1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL 70 49401 HAMINA SUMMA-NEUVOTON-SALMI OSAYLEISKAAVAN MUUTOS NEUVOTTOMAN KYLÄSSÄ TILOILLA 5:555, 5:562 SEKÄ OSILLA TILOJA 5:546, 5:464 JA 5:537 KAAVASELOSTUS
2 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ 2 SUUNNITTELUPROSESSI Osayleiskaavan muutosalue 3 Suunnittelun vaiheet 3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 TAVOITTEET Osayleiskaavan muutoksen tavoitteet 4 LÄHTÖKOHDAT Luonnonympäristö 4 Pohjavedet ja vesistöt 5 Maisema 5 Kulttuurimaisemat 5 Ympäristön häiriötekijät 5 Rakennettu ympäristö 5 Palvelut 5 Virkistys 6 Liikenne 6 Kulttuurihistorialliset arvot ja muinaismuistot 6 Yhdyskuntatekninen huolto 6 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 6 Maakuntakaava 6 Summa Neuvoton - Salmi osayleiskaava (kohteet 1 ja 2) 7 Summa Neuvoton - Salmi osayleiskaava (kohde 3) 8 Pohjakartta 8 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Kaava-alueen rajaus 9 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä 9 Tutkimukset ja selvitykset 9 Vaikutukset luonnonympäristöön 9 Vaikutukset maisemakuvaan 10 Muut vaikutukset 10 Liiteaineisto 1. Kaupunginhallituksen päätös 18.4.2017 ( 90) yleiskaavatyön käynnistämisestä 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelussa käytetty lähdeaineisto Maanmittauslaitoksen pohjakartta, lupa 304/MML/09 Ympäristöministeriön opas 5 ja 9, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriön opas 11, yleiskaavamerkinnät ja määräykset Kymenlaakson maakuntakaavat: Taajamat ja niiden ympäristö (YM vahvistanut 28.5.2008 ja 18.1.2010) sekä Kauppa ja merialue (YM vahvistanut 26.11.2014) YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Maringinrannassa kaksi jo rakennettua RA- eli lomarakennuspaikkaa (tilat 5:555 ja 5:562) kyläalueeksi(at). Lisäksi Neuvottomanlahden itäpuolella jo rakennettu rakennuspaikka (5:546) sekä osa rakentamatonta naapuritilaa (5:537) on tarkoitus liittää lähivirkistysalueesta(vl) pientalovaltaiseen asuntoaluee-
seen(ap). Myös osa rakentamattomasta Vähäpohjassa sijaitsevasta maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta(5:464) on tarkoitus muuttaa kyläalueeksi(at). Kaavamuutos mahdollistaa tiloilla 5:555 ja 5:562 vakituisen asumisen lisäten myös ko. rakennuspaikkojen rakennusoikeutta. Tilan 5:546 jo luvanvaraisesti rakennetulle rakennuspaikalle muodostuu rakennusoikeus. Kaavamuutos mahdollistaa rakentamattomille osille tiloja 5:537 ja 5:464 kyläympäristöön soveltuvan omakotitalon ja tähän liittyvien talousrakennusten rakentamisen. 3 SUUNNITTELUPROSESSI Osayleiskaavan muutosalue Kaavamuutokseen sisältyy kolme erillistä suunnittelualuetta Neuvottoman kylän alueella. Näistä yksi sijaitsee Maringinrannassa Neuvottomanlahden länsipuolella tiloilla 5:555 ja 5:562, osoitteissa Maringinranta 16 ja 20. Toinen sijaitsee Neuvottomanlahden itäpuolella osilla tiloja 5:537 ja 5:546 osoitteessa Niemenpääntie 40, ja kolmas osalla tilaa 5:464 osoitteessa Vähäpohjankuja 4. Suunnittelun vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä 24.5.- 7.6.2017 kaupungin internetsivuilla sekä kaupungintalon asiakaspalvelussa (Puistokatu 2, 1.krs). Tieto luonnoksen nähtäville asettamisesta lähetettiin kirjeellä hakijoille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Lausuntopyynnöt lähetettiin viranomaisille. Luonnosvaiheen kuulemisen aikana kaavamuutosalueeseen rajautuvan naapuritilan omistaja ilmoitti haluavansa kaavamuutokseen mukaan. Kaavamuutosaluetta laajennettiin näin koskemaan myös tilan 5:537 palstaa tarkoituksena muodostaa rakennuspaikka omakotitalolle laajentamalla Niemenpääntien alueen AP- eli pientalovaltaista asuinaluetta. Kaavamuutos esiteltiin ELY-keskukselle 7.6.2017 Karhulassa. Keskustelun yhteydessä ELY-keskus ilmoitti kaavoittajalle, ettei viranomaisneuvottelua ole tarpeen pitää. Viranomaisten kanta selviää lausunnoista. Kaupunkikehitysvaliokunnan käsittelyn jälkeen osayleiskaavamuutos asetetaan ehdotuksena nähtäville. Yleiskaavaehdotuksesta pyydetään MRL:n mukaiset lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia nähtävillä oloaikana