SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 1. Toimintaympäristön analyysi 4 1.1 Miksi meidän on muututtava? 1.2 SWOT analyysin tulokset 1.3 Tilastotiedot muutoksen toteamisen tueksi 1.4 Vertailu (Bench Marking) vertailukuntiin 2. Kunnan visio 9 2.1 Mitä visio sisältää? 2.2 Kenelle palveluja tarjotaan? 2.3 Miten palvelut järjestetään? 2.4 Kunnan visio ja sen yhteys maakunnan sekä Joutsan seudun visioon 3. Joutsan kunnan toiminta-ajatus 15 4. Joutsan kunnan toimintaperiaatteet 15 5. Elinkeinotyö 16 6. Maankäyttö ja asuminen 18 7. Kunnan talous 19 8. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen 20 9. Hallinnonalakohtaiset tavoitteet 22 9.1 Sivistystoimi 9.2 Perusturva 9.2.1 Sosiaalitoimi 9.3 Tekninen toimi 9.4 Maaseututoimi 10. Menestyskuva 2012 ja kriittiset menestystekijät 27 10.1 Menestyskuva 10.2 Kriittiset menestystekijät (missä asioissa on ehdottomasti onnistuttava) ja niihin liittyvät mittarit (onnistuimmeko) 10.2.1. Menestyvä elinkeinoelämä ja toimiva elinkeinopolitiikkaa 10.2.2 Väestötavoitteet 10.2.3 Voimavarat 10.2.4 Monipuoliset ja laadukkaat palvelut 10.2.5 Vetovoimatekijät 1
11. Liitteet 30 11.1 Väestötiedot ja ennusteet 11.2 Joutsan ja vertailukuntien talouden vertailua 11.3 Joutsan ja imago-tutkimuksessa pienten kuntien sarjassa menestyneiden kuntien vertailutiedot 11.4 Elinkeino- ja asumistilastot 12. Strategiakartta 52 12.1 Mikä on näkemyksemme tulevaisuudestamme? 12.2 Miten määrittelemme visiomme? 12.3 Jos saavutamme tavoiteltavan tulevaisuuden, mitkä asiat muuttuvat? Miten aiomme menestyä? 12.4 Kriittiset menestystekijät (missä asioissa on ehdottomasti onnistuttava) ja niihin liittyvät mittarit (onnistuimmeko) 2
Esipuhe Joutsan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 31.1.2005 uudistaa kuntastrategian. Edellinen kuntastrategia oli vuodelta 1997. Kuntastrategian laatimista pidettiin erityisen tärkeänä kunnan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Strategian laatimisen tavoitteena on ollut arvioida kunnan nykytilaa sekä mahdollisia sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä johtuvia muutostarpeita. Lisäksi kuntastrategian tavoitteena oli luoda kunnalle visio vuoteen 2012 saakka ja linkittää se osaksi koko maakunnan kehittämistä. Strategian valmistelussa on käytetty joutsalaista asiantuntemusta. Strategiatyön johtajaksi nimettiin kunnanjohtaja Harri Nissinen ja suunnitteluryhmään kunnanhallituksen puheenjohtaja Terttu Hentinen ja varapuheenjohtaja Reijo Hamina, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Kotimäki, kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat Kari Maunula ja Pekka Huikko sekä elinkeinojohtaja Eero Ahola ja hallintojohtaja Hannu Pulkkinen. Suunnitteluryhmä kokoontui 10 kertaa. Strategiatyön tuloksia on esitelty kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Kuntastrategiaa laadittaessa kuntien asemasta on keskusteltu tiiviisti. Esillä on ollut 100 kunnan malli ja aluekuntamalli. Lisäksi on keskusteltu kuntaliitoksista ja peruspalvelujen järjestämisestä suurina piireinä tai aluekokonaisuuksina. Varmaa ainakin on, että yhteistyö kuntien kesken ja muiden sidosryhmien kanssa lisääntyy tulevaisuudessa. Joutsan kuntastrategiassa on määritelty näkemyksemme tulevaisuudestamme vuonna 2012? Tavoiteltavan tulevaisuuden saavuttamiseksi kunnan on tehtävä tavoitehaluisesti työtä tavoiteltavan tulevaisuuden hyväksi. Menestyäksemme on tiedettävä, missä asioissa on ehdottomasti onnistuttava ja mitattava onnistumista tavoitteiden suunnassa. Joutsan kunnalla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Strategiaa laadittaessa Joutsan kunnan taloudellinen tilanne ja kunnan työllisyys ovat maakunnan parhaimmistoa. Koko suunnittelukauden ajan Joutsan kunnan toiminnassa tärkeää on vakaa talous, tehokas elinkeino- ja maankäyttöpolitiikka sekä yhteiskunnan muutosta herkästi havainnoiva kuntaorganisaatio. Joutsa haluaa olla yhteistyöhakuinen muiden kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Lakisääteisten palvelujen lisäksi kunta pyrkii osaltaan edistämään joutsalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Kuntastrategian päätehtävä on kiinnittää ajatukset tulevaisuuteen. Joutsan kunta etsii aktiivisesti uusia toimintatapoja kunnan palvelujen sekä asukkaiden viihtyvyyden ja toimintaedellytysten kehittämiseksi. Toivon, että kaikki joutsalaiset ajattelevat kuten strategiaa valmistellut työryhmä: kuntamme tulevaisuus on myönteinen ja uusia mahdollisuuksia sisältävä. Harri Nissinen kunnanjohtaja 3
1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 1.1 Miksi meidän on muututtava? Ulkoinen pakko: Kuntien ulkoinen toimintaympäristö on muuttunut. Joutsan kunnan toimintaympäristöön on vaikuttanut mm. seuraavat asiat: Taloudellinen muutos: Kuntatalous on kiristynyt ja kunnille on sälytetty uusia tehtäviä. Valtionosuudet eivät ole kasvaneet merkittävästi ja yhteisöveron merkitys kunnille on vähentynyt. Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet ikääntymisen, keski-iän nousun ja tieteen kehityksen ansiosta. Kuntien välillä on suuria eroja julkisten palvelujen tuottamisessa ja tuottavuudessa. Nuorisotyöttömyys on vakiintunut ilmiö. Kunnan taloudelliseen toimintaan vaikuttavat myös globalisaatio ja EU:n kehittyminen. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus vaikuttavat kunnan asukkaiden määrään. Samaan aikaan yritysten kannattavuus on kasvanut, mikä vaikuttaa myös kunnan taloudelliseen tulokseen ja toimintamahdollisuuksiin. Tekninen muutos: Joutsan kunnan kannalta tärkeää on ollut 4-tien kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja liikenteen vaikutus. Tietoliikenne, sisällöntuotanto ja verkkoratkaisut ovat muuttaneet kunnan toimintaympäristöä. Joutsaan on kehittynyt uutta teknistä osaamista, korkeaa teknologiaa ja uusia innovaatioita. Sosiaalinen muutos: Sosiaalinen muutos on vaikuttanut erityisesti sosiaali- ja terveysmenoihin ja toiminnan järjestämiseen. Vapaa-ajanasuminen on muuttunut yhä useammin ympärivuotiseksi ja tämä puolestaan vaikuttaa kunnan palvelutuotantoon. Matkailu on tärkeä osa vapaa-ajanviettoa. Viime vuosina yhteisöllisyys on kasvanut; perhe, ihmissuhteet ja toisaalta myös perheiden ongelmat ovat muuttaneet kunnan toimintaa. Kolmas sektorin merkitys on tärkeä sosiaalisen pääoman lisääjänä sekä kunnan palvelujen täydentäjänä, jopa korvaajana. Kunnan palveluja järjestetään yhä useammin yksityisen palveluntuottajien toimesta. 4
