille järjestetyssä erityisohjelmassa. Suomen museoliitto on mukana mahdollisesti käynnistyvässä museopoliittisen ohjelman laadinnassa. Lainsäädäntö Tekijänoikeudet Tekijänoikeuslakiin liittyvä edunvalvonta tehdään kansallisessa yhteistyössä muiden museoiden ja muistiorganisaatioiden kanssa. Keskeinen yhteistyöelin on kirjasto-, arkisto- ja museotoimen edustajien muodostama ns. KAMU-ryhmä. Erityisenä kysymyksenä nostetaan esiin museoiden omistamiin kokoelmiin ja niiden käyttämiseen liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset. Tavoitteena on, että museoiden on mahdollista ilman rajoituksia esittää, välittää, näyttää ja luovuttaa omistamissaan kokoelmissa olevia materiaaleja. Tekijänoikeuksien osalta keskeistä on myös koulutus- ja kehittämispalvelujen toteuttama Taidetta kotisivuille -projektin toteuttaminen (ks. tarkemmin s. 14). EU-tasolla tekijänoikeuksiin liittyvä edunvalvonta toteutetaan yhteistyössä Euroopan museoliittojen neuvoston (NEMO) kanssa. Lisäksi EU-tason edunvalvonnassa keskeistä on osallistua opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman EU-jaosto 31:n työhön. Verotus Suomen museoliiton tavoitteena on, että museoiden omistuksessa ja hallinnassa olevat rakennukset vapautetaan kiinteistöverosta. Tavoite nostetaan esiin kunnille ja verohallinnolle kohdistettavassa viestinnässä. Suomen museoliitto tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa kulttuuriympäristön suojelustrategiassa todettua tavoitetta, jonka mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten omistajat saavat verohelpotuksia kohteen ylläpidosta. Yksityisten henkilöiden ja organisaatioiden mahdollisuutta tukea museoiden toimintaa lahjoituksilla on tehtävä verokäytäntöjen osalta houkuttelevaksi ja yksinkertaiseksi. Arvonlisäverokysymyksissä museoiden kohtelu on oltava tasapuolista ja museotoimintaan sovellettavat kriteerit selkeitä ja ennustettavia. Museoiden arvonlisäverokysymyksistä käydään neuvottelut verohallinnon kanssa ja museoita tuetaan arvonlisäveroihin liittyvissä kysymyksissä. Museoiden resurssit Valtionosuusjärjestelmä ja valtion harkinnanvaraiset avustukset Suomen museoliitto edellyttää valtionosuusrahoituksen kasvattamista ja edellisellä hallituskaudella päätettyjen leikkausten perumista. Museoiden rahoituksen kehittämisessä on keskeistä, että pitkäjänteisen toiminnan ylläpito turvataan. Kehityssuunta, jossa rahoituksen painopiste siirtyy projekteihin on katkaistava. Muista valtionosuuden uudistuksiin liittyvistä kokonaisuuksista pidetään esillä yliopistomuseoiden saamista valtionosuuden ja avustusten piiriin.