kaupunginhallitukselle osoitettuina. Palautteen, lausuntojen ja mahdollisten muistutusten, käsittelyn jälkeen tehdään mahdolliset, tarvittavat muutokset. Mikäli muutoksia tehdään ja niiden vaikutukset eivät ole merkittäviä, tai mikäli muutoksia ei ole tarpeen tehdä, kaavaehdotus esitellään seuraavaksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2017 aikana. Kaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta Itä-Suomen hallinto oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Osallistuminen ja vuorovaikutus Yleiskaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu 24.5.2017 paikallisessa ilmaisjakelulehti Reimarissa, kaupungin internetsivuilla sekä kirjeellä 17.5.2017 hakijoille ja naapurikiinteistöjen omistajille. MRL 63 :n mukaisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on työn alkuvaiheessa määritelty vuorovaikutuksen kannalta tärkeät osallistahot, käytettävät osallistumismenetelmät ja -järjestelyt, sekä vaikutusten arviointiin liittyviä lähtökohtia. OAS on myös sisältänyt yleiskuvauksen yleiskaavan tarkoituksesta ja suunnitteluprosessista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava luonnos ovat olleet nähtävillä 24.5.- 7.6.2017. TAVOITTEET Osayleiskaavan muutoksen tavoitteet 4 Kaavamuutos on käynnistynyt kiinteistön 75-421-5-562 omistajien aloitteesta. He ovat tehneet anomuksen Summa Neuvoton Salmi osayleiskaavan muuttamisesta tilallaan Neuvottoman kylän Maringinrannassa. Muutoksen tarkoituksena on muuttaa vakituisessa asuinkäytössä oleva osayleiskaavaan lomarakennuspaikaksi (RA) merkitty rakennuspaikka AT- eli kyläalueeksi. Kiinteistölle on v. 2013 myönnetty poikkeamislupa, joka on jo suunnitellun saunarakennuksen osalta vanhentunut. Lisärakentamisen edellytyksenä on vanhan talousrakennuksen purkaminen, jotta poikkeamisluvalla myönnettyä 150 k-m2:n rakennusoikeutta ei ylitetä. Ko. talousrakennus on kuitenkin korjattavissa, eikä sitä varastotilan tarpeessa haluta purkaa. Kaavamuutoksella käyttötarkoitus muutetaan vakituista asuinkäyttöä vastaavaksi. Lähistöllä on myös muita osayleiskaavan AT-alueita. Rakennuspaikan rakennusoikeus nousee mahdollistaen suunnitellun saunarakennuksen rakentamisen ilman, että talousrakennus tulee purkaa. Ensin hakemuksensa jättäneiden kiinteistön 5:562 omistajien naapurikiinteistön 75-421-5-555 omistajat ovat tämän jälkeen myös ilmoittaneet haluavansa osallistua kaavamuutokseen, jotta kiinteistö 5:555 muutetaan samalla tavoin loma-asuntoalueesta kyläalueeksi. Neuvottomanlahden itäpuolella kiinteistön 75-421-5-546 omistajat halusivat myös mukaan kaavamuutokseen, sillä heidän omistamansa kiinteistö sijaitsee kaavassa nykyisellään puistoalueella ilman rakennusoikeutta. Viereisen naapuritilan omistaja on ilmoitti luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä haluavansa kaavamuutokseen mukaan, ja näin kaavamuutosaluetta on laajennettu koskemaan myös tilan 75-421-5-537 palstaa tarkoituksena muodostaa rakennuspaikka omakotitalolle laajentamalla Niemenpääntien alueen APaluetta. Niin ikään Neuvottomanlahden itäpuolella kiinteistön 75-421-5-464 omistaja hakee kiinteistönsä osan muuttamista MU-alueesta AT-alueeksi omakotitalon rakentamista varten. LÄHTÖKOHDAT Luonnonympäristö Kolmesta suunnittelualueesta kaksi on jo pääosin rakennettu. Näistä kolmesta jo rakennetusta kiinteistöstä kaksi on nykyisin vakituisessa asuinkäytössä ja kolmas suunnittelee pysyvää asumista nykyisen loma-asumiskäytön sijaan. Toisella alueella osa rakentamattomasta lähivirkistysalueesta sekä kolmannella alueella osa maa- ja metsätalousaluetta
