99/2016 75 Anja Nurmisen kirkkoherran vaalia koskeva oikaisuvaatimus Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää hylätä Anja Nurmisen kirkkoherranvaalia koskevan oikaisuvaatimuksen. Käsittely Veronica Saarela teki muutosehdotuksen, että hyväksytään Arja Nurmisen kirkkoherranvaalia koskeva oikaisuvaatimus. Muutosehdotusta kannatti Minna Valtonen. Puheenjohtaja totesi, että ne jotka kannattavat päätösehdotusta, äänestävät jaa; ne jotka kannattavat muutosehdotusta, äänestävät ei. Päätösehdotuksen puolesta äänesti 14, ja muutosehdotuksen puolesta 2. Päätösehdotus hyväksyttiin. Veronica Saarela jätti eriävän mielipiteen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Malmin seurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi kokouksessaan 5.4.2016 seurakunnan kirkkoherran virkaan välillisellä vaalilla Heikki Arikan. Virkaa hakenut Anja Nurminen on tehnyt oikaisuvaatimuksen seurakuntaneuvoston valintapäätöksestä. Anja Nurminen vaatii korjaamaan seurakuntaneuvoston 5.4.2016 tekemää päätöstä siten, että kirkkoherraksi valitaan Anja Nurminen eikä Heikki Arikka. Oikaisupyynnöistä on pyydetty lausunnot valituksi tulleelta Heikki Arikalta, toisen oikaisuvaatimuksen tehneeltä Virpi Koskiselta ja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta, koska Anja Nurmisen oikaisuvaatimuksessa arvioidaan kriittisesti tuomiokapitulin Malmin kirkkoherran viran hakijoista antamaa lausuntoa. Muilta hakijoilta ei ole pyydetty lausuntoa, koska he eivät ole tehneet oikaisuvaatimusta. Näin he ovat tyytyneet päätökseen eikä heillä kirkkolain 24 luvun 6 :n perusteella ole oi-
keutta tehdä päätöksestä kirkollisvalitusta ellei päätöstä oikaisuvaatimuksen johdosta muuteta. Lausunnot on saatu Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta ja Virpi Koskiselta. Virpi Koskinen pitää lausunnossaan Anja Nurmisen oikaisuvaatimusta perusteltuna ja katsoo, että Anja Nurminen osoittaa oikaisuvaatimuksessaan kiistatta omaavansa parhaimman pätevyyden ja soveltuvuuden Malmin kirkkoherraksi. Anja Nurmisen oikaisuvaatimuksissa esitetään keskeisenä perusteena, että valintaa tehdessä ei ole tehty yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain edellyttämää hakijoiden systemaattista ansiovertailua. Näin hänen mukaansa on syytä epäillä, että on rikottu lakia naisten ja miesten tasaarvosta 8 mom. 1, ja suosimalla nuorempaa hakijaa on rikottu yhdenvertaisuuslakia 8. Malmin seurakunnan seurakuntaneuvoston vaalin esittelytekstissä todetaan hakijoiden vertailusta: Hakijoiden työkokemus ja ansiot on kuvattu tuomiokapitulin lausunnossa. Niitä ei ole valinnan perusteissa tarpeen toistaa. Vaalin valmistelussa on katsottu, että tuomiokapitulin lausunnossa täyttyy lain edellyttämä ansiovertailu. Tätä näkemystä tukee kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 :n 3 momentti, jossa edellytetään tuomiokapitulin toteavan hakijoiden kelpoisuuden ja arvioivan lausunnossaan hakijoiden taidon ja kyvyn haettavana olevaan virkaan. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on oikaisuvaatimuksia koskevassa lausunnossaan kuvannut laajasti kirkkoherran viran hakijoista antamansa lausunnon valmisteluprosessia, lausunnon laillisuusperiaatteita ja arvioinut Anja Nurmisen lausunnosta esittämiä näkökohtia: Tuomiokapitulin lausuntoprosessista Hakijoiden arvioinnin tavoitteena on, että virkaan valitaan pätevin, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin ja parhaaseen viranhoitoon pystyvä henkilö. Tuomiokapituli on lausuntoa antaessaan perehtynyt Malmin kirkkoherranviran hakijoiden hakemusasiakirjoihin, nimikirjatietoihin sekä suorittanut kaikkien yhdeksän hakijan haastattelut esittämällä jokaiselle hakijoista samat kysymykset. Tämän lisäksi hakijoille on saatettu esittää joitakin täydentäviä kysymyksiä. Tuomiokapituli on arvioinut kaikki yhdeksän hakijaa kelpoisiksi Malmin seurakunnan kirkkoherran virkaan. Kelpoisuuspäätöksen lisäksi lausunnossa arvioidaan kirkkolain 6 luvun 16 :n mukaisesti heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Hakijoita arvioidaan perustuslain 125 :n 2 momentin mukaisilla yleisillä nimitysperusteilla, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Näiden yleisten nimitysperusteiden lisäksi arvioinnissa ja tuomiokapitulin lausunnossa otetaan huomioon Malmin seurakunnan ilmoittamat ja tuomiokapitulin arvioimat viran erityiset tarpeet. Malmin seurakunta on etukäteen ilmoittanut seuraavat erityiset tarpeet:
Etsimme kirkkoherraa, joka pystyy johtamaan innostavalla ja ennakkoluulottomalla otteella seurakuntaa muuttuvassa ja monimuotoisessa kaupunkiympäristössä. Tämä yleislauseke kertoo siitä, millaista kirkkoherraa Malmin seurakunta hakee. Tämän jälkeen seurakunta on kahdeksalla eri kohdalla arvioinut, mitä tämä johtamisote pitää sisällään - hyvää suuren seurakunnan työn ja hallinnon tuntemusta sekä kaupunkikulttuurin ymmärtämistä - johtamistaitoja muuttuvassa toimintaympäristössä sekä hyviä henkilöstö- ja talousjohtamisen taitoja - muutosvalmiutta sekä kykyä johtaa ja luotsata muutoksia - vahvaa teologista osaamista sekä hengellistä ja yhteiskunnallista avarakatseisuutta ja tasapuolisuutta - taitoja monikulttuurisuuden ja katsomusten kohtaamiseen - verkostoitumis- ja yhteistyötaitoja - vuorovaikutteisia ja monipuolisia viestintätaitoja - myötäelävää ja inhimillistä asennetta sekä työtovereihin että seurakuntalaisiin päin. Lausunnon antamista ohjaavat myös hallinnon oikeusperiaatteet ja tasa-arvolain säännökset. Anja Nurmisen oikaisuvaatimus Anja Nurminen toteaa, että valintaa tehdessä ei ole tehty hakijoiden systemaattista ansiovertailua, eikä valittu parhaiten ansioitunutta hakijaa. Nurmisen mukaan on syytä epäillä, että valintaa tehdessä on rikottu lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 1 mom. sekä yhdenvertaisuuslain 8 :ää suosimalla nuorempaa hakijaa. Yhdenvertaisuuslain 8 :n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Tasa-arvolain 8 ulottuu myös virantäyttöön. Työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö. Syrjinnästä ei kuitenkaan ole kysymys, mikäli työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy, taikka että hänen menettelynsä on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.
Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain näkökohdat sekä asian arviointia Nurminen katsoo, että hän on tullut syrjäytetyksi tasa-arvolain vastaisesti ja yhdenvertaisuuslaissa mainitun iän perusteella. Tuomiokapituli on tehnyt huolellisen lausunnon hakijoista, jossa se on arvioinut hakijoiden taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa ottaen huomioon viran erityiset tarpeet. Tuomiokapituli katsoo, että sen lausunto pitää sisällään tasa-arvolain mukaisen ansiovertailun. Seppo Koskisen ja Heikki Kullan kirjassa Virkamiesoikeuden perusteet todetaan (2013, s. 117), että: Mikäli hakijoiden joukossa on päteviä, eri sukupuolta olevia hakijoita, ansiovertailu on tehtävä. Lainsäätäjä ei kuitenkaan näy tarkoittaneen, että ansiovertailu nimenomaisesti erotetaan kelpoisuusarviosta ja nimitysharkinnasta. Viranomaisen ei näin välttämättä tarvitse eritellä ansioita ja sopivuutta juuri tasa-arvolain 8.1 :n edellyttämän mallin mukaisesti. Tärkeänä on pidetty sitä, että työnantaja voi osoittaa todella vertailleensa hakijoiden kykyjä ja ominaisuuksia keskenään ennen lopullista valintaa. Anja Nurminen toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että: tuomiokapitulin lausunto ohjaa vahvasti seurakuntaa päätösprosessissa. Sen vuoksi hakijoiden oikeusturvan vuoksi olisi tärkeää, että lausunto olisi tasapuolinen, erilaiset ansiot ja taidot olisi selkeästi sanoitettu ja vertailu olisi tehty avoimesti kaikki näkökohdat auki kirjoittaen. Tuomiokapituli on lausunnossaan otsikon hakijoiden esittely alla eritellyt jokaisen hakijan osalta samalla tavalla koulutukseen liittyvän historian sekä johtamiskoulutuksen arvosanoineen. Tämän jälkeen on kerrottu hakijoiden tarkempi työkokemus sekä luonnehdittu kunkin hakijan ansioksi luettavia seikkoja ottaen huomioon Malmin seurakunnan viralle asettamien erityiset tarpeet. Samoin tässä yhteydessä on laadittu haastattelutyöryhmän arvio haastattelusta. Tuomiokapituli on lausunnossaan edellä mainituilla perusteilla luokitellut hakijat kolmeen kategoriaan: I Täyttää varsin kattavasti viran erityiset tarpeet, II Täyttää hyvin viran erityiset tarpeet ja III Täyttää kohtalaisesti viran erityiset tarpeet. Anja Nurminen on sijoitettu II kategoriaan Täyttää hyvin viran erityiset tarpeet ja Heikki Arikka I kategoriaan Täyttää varsin kattavasti viran erityiset tarpeet. Tuomiokapitulin lausuntoa laadittaessa ja ehdokkaita kategorioihin sijoitettaessa on otettu huomioon tasa-arvolain näkökohdat, mutta samalla on syytä huomata, että tuomiokapitulin lausunnossa hakijoita ei aseteta suoraan paremmuusjärjestykseen tai ehdokassijoille, vaan heitä arvioidaan seurakunnan asettamien erityisten tarpeiden nojalla. Seurakunta voi valita kenet tahansa heistä omien rekrytointiprosessiensa perusteella. Välillisessä kirkkoherranvaalissa hakijoiden arviointi tapahtuu samoin perustein kuin välittömän vaalin ehdollepanossa. Piipainkokouksen 2002 asettaman työryhmän mietinnössä Kirkkoherran viran ehdollepano (Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinto, Sarja B 2003:4) todetaan, että vaaliehdotuksen perusteet muodostuvat kolmesta osaalueesta, joista ensimmäisenä mainitaan taito, johon luetaan opinnot
sekä työkokemus ja sen kautta saadut tiedot ja viranhoitokokemus sekä henkilöstökoulutus. Toisena osa-alueena on hakijan aikaisempaan viranhoitoon ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät ja henkilökohtaiset kyvyt haettavana olevan viran hoitamiseen sekä kolmanneksi haettavana olevan kirkkoherran viran erityiset tarpeet. Näitä arvioimalla kokonaisuutena tuomiokapituli on arvioinut hakijoita noudattaen hallintolain 6 :n hallinnon oikeusperiaatteita (yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate ja suhteellisuusperiaate). Tuomiokapituli on pyrkinyt tekemään huolellisen kokonaisarvioinnin ja sillä on ollut käytössään hakijoiden hakemukset, nimikirjanotteet sekä haastatteluarvioinnit. Seppo Koskinen ja Heikki Kulla toteavat kirjassaan Virkamiesoikeuden perusteet (Talentum, Helsinki 2013, s. 102): Heitä vertaillaan ansioiltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan. Vertailutilanne on usein monimutkainen; sekä vertailtavia että vertailuperusteita on useita. Lähtökohtaisesti perusteita sovelletaan samantasoisina, mutta PL 125.2 ei estä perusteluiden keskinäistä painottamista ennen vertailua. On harkittava, mitä perusteista painotetaan ja kuinka voimakkaasti Ensisijaisesti on arvioitava minkälaisia valmiuksia virka ja sen hoito edellyttävät. Tarvitaan konkreettista tarkastelua, jossa on otettava huomioon (luetellussa järjestyksessä) viran kelpoisuusehdot, viran tehtäväpiiri ja virkaan liittyvät konkreettiset tehtävät. Vertailu edellyttää yleensä yhteenvetoa hakijoiden ansioista ja ominaisuuksista. Mikäli hakijoita on runsaasti, vertailu voidaan perusteet esittäen rajoittaa niin sanottuihin varteenotettaviin hakijoihin. Kaikki asiaan vaikuttavat seikat kattava kokonaisarvio on valinnassa ratkaiseva. Vertailun on oltava puolueeton. Ansiovertailun perustetta ei saa epäasiallisin syin muodostaa sellaiseksi, että se tosiasiallisesti suosii tiettyä hakijaa; kaikkia hakijoita on kohdeltava samalla tavalla vertailuperusteen puitteissa. Valintaa