Museoiden resursseihin liittyvää edunvalvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä Veikkauksen edunvälittäjäverkoston kanssa. Tässä keskeisimmät tavoitteet ovat nykyisen rahapelijärjestelmän jatkuminen ja rahapelipolitiikan säilyminen osana kansallista päätäntävaltaa. Suomen museoliiton kanta on, että veikkausvoittovaroihin ei liitetä uusia toimijoita nykyisten edunsaajien kustannuksella. Lisäksi pidetään tärkeänä, että veikkausvoittovaroissa säilyy investointien rahoitukseen käytettävä määräraha. Investointirahoituksen tasoa ei saa merkittäviltä osilta vaarantaa käyttömenorahoituksen vajeen paikkauksilla. Suomen museoliitto tukee opetus- ja kulttuuriminiteriön tavoitetta siitä, että taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteisten valtionosuuksien rahoitus tulee siirtää veikkausvoittovaroista budjettivaroihin ja veikkausvoittovarojen edunsaajien rahoitus tulee säilyttää nykyisten jakosuhdelain mukaisina. Kiinteistökustannukset Kiinteistökustannusten vähentämiseksi edistetään ratkaisuja, joilla tavoitellaan yhteisesti hallinnoituja kokoelma- ja näyttelytiloja. Lisäksi lausunnoissa ja muissa avauksissa edellytetään, että museoiden hallinnoimien kiinteistöjen omistajat huomioivat museoiden tehtävät vuokra- ja vastikehinnoittelussa. Valtion ja kuntien omistamien kiinteistöjen osalta museoiden vuokrat on laskettava 0-kate periaatteella. Henkilöstökustannukset Museoiden henkilöstön osaamispääoman kasvattamiseen esitetään erillistä määrärahaa vuoden 2016 budjettiin. Museoalan rakenteet ja järjestelmät Omistaja- ja hallintorakenteiden muuttuminen Suomen museoliitto edellyttää omistaja- ja hallintorakenteiden muutoksissa seuraavaa: - museoiden työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden museo-organisaation palvelukseen - valtionosuuteen oikeuttavat henkilötyövuodet siirtyvät uudelle museo-organisaatiolle - yhdistyminen ei vaikuta uuden museon asemaan valtionosuuden ja harkinnanvaraisten avustuksien saamisessa - maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden riittävä resursointi turvataan. Museoiden on pystyttävä toimimaan entistä joustavammin kunta- ja hallintorajojen yli mm. perustettavilla SOTE-alueilla. Maakunta- ja aluetaidemuseoiden toimialueella olevien kuntien on osallistuttava museoiden alueellisten tehtävien rahoittamiseen nykyistä selkeämmin. Omistajayhteisöjen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön on resursoinnissaan huomioitava näiden museoiden toteuttamat maakunnalliset ja alueelliset tehtävät. KDK/FINNA ja Museo 2015 Vaikutetaan KDK/FINNA- ja Museo 2015 -hankkeiden ohjaus- ja johtoryhmissä siten, että uudet järjestelmät avaavat museoille mahdollisuuksia parantaa kokoelmiensa saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Verkostot ja kumppanuudet Kansalliset verkostot Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen museoliitto on mukana kaikissa opetus- ja kulttuuriministeriön museoinstituution asemaan vaikuttavien ohjelmien laadinnassa. ICOM
Suomen museoliitto jatkaa yhdessä ICOM Suomen komitean kanssa museopalkintojen jakamista. Eero Ehanti toimii Suomen komitean puheenjohtajana. Lisäksi Suomen museoliiton edustajat osallistuvat ICOM:in kansainvälisten komiteoiden kokouksiin erikseen päätettävän matkaohjelman mukaisesti. Etusijalla ovat ICTOP (International Committee for the Training of Personnel) ja INTERCOM (International Committee for Management). Veikkauksen edunvälittäjät Veikkausvoittovarojen käyttöön ja pelimonopolin säilymiseen liittyvä edunvalvonta toteutetaan yhteistyössä muiden Veikkauksen edunvälittäjien kanssa. Keskeisintä on jatkaa vuonna 2012 käynnistynyttä ja yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa toteutettavaa edunvalvontaprojektia, jossa seurataan ja mahdollisuuksien mukaan vaikutetaan pelimonopolijärjestelmästä käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon. Suomen museoliitto osallistuu työryhmätyöskentelyn lisäksi hankkeen rahalliseen resursointiin oman vastuuosuutensa mukaisesti. Suomen museoliiton