muutetaan kyläalueeksi mahdollisten näille kylämiljööseen soveltuvan pientalon rakentamisen. Luonnonympäristö vaihtelee sekapuustoisesta enemmän ja vähemmän hoidetuista metsäalueista hoidettuihin piha-alueisiin koristekasveineen. Suunnittelualueilta ei ole tiedossa erityisiä luonnon arvoja. Lähin Natura-alue Salminlahti sijaitsee suunnittelualueesta riippuen n. 1,5-3,2 km länteen viereisellä merenlahdella. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia Natura-alueeseen. Pohjavedet ja vesistöt Suunnittelukohteet eivät sijaitse pohjavesialueella. Etäisyyttä suunnittelualueilta lähimpään pohjavesialueeseen (Neuvoton) on n. 700-2700 m riippuen suunnittelualueen sijainnista. Kaikki suunnittelualueet sijaitsevat merenlahden eli Neuvottomanlahden tuntumassa ulottuen rantaan tai sijaiten alle 100 metriä rannasta. Maisema Maisema on kapeahko Suomenlahdelta sisämaahan kurottava merenlahti. Rantoja reunustavat sekametsät. Rannat ovat enimmäkseen ruovikkoisia. Savi- ja liejupohjaisten rantojen lisäksi lahdelta löytyy myös kallio-, moreeni- ja hiekkarantoja. Kulttuurimaisemat Suunnittelualueita ei ole luokiteltu arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Ympäristön häiriötekijät Mäkelänkankaan teollisuusalueelta saattaa ajoittain kantautua ääniä, kuten myös Neuvottoman pohjoispuolella kulkevalta moottoritieltä (vt7). Valtioneuvoston asettamat melurajaarvot eivät ylity alueella. Neuvottomanlahden itärannan venelaitureilta kulkee varsin liikennöity veneväylä avomerelle. Liikenne aiheuttaa jonkin verran meluhäiriöitä. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueilla sijaitsevat rakennukset ovat eri-ikäisiä ja -tyyppisiä. Asuinrakennukset ovat 1930- ja 1990 luvuilla rakennettuja. Lomarakennus on valmistunut vuonna 2010. Ympäristössä on rakennuskantaa eri aikakausilta. Vähäpohjan ranta-alueella on enimmäkseen loma-asuntoja. Maringinrannan puolella ja lähempänä Neuvottoman kyläkeskusta on sekä maaseutumaista ja väljää asuinympäristöä että myös asemakaavoitettua ja pääosin 1980-luvulla rakennettua pientaloaluetta, kuten Muuraskallion asuinalue. Palvelut Lähipalvelut on saatavissa Neuvottoman kyläkeskuksesta, jossa on lähikauppa, muutama pieni erikoisliike, polttoaineen jakelupiste (kylmäasema), ekopiste, koulu, esikoulu ja päiväkoti. 5
Virkistys Neuvottoman alueella on hyvät virkistysmahdollisuudet ympäri vuoden. Koulun yhteydessä on urheilukenttä ja liikuntahalli. Lähistöltä löytyy valaistu kuntorata, leikkikenttä sekä pieni uimaranta venerannan vieressä. Liikenne Alueen liikenne koostuu pääosin asukasliikenteestä. Neuvottoman vene- ja uimarannalle suuntautuu jonkin verran myös muuta liikennettä. Varsinkin kesällä ja muina loma-aikoina mökkiläiset lisäävät jonkin verran alueen liikennettä. Neuvottoman kylän puolella Mäkeläntie on ns. alueen kokoajakatu ja vilkkaimmin liikennöity tieosuus. Palvelut sijoittuvat pääosin Neuvottoman kyläkeskukseen Helsingintien tuntumaan, jonka varrella on pyörätie ja paikallisliikenteen pysäkit. Mm. linja-auto Hamina Kotka välillä kulkee Helsingintietä. Venelaitureilta kulkee veneliikennettä merelle ja saaristoon. Kulttuurihistorialliset arvot ja muinaismuistot Neuvoton oli Vehkalahden vanhoja kantakyliä, jonka rajat vahvistettiin vuoden 1458 rajatarkastuksessa. Neuvottoman nimi on jäänne hansakaupan ajalta, jolloin kalaa ostamassa liikkuneet saksalaiset nimesivät Kaarniemenlahden kalanlastauspaikat oman kielensä mukaan new hwite. Neuvottoman kylään liitettiin aikoinaan vahvasti veneenveistäminen ja kalastus. Laiva- ja proomuvarveja oli useassa paikassa. Samoin alueella oli lukuisia veneveistämöitä. Alueella on edelleen nähtävillä rauhoitettuja muinaismuistokohteita hiidenkiukaista kivikautiseen asuinpaikkaan. Muinaismuistokohteet eivät sijoitu kaavamuutosalueille. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueille tai niiden lähistölle ulottuu yhdyskuntatekninen verkosto, kuten vesija/tai viemäriverkosto sekä sähkö- ja teleyhteydet. 6 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätöksellä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.1.2000. Niitä tarkistettiin 1.3.2009, pääteemana ilmastonmuutos. Tavoitteisiin sisältyy yleistavoitteita ja erityistavoitteita. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson maakuntakaavan taajamat ja niiden ympäristö on hyväksytty 8.6.2009 ja vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010 Ympäristöministeriössä. Vaihemaakuntakaava Kauppa ja merialue on hyväksytty 16.12.2013 vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014. Kauppa ja merialueen maakuntakaavassa ei merkintöjä alueelle.