ei yleensä voida tehdä pelkästään soveltuvuustestin tuloksen perusteella. Mikäli nimitysharkinnassa poikkeuksellisesti sivuutetaan ansioiltaan selvästi ensisijaisin hakija, valinnan on perustuttava objektiivisiin syihin, esimerkiksi soveltuvuuteen. Kuten Koskinen-Kulla mainitsee kirjassaan, vertailu edellyttää yhteenvetoa hakijoiden ansioista ja ominaisuuksista, ja tällainen yhteenveto on tuomiokapitulin lausunnossa tehty. Tuomiokapituli on lausunnossaan tehnyt kokonaisarvioinnin, jossa kaikkia hakijoita on arvoitu samanlaisin perustein ja perusteet on kirjattu lausuntoon. Kirkkojärjestyksen 6:19 :n mukaan seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun niistä hakijoista, jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksi virkaan. Tuomiokapitulin antama lausunto kirkkoherranviranhakijoista sitoo siis seurakunnan nimitysharkintaa siltä osin, kun siinä on otettu kantaa hakijoiden kelpoisuuteen haettavana olevaan virkaan. Tuomiokapituli on 17.2.2016 antamassaan lausunnossaan todennut, että kaikki yhdeksän hakijaa ovat olleet kelpoisia Malmin kirkkoherran virkaan. Malmin seurakuntaneuvostolla on ollut mahdollisuus valita kuka tahansa kelpoisiksi todetuista hakijoista. Kirkkohallituksen julkaisussa 23 vuodelta 2014 Kirkkoherranvaalin hallintome-
nettely todetaan (s. 43), että muutoin kuin kelpoisuutta koskevan päätöksen osalta: tuomiokapitulin antama lausunto ei sido seurakunnan nimitysharkintaa, mutta se on otettava huomioon ja sen tulisi olla avuksi seurakunnan omassa nimitysharkinnassa. Viran hakuprosessi jatkuu seurakunnassa kapitulin antaman lausunnon jälkeen, ja seurakunta itse päättää millaisia hakijoiden testauksia se haluaa tehdä esimerkiksi haastattelemalla, lähettämällä hakijoita soveltuvuustesteihin tai pyytämällä suoritusnäytteitä. Anja Nurminen toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että: tuomiokapitulin lausunto ohjaa vahvasti seurakuntaa päätösprosessissa. Sen vuoksi hakijoiden oikeusturvan vuoksi olisi tärkeää, että lausunto olisi tasapuolinen, erilaiset ansiot ja taidot olisi selkeästi sanoitettu ja vertailu olisi tehty avoimesti kaikki näkökohdat auki kirjoittaen. Tuomiokapitulin lausunnossa Nurminen on kokonaisarvioinnissa lausunnosta ilmenevillä perusteilla sijoitettu II kategoriaan. Malmin seurakuntaneuvosto on prosessin myöhemmässä vaiheessa tuomiokapitulin antaman lausunnon jälkeen päättänyt lähettää Nurmisen yhdessä kolmen muun hakijan kanssa soveltuvuustesteihin, mikä osoittaa sen, että tuomiokapitulin lausunnolla ei ole sellaista vahvasti ohjaavaa merkitystä päätöstä tehtäessä kuin Nurminen antaa ymmärtää. Yhdenvertaisuuslain 8 :n nojalla ketään ei saa syrjiä iän perusteella. Nurmista ei ole asetettu erilaiseen asemaan ikänsä vuoksi, vaan hänet on haastateltu ja arvioitu kuten kaikki muutkin hakijat. Se, että pidempi työura ei johda suoraan valintaan, ei ole riittävä peruste osoittamaan iästä johtuvaa syrjintää. Koskinen-Kulla toteavat kirjassaan Virkamiesoikeuden perusteet (2013, s. 102), että syrjintäkielto iän perusteella ulottuu myös asian valmisteluun, kuten haastatteluihin, ja viranhakijoiden keskimääräisestä iästä suuntaan tai toiseen poikkeava ikä ei sellaisenaan anna aihetta olettaa syrjintäolettamaa (KHO:2006:93). Nurmisen oikaisuvaatimuksessaan esiin tuomien näkökohtien arviointia tuomiokapitulin lausunnon osalta Nurminen toteaa, että tuomiokapituli on jättänyt hakijoitten ryhmittelyä tehdessään kokonaan huomiotta Malmin seurakunnan toiveet joistakin asioista tai painottanut puolestaan joitakin asioita. Tuomiokapituli on haastattelussa esittänyt kysymyksiä siten, että Malmin seurakunnan kirkkoherran viran erityiset tarpeet tulevat kattavasti huomioitua. Näin ollen osa kohdista on voinut tulla huomioiduksi myös haastattelukysymysten kautta. Nurminen toteaa, että tuomiokapituli on jättänyt hakijoitten ryhmittelyä tehdessään kokonaan huomiotta Malmin seurakunnan toiveet vahvasta teologisesta osaamisesta ja monikulttuurisuustaidoista. Tältä osin tuomiokapitulin haastattelussa kysyttiin hakijoilta: Millaista kokemusta ja millaisia valmiuksia sinulla on toimia muuttuvassa, monimuotoisessa ja monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä? Tuomiokapitulin 17.2.2016 antamassa lausunnossa Nurmisen ansioksi
on luettu: laaja kokemus seurakuntatyöstä ja erityisesti lähetystyöstä. Hän on ollut lähiesimies sekä seurakunnassa että Suomen Lähetysseurassa. Nurminen on ollut myös hiippakunnan seurakunnan kirkkoherrana vajaan kolmen vuoden ajan. Työnantajalla on oikeus arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista (KKO 2005:24, KKO 1996:141). Henkilöiden ansioituneisuutta tulee tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Malmin seurakunta etsi kirkkoherraa, joka pystyy johtamaan innostavalla ja ennakkoluulottomalla otteella seurakuntaa muuttuvassa ja monimuotoisessa kaupunkiympäristössä. Nurmisen osalta on tullut huomioiduksi myös sekä monikulttuurisuusosaaminen että teologian tohtorin tutkinto, jossa Nurmisen väitöskirja kuuluu yleisen kirkkohistorian alaan. Kelpoisuuden täyttyessä korkeampaa koulutusta ei välttämättä pidetä lisäansiona, vaan merkityksellisempää on koulutuksen sisällöllinen sopivuus