Poliittinen muutos: Kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat erityisesti seutuyhteistyön lisääntyminen ja paineet kuntakoon kasvattamiseen. Aluekeskuspolitiikka näkyy kuntien päätöksissä ja toiminnassa. Läänien merkitys kuntaa hallinnollisesti ohjaavana yksikköinä on vähäinen. Sidosryhmät: Kuntien kannalta tärkein sidosryhmä on kunnassa toimivat yritykset. Hallinnonaloista yhä tärkeämmäksi on tullut ympäristöviranomaiset. TE keskus ja maakuntaliitto ovat myös nousseet keskeisiksi sidosryhmiksi. Kaavoitukseen kohdistuu odotuksia sekä kunnassa maata omistavilta että yrityksiltä. Sisäinen tahto Kunnan kehittämiseen liittyy ulkoisten tekijöiden ohella kunnan sisäisen toimintaympäristön muutos ja muutostarve. Tärkein sisäinen muutostekijä on muutoksen mahdollisuuksien näkeminen ja tunnistaminen. Useimmissa kunnissa, myös Joutsassa, on syntynyt kriittistä keskustelua kunnan uudistumistarpeesta. Tiedottamisen ja tiedonvälityksen kautta tieto ulkopuolista asioista leviää aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin. Sisäistä muutostarvetta ohjaa toisaalta muutoshaluisuus, toisaalta muutosvastaisuus. Sisäiseen tahtotilaan vaikuttaa myös kateus joko taannuttavasti tai joskus toimintaa kehittävästi. Tyytyväisyys nykytilaan vähentää sisäisen muutoksen tarvetta. Sisäinen muutoshalukkuus on lisääntynyt myös väestömuutosten vuoksi. Ikääntyneiden kuntalaisten määrä on kasvanut ja vastaavasti lasten määrä vähentynyt. Perheiden tarpeet muuttuvat ja hyvinvointipalvelujen kysyntä on kasvanut. Jotta kunta pystyisi vastaamaan väestömuutoksen vaatimuksiin, sen on muutettava toimintaansa sekä toiminnan järjestämistapoja. Sisäiseen muutoshakuisuuteen vaikuttaa myös kilpailutilanne kuntien välillä. Kilpailutilanteessa suunnitelmallisuus on välttämätöntä ja muutos nähdään välttämättömänä. Kuntalaiset ovat aikaisempaa vaativampia ja valveutuneempia. Tämä koskee erityisesti kunnan palveluja, kunnan ilmapiiriä, ympäristöä ja kulttuuritarjontaa. Kuntalaisten päätöksiä ohjaavat toisaalta kotiseuturakkaus, toisaalta vaihtoehtojen monipuolisuus. Asukkaiden asuinpaikkaan kiinnittyminen on löyhempää kuin aikaisempina vuosina. 5
Muutos koetaan tarpeelliseksi myös nuorten työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksien kehittämisen vuoksi. Nuorille tärkeitä asioita ovat myös vapaa-ajanpalvelut ja asumiseen liittyvät asiat. Maaseutuympäristössä sisäiseen muutokseen vaikuttavat myös kylien kehittyminen ja kesäasukkaiden odotukset kunnan palveluista. Parhain selviytyjä ei pitkällä aikavälillä ole se, joka nyt on vahvin tai se, joka on älykkäin, vaan se, joka kykenee mukautumaan ympäristön vaatimuksiin kaikkein nopeimmin (C. Darwin) 1.2 SWOT analyysin tulokset Strategiatyöhön liittyen kaikki poliittiset ryhmät laativat SWOT analyysin. Poliittisten ryhmien analyysit käsiteltiin valtuustoseminaarissa, jonka pohjalta tiivistettiin kunnan yhteinen SWOT analyysi. SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset Kesäasukkaat Luonto, luontoarvot Osaaminen Laadukas ja turvallinen asuinympäristö Koulut (erityisesti lukio) Kulttuuri- ja muu vapaa-ajantoiminta, luovuus, hyvät harrastusmahdollisuudet Seutukuntakeskus, alueen palvelukeskus Maakunnan rajakunta Hallien / toimitilojen puute Yrittäjäystävällisyys Ikärakenne, keski-ikä (myös seudullisesti) Taloudelliset voimavarat, henkilöstörakenne, verotulot, kuntien tehtävät Kaavoitettu rakennusmaa (suunnitelmallisuus), maankäyttö Pula sopivista asunnoista, erityisesti vuokra-asuntojen puute Alhainen koulutustaso Sosiaali- ja terveysmenojen ja toimintojen hajanaisuus Kuntamarkkinointi Teollisuuden, yrittäjyyden kasvu ja edistäminen, pk yritysten verkostoituminen Hoivapalvelu- ja maaseutuyritykset Seudullinen yhteistyö, läänirajojen ylittäminen Lukion kehittäminen Ulkopuoliset investoinnit Uudet asukkaat/ uudet ajatukset Vapaa-ajanasukkaat, kaksoiskuntalaisuus Yksityistäminen, kolmas sektori Ajantasainen kaavoitus, asumisvaihtoehdot Matkailu 4 tiehen tukeutuvat palvelut Turvallisuus Markkinointi Tuottavat metsät Väestön ikääntyminen ja määrän väheneminen Maaseudun autioituminen Yrittäjien ikääntyminen, sukupolvenvaihdokset, yritysten lopettaminen Valtion palvelujen alasajo Palveluiden heikkeneminen Tasaveroisten kuntakumppaneiden puute Lukion/peruskoulun oppilasmäärien väheneminen Ammattitaitoisen työväestön vähyys Kuntatalous 4 tien kunnostuksen viivästyminen Terveydenhuollon kustannukset Tonttipula Mahdollisuudet Uhat 6
1.3 Tilastotiedot muutoksen toteamisen tueksi Keski-Suomen Liitto, Keski-Suomen kauppakamari ja Jykes teettivät maaliskuussa 2005 selvityksen Keski-Suomen kuntien väestön muutoksista ja ikärakenteesta. Liitteen taulukoissa (1 5) on kooste selvityksestä. Joutsan väkiluku on 2000 -luvulla vähentynyt 144 henkilöllä. Vuoteen 2020 mennessä Joutsan väkiluvun ennustetaan vähenevän vielä 258 henkilöllä. Tällä hetkellä Joutsan väkiluvusta 50 59 -vuotiaita on 18 % ja yli 60 -vuotiaita 31 %. Vuonna 2020 Joutsan asukkaista 50 59 -vuotiaita ennustetaan olevan 13 % ja yli 60 -vuotiaita 47 %. Joutsassa on työvoimaa yhteensä n. 1800 henkilöä, joista palveluammateissa työskenteli 57,6 %. Vuonna 2003 Joutsan liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään merkittävimmät toimialat olivat kauppa (28,4 M ), teollisuus (18,9 M ) ja rakentaminen (13,0 M ). Yritysten liikevaihto on kehittynyt vuodesta 1999 vuoteen 2004 myönteisesti: vuonna 1999 yritysten yhteinen liikevaihto oli n. 59,5 M ja vuonna 2004 noin 81 M. Kunnassa toimivista yrityksistä vuonna 2004 suurimmat työllistäjät ovat Insinöörityö Hentinen Oy, Metsä-Pirkka Oy, Joutsan apteekki, Joutsan konepalvelu ja Puusepänliike Tamminen. Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Hentisen ja Joutsan apteekin lisäksi K-supermarket, S- market, Huttula yhtiöt, Matti Kotimäki Oy, Aholan tila Oy, Ins.tsto V. Matti Suomalainen, A Reponen Oy ja Maanrakennus Pertti Kärnä Oy. Joutsassa kävi töissä ulkopaikkakuntalaisia 219 henkilöä. Joutsalaisia puolestaan työskenteli oman kunnan ulkopuolella yhteensä n. 300 henkilöä. Joutsan kunnan keskimääräinen työttömyysaste oli 12,4 % ja työllisyysaste 59,2 %. Joutsan huoltosuhde oli 1,7 (Huoltosuhde tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit). Joutsan keskustaajamassa asuu kunnan väestöstä n. 70 %. Kylissä asuu yhteensä lähes 1200 henkilöä. Joutsassa on omistusasuntoja 2246, joissa talouksia on n. 2000. Vuokra-asuntoja on n. 480. Yhden hengen asuntokuntia on yli 800. Asunnot ovat pääsääntöisesti pientaloasuntoja. Rivi- ja kerrostaloissa on n. 880 asuntoa. Kesäasuntoja on yhteensä 1867. Rakentamislupia myönnetään vuosittain 80 120. 7