7 KAAVA- MUUTOSALUEET Kohdemerkinnät Taajamat ja niiden ympäristö -maakuntakaavassa: A Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys ja puistoalueet. Summa-Neuvoton-Salmi osayleiskaava (kohteet 1 ja 2) SUUNNITTELUALUE 2 SUUNNITTELUALUE 1
RA MU VL Loma-asuntoalue. Rantaa rajaava puusto on pyrittävä säilyttämään. Päärakennus on pyrittävä sijoittamaan vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta ja talousrakennus vähintään 10 metrin päähän. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 100 m2. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Rakennuspaikan koon on oltava vähintään 5 hehtaaria. Alueella on voimassa RaKL 124 A :n mukainen toimenpidekielto. Lähivirkistysalue 8 Summa-Neuvoton-Salmi osayleiskaava (kohde 3) MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Rakennuspaikan koon on oltava vähintään 5 hehtaaria. Alueella on voimassa RaKL 124 A :n mukainen toimenpidekielto. Lääninhallitus on hyväksynyt Summa - Neuvoton Salmi osayleiskaavan 29.11.1991. Pohjakartta Osayleiskaavan muutoksessa on karttapohjana Maanmittauslaitoksen maastotietokanta kiinteistörajoineen.
YLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Kaava-alueen rajaus 9 Kaavamuutokseen sisältyy kolme erillistä suunnittelualuetta. Näistä yksi sijaitsee Maringinrannassa Neuvottomanlahden länsipuolella tiloilla 5:555 ja 5:562, osoitteissa Maringinranta 16 ja 20. Toinen sijaitsee Neuvottomanlahden itäpuolella osilla tiloja 5:537 ja 5:546 osoitteessa Niemenpääntie 40, ja kolmas osalla tilaa 5:464 osoitteessa Vähäpohjankuja 4. Käyttötarkoitusalueet on muodostettu siten, että ko. tiloille syntyy tai tiloilla säilyy kullakin korkeintaan yksi rakennuspaikka. YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Osayleiskaavan yhteydessä tulee selvittää kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja -asetuksen (MRA) edellyttämällä tavalla. MRL:n 9 mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteutumisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla katsotaan olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset; ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tutkimukset ja selvitykset Suunnittelualueella on laadittu eri yhteyksissä selvityksiä. Alueilla ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Suunnittelukohteet ovat yksittäisiä, erillisiä kohteita. Kaavamuutoksen vaikutukset ovat kokonaisuudessaan merkitykseltään vähäisiä. Kaavamuutoksen yhteydessä ei ole laadittu erillisiä luontoselvityksiä, eikä kaavaprosessin yhteydessä ole ilmennyt tarvetta laatia ko. kaavamuutosta varten muitakaan erillisiä selvityksiä. Vaikutusten arviointi perustuu aiempaan käytettävissä olevaan tietoon sekä havaintoihin. Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutoksella on hyvin vähän vaikutusta luonnonympäristöön. Suunnittelualueet ovat pääosin jo rakennettuja pihapiirejä. Rakennuspaikoiksi muutettavat rakentamattomat alueet ovat osa suurempaa rakentamatonta aluekokonaisuutta, jolloin muutoksen merkitys kokonaisuudessa on vähäinen. Näille alueille ei kohdistu yleistä virkistyskäyttöä taikka ulkoilun ohjaamispainetta.
Vaikutukset maisemakuvaan Vaikutukset maisemakuvaan ovat vähäiset. Rantapuusto on pyrittävä säilyttämään ja rakentamisen etäisyys rannasta on huomioitava voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Muut vaikutukset Muutoin vaikutukset eivät ole havaittavia tai mainittavia. 10 Haminassa 30.6.2017 Vesa Pohjola Kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti