EHDOTUS KALATALOUSMAKSUKSI

Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 20.9.2017 W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01 NORD STREAM 2 -KAASUPUTKIHANKE EHDOTUS KALATALOUSMAKSUKSI

NORD STREAM 2 -KAASUPUTKIHANKE EHDOTUS KALATALOUSMAKSUKSI Päivämäärä 20.9.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Otso Lintinen Sanna Sopanen Sanna Suvanto Viite W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

EHDOTUS KALATALOUSMAKSUKSI SISÄLTÖ 1. Kalatalousmaksu 1 LIITTEET Liite 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto Nord Stream hankkeen vesitalouslupahakemuksesta (Dnro 587/006/2009) Liite 2 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto Nord Stream hankkeen vesitalouslupahakemuksesta (Dnro 4888/5720/09) Liite 3 Kaupallinen kalastus Suomessa, kalastajakohtainen vaikutusarvio käyttövaiheessa (Ramboll 2017) W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

EHDOTUS KALATALOUSMAKSUKSI 1 1. KALATALOUSMAKSU Kalatalousmaksu perustuu kalakantoihin tai kalastukseen kohdistuviin vaikutuksiin. Putkilinjan asentamisesta ja käytöstä kalataloudelle kohdistuvat mahdolliset vaikutukset arvioidaan YVAselostuksessa vähäisiksi kaupallisten kalastajien osalta ja merkityksettömiksi kalakantojen osalta (YVA-selostus, luku 11.6). Putkilinjojen olemassaolo ei johda kalastusrajoituksiin. Putkilinjat on suunniteltu siten, että kalastus on edelleen mahdollista putkilinjojen lähellä ja niiden yli, vaikkakin siitä saattaa aiheutua lisätyötä. Putkilinjasta voi aiheutua mahdollista haittaa yleiselle kalatalousedulle pitkäaikaisen kalastustoiminnan voiton pienentymisenä ja luonnonvarojen arvonmenetyksenä, mikä puolestaan perustuu kalavarojen tuottavuuteen ja kalastuksen kannattavuuteen. Nord Stream 2 AG on neuvotellut Kalastussopimukset, joiden perusteella hankkeesta haittaa kärsiville kalastajille maksetaan korvausta kalastuksen vaikeutumisesta putkilinjojen rakentamisen ja olemassaolon vuoksi. Näin ollen Kalatalousmaksu voidaan rajoittaa mahdolliseen luonnonvarojen arvonmenetykseen. Mahdollinen arvonmenetys ja siitä johdettu vuosittainen kalatalousmaksu on arvioitu vastaavasti kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (18.12.2009 Dnro 587/006/2009 [liite 1]) ja Varsinais-Suomen ELY-keskus (18.12.2009 Dnro 4888/5720/09 [liite 2]) esittivät Nord Stream hankkeen vesitalouslupahakemusta käsittelevissä lausunnoissaan. Laskelmassa on huomioitu seuraavat: Suomen lipun alla tapahtuva kalastus ICES-pyyntiruuduissa, joiden kautta Nord Stream 2 -putkilinja kulkee Suomen avomeritroolauksen kalansaaliin keskimääräinen vuosittainen arvo euroissa vuosina 2010 2014 (liite 3) Mahdollinen 50 %:n voitto, joka perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 18.12.2009 Nord Stream AG -hankkeen vesitalouslupahakemusmenettelyn aikana antamaan lausuntoon Mahdollinen kalastustuloille aiheutuva haitta, joka on määritelty 1 prosentiksi kalaresurssin tuottoarvosta niin edellä mainitussa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunnossa kuin Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen 18.12.2009 antamassa lausunnossa Viranomaiskäytäntö, jonka mukaan vuotuinen korvaus on 5 prosenttia kertasuorituksena maksettavasta korvauksesta Huomautus: YVA-selostuksen mukaan kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset ovat merkityksettömiä, koska sen koommin rakentamisella kuin käytölläkään ei arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia kalakantoihin (ks. YVA-selostuksen luku 11.6). Luonnonvarojen mahdollista arvonmenetystä koskeva laskelma on esitetty taulukossa 1 ottaen huomioon kalastusta koskeva vaikutusten arviointiselostus Kaupallinen kalastus Suomessa, kalastajakohtainen vaikutusarvio käyttövaiheessa (liite 3). Kun kalansaaliin keskimääräinen vuosittainen arvo NSP2-putkilinjan reitillä olevissa ICES-pyyntiruuduissa on 2,67 miljoonaa euroa, josta mahdollinen 50 % tuotto on siten 1,34 miljoonaa euroa, niin kalansaaliin tuottoarvo 50 vuoden aikana olisi (50 x 1,34 M ) 66 850 740 euroa. Kun otetaan huomioon kalakantoihin mahdollisesti kohdistuva 1 prosentin suuruinen haitta, niin yleiselle kalatalousedulle mahdollisesti aiheutuva haitta olisi yhteensä 668 507 euroa. Yleisen käytännön ja myös Nord Stream AG -hanketta koskevan päätöksen perusteella vuosittain maksettavaksi Kalatalousmaksuksi tulee näin ollen 668 507 euroa / 20 = 33 425 euroa, joka on Nord Stream 2 AG:n ehdotus vuosittain maksettavan Kalatalousmaksun suuruudeksi. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

EHDOTUS KALATALOUSMAKSUKSI 2 Taulukko 1. Kalatalousmaksuehdotuksen laskenta. ICES-pyyntiruutu NSP2- putkilinja n keskimäär äinen pituus (km) Suomen avomerellä toimivan kalastuslaivaston kalansaaliin keskimääräinen vuosittainen (2010-2014) arvo ( ) (* Kalaresurssi n tuottoarvo ( ) 50 vuodessa *) Avomeritroolauksen osuus silakan, kilohailin, turskan ja kampelan kokonaissaaliista 89 % Suomenlahdella sekä saaristoon rajautuvissa pyyntiruuduissa ja 100 % Pohjois-Itämerellä täysin avomerellä sijaitsevissa pyyntiruuduissa. Vuosittainen kalatalousma ksu 5 % haitasta ( ) 50 % tuotto 1 % haitta 50 Merialue ( ) vuodessa ( ) 46H0 Pohjois-Itämeri 17 42 483 21 242 1 062 079 10 621 531 47H0 Pohjois-Itämeri 30 47 978 23 989 1 199 451 11 995 600 47H1 Pohjois-Itämeri 65 169 150 84 575 4 228 762 42 288 2 114 47H2 Suomenlahti 51 136 185 68 092 3 404 616 34 046 1 702 47H3 Suomenlahti 0 19 672 9 836 491 805 4 918 246 48H2 Suomenlahti 8 774 661 387 330 19 366 519 193 665 9 683 48H3 Suomenlahti 60 1 004 165 502 083 25 104 132 251 041 12 552 48H4 Suomenlahti 64 415 525 207 762 10 388 125 103 881 5 194 48H5 Suomenlahti 60 35 267 17 633 881 668 8 817 441 49H6 Suomenlahti 16 28 943 14 472 723 583 7 236 362 Yhteensä 371 2 674 030 1 337 015 66 850 740 668 507 33 425 Kuten myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus ovat Nord Stream AG -hankkeen vesitalouslupamenettelyn yhteydessä todenneet, Nord Stream 2 AG ehdottaa, että vuosittain maksettava Kalatalousmaksu arvioitaisiin uudelleen viiden vuoden kuluttua sen selvittämiseksi, onko Kalatalousmaksun maksamiselle enää perusteita. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

1-1 LIITE 1 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN LAUSUNTO NORD STREAM HANKKEEN VESITALOUSLUPAHAKEMUKSESTA (DNRO 587/006/2009) W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

3-3 LIITE 2 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NORD STREAM HANKKEEN VESITALOUSLUPAHAKEMUKSESTA (DNRO 4888/5720/09) W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

4-5 LIITE 3 KAUPALLINEN KALASTUS SUOMESSA, KALASTAJAKOHTAINEN VAIKU- TUSARVIO KÄYTTÖVAIHEESSA (RAMBOLL 2017) W-PE-EIA-PFI-REP-805-032900FI-01

Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Päivämäärä 22. syyskuuta 2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02 KAUPALLINEN KALASTUS SUOMESSA KALASTAJAKOHTAINEN VAIKUTUSARVIO KÄYTTÖVAIHEESSA

KAUPALLINEN KALASTUS SUOMESSA Versio 02 Päivämäärä 2017-09-22 Asiakirjan tunnus Viite W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02 1100019533 / PO16-5068 Versiohistoria: Versio Päivämäärä Valmistelijat Tarkastanut Hyväksynyt 01 20.9.2017 OTLI SANNAS SANSU 02 22.9.2017 OTLI SANNAS SANSU Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI-02601 ESPOO

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. SELVITYKSEN TARKOITUS 1 3. NYKYTILA 1 3.1 Aineistojen haku 2 3.2 Veden laatu 3 3.3 Putkilinjan vapaat jännevälit 4 4. MENETELMÄ 4 4.1 Suomi, Ruotsi, Viro, Puola ja Tanska 4 4.1.1 Arvioinnin perusteet 4 4.1.2 Korvauslaskenta 6 4.2 Latvia, Liettua ja Saksa 7 4.2.1 Arvioinnin perusteet 7 4.2.2 Korvauslaskenta 8 5. YKSITYISTEN KORVAUSTEN ARVIOINTI 8 5.1 Suomi 8 5.1.1 Laskenta 9 5.2 Ruotsi 10 5.2.1 Laskelma 11 5.3 Viro 12 5.3.1 Laskelma 12 5.4 Puola 13 5.4.1 Laskelma 14 5.5 Tanska 15 5.5.1 Laskelma 16 5.6 Latvia 17 5.6.1 Laskelma 17 5.7 Liettua 18 5.7.1 Laskelma 18 5.8 Saksa 19 5.8.1 Laskelma 19 5.9 Johtopäätökset 20 6. LÄHTEET 20 LIITTEET 1. Tietopyyntö Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko 2. Tietopyyntö Ruotsin kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko 3. Tietopyyntö Viron kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko 4. Tietopyyntö Puolan kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko 5. Tietopyyntö Tanskan kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko 6. Tietopyyntö Latvian kansalliselle kalastusviranomaiselle ja vastaus tietopyyntöön 7. Tietopyyntö Liettuan kansalliselle kalastusviranomaiselle ja vastaus tietopyyntöön 8. Tietopyyntö Saksan kansalliselle kalastusviranomaiselle ja vastaus tietopyyntöön 9. Recommended practice DNV-RP-F111, Interference between trawl gear and pipelines, October 2010. Det Norske Veritas 10. Suomen hankealueella kalastaneet kaupalliset kalastajat, joiden kalastukseen hankkeella on arvioitu olevan vaikutusta Document No.: W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

1 1. JOHDANTO Nord Stream 2 suunnittelee uuden maakaasuputkilinjan rakentamista Itämeren alueelle. Putkilinjan avulla on tarkoitus kuljettaa maakaasua Venäjältä EU:n alueen kuluttajille. Nord Stream 2 -hanke käsittää kaksi kaasuputkea, joilla siirretään maakaasua Venäjältä Saksaan Itämeren kautta. NSP2-putkijärjestelmä pystyy siirtämään 55 miljardia kuutiometriä (mrd. m3) maakaasua vuodessa. Putkilinjan reitti on noin 1 200 kilometriä pitkä, josta Suomen osuuden pituus sen talousvyöhykkeellä (EEZ) on noin 375 kilometriä. Keskimääräinen putkilinjan syvyys reitillä on noin 70 metriä. Reitti kulkee noin 20 30 kilometrin päässä Suomen rannikosta. Putkilinjat tullaan asentamaan olemassa olevien Nord Stream putkilinjojen pohjoispuolelle. Putkenlasku on suunniteltu vuosille 2018 ja 2019, ja putkilinjat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 alussa. Putkenlaskun lisäksi rakennustoimiin kuuluvat esimerkiksi ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus ja kaapeliylitysten asennus. Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaan osaan Nord Stream 2 hanketta (jatkossa NSP2) sovelletaan Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (YVA-lakia). YVAmenettelyn yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus ja hankkeesta vastaa Nord Stream 2 AG. Hankevastaava on toimittanut YVA-selostuksen yhteysviranomaiselle huhtikuussa 2017, ja selostus on asetettu julkisesti nähtäväksi. Hankevastaava on toimittanut YVAselostuksen yhteysviranomaiselle huhtikuussa 2017, ja selostus on asetettu julkisesti nähtäväksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt ja Uudenmaan ELY-keskus on antanut siitä lausuntonsa 26.7.2017 (UUDELY/3100/2017). 2. SELVITYKSEN TARKOITUS Suomen kaupallisen kalastuksen ja myös muiden maiden kalastuslaivastojen nykytila, menetelmät ja vaikutusten arviointi on esitetty Suomen YVA-selostuksessa (Ramboll 2017a). Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa arvio putkilinjan käytöstä koituvasta rahallisesta menetyksestä kaupallisille kalastajille putkilinjan varatessa alueen merenpohjassa ja aiheuttaessa haittaa pohjan lähellä tapahtuvalle troolaustoiminnalle putkilinjan alueella. 3. NYKYTILA Troolit ovat pääasiallinen pyydystyyppi Itämeren avomerialueen kaupallisessa kalastuksessa. Välivesitroolia (pelaginen trooli) käyttävät silakan ja kilohailin pyynnissä kaikki avomerikalastajat Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Välivesitroolia käytetään välivedessä, mutta sitä voidaan käyttää myös lähellä pohjaa kalaparvien esiintyessä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Kalastus trooleilla perustuu pitkiin useiden tuntien vetoihin (2-7 tuntia), joten nämä kalastusalukset voivat kattaa yhdellä vedolla pitkiä välimatkoja. Pitkäsiimakalastusta käytetään lohen pyyntiin avomerellä. Lohen siimakalastus tapahtuu ylemmissä vesikerroksissa lähellä pintaa ajelehtivilla välineillä. Lohen siimapyyntiä harjoitetaan pääasiassa Etelä-Itämerellä. Lohen ajosiimapyyntiä harjoitetaan myös itäisellä Suomenlahdella pienimuotoisesti, mutta ei-kaupallisessa mitassa. Putkilinjalla arvioidaan olevan vaikutusta vain pohjan läheiseen troolaustoimintaan. Välivesitroolaukseen aiheutuva vaikutus liittyy Suomen hankealueen erittäin epätasaiseen merenpohjaan ja siitä aiheutuvaan merkittävään määrään putkien vapaita jännevälejä. Kalastusta tilastoidaan Itämerellä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) pyyntiruutujen mukaisesti. Näillä ruutualueilla kalastusta säädellään kansallisilla ja kansainvälisillä säädöksillä sekä saaliskiintiöillä. Myös kalansaaliit rekisteröidään pyyntiruuduittain. Kaikkien EU:n kaupallisten kalastusalusten rekisteriin merkittyjen alusten, jotka kalastavat kiintiöityjä kalalajeja pitää ilmoittaa saaliinsa näiden pyyntiruutujen alueilta (noin 30 x 30 merimailia, kts. Kuva 1). Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

3.1 Aineistojen haku Tiedot kalastuksesta Suomen hankealueella Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä kerättiin kansallisille kalastusviranomaisille osoitetuilla tietopyyntökirjeillä. Kirjeet osoitettiin Suomen (liite 1), Ruotsin (liite 2), Viron (liite 3), Puolan (liite 4), Tanskan (liite 5), Latvian (liite 6), Liettuan (liite 7) ja Saksan (liite 8) kalastusviranomaisille. Näiden kaikkien maiden kaupalliset kalastajat ovat EU:n jäsenvaltioiden kalastusta hallinnoivan Yhteisen kalastuspolitiikan nojalla oikeutettuja kalastamaan toistensa talousvyöhykkeillä. Listat Suomen talousvyöhykkeelle ulottuvissa ICESpyyntiruuduissa NSP2-hankkeen projektialueella kalastusta harjoittaneista kalastajista, joiden kalastukselle on tässä selvityksessä todettu aiheutuvan vaikutuksia, on esitetty liitteessä 10. 2 Saalistilastot vuosilta 2010-2014 (Puolasta 2009-2013) keräsi Orbicon vuonna 2015 (Taulukko 1, Taulukko 2 ja Kuva 1). Taulukko 1. Keskimääräinen vuosittainen (2010-2014) kalansaaliin arvo (euroa) Suomen, Viron, Ruotsin, Tanskan, Liettuan, Latvian, Saksan ja Puolan kalastuslaivastoittain Suomen hankealueella Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä jaoteltuna ICES-pyyntiruuduittain. ICES Suomi Viro Ruotsi Tanska Liettua Latvia Saksa Puola Yhteensä 46H0 42 483 33 199 848 636 312 000 9 589 15 861 128 150 143 127 1 533 045 47H0 47 978 9 952 869 050 294 008 602 0 146 159 70 119 1 437 867 47H1 169 150 334 491 1 309 420 372 090 54 199 0 190 872 119 803 2 550 025 47H2 153 016 1 333 270 447 691 281 820 16 705 0 87 987 23 490 2 343 979 48H2 1 056 397 4 595 9 065 0 0 0 0 0 1 070 057 47H3 22 104 2 265 190 42 088 6 240 0 0 0 0 2 335 622 48H3 1 367 243 71 105 202 330 21 600 0 0 0 19 665 1 681 943 48H4 474 369 1 467 680 5 944 0 0 0 0 0 1 947 993 48H5 39 716 709 693 0 0 0 0 0 0 749 409 49H6 443 678 0 0 0 0 0 0 0 443 678 Yhteensä 3 816 135 6 229 174 3 734 223 1 287 758 81 094 15 861 553 168 376 204 16 093 618 Taulukko 2. Keskimääräinen vuosittainen (2010-2014) kalansaaliin arvo (%) Suomen, Viron, Ruotsin, Tanskan, Liettuan, Latvian, Saksan ja Puolan kalastuslaivastoittain Suomen hankealueella Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä jaoteltuna ICES-pyyntiruuduittain. ICES Suomi Viro Ruotsi Tanska Liettua Latvia Saksa Puola Yhteensä 46H0 3 2 55 20 1 1 8 9 100 47H0 3 1 60 20 0 0 10 5 100 47H1 7 13 51 15 2 0 7 5 100 47H2 7 57 19 12 1 0 4 1 100 48H2 99 0 1 0 0 0 0 0 100 47H3 1 97 2 0 0 0 0 0 100 48H3 81 4 12 1 0 0 0 1 100 48H4 24 75 0 0 0 0 0 0 100 48H5 5 95 0 0 0 0 0 0 100 49H6 100 0 0 0 0 0 0 0 100 Yhteensä 24 39 23 8 1 0 3 2 100 Kalastusalusten seurantajärjestelmän (VMS) tietoja kokosi Ramboll vuonna 2017. Aineisto käsitti vuodet 2013-2017 (Suomesta 2007-2015). VMS-dataa käytetään ilmaisemaan troolikalastuksen alueellista jakautumista ja määrää. Kansallisten kalastusviranomaisten vastaukset tietopyyntöihin, koskien VMS-dataa ja Suomen hankealueella toimineiden kalastajien yhteystietoja, on esitetty liitteissä 1-8. VMS on satelliittipohjainen (GPS) valvontajärjestelmä, jota käytetään kaupallisten kalastusalusten seurannassa tallentamaan alusten sijaintitietoa, kurssia ja nopeutta merellä. Arvioimalla kalastustoimintaa aluksen nopeuden perusteella, VMS-aineistoa voidaan käyttää Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