1.4 Vertailu (Bench Marking) vertailukuntiin Joutsan kunta valitsee vertailukunniksi Hankasalmen, Hartolan, Kangasniemen, Korpilahden, Petäjäveden ja Sysmän kunnat. Lisäksi kunnan toimintaa verrataan maaseutumaisten kuntien keskiarvoon ja Taloustutkimuksen suorittaman kuntien imago tutkimuksen pienten kuntien sarjan kärkikuntiin (Sotkamo, Kuusamo ja Muurame). Vertailutietoina käytetään seuraavia tietoja: kunnan asukasluku vuosikate /asukas verotulot /asukas verotulot ja valtionosuudet /asukas valtionosuudet /asukas toimintakate /asukas toimintamenot/ tuotot /asukas investoinnit /asukas konsernilainat /asukas verotettavat tulot /asukas. Lisäksi seurataan menojen kehitystä eri hallinnonaloilla (sivistys, perusturva, tekninen toimi). Tiedot kootaan pääsääntöisesti Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoista. Liitteissä 6 13 on esitetty vertailutiedot vuosilta 1992 2003. Bench markingin avulla kootaan systemaattista vertailutietoa. Vertailutiedot raportoidaan säännöllisesti kunnanhallitukselle ja valtuustolle sekä tiedotetaan kuntalaisille. Tietoja vertailtaessa analysoidaan mahdolliset poikkeamat. 8
2. KUNNAN VISIO Tässä maailmassa on aina vaaroja niille jotka ovat peloissaan. -Bernard Shaw Joutsa on Keski-Suomen maakunnan osakeskus ja työssäkäyntialueensa palvelukeskus. Kunta on yhteistyöhakuinen ja vireä seudullinen toimija. Joutsan kunta hakee kasvua elinkeinojen ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Joutsan kunta huolehtii asukkaidensa viihtyvyydestä. Joutsa on turvallinen asuinkunta. Kunnassa on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle. Joutsan kunta edistää yrittäjien toimintaedellytyksiä ja työvoiman saantia. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Joutsan kunta hyödyntää edullisen maantieteellisen sijaintinsa asukkaidensa ja yrittäjien hyväksi. 2.1 Mitä visio sisältää? Joutsa on Keski-Suomen maakunnan osakeskus. Joutsalla on maakunnallisesti tunnustettu asema Keski- Suomen osakeskusten sekä aluehallinnossa Keski- Suomen seutukuntien joukossa. Joutsa on merkittävä toimija, jonka alueella olevia palveluja käyttää n. 10 000 ihmistä. Joutsa on yhteistyöhakuinen ja vireä seudullinen toimija. Joutsassa elinkeinoelämä ja palvelut sekä järjestö- ja kulttuuritoiminta on aktiivista ja toimivaa. Joutsa säilyy itsenäisenä ja toimintakykyisenä, myös laajenevana kuntana. Joutsaa markkinoidaan aktiivisesti. Joutsan kunta hakee kasvua yritysten määrässä ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Kunta luo edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle tai siirtymiselle kuntaan sekä olemassa olevien yritysten kehitykselle. Monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut tukevat kunnan talouselämän kehittymistä. 9
Joutsan kunta huolehtii asukkaidensa viihtyvyydestä. Kuntalaisten viihtymistä edistetään maankäytön suunnittelulla, viher- ja ympäristöratkaisuilla, luontoarvoja hyödyntämällä, kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalla sekä vaikuttamalla kuntamarkkinoinnilla kunnan haluttavuuteen työ- ja asuinpaikkakuntana. Joutsa on turvallinen. Joutsa on kaupunkeja merkittävästi turvallisempi asuinpaikka. Joutsalaisilla on tarvittava turvaverkko ja yhteisöllisyyden vuoksi asukkaiden ei tarvitse kokea elämäänsä turvattomaksi. Peruspalvelut ovat helposti saatavilla. Liikenneturvallisuutta edistetään. Asuinympäristön turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Kunnassa on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut. Joutsan kunta järjestää tarvittavat peruspalvelut kaikille kuntalaisille kustannustehokkaasti. Kunnassa toimiva vireä yksityinen ja 3. sektori tuottavat kuntalaisille muut palvelut. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle Joutsassa pidetään tärkeänä puhdasta luontoa. Kunnan alueella on runsaasti vesistöjä. Joutsa on turvallinen ja terveellinen asuinpaikkakunta. Joutsassa on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut sekä runsaasti vapaa-ajanpalveluja. Maaseutumainen asuminen mahdollistaa erilaisia asumisvaihtoehtoja sekä muutoksen kaupunkimaisiin elämäntapoihin. Maaseutumainen asuminen on kaupunkiasumista väljempää ja edullisempaa. Maaseudulla on mahdollisuus yhdistää asuminen ja vapaa-ajanharrastukset. Yrittäjille kunta antaa mahdollisuuden toimia, vaurastua ja työllistää. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Elinkeinomyönteinen ilmapiiri edistää yritysten sijoittumisja kasvumahdollisuuksia kunnassa. VT4/ E75 tien peruskorjauksen jälkeen kunta sijaitsee vain 1½ tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. 10
Joutsan kunta hyödyntää edullisen maantieteellisen sijaintinsa asukkaidensa ja yrittäjien hyväksi. Kunta hankkii teollisuus- ja muita yritystoimintaan tarvittavia tiloja, tekee kuntaa houkuttelevaksi asua ja toimii niin, että yritykset voivat rekrytoida parhaita mahdollisia työntekijöitä. Kunta markkinoi palvelujaan ja asumisen mahdollisuuksia. 2.2 Kenelle palveluja tarjotaan? Asukkailleen kunta järjestää tarvittavat palvelut ja luo edellytyksiä hyvään elämänlaatuun. Selvitetään kuntalaisten odotuksia ja tarpeita sekä pyritään asukaslähtöiseen palvelujentarjontaan. Joutsan kunta antaa yrittäjille mahdollisuuden toimia, vaurastua ja työllistää. Kunnan sijainti mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan. Kunta toimii kiinteässä yhteistyössä yrittäjien kanssa ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle. Vapaa-ajanasukkaille Joutsa on viihtyisä ja palveleva kunta. Kunnan palvelut pyritään pitämään vähintään nykyisellään. Vapaa-ajanasukkaille pyritään järjestämään maksullisesti samoja palveluja kuin pysyville asukkaille. Kunta toimii yhteistyössä vapaa-ajanasukkaiden kanssa. Muille yhteistyökumppaneille Joutsan kunta on luotettava ja yhteistyöhakuinen kumppani. Joutsan kunta viestii aktiivisesti omia tavoitteitaan. Kuntaan voidaan luottaa tasaveroisena yhteistyökumppanina. Joutsan kunta on hyvä vaihtoehto kaupunkiasumiselle. Kunnan palvelut pidetään hyvinä ja asuinympäristön viihtymiseen sekä asumismuotojen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. 11