pääsihteeri toimii Veikkauksen edunvälittäjäverkoston varapuheenjohtajana. CIMO (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio) Aktivoidaan Suomen museoliiton jäseniä kansainvälistymään CIMO:n toiminnan kautta. Erityisesti edistetään museoiden hankehakemusten tekemistä EU-ohjelmakaudella 2014-2020. CIMOn Luova Eurooppa ohjelman kansallisen asiantuntijaryhmän jäsenenä toimii projektikoordinaattori, koulutussuunnittelija Pauliina Kinanen. Museovirasto Osallistutaan Museotilaston kehittämishankkeeseen sekä otetaan tarvittaessa koordinointivastuu museoille suunnatuista koulutuksista. Museo 2015 -hankkeen toteuttaman kokoelmahallintajärjestelmän osalta varmistetaan, että järjestelmään liittyminen on museoille mahdollisimman edullista. Suomen Kotiseutuliitto Kehitetään Kotiseutuliiton kanssa paikallismuseoiden koulutus- ja kehittämispalveluja. Suomen Kuntaliitto Pidetään Kuntaliiton toimijat tietoisena museoalan tavoitteista ja mahdollisuuksista osana kuntien menestystä ja kuntalaisten hyvinvointia. Museoalan ammattiliitto Pidetään Museoalan ammattiliitto tietoisena Suomen museoliiton keskeisimmistä edunvalvonnallisista tavoitteista. Museologiaa opettavat yliopistot Kutsutaan yliopistojen museologiasta vastaavat henkilöt vuosittaiseen yhteiseen neuvotteluun pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisestä. Kansainväliset verkostot Euroopan museo-organisaatioiden neuvosto (NEMO) Osallistutaan NEMO:n tulevaisuudesta käytävään keskusteluun sekä tarjotaan suomalaista osaamista järjestön vuosiseminaarien suunnitteluun ja puheenvuoroihin. Venäjän museoliitto Käydään vuonna 2013 allekirjoitetun MOU-sopimuksen mukaiset neuvottelut Venäjän museoliiton kanssa. Tavoitteena on vakiinnuttaa Suomen ja Venäjän museoliittojen yhteistyö sekä sen kautta helpottaa museoiden välistä yhteistyötä. Suomalais-venäläisten museopäivien suunnittelun yhteydessä järjestetään MoU:n seurantaneuvottelut joko Pietarissa tai Helsingissä.
Pohjoismaiset museoliitot Osallistutaan Pohjoismaisten museopäivien toteuttamiseen Hamarissa Norjassa ja tuetaan Tanskan museoliiton edustajaa NEMO:n hallitustyöskentelyssä. Pakistanin museoliitto Toteutetaan yhteistyötä vuonna 2013 allekirjoitetun MOU-sopimuksen mukaisesti. Seminaareja, koulutustilaisuuksia ja muita käytännön kehityshankkeita toteutetaan osana Suomen museoliiton kulttuurivientiä ja sen mahdollistamilla resursseilla. Strategiset menestystekijät 1. Lainsäädännön tunteminen 2. Aloitteellisuus uuden museopoliittisen ohjelman laatimisessa 3. Luottamuksen ja tunnettuuden rakentaminen 4. Verkottumisen kehittäminen ja aktiiviseen päätöksentekoon osallistuminen
Koulutus- ja kehittämispalvelut museoalan uusin osaaminen Toimintaympäristö 2015 Museoiden toimintaympäristö muuttuu nopeasti erityisesti talouden ja työmenetelmien osalta. Taloudellinen menestyminen edellyttää palvelutulojen ja hankerahoituksen kasvattamista. Teknologinen toimintaympäristö ja erityisesti digitalisoituminen ohjaa uusien työmenetelmien käyttöönottoon. Toimintaympäristön muutos näkyy sekä koulutuspalvelujen sisällössä että budjetoinnissa. Museoiden taloudelliset mahdollisuudet osallistua koulutustilaisuuksiin on vähäisemmät kuin vuonna 2014. Museoammattilaisten täydennyskoulutus Museoliitto järjestää 20 koulutustilaisuutta vuonna 2015. Koulutustilaisuudet tarjoavat mahdollisuuksia museoammattilaisten osaamisen laajentamiseen ja päivittämiseen. Koulutusten toteuttamisessa kehitetään kumppanuusosaamista myös kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä etsitään uusia rahoitusmuotoja (esimerkiksi oppisopimus- ja muu vastaava rahoitus). Seurataan kansainvälistä museoalan kehittämistyötä ja keskustelua, jotta tunnistetaan ja ennakoidaan ajankohtaiset koulutustarpeet. Seurataan koulutusmenetelmien ja -teknologioiden kehitystä ja sovelletaan niitä liiton koulutustilaisuuksissa. Koulutusohjelmaan sisältyy myös hankkeiden ja mentorointiohjelman tilaisuuksia. Koulutusohjelma 2015 Mentorointiohjelman kick-off 14.1.2015, Helsinki Museologian kurssi Verso, kevät, aloituslähipäivä 26.1.2015, Helsinki Hankehakemuksen ABC 10.3.2015, Helsinki Tekijänoikeuksien soveltaminen museotyössä 17.3.2015 Myynti- ja markkinointikoulutus museoammattilaisille (oppisopimuskoulutus, merkonomi), aloitus 23.3.2015, lähipäivät Helsingissä Museon hyvän hallinnon kehittämispäivä 27.3.2015, Helsinki Museot ja uusi talous 28.4.2015, Helsinki 18. 