3 kuvaamaan kalastuksen intensiteetin jakautumista alueittain, mutta koska vain suurten kalastusalusten ( 12 m alukset/ 15 m ennen 2012) on pakollista käyttää VMS-järjestelmää, jää tieto pienemmistä aluksista aineiston ulkopuolelle. NSP2 putkilinjan reitti kulkee kuitenkin huomattavan kaukana avomerellä ja avomerikalastusalukset on määritelmän mukaisesti yli 12 metriä pitkiä. Edelleen, koska avomerikalastus Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä koostuu lähes pelkästään troolauksesta, VMS-aineiston kuvaaman kalastuksen katsotaan kuvaavan kaupallista kalastusta kokonaisuudessaan Suomen hankealueella putkilinjan reitin varrella. Taloudellisissa laskelmissa käytettävät kalansaaliiden arvot vuosina 2010-2014 perustuvat keskimääräisiin kunkin kalalajin kilohintoihin. Aineistot saatiin kansallisilta kalastusviranomaisilta Itämeren rantavaltioista. Kuva 1. ICES-pyyntiruudut NSP2 reitin varrella. Putkilinjan reitti kulkee kymmenen kartalla värillä merkityn ICES-pyyntiruudun kautta Suomen talousvyöhykkeellä. Yksi ruutu (47H3) ulottuu Suomen talousvyöhykkeelle vaikka putkilinjan reitti ei sille yletykään. ICES-pyyntiruudut, jotka sijaitsevat lounaisella merialueella on merkitty karttaan punaisella rajauksella. 3.2 Veden laatu NSP2 Espoo-raportin mukaan (Ramboll 2017b) Suomen talousvyöhykkeen lounaisimmissa osissa vallitsee melko yleisesti tilanne, jossa pohjanläheisissä vesikerroksissa happipitoisuus on alhainen tai happea ei ole ollenkaan (kts. Espoo-raportti, Atlaskartta WA-02-Espoo, Ramboll 2017c). Nämä alueet kärsivät alhaisen happipitoisuuden tai hapettomuuden vaikutuksista, eivätkä siten mahdollista avomerellä eläville kalalajeille silakalle ja kilohailille elinkelpoista ympäristöä. Näillä alueilla sijaitsevat ICES-pyyntiruudut on kuvassa 1 merkitty punaisella rajauksella ja tekstissä alueesta käytetään nimitystä lounainen merialue. Tämä koskee vain syviä, merenpohjaa lähellä olevia alueita. Ylemmissä vesikerroksissa happitilanne pysyy suotuisana vesieliöille. Muualla Suomenlahden alueella happitilanne on pysynyt parempana mahdollistaen alueen kalaston elinolosuhteet myös syvillä alueilla. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

3.3 Putkilinjan vapaat jännevälit Suomen talousvyöhykkeen epätasaisesta pohjan topografiasta johtuen, alueella tulee olemaan runsaasti Nord Stream 2 putkilinjan vapaita jännevälejä. Vapaiden jännevälien yhteenlaskettu pituus jaoteltuna vapaan jännevälin korkeuden perusteella suhteessa merenpohjaan on esitetty taulukossa 3. 4 Taulukko 3. ICES-pyyntiruutu Vapaiden jännevälien pituus ICES-pyyntiruuduittain yhteensä putkilinjoilla A ja B eroteltuina korkeuden mukaan. Myös keskimääräiset pituudet (putkilinjat A ja B). Tietolähde: Nord Stream 2. Kaikkien vapaiden jänneväli en pituus (km), putkilinja A Vapaat jännevälit, korkeus 0,46 m pituus (km), putkilinja A Vapaat jänneväli t, korkeus <0,46 m pituus (km), putkilinja A Kaikkien vapaiden jänneväli en pituus (km), putkilinja B Vapaat jänneväli t, korkeus 0,46 m pituus (km), putkilinja B Vapaat jännevälit, korkeus <0,46 m pituus (km), putkilinja B Keskimää räiset kaikkien vapaiden jänneväli en pituudet (km), putkilinja t A ja B 46H0 13,9 3,8 10,1 13,7 3,7 10,0 13,8 47H0 21,8 5,7 16,1 21,6 5,1 16,5 21,7 47H1 41,9 11,4 30,5 42,3 9,9 32,4 42,1 47H2 31,7 4,5 27,2 31,9 3,7 28,3 31,8 47H3 Tämä ICES-pyyntiruutu ei ulotu NSP2-putkilinjalle, mutta hyvin lähelle sitä 48H2 5,0 0,2 4,8 4,7 0,2 4,5 4,9 48H3 21,3 4,0 17,4 20,4 2,8 17,6 20,9 48H4 28,9 13,5 15,4 29,4 13,2 16,2 29,1 48H5 23,4 9,5 14,0 22,5 8,9 13,7 23,0 49H6 4,2 3,2 1,0 4,9 3,1 1,7 4,5 Yhteensä Suomen talousvyöhykkeellä 192 56 136 192 51 141 192 4. MENETELMÄ Tarkan euromääräisen korvaussumman arviointi kalastukseen kohdistuvasta haittavaikutuksesta on erittäin vaikeaa, varsinkin kun kalastusaluskohtaista aineistoa ei ole saatavilla. Arviointimenetelmä Suomen, Ruotsin, Viron, Puolan ja Tanskan kalastuslaivastojen osalta kuvataan luvussa 4.1 ja muiden EU-kalastusvaltioiden osalta luvussa 4.2. Menetelmien erilaisuus on seurausta saatavilla olleiden aineistojen eroista. 4.1 Suomi, Ruotsi, Viro, Puola ja Tanska 4.1.1 Arvioinnin perusteet Nykytila ja kalastukseen kohdistuvan vaikutuksen arviointi on kuvattu Suomen YVAselostuksessa (Ramboll 2017a). Tässä raportissa kuvattu kalastusyrityskohtainen arviointi tehtiin perustuen Suomen hankealueen ICES-pyyntiruuduittaisiin eri maiden kalansaaliiden euromääräisiin arvoihin ja niiden vertaamiseen avomeritroolilaivastojen liikkumisen ja pyyntiponnistuksen kanssa putkireitin varrella. Kalastusalueet Suomen virallisista kalastustilastoista (Luke 2017) selviää, että ICES-alueilla 29 ja 32 (Saaristomeri [sama kuin Pohjois-Itämeri] ja Suomenlahti) troolisaalis kattoi keskimäärin 89 % silakan ja kilohailin kokonaissaaliista vuosina 2010-2014. Valtaosa saaliista pyydetään isoimpien avomeritroolarien toimesta talousvyöhykkeeltä Suomen aluevesien ulkopuolelta. Siten tässä raportissa tehdään oletus, että koko troolisaalis arvolla mitattuna on saatu talousvyöhykkeeltä. Tämä ei tosiasiassa ole totta, sillä myös aluevesillä harjoitetaan troolikalastusta, mutta on Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

5 kohtuullista olettaa, että pienempien lähempänä rannikkoa operoivien troolialusten saalisosuus on selvästi pienempi kuin suurempien avomeritroolarien saalisosuus. Muiden maiden kalastuslaivastojen kuin Suomen osalta, koko saalis on saatu talousvyöhykkeeltä, koska Suomen aluevedet eivät kuulu näiden laivastojen luvallisen kalastusalueen piiriin. Ruotsi on tästä kuitenkin poikkeus, sillä Ruotsilla ja Suomella on kahdenvälinen sopimus, jonka nojalla Ruotsalaisalukset pääsevät kalastamaan myös Suomen aluemerellä. Tästä huolimatta, neljän lounaisimman ICES-pyyntiruudun (46H0, 47H0, 47H1 ja 47H2), jotka sijaitsevat lähes kokonaan avomerialueella, saaliit on huomioitu täysimääräisinä (100 %), sillä pienemmät alukset eivät ole kykeneviä operoimaan tällä alueella. Kalastus hankealueella Kalastuksen ja pyyntiponnistuksen alueellinen jakautuminen talousvyöhykealueella (sisältäen Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeet) arvioitiin laskemalla VMS-aineiston troolausnopeudella (2-4 solmua) tallennettujen pistemäisten havaintojen lukumäärät ICESpyyntiruuduittain Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä (Taulukko 4). Pyyntiponnistus NSP2- putkilinjan vaikutusalueella arvioitiin laskemalla troolausnopeudella rekisteröityjen VMShavaintojen lukumäärä putkilinjan käytävällä. Putkilinjan käytäväksi luettiin 75 metrin suuruinen vyöhyke kummankin putkilinjan molemmin puolin. Troolareiden arvioitiin putkilinjaa lähestyessään aloittavan troolaussyvyyden säätämisen noin 75 m ennen putkilinjaa. Kummankin putkilinjan käytäväksi luettiin siis 150 metrin levyinen kaistale merenpohjaa. VMS-havaintojen kokonaismäärää talousvyöhykkeellä verrattiin sitten VMS-havaintojen lukumäärään putkilinjojen käytävillä. Saadulla suhdeluvulla kuvattiin putkilinjojen aiheuttamaa haittaa kalastukselle Suomessa. 150 metrin (+/- 75 m) putkikäytävä valittiin siten edustamaan troolikalastuksen vaikutusaluetta. Taulukko 4. Kansallisten kalastuslaivastojen satelliittiseurannan (VMS) havaintojen lukumäärät Suomen (FIN), Ruotsin (SWE) ja Viron (EST) talousvyöhykkeillä yhteensä ja erikseen sekä niiden ICES-pyyntiruutujen alueilla, joiden kautta NSP2-putkilinja kulkee tai jota se sivuaa. VMS-havainnot myös putkilinjakäytävällä (+/- 75 m molemmille putkille) yhteensä ja ICES-pyyntiruuduittain. Huom. Suomen aineisto kattaa pidemmän aikasarjan kuin muiden maiden aineistot. Alue Suomen alukset 2007-2015 Ruotsin alukset 2013-2017 Viron alukset 2013-2017 Puolan alukset 2013-2017 Tanskan alukset 2013-2017 EEZ (FIN, EST, SWE) 43546 3066 6440 352 706 EEZ (FIN) 32782 1530 116 352 137 EEZ (SWE) 107 318 0 - - EEZ (EST) 10657 1218 6324-569 46H0 420 423 80 4 47H0 2188 993 8 202 47H1 3270 1040 1350 146 436 47H2 4203 459 2525-234 47H3 1515 37 159-33 48H2 7150 25 - - 1 48H3 17568 68 384-2 48H4 5872-1718 - - 48H5 1316-213 - - 49H6 8 - - - - Putkilinjan käytävä yhteensä, +/- 75 m 596 15 0 4 2 46H0, putkikäytävä 3 - - - - 47H0, putkikäytävä 7 4-2 - 47H1, putkikäytävä 29 10-2 2 47H2, putkikäytävä 30 1 - - - 48H2, putkikäytävä 57 - - - - 48H3, putkikäytävä 260 - - - - 48H4, putkikäytävä 175 - - - - 48H5, putkikäytävä 35 - - - - 49H6, putkikäytävä - - - - - Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

6 Pohjanläheinen välivesitroolaus Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren alueella harjoitettava troolikalastus on välivesitroolausta (pelagista troolausta), jota ajoittain harjoitetaan myös hyvin lähellä meren pohjaa. Pohjanläheisen välivesitroolauksen osuutta ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että suuri osuus hankealueesta, varsinkin lounaisimpien merialueiden ICES-pyyntiruutujen alueilla, sijaitsee niin syvillä alueilla, että pohjanläheiset vesikerrokset ovat hapettomassa tilassa. Näiden alueiden pohjanläheisissä vesikerroksissa ei tästä johtuen esiinny kaloja. Riski troolileijan tarttumiselle kiinni putkilinjan vapaan jännevälin alle liittyy troolileijan ja vapaan jännevälin korkeuksiin. Mitä pienempi troolileija sitä pienempi on vapaa jänneväli, johon se voi tarttua kiinni. Tietämys vapaiden jännevälien kriittisestä korkeudesta on peräisin DNV:n tutkimuksista, jotka on kuvattu liitteen 9 troolilaitteiden ja putkilinjojen toisilleen aiheuttamaa häiriötä käsittelevässä julkaisussa RP-F111. Julkaisussa esitetään laskentakaava (5.1) vapaan jännevälin kriittisen korkeuden laskemiseksi suhteessa troolileijan kokoon. Suomenlahden ammattikalastajien entisen puheenjohtajan, Seppo Partasen mukaan, joka itsekin on troolikalastaja, hän käyttää pienessä troolarissaan neljän tyyppisiä ja kokoisia troolileijoja (Partanen 2015). Partasen käyttämistä leijoista Thyborön tyyppi 2 näyttäisi olevan korkeudeltaan matalin. Valmistajan mukaan Thyborön tyyppi 2 84 troolileijan korkeus on 1,32 m. Sijoittamalla luku yllä mainittuun vapaan jännevälin kriittisen korkeuden kaavaan päädytään 46 cm:iin. Tällaisten yli 46 cm vapaan jännevälin putkijaksojen yhteispituus on keskimäärin 53 km (linjat A ja B). Näiden kriittisten vapaan jännevälin jaksojen pituus laskettiin myös ICESpyyntiruuduittain, jotta haittavaikutuksen suhteutuminen kalastuspaineen jakautumiseen hankealueella voitiin huomioida. Myös alle 46 cm vapaat jännevälit laskettiin putkilinjaaineistosta. Näiden vähemmän kriittisten vapaiden jännevälien yhteenlaskettu keskimääräinen (linja A ja B) pituus oli 139 km (Taulukko 3). 4.1.2 Korvauslaskenta Laskelman tarkoituksena oli arvioida mahdollista troolikalastukselle koituvaa menetystä putkilinjakäytävällä (150 m molemmille putkille = 300 m). Tämän mahdollistamiseksi saatavilla ollut aineisto käsiteltiin ICES-pyyntiruuduittain. Jokaiselta pyyntiruudulta oli saatavilla keskimääräiset vuosittaiset (2010-2014) saalistiedot, erikorkuisten vapaiden jännevälijaksojen pituudet sekä VMS-havaintopisteiden lukumäärät pyyntiruuduittain ja putkilinjakäytävällä. Avomeritroolauksen saalisosuudesta tehtiin oletus riippuen kunkin pyyntiruudun sijainnista. Suomenlahdella ja sen suualueella sijaitseville pyyntiruuduille avomeritroolauksen osuudeksi arvioitiin 89 % turskan, silakan, kilohailin ja kampelan osalta. Tämä arvio perustuu Luken (2017) tilastoihin. Neljälle lounaisimmalle pyyntiruudulle (46H0, 47H0, 47H1 ja 47H2) avomeritroolauksen osuudeksi arvioitiin 100 %, sillä nämä ruudut sijaitsevat kaukana rannikolta ja ovat siten alle 12 m alusten tavoittamattomissa. Suomen hankealue jaettiin kahteen alueeseen myös ympäristöolosuhteiden mukaisesti. Lounaisella merialueella hankealueen syvemmät pohjanläheiset vesikerrokset ovat Itämeren pääaltaan vaikutuspiirissä ja siten suuren osan ajasta vähähappisia tai hapettomia. Siten neljää lounaisinta pyyntiruutua (46H0, 47H0, 47H1 ja 47H2) käsitellään laskennassa erilailla. Suomenlahden ja sen suualueen pyyntiruuduille arvioidut korvausprosentit eroavat lounaisen merialueen pyyntiruuduille arvioiduista korvausprosenteista sekä ympäristöolosuhteiden erilaisuuden että vapaiden jännevälien korkeuden suhteen. On kohtuullista olettaa, ettei pohjanläheistä välivesitroolausta voi harjoittaa lounaisimpien pyyntiruutujen alueilla, kuten Suomenlahden alueella voi olla tapana. Pohjien heikko happitilanne estää kalastuksen kohdelajien esiintymisen lounaisella merialueella pohjan läheisissä vesikerroksissa. Korvattavaksi osuudeksi putkilinjalta keskimäärin saadusta saaliista esitetään siten 0 % lounaisen merialueen pyyntiruutujen (46H0, 47H0, 47H1 ja 47H2) alueilla pohjanläheisen veden heikon happitilanteen takia (Taulukko 5). Suomenlahdella ja sen suualueella korvattavaksi saalisosuudeksi esitetään 10 % niillä alueilla, missä putkilinja makaa pohjalla, 20 % alueilla, joilla Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

vapaan jännevälin korkeus on alle 46 cm ja 50 % niillä vapaiden jännevälien alueilla, joilla korkeus on 46 cm tai enemmän. Tällä alueella pohjanläheinen välivesitroolaus on yleisemmin käytetty pyyntimenetelmä ja siten myös pohjalla makaavan putken alueet on otettu mukaan, vaikkeivät ne aiheutakaan pohjanläheiselle troolaukselle samanlaista haittaa kuin vapaan jännevälin putkijaksot. Myös vapaiden jännevälien korkeus on tällä alueella huomioitu, sillä yli 46 cm:n vapaat jännevälit aiheuttavat mahdollisen vaaran troolileijojen kiinnitarttumiselle. 7 Taulukko 5. Korvauskertoimet perustuen kalastusalueeseen ja vapaan jännevälin korkeuteen. Vapaan jännevälin korkeus Lounainen merialue Suomenlahti Korvauskerroin perustuen vapaan jänne välin korkeuteen Putki pohjalla <0,46 m >0,46 m 0 0 0 0,1 0,2 0,5 Korvaus koko kansalliselle troolilaivastolle on laskettu ensin kertomalla keskimääräinen vuosittainen (2010-2014) kalansaaliin arvo ICES-pyyntiruudun sijainnin kertoimella (0,89 tai 1,00), jotta vain avomerikalastuksen saalisosuus tulee otettua huomioon. Nämä pyyntiruuduittaiset summat on seuraavaksi kerrottu talousvyöhykkeelle (Suomi, Viro, Ruotsi yhteensä) ja putkilinjakäytävälle (+/- 75 m molemmille putkille) kunkin pyyntiruudun alueella osuneiden VMS-havaintojen lukumäärän suhteella. Laskelma huomioi tässä vaiheessa kalastuspaineen alueittaisen jakautumisen ja kalansaaliin keskimääräisen vuosittaisen arvon putkilinjakäytävällä kullakin pyyntiruudulla. Arviot kalansaaliin arvosta putkilinjakäytävällä on sitten kerrottu taulukon 5 korvauskertoimilla ottaen huomioon vapaiden jännevälien suhteellisen osuuden kussakin pyyntiruudussa. Laskelman lopputuloksena on saatu vuosittainen korvaussumma euroissa jokaiselle pyyntiruudulle Suomen hankealueella. Kertomalla nämä vuosittaiset korvaussummat yleisesti käytössä olevalla kertakaikkisen korvauksen ajanjaksolla, 20 vuodella, päästiin teoreettiseen kertasummaan korvaukseksi koko kansalliselle kalastuslaivastolle. Koko kalastuslaivaston korvaussumma jaettiin seuraavaksi kunkin maan Suomen hankealueella operoineiden kalastusyritysten lukumäärällä. Kalastusyritysten lukumäärä ja yhteystiedot saatiin kunkin Itämeren EU-rantavaltion kansallisilta kalastusviranomaisilta. 4.2 Latvia, Liettua ja Saksa 4.2.1 Arvioinnin perusteet Muiden valtioiden kalastuksen nykytila ja vaikutusten arviointi on esitetty NSP2-hankkeen Suomen YVA-selostuksessa (Ramboll 2017a). Kalastajakohtainen haitta-arvio Latvian, Liettuan ja Saksan kalastuslaivastoille tehtiin vertaamalla keskimääräisiä kalansaaliita ICES-pyyntiruutujen alueella putkilinja-alueen varaaman alueen kokoon (Taulukko 6). Tarkastelualue kattaa Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeet, sillä EU-kalastusalukset ovat oikeutettuja kalastamaan koko tällä alueella. Näiden maiden kalastusviranomaiset kieltäytyivät toimittamasta VMS-aineistoa, mistä syystä kalastuksen alueittaista jakautumista pyyntiruuduittain ei kyetty tarkemmin analysoimaan. Taulukko 6. Nord Stream 2 putkilinjakäytävän valtaama merenpohjan pinta-ala Suomen, Viron ja Ruotsin talousvyöhykkeillä Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä. Suomen, Viron ja Ruotsin yhteenlaskettu talousvyöhykkeen pinta-ala Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä (km 2 ) 14 353 NSP2 putkilinjakäytävän (+/- 75 m molemmille putkille = 300 m) pinta-ala (km 2 ) 90,4 NSP2 putkilinjakäytävän varaaman alueen osuus (%) Suomen, Viron ja Ruotsin yhteenlasketun talousvyöhykkeen pinta-alasta Suomen hankealueella 0,63 Kalansaaliiden arvot on kerätty Orbiconin (2015) toimesta (Taulukko 1). Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

4.2.2 Korvauslaskenta Laskennassa otettiin huomioon vain silakan ja kilohailin osuus, sillä nämä lajit ovat avomeritroolauksen varsinaisia kohdelajeja. Putkilinjakäytävältä saadun saaliin osuuden määrittämiseksi pyyntiruuduittaiset keskimääräiset vuosittaiset (2010-2014) saaliit kerrottiin putkilinjakäytävän ja pyyntiruutujen pinta-alojen suhteella (Taulukko 6). Laskelma tehtiin jokaiselle pyyntiruudulle erikseen. Tämä arvio saaliin arvosta putkilinjakäytävällä Suomenlahdella ja sen suualueella, kullakin pyyntiruudulla, kerrottiin seuraavaksi kertoimella 0,1, jotta huomioitaisiin vain pohjanläheisen troolikalastuksen osuus. Koska etelämpää Itämereltä operoivien isojen välivesitroolialusten ei arvioida erikoistuneen Suomenlahdella operoivien alusten tapaan pohjanläheiseen välivesitroolaukseen, pitäydytään pohjanläheisen troolauksen osuuden arviossa 10 % saaliista. Kaikkein lounaisimpien pyyntiruutujen kohdalla troolisaaliissa ei arvioida olevan korvattavaa osuutta lainkaan (lounainen merialue), sillä putkilinja aiheuttaa haittaa vain pohjanläheiselle troolaukselle, ja koska tällä alueella pohjanläheisen vesikerroksen huonot happiolot rajoittavat kalastuksen kohdelajien esiintymistä pohjanläheisissä vesikerroksissa. 8 Koko laivaston vuosittainen korvaussumma saatiin laskemalla jokaiselle pyyntiruudulla laskettu korvaussumma yhteen. Kertomalla nämä vuosittaiset korvaussummat yleisesti käytössä olevalla kertakaikkisen korvauksen ajanjaksolla, 20 vuodella, päästiin teoreettiseen kertasummaan korvaukseksi koko kansalliselle kalastuslaivastolle. Yksittäiselle kalastusyritykselle korvaussumma laskettiin jakamalla koko laivaston korvaussumma Suomen hankealueella toimineiden kalastusyritysten lukumäärällä. Kalastusyritysten lukumäärä ja yhteystiedot saatiin kunkin Itämeren EU-rantavaltion kansallisilta kalastusviranomaisilta. 5. YKSITYISTEN KORVAUSTEN ARVIOINTI 5.1 Suomi Suomalaisten kalastajien saama keskimääräinen vuosittainen (2010-2014) kalansaaliin arvo Suomen hankealueella niissä ICES-pyyntiruuduissa, joita NSP2-putkilinja leikkaa tai joita se sivuaa on esitetty taulukossa 7. Avomerialueen pääasialliset kalastuksen kohdelajit ovat silakka ja kilohaili, joiden kalastus tapahtuu lähes pelkästään välivesitroolilla. Muilla lajeilla tarkoitetaan taulukossa arvokkaita rannikkokalastuksen kohdelajeja, kuten lohta, siikaa ja kuhaa. Noin 67 % saaliin arvosta näissä pyyntiruuduissa on peräisin pelagisista lajeista. Rannikkokalastuksen osuus saaliin arvosta on keskimäärin noin 33 %, mutta koska tämä osuus on saatu talousvyöhykkeen ulkopuolelta, sitä ei huomioida tässä yhteydessä. Taulukko 7. Keskimääräinen vuosittainen suomalaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Tietolähde: Orbicon 2015. ICES - pyyntiruutu 46H0 47H0 Lainkäyt töalue Turska Silakka Kilohaili Kampela Muut lajit Summa Fin/Swe/E st 0 17 540 24 943 0 0 42 483 Fin/Swe/E st 0 20 982 26 996 0 0 47 978 47H1 Fin/Est 0 46 230 122 920 0 0 169 150 47H2 Fin/Est 0 59 991 93 025 0 0 153 016 48H2 Fin 58 526 400 340 544 3 403 185 992 1 056 397 47H3 Fin/Est 0 4 500 17 603 0 0 22 104 48H3 Fin/Est 65 494 405 630 667 3 139 238 967 1 367 243 48H4 Fin/Est 0 204 373 262 486 22 7 487 474 369 48H5 Fin/Est 3 17 892 21 730 0 91 39 716 49H6 Fin 21 15 277 16 898 325 411 157 443 678 Yhteensä 146 1 407 591 1 557 814 6 890 843 694 3 816 135 Pääasiallinen kalastustapa Sekakalast us Välivesitro oli Välivesitro oli Rannikkokalas tus Rannikkokal astus - Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Kuten kuvasta 2 nähdään, kalastustoiminta ei jakaudu tasaisesti merialueelle. On myös hyvä tähdentää, että kalastuksen sijoittuminen voi hyvinkin muuttua pidemmän aikajakson (vuosikymmenten) kuluessa esimerkiksi kohdelajeissa tai vedenlaadussa (lämpötila, happi, yms.) tapahtuneiden muutosten takia, joiden seurauksena kalat voisivat muuttaa suosimiaan esiintymisalueita. 9 Kuva 2. Suomen troolikalastuslaivaston kalastusintensiteetti Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Kalastuksen tiheystiedot on johdettu vuosien 2007-2015 satelliittiseuranta-aineistosta (VMS-aineisto). Kuvassa on näytetty vain 2-4 solmun nopeudella tallentuneet havainnot, koska välivesitroolauksessa on arvioitu käytettävän näitä nopeuksia. Tietolähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku. 5.1.1 Laskenta Putkilinjan reitti kulkee Suomen hankealueella kymmenen ICES-pyyntiruudun kautta. VMS-datan mukaan Suomen troolilaivastolle rekisteröitiin yhteensä 43 510 havaintopistettä troolausnopeudella (2-4 solmua) talousvyöhykkeillä Suomenlahdella ja Pohjoisella Itämerellä ajanjaksolla 2007-2015. Kaikki talousvyöhykkeet lainkäyttövallasta riippumatta on sisällytetty tähän mukaan, sillä Suomen lipun alla purjehtivien kalastusalusten on luvallista kalastaa myös Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Suomen kalastuslaivaston pyyntiponnistus (2-4 solmun troolausnopeudella) tuotti vuosien 2007-2015 ajanjaksolla yhteensä 596 VMS-havaintopistettä putkilinjakäytävällä, joka ulottuu 75 m molempien NSP2-putkien ympärille, ollen siten kokonaisleveydeltään 300 m. Tämän johdosta Suomen troolareille aiheutui putkilinjasta vaikutusta 1,37 %:lla (596 / 43 510 x 100) alueesta, jolla Suomen troolilaivasto harjoitti kalastusta Suomen hankealueella. Keskimääräinen vuosittaisen (2010-2014) turska-, silakka-, kilohaili- ja kampelasaaliin arvo oli Suomen hankealueen kymmenessä pyyntiruudussa 2 972 441. Luken (2017) tilastojen mukaan 89 % tästä saaliin arvosta saatiin troolilla. Edellisestä huolimatta lounaisimpien pyyntiruutujen saalis on oletettavasti saatu 100 prosenttisesti troolilla, näiden ruutujen avomerellisen sijainnin takia. Olettaen, että lähes kaikki saalis on saatu talousvyöhykkeellä operoivien alusten toimesta, saadaan vuosittaisen talousvyöhykkeeltä saadun saaliin arvoksi 2 690 861 laskettaessa arvo pyyntiruuduittain. Kertomalla nämä pyyntiruutukohtaiset summat VMS-havaintojen suhteella koko talousvyöhykkeellä ja putkilinjakäytävällä saadaan putkilinjakäytävältä saadun saaliin arvoksi 37 408. Kertomalla jokainen pyyntiruutukohtainen summa kunkin korkuisen vapaan Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

jännevälin suhteellisella esiintymisosuudella (Taulukko 5), saadaan euromääräinen summa 6 046, joka on teoreettinen vuosittainen kalastusmahdollisuuksien vähentymisen arvo koko Suomen troolikalastuslaivaston osalta Suomen hankealueella. 10 Olettamalla, että kalastuksessa ei tapahdu muutoksia seuraavaan 20 vuoteen (yleisesti käytetty kertakaikkisen korvauksen ajanjakso), saadaan vähentyneen kalastusmahdollisuuden kokonaisarvon summaksi (20 x 6 046 ) = 120 915. Jakamalla tämä summa suomalaisten hankealueella kalastavien kalastusyritysten lukumäärällä (28), saadaan yksityisen edunmenetyksen korvaussummaksi (120 915 / 28) = 4 318 koko Nord Stream 2 putkijärjestelmän toiminta-ajalle. Koko laskenta Suomen kalastuslaivaston osalta on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 1 On tärkeää huomioida, että putkilinjan varaama ala ei vertaudu suoraan menetykseen pelagisille troolikalastajille, vaan pikemminkin vähentyneeseen mahdollisuuteen harjoittaa pohjanläheistä kalastusta putkilinjojen läheisyydessä. 5.2 Ruotsi Ruotsalaisten kalastajien Suomen hankealueelta saaman keskimääräisen vuosittaisen (2010-2014) kalansaaliin arvo niissä ICES-pyyntiruuduissa, joiden kautta NSP2 kulkee tai lähes koskettaa on esitetty taulukossa 8. Avomerialueen vallitsevia saalislajeja ovat silakka ja kilohaili, joiden saalis saadaan lähes yksinomaan välivesitroolilla. Taulukossa kohta muut viittaa rannikkokalastuksen arvokkaisiin saalislajeihin, kuten loheen, siikaan ja kuhaan. Rannikkokalastuksen osuuden tullessa talousvyöhykkeen ulkopuoliselta alueelta, ei sitä oteta tässä yhteydessä huomioon. Taulukko 8. Keskimääräinen vuosittainen ruotsalaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Tietolähde: Orbicon 2015. ICES - pyyntiruutu Lainkäyttöalue Turska Silakka Kilohaili Kampela Muut lajit Summa 46H0 Fin/Swe/Est 0 388 729 459 907 0 0 848 636 47H0 Fin/Swe/Est 0 382 247 486 803 0 0 869 050 47H1 Fin/Est 0 586 327 723 090 0 0 1 309 420 47H2 Fin/Est 0 184 496 263 035 0 160 447 691 48H2 Fin 0 3 824 5 241 0 0 9 065 47H3 Fin/Est 0 9 635 32 453 0 0 42 088 48H3 Fin/Est 0 83 796 118 533 0 0 202 330 48H4 Fin/Est 0 3 139 2 805 0 0 5 944 48H5 Fin/Est 0 0 0 0 0 0 49H6 Fin 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 1 642 193 2 091 866 0 160 3 734 223 Pääasiallinen kalastustapa Sekakalas tus Välivesitr ooli Välivesitr ooli Rannikko kalastus Rannikkokal astus - Kuten kuvasta 3 nähdään, kalastustoiminta ei jakaudu tasaisesti merialueelle. On myös hyvä tähdentää, että kalastuksen sijoittuminen voi hyvinkin muuttua pidemmän aikajakson (vuosikymmenten) kuluessa esimerkiksi kohdelajeissa tai vedenlaadussa (lämpötila, happi, yms.) tapahtuneiden muutosten takia, joiden seurauksena kalat voisivat muuttaa suosimiaan esiintymisalueita. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

11 Kuva 3. Ruotsin troolikalastuslaivaston kalastusintensiteetti Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Kalastuksen tiheystiedot on johdettu vuosien 2013-2017 satelliittiseuranta-aineistosta (VMS-aineisto). Kuvassa on näytetty vain 2-4 solmun nopeudella tallentuneet havainnot, koska pelagisessa troolauksessa on arvioitu käytettävän näitä nopeuksia. Tietolähde: Ruotsin meri- ja vesiviranomainen, Göteborg. 5.2.1 Laskelma Putkilinjan reitti kulkee Suomen hankealueella kymmenen ICES-pyyntiruudun kautta. VMS-datan mukaan Suomen troolilaivastolle rekisteröitiin yhteensä 3 045 havaintopistettä troolausnopeudella (2-4 solmua) talousvyöhykkeillä Suomenlahdella ja Pohjoisella Itämerellä ajanjaksolla 2013-2017. Kaikki talousvyöhykkeet lainkäyttövallasta riippumatta on sisällytetty tähän mukaan, sillä Ruotsin lipun alla purjehtivien kalastusalusten on luvallista kalastaa myös Suomen ja Viron talousvyöhykkeillä. Ruotsin kalastuslaivaston pyyntiponnistus (2-4 solmun troolausnopeudella) tuotti vuosien 2013-2017 ajanjaksolla yhteensä 15 VMS-havaintopistettä putkilinjakäytävällä, joka ulottuu 75 m molempien NSP2-putkien ympärille. Tämän johdosta Ruotsin troolareille aiheutui putkilinjasta vaikutusta 0,49 %:lla (15 / 3 045 x 100) alueesta, jolla Ruotsin troolilaivasto harjoitti kalastusta Suomen hankealueella. Keskimääräinen vuosittaisen (2010-2014) turska-, silakka-, kilohaili- ja kampelasaaliin arvo oli Suomen hankealueen kymmenessä pyyntiruudussa 3 734 059. Luken (2017) tilastojen mukaan 89 % tästä saaliin arvosta saatiin troolilla. Lounaisimpien pyyntiruutujen saalis on kuitenkin oletettavasti saatu 100 prosenttisesti troolilla, näiden ruutujen avomerellisen sijainnin takia. Olettaen, että lähes kaikki saalis on saatu talousvyöhykkeellä operoivien alusten toimesta, saadaan vuosittaisen talousvyöhykkeeltä saadun saaliin arvoksi 3 705 522 laskettaessa arvo pyyntiruuduittain. Kertomalla nämä pyyntiruutukohtaiset summat VMS-havaintojen suhteella koko talousvyöhykkeellä ja putkilinjakäytävällä saadaan putkilinjakäytävältä saadun saaliin arvoksi 17 066. Kertomalla jokainen pyyntiruutukohtainen summa kunkin korkuisen vapaan jännevälin suhteellisella esiintymisosuudella (Taulukko 5), saadaan euromääräinen summa 0, joka on teoreettinen vuosittainen kalastusmahdollisuuksien vähentymisen arvo koko Ruotsin troolikalastuslaivaston osalta Suomen hankealueella. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Ruotsin troolikalastuslaivaston keskitettyä kalastustoimintansa Suomen hankealueen lounaiselle merialueelle, joissa vähähappiset olosuhteet eivät tue pohjanläheistä kalastustoimintaa, tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan Ruotsin kalastukselle ei aiheudu vaikutuksia Suomen hankealueella, ja siten korvauksia ruotsalaiskalastajille ei arvioida tarvittavan. Korvauksien laskentataulukko Ruotsin kalastuksen osalta on esitetty liitteessä 2. 12 5.3 Viro Taulukossa 9 on esitetty virolaisten kalastajien Suomen hankealueelta saama keskimääräinen vuosittainen kalansaaliin arvo (2010-2014) niissä ICES-pyyntiruuduissa, joiden kautta NSP2 kulkee tai lähes koskettaa. Avomerialueen vallitsevia saalislajeja ovat silakka ja kilohaili, joiden saalis saadaan lähes yksinomaan välivesitroolilla. Taulukossa kohta muut viittaa rannikkokalastuksen arvokkaisiin saalislajeihin, kuten loheen, siikaan ja kuhaan. Rannikkokalastuksen osuuden tullessa talousvyöhykkeen ulkopuoliselta alueelta, ei sitä oteta tässä yhteydessä huomioon. Taulukko 9. ICESpyyntiruutu Keskimääräinen vuosittainen virolaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Tietolähde: Orbicon 2015. Lainkäyttöal ue Turska Silakka Kilohaili Kampela Muut Summa 46H0 Fin/Swe/Est 629 4 359 28 211 0 0 33 199 47H0 Fin/Swe/Est 0 1 802 8 150 0 0 9 952 47H1 Fin/Est 2 46 892 287 588 8 0 334 490 1 333 47H2 Fin/Est 350 239 040 1 059 217 11 842 22 816 265 48H2 Fin 0 715 3 881 0 0 4 595 2 265 47H3 Fin/Est 358 517 789 1 713 643 20 175 13 225 189 48H3 Fin/Est 0 16 570 54 521 14 0 71 105 1 467 48H4 Fin/Est 1 543 353 642 1 101 022 4 117 7 356 681 48H5 Fin/Est 387 190 127 506 535 5 179 7 464 709 693 49H6 Fin 0 0 0 0 0 0 1 370 6 229 Yhteensä 3 271 935 4 762 768 41 334 50 861 169 Pääasiallinen kalastustapa Sekakalas tus Välivesitr ooli Välivesitro oli Rannikkokala stus Rannikkokal astus - 5.3.1 Laskelma Putkilinjan reitti kulkee Suomen hankealueella kymmenen ICES-pyyntiruudun kautta. VMS-datan mukaan Viron troolilaivastolle rekisteröitiin yhteensä 6 437 havaintopistettä troolausnopeudella (2-4 solmua) talousvyöhykkeillä Suomenlahdella ja Pohjoisella Itämerellä ajanjaksolla 2013-2017. Kaikki talousvyöhykkeet, lainkäyttövallasta riippumatta, on sisällytetty tähän mukaan, sillä Viron lipun alla purjehtivien kalastusalusten on luvallista kalastaa myös Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeillä. Viron kalastuslaivaston pyyntiponnistus (2-4 solmun troolausnopeudella) tuotti vuosien 2013-2017 ajanjaksolla yhteensä 0 VMS-havaintopistettä putkilinjakäytävällä, joka ulottuu 75 m molempien NSP2-putkien ympärille. Tämä tarkoittaa, että Viron kalastuslaivasto ei ole kalastanut Suomen hankealueella viisivuotiskautena välillä 2013-2017 (Kuva 4). VMS-datan mukaan Viron troolikalastuslaivasto on keskittänyt kalastustoiminnan Viron talousvyöhykkeelle ja aluevesille. Tämän johdosta korvaussummaksi koko Viron troolikalastuslaivaston osalta muodostuu 0, kun laskennassa käytetään samoja periaatteita kuin Suomen ja Ruotsin troolilaivastolla. Koko laskenta Viron kalastuslaivaston osalta on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 3. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