2.3 Miten palvelut järjestetään? Kunta järjestää omat palvelunsa taloudellisesti, huomioiden kuntalaisten ja yhteistyökumppaneidensa tarpeet. Kunnassa arvioidaan kokonaistaloudellisin ja laadukkain palvelujen tuottamistapa. Palvelut pyritään pitämään kilpailukykyisenä muihin kuntiin verrattuna. Selvitetään kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeet. Kunta ei tuota kaikkia palveluja itse, vaan järjestää ne joko yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Muutostilanteissa selvitetään jokaisen kunnallisen palvelun kokonaistaloudellisin ja tehokkain tuottamistapa. 2.4 Kunnan visio ja sen yhteys maakunnan sekä Joutsan seudun visioon Joutsan seudun tulevaisuutta on arvioitu skenaariomenetelmällä. Kunnan tulevaisuuden mahdollisuuksia, uhkia ja riskejä on arvioitu kahden muuttujan avulla. Toisena muuttujana on käytetty Keski-Suomen asukasmäärää, joka parhaimmillaan voidaan ennustaa lisääntyvän n. 280 000 290 000 asukkaaseen. Huonoimmassa vaihtoehdossa Keski- Suomen asukasluku olisi n. 240 000 asukasta. Toinen muuttuja on EU:n tulevaisuus. EU:n ennustetaan olevan joko maailman johtava talous- /liittovaltio tai EU ajautuu sisäisiin kriiseihin, eikä se pärjää globalisaatiossa. Skenaarioiden luomat mahdollisuudet Joutsan seudulle EU ei pärjää globalisaatiossa sisäisissä kriisesissä Eläkeläispalvelut tuotteistettava yksityisten palveluiden käyttö Ikärakenteen vinoutuminen pysähtyy Työvoimapula Täystyöllisyys lähellä Viagraa ja vipinää Osa JKLää Kesämökkiläisistä tulee puolen vuoden asukkaita Entistä houkuttelevampi alue yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin vuoksi Turvallisuus Puhdas luonto Palvelut edullisempia ylläpitää kilpailukykyisyys ja houkuttelevuus Yhteinen palvelutuotanto kuntien kesken Maatalous voi hyvin Metsätalous edelleen vahvaa Keski-Suomen asukasmäärä 280-290 t Seudullinen, lähikuntayhteistyö tiivistynyt, työnjako Palvelulähtöisyys uusia asukkaita Palvelurakenne monipuolistunut hyvinvointi- ja vapaaajanpalvelut monipuolistuneet Tulevaisuussuuntautuneisuus Alkutuotanto edelleen vahvaa ja menestynyttä (pienimuotoisuus vahvistunut) Yritykset verkottuneet kansallisesti ja kansainvälisesti Venäjän kauppaa tekevien yritysten määrä kasvanut Maallemuuton houkuttavuus lisääntynyt Metsien moninaiskäyttö lisääntynyt Turvallisuus Eri elämänvaiheissa olevien haasteeseen pystytään vastaamaan Seutu elää metsästä ja puusta Kotimaiset energiat luonnonvarat Luonto ja turismi, kulttuurimatkailu Venäjän vienti Valmistusta ei siirry ulos, vahva paikallistalous Tukipolitiikanhyödyntäminen Etätyö, tietotekniikan mahdollisuudet Vahva pk/mikroyritysten rooli ja määrä Logistinen sijainti ympäristöasiat EU maailman johtava talous / liittovaltio CAPFUL 2005 240 t 12
EU ei pärjää globalisaatiossa sisäisissä kriisesissä CAPFUL 2005 Skenaarioiden luomat riskit Joutsan seudulle Syrjätyminen ( perityvä /opittu työttömyys) Osaamisvajeet tietyillä alueilla: kieli ja kulttuurikysymykset, sosiaaliset taidot Uudenlaiset sosiaaliset ongelmat Erakoituneista erakoitunein Asukasluku romahtanut Väestön ikärakenne vinoutunut Osaamistaso laskenut keskimääräistä heikommaksi Työpaikkatarjontaa ei ole Nuoret jääneet keskuksiin Maaseudusta tullut lomakylä Keski-Suomen asukasmäärä 280-290 t Keskusseudut vahvistuvat seudulla jääty kehityksestä Globalisaatioon valmistautuminen huonoa Nelostien turvallisuuden heikkeneminen ja liikennevirtojen ohikulku Osaamisen keskittyminen keskuksiin ja seudun osaamisen tason laskeminen (houkuttavuus, yrityspohjan ja palvelujen yksipuolisuus) Suvaitsevaisuuden puute Väestön ikärakenne EU:n tukipolitiikanlinjaukset Työvoiman saatavuuden turvaaminen: eläköityminen, muuttoliike, koulutustaso Väestökehitys Oppilaspula Pula osaavasta työvoimasta Osaamisen kapea-alaistuminen Maaseudun elinmahdollisuudet Kielitaidon puute (Venäjä) Ikääntyminen Tukia ei osata hyödyntää Näivetytään omaan huonommuuteen 240 t EU maailman johtava talous / liittovaltio Skenaarioiden luomat vaihtoehdot Joutsan seudulle Kansalaistoiminnan aktiivisuus Senioriosaamisen hyödyntäminen ja arvostus Seudun yritysten idänkaupan edistäminen Keski-Suomen asukasmäärä 280-290 t Kuntayhteistyön tiivistäminen Panostaminen asumismahdollisuuksiin, seudullinen asuntopolitiikka Palveluihin panostaminen (koulut, neuvolat, mitä muuta?) Turvallisuuden esiin nostaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Aikuiskoulutukseen panostaminen Seudullinen kehittämisyhtiö EU ei pärjää globalisaatiossa sisäisissä kriisesissä CAPFUL 2005 Taiteilijoita haetaan alueelle asukkaiksi (verkostoituneita ihmisiä) Ihmisläheiset palvelut (hoiva, lähi) kehittämisen kohteeksi Kuntayhteistyön todentaminen Osaamisen vahvistamiseen toimenpiteitä EU maailman johtava talous Venäjän kielen osaaminen / liittovaltio Olemassa olevien yritysten ympäristötekniikan vienti Kehittyvien toimialojen valinta Vetovoimatekijät? Maahanmuuton edistäminen Osa-aika asumisen hyödyntäminen, kaksoiskuntalaisuus Kotimaisen energian tuotanto Joillakin aloilla koulutuksen sijoittaminen seudulle Ammatillisen koulutuksenvieminen yrityksiin Hyvinvointi osaamisen vahvistaminen Pk/mikroyritysten rooli ja määrä 240 t Matkailun suuntaaminen 13
14
3. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Joutsan kunnan pysyvä perustehtävä Joutsan kunta järjestää kuntalaisille lakisääteiset kunnalliset palvelut. Lisäksi kunta järjestää joitain vapaaehtoisia kuntapalveluja kuten vapaaaika- ja kulttuuripalveluja. Joutsan kunta pyrkii osaltaan edistämään yritysten toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Joutsan kunnan toiminnassa tärkeää on vakaa talous, tehokas elinkeino- ja maankäyttöpolitiikka sekä yhteiskunnan muutosta herkästi havainnoiva kuntaorganisaatio. Joutsan kunta pyrkii kulkemaan kehityksen kärjessä reagoiden nopeasti toimintaympäristönsä muutoksiin. Kunta toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti, kokonaistaloudellisesti ja yhteistyöhakuisesti. Kunnan palvelujen tuottamisessa panostetaan osaamiseen, uuteen teknologiaan ja luovaan kehittämiseen. 4. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunnan tärkein toimintaperiaate on järjestää kuntalaisten tarvitsemat perus- ja lakisääteiset palvelut. Muiden palvelujen järjestäminen arvioidaan erikseen. Kunnalliset palvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden kuntien, yhdistysten tai yksityisten palvelujentuottajien kanssa. Kunnan palvelujen järjestämisessä huomioidaan ensisijaisesti väestön ikärakenne ja elinkeinoelämän kehittämisen mahdollisuudet. Joutsan kunta toimii tulevaisuushakuisesti. Kunta etsii aktiivisesti uusia toimintatapoja kunnan palvelujen sekä asukkaiden viihtyvyyden ja toimintaedellytysten kehittämiseksi. Kunnan hallinto toimii avoimesti ja luottamusta herättävästi. Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Kunnan toiminta on sellaista, että se edistää kuntalaisten ylpeyttä omasta kotikunnastaan ja sen nykyaikaisista toimintatavoista ja saa joutsalaiset näkemään tulevaisuuden myönteisenä ja uusia mahdollisuuksia sisältävänä. 15