20.5.2015 Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 92. vuosikokous, Lappeenranta Asiakaspalvelukoulutus 4.-5.6.2015, Jyväskylä Museoiden ruokapalveluiden kehittäminen 26.8. Museonjohtajapäivät (yhteistyössä Suomen museonjohtajat ry:n kanssa) 27.-28.8.2015, Forssa Museologian kurssi Verso, syksy, aloituslähipäivä 31.8.2015, Helsinki Pohjoismaiset museopäivät 9.-11.9.2015, Hamar, Norja Kookkaat koneet IV 15.-16.9.2015, Hyvinkää (tallennus- ja dokumentointikoulutuspolun moduli) Luettelointikoulutus, verkkokurssi avataan syyskuussa 2015 (Museo 2015 -hankkeen verkkokurssina toteutettava koulutus, tallennus- ja dokumentointikoulutuspolun moduli) Suomalais-venäläiset museopäivät syksy 2015, Pietari Osallistavan teknologian mahdollisuudet museotyössä 7.-8.10.2015, Helsinki Näyttelycafé 27-28.10.2015 Museolehtoripäivät 12.-13.11.2015, Tampere Museoiden kokoelmatyön kehittämispäivä 26.11.2015 Linkki - museot mediakasvattajiksi -hankkeen koulutus 1.12.2015, Helsinki Tietopäivä ja Museoliiton jouluvastaanotto 10.12.2015, Helsinki Ajankohtaiswebinaareja järjestetään tarpeen mukaan. Museoalan johtajakoulutusohjelma jatkuu vuonna 2015 (ei uusia osallistujia mukaan 2015)
Museotyön perusteet -verkkokurssi (2 op) tarjoaa mahdollisuuden tutustua museoalaan. Kurssi on suunnattu erityisesti niille, jotka ovat siirtymässä museoalalle ja tarvitsevat perustietoja ja perehdytystä museoalaan. Museologian perusopinnot, 25 opintopistettä Kurssin sisältöjä sekä opintojaksoja päivitetään tarpeen mukaan edelleen. Kurssi toteutetaan, mikäli OKM:n tietoyhteiskunta-avustus saadaan. Seinätön museo -koulutukset ks. viestintäpalvelut. Koulutuspolut Tallennus- ja dokumentointi -koulutuspolku koostuu viidestä moduulista, joista kolme on toteutettu vuonna 2014. Vuoden 2015 moduulit ovat: Kookkaat koneet IV, Museo 2015 -luettelointikoulutus (verkkokurssi), Museon kokoelmatyön kehittämispäivä. Koulutuspolkua markkinoidaan osana koulutuksen markkinointia. Konsultointi Konsultointipalvelujen kautta jäsenille tarjotaan mahdollisuus museo- tai museoryhmäkohtaisten koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Osana konsultointipalveluja käynnistetään mentorointiohjelma. Edistetään Museoalan erikoisammattitutkinnon (museomestari) pääsyä osaksi ammatillista tutkintorakennetta yhteistyössä Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa. Valmistaudutaan tutkinnon perusteiden laatimiseen. Tavoitteena on saada museomestari koulutus keväällä 2015 päätettäviin tutkintomuutoksiin. Tilauskoulutukset ja ilmoittautumispalvelut Koulutustilaisuuksia järjestetään tilausten perusteella kaikkialla Suomessa. Koulutusten järjestämiseen liittyvien tukipalvelujen (ilmoittautumiset, tilavaraukset) lisäksi tilauskoulutuspaketteja (esim. Museon siivous -koulutus) rakennetaan tarvittaessa muistakin teemoista. Tutkimukset ja selvitykset Suositukset Tehdään uudet suositukset valokuvien ja muiden materiaalien esillepanosta internetiin, museoiden tiloissa kuvaamisesta, museoiden palvelujen hinnoittelusta, kokoelmapoistoista, museoesineiden varkauksien ehkäisemisestä sekä tekijänoikeuksien huomioimisesta ja sopimisesta. Lisäksi päivitetään Museoiden näyttelysopimukset (7/89) ja Museoesineistön vastaanottoehdot (13/93). Museohistoria Suomen museohistoria kirjasta toimitetaan käännösversio, jonka SKS kustantaa, mikäli rahoitus toteutuu. Rohmut ja riesat Tuotetaan päivitetty versio vuonna 2005 julkaistusta Rohmut ja riesat -kirjasta. Natsitaide Osallistutaan ja tarvittaessa tuotetaan erillisrahoituksella tutkimus, jolla selvitetään mahdollisten ns. natsitaideteosten määrä suomalaisten museoiden kokoelmissa.