tai suuntautuneisuus haettavana olevan tehtävän kannalta. Anja Nurmisen osalta ansioksi on luettu hänen kokemuksensa lähetystyössä Pakistanissa ja Heikki Arikan osalta vastaavasti hänen toimintansa siirtolaispastorina, sotilaspastorina ja rauhanturvaajana. Nurminen toteaa myös, että kapituli on tasapäistänyt erilaisen esimieskokemuksen ja painottanut vain alaisten lukumäärää. Arikalla oli kokemusta suurempien työyhteisöjen johtamisesta kuin Nurmisella. Malmin seurakunta on Suomen toiseksi suurin seurakunta, ja tällä perusteella alaisten suurta lukumäärää voidaan pitää ansiona. Suuren työyhteisön johtaminen vaatii toisenlaisia taitoja kuin pienemmän työyhteisön. Nurmisen yhteenvetoon on myös kirjattu hänen kirkkoherrana oloaika, joka tosin on ollut pienessä yksipappisessa maalaisseurakunnassa. Nurmisen osalta yhteenvetoon on myös kirjattu hänen hankkimansa jatkokoulutus johtamisen osalta sekä kokemus kappalaisena ja lähiesimiehenä toimimisesta pääkaupungin seurakunnassa. Viran erityisissä tarpeissa on edellytetty hyvää suuren seurakunnan työn ja hallinnon tuntemusta sekä johtamistaitoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Nurminen myös toteaa, että tuomiokapituli ei ota kantaa Arikan hyvin pätkittäiseen työhön keskusrekisterin johtajana. Lausunnossa on kuitenkin erikseen mainittu Arikan kahteen otteeseen olleet virkavapaudet sotilaspastorina ja rauhanturvaajana, ja ne ovat näin ollen tulleet huomioiduiksi. Virkavapaudet sekä niiden tarkat ajanjaksot käyvät myös ilmi seurakunnalle lähetetystä nimikirjanotteesta. Nurminen on niin ikään oikaisuvaatimuksessaan kiinnittänyt huomiota, että tuomiokapituli ei ole tarkastellut kriittisesti hakijoiden hakemusasiakirjoja, ja viittaa Arikan hakemuksen epätarkkuuksiin sekä tuomiokapitulin lausunnon virheellisyyksiin Arikan työnansioiden päivämäärien suhteen. Tältä osin Nurminen viittaa siihen, että tuomiokapitulin lausunnon mukaan Arikka on ollut Raision seurakunnassa pastorina 2002-2004, vaikka oman ilmoituksensa mukaan hän on ollut siellä 14.10.2002-31.12.2003. Nimikirjan tietojen perusteella Arik-
ka on ollut pastorina Raisiossa 31.1.2004 asti ja tiedot on kirjattu julkista luotettavuutta omaavasta nimikirjanotteesta. Hakijoista laadittuun lausuntoon ei ole kirjattu kenenkään hakijan osalta tarkkoja päivämääriä, vaan ainoastaan vuosia, koska tarkemmat tiedot käyvät ilmi nimikirjanotteista, jotka ovat seurakunnalla olleet myös käytettävissä. Nurminen viittaa myös siihen, että Arikka on ollut siirtolaispappina Tanskassa ja Virossa 2004-2007, ja Arikan oman ilmoituksen mukaan ajalla 1.1.2004-31.8.2006. Tuomiokapitulin lausunnon tieto on saatu nimikirjasta, jonka mukaan Arikka on ollut edellä mainituissa tehtävissä 1.2.2004-31.1.2007. Näin ollen lausuntoon on otettu edellä viitatun käytännön mukaisesti vain mainitut vuodet. Asiassa ei siis ole Nurmisen mainitsemia virheellisyyksiä eikä asialla muutoinkaan ole lausunnossa olennaista merkitystä kokonaisarvioinnin kannalta. Tarkat tiedot ovat myös löydettävissä nimikirjanotteesta, ja ne ovat olleet seurakuntaneuvoston käytettävissä virkavalintaa tehtäessä. Nurminen myös viittaa Arikan lyhyeen kokemukseen paikallisseurakunnassa. Tuomiokapituli toteaakin lausunnossaan, että Arikalla on aika kapea kokemus suomalaisen paikallisseurakunnan pastorina toimimisesta, mutta hänellä on yleisesti laaja tuntemus seurakuntatyöstä. Malmin seurakunnan kirkkoherran virka on johtavan viranhaltijan virka, jonka keskeiset tehtävät määräytyvät KJ 6 luvun 13 :n perusteella. Kirkkoherran toimenkuva on vaativa ja johtajuudelle asetetut vaatimukset ovat korkeita, ja lisäansiona voi tarpeen mukaan olla myös muussa työyhteisössä kuin seurakunnassa saavutetut ansiot. Seurakuntien toimintaympäristössä on tapahtunut monia muutoksia viime vuosina, ja nämä muutokset ovat osaltaan myös vaikuttaneet kirkkoherran viranhoidolle asetettavien vaatimusten kohoamiseen. Näin ollen on perusteltua arvioida, että myös muualla kuin seurakunnassa saavutetulla kokemuksella on merkitystä. Lisäksi arviointiin vaikuttavat myös henkilökohtaiset kyvyt ja haastattelussa saatu käsitys. Kuten Kirkkoherranvaalin hallintomenettely kirjassa (s. 47) todetaan: Virkaa täyttäessä voidaan kiinnittää huomiota hakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten yhteistyökykyyn, ahkeruuteen, tarkkuuteen, aloitekykyyn, kykyyn kantaa vastuuta ja muihin vastaaviin ominaisuuksiin. Virkaa täyttäessä Malmille haettiin kirkkoherraa, joka pystyy johtamaan innostavalla ja ennakkoluulottomalla otteella seurakuntaa muuttuvassa ja monimuotoisessa kaupunkiympäristössä. Kokonaisarvioinnin perusteella Heikki Arikan katsottiin täyttävän varsin kattavasti viran erityiset tarpeet. Arikan osalta on tuomiokapitulin lausunnossa todettu, että hänellä on ison kaupungin seurakuntayhtymän johtotehtävien vuoksi kirkas käsitys muutoksessa olevan seurakunnan ja ison työyhteisön johtamisen haasteista, erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa. Hänellä on myös paljon selkeää näyttöä toimeenpanokyvystä muutoksen aikaansaamisessa. Konkreettisia esimerkkejä muutosjohtamisesta tuli esiin HNMKY:n, Turun kasvatusteologin sekä keskusrekisterin johtajan tehtävien kautta.