5. ELINKEINOTYÖ Elinkeinotyöllä edistetään yritysten sijoittumista Joutsaan ja parannetaan olemassa olevien yritysten ja maatilojen menestymistä Joutsassa. Elinkeinotyötä tehdään niin, että Joutsan kunta tunnetaan vireänä, innostuneena ja tuloshakuisena kuntana. Joutsaan hankittaville uusille yrityksille asetetaan seuraavat kriteerit: investointi- ja kehittämisavustuskelpoisten toimialojen yritysten tulee täyttää TE keskuksen avustusten saamiselle asetetut kriteerit muut yritykset arvioidaan tapauskohtaisesti teollisuustonttien myynti arvioidaan tapauskohtaisesti. Joutsan kunnassa pidetään tärkeinä seuraavia hankkeita: maaseudun kehittämishankkeet, joissa syntyy pysyviä työpaikkoja koulutus, joka edistää työpaikkojen säilymistä ja lisää yritysten kannattavaa kasvua omiin tarpeisiin synnytetyt hankkeet, jotka tuottavat pysyviä työpaikkoja maaseutuyritysten kilpailuedellytysten turvaamiseksi kunta edistää haja-asutusalueiden infrastruktuurihankkeita Elinkeinopolitiikalle asetetaan seuraavat kehittämistavoitteet: Vuosi 2003 Tavoite 2012 YRITYKSET 274 kpl 250 kpl YRITTÄJIEN 13.45 % 12 % OSUUS TYÖLLISISTÄ MAATILAT 133 kpl 100 kpl KOKONAISLIIKEVAIHDON KEHITYS: Vuosi Tavoite: 2007 80 MILJ 2008 90 MILJ 2010 93 MILJ 2012 95 MILJ 16
Kehittämistavoitteiden perustelut: vuoden 2007 kasvu perustuu Tokmanin aloitukseen uusissa tiloissa vuoden 2008 kasvu perustuu ABC liikenneaseman aloitukseen Toimialoittain liikevaihtotavoitteet vuosittain ovat: - kauppa 35,00 M - teollisuus 23,00 M - rakentaminen 19,00 M - matkailu-, majoitus- ja ravitsemusalat 8,00 M - muut toimialat 10,00 M - maatalouden myyntitulot 3,50 M - maatalouden suorat tulotuet 3,50 M - maatalouden metsätulo 3,50 M - muu metsätulo 3,50 M Joutsan kunnassa yhteisöverokehitykseksi arvioidaan + 3,85 %/vuosi, joka edellyttää yritysten kasvun olevan kannattavaa kasvua. Kunnan työttömyysaste on tällä hetkellä 12.4 %. Tavoitteeksi asetetaan vuoteen 2012 mennessä 10 %. Työllisyysaste on nyt 59,2 % ja sen odotetaan kasvavan 62 %:iin. Joutsassa oli vuonna 2003 yhteensä 1466 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi vuosina 1999-2003 yhteensä 60 työpaikkaa, vaikka asukasluku väheni 250 henkilöllä. Suunnittelukaudella 2005 2012 työpaikkojen odotetaan lisääntyvän 40 työpaikalla. Pendelöinti Joutsasta oli vuonna 2003 yhteensä 301 henkilöä ja Joutsaan 219 henkilöä. Vuonna 2012 tavoite on pitää pendelöintisuhde ennallaan. Arvonlisäys suhteessa koko maan kehitykseen on oltava hieman valtakunnallista kasvua nopeampi. Elinkeinotyössä tärkeää on Joutsan kunnan kehittäminen. Kunta nähdään myös osana Joutsan seutua. Kunta pyrkii yhteistyöhön lähialueiden kuntien kanssa. Elinkeinotyön menestyksellinen hoitaminen edellyttää, että kehittämistyöhön sijoitetaan vuosittain 50 /asukas. Jos Joutsan seudun kunnat perustavat kehitysyhtiön, sen peruspääomaan on sijoitettava vähintään 100.000. 17
Kriittiset menestystekijät / mittarit: vuosittain kunnassa aloittaa 12 uutta yritystä toimitiloja rakennetaan tarpeen mukaan kriteerit täyttäville yrityksille teollisuustilaa on vuokrareservissä 1000 m2 hyvälaatuisia vuokra-asuntoja on saatavilla ammattitaitoiset elinkeinopalvelut koulutettua työvoimaa on yritysten saatavilla kiinteä yhteistyö yrittäjien ja eri sidosryhmien kanssa Mittarit: yritysten liikevaihdon kasvu yritysten määrä työllisyysaste työttömyysaste työpaikkojen määrä yhteisöverotulojen kehitys palkkatuloverojen kehitys maatilojen menestysmittarit 6. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Joutsan kunnan maankäyttö mahdollistaa kunnan kasvun ja kehityksen. Maapolitiikalla vahvistetaan kunnan taloutta ja kunnan pitkäjänteistä kehittämistä. Maapolitiikalla ja kaavoituksella huolehditaan riittävästä tonttitarjonnasta elinkeinoelämän ja asumisen tarpeisiin. Maapolitiikassa huomioidaan myös vapaa-ajanasumisen tarpeet. Kunta luo edellytyksiä vapaaajanasuntojen muuttamiseksi läpivuotisiksi asunnoiksi. Joutsan kunnassa hyödynnetään kunnan sijainti E75/ VT 4 varrella. Kaavoituksella edistetään valtatie 4:ään tukeutuvien palvelujen kehittymistä. Kaavoituksessa päähuomio on valtatie 4:n lähialueiden ja kunnan keskustaajaman maankäytön suunnittelussa. Kunnan keskustaajaman suunnittelulla luodaan edellytyksiä monipuolisten palvelujen sijoittumiselle Joutsan kuntaan. Keskustaajamassa hyödynnetään ajallinen monikerroksisuus. Vanhoja rakennuksia kunnostetaan ja uusia rakennuksia suunniteltaessa huomioidaan niiden sopivuus aikaisempien rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen. 18
Maankäytön on mahdollistettava monipuolinen maaseutumainen asuminen. Kylille laaditaan erilliset kyläkaavat, jotka kehittävät kylien elinvoimaisuutta ja kehittymistä omalaatuisina asuin- ja elinkeinoympäristöinä. Kunnan maapolitiikkaa toteutetaan tasavertaisesti huomioiden kylien oman aktiivisuuden ja tarpeet. Kaavoituksessa huomioidaan ympäristö- ja virkistystekijät sekä alueiden esteettisyys. Kriittiset menestystekijät/ mittarit: vuonna 2012 asukkaita on vähintään 4000 kunta hankkii teollisuustontiksi sopivaa maata 4-tien varrelta viittä teollisuustilaa varten kunta rakentaa/rakennuttaa vuokra-asuntoja seuraavan viiden vuoden aikana n. 10 kpl/vuosi. Samalla myydään nykyisiä vuokraasuntoja n. 5 kpl/vuosi. kunnan nettomuutto on 30 henkilöä nykyisistä vapaa-ajanasukkaista 10 20 muuttaa vuosittain pysyvästi Joutsaan kunta hankkii (tai järjestää kaavoituksella) seuraavan kahden vuoden aikana omakoti- ja rivitaloasuntoja varten vähintään 80 tonttia, joista omarantaisia tontteja on vuosittain tarjolla 5 10 kpl 7. KUNNAN TALOUS Joutsassa kuntatalous pidetään tasapainossa niin, että vuosikate riittää poistoihin. Tuleviin menoihin varaudutaan jo ennakolta. Kunnan lainamäärä pidetään hallittavalla tasolla. Konsernilainamäärä ei saa poiketa maaseutumaisten kuntien keskiarvosta. Kunnassa seurataan aktiivisesti muiden samankokoisten kuntien talouden kehitystä. Lainaa voidaan ottaa vain investointeihin, ei käyttötalousmenoihin. Tuottavia asunto- ja toimitilainvestointeja lisätään hallitusti. Investointien tuottavuus ja tarpeellisuus sekä riskien hallinnan periaatteet määritellään vuosittain kunnanhallituksessa ja tarvittaessa tapauskohtaisesti. Kunta ei takaa yrittäjien lainoja. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit sekä palvelumaksut pidetään kilpailukykyisinä työssäkäyntialueella. Veroprosentit pyritään pitämään ennallaan ja veroprosentteja käytetään kunnan kilpailutilanteessa menestystekijänä. 19