13 Kuva 4. Viron troolikalastuslaivaston kalastusintensiteetti Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Kalastuksen tiheystiedot on johdettu vuosien 2013-2017 satelliittiseuranta-aineistosta (VMS-aineisto). Kuvassa on näytetty vain 2-4 solmun nopeudella tallentuneet havainnot, koska pelagisessa troolauksessa on arvioitu käytettävän näitä nopeuksia. Tietolähde: Department of Fisheries Protection, Estonian Environmental Inspectorate, Tallinn. 5.4 Puola Taulukossa 10 on esitetty puolalaisten kalastajien Suomen hankealueelta saama keskimääräinen vuosittainen kalansaaliin arvo (2010-2014) niissä ICES-pyyntiruuduissa, joiden kautta NSP2 kulkee tai lähes koskettaa. Avomerialueen vallitsevia saalislajeja ovat silakka ja kilohaili, joiden saalis saadaan lähes yksinomaan välivesitroolilla. Taulukossa kohta muut viittaa rannikkokalastuksen arvokkaisiin saalislajeihin, kuten loheen, siikaan ja kuhaan. Rannikkokalastuksen osuuden tullessa talousvyöhykkeen ulkopuoliselta alueelta, ei sitä oteta tässä yhteydessä huomioon. Taulukko 10. Keskimääräinen vuosittainen puolalaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Tietolähde: Orbicon 2015. ICESpyyntiruutu Lainkäyttöal ue Turska Silakka Kilohaili Kampela Muut lajit Summa 46H0 Fin/Swe/Est 0 6 222 136 905 0 0 143 127 47H0 Fin/Swe/Est 0 9 814 60 305 0 0 70 119 47H1 Fin/Est 0 7 390 112 413 0 0 119 803 47H2 Fin/Est 0 0 23 490 0 0 23 490 48H2 Fin 0 0 0 0 0 0 47H3 Fin/Est 0 0 0 0 0 0 48H3 Fin/Est 0 0 19 665 0 0 19 665 48H4 Fin/Est 0 0 0 0 0 0 48H5 Fin/Est 0 0 0 0 0 0 49H6 Fin 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 23 426 352 778 0 0 376 204 Pääasiallinen kalastustapa Sekakalast us Välivesitr ooli Välivesitr ooli Rannikkokala stus Rannikko kalastus - Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

14 Kuten kuvasta 5 nähdään, kalastustoiminta ei jakaudu tasaisesti merialueelle. On myös hyvä tähdentää, että kalastuksen sijoittuminen voi hyvinkin muuttua pidemmän aikajakson (vuosikymmenten) kuluessa esimerkiksi kohdelajeissa tai vedenlaadussa (lämpötila, happi, yms.) tapahtuneiden muutosten takia, joiden seurauksena kalat voisivat muuttaa suosimiaan esiintymisalueita. Kuva 5. Puolan troolikalastuslaivaston kalastusintensiteetti Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Kalastuksen tiheystiedot on johdettu vuosien 2013-2017 satelliittiseuranta-aineistosta (VMS-aineisto). Kuvassa on näytetty vain 2-4 solmun nopeudella tallentuneet havainnot, koska pelagisessa troolauksessa on arvioitu käytettävän näitä nopeuksia. Tietolähde: Ministry of Maritime Economy and Inland Navigation, Fisheries Department, Fisheries Monitoring Centre, Gdynia. 5.4.1 Laskelma Putkilinjan reitti kulkee Suomen hankealueella kymmenen ICES-pyyntiruudun kautta. VMS-datan mukaan Puolan troolilaivastolle rekisteröitiin yhteensä 352 havaintopistettä troolausnopeudella (2-4 solmua) talousvyöhykkeillä Suomenlahdella ja Pohjoisella Itämerellä ajanjaksolla 2013-2017. Kaikki talousvyöhykkeet lainkäyttövallasta riippumatta on sisällytetty tähän mukaan, sillä Puolan lipun alla purjehtivien kalastusalusten on luvallista kalastaa myös Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Puolan kalastuslaivaston pyyntiponnistus (2-4 solmun troolausnopeudella) tuotti vuosien 2013-2017 ajanjaksolla yhteensä 4 VMS-havaintopistettä putkilinjakäytävällä, joka ulottuu 75 m molempien NSP2-putkien ympärille. Tämän johdosta Puolan troolareille aiheutui putkilinjasta vaikutusta 1,14 %:lla (4 / 352 x 100) alueesta, jolla Puolan troolilaivasto harjoitti kalastusta Suomen hankealueella. Keskimääräinen vuosittaisen (2010-2014) turska-, silakka-, kilohaili- ja kampelasaaliin arvo oli Suomen hankealueen kymmenessä pyyntiruudussa 376 204. Puolan saalis on todennäköisimmin saatu kokonaan troolilla kaikissa pyyntiruuduissa. Tähän perustuen saadaan vuosittaisen talousvyöhykkeeltä saadun saaliin arvoksi 376 204 laskettaessa arvo pyyntiruuduittain. Kertomalla nämä pyyntiruutukohtaiset summat VMS-havaintojen suhteella koko talousvyöhykkeellä ja putkilinjakäytävällä saadaan putkilinjakäytävältä saadun saaliin arvoksi 2 335. Kertomalla jokainen pyyntiruutukohtainen summa kunkin korkuisen vapaan Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

15 jännevälin suhteellisella esiintymisosuudella (Taulukko 5), saadaan euromääräiseksi summaksi 0. Tämä johtuu siitä että puolalainen troolikalastuslaivaston kalastustoiminnat ovat keskittyneet läntisimmille alueille, missä vallitsevat vähähappiset tai hapettomat olosuhteet lähellä merenpohjaa eivät tue pohjanläheistä troolikalastusta. Tähän perustuen tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan Puolan kalastukselle ei aiheudu vaikutuksia Suomen hankealueella ja siten korvauksia puolalaiskalastajille ei arvioida tarvittavan. Korvauksien laskentataulukko Puolan kalastuksen osalta on esitetty liitteessä 4. 5.5 Tanska Taulukossa 11 on esitetty tanskalaisten kalastajien Suomen hankealueelta saama keskimääräinen vuosittainen kalansaaliin arvo (2010-2014) niissä ICES-pyyntiruuduissa, joiden kautta NSP2 kulkee tai lähes koskettaa. Avomerialueen vallitsevia saalislajeja ovat silakka ja kilohaili, joiden saalis saadaan lähes yksinomaan välivesitroolilla. Taulukko 11. Keskimääräinen vuosittainen tanskalaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Tietolähde: Orbicon 2015. ICESpyyntiruutu Lainkäyttöal ue Turska Silakka Kilohaili Kampela Muut lajit Summa 46H0 Fin/Swe/Est 0 18 714 293 286 0 0 312 000 47H0 Fin/Swe/Est 0 31 968 262 040 0 0 294 008 47H1 Fin/Est 0 9 078 363 012 0 0 372 090 47H2 Fin/Est 0 6 810 275 010 0 0 281 820 48H2 Fin 0 0 0 0 0 0 47H3 Fin/Est 0 0 6 240 0 0 6 240 48H3 Fin/Est 0 2 700 18 900 0 0 21 600 48H4 Fin/Est 0 0 0 0 0 0 48H5 Fin/Est 0 0 0 0 0 0 49H6 Fin 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 69 270 1 218 488 0 0 1 287 758 Pääasiallinen kalastustapa Sekakalas tus Välivesitr ooli Välivesitro oli Rannikkoka lastus Rannikkok alastus - Kuten kuvasta 6 nähdään, kalastustoiminta ei jakaudu tasaisesti merialueelle. On myös hyvä tähdentää, että kalastuksen sijoittuminen voi hyvinkin muuttua pidemmän aikajakson (vuosikymmenten) kuluessa esimerkiksi kohdelajeissa tai vedenlaadussa (lämpötila, happi, yms.) tapahtuneiden muutosten takia, joiden seurauksena kalat voisivat muuttaa suosimiaan esiintymisalueita. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

16 Kuva 6. Tanskan troolikalastuslaivaston kalastusintensiteetti Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Kalastuksen tiheystiedot on johdettu vuosien 2013-2017 satelliittiseuranta-aineistosta (VMS-aineisto). Kuvassa on näytetty vain 2-4 solmun nopeudella tallentuneet havainnot, koska pelagisessa troolauksessa on arvioitu käytettävän näitä nopeuksia. Tietolähde: Ministry of Environment and Food, The Danish AgriFish Agency, Copenhagen. 5.5.1 Laskelma Putkilinjan reitti kulkee Suomen hankealueella kymmenen ICES-pyyntiruudun kautta. VMS-datan mukaan Tanskan troolilaivastolle rekisteröitiin yhteensä 706 havaintopistettä troolausnopeudella (2-4 solmua) talousvyöhykkeillä Suomenlahdella ja Pohjoisella Itämerellä ajanjaksolla 2013-2017. Kaikki talousvyöhykkeet lainkäyttövallasta riippumatta on sisällytetty tähän mukaan, sillä Tanskan lipun alla purjehtivien kalastusalusten on luvallista kalastaa myös Suomen, Ruotsin ja Viron talousvyöhykkeillä. Tanskan kalastuslaivaston pyyntiponnistus (2-4 solmun troolausnopeudella) tuotti vuosien 2013-2017 ajanjaksolla yhteensä 2 VMS-havaintopistettä putkilinjakäytävällä, joka ulottuu 75 m molempien NSP2-putkien ympärille. Tämän johdosta Tanskan troolareille aiheutui putkilinjasta vaikutusta 0,28 %:lla (2 / 706 x 100) alueesta, jolla Tanskan troolilaivasto harjoitti kalastusta Suomen hankealueella. Keskimääräinen vuosittaisen (2010-2014) silakkaja kilohailisaaliin arvo oli Suomen hankealueen kymmenessä pyyntiruudussa 1 287 758. Tanskan saalis on todennäköisimmin saatu kokonaan troolilla kaikissa pyyntiruuduissa. Tähän perustuen saadaan vuosittaisen talousvyöhykkeeltä saadun saaliin arvoksi 1 707 laskettaessa arvo pyyntiruuduittain. Kertomalla jokainen pyyntiruutukohtainen summa kunkin korkuisen vapaan jännevälin suhteellisella esiintymisosuudella (Taulukko 5), saadaan euromääräiseksi summaksi 0. Tämä johtuu siitä että tanskalaisen troolikalastuslaivaston kalastustoiminnot ovat keskittyneet lounaiselle merialueelle, missä vallitsevat vähähappiset tai hapettomat olosuhteet lähellä merenpohjaa eivät tue pohjanläheistä troolikalastusta putkilinjan lähellä ja muilla alueilla kalastusta ei ole harjoitettu 300 m putkikäytävän alueella. Tähän perustuen tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan Tanskan kalastukselle ei aiheudu vaikutuksia Suomen hankealueella ja siten korvauksia tanskalaiskalastajille ei arvioida tarvittavan. Korvauksien laskentataulukko Tanskan kalastuksen osalta on esitetty liitteessä 5. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

17 5.6 Latvia Taulukossa 12 on esitetty arvioitu kalansaaliin arvo, joka voidaan menettää NSP2 putkilinjan merenpohjaan asentamisen seurauksena. Arvo on saatu kertomalla putkilinja-alueen varaama alue troolikalastuksen kokonaissaaliin arvolla ICES-pyyntiruuduittain (vuosien 2010-2014 keskiarvo). Myös arvioitu pohjanläheisen välivesitroolauksen saalisosuus Suomenlahdella (10 %) ja lounaista merialuetta koskeva lähestymistapa (0 %) on otettu huomioon. Kuten luvussa 4.1.2 on kuvattu, merenpohjan läheisten vesikerrosten olosuhteet ovat vähähappisia tai hapettomia lounaisella merialueella ja siten näillä alueilla ei esiinny troolattavia kalaparvia, joita pohjanläheisellä välivesitroolikalastuksella voitaisiin kalastaa. Tähän perustuen tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan korvausmäärä on 0 % saaliin arvosta ICESpyyntiruuduittain. Laskelma on tehty jokaiselle ICES-pyyntiruudulle erikseen ja laskettu yhteen taulukon alaosassa. Taulukko 12. Alue Lounainen merialue Lounainen merialue Lounainen merialue Lounainen merialue Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti Keskimääräinen vuosittainen latvialaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Saaliin arvo jokaisella ICES-pyyntiruudulla putkilinjan varaamalla alueella sekä pohjanläheisen välivesitroolikalastuksen osuus. (A) ICESpyyntiruut u 46H0 47H0 (B) Lainkäyttö alue ICESpyyntiruu duittain Fin/Swe/Es t Fin/Swe/Es t (C) Talousvy öhykkeen pinta-ala (km 2 ) ICESpyyntiruu duittain (EEZ: FIN, SWE, EST yhdistett y) (D) Putkilinj a- alueen pintaala (km 2 ), molem mat putket +/- 75 m vyöhyke (E) Vuosie n 2010-2014 keskim ääräin en silakka saaliin arvo ( ) (F) Vuosien 2010-2014 keskimä äräinen kilohaili saaliin arvo ( ) (G) Yhteen laskett u silakka - ja kilohail isaaliin arvo ( ) = E + F (H) Saaliin arvo putkili njaalueell a = G x (D/C) Arvioitu saaliin arvo putkilinjaalueella kun ainoastaa n pohjanläh einen troolaus on huomioitu : 10 % (= H x 0,1) Suomenla hdella ja 0 % lounaisella merialueel la 3221 3,5 321 15 540 15 861 17 0 3111 5,6 0 0 0 0 0 47H1 Fin/Est 3000 15,4 0 0 0 0 0 47H2 Fin/Est 1460 12,8 0 0 0 0 0 48H2 Fin 392 1,9 0 0 0 0 0 47H3 Fin/Est 103 0,0 0 0 0 0 0 48H3 Fin/Est 1054 14,5 0 0 0 0 0 48H4 Fin/Est 889 16,8 0 0 0 0 0 48H5 Fin/Est 847 15,2 0 0 0 0 0 49H6 Fin 276 4,7 0 0 0 0 0 Yhteensä 14 353 90,4 321 15 540 15 861 17 0 5.6.1 Laskelma Kuten taulukosta 12 nähdään, vuosittaisen välivesitroolauksen saaliin arvon, joka voidaan menettää NSP2 putkilinjojen olemassaolon takia, arvioidaan olevan 0 koko Latvian kalastuslaivastolle. Tämä johtuu siitä että latvialaisen troolikalastuslaivaston kalastustoiminnat ovat keskittyneet lounaisille merialueille, missä vallitsevat vähähappiset tai hapettomat olosuhteet lähellä merenpohjaa eivät tue pohjanläheistä troolikalastusta putkilinjan lähellä. Tähän perustuen tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan Latvian kalastukselle ei aiheudu vaikutuksia Suomen hankealueella ja siten korvauksia latvialaiskalastajille ei arvioida tarvittavan. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

18 5.7 Liettua Taulukossa 13 on esitetty arvioitu kalansaaliin arvo, joka voidaan menettää NSP2 putkilinjan merenpohjaan asentamisen seurauksena. Arvo on saatu kertomalla putkilinja-alueen varaama alue troolikalastuksen kokonaissaaliin arvolla ICES-pyyntiruuduittain (vuosien 2010-2014 keskiarvo). Myös arvioitu pohjanläheisen välivesitroolauksen saalisosuus Suomenlahdella (10 %) ja lounaista merialuetta koskeva lähestymistapa (0 %) on otettu huomioon. Kuten luvussa 4.1.2 on kuvattu, merenpohjan läheisten vesikerrosten olosuhteet ovat vähähappisia tai hapettomia lounaisella merialueella ja siten näillä alueilla ei esiinny troolattavia kalaparvia, joita pohjanläheisellä välivesitroolikalastuksella voitaisiin saalistaa. Tähän perustuen, tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan korvausmäärä on 0 % saaliin arvosta ICESpyyntiruuduittain. Laskelma on tehty jokaiselle ICES-pyyntiruudulle erikseen ja laskettu yhteen taulukon alaosassa. Taulukko 13. Keskimääräinen vuosittainen liettualaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Saaliin arvo jokaisella ICES-pyyntiruudulla putkilinjan varaamalla alueella sekä pohjanläheisen välivesitroolikalastuksen osuus. Alue (A) ICESpyyntiru utu (B) Lainkäyt töalue ICESpyyntiru uduittai n (C) Talousvyö hykkeen pinta-ala (km 2 ) ICESpyyntiruu duittain (EEZ: FIN, SWE, EST yhdistetty ) (D) Putkilinj a-alueen pinta-ala (km 2 ), molemm at putket +/- 75 m vyöhyke (E) Vuosien 2010-2014 keskimä äräinen silakkas aaliin arvo ( ) (F) Vuosien 2010-2014 keskimä äräinen kilohailis aaliin arvo ( ) (G) Yhteen laskett u silakka - ja kilohai lisaalii n arvo ( ) = E + F (H) Saaliin arvo putkili njakäy täväss ä = G x (D/C) Arvioitu saaliin arvo putkilinjaalueella kun ainoastaan pohjanlähein en troolaus on huomioitu: 10 % (= H x 0,1) Suomenlahd ella ja 0 % lounaisella merialueella Lounainen merialue Lounainen merialue Lounainen merialue Lounainen merialue Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti Suomenlahti 46H0 47H0 Fin/Swe/ Est Fin/Swe/ Est 3221 3,5 3 081 6 509 9 590 10 0 3111 5,6 243 358 601 1 0 47H1 Fin/Est 3000 15,4 17 723 36 476 54 199 279 0 47H2 Fin/Est 1460 12,8 7 093 9 611 16 704 146 0 48H2 Fin 392 1,9 0 0 0 0 0 47H3 Fin/Est 103 0,0 0 0 0 0 0 48H3 Fin/Est 1054 14,5 0 0 0 0 0 48H4 Fin/Est 889 16,8 0 0 0 0 0 48H5 Fin/Est 847 15,2 0 0 0 0 0 49H6 Fin 276 4,7 0 0 0 0 0 Yhteensä 14353 90,4 28 140 52 954 81 094 436 0 5.7.1 Laskelma Kuten taulukosta 13 nähdään, vuosittaisen välivesitroolauksen saaliin arvon, joka voidaan menettää NSP2 putkilinjojen merenpohjalle asentamisen takia, arvioidaan olevan 0 koko Liettuan kalastuslaivastolle. Tämä johtuu siitä että liettualaisen troolikalastuslaivaston kalastustoiminta on keskittynyt lounaisille merialueille, missä vallitsevat vähähappiset tai hapettomat olosuhteet lähellä merenpohjaa eivät tue pohjanläheistä välivesitroolikalastusta putkilinjan lähellä. Tähän perustuen tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan Liettuan kalastukselle ei aiheudu vaikutuksia Suomen hankealueella ja siten korvauksia liettualaiskalastajille ei arvioida tarvittavan. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

5.8 Saksa Taulukossa 14 on esitetty arvioitu kalansaaliin arvo, joka voidaan menettää NSP2 putkilinjan merenpohjalle asentamisen seurauksena. Arvo on saatu kertomalla putkilinja-alueen varaama alue troolikalastuksen kokonaissaaliin arvolla ICES-pyyntiruuduittain (vuosien 2010-2014 keskiarvo). Myös arvioitu pohjanläheisen välivesitroolauksen saalisosuus Suomenlahdella (10 %) ja lounaista merialuetta koskeva lähestymistapa (0 %) on otettu huomioon. Kuten luvussa 4.1.2 on kuvattu, merenpohjan läheisten vesikerrosten olosuhteet ovat vähähappisia tai hapettomia lounaisella merialueella ja siten näillä alueilla ei esiinny troolattavia kalaparvia, joita pohjanläheisellä välivesitroolikalastuksella voitaisiin saalistaa. Tähän perustuen tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan korvausmäärä on 0 % saaliin arvosta ICESpyyntiruuduittain. Laskelma on tehty jokaiselle ICES-pyyntiruudulle erikseen ja laskettu yhteen taulukon alaosassa. 19 Taulukko 14. Alue Lounainen merialue Lounainen merialue Lounainen merialue Lounainen merialue Keskimääräinen vuosittainen saksalaisten kalastajien kalansaaliin arvo viisivuotisjaksolla (2010-2014) kymmenellä ICES-pyyntiruudulla NSP2-putkilinjan reitin varrella Suomen hankealueella. Saaliin arvo jokaisella ICES-pyyntiruudulla putkilinjan varaamalla alueella sekä pohjanläheisen välivesitroolikalastuksen osuus. (A) ICESpyyntiru utu (B) Lainkäyttö alue ICESpyyntiruu duittain (C) Talousvy öhykkee n pintaala (km2) ICESpyyntiru uduittai n (EEZ: FIN, SWE, EST yhdistett y) (D) Putkili njaalueen pintaala (km2), molem mat putket +/- 75 m vyöhyk e (E) Vuosie n 2010-2014 keskim ääräin en silakka saaliin arvo ( ) (F) Vuosien 2010-2014 keskimää räinen kilohailis aaliin arvo ( ) (G) Yhteenla skettu silakkaja kilohaili saaliin arvo ( ) = E + F (H) Saaliin arvo putkili njaalueell a = G x (D/C) Arvioitu saaliin arvo putkilinjaalueella kun ainoastaa n pohjanläh einen troolaus on huomioitu : 10 % (= H x 0,1) Suomenla hdella ja 0 % lounaisell a merialuee lla 46H0 Fin/Swe/Est 3221 3,5 10 877 117 273 128 150 139 0 47H0 Fin/Swe/Est 3111 5,6 24 720 121 439 146 159 263 0 47H1 Fin/Est 3000 15,4 36 184 154 688 190 872 981 0 47H2 Fin/Est 1460 12,8 24 522 63 465 87 987 770 0 Suomenlahti 48H2 Fin 392 1,9 0 0 0 0 0 Suomenlahti 47H3 Fin/Est 103 0,0 0 0 0 0 0 Suomenlahti 48H3 Fin/Est 1054 14,5 0 0 0 0 0 Suomenlahti 48H4 Fin/Est 889 16,8 0 0 0 0 0 Suomenlahti 48H5 Fin/Est 847 15,2 0 0 0 0 0 Suomenlahti 49H6 Fin 276 4,7 0 0 0 0 0 Yhteensä 14353 90,4 96303 456865 553 168 2 154 0 5.8.1 Laskelma Kuten taulukosta 14 nähdään, vuosittaisen välivesitroolauksen saaliin arvon, joka voidaan menettää NSP2 putkilinjojen merenpohjalle asentamisen takia, arvioidaan olevan 0 koko Saksan kalastuslaivastolle. Tämä johtuu siitä että saksalaisen troolikalastuslaivaston kalastustoiminnat ovat keskittyneet lounaisille merialueille, missä vallitsevat vähähappiset tai hapettomat olosuhteet lähellä merenpohjaa eivät tue pohjanläheistä troolikalastusta putkilinjan lähellä. Tähän perustuen tullaan korvauslaskelmassa johtopäätökseen, jonka mukaan Saksan kalastukselle ei aiheudu vaikutuksia Suomen hankealueella ja siten korvauksia saksalaiskalastajille ei arvioida tarvittavan. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

20 5.9 Johtopäätökset Suomen kalastuslaivasto on arvioinnin perusteella ainoa kalastuslaivasto, johon kohdistuu vaikutusta Suomen hankealueella. Tämä johtuu siitä, että Suomen kalastuslaivasto on säännöllisesti kalastanut putkilinjojen 300 metrin levyisellä käytävällä ja erityisesti koska Suomen kalastuslaivaston kalastus keskittyy Suomenlahdelle, jossa pohjanläheistä välivesitroolausta harjoitetaan yleisesti. Muiden EU-maiden kalastuslaivastot ovat keskittäneet kalastustoimintojaan Suomen hankealueella lounaiselle merialueelle, eikä niille siitä syystä aiheudu vaikutuksia Nord Stream 2 putkilinjoista merenpohjalla. Kuten luvussa 3.2 todetaan, pohjanläheiset vesikerrokset Suomen talousvyöhykkeen lounaisilla merialueilla kärsivät alhaisesta happipitoisuudesta ja siten näillä alueilla tapahtuvalle kalastukselle ei aiheudu vaikutuksia pohjalla sijaitsevista putkilinjoista. Pohjanläheinen kalastus ei ole mahdollista näillä alueilla, minkä johdosta kalastusoperaatioille näillä alueilla ei tarvita korvausjärjestelmää. 6. LÄHTEET Luke 2017. http://statdb.luke.fi/. Luonnonvarakeskus. Tilastotietokanta. Kaupallinen kalastus merialueella. Orbicon 2016. Nord Stream 2 Baltic fisheries along the pipeline transect. Note 09.06.2016 Orbicon Partanen S. 2015. Sähköposti Seppo Partaselta 1.10.2015. Ramboll 2017a. Nord Stream 2. A natural gas pipeline through the Baltic Sea. Environmental impact assessment report, Finland. W-PE-EIA-PFI-REP-805-030100EN-09. May 08, 2017. Ramboll 2017b. Nord Stream 2. Espoo report. W-PE-EIA-POF-REP-805-040100EN-06. May 15, 2017. Ramboll 2017c. Nord Stream 2. Espoo Atlas. W-PE-EIA-POF-DWG-805-040100EN-06. April 2017. Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

1 LIITE 1 Tietopyyntö Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSELLE ASIA Hakemus Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä troolausta harjoittaneiden Suomen lipun alla purjehtivien kalastusalusten omistajien yhteystiedoista vesilupahakemusta varten. Kyse on Nord Stream 2-putkilinjahankkeen vesilain mukaisen lupahakemuksen kuulemista varten hankittavista tiedoista koskien kaupallista kalastusta. HAKIJA JA OSOITE Nord Stream 2 AG Gotthardstrasse 2 6300 Zug Switzerland Päivämäärä 20/6/2017 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi ASIAMIES Ramboll Finland Oy Otso Lintinen projektipäällikkö, ympäristökonsultointi Säterinkatu 6 02601 ESPOO Puh. 040 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi TIETOJA HALLINNOIVA VIRANOMAINEN Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 20800 TURKU TIETOPYYNTÖ Hakija pyytää kunnioittaen, että Varsinais-Suomen ELY-keskus luovuttaisi hakijalle sähköisesti Suomen lipun alla purjehtineiden trooli- 1/3 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

kalastusta Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä vuosina 2013-2017 harjoittaneiden kalastusalusten omistajien yhteystiedot. Tietopyyntö koskee seuraavien tilastoruutujen alueella Itämerellä saalista ilmoittaneiden alusten omistajien yhteystietoja: 53, 54, 55, 57, 60, 61, 62, 63, 64, 66, 67, 68, 133, 136, 137, 138 ja 142 (kuva 1). Kuva 1. ICES-osa-alueet ja saalistilastoinnin tilastoruudut Itämerellä. Tietopyyntö koskee keltaiseksi värjättyjen tilastoruutujen alueelta saalista vuosina 2013 2017 ilmoittaneita troolikalastajia. TIETOJEN KÄYTTÖTARKOITUS Osoitetiedot tarvitaan vesilupahakemuksen kuuluttamiseksi asianosaisille. 2/3

Ystävällisin terveisin Otso Lintinen Projektipäällikkö, MMM Ympäristökonsultointi M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi 3/3

Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSELLE ASIA Hakemus Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä troolausta harjoittaneiden Suomen lipun alla purjehtivien kalastusalusten satelliittiseuranta- ja saalistiedoista vesilupahakemusta varten. Kyse on Nord Stream 2-putkilinjahankkeen vesilain mukaista lupahakemusta varten laadittavasta aluskohtaisesta haitta- ja kompensaatioarviosta. HAKIJA JA OSOITE Nord Stream 2 AG Gotthardstrasse 2 6300 Zug Switzerland Päivämäärä 27/6/2017 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi ASIAMIES Ramboll Finland Oy Otso Lintinen projektipäällikkö, ympäristökonsultointi Säterinkatu 6 02601 ESPOO Puh. 040 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi TIETOJA HALLINNOIVA VIRANOMAINEN Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 20800 TURKU TIETOPYYNTÖ 1 Hakija pyytää kunnioittaen, että Varsinais-Suomen ELY-keskus luovuttaisi hakijalle sähköisesti tietoja troolikalastusalusten liikkeistä pe- 1/3 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

rustuen satelliittiseurannasta (VMS) saatavaan tietoon. Tiedot tarvitaan kaikista satelliittiseurannan piirissä olevista troolialuksista alusten tunnistetiedoin vuosittain eroteltuna kuvan 1 kartassa keltaiseksi värjätyiltä pyyntiruuduilta (53, 54, 55, 57, 60, 61, 62, 63, 64, 66, 67, 68, 133, 136, 137, 138 ja 142) vuosilta 2007 2017, tai niin pitkältä ajalta kuin tietoja on tallennettu. Tiedoista tutkitaan troolialusten vuosittaista liikkumista putkilinjan suunnittelukäytävällä. Tarvittavia tietoja ovat kunkin aluksen aikaan sidottujen sijaintitietojen lisäksi aluksen kulkunopeus, pääpyyntiväline sekä toissijainen pyyntiväline. Kuva 1. ICES-osa-alueet ja saalistilastoinnin tilastoruudut Itämerellä. Tietopyyntö koskee keltaiseksi värjättyjen tilastoruutujen alueelta saalista vuosina 2013 2017 ilmoittaneita troolikalastajia. TIETOPYYNTÖ 2 Hakija pyytää kunnioittaen, että Varsinais-Suomen ELY-keskus luovuttaisi hakijalle sähköisesti Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä vuosina 2013-2017 troolikalastusta harjoittaneiden vä- 2/3

hintään 12 metriä pitkien kalastusalusten saalistilastot (saalisilmoitustiedot, ERS). Tietopyyntö koskee kuvassa 1 keltaiseksi värjättyjen tilastoruutujen (53, 54, 55, 57, 60, 61, 62, 63, 64, 66, 67, 68, 133, 136, 137, 138 ja 142) alueella Itämerellä saalista ilmoittaneiden Suomen kalastuslaivaston kaupallisten kalastusalusten päivittäisiä saalisilmoituksia. TIETOJEN KÄYTTÖTARKOITUS Tietoja käytetään vesilain mukaisessa lupahakemuksessa arvioitaessa Nord Stream 2 putkilinjahankkeen aiheuttamaa haittaa yksittäisille kalastusaluksille ja sitä kautta alueella toimiville kalastusyrityksille. Vesilain mukaisessa hakemuksessa hankkeen aiheuttama yksityinen edunmenetys pitää arvioida (VnA 1560/2011, 1. luku, 2, 9 mom.). Ystävällisin terveisin Otso Lintinen Projektipäällikkö, MMM Ympäristökonsultointi M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi 3/3

Otso Lintinen Lähettäjä: Nousiainen Markku (ELY) <markku.nousiainen@ely-keskus.fi> Lähetetty: 1. elokuuta 2017 10:05 Vastaanottaja: Otso Lintinen Aihe: VL: Nord Stream 2 - tietoja kalastuksesta Hei Otso, nuo kalastajien yhteystiedot ovat minulla työn alla tuo saalis- ja paikkatieto on vaikeampi tuo laki yhteisen kalastuspoliitikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta määrää tietojen luovuttamisesta tuossa alla oheinen kohta. Kysyin MMM juristilta ja oli tuossa alla olevassa viestissä myös sitä mieltä, että tulee olla ko. kalastajien valtuutus antaa ko. tietoja. Terveisin Markku Nousiainen 69 Tietojen luovuttaminen rekistereistä Tässä laissa tarkoitetuista rekistereistä tiedot voidaan luovuttaa rekisterin otteella tai teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tietojen luovutuksesta päättää rekisteriä pitävä viranomainen. Ennen tietojen luovuttamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Salassapitosäännösten estämättä käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja voidaan luovuttaa: 1) Tullille laissa säädettyjä valvontatehtäviä, rikosten ehkäisyä, esitutkintaa sekä verotusta ja sen valvontaa varten; 2) poliisille kalastuksen valvontaa, rajaturvallisuuden ylläpitämistä, meriliikenteen valvontaa, rikosten ehkäisyä, esitutkintaa ja öljypäästöjen tutkintaa sekä pelastustoimintaa varten; 3) Liikenteen turvallisuusvirastolle merenkulun ohjausta, meriturvallisuuden valvontaa ja alusrekisterin ylläpitoa varten; 4) ulosottoviranomaisille niille kuuluvien täytäntöönpanotehtävien hoitamista varten; 5) elintarvikevalvontaviranomaisille elintarvikkeita koskevan lainsäädännön noudattamisen valvontaa varten; 6) Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle yhteisen kalastuspolitiikan noudattamisen valvontaan ja seuraamusten määräämiseen sekä niiden suomalaisten alusten rekisteröintiä varten, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa; 7) Euroopan komissiolle, Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille yhteisen kalastuspolitiikan noudattamisen valvontaa ja seuraamusten määräämistä varten; 1

8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) 10 :ssä tarkoitetulle kalastusvakuutuslaitokselle vakuutustuen maksamista koskevaa päätöksentekoa varten; 9) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain 19 :ssä tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vakuutustuen takaisinperintää varten. Lähettäjä: Maija.Mela@mmm.fi [mailto:maija.mela@mmm.fi] Lähetetty: 31. heinäkuuta 2017 17:34 Vastaanottaja: Nousiainen Markku (ELY) <markku.nousiainen@ely-keskus.fi> Kopio: Sundqvist Lars (ELY) <lars.sundqvist@ely-keskus.fi> Aihe: VS: Nord Stream 2 - tietoja kalastuksesta Moi Lähtökohtaisesti minusta pyytäjällä tulisi olla alusten haltijoiden antama kirjallinen valtuutus saada teiltä alus/toimijakohtaiset liike- ja saalistiedot. Jos aluksilla/toimijoilla on asiassa intressiä (=toivovat korvauksia), he valtuutuksen saattavat antaakin. Yt. Maija Lähettäjä: Nousiainen Markku (ELY) [mailto:markku.nousiainen@ely-keskus.fi] Lähetetty: 26. heinäkuuta 2017 11:26 Vastaanottaja: Mela Maija Kopio: Sundqvist Lars ELY-KESKUS Aihe: Nord Stream 2 - tietoja kalastuksesta Hei Maija, pyyntö, katsoisitko tuota oheista tietopyyntöä, kiitos. Ramboll konsultti pyytää troolialusten paikkatietoja ja saalistietoja! Voidaanko noita tietoja antaa jollekin ulkopuoliselle konsultille, vaikka kyseessä haitta- ja kompensaatioarvio vesilain mukaisesti??? Voisitko auttaa minua vastaamaan tuohon pyyntöön, kiitos. Kunnioittaen Var-ely Markku Nousiainen, 2

Otso Lintinen Lähettäjä: Nousiainen Markku (ELY) <markku.nousiainen@ely-keskus.fi> Lähetetty: 4. elokuuta 2017 13:46 Vastaanottaja: Otso Lintinen Aihe: VL: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille Liitteet: Ramboll 24.7.2017.xlsx hei, Ohessa tietopyynnössä mainitut Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella vuosina 2013-2017 troolanneiden troolialusten omistajien yhteystietoja t make Lähettäjä: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Lähetetty: 20. kesäkuuta 2017 9:46 Vastaanottaja: ELY Kirjaamo Varsinais-Suomi <kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi> Kopio: Nousiainen Markku (ELY) <markku.nousiainen@ely-keskus.fi> Aihe: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille Hei Ohessa tietopyyntö Kalatalouspalveluille. Ystävällisin terveisin Otso Lintinen Projektipäällikkö, MMM Ympäristö & Terveys M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 Espoo www.ramboll.fi 1

Otso Lintinen Lähettäjä: Sundqvist Lars (ELY) <lars.sundqvist@ely-keskus.fi> Lähetetty: 21. elokuuta 2017 9:27 Vastaanottaja: Otso Lintinen Kopio: Nousiainen Markku (ELY) Aihe: VS: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille Tässä alukset jotka ovat kalastaneet 46H0 ruudussa vuosina 2013-2017. Yhteystiedot omistajiin löytyy aiemmin lähetetystä dokumentista ULKOINENTUNNUS ICES PYYNTIRUUTUEU FIN-1111-U 29 46H0 FIN-1125-T 29 46H0 FIN-1115-U 29 46H0 FIN-1106-T 29 46H0 Lasse Lähettäjä: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Lähetetty: 21. elokuuta 2017 8:51 Vastaanottaja: Sundqvist Lars (ELY) <lars.sundqvist@ely-keskus.fi> Kopio: Nousiainen Markku (ELY) <markku.nousiainen@ely-keskus.fi> Aihe: RE: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille Hienoa, kiitos kovasti! -Otso From: Sundqvist Lars (ELY) [mailto:lars.sundqvist@ely-keskus.fi] Sent: Monday, August 21, 2017 8:50 AM To: Otso Lintinen Cc: Nousiainen Markku (ELY) Subject: VS: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille Juu onnistuu, ajan tiedot aamukahvin jälkeen Lasse Lähettäjä: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Lähetetty: 21. elokuuta 2017 8:47 Vastaanottaja: Sundqvist Lars (ELY) <lars.sundqvist@ely-keskus.fi> Kopio: Nousiainen Markku (ELY) <markku.nousiainen@ely-keskus.fi> Aihe: RE: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille Huomenta Juttelimme äsken Markun kanssa puhelimessa ja hän pyysi kääntymään sinun puoleesi. Meillä olisi kiireinen tarve yhden pyyntiruudun kalastajien selvittämiseksi. Sain elokuun alussa Saaristomeren ja Suomenlahden pyyntiruutujen kalastajien yhteystiedot. Pyynnöstä jäi kuitenkin puuttumaan ruutu 46H0, eli se kaikkein lounaisin nurkka Suomen talousvyöhykkeellä. 1