Anja Nurmisen katsottiin täyttävän hyvin viran erityiset tarpeet kolmen muun hakijan kanssa. Tässä luokittelussa kuitenkin katsottiin, että esimieskokemus on joko vähäistä tai verrattain pienestä työyhteisöstä olevaa. Malmin seurakunta on Suomen toiseksi suurin seurakunta, minkä vuoksi esimieskokemuksessa on kiinnitetty huomiota myös alaisten määrään. Haastattelun perusteella tässä ryhmässä olevilta puuttuivat konkreettiset kuvaukset ja uskottavat esimerkit siitä, miten he olisivat seurakunnan toivoma ennakkoluuloton ja innostava johtaja. Nurmisen osalta on kuitenkin todettu, että hänellä on muita tässä ryhmässä olevia hakijoita selvästi parempi kokemus ja käsitys viranhoidon hallinnollisista ja taloudellisista vaatimuksista ja Malmin seurakunnan tilanteesta. Yhteenveto Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat perustuslain 125 :n mukaan taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp.) perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt asiassa tasaarvolain mukaisen ansiovertailun, jossa lausuntoon on kirjattu hakijoiden koulutukset, aiemmat työkokemukset sekä hakijoille luettavat erityiset ansiot viran erityisten tarpeiden perusteella (lihavointi esittelijän). Näin on tehty myös Anja Nurmisen osalta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ansioita voidaan painottaa tehtävän mukaan. Ansiovertailussa on myös huomioitu hakijoiden sellaiset ominaisuudet, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Kenellekään ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pidempi työkokemus kuin muilla hakijoilla. Tuomiokapituli on arvioinut hakijoita objektiivisesti ja arviointi on perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta seurakunnan ilmoittamien erityisten tarpeiden perusteella. Ansiovertailu voi olla käytännössä yhteenveto, jossa henkilötietojen lisäksi esitetään hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä tiedot kelpoisuusvaatimuksen täyttymisestä. Lausuntoa ei tee syrjiväksi se seikka, että Nurmista ei ole asetettu I kategoriaan, joka täyttää varsin kattavasti viran erityiset tarpeet. Arviointia voidaan suorittaa kokonaisharkinnalla ja koulutuksen sekä työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merki-
tyksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Lausunnossa on ollut tavoitteena arvioida hakijoita niin, että seurakunta voisi jatkaa virantäyttöprosessia valiten virkaan pätevin, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin ja parhaaseen viranhoitoon pystyvä henkilö. Tuomiokapituli on arvioinut hakijoiden taitoa ja kykyä viran tehtävien ja toimintaympäristöstä nousevien viran erityisten tarpeiden perusteella ja antanut lausuntonsa. Tuomiokapituli katsoo, että Nurmista ei ole syrjäytetty sukupuolen tai iän perusteella, eikä häntä ole katsottava ansioituneimmaksi virkaan ainoastaan ikänsä tai pidemmän uransa vuoksi. Hakijoiden henkilökohtaisen ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu tai kokenein (KKO 2005:24, KKO 1996:141). Tuomiokapitulin lausunto ei kirkkolain nojalla sido seurakuntaa, vaan kirkkojärjestyksen 6:19 :n mukaan seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun niistä hakijoista, jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksi virkaan. Tuomiokapitulin lausunnossa esitettyjen perustelujen ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 :n 3 momentin perusteella seurakuntaneuvosto katsoo, että tuomikapitulin lausunto täyttää yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaiset hakijoiden ansiovertailun vaatimukset. Näin erillisen ansiovertailun tekeminen ei ole ollut seurakuntaneuvoston suorittamassa valintaprosessissa tarpeen. Tuomiokapitulin lausunnossa ei ole syrjitty Anja Nurmista iän tai sukupuolen perustella. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt muut perusteet: 1. Anja Nurminen esittää, että seurakuntaneuvosto ei ole saanut riittävästi tietoa siitä, mitkä lainkohdat sitovat seurakuntaa sen valitessa viranhaltijaa. Tämän tueksi hän esittää, että seurakuntaneuvoston suorittamassa haastattelussa tehtiin kysymyksiä, jotka vastoin lakia yksityisyyden suojasta työelämässä 3. Haastattelussa tehtiin yksi perhesuhteista koskeva kysymys, jota ei edellä mainitun lain mukaan olisi saanut tehdä. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että seurakuntaneuvosto ei olisi tietoinen seurakuntaneuvostoa virantäytössä sitovasta lainsäädännöstä. Tuomiokapitulin lausunnossa, joka oli seurakuntaneuvoston käytössä, on keskeiset viran täyttöä koskevat lainkohdat ja perusteet mainittu. 2. Anja Nurmisen esittää, että sähköisestä hakuohjelmasta otettu hakijayhteenveto, joka perustuu hakijoiden itse syöttämiin tietoihin, ei ole riittävä vertailu hakijoiden asioista. Perusteena hän esittää, että tiedot ovat osittain epätarkkoja ja että yhteenvedosta puuttuvat muut kuin tutkintoon johtavat koulutukset. Seurakuntaneuvostolla on ollut käytössään hakijoiden nimikirjanotteet, joista työkokemukset virkavapauksineen näkyvät luotettavasti. Muut merkittävät koulutukset on mainittu tuomiokapitulin lausunnossa. Seurakuntaneuvostolla on päätöstä tehdessään ollut riittävät ja oikeat tiedot hakijoiden ansioista.
3. Vaatimus tarkasta yksityiskohtaisesta hakijoiden vertailusta Lähtökotaisesti vertailu on tehty tuomikapitulin lausunnossa, joka muodostaa lain edellyttämän ansiovertailun. Hakijoiden vertailu perustuu työkokemuksen ja koulutuksen lisäksi tuomiokapitulin ja seurakuntaneuvoston asettaman valmisteluryhmän haastatteluihin, joissa molemmissa oli laadittu kaikille hakijoille esitetyt kysymyssarjat. Kysymyksissä nostettiin esiin seurakuntaneuvoston esittämät viran erityiset tarpeet. Haastattelut on otettu huomioon tuomiokapitulin lausunnossa ja valmisteluryhmän virantäyttöä koskevissa perusteluissa. Työkokemuksen, johtamiskokemuksen ja seurakuntaelämän tuntemuksen osalta Arikan ja Nurmisen vertailu toteutuu kattavasti tuomiokapitulin lausunnossa. Työkokemukset ovat erilaisia, molemmilla myös monipuolista. Johtamiskoulutusta Nurmisella on enemmän. Arikalla on puolestaan kokemusta suurempien työyhteisöjen johtamisesta, mikä on merkittävää suuren, yli sadan hengen työyhteisön johtajaa valittaessa. Heikki Arikan työkokemus paikallisseurakunnassa on Anja Nurmista pienempi. Molemmilla on kuitenkin monipuolinen työkokemus, joka antaa valmiuksia seurakuntatyöhön. Haastattelujen perusteella Heikki Arikan johtamiskokemus arvoitiin sekä tuomiokapitulin lausunnossa, että seurakuntaneuvoston valmisteluryhmän esityksessä vahvemmaksi. Hän kykeni esittämään konkreettisia ja Nurmista selkeämpiä näkemyksiä talous- henkilöstö- ja seurakuntaneuvoston erityisenä painopisteenä olevasta muutosjohtamisesta ja seurakuntaelämän kehittämisestä. Konkreettiset ja selkeät vastaukset haastattelussa osoittivat myös sen, että Heikki Arikalla on valmius johtaa seurakuntaa seurakuntaneuvoston edellyttämällä ennakkoluulottomalla ja innostavalla tavalla. Hallinnollista osaamista Anja Nurminen on saanut toimiessaan kirkkoherrana ja tuomiokapitulin asessorina. Heikki Arikka on saanut hallinnon osaamista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatuksen teologina ja keskusrekisterin johtajana sekä luottamustehtävissä Raision seurakunnassa, Raision seudun koulutusyhtymän puheenjohtajana ja Raision kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Arikan kokemus on monipuolisempaa ja seurakuntayhtymän osalta vahvempaa, koska hän on toiminut johtavassa tehtävässä myös seurakuntayhtymässä. Anja Nurmisella ja Heikki Arikalla on työhistoriaan liittyvän kokemuksen perusteella vahvat taidot monikulttuurisuuden ja erilaisten katsomusten kohtaamiseen. Anja Nurminen on tehnyt pitkään työtä vieraassa kulttuurissa. Heikki Arikka on työskennellyt useassa maassa. Sotilaspappina Afganistanissa ja Libanonissa hän on saanut myös kuvan siitä, mistä olosuhteista tällä hetkellä maahan tulevat turvapaikan hakijat lähtevät. Heikki Arikalla on verkostoitumistaidoista vahvaa näyttöä erilaisten luottamistoiminen perusteella kirkossa ja sen ulkopuolella. Yhteistyötaidot ovat Arikalla ja Nurmisella riittävät haastattelun perusteella. Teologisen osaamisen perusteella Anja Nurmisella on vahvempi osaaminen. Haastattelun perusteella Heikki Arikka on antanut teologisesti punnittuja ja perusteltuja vastauksia.
4. Soveltuvuusarvion merkitys päätöksenteossa Soveltuvuusarvio on yksi tekijä, jota voidaan käyttää virantäytön valmistelussa. Viranomaisen toiminnan julkisuudessa annetun lain 24 :n 1 momentin 29 kohdan perusteella soveltuvuusarvion sisältämät tiedot ovat salassa pidettäviä. Soveltuvuusarviossa kuvattiin kaikkien soveltuvuusarviossa olleiden hakijoiden osalta heidän viran hoitoon liittyviä vahvuuksiaan ja jokaisen hakijan kohdalla myös joitakin kehittämisalueita. Kaikki soveltuvuusarviossa olleet hakijat todettiin tehtävään soveltuviksi eikä hakijoiden välille syntynyt niin merkittäviä eroja, että ne olisivat ratkaisevasti vaikuttaneet valintaan. Edellä mainituista syistä johtuen esittelyssä todettiin vain, että soveltuvuusarvio pitää virkaan esitettävää Heikki Arikkaa tehtävään soveltuvana. Yhteenvetona Anja Nurmisen oikaisuvaatimukseen voidaan todeta, että tuomiokapitulin lausunto on riittävä yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain edellyttämä ansiovertailu. Kun hakijoita arvioidaan taidon, kyvyn, koetellun kansalaiskunnon ja monen virkaan liittyvän erityisen tarpeen osalta, asettuvat eri hakijat joissain kohdin toisten edelle. Ratkaisevaa on kokonaisarvio siitä, kuka hakijoista täyttää parhaiten viran hoitamiselle asetetut edellytykset. Seurakuntaneuvosto on tehnyt päätöksensä kokonaisarvion perusteella todeten päätöksen perustelujen lopussa, että seurakuntaneuvosto on asettanut kahdeksan viran erityisvaatimusta, jotka Heikki Arikka täyttää hakijoista parhaiten. Valinnan perusteena ei ole ollut hakijoiden ikä eikä sukupuoli. Anja Nurminen ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan sellaisia perusteita, joiden pohjalta seurakuntaneuvoston tulisi muuttaa päätöstään. Näin Anja Nurmisen seurakuntaneuvostolle esittämä vaatimus siitä, että kirkkoherraksi valitaan Anja Nurminen eikä Heikki Arikka, on hylättävä Liitteet 7 Kirkkoherran vaali 5.4.2016 ote 8 Oikaisuvaatimus Anja Nurminen 22.4.2016 9 Tuomiokapitulin lausunto kirkkoherran viran hakijoista 17.2.2016 10 Tuomiokapitulin lausunto oikaisuvaatimuksesta pöytäkirja 9 18.5.2016 11 Lausunto oikaisuvaatimuksesta Virpi Koskinen 15.4.2016
99/2016 76 Virpi Koskisen kirkkoherran vaalia koskeva oikaisuvaatimus Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää hylätä Virpi Koskisen kirkkoherranvaalia koskevan oikaisuvaatimuksen. Käsittely Veronica Saarela teki muutosehdotuksen, että hyväksytään Virpi Koskisen kirkkoherranvaalia koskeva oikaisuvaatimus. Muutosehdotusta ei kannatettu. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen rauenneen. Veronica Saarela jätti eriävän mielipiteen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Malmin seurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi kokouksessaan 5.4.2016 seurakunnan kirkkoherran virkaan välillisellä vaalilla Heikki Arikan. Virkaa hakenut Virpi Koskinen on tehnyt oikaisuvaatimuksen seurakuntaneuvoston valintapäätöksestä. Virpi Koskinen vaatii seurakuntaneuvoston 5.4.2016 tekemän päätöksen kumoamista sekä kirjoittamaan auki yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain edellyttämän vertailun hakijoiden pätevyydestä ja soveltuvuudesta, liittämään sen päätösluetteloon ja toimittamaan sen kaikille virkaa hakeneille. Oikaisupyynnöistä on pyydetty lausunnot valituksi tulleelta Heikki Arikalta, toisen oikaisuvaatimuksen tehneeltä Anja Nurmiselta ja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta. Muilta hakijoilta ei ole pyydetty lausuntoa, koska he eivät ole tehneet oikaisuvaatimusta. Näin he ovat tyytyneet päätökseen eikä heillä kirkkolain 24 luvun 6 :n perusteella ole oikeutta tehdä päätöksestä kirkollisvalitusta ellei päätöstä oikaisuvaatimuksen johdosta muuteta. Lausunnot on saatu Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta ja Anja Nurmiselta
Anja Nurminen toteaa lausunnossaan yhtyvänsä Virpi Koskisen tekemään oikaisuvaatimukseen. Virpi Koskisen oikaisuvaatimuksissa esitetään keskeisenä perusteena, että valintaa tehdessä ei ole tehty yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain edellyttämää hakijoiden systemaattista ansiovertailua. Hänen mukaansa tuomiokapitulin lausunto on muodollinen yhteenveto eikä sisällä systemaattista soveltuvuuden kattavaa vertailua. Edelleen hän toteaa, että vaalissa koskevassa Malmin seurakuntaneuvoston asettaman valmisteluryhmän esittely ei sisällä hakijoiden objektiivista vertailua. Malmin seurakunnan seurakuntaneuvoston vaalin esittelytekstissä todetaan hakijoiden vertailusta: Hakijoiden työkokemus ja ansiot on kuvattu tuomiokapitulin lausunnossa. Niitä ei ole valinnan perusteissa tarpeen toistaa. Vaalin valmistelussa on katsottu, että tuomiokapitulin lausunnossa täyttyy lain edellyttämä ansiovertailu. Tätä näkemystä tukee kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 :n 3 momentti, jossa edellytetään tuomiokapitulin toteavan hakijoiden kelpoisuuden ja arvioivan lausunnossaan hakijoiden taidon ja kyvyn haettavana olevaan virkaan. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on oikaisuvaatimuksia koskevassa lausunnossaan kuvannut kirkkoherran viran hakijoista antamansa lausunnon valmisteluprosessia, lausunnon laillisuusperiaatteita ja arvioinut Virpi Koskisen lausunnosta esittämiä näkökohtia: Malmin kirkkoherran välillistä vaalia varten tuomiokapituli on 17.2.2016 antanut seurakunnalle kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 :n 3 momentin mukaisen lausunnon hakijoista. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli voi lausua oikaisuvaatimuksissa esitetyistä asioista omaa lausuntoaan koskien, mutta se ei voi käsitellä muutoin oikaisuvaatimusta, koska virantäyttöprosessi on jatkunut Malmin seurakunnassa tuomiokapitulin antaman lausunnon jälkeen. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 19 :n mukaisesti seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun niistä hakijoista, jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksi virkaan. Tätä kuitenkin edeltää seurakunnan oma valintaprosessi, johon hakemusasiakirjojen ja nimikirjojen perehtymisen lisäksi voi kuulua hakijoiden haastatteluja, psykologisia soveltuvuustestejä sekä mahdollisten näytteiden antamista erilaisissa tilaisuuksissa. Virpi Koskisen oikaisuvaatimus Virpi Koskinen vaatii seurakuntaneuvoston 5.4.2016 tekemän päätöksen kumoamista sekä kirjoittamaan auki yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain edellyttämän vertailun hakijoiden pätevyydestä ja soveltuvuudesta, liittämään sen päätösluetteloon ja toimittamaan sen kaikille virkaa hakeneille. Koskinen perustelee vaatimustaan sillä, että tuomiokapitulin lausunto on muodollinen yhteenveto eikä sisällä systemaattista soveltuvuuden kattavaa vertailua.