Kunnan tulopohjaa vahvistetaan elinkeinoelämää kehittämällä ja palvelumaksuilla. Kunnan perimät maksut ja vuokrat määritellään oikealle tasolle. Palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisimmalla ja edullisimmalla tavalla. Kunta ei tuota kaikkia palveluja, vaan toimii palvelujen järjestäjänä ja osto-organisaationa. Hankinnan osaamiseen kiinnitetään huomiota. Kunta etsii aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia ja tapoja (esim. sijoitusyhtiöt). Omistajapolitiikka arvioidaan kunnassa erikseen. Kunnan omaisuutta voidaan vaihtaa tai myydä kunnan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Kunnan talouden seuranta järjestetään niin, että johtoryhmä käsittelee talousraportin kuukausittain ja kunnanhallitus neljännesvuosittain. Kriittiset menestystekijät / mittarit: kunnan asukasluku on yli 4000 (tilastot) vuosikate kattaa poistot (tilinpäätös) tilinpäätös positiivinen (tilinpäätös) käyttömenojen kasvu vuosittain enintään 2.5 % (talousarvio / tilinpäätös) 8. HENKILÖSTÖ JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Joutsan kunnan tavoitteena on, että sen henkilöstö tunnetaan kunnan asukkaiden hyvinvointia edistävänä, asiakaslähtöisenä ja luotettavina työntekijöinä. Kunnan työntekijät ovat palvelutehtävään motivoituneita, oma-aloitteisia ja omaa työtään kehittäviä. Joutsan kunta on henkilöstölleen vastuullinen ja oikeudenmukainen työnantaja. Kunnassa huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta. Joutsan kunta on kilpailukykyinen työnantaja. Työvoiman uudistuessa kunta pyrkii palkkaamaan parhaan ja ajanmukaisimman ammattitaidon omaavaa henkilöstöä. Nykyisen henkilöstön työkykyä ylläpidetään erilaisilla työyhteisön hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä. Ammattitaitoa kehitetään täydennyskoulutuksen avulla ja osaamista lisätään monimuotoisilla toimenpiteillä. Joutsan kunta edistää myös toimenpiteitä, jotka auttavat yrityksiä palkkaamaan omalle toimialalleen osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. 20
Kunnan henkilöstön määrä arvioidaan erikseen päätettäessä kunkin toiminnan tai palvelun järjestäjä. Tulevaisuudessa kunta ei tuota kaikkia nykyisiä kunnan toimintoja, vaan palveluja järjestetään joko yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankitaan yrityksiltä, yhdistyksiltä ja järjestöiltä. Tarvittaessa kunta on mukana neuvottelemassa henkilöstön siirtymisestä muun palveluntuottajan palvelukseen. Joutsan kunnan työntekijöillä on oikeus uudistumiseen ja kehittymiseen työturvallisuuteen ja työkyvyn ylläpitämistä edistävään työympäristöön osaamista arvostavaan ja ammattitaitoa edistävään työpaikkaan hyvään esimiestyöhön ja johtamiseen oikeudenmukaisuuteen ja henkilöstön palkitsemiseen kun siihen on aihetta osallistumiseen ja avoimeen tiedonkulkuun. Pitkäaikaista henkilöstöä palkitaan hyvästä työsuorituksesta ja/tai pitkäaikaisesta työsuhteesta. Kun henkilöstön osaaminen vastaa työn vaativuutta, palkkaus on eri tehtävissä vähintään samankokoisten kuntien keskiarvon mukainen. Kunnan työntekijöille haetaan kunniamerkkejä ja ansiomitaleja pitkäaikaisesta tai ansiokkaasta palveluksesta. Henkilöstöä voidaan palkita toimintaa tai taloutta kehittävistä ehdotuksista ja toimenpiteistä. Joutsan kunnan henkilöstöltä edellytetään joustavuutta muuttuviin työtehtäviin. Henkilöstön liikkuvuutta ja ammattitaitoa kehitetään mm. säännöllisen täydennyskoulutuksen avulla. Henkilöstön viihtyvyyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita edistetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Esimiestyöhön ja johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Esimiesten on oltava työhönsä sitoutuneita ja esimiestyön on oltava oikeudenmukaista. Johtamisjärjestelmä nykyaikaistetaan. Johtamisessa on tärkeää johtajien prosessien hallinta, oman toimialan asiantuntemus, ihmissuhdetaidot, työilmapiirin kehittäminen ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Reaaliaikaisen palautteen antaminen ja kehityskeskustelut ovat osa henkilöstön kehittämisprosessia. Henkilöstö osallistuu omaa työtään kehittävään toimintaan ja päätöksentekoon. Henkilöstöllä on oma edustaja kunnan johtoryhmässä. 21
Kriittiset menestystekijät / mittarit: henkilöstön määrä on organisaation toimintarakenteen mukainen henkilöstön osaamista kehitetään täydennyskoulutuksella henkilöstön työtyytyväisyys 9. HALLINNONALAKOHTAISET TAVOITTEET 9.1 Sivistystoimi Sivistystoimen tehtävänä on järjestää laadukkaat lukio- ja perusopetuspalvelut sekä kansalaisopistokoulutusta seudullisesti kilpailukykyisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Joutsalaisille tarjotaan ajanmukaiset kulttuuri- kirjasto- ja vapaa-aikatoimen palvelut. Monipuoliset ja laadukkaat sivistystoimen palvelut luovat Joutsasta mielikuvan vetovoimaisena ja vireänä kuntana. Sivistystoimen kehittämisessä hyödynnetään elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia. Toisaalta myös sivistystoimi edistää elinkeinojen kehittymistä. STRATEGISET TAVOITTEET Koulukeskuksessa annettava perusopetus järjestetään hallinnollisesti yhtenäiseksi, 0-9 luokat käsittäväksi kouluksi, jonka lähtökohtana ovat oppivan yhteisön toimintaperiaatteet. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä oppilaiden turvallisuuden tunnetta koulussa. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa oppilaille pitkäaikaisten aikuissuhteiden luomisen ja johdonmukaisesti etenevän oppimispolun esiopetuksesta aina lukioon saakka. Koulua varten valitaan opetuksessa korostettavia painotusalueita. Esimerkiksi yhtenä painotusalueena on ympäristökasvatus, jonka myötä tehdään yhteistyötä myös lähiseutujen kuntien oppilaitosten kanssa. Oppilaille annetaan hyvät tietoyhteiskuntavalmiudet jatko-opintoja ajatellen. Palvelujen laadun takaamiseksi kunta panostaa henkilöstön jatkuvaan kouluttamiseen. Joutsan lukion vetovoimaisuuden säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lukio on monipuolinen ja laadukas yleislukio, jossa on mahdollisuus saada yksilöllistä opetusta ja joka tarjoaa hyvät jatkoopintomahdollisuudet Joutsan ja lähiseudun nuorisolle. Samalla laajennetaan opiskelumahdollisuuksia syventävien ja soveltavien kurssien ja eri yhteistyötahojen avulla. Erityisesti verkko-opiskelun mahdollisuudet on hyödynnettävä, jotta kurssitarjonta voidaan säilyttää jatkossakin monipuolisena. Joutsan kunta huolehtii siitä, että koulun ulkoiset puitteet ovat toimivat ja viihtyisät. 22