Olisiko sinun mahdollista jo tänään kaivaa tietokannasta tiedot ruudussa 46H0 kalastaneiden kaupallisten kalastajien yhteystiedoista? Kyse on vuosista 2013-2017. Kaipailisin siis vastaavia tietoja kuin oheisen viestin liitteessä. Ystävällisin terveisin, -Otso Lintinen Otso Lintinen M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi From: Nousiainen Markku (ELY) [mailto:markku.nousiainen@ely-keskus.fi] Sent: Friday, August 04, 2017 1:46 PM To: Otso Lintinen Subject: VL: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille hei, Ohessa tietopyynnössä mainitut Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella vuosina 2013-2017 troolanneiden troolialusten omistajien yhteystietoja t make Lähettäjä: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Lähetetty: 20. kesäkuuta 2017 9:46 Vastaanottaja: ELY Kirjaamo Varsinais-Suomi <kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi> Kopio: Nousiainen Markku (ELY) <markku.nousiainen@ely-keskus.fi> Aihe: Tietopyyntö Kalatalouspalveluille Hei Ohessa tietopyyntö Kalatalouspalveluille. Ystävällisin terveisin Otso Lintinen Projektipäällikkö, MMM Ympäristö & Terveys M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 Espoo www.ramboll.fi 2

Compensation for Finnish offshore trawl fishermen Coefficients for compensations based on predicted Freespan Finnish fishing activities in the NSP2 traversing ICES rectangles Freespan height None <0,46 m >0,46 m Mean values (euros by 2010-2014) of the Finnish fish catch in the pipeline route in each ICES rectangles Western Approaches 0 0 0 VMS observations by Finnish trawler fleet in 2007-2015 Gulf of Finland 0,1 0,2 0,5 Fishing area Route Free spans Fish catch by species (mean yearly values in euros by 2010-2014) Value VMS observations (2007-2015) Value Compensation amounts (EUR) ICES rectangle Mean length (km) of the NSP2 route Mean lenght (km) of the NSP2 route with free spans <0,46 m (Line A and B combined) Mean lenght (km) of the NSP2 route with free spans 0,46 m (Line A and B combined) Share (%) of NSP2 route without free spans Share (%) of the NSP2 route lenght with free spans <0,46 m Share (%) of the NSP2 route lenght with free spans 0,46 m COD HER SPR FLE Sum Share of the mean value (EUR) by offshore trawling (100 % in Western Approaches and 89 % in the Gulf of Finland) Satellite tracking (VMS) observation s in the FIN, SWE and EST EEZ Satellite tracking (VMS) observation s in the NSP2 route corridor ( +/- 75m for both pipelines) Share of VMS observation s in the NSP2 pipeline corridor compared to VMS points in the EEZ area Value (EUR) of the catch in the pipeline corridor according to the share of the VMS observatio ns Compensation amount 0 % in Western Approaches and 10 % in the Gulf of Finland of the catch value) in nonfree span sections Compensation amount 0 % in Western Approaches and 20 % in the Gulf of Finland of the catch value) in free span sections <0,46 m Compensation amount 0 % in Western Approaches and 50 % in the Gulf of Finland of the catch value) in free span sections 0,46 m 46H0 Western Approaches 17 10,1 3,7 18,7 59,3 22,0 0 17 540 24 943 0 42 483 42 483 420 3 0,0071 303 0 0 0 0 47H0 Western Approaches 30 16,3 5,4 27,6 54,5 17,9 0 20 982 26 996 0 47 978 47 978 2 188 7 0,0032 153 0 0 0 0 47H1 Western Approaches 65 31,4 10,7 35,2 48,4 16,4 0 46 230 122 920 0 169 150 169 150 3 270 29 0,0089 1 500 0 0 0 0 47H2 Western Approaches 51 27,7 4,1 37,6 54,4 8,0 0 59 991 93 025 0 153 016 153 016 4 203 30 0,0071 1 092 0 0 0 0 47H3 Gulf of Finland 0 - - - - - 0 4 500 17 603 0 22 104 19 672 1 515 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H2 Gulf of Finland 8 4,7 0,2 39,0 58,5 2,5 58 526 400 340 544 3 403 870 405 774 661 7 150 57 0,0080 6 176 241 723 78 1 041 48H3 Gulf of Finland 60 17,5 3,4 65,2 29,2 5,6 65 494 405 630 667 3 139 1 128 276 1 004 165 17 568 260 0,0148 14 861 969 868 417 2 254 48H4 Gulf of Finland 64 15,8 13,4 54,5 24,7 20,9 0 204 373 262 486 22 466 882 415 525 5 872 175 0,0298 12 384 674 611 1 293 2 578 48H5 Gulf of Finland 60 13,8 9,2 61,7 23,0 15,3 3 17 892 21 730 0 39 626 35 267 1 316 35 0,0266 938 58 43 72 173 49H6 Gulf of Finland 16 1,3 3,2 71,9 8,4 19,7 21 15 277 16 898 325 32 521 28 943 8 0 0,0000 0 0 0 0 0 Total in Finland 371 139 53 48 37 14 146 1 407 591 1 557 814 6 890 2 972 441 2 690 861 43 510 596 0,0137 37 408 1 942 2 244 1 860 6 046 Total compensa tion / NSP2 operating year Compensation amout for one year Overall compensation for 20 years for the trawling fleet 6 046 EUROS 120 915 EUROS

2 LIITE 2 Tietopyyntö Ruotsin kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Sweden, Swedish Agency for Marine and Water Management (havochvatten@havochvatten.se) Estonia, Ministry of Rural affairs (kalateave@ut.ee) Latvia, Fisheries Department (Normunds.Riekstins@zm.gov.lv) Lithuania, Ministry of Agriculture, Fisheries Service (info@zuv.lt) Poland, Ministerstwo Rolnictwa i Rozwoju Wsi (kancelaria@minrol.gov.pl) Germany, Federal Office for Agriculture and Food (info@ble.de) Denmark, Statistik for fiskeriets regulering (dataanalyse@lfst.dk) TO THE NATIONAL FISHING AUTHORITIES AROUND THE BALTIC SEA Date June 2 nd 2017 MATTER Request for contact information and satellite tracking data of trawl fishing vessels that have conducted trawling in the Finnish EEZ in the Northern Baltic proper or in the Gulf of Finland during 2013-2017. Nord Stream 2 project is preparing a Water permit application in Finland for the installation of the gas pipeline system from Russia to Germany in the Finnish EEZ. For the permit application project would need contact information for the fishing companies under the flag of EU member states and who have operated in the Finnish EEZ in the Nord Stream 2 project area. The satellite tracking data would be needed for the impact assessment of the project s possible impacts on individual fishing vessels. Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO FINLAND P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi APPLICANT AND ADDRESS Nord Stream 2 AG Gotthardstrasse 2 6300 Zug Switzerland REPRESENTATIVE Ramboll Finland Ltd. Otso Lintinen Fisheries expert, Environmental consulting Säterinkatu 6 02601 ESPOO FINLAND Mob. +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi 1/3 Ramboll Finland Ltd. Company code 0101197-5, VAT registered. Home office in Espoo, Finland

DATA REQUESTS 1. The applicant requests that the National fishery authorities would hand over electronically the contact information for those fishing companies that have logbooked trawl fishing catch data from certain ICES rectangles during 2013-2017. The data request concerns ICES rectangles in the Northern Baltic proper and in the Gulf of Finland: 47H0, 47H1, 47H2, 47H3, 48H1, 48H2, 48H3, 48H4, 48H5, 48H6, 48H7, 48H8, 49H4, 49H5, 49H6, 49H7 and 49H8 (Figure 1). Figure 1. Area coverage of the data request mark yellow in the map of the ICES rectangles. The data request concerns fishing vessels that have registered fish catch from above mentioned ICES rectangles during 2013-2017. 2. The applicant requests that the National fishery authorities would hand over electronically the Vessel monitoring system data of the fishing vessels under their national flag. The data request concerns of those individual vessels that have reported fish catch from the Finnish EEZ from the ICES rectangles marked yellow in the above map (Figure 1) during 2013-2/3

2017. The data request concerns the ICES rectangles: 47H0, 47H1, 47H2, 47H3, 48H1, 48H2, 48H3, 48H4, 48H5, 48H6, 48H7, 48H8, 49H4, 49H5, 49H6, 49H7 and 49H8 (Figure 1). The data should be separated by year. The needed information from the VMS database is the individual identifications of the vessels, location tracking plots, direction of the movement, speed of vessel and the main and the secondary fishing gear of the vessel. PURPOSE OF USE Requested data will be used for hearing purposes in the permit process in Finland. Affected fishing companies will be requested to participate in the water permit process by giving them an opportunity to make a statement of the impacts the Nord Stream 2 project might has on their fishing. VMS data will be used in impact assessment in evaluating the effect of the pipeline project on individual fishing vessel and its owner. The data will be presented in maps. FEE OF THE DATA EXTRACTION Possible fee from the requested data extractions may be addressed to the representative. Your obedient servant, Otso Lintinen Project Manager, M.Sc. (Fishery Science) Environmental consulting M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi 3/3

Otso Lintinen Lähettäjä: Jarl Engquist <jarl.engquist@havochvatten.se> Lähetetty: 15. elokuuta 2017 15:09 Vastaanottaja: Otso Lintinen Aihe: SV: Data request related to fisheries - Dnr 1424-13 Liitteet: Nord Stream 2-2017-08-15 ICESrect 46H0.xlsx Dear Otso Lintinen, Enclosed you will find the requested data regarding VMS for ICES rectangle 46H0. Best regards/jarl Engquist Från: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Skickat: den 15 augusti 2017 11:46 Till: Jarl Engquist Ämne: RE: Data request related to fisheries - Dnr 1424-13 Dear Jarl Engquist I got contact with Anton Paulrud. Thank you for providing his contact info. He promised to send me those contact information for Swedish pelagic trawlers. I would still need that VMS data for ICES rectangle 46H0. Could you please send it for me? Yours Sincerely Otso Lintinen M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi From: Otso Lintinen Sent: Monday, August 07, 2017 3:30 PM To: 'Jarl Engquist' Subject: RE: Data request related to fisheries - Dnr 1424-13 Dear Jarl Enqquist Thank you very much of the data you sent. I apology but would it be very inconvenient to provide yet VMS data from one more ICES rectangle? I would still need information regards the movement of Swedish fishing fleet in ICES 1

rectangle 46H0. There lays a small corner of Finnish EEZ and that was lacking from my previous application. Could it be possible for you to hand this also? The coverage of the VMS data was 2013-2017. Yours Sincerely Otso Lintinen M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi From: Jarl Engquist [mailto:jarl.engquist@havochvatten.se] Sent: Thursday, July 06, 2017 10:33 AM To: Otso Lintinen Cc: Havs- och vattenmyndigheten; 'Anton Paulrud (anton.paulrud@pelagic.se)' Subject: SV: Data request related to fisheries - Dnr 1424-13 Dear Otso Lintinen, Enclosed you will find the requested data regarding VMS for the time period 2013-2017 in the Baltic Sea. Regarding the contact information for the fishing companies, please contact Anton Paulrud at the Swedish Pelagic Federation (SPF). Best regards Jarl Engquist Havs- och vattenmyndigheten Swedish Agency for Marine and Water Management 010-698 62 05 jarl.engquist@havochvatten.se Gullbergs Strandgata 15 Box 11 930 411 04 Göteborg www.havochvatten.se 2

Compensation for Swedish offshore trawl fishermen Swedish fishing activities in the NSP2 traversing ICES rectangles Freespan height None <0,46 m >0,46 m Mean values (euros by 2010-2014) of the Swedish fish catch in the pipeline route in each ICES rectangles Western Approaches 0 0 0 VMS observations by Swedish trawler fleet in 2013-2017 Gulf of Finland 0,1 0,2 0,5 ICES rectangle Fishing area Route Free spans Fish catch by species (mean yearly values in euros by 2010-2014) Value VMS observations (2013-2017) Value Compensation amounts (EUR) Mean length (km) of the NSP2 route Mean lenght (km) of the NSP2 route with free spans <0,46 m (Line A and B combined) Mean lenght (km) of the NSP2 route with free spans 0,46 m (Line A and B combined) Share (%) of NSP2 route without free spans Share (%) of the NSP2 route lenght with free spans <0,46 m Share (%) of the NSP2 route lenght with free spans 0,46 m COD HER SPR FLE Sum Share of the mean value (EUR) by offshore trawling (100 % in Western Approaches and 89 % in the Gulf of Finland) Satellite tracking (VMS) observation s in the FIN, SWE and EST EEZ Satellite tracking (VMS) observation s in the NSP2 route corridor ( +/- 75m for both pipelines) Share of VMS observation s in the NSP2 pipeline corridor compared to VMS points in the EEZ area Value (EUR) of the catch in the pipeline corridor according to the share of the VMS observatio ns Coefficients for compensations based on predicted Freespan Compensation amount 0 % in Western Approaches and 10 % in the Gulf of Finland of the catch value) in nonfree span sections Compensation amount 0 % in Western Approaches and 20 % in the Gulf of Finland of the catch value) in free span sections <0,46 m Compensation amount 0 % in Western Approaches and 50 % in the Gulf of Finland of the catch value) in free span sections 0,46 m 46H0 Western Approaches 17 10,1 3,7 18,7 59,3 22,0 0 388 729 459 907 0 848 636 848 636 423 0 0,0000 0 0 0 0 0 47H0 Western Approaches 30 16,3 5,4 27,6 54,5 17,9 0 382 247 486 803 0 869 050 869 050 993 4 0,0040 3 501 0 0 0 0 47H1 Western Approaches 65 31,4 10,7 35,2 48,4 16,4 0 586 327 723 090 0 1 309 417 1 309 417 1 040 10 0,0096 12 591 0 0 0 0 47H2 Western Approaches 51 27,7 4,1 37,6 54,4 8,0 0 184 496 263 035 0 447 531 447 531 459 1 0,0022 975 0 0 0 0 47H3 Gulf of Finland 0 - - - - - 0 3 824 5 241 0 9 065 8 067 37 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H2 Gulf of Finland 8 4,7 0,2 39,0 58,5 2,5 0 9 635 32 453 0 42 088 37 458 25 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H3 Gulf of Finland 60 17,5 3,4 65,2 29,2 5,6 0 83 796 118 533 0 202 330 180 073 68 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H4 Gulf of Finland 64 15,8 13,4 54,5 24,7 20,9 0 3 139 2 805 0 5 944 5 290 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H5 Gulf of Finland 60 13,8 9,2 61,7 23,0 15,3 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 49H6 Gulf of Finland 16 1,3 3,2 71,9 8,4 19,7 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 Total in Finland 371 139 53 48 37 14 0 1 642 193 2 091 866 0 3 734 059 3 705 522 3 045 15 0,0049 17 066 0 0 0 0 Total compensa tion / NSP2 operating year Compensation amout for one year Overall compensation for 20 years for the trawling fleet 0 EUROS 0 EUROS

3 LIITE 3 Tietopyyntö Viron kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

4 LIITE 4 Tietopyyntö Puolan kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Otso Lintinen Lähettäjä: Filip Rybicki <frybicki@cmr.gov.pl> Lähetetty: 17. elokuuta 2017 14:48 Vastaanottaja: Otso Lintinen Kopio: 'Zbigniew Grabowski'; Michał Makowski; Michal Gradzik Aihe: RE: Request on fisheries information from the national databases Liitteet: Polish fishery data in the Gulf of Finland during 2013-2017 - supplement.xls Good afternoon, Please find attached the supplement of requested Polish fishery data in the Gulf of Finland during 2013-2017. Best regards, Filip Rybicki ------------------------------ Ministry of Maritime Economy and Inland Navigation Fisheries Department FMC Gdynia Kollataja 1/511, 81-332 Gdynia Poland Tel. +48 58 735 63 20 Fax +48 58 735 63 14 email: frybicki@cmr.gov.pl From: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Sent: Monday, August 14, 2017 2:21 PM To: mgradzik@cmr.gov.pl Cc: zgrabowski@cmr.gov.pl; Michał Makowski <mmakowski@cmr.gov.pl> Subject: RE: Request on fisheries information from the national databases Dear Michałem Gradzikiem Related to my previous application, would it be very inconvenient to provide yet VMS data from one more ICES rectangle? I would still need information regards the movement of Polish fishing fleet in ICES rectangle 46H0. There lays a small corner of Finnish EEZ and that was lacking from my previous application. Could it be possible for you to hand this also? With the same coverage of years as you already provided. Please find attached the original application. Please don t hesitate to contact me if you have anything to ask related to this application. And I am still hoping to get those contact information for the Polish trawling companies been operating in the Finnish EEZ. Yours Sincerely Otso Lintinen M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 1

P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi From: Otso Lintinen Sent: Monday, August 07, 2017 4:14 PM To: 'mgradzik@cmr.gov.pl' Cc: 'zgrabowski@cmr.gov.pl'; 'Michał Makowski' Subject: RE: Request on fisheries information from the national databases Dear Michałem Gradzikiem Michał Makowski s automatic response asked to get contact with you. Could you please help with the following? Yours Sincerely Otso Lintinen M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi From: Otso Lintinen Sent: Monday, August 07, 2017 3:50 PM To: 'Michał Makowski' Cc: zgrabowski@cmr.gov.pl; mgradzik@cmr.gov.pl Subject: RE: Request on fisheries information from the national databases Dear Michał Makowski Thank you very much for the data you provided. I would ask also about the contact information of the fishing companies. For the permit process of Nord Stream 2 pipelines in Finland we should have contact information of every fishing company regardless of nationality that have conducted offshore fishing in the Finnish EEZ in the Northern Baltic proper or in the Gulf of Finland. Would it be possible for you to deliver these contact information? What we would need is the full contact information for those companies that have been fishing in the area for the past five years. We don t need any specifications about the vessels and their more precise fishing area, just contact information of those companies who have fished in the Finnish waters. Please don t hesitate to contact me if you have any questions. Yours Sincerely Otso Lintinen 2

M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi From: Michał Makowski [mailto:mmakowski@cmr.gov.pl] Sent: Friday, July 21, 2017 2:54 PM To: Otso Lintinen Cc: zgrabowski@cmr.gov.pl; mgradzik@cmr.gov.pl Subject: Request on fisheries information from the national databases Good afternoon, Please find attached the requested Polish fishery data in the Gulf of Finland during 2013-2017. Best regards, Michał Makowski ---------------------------------------------- Ministry of Maritime Economy and Inland Navigation Fisheries Department Fisheries Monitoring Centre Kollataja 1/508, 81-332 Gdynia Poland Tel. +48 58 735 63 12 Fax +48 58 735 63 14 3