Taiteilijapalkka Osallistutaan taiteilijajärjestö yhteistyöhön, jossa arvioidaan mahdollisuuksia taiteilijapalkka järjestelmän kehittämiseksi sekä rakennetaan mahdollisia käytännön toteutusmalleja. Kehittäminen Kansainväliset hankkeet EU-hankkeet Vahvistetaan osaamista EU:n hankerahoitusmahdollisuuksista. Suomen museoliitto ilmoittautuu mahdolliseksi hankekumppaniksi kaikkiin projekteihin, jotka sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisten museoiden kehittämiseksi. Creative Museum -hanke (Museoliitto partnerina) jatkuu. Rahoitus tulee EU:n Erasmus+ -ohjelmasta. Mukana on yhdeksän partneria Ranskasta, Irlannista, Iso-Britanniasta, Italiasta, Kroatiasta, Norjasta ja Suomesta. Osa partnereista on samoja kuin LEM-projektissa. Kolmevuotinen hanke käynnistyi vuonna 2014. Kulttuurivienti Kulttuurivientihankkeita toteutetaan erillisen projektisuunnitelman ja rahoituksen mukaisesti. Erityisenä tehtävänä on suomalais-venäläisten museopäivien toteuttaminen yhteistyössä Venäjän museoliiton sekä Pietarin ja Leningradin alueen museotyöntekijöiden liiton kanssa. Lisäksi Pakistanin museoliiton kanssa toteutetaan hankkeita, joilla vahvistetaan maiden välistä museoalan yhteistyötä. Pakistan-yhteistyön toteuttamisessa yhteistyökumppanina on Suomen Pakistanin suurlähetystö. Venäjän ja Pakistanin kanssa tehtävää yhteistyötä ohjaavat vuonna 2013 solmitut MOU-sopimukset. Osana kulttuurivientiä innostetaan suomalaisia museoita osallistumaan sekä EMYA- että EMA- yhteistyöhön. Kehitetään Museoliiton viestintäpalveluiden kanssa yhteistyössä kulttuurivientiin liittyvien tapahtumien ja rahoituksen tiedotusta. Museoliiton verkkosivuille lisätään oma sivunsa, jonne kootaan aikataulut ja tiedot museoalan palkinnoista sekä ohjataan organisaatioiden sivuille lisätietojen hankkimiseksi sekä tiedotteiden lataamiseksi. Mobius-ohjelma Yhteistyössä Suomen Lontoon ja New Yorkin instituuttien kanssa jatketaan kolmivuotista Mobiusohjelmaa suomalaisten museoalan ammattilaisten kansainvälistymisen edistämiseksi. Tavoitteena on saada vuosittain vähintään kolme henkilöä noin kolme kuukautta kestävään työvaihtoon Iso- Britanniassa, Irlannissa tai USA:ssa sijaitseviin museoihin. Vastaavasti näistä kohdemaista pyritään saamaan henkilöitä suomalaisiin museoihin. Kansalliset hankkeet Museo 2015 Museo 2015 -hanketta toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Olennaisena tavoitteena vuonna 2015 on lanseerata museoille uusi kokoelmahallintajärjestelmä sekä organisoida siihen liittyvä ylläpito ja asiakaspalvelu. Lisäksi Museoiden luettelointiohje päivitetään ja käännetään ruotsiksi, sekä järjestetään verkkokoulutusta. Olennaista on myös varmistaa luettelointiohjeen päivittyminen ja leviäminen sekä koulutuksen jatkuvuus hankkeen jälkeenkin. Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri päivitetään ja sen jatkuvuus osana KDK:n kokonaisarkkitehtuuria varmistetaan hallintamallin ja jatkovastuiden määrittelyn kautta. Museoiden auttamista aineistojen julkaisussa KDK:n asiakasliittymä Finnassa jatketaan. Suomen museoliitto varautuu hankkeen mahdolliseen jatkumiseen vuonna 2016 lähinnä kokoelmahallintajärjestelmään liittyvin osin