Suunnittelukauden aikana opetuspalvelujen määrää joudutaan arvioimaan uudelleen siten, että opetusryhmien ja koulujen määrä vastaa voimakkaasti alenevia oppilasmääriä. Mahdolliset koulujen lakkauttamispäätökset tehdään kunnanvaltuuston asettamien oppilasmäärärajojen mukaisesti. Laadukkaan toiminnan edellytyksenä ovat ajanmukaiset toimitilat. Uuden pääkirjaston lisäksi tavoitteena on saada liikuntahalli, joka takaa kuntalaisille hyvät sisäliikuntamahdollisuudet. Kriittiset menestystekijät / mittarit: Joutsaan muodostuu laadukas koulucampus, jossa (edellyttäen, että hankkeille myönnetään valtionosuus) lukion tilat peruskorjataan vuonna 2007 koulumäen saneerauksen I vaiheessa, perusopetuksen tilat peruskorjataan palvelemaan yhtenäistä perusopetusta vuonna 2009 koulumäen saneerauksen II vaiheessa ja N. 1000 m2 suuruinen liikuntahalli rakennetaan vuosina 2006-2007 urheilukentän viereen. Koulujen ja opettajanvirkojen määriä tarkistetaan alenevien oppilasmääriä mukaan Mittarit: koulurakennus- ja liikuntahallihankkeiden toteutuminen keskimääräiset luokkakoot ovat 22 28 oppilasta lukiossa ja peruskoulussa oppimistulokset ovat valtakunnallisessa vertailussa maan keskitasoa paremmat 9.2 Perusturva Kunnassa pyritään kehittämään sosiaali- ja terveystoimea kiinteässä yhteistyössä. Tavoitteena on luoda alueellinen perusturvayhteistyön malli järjestämällä palvelut joko itsenäisesti, alueellisesti tai tukeutumalla Jyväskylän kaupungin terveyspalveluihin. Terveyspalvelujen taloudelliseen järjestämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Joutsassa turvataan laadukkaat terveyspalvelut niin, että kunnassa toimivat ainakin lääkäripalvelut, tavanomaiset terveyskeskuspalvelut ja vuodeosasto. Terveyspalvelujen tukipalvelut voidaan järjestää kuntien välisenä yhteistyönä. 23
Terveyspalvelut järjestetään niin, että hoitotakuu toteutuu. Väestövastuujärjestelmän toimivuudesta on saatu kokemuksia vuoteen 2012 mennessä. 9.2.1 Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi tukee ihmisten mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää hyvinvointia. Palveluja suunnataan syrjäytymisen torjumiseen ja heikossa asemassa olevien kuntalaisten tilanteen parantamiseen. Sosiaalitoimi tuottaa lakisääteiset kunnallisen sosiaalihuollon palvelut ja järjestää ehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan palveluita. Palvelut järjestetään mahdollisimman taloudellisesti joko omana toimintana tai yhteistyössä muiden kuntien/kuntayhtymien tai yksityisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää alueellista perusturvayhteistyötä. Ennaltaehkäisevä toiminta on erityisen tärkeässä asemassa sosiaalityössä ja vanhustenhuollossa. Kuntouttavaa työtoimintaa yhdistetään. Näiden toimintojen onnistuminen edellyttää yhteistyötä muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. STRATEGISET TAVOITTEET Sosiaalityö: Turvataan kohtuulliset peruspalvelut vaikeimmassa asemassa oleville tavoitteena perheiden ja yksilöiden päihdehaittojen väheneminen sekä lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen. Lasten päivähoito: Päiväkoti Röllissä tarjotaan laadukkaat päivähoitopalvelut taloudellisesti ja tehokkaasti. Kotona lapsiaan hoitaville perheille tarjotaan yhdessä kolmannen sektorin kanssa viriketoimintaa. Päivähoitopalveluja järjestetään työssäkäyntialueella yhteistyönä. Palvelujen järjestämisessä pyritään kiinteään yhteistyöhön naapurikuntien ja opetustoimen kanssa. Vanhustenhuolto: Vanhustenhuollon tavoitteena on hyvän elämänlaadun, itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen kaikille ikääntyville. Tavoitteena on, että tavallisissa asunnoissa asuu 90 % 75 vuotta täyttäneistä ja heille palvelut järjestetään avohuollon keinoin. Kehitysvammahuolto: Turvataan hyvät asumisen ja päivätoiminnan palvelut kehitysvammaisille. Palvelut järjestetään seudullisiin tarpeisiin. Avotyötä ja päivätoimintaa kehitetään niin, että työstä tulee entistä tärkeämpi osa kuntoutusta. 24
Kriittiset menestystekijät / mittarit: Yhteistyö muiden hallintokuntien, kuntien/kuntayhtymien, viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa kehittyy ja parantuu. Vanhustenhuoltopalveluissa edistetään yksilön, omaisten ja yhteisön vastuun lisäämistä. Kunnan palvelut suunnataan pääsääntöisesti avohuoltoon, mikä edellyttää, että muualta vapautuvia henkilöresursseja lisätään vanhustenhuoltoon tai ostetaan vastaavat palvelut yksityissektorilta. Kehitysvammahuollon tilat (Helperi) peruskorjataan vähimmäislaatuvaatimukset täyttäviksi ja selvitetään, löytyykö tarpeellista tilaa koulumäeltä vuosikymmenen vaihteessa. Henkilöstön rekrytoinnissa ja henkilöstöresurssin oikeassa kohdentamisessa tulee onnistua. Työntekijät ovat päteviä ja ammattitaitoisia. Mittarit: Järjestetään lakisääteiset palvelut ja toteutetaan palvelujen sovitut kattavuustasot. Kustannukset ovat vertailukuntien ja maaseutumaisten kuntien vertailussa maan keskitasoa. Kehitysvammahuollon tilat (Helperi) on peruskorjattu tai uudet tilat saatu käyttöön. 9.3 Tekninen toimi Joutsa on oman seutukuntansa keskus, jossa seudun tekniset tukipalvelut tuotetaan tai hankitaan keskitetysti yhtenäisenä seutukuntana. Yhteinen seudullinen tekninen organisaatio vastaa teknisen toimen palvelujen hinta/laatusuhteesta. Yhteisessä teknisessä toimessa kuntien asukkaat saavat seudulliset lupapalvelut keskitetysti. Seutukunnan teknisten tuki- ja lupapalvelujen käyttäjät saavat tasapuolisia palveluja, joille Joutsan seudun kunnat asettavat hinta- ja laatutavoitteet. Lähtökohtana on asiakasnäkökulma. Kuntayhteistyön tavoitteena on: Joutsan seutukunnan teknisten tuki- ja lupapalvelujen korkea taso yksi, yhteinen seudullinen teknisen toimen tukipalvelujen organisaatio yksi, yhteinen seudullinen lupapalvelujen organisaatio Yhteinen tekninen toimi toteutetaan vuonna 2004 laaditun teknisen toimen tulevaisuussuunnitelman mukaisesti (liite). 25