Compensation for Polish offshore trawl fishermen Coefficients for compensations based on predicted Freespan Polish fishing activities in the NSP2 traversing ICES rectangles in the Finnish EEZ Freespan height None <0,46 m >0,46 m Mean values (euros by 2010-2014) of the Polish fish catch in the pipeline route in each ICES rectangles Western Approaches 0 0 0 VMS observations by Polish trawler fleet in 2013-2017 Gulf of Finland 0,1 0,2 0,5 Fishing area Route Free spans Fish catch by species (mean yearly values in euros by 2010-2014) Value VMS observations (2013-2017) Value Compensation amounts (EUR) Share of VMS Value (EUR) of Satellite observation the catch Compensation Compensation Compensation Mean lenght Mean lenght tracking (VMS) s in the NSP2 in the pipeline amount 0 % in Western amount 0 % in Western amount 0 % in Western (km) of the (km) of the Share of observation pipeline corridor Approaches Approaches Approaches NSP2 route NSP2 route Share (%) of Share (%) of the mean Satellite s in the corridor according and 10 % in the and 20 % in the and 50 % in the Total with free with free the NSP2 the NSP2 value (EUR) tracking NSP2 route compared to the Gulf of Finland Gulf of Finland Gulf of Finland compensa spans <0,46 spans 0,46 Share (%) of route lenght route lenght by offshore (VMS) corridor ( to VMS share of of the catch of the catch of the catch tion / Mean length m (Line A m (Line A NSP2 route with free with free trawling observation +/- 75m for points in the VMS value) in nonfree value) in free value) in free NSP2 (km) of the and B and B without spans <0,46 spans 0,46 (100 % in s in the both the EEZ observatio span span sections span sections operating ICES rectangle NSP2 route combined) combined) free spans m m COD HER SPR FLE Sum all area Finnish EEZ pipelines) area ns sections <0,46 m 0,46 m year 46H0 Western Approaches 17 10,1 3,7 18,7 59,3 22,0 0 6 222 136 905 0 143 127 143 127 4 0 0,0000 0 0 0 0 0 47H0 Western Approaches 30 16,3 5,4 27,6 54,5 17,9 0 9 814 60 305 0 70 119 70 119 202 2 0,0099 694 0 0 0 0 47H1 Western Approaches 65 31,4 10,7 35,2 48,4 16,4 0 7 390 112 413 0 119 803 119 803 146 2 0,0137 1 641 0 0 0 0 47H2 Western Approaches 51 27,7 4,1 37,6 54,4 8,0 0 0 23 490 0 23 490 23 490 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 47H3 Gulf of Finland 0 - - - - - 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H2 Gulf of Finland 8 4,7 0,2 39,0 58,5 2,5 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H3 Gulf of Finland 60 17,5 3,4 65,2 29,2 5,6 0 0 19 665 0 19 665 19 665 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H4 Gulf of Finland 64 15,8 13,4 54,5 24,7 20,9 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H5 Gulf of Finland 60 13,8 9,2 61,7 23,0 15,3 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 49H6 Gulf of Finland 16 1,3 3,2 71,9 8,4 19,7 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 Total in Finland 371 139 53 48 37 14 0 23 426 352 778 0 376 204 376 204 352 4 0,0114 2 335 0 0 0 0 Compensation amout for one year Overall compensation for 20 years for the trawling fleet 0 EUROS 0 EUROS

5 LIITE 5 Tietopyyntö Tanskan kansalliselle kalastusviranomaiselle, vastaus tietopyyntöön ja korvauksen laskentataulukko Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Otso Lintinen Lähettäjä: Troels Pade (LFST) <tpa@lfst.dk> Lähetetty: 14. elokuuta 2017 17:36 Vastaanottaja: Otso Lintinen Kopio: Rasmus Nielsen (LFST) Aihe: SV: FRA DATA-MAILEN - TPA: Til? - VS: Request on fisheries information from the national databases Liitteet: dnk_vms.txt Dear Otso Please find attached updated file including rectangle 46H0. It seems that there is no registrations from that rectangle. Data elements are similar to previous mail. Med venlig hilsen Troels Pade Enhedschef Data & Analyse +45 72 18 59 15 tpa@lfst.dk Miljø- og Fødevareministeriet Landbrugs- og Fiskeristyrelsen Nyropsgade 30, 1780 København V Tlf.+45 33 95 80 00 mail@lfst.dk www.lfst.dk Fra: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Sendt: 14. august 2017 14:24 Til: Troels Pade (LFST) <tpa@lfst.dk> Cc: Rasmus Nielsen (LFST) <rasnie@lfst.dk> Emne: RE: FRA DATA-MAILEN - TPA: Til? - VS: Request on fisheries information from the national databases Dear Troels Related to my previous application, would it be very inconvenient to provide yet VMS data from one more ICES rectangle? I would still need information regards the movement of Danish fishing fleet in ICES rectangle 46H0. There lays a small corner of Finnish EEZ and that was lacking from my previous application. Could it be possible for you to hand this also? With the same coverage of years as you already provided. Please find attached the original application. Please don t hesitate to contact me if you have anything to ask related to this application. Yours Sincerely Otso Lintinen M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi 1

From: Troels Pade (LFST) [mailto:tpa@lfst.dk] Sent: Thursday, June 29, 2017 1:48 PM To: Otso Lintinen Cc: Rasmus Nielsen (LFST) Subject: VS: FRA DATA-MAILEN - TPA: Til? - VS: Request on fisheries information from the national databases Dear Otso I have attached data according to point 2 in your data request. The format of the attached file is csv with the following content: Year;vesse-id;date;ices rectangle;latitude; longitude; direction (course); speed (nautical knots); gear. Vessel-id is not the actual vessel-id, I have anonymized the real vessel-id. I know it is a little more information than you asked for, but in order to get the full picture I thought these extra variables was necessary. I cannot send you contact information for each vessel. If you require contactinformation to each vessel it has to go through the Danish Fishermen Association with the following contact information Danmarks Fiskeriforening Producent Organisation, Nordensvej 3, Taulov, 7000 Fredericia, Denmark. Email is mail@dkfisk.dk. When they receive information from you, they can contact me for identification of the vessels if necessary. The reason for this procedure is that I cannot send you any information which can identify a fisherman, but if the fisherman is a member of the Danish Fishermen Association it is allowed to send personal identifiable information since the fisherman has signed a document allowing the Fishermen Association to receive this type of information from the authorities. Our financial department will send you the invoice later DKK 4.454,80. If you have further questions, please do not hesitate to contact me. Best regards, Troels Pade Head of Department Data and Analysis +45 72 18 59 15 tpa@lfst.dk Ministry of Environment and Food The Danish AgriFish Agency Nyropsgade 30, DK-1780 København V Tlf.+45 33 95 80 00 mail@lfst.dk www.lfst.dk Fra: Lisa Christoffersen (LFST) På vegne af Data & Analyse (LFST) Sendt: 2. juni 2017 13:01 Til: Troels Pade (LFST) <tpa@lfst.dk> Emne: FRA DATA-MAILEN - TPA: Til? - VS: Request on fisheries information from the national databases Fra: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Sendt: 2. juni 2017 12:29 Til: havochvatten@havochvatten.se; kalateave@ut.ee;normunds.riekstins@zm.gov.lv; info@zuv.lt; kancelaria@minrol.gov.pl; info@ble.de; Data & Analyse (LFST) <dataanalyse@lfst.dk> Emne: Request on fisheries information from the national databases Dear fisheries authorities On behalf of the Nord Stream 2 gas pipeline project I send you a request for the information from the national fisheries databases. Please find attached the request letter that explains the exact need for the data. The request relates to the Finnish national permit process for the Nord Stream 2 gas pipeline in the Finnish EEZ in the Baltic Sea. Yours Sincerely Otso Lintinen Project Manager, M.Sc. (Fishery Science) Environment & Health 2

M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi 3

Compensation for Danish offshore trawl fishermen Coefficients for compensations based on predicted Freespan Danish fishing activities in the NSP2 traversing ICES rectangles Freespan height None <0,46 m >0,46 m Mean values (euros by 2010-2014) of the Danish fish catch in the pipeline route in each ICES rectangles Western Approaches 0 0 0 VMS observations by Danish trawler fleet in 2013-2017 Gulf of Finland 0,1 0,2 0,5 Fishing area Route Free spans Fish catch by species (mean yearly values in euros by 2010-2014) Value VMS observations (2013-2017) Value Compensation amounts (EUR) Share of VMS Value (EUR) of Satellite observation the catch Compensation Compensation Compensation Mean lenght Mean lenght tracking (VMS) s in the NSP2 in the pipeline amount 0 % in Western amount 0 % in Western amount 0 % in Western (km) of the (km) of the Share of Satellite observation pipeline corridor Approaches Approaches Approaches NSP2 route NSP2 route Share (%) of Share (%) of the mean tracking s in the corridor according and 10 % in the and 20 % in the and 50 % in the with free with free the NSP2 the NSP2 value (EUR) (VMS) NSP2 route compared to the Gulf of Finland Gulf of Finland Gulf of Finland Total spans <0,46 spans 0,46 Share (%) of route lenght route lenght by offshore observation corridor ( to VMS share of of the catch of the catch of the catch compensati Mean length m (Line A m (Line A NSP2 route with free with free trawling s in the FIN, +/- 75m for points in the VMS value) in nonfree value) in free value) in free on / NSP2 (km) of the and B and B without spans <0,46 spans 0,46 (100 % in SWE and both the EEZ observatio span span sections span sections operating ICES rectangle NSP2 route combined) combined) free spans m m COD HER SPR FLE Sum all area EST EEZ pipelines) area ns sections <0,46 m 0,46 m year 46H0 Western Approaches 17 10,1 3,7 18,7 59,3 22,0 0 18 714 293 286 0 312 000 312 000 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 47H0 Western Approaches 30 16,3 5,4 27,6 54,5 17,9 0 31 968 262 040 0 294 008 294 008 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 47H1 Western Approaches 65 31,4 10,7 35,2 48,4 16,4 0 9 078 363 012 0 372 090 372 090 436 2 0,0046 1 707 0 0 0 0 47H2 Western Approaches 51 27,7 4,1 37,6 54,4 8,0 0 6 810 275 010 0 281 820 281 820 234 0 0,0000 0 0 0 0 0 47H3 Gulf of Finland 0 - - - - - 0 0 0 0 0 0 33 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H2 Gulf of Finland 8 4,7 0,2 39,0 58,5 2,5 0 0 6 240 0 6 240 6 240 1 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H3 Gulf of Finland 60 17,5 3,4 65,2 29,2 5,6 0 2 700 18 900 0 21 600 21 600 2 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H4 Gulf of Finland 64 15,8 13,4 54,5 24,7 20,9 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 48H5 Gulf of Finland 60 13,8 9,2 61,7 23,0 15,3 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 49H6 Gulf of Finland 16 1,3 3,2 71,9 8,4 19,7 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0000 0 0 0 0 0 Total in Finland 371 139 53 48 37 14 0 69 270 1 218 488 0 1 287 758 1 287 758 706 2 0,0028 1 707 0 0 0 0 Compensation amout for one year Overall compensation for 20 years for the trawling fleet 0 EUROS 0 EUROS

6 LIITE 6 Tietopyyntö Latvian kansalliselle kalastusviranomaiselle ja vastaus tietopyyntöön Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Otso Lintinen Lähettäjä: Jānis Lagūns <Janis.Laguns@zm.gov.lv> Lähetetty: 27. kesäkuuta 2017 11:32 Vastaanottaja: Otso Lintinen Kopio: Normunds Riekstiņš Aihe: RE: Request on fisheries information from the national databases Dear Otso, Taking into account that fisheries logbook data and vessel monitoring system data are used exclusively only for the fisheries control and scientific purposes, the Ministry of Agriculture are not in the position to send you the requested information. We have also forwarded your request to the Latvian fisherman organizations and received a replay that Latvian fisherman in recent years have not operated in the Finnish EEZ waters. Best regards Janis Best regards Jānis Lagūns Ministry of Agriculture Fisheries Department Head of Fisheries Strategy division +371 20228673 Janis.laguns@zm.gov.lv From: Normunds Riekstiņš Sent: otrdiena, 2017. gada 27. jūnijs 11:13 To: Jānis Lagūns <Janis.Laguns@zm.gov.lv> Subject: FW: Request on fisheries information from the national databases From: Otso Lintinen [mailto:otso.lintinen@ramboll.fi] Sent: Tuesday, June 27, 2017 9:59 AM To: havochvatten@havochvatten.se; kalateave@ut.ee; Normunds Riekstiņš; kancelaria@minrol.gov.pl; info@ble.de; dataanalyse@lfst.dk Subject: RE: Request on fisheries information from the national databases Dear fisheries authorities I approached you with the attached request letter on June 2. I still have no response from you. Could you please respond so that we will be able to carry on with our process? If you have any questions related to the request please don t hesitate to contact my either by email or by phone. 1

Yours Sincerely Otso Lintinen M.Sc. (Fishery science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi From: Otso Lintinen Sent: Friday, June 02, 2017 1:29 PM To: 'havochvatten@havochvatten.se'; 'kalateave@ut.ee'; 'Normunds.Riekstins@zm.gov.lv'; 'info@zuv.lt'; 'kancelaria@minrol.gov.pl'; 'info@ble.de'; 'dataanalyse@lfst.dk' Subject: Request on fisheries information from the national databases Dear fisheries authorities On behalf of the Nord Stream 2 gas pipeline project I send you a request for the information from the national fisheries databases. Please find attached the request letter that explains the exact need for the data. The request relates to the Finnish national permit process for the Nord Stream 2 gas pipeline in the Finnish EEZ in the Baltic Sea. Yours Sincerely Otso Lintinen Project Manager, M.Sc. (Fishery Science) Environment & Health M +358 40 865 4363 otso.lintinen@ramboll.fi Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 Espoo Finland www.ramboll.fi 2

7 LIITE 7 Tietopyyntö Liettuan kansalliselle kalastusviranomaiselle ja vastaus tietopyyntöön Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

ZUvTNTNKYSTES TARNYBA prie LIETUVOS RESpUBLIKOS Zrvrns frkio MINISTERIJOS FISHERIES SERVICE UNDER THE MINISTRY OF AGRICULTURE OF THE REPUBLIC OF LITHUANIA Ramboll Finland Ltd. Otso Lintinen Fisheries expert, Environmental consulting Saterinkatu 6 02601 ESPOO FINLAND otso. lintinen@ramboll. fi t5!6nu-- No. Rls- 5Y( Ref.02-06-17 No. REGARDING TO RAMBOLL REQUEST DATED 2 JUNE 2017 Lithuania provides contact information of companies that catch by trawl vessels operating in the Northern Iialtic proper and in the Gulf of Finland by listed in your request ICES rectangles during 2013-2017 as follows: Enterprices UAB "Banginis" UAB "Monistico" UAB "Baltiios Sprotai" Director or deputy's name and surname Alsirdas Au5ra Tiit Sober Erika Lapaite-BruZiene Contacts phone: +37069933918; e -mail : info@ianginis. eu phone: +3725061735; e -m ail : monisticouab @,gmail. com phone: +37069938447; e -m ail : baltij os.zvej as@gmail' com The data request concerns the VMS data of individual vessels not complying with the level of protection on professional and commercial secrecy of data rules that apply in Lithuania' In the circumstances referred to in the statement above, Liihuania can not provide location tracking plots on individual vessels. Director Indre Sidlauskiene 4,ffi: ^c ^3 kcfr - 2(U^17 - sporromerar?" ";p,htkurtai Irina Jakovleva, tel.:*370 4631 06 60, e-mail: imajakovleva@ntvj1 'rr { { $ i{ Lietuvai p16ne. +370 5 239 ll'1/5 Data have been accumulated and stored in the Register of Budgetary agency ifi;ffifl::;, Lr-or102Vlnius, :f l:','-: :':lil' **':1*:'"^Y:::i+i:i'#il Lithuania El-mail. info@zuv.lt PVM moketojo kodas LTl0000ll2l5l2 http://www.zuv.lt Current account. LT464010M2400010026 AB DNB bankas Vilnius branch SWIFT code AGBL LT 2X

8 LIITE 8 Tietopyyntö Saksan kansalliselle kalastusviranomaiselle ja vastaus tietopyyntöön Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

Otso Lintinen Lähettäjä: RECHTSANGELEGENHEITEN, Funktion <RECHTSANGELEGENHEITEN@ble.de> Lähetetty: 24. heinäkuuta 2017 14:25 Vastaanottaja: Otso Lintinen Kopio: 522, Funktion; Holz, Ricarda Aihe: Ihre E-Mail vom 27.06.2017; hier az. 121-02.04-10-19/17 Sehr geehrter Herr Lintinen, mit E-Mail vom 27.06.2017 haben Sie die Herausgabe von anonymisierten VMS-Daten für die nördliche Ostsee (Gebiete 3D29 und 3D32) für die Jahre 2013 bis 2017 beantragt. Ihr Antrag ist mir zur weiteren Bearbeitung übertragen worden, da Sie damit Zugang zu Umweltinformationen nach dem Umweltinformationsgesetz (UIG) begehren. Da jedoch nicht ausgeschlossen werden kann, dass durch die Herausgabe der Daten Betriebs- und Geschäftsgeheimnisse der Fischereibetriebe betroffen sind, müssen vor Herausgabe der Daten die Einwilligungen der Fischereibetriebe eingeholt werden (sog. Drittbeteiligungsverfahren). Nach Durchführung des Drittbeteiligungsverfahrens und Zusammenstellen der Daten werde ich unaufgefordert auf die Angelegenheit zurückkommen. Abschließend mache ich Sie darauf aufmerksam, dass für die Herausgabe von Informationen aufgrund des UIG i.v.m. der entsprechenden Gebührenverordnung je nach Aufwand Gebühren bis zu 500,- und Auslagen erhoben werden können. Svea Geraats Referentin Referat 121 Allgemeine Rechtsangelegenheiten Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung Deichmanns Aue 29 53179 Bonn Telefon: +49 (0)228 6845-3466 Fax: +49 (0)228 6845-3302 E-Mail: rechtsangelegenheiten@ble.de Internet: www.ble.de Anträge, die der Schriftform bedürfen, oder Rechtsbehelfe müssen auf dem Postweg, per Telefax, über info@ble.de versehen mit einer qualifizierten elektronischen Signatur oder über info@ble.de-mail.de durch De-Mail in der Sendevariante mit bestätigter sicherer Anmeldung übermittelt werden. Andere E-Mail-Adressen stehen nur für die allgemeine Kommunikation zur Verfügung, über sie ist kein elektronischer Rechtsverkehr möglich. 1

9 LIITE 9 Recommended practice DNV-RP-F111, Interference between trawl gear and pipelines, October 2010. Det Norske Veritas [Suositeltu toimintatapa DNV-RP-F111, Troolilaitteiden ja putkilinjojen toisilleen aiheuttama häiriö, lokakuu 2010] Document No. W-PE-EIA-PFI-REP-805-032100FI-02

RECOMMENDED PRACTICE DNV-RP-F111 INTERFERENCE BETWEEN TRAWL GEAR AND PIPELINES OCTOBER 2010 DET NORSKE VERITAS

FOREWORD DET NORSKE VERITAS (DNV) is an autonomous and independent foundation with the objectives of safeguarding life, property and the environment, at sea and onshore. DNV undertakes classification, certification, and other verification and consultancy services relating to quality of ships, offshore units and installations, and onshore industries worldwide, and carries out research in relation to these functions. DNV service documents consist of amongst other the following types of documents: Service Specifications. Procedual requirements. Standards. Technical requirements. Recommended Practices. Guidance. The Standards and Recommended Practices are offered within the following areas: A) Qualification, Quality and Safety Methodology B) Materials Technology C) Structures D) Systems E) Special Facilities F) Pipelines and Risers G) Asset Operation H) Marine Operations J) Cleaner Energy O) Subsea Systems The electronic pdf version of this document found through http://www.dnv.com is the officially binding version Det Norske Veritas Any comments may be sent by e-mail to rules@dnv.com For subscription orders or information about subscription terms, please use distribution@dnv.com Computer Typesetting (Adobe Frame Maker) by Det Norske Veritas If any person suffers loss or damage which is proved to have been caused by any negligent act or omission of Det Norske Veritas, then Det Norske Veritas shall pay compensation to such person for his proved direct loss or damage. However, the compensation shall not exceed an amount equal to ten times the fee charged for the service in question, provided that the maximum compensation shall never exceed USD 2 million. In this provision "Det Norske Veritas" shall mean the Foundation Det Norske Veritas as well as all its subsidiaries, directors, officers, employees, agents and any other acting on behalf of Det Norske Veritas.