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli voi lausua oikaisuvaatimuksissa esitetyistä asioista omaa lausuntoaan koskien, mutta se ei voi käsitellä muutoin oikaisuvaatimusta, koska virantäyttöprosessi on jatkunut Malmin seurakunnassa tuomiokapitulin antaman lausunnon jälkeen. Hakijoiden arvioinnin tavoitteena on, että virkaan valitaan pätevin, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin ja parhaaseen viranhoitoon pystyvä henkilö. Tuomiokapituli on lausuntoa antaessaan perehtynyt Malmin kirkkoherranviran hakijoiden hakemusasiakirjoihin, nimikirjatietoihin sekä suorittanut kaikkien yhdeksän hakijan haastattelut esittämällä jokaiselle hakijoista samat kysymykset. Tämän lisäksi hakijoille on saatettu esittää joitakin täydentäviä kysymyksiä. Tuomiokapituli on arvioinut kaikki hakijat kelpoisiksi Malmin seurakunnan kirkkoherran virkaan. Kelpoisuuspäätöksen lisäksi lausunnossa arvioidaan kirkkolain 6 luvun 16 :n mukaisesti arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Hakijoita arvioidaan perustuslain 125 :n 2 momentin mukaisilla yleisillä nimitysperusteilla, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Näiden yleisten nimitysperusteiden lisäksi tuomiokapitulin lausunnossa otetaan huomioon Malmin seurakunnan ilmoittamat ja tuomiokapitulin arvioimat viran erityiset tarpeet. Malmin seurakunta on etukäteen ilmoittanut seuraavat erityiset tarpeet: Etsimme kirkkoherraa, joka pystyy johtamaan innostavalla ja ennakkoluulottomalla otteella seurakuntaa muuttuvassa ja monimuotoisessa kaupunkiympäristössä. Tämä yleislauseke kertoo siitä, millaista kirkkoherraa Malmin seurakunta hakee. Tämän jälkeen seurakunta on kahdeksalla eri kohdalla arvioinut, mitä tämä johtamisote pitää sisällään - hyvää suuren seurakunnan työn ja hallinnon tuntemusta sekä kaupunkikulttuurin ymmärtämistä - johtamistaitoja muuttuvassa toimintaympäristössä sekä hyviä henkilöstö- ja talousjohtamisen taitoja - muutosvalmiutta sekä kykyä johtaa ja luotsata muutoksia - vahvaa teologista osaamista sekä hengellistä ja yhteiskunnallista avarakatseisuutta ja tasapuolisuutta - taitoja monikulttuurisuuden ja katsomusten kohtaamiseen - verkostoitumis- ja yhteistyötaitoja - vuorovaikutteisia ja monipuolisia viestintätaitoja - myötäelävää ja inhimillistä asennetta sekä työtovereihin että seurakuntalaisiin päin. Lausunnon antamista ohjaavat myös hallinnon oikeusperiaatteet ja tasa-arvolain säännökset.
Tuomiokapituli on tehnyt huolellisen lausunnon hakijoista, jossa se on arvioinut hakijoiden taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa ottaen huomioon viran erityiset tarpeet. Tuomiokapituli katsoo, että sen lausunto pitää sisällään tasaarvolain edellyttämän ansiovertailun (lihavointi esittelijän). Seppo Koskisen ja Heikki Kullan kirjassa Virkamiesoikeuden perusteet todetaan (2013, s. 117), että: Mikäli hakijoiden joukossa on päteviä, eri sukupuolta olevia hakijoita, ansiovertailu on tehtävä. Lainsäätäjä ei kuitenkaan näy tarkoittaneen, että ansiovertailu nimenomaisesti erotetaan kelpoisuusarviosta ja nimitysharkinnasta. Viranomaisen ei näin välttämättä tarvitse eritellä ansioita ja sopivuutta juuri tasaarvolain 8.1 :n edellyttämän mallin mukaisesti. Tärkeänä on pidetty sitä, että työnantaja voi osoittaa todella vertailleensa hakijoiden kykyjä ja ominaisuuksia keskenään ennen lopullista valintaa. Tuomiokapituli on lausunnossaan otsikon hakijoiden esittely alla eritellyt jokaisen hakijan osalta samalla tavalla koulutukseen liittyvän historian sekä johtamiskoulutuksen arvosanoineen. Tämän jälkeen on kerrottu hakijoiden tarkempi työkokemus sekä luonnehdittu kunkin hakijan ansioksi luettavia seikkoja ottaen huomioon Malmin seurakunnan viralle asettamien erityiset tarpeet. Samoin tässä yhteydessä on laadittu haastattelutyöryhmän arvio haastattelusta. Tuomiokapituli on lausunnossaan laatinut hakijoista yhteenvedon sekä haastattelujen perusteella ja ottamalla huomioon seurakunnan viralle asettamat erityistarpeet luokitellut hakijat kolmeen kategoriaan I Täyttää varsin kattavasti viran erityiset tarpeet, II täyttää hyvin viran erityiset tarpeet ja III Täyttää kohtalaisesti viran erityiset tarpeet. Tuomiokapitulin lausuntoa laadittaessa ja ehdokkaita kategorioihin sijoitettaessa on otettu huomioon tasa-arvolain näkökohdat, mutta samalla on syytä huomata, että tuomiokapitulin lausunnossa hakijoita ei aseteta suoraan paremmuusjärjestykseen tai ehdokassijoille, vaan heitä arvioidaan seurakunnan asettamien erityisten tarpeiden nojalla. Seurakunta voi valita kenet tahansa heistä omien rekrytointiprosessiensa perusteella. Välillisessä kirkkoherranvaalissa hakijoiden arviointi tapahtuu samoin perustein kuin välittömän vaalin ehdollepanossa. Piipainkokouksen 2002 asettaman työryhmän mietinnössä Kirkkoherran viran ehdollepano (Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinto, Sarja B 2003:4) todetaan, että vaaliehdotuksen perusteet muodostuvat kolmesta osaalueesta, joista ensimmäisenä mainitaan taito, johon luetaan opinnot sekä työkokemus ja sen kautta saadut tiedot ja viranhoitokokemus sekä henkilöstökoulutus. Toisena osa-alueena on hakijan aikaisempaan viranhoitoon ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät ja henkilökohtaiset kyvyt haettavana olevan viran hoitamiseen sekä kolmanneksi haettavana olevan kirkkoherran viran erityiset tarpeet. Näitä arvioimalla kokonaisuutena tuomiokapituli on arvioinut hakijoita noudattaen hallintolain 6 :n hallinnon oikeusperiaatteita (yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate ja suhteellisuusperiaate).