Kriittiset menestystekijät / mittarit: tuotteet ja palvelut ovat markkinahintaiset ennakkoluuloton seutukunnallinen yhteistyö tietoverkkojen tehokas käyttö työntekijöiden keskinäisessä kanssakäymisessä ja asiakaspalvelussa vesihuolto on yhtiömuotoinen ja toimii seudullisesti Mittarit: korkea asiakastyytyväisyys (tyytyväisyysmittaukset internetissä) kulkeminen kehityksen kärjessä (olemme esimerkkitapaus uusista innovaatioista) kustannustason hallinta (samankokoisten seutukuntien/alueiden tasolla) 9.4 Maaseututoimi Maaseututoimen tehtävänä on järjestää ja tarjota laadukasta ja ammattitaitoista palvelua maaseutuasioissa koskien maataloushallintoa, maatalouslomitusta ja yleistä maaseudun elinvoimaisuutta. STRATEGISET TAVOITTEET Maatilataloutta kehitetään siten, että niiden tilojen investointeja edistetään, jotka käyttävät luopuvien tilojen peltoja ja tuotantorakennuksia. Maatilatalous pitää sisällään niin maa- kuin metsätalouden. Vuonna 2012 Joutsassa on edelleen kaikki maatalousmaa tehokkaassa tuotannossa. Tavoitteena on maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja maaseutumaisen ympäristön kehittäminen. Hyväksytään myös muihin elinkeinoihin siirtyminen sekä kannustetaan maaseudun mikroyritysten perustamista ja niiden kehittymistä. Edistetään maallemuuttoa realistisin perustein ja huolehditaan riittävän palvelurakenteen säilymisestä (riittävä toimivien maatilojen määrä mahdollistaa mm. lumenauraukset, polttopuiden saamisen sekä muut maalla asumiseen liittyvät palvelut). Maaseudun elinolojen sekä maalla asuvien elämänlaadun kehittäminen asukkaiden omien visioiden ja tarpeiden mukaisesti. Tätä tavoitetta tuetaan hankerahoituksen avulla. Erityisesti suositaan leader - toimintatapaa. Maatalouslomituksen paikallisyksikön säilyttäminen tekemällä yhteistyötä naapuripaikallisyksiköiden kanssa. 26
Kriittiset menestystekijät/ mittarit: Viranomaistoiminnassa maksimoidaan tukien hyödyntäminen kunnassa Maaseututoimi on osa kunnan elinkeinojen kehittämistä Maatalousväestöä kannustetaan kehittämään maaseutuelinkeinoja muuttuvissa olosuhteissa Lomituspalveluissa muodostetaan riittävän suuri lomituspalvelualue Edistetään työpaikkojen syntymistä metsätaloudesta, ympäristönhoidosta ja muista luonnonvaroista 10. MENESTYSKUVA 2012 JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 10. 1 Menestyskuva Joutsan kunnan kehitys perustuu Keski-Suomen ja oman seudun yleiseen vahvuuteen. Joutsassa hyödynnetään kunnan sijaintia E75/4- tien varrella. Joutsan kunta on tunnettu teollisuudestaan, yritysten verkottumisesta, yrittäjyydestään ja hyvistä palveluistaan. Joutsassa toimii runsaasti nykyaikaisia hoiva- ja maaseutuyrityksiä. Sijainniltaan kunta on haluttu yritysten sijoittumisvaihtoehto. Hyvin toimivat liikenneyhteydet ja toimiva tieverkko mahdollistaa yritysten joustavan toimimisen erityisesti Helsinkiin, Lahteen ja Jyväskylään. Joutsalaiset yritykset toimivat myös kansainvälisesti. Joutsa on yksi halutuimmista maallemuutto- ja vapaa-ajanasumisen kunnista. Joutsan kunnan asukasluku pyritään säilyttämään nykyisellään, niin että kunnassa on noin 4000-4200 asukasta vuonna 2012. Väestörakenne säilytetään tasapainoisena ja mahdolliset muutokset ovat hallittuja. Nuorten viihtymiseen ja työolosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Paikkakunnalla asuvat ja sinne muuttavat arvostavat turvallisuutta ja monipuolisia palveluja. Joutsalaiset arvostavat suvaitsevaisuutta ja monimuotoista maaseutuasumista. Joutsan kunta tunnetaan vireänä ja yhteistyökykyisenä seudullisena toimijana. Kunta järjestää toimivat kunnalliset palvelut, viihtyisän ympäristön ja toteuttaa suunnitelmallisesti kaavoitusta ja rakentaa tarvittavan kunnallistekniikan. Joutsan kunta toteuttaa monipuolista asuntotuotanto-ohjelmaa. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tiedetään, että Joutsassa järjestetään korkeatasoinen kesätapahtuma, Joutopäivät. 27
Joutsassa luonto on lähellä ja asuinalueet viihtyisiä. Taajamarakennetta täydennetään siellä, missä palvelut ja kunnallistekniikkaa on jo valmiina. Maaseutua kehitetään maaseutumaisena ja kylille laaditaan kyläkaavat. Kaikissa kunnan ja sen kylien suunnitelmissa ja päätöksenteossa kuntalaisten osallistuminen on tärkeää. Joutsan kunta kiinnittää erityistä huomiota kunnan ja yritysten sekä eri sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Joutsalaiset ovat tyytyväisiä omaan kotiseutuunsa. Joutsassa jokainen voi elää täyttä elämää. 10.2 Kriittiset menestystekijät (missä asioissa on ehdottomasti onnistuttava) ja niihin liittyvät mittarit (onnistuimmeko) 10.2.1. Menestyvä elinkeinoelämä ja toimiva elinkeinopolitiikkaa kunta hankkii teollisuustontiksi sopivaa maata 4 -tien varrelta viittä teollisuustilaa varten mittari: maan hankinta kunta hankkii teollisuus- tai toimitiloja yritysten vastaanottotarpeeseen vuoteen 2007 mennessä mittari: onko rakennettu? kunta rakentaa/rakennuttaa vuokra-asuntoja seuraavan viiden vuoden aikana n. 10 kpl/vuosi. Samalla myydään nykyisiä vuokraasuntoja n. 5 kpl/vuosi mittari: asuntotilastot kunnan elinkeinotoimi organisoidaan uudelleen vuoden 2005 aikana mittari: organisaatio kuntamarkkinointia kehitetään ja kunnan visuaalinen ilme uudistetaan mittari: onko toteutettu? turvataan osaavan työvoiman saatavuus 10.2.2 Väestötavoitteet kunnan nettomuutto on 30 henkilöä mittari: asukastilastot nykyisistä vapaa-ajanasukkaista 10 20 muuttaa vuosittain pysyvästi Joutsaan mittari: asukastilastot kunnan asukkaiden koulutustaso kohoaa mittari: peruskoulun jälkeisten tutkintojen määrä 28
työttömyysprosentti on noin 10 % mittari: työvoimatilastot kunnan asukkaista on 57 % 19 63 vuotiaita mittari: asukastilastot 10.2.3 Voimavarat kunnan talous on vakaa mittari: tilinpäätös kunnan asukasluku on yli 4000 mittari: Tilastokeskuksen tilastot vuosikate kattaa poistot mittari: tilinpäätös käyttömenojen kasvu vuosittain enintään 2.5 % mittari: talousarvio/tilinpäätös Laaja ja monipuolinen yrityskanta mittari: yritysten määrä ja toimialat kunnassa toimii lukio ja toimiva yhtenäinen peruskoulu mittari: opiskelijamäärät kunta palkkaa ammattitaitoista ja monipuolista osaamista omaavaa henkilöstöä mittari: henkilöstöraportti 10.2.4 Monipuoliset ja laadukkaat palvelut kunta järjestää teknisen toimen ja sivistystoimen palveluja sekä terveystoimen palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa mittari: palvelujen kokonaistaloudellisuuden vertailu muissa peruspalveluissa selvitetään yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien, yritysten ja kolmannen sektori kanssa mittari: palvelujen tarjonnan monipuolisuus kunnassa toimii Kelan, työvoimahallinnon, poliisin ja veroviranomaisten palvelut mittari: valtion palvelujen määrä kunnassa toimii vähintään nykyisen laajuiset kauppaliikkeet ja erikoisliikkeet mittari: liikkeiden määrä 4 tiehen tukeutuvat palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat mittari: palvelujentuottajien määrä Toimivat elinkeinopalvelut mittari: henkilökunnan ja palvelujen määrä 29