Taidetta kotisivuille Taidetta kotisivuille -hanketta toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 keskeisin tavoite on saattaa hanke loppuun ja mahdollistaa taidemuseoiden kokoelmien välittämisen ja esittämisen internetissä ja mobiililaitteilla ilman erillistä sopimista. Yhteinen perintö Suomen museoliitto koordinoi valtakunnallisten museoiden Itsenäisyyden juhlavuoden hanketta erillisen projektisuunnitelman ja rahoituksen mukaisesti. Hanke on nimeltään Yhteinen perintö. Hanke toteutetaan vuosina 2015 2018. Hankkeen toteuttajaksi palkataan suunnittelija-/koordinaattori, jonka tehtävänä on projektisuunnitelman mukaisten hankkeiden käynnistäminen. Vuonna 2015 keskeisin hankekokonaisuus on Tuhansia tarinoita, jolla innostettaan museoita huomioimaan juhalavuosi vuoden 2017 ohjelmassaan sekä viestimään hankkeesta Yhteinen perintö -hankekokonaisuuden kautta. Lisäksi keskeinen tehtävä on projektisuunnitelman edelleen tarkentaminen yhteistyössä Valtioneuvoston koordinoiman Suomi 100 -hankkeen kanssa. Museot kulttuurimatkailun kärkeen Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hanke toteutetaan erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Projektin kautta vahvistetaan museoiden ja matkailutoimijoiden yhteistyötä. Vuonna 2015 parannetaan museoiden valmiuksia tarjota palveluita ns. Modernit humanistit -kohderyhmälle. Linkki - museot mediakasvattajiksi Linkki-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa museoiden asema mediakasvattajina parantamalla museoiden valmiuksia mediakasvatustehtäviin. Linkki - museot mediakasvattajiksi -hankkeen koulutustilaisuudet kehittävät museopedagogien ja muiden museoammattilaisten mediakasvatustaitoja. Vastuuhenkilönä ja projektikoordinaattorina toimii Pauliina Kinanen. Strategiset menestystekijät 1. Monipuolinen koulutustarjonta 2. Henkilökunnan osaamisen ja uteliaisuuden ylläpitäminen 3. Ajankohtaisten koulutustarpeiden tunnistaminen ja ennakoiminen 4. Uusimpien koulutusmenetelmien ja -teknologioiden soveltaminen 5. Kumppanuusosaaminen
Viestintäpalvelut - museoalan kuuluvin ääni Toimintaympäristö 2015 Teksti-, kuva- ja videovirtojen sinkoillessa viestit myös vanhenevat hetkessä. Informaation täytyy olla löydettävissä verkosta mahdollisimman nopeasti, jopa reaaliaikaisesti. Painetun viestinnän osuus laskee edelleen. Digitaalisia sisältöjä ei voi suunnitella ainoastaan desktop-käyttäjiä ajatellen, sillä mobiilikäyttäjien osuus kasvaa jatkuvasti. Visuaalisen sisällön eli kuvien ja videoiden merkitys kasvaa. Graafinen ilme Suomen museoliiton graafiseen ilmeeseen tehdään tarvittavia päivityksiä. Museo- lehti Museo-lehti julkaistaan vuoden aikana neljä kertaa. Helmikuun ja syyskuun numerot suunnataan erityisesti museoalan ammattilaisille. Toukokuun ja joulukuun numeroiden kohderyhmänä ovat museokävijät eli suuri yleisö. Museo-lehden teemat ovat johtajuus, rakkaus, paremmat palvelut ja futurismi. Lehden yhteydessä julkaistaan Markkinapaikka- ja Näyttelyliitteet. Museoliiton koulutuspalveluilla on kaikissa numeroissa oma ilmoitussivu. Lehteä varten tuotettuja sisältöjä hyödynnetään verkossa mahdollisimman laajasti. Museo-lehden suuren painoksen yleisönumerot (kesä + talvi) julkaistaan myös näköislehtinä verkossa. Myös ammattinumeroiden julkaisemista verkossa harkitaan. Vaikka printtimedian merkitys vähenee, Museokortti-tuote voi mahdollistaa lehden jakelun laajentamisen museoiden kanta-asiakkaille. Verkkosivut Vuonna 2014 uudistetusta Museot.fi -sivustosta tehdään selvästi aiempaa tunnetumpi kanava. Suuri yleisö löytää sen kautta näyttelyitä, museoita, museoiden verkkosisältöjä ym. kiinnostavaa sisältöä. Sivuston kehittämistä jatketaan vuonna 2015. Museoliitto.fi -sivusto on ensisijaisesti museoalan ammattilaisille, sidosryhmille ja muille asiantuntijoille suunnattu viestintäkanava. Sivustoa kehitetään ja virtaviivaistetaan tarpeita vastaavaksi ja sen mobiilikäytettävyyttä parannetaan. Mainonta museoliiton medioissa Museot.fi -sivulle myydään myös ilmoitustilaa esimerkiksi näyttelyistään kertoville museoille. Museolehden ilmoitusmyyntiä kehitetään tarjoamalla ilmoittajille mahdollisuus myös verkkonäkyvyyteen.
Edunvalvontaviestintä Edunvalvontaviestinnän tarkoitus on tuoda näkyvästi esille museoalan merkitystä, myönteisiä vaikutuksia ja tavoitteita päättäjille ja muille avainhenkilöille. Edunvalvontaviestinnässä tehdään yhteistyötä Kulttuurialan toimijoiden Kiinnostavampi Suomi -ryhmittymän ja Veikkauksen edunvälittäjien kanssa Edustakuntavaalit järjestetään 19. huhtikuuta 2015. Museoliitto toteuttaa toimittajille, päättäjille ja muille museoista kiinnostuneille kohdennetun verkkokampanjan, jossa visualisoidaan yleistajuisesti museoalan merkitystä ja avainlukuja. Edunvalvontaviestinnän käyttöön toteutetaan imago- ja asiakastyytyväisyysselvitys. Selvitys toteutetaan mahdollisesti yhteistyössä Suomen teatterit ry:n ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n kanssa. Seinätön museo Vuonna 2014 Seinätön museo -tuotteen on ottanut käyttöön yli 35 museota. Vuonna 2015 tavoitteena on 20 uuden museon liittyminen verkostoon. Seinätön museo -tuotteen käyttäjille järjestetään koulutusta reittien suunnitteluun. Valmiille reiteille tuotetaan markkinointi- ja viestintämateriaalia ja tuotteen kehittämisen painopisteenä on saada toteutetuille Seinätön museo -reiteille aktiivisia käyttäjiä. Kieliversiot Museoliitto.fi -sivuston englannin- ja ruotsinkielistä versiota selkeytetään siten, että sieltä löytyy ulkomaalaisille tärkeimmät avainsisällöt. Lisäksi kehitetään Museot.fi -sivuston kieliversioita. Liikkuva kuva Toteutetaan Grillaava museomaisteri -videon esimerkin innoittamana videosisältöä, jolla tavoitellaan suuren yleisön huomiota. Liikkuvan kuvan -kampanjoilla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin nopeallakin aikataululla. Arvioidaan mahdollisuudet toteuttaa Museo-TV kirjastojen mallin mukaisesti. Sosiaalinen media Sosiaalisessa mediassa ollaan läsnä aktiivisesti ja keskustelevasti tarpeellisia alustoja hyödyntäen. Sosiaalisen median huomioiminen on kiinteä osa Museoliiton toimintaa. Keskustelu merkittävistä museoalan kysymyksistä, tapahtumista ja uutisaiheista luodaan, ohjaataan ja pidetään Suomen museoliiton kanavilla (esim. P.S.