Tuomiokapituli on pyrkinyt tekemään huolellisen kokonaisarvioinnin ja sillä on ollut käytössään hakijoiden hakemukset, nimikirjanotteet sekä haastatteluarvioinnit. Seppo Koskinen ja Heikki Kulla toteavat kirjassaan Virkamiesoikeuden perusteet (Talentum, Helsinki 2013, s. 102): Heitä vertaillaan ansioiltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan. Vertailutilanne on usein monimutkainen; sekä vertailtavia että vertailuperusteita on useita. Lähtökohtaisesti perusteita sovelletaan samantasoisina, mutta PL 125.2 ei estä perusteluiden keskinäistä painottamista ennen vertailua. On harkittava, mitä perusteista painotetaan ja kuinka voimakkaasti Ensisijaisesti on arvioitava minkälaisia valmiuksia virka ja sen hoito edellyttävät. Tarvitaan konkreettista tarkastelua, jossa on otettava huomioon (luetellussa järjestyksessä) viran kelpoisuusehdot, viran tehtäväpiiri ja virkaan liittyvät konkreettiset tehtävät. Vertailu edellyttää yleensä yhteenvetoa hakijoiden ansioista ja ominaisuuksista. Mikäli hakijoita on runsaasti, vertailu voidaan perusteet esittäen rajoittaa niin sanottuihin varteenotettaviin hakijoihin. Kaikki asiaan vaikuttavat seikat kattava kokonaisarvio on valinnassa ratkaiseva. Vertailun on oltava puolueeton. Ansiovertailun perustetta ei saa epäasiallisin syin muodostaa sellaiseksi, että se tosiasiallisesti suosii tiettyä hakijaa; kaikkia hakijoita on kohdeltava samalla tavalla vertailuperusteen puitteissa. Valintaa ei yleensä voida tehdä pelkästään soveltuvuustestin tuloksen perusteella. Mikäli nimitysharkinnassa poikkeuksellisesti sivuutetaan ansioiltaan selvästi ensisijaisin hakija, valinnan on perustuttava objektiivisiin syihin, esimerkiksi soveltuvuuteen. Kuten Koskinen-Kulla mainitsee kirjassaan, vertailu edellyttää yhteenvetoa hakijoiden ansioista ja ominaisuuksista, ja tällainen yhteenveto on tuomiokapitulin lausunnossa tehty. Tuomiokapituli on lausunnossaan tehnyt kokonaisarvioinnin, jossa kaikkia hakijoita on arvoitu samanlaisin perustein. Kirkkojärjestyksen 6:19 :n mukaan seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun niistä hakijoista, jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksi virkaan. Tuomiokapitulin antama lausunto kirkkoherranviranhakijoista sitoo siis seurakunnan nimitysharkintaa siltä osin, kun siinä on otettu kantaa hakijoiden kelpoisuuteen haettavana olevaan virkaan. Tuomiokapituli on 17.2.2016 antamassaan lausunnossaan todennut, että kaikki yhdeksän hakijaa ovat olleet kelpoisia Malmin kirkkoherran virkaan. Malmin seurakuntaneuvostolla on ollut mahdollisuus valita kuka tahansa kelpoisiksi todetuista hakijoista. Kirkkohallituksen julkaisussa 23 vuodelta 2014 Kirkkoherranvaalin hallintomenettely todetaan (s. 43), että muutoin kuin kelpoisuutta koskevan päätöksen osalta: tuomiokapitulin antama lausunto ei sido seurakunnan nimitysharkintaa, mutta se on otettava huomioon ja sen tulisi olla avuksi seurakunnan omassa nimitysharkinnassa. Viran hakuprosessi jatkuu seurakunnassa kapitulin antaman lausunnon jälkeen, ja seurakunta itse päättää millaisia hakijoiden testauksia se haluaa tehdä esimerkiksi haastattelemalla, lähettämällä hakijoita soveltuvuustesteihin tai pyytämällä suoritusnäytteitä. Tuomiokapitulin lausuntoa laadittaessa ja ehdokkaita kategorioihin sijoitettaessa on otettu huomioon tasa-arvolain näkökohdat, mutta
lausunnossa hakijoita ei aseteta suoraan paremmuusjärjestykseen tai ehdokassijoille, vaan heitä arvioidaan seurakunnan asettamien erityisten tarpeiden nojalla. Tuomiokapitulin lausunnossa esitettyjen perustelujen ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 :n 3 momentin perusteella seurakuntaneuvosto katsoo, että tuomikapitulin lausunto täyttää yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaiset hakijoiden ansiovertailun vaatimukset. Näin erillisen ansiovertailun tekeminen ei ole ollut seurakuntaneuvoston suorittamassa valintaprosessissa tarpeen. Tämän vuoksi Virpi Koskisen vaatimus uuden ansiovertailun tekemisestä ja lähettämisestä kaikille hakijoille ei ole perusteltu. Seurakuntaneuvoston päätöksen kumoamiselle ei siten ole perusteita ja Virpi Koskisen oikaisuvaatimus on hylättävä. Liitteet 12 Kirkkoherran vaali 5.4.2016 ote 13 Oikaisuvaatimus Virpi Koskinen 22.4.2016 14 Tuomiokapitulin lausunto kirkkoherran viran hakijoista 17.2.2016 15 Tuomiokapitulin lausunto oikaisuvaatimuksesta pöytäkirja 10 18.5.2016 16 Lausunto oikaisuvaatimuksesta Anja Nurminen 16.5.2016