-blogi, Facebook, Twitter ja Museoliitto.fi:n kommenttipalstat). Tarvittaessa otetaan käyttöön myös muita sosiaalisen median työkaluja. Järjestetään yhdessä museoiden kanssa bloggaajailta, jonka aikana tuodaan esille museoalalle ajankohtaisia asioita. Blogi on Suomen museoliiton epävirallinen äänitorvi, jossa saatetaan käsitellä virallisiakin asioita. Bloggauksia julkaistaan keskimäärin kahden viikon välein. P.S.-blogin ulkoasua ja toiminnallisuuksia kehitetään. Blogiin etsitään myös vierailevia kirjoittajia. Mediayhteistyö Tehdään nostoja museoalaa koskevista ajankohtaisista ja edunvalvonnan kannalta merkittävistä aiheista ja edistetään museoista mediassa käytävää keskustelua. Toimittajatapaamisia järjestetään tarpeen mukaan.
Laajennetaan media- ja sidosryhmien osoiterekisteriä, jotta tiedotteet saadaan mahdollisimman laajaan jakeluun. Vaihtoehtoina on joko nykyistä laajempaa sähköpostiosoiterekisterin rakentaminen ja ylläpitäminen tai tiedotteiden välityspalvelun ostaminen ulkopuoliselta yritykseltä. Museopalkinnot Jaetaan museopalkinnot vuonna 2013 sovitun käytännön mukaan. Vuonna 2015 palkitaan vuoden museo, vuoden viestintäteko ja myönnetään mahdollinen erikoispalkinto. Julius- uutiskirje Julius-uutiskirje lähetetään noin kahden viikon välein sitä tilaaville museoliiton jäsenmuseoissa työskenteleville. Juliuksen sisältöä kehitetään siten, että se palvelee jäsenistön tarpeita mahdollisimman hyvin. Lisäksi alkuvuodesta 2015 toteutetaan Juliuksen erikoisnumero, jonka teemana on Museoliiton eduskuntavaaliteemat. Kampanjat ja messut Suomen museoliitto järjestää ja osallistuu seuraaviin kampanjoihin ja messuihin: - Museoviikko: 16. 23.5.2015. Viikon kansainvälinen teema on Museums for a Sustainable Society - Kansainvälinen museopäivä: 18.5.2015 - Mennään museoon viikko: 6. 9.10.2015 - Linkki - museot mediakasvattajiksi -hanke osallistuu Educa-messuille 23. 24.1.2015 - Turun kirjamessut 2. 4.10.2015, osallistuminen yhdessä turkulaisten museoiden kanssa Miljoona uutta kävijää - ohjelma Miljoona uutta kävijää -ohjelman tavoitteena on lisätä museoiden kävijämääriä miljoonalla vuoteen 2016. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan kampanja, jolla kannustetaan museoita viestimään omasta toiminnastaan entistä tehokkaammin. Lisäksi järjestetään myynti- ja markkinointikoulutusta osana Museoliiton koulutuspalveluja. Myös Museokortti palvelee ohjelman tavoitteita. Julkaisut Julkaistaan museoalan puhelinluettelo Soimu. Selvitetään mahdollisuutta myydä museo-organisaatiolle Soimun digitaalisia latausoikeuksia esimerkiksi niiden työntekijämäärään perustuvalla hinnoittelulla. Toimitetaan esite Museoliitosta kieliversioineen. Strategiset menestystekijät 1. Internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyvän teknologian ja viestintätyylien osaaminen. 2. Yhteisöllisyys ja verkostotyön osaaminen 3. Tarvittavien viestintävälineiden roolitus ja valinta sekä taloudellisten ja toiminnallisten kumppanien löytäminen.