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Changes Page 3 ACKNOWLEDGEMENTS The following companies sponsored this JIP: Hydro ASA Statoil DNV. The following organisations have made major contributions to the hearing process: Reinertsen Engineering Subsea 7. DNV is grateful for the valuable input, including test results, cooperation and discussions with these companies. CHANGES General As of October 2010 all DNV service documents are primarily published electronically. In order to ensure a practical transition from the print scheme to the electronic scheme, all documents having incorporated amendments and corrections more recent than the date of the latest printed issue, have been given the date October 2010. An overview of DNV service documents, their update status and historical amendments and corrections may be found through http://www.dnv.com/resources/rules_standards/. Main changes Since the previous edition (October 2006), this document has been amended, most recently in April 2009. All changes have been incorporated and a new date (October 2010) has been given as explained under General. DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 4 Changes DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Contents Page 5 CONTENTS 1. GENERAL... 7 1.1 Introduction...7 1.2 Trawling aspects...7 1.3 Scope and application...8 1.4 Limitations...9 1.5 Relationship to other rules...9 1.6 References...9 1.7 Trawl-pipeline interaction phases...9 1.8 Units...10 1.9 Symbols and abbreviations...11 2. TRAWL DESIGN DATA... 12 2.1 Types of trawl gear...12 2.2 Basic data requirements...12 2.3 Most critical trawl gear...13 2.4 Trawl gear impact frequency...13 3. IMPACT... 13 3.1 Introduction...13 3.2 Impact energy...13 3.3 Energy dissipation...13 3.4 Simplified response calculations...15 4. PULL-OVER... 17 4.1 Introduction...17 4.2 Structural modelling...17 4.3 Pull-over loads for trawl boards and beam trawls...17 4.4 Pull-over loads for clump weights...18 4.5 Pull-over duration Trawl boards and beam trawls...19 4.6 Pull-over duration - clump weight... 19 4.7 Response calculations... 20 5. HOOKING... 20 5.1 Introduction... 20 5.2 Structural model... 21 5.3 Snagging... 21 5.4 Critical span height... 21 5.5 Part penetration... 21 5.6 Wedged... 21 5.7 Maximum warp line force... 21 5.8 Response calculations... 21 6. ACCEPTANCE CRITERIA... 22 6.1 General... 22 6.2 Pipe shell - impact... 22 6.3 Coating - impact... 22 6.4 Pull-over... 23 6.5 Hooking... 24 7. COATING IMPACT TESTING... 24 7.1 General... 24 7.2 Specimens... 24 7.3 Test equipment... 25 7.4 Test procedure... 26 7.5 Test-rig calibration... 26 8. BIBLIOGRAPHY... 27 APP. A ADVANCED IMPACT CALCULATION METHOD... 28 APP. B EXAMPLE... 31 DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 6 Contents DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 7 1. General 1.1 Introduction Fishing activities such as bottom trawling shall be considered for offshore pipelines for two main reasons: 150-350m Clump Weight possible hazard and inconvenience to the fishermen in case of trawl gear hooking to the pipeline, and possible hazard to the integrity of the pipeline due to loads from the trawl gear. This Recommended Practice (RP) covers the aspects of pipeline integrity and not the potential hazard for fishermen in particular. Equipment used for bottom trawling can expose a pipeline to substantial loads that may damage it. Such load is associated with the instantaneous impact and the subsequent pull-over as the trawl gear hits and is dragged over the pipeline. In addition, hooking of trawl equipment may impose considerable loading to the pipeline. Typical trawl gears are illustrated in Figures 1-1 to 1-3. Figure 1-1 Typical otter trawl gear crossing a pipeline Figure 1-1 shows a typical otter trawl. The otter trawl board holds the trawl net open by hydrodynamic forces. Such trawl boards are dragged along the seabed and may represent a hazard to the pipeline. Trawl net Trawl net Sweepline Beam Beam Shoe Trawl board Figure 1-2 Typical beam trawl gear crossing a pipeline Warpline Warpline In beam trawling, a transverse steel beam is used to keep the net open as shown in Figure 1-2. Beam shoes are mounted at each end of the beam and represent a substantial hazard to pipelines due to their sharp edges and large kinetic energy. In twin trawling the clump weight shown in Figure 1-3 has a mass typically in the range of 2 to 9 tonnes, and can cause larger impact energy and pull-over loads than trawl boards. Several designs are used, ranging from a clump of chain to spherical or cylindrical rollers. Twin trawling with clump weight is currently not used for industrial trawling, and is hence only relevant in consumption trawl areas. Figure 1-3 Typical twin trawling with clump-weight. Traditionally, pipelines are protected against trawl impact by coating, gravel or burial. As such protection is expensive; there is a need for improvement with respect to design methods and rules for trawl gear interference. This RP gives information on design methods such that unnecessary conservatism may be avoided. At the same time it intends to give a more uniform safety level for the potential failure modes. 1.2 Trawling aspects The authority requirements with respect to interference between trawl gear and pipeline/ subsea structures vary from country to country. In the Norwegian sector, it is required that all subsea installations shall not unnecessarily or to an unreasonable extent impede or obstruct fishing activities, whereas in other countries the authorities allow non-overtrawlable structures (i.e. by applying safety zones and restricted areas on maps, or by using guard vessels). Subsea installations attract fish, and hence fishing activity. A good dialog between the fishing and offshore industries is important in order to ensure safe and cost effective operation for all parties. Examples of elements important to communicate are: pipelines preferably to be routed outside fishing banks whenever practical, and thus, designers need important information about such; the offshore industry needs information on trawl equipment used, to design for appropriate loads and to reduce risk of hooking; new trawling equipment should be designed to minimize risk of hooking pipelines, subsea structures and other seabed obstructions; and development of new trawl equipment may have impact on existing pipeline designs. Trawl velocity and pattern is mainly governed by fish movement pattern, sort of fish to catch (swimming speed), and economic speed of trawl vessels. Therefore, it is not likely that the trawling velocity will increase significantly in the future. Trawling for prawns is typically performed at 2-3 knots (1-1.5 m/s), whereas trawling for fish is performed at up to 5-6 knots (2.8 m/s average). Presently (2005), the heaviest twin trawl equipment has a typical mass up to 9-10 tonnes and is used in the Barents Sea and outside Greenland - mainly trawling for prawn in areas without offshore activities. However, trawlers operating in these areas may also use the same heavy equipment in the North Sea or the Norwegian Sea (i.e. to avoid having two sets of equipment). The weight of the clump weights used is typically 60-70 % of the total weight of the trawl doors. Trawling along a curved path may cause the trawl equipment path to be considerably different from the path of the vessel. Figure 1-4 illustrates a potential scenario where the trawl vessel turns around a 500 m radius safety zone and causes the trawl equipment to follow a path well within the restricted zone, [9]. It should be noted that trawling inside the safety zones is not allowed. However experience shows that this may occur and should be considered in the design. DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 8 zone Figure 1-4 Possible trawl vessel and bottom trawl gear positions when fishing around platform safety zone. Trawl interference with pipeline rock-berm and trenches as well as cuttings deposited during well drilling operations and left after removal of installations may represent considerable loading (and potential hooking) to trawl equipment. These aspects are not covered by this RP. 1.3 Scope and application The objective of this RP is to provide rational criteria and guidance on design methods for pipelines subjected to interference from trawling gear; including the impact, pull-over and possible hooking phases. Design criteria are given as well as guidance on applicable calculation methods. For pipelines subjected to global buckling, such as: 1) pipelines with release of effective, compressive axial force (buckling) prior to trawling, or 2) pipelines with release of effective, compressive axial force simultaneously with trawling, i.e. the trawl load triggers global buckling. Global buckling pipeline response analyses is required in combination with the trawl load assessment. The global buckling analyses needs to include sensitivity studies of governing parameters such as pipe to soil interaction in accordance with DNV-RP-F110, to establish the proper functional load condition factor. This document is applicable to rigid pipelines with outer steel diameters larger than 10" (i.e. the smallest pipe diameter tested in model tests have been used as basis for this RP). However, if measures are taken in the analyses to account for scaling effects outside of the model test validity range, the methodology reflected in this RP may still be applicable. Typically, this would involve special assessments of soil to pipe interaction factors (ref. Figure 3-3), global bending stiffness of pipeline and factors related to relative sizes between pipe and trawl equipment. For pipelines with outer steel diameter less than 10", the soil reduction factors based on Figure 3-3 should conservatively be based on 300 mm outer diameter for impact load calculations. Loads and load effects on flexible pipelines can be determined, provided relevant flexibility characteristics and acceptance criteria are specified. Trawl pull-over and hooking may govern the acceptable free span lengths and gaps. These aspects are covered within this RP, while the effect of environmental loads on free spans is covered by DNV-RP-F105. This document does not cover pipeline attachments such as anodes. However, it is envisaged that such equipment is designed for trawl loads both with respect to impact and pullover including abrasion from trawl wire. Additionally, edges and protrusions and or bolts that may snag trawl nets need to be avoided. Further, a methodology for qualifying possible DEH cable attached to the pipeline inside a protective structure is given in Appendix A. This RP is intended for use on a world-wide basis. However, the collection of trawl gear data has been carried out for the North Sea and the Norwegian Sea. Data is given appropriate for otter, beam and twin trawling equipment in use in 2005 and expected for use in the near future in these areas. The following design aspects are considered: coating damage due to impact pipe denting due to impact overstress due to pull-over or hooking. This comprises the following topics: most critical trawl equipment frequency of trawl impacts effective impact energies to be absorbed by the coating and the pipe requirements to structural modelling recommendations for pull-over loads recommendations for lifting heights due to hooking acceptance criteria. Figure 1-5 shows part of a flow chart for a typical pipeline design. After deciding on diameter, material, wall thickness, trenching and coating for weight and insulation, the trawling design is performed. It must be emphasised that the trawl pullover assessment must be based on a realistic estimate of the effective axial force, and any changes due to sagging in spans, lateral buckling, end expansion, changes in operational conditions etc., must be properly accounted for. Unacceptable results from trawl impact, pull-over and/or hooking may change the sequence in this design flow chart (Figure 1-5) as it may have impact on coating and burial of the pipeline. DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 9 Trenching Expansion OK Yes Burial No Figure 1-5 Flow chart for pipeline design Safety evaluations Flow assurance Material selection Wall thickness design Routing Trench/ Protection / weight coating / wall thickness Intervention Check feasibility wrt. installation 1.4 Limitations This RP gives loads and load effects on pipelines due to trawl gear interference. These loads are related to the size, shape, velocity and mass of the trawling gear. This document is based on data for trawl equipment typically used in the North Sea and the Norwegian Sea up to 2005, however the methods may be used for other geometrically similar equipment as well. The design criteria and associated set of partial safety factors are based on the assumption that load effects are obtained from a state-of-the-art FE-analysis or similar calculation method which includes the most important linear and possible non-linear effects of the considered pipeline section. 1.5 Relationship to other rules This RP replaces the DNV Guideline number 13 issued in 1997, and is a supplement to and complies with the DNV-OS- F101. This document further relates to and harmonises with No No No No No Stability OK Trawling OK Expansion OK Free-span OK the DNV-RP-F110. The NORSOK standard "Subsea Production systems", U-001 gives requirements with respect to interference with trawl gear. Generally, this document is in accordance with the requirements given in the NORSOK standard. However, with regard to trawl impact, pull-over and hooking loads, this RP gives more precise and detailed estimates for the loads which may occur for pipelines while the NORSOK requirements refer to trawl loads on subsea structures. In case of conflict between requirements of this RP and a referenced DNV Offshore Code, the requirements of the code with the latest revision date shall prevail. Any conflict is intended to be removed in next revision of that document. In case of conflict between requirements of this Offshore Code and a non DNV referenced document, the requirements of this Code shall prevail. 1.6 References The latest revision of the following documents apply: DNV Offshore standard DNV-OS-F101 Submarine Pipeline Systems, Det Norske Veritas. DNV Recommended Practice DNV-RP-C205 Environmental Conditions and Environmental Loads, Det Norske Veritas. DNV-RP-F105 Free Spanning Pipelines, Det Norske Veritas. DNV-RP-F110 Global Buckling of Submarine Pipelines, Det Norske Veritas. Other standards NORSOK, Standard, "Subsea Production systems", U-001. 1.7 Trawl-pipeline interaction phases When bottom trawl gear is towed across a pipeline, the interaction may conveniently be divided into two stages: impact and pull-over. As a special case hooking may occur. Impact, i.e. the initial impact phase when a trawl board, beam shoe or clump weight hits a pipeline. This phase typically lasts some hundredths of a second. It is mainly the local resistance of the pipe shell, including any protective coating and/ or attached electric cable protection structure that is mobilised to resist the impact force. Pull-over, i.e. the second phase where the trawl board, beam trawl or clump weight is pulled over the pipeline. This phase can last from about 1 second to some 10 seconds, dependent on the water depth, span height, and other factors. This will usually give a more global response of the pipeline. Hooking, i.e. a situation whereby the trawl equipment is "stuck" under the pipeline. This is a seldom occurring accidental situation where forces as large as the breaking strength of the warp line may be applied to the pipeline in extreme cases. An overview of the design process for pipelines with respect to interference with trawl gear is shown in Figure 1-6. First, trawl equipment characteristics and frequency must be established. Then, analysis and design with respect to impact, pull-over and hooking is conducted. The impact energy to be used in testing of coated pipe sections is calculated. The effect of pull-over is found through global analysis. The capacity to resist possible hooking is checked by applying a certain lifting height. DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 10 Redesign Trawl equipment Size, mass, frequency, etc. (Sect. 2.) Redesign Pipeline parameters Safety class, diameter, thickness, coating, etc. (Sect. 2.) Impact (Sect. 3) Pull-over (Sect. 4) Hooking (Sect. 5) Simplified calculations (Sect. 3) Critical spans (Sect. 5.5 & 5.6) NO OK YES Height 1 Height 2 Advanced analyses Absorbed energy and dent depths (Appendix A) Dynamic analyses FE-calculations check of limit states (Appendix A) Lift analyses Trawl board wedged or penetrated check of limit states (Appendix A) NO OK NO OK OK NO YES Verifying coating Tests (Sect. 7) YES YES NO OK YES Successful design Figure 1-6 Overview of the design of pipelines with respect to interference with trawl gear. 1.8 Units The international system of units (SI system) is applied throughout this document (e.g. length in meters, mass in kilograms, time in seconds and force in Newton). DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 11 1.9 Symbols and abbreviations The following definitions apply: A clump A e A i A w B C b C F C h C T d D E E a E DEH E loc E s f imp F b F sh f T F p F z f y f y, temp g H h h H a H cr H i H l H p,c H sp H t I k b k c1 k c2 k c3 k i k pb k ps k s k w L L clump clump weight dimension, gap between roller and pipeline contact point (see Figure 4-1) cross-sectional area of the steel pipe exposed to external pressure cross-sectional area exposed to internal pressure warp line cross-sectional area half height of trawl board coefficient of effective beam trawl mass during impact coefficient of pull-over force coefficient of effect of span height on impact velocity coefficient for pull-over duration water depth steel pipe nominal outside diameter Young s modulus impact energy due to hydrodynamic added mass impact energy absorbed locally by the DEH cable including protection structure impact energy absorbed locally by the pipe shell and coating impact energy due to steel mass of trawl board, beam with shoe or clump weight trawl gear impact frequency impact force due to trawl board bending action maximum impact force experienced by the pipe shell trawl frequency per considered section, see Sec.6.4. maximum pull-over force on pipe, horizontal direction maximum pull-over force on pipe, vertical direction (note positive down) yield stress to be used in design f y = (SMYS - f y, temp ) α U derating value due to the temperature of the yield stress gravitational acceleration dimensionless height (= (H sp + OD/2+0.2)/B) trawl board height (=2B) dimensionless moment arm, to calculate clump weight pull-over load height of attachment point of warp to beam trawl critical free span height for hooking impact hammer pendulum height lifting height during hooking permanent dent depth (characteristic value) span height (pipeline to seabed gap) dent depth (elastic and plastic) trawl vessel density (annual mean no. of trawlers per unit seabed area) out-of-plane stiffness of trawl board stiffness of protection cover for heating cables attached to the pipeline (when applicable) coating stiffness coating stiffness due to interaction effects between coating and steel pipe in-plane stiffness of trawl board effective bending stiffness of pipe in impact calculation (time dependent) effective soil stiffness applied to pipe in impact calculation (time dependent) local shell stiffness of steel pipe stiffness of trawl warp trawl board length, beam length or clump weight width distance from clump weight interaction point with pipeline to clump weight centre of gravity (See Figure 4-1) L w M t M td m a m h m t m 1 m 2 n cap n g n mean N OD p e p i R fa R fs S Su t t nom t corr T p V α e α U δ p γ A γ C γ F η ϕ φ σ warp line length moment resulting from trawl pull-over load design moment for resulting from trawl pull-over load hydrodynamic added mass of trawl board or beam mass of test impact hammer steel mass of trawl gear mass of test rig pipe support mass of test rig floor capacity of coated pipe expressed as number of repeated impacts to failure number of trawl boards, beam shoes or clump weights per trawl vessel mean number of impacts of coating before failure axial force in pipe wall (true force) (tension is positive) overall outside diameter of pipeline, including coating external pressure characteristic internal pressure reduction factor for impact energy associated with hydrodynamic added mass reduction factor for impact energy associated with steel mass effective axial force (tension is positive) soil undrained shear strength pipe wall thickness (steel), t = t nom - t corr (i.e. equivalent to t 2 in DNV-OS-F101) nominal thickness of the pipe (uncorroded) corrosion allowance pull-over duration tow velocity of trawler proportion of pipeline length exposed to trawl interference (not buried or protected e.g. by rock cover) Material strength factor, ref. DNV-OS-F101: α U = 0.96, except for pipeline material fulfilling supplementary requirements U, where α U = 1.0 global deflection of pipe at point of trawl pull-over load effect factor, for trawl load classified as accidental (γ A = 1.0) load condition factor, ref. DNV-OS-F101 load effect factor, with the trawl load classified as a functional load usage factor prevailing trawl direction relative to the pipeline perpendicular soil internal friction angle standard deviation for impact test results DEH Direct Electrical Heating FE finite element ROV remotely operated vehicle RP Recommended Practice SCF stress concentration factor SMYS specified minimum yield strength Polymer materials such as rubber and plastics Characteristic load the reference value of a load to be used in the determination of load effects Load effect effect of a single load or combination of loads on the equipment system, such as stress, strain, deformation, displacement, motion, etc. Load effect factor the partial safety factor by which the characteristic load effect is multiplied to obtain the design load effect. Industrial trawling catch for industrial production (e.g. oil, meal, animal food) Consumption trawling catch for food commerce DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 12 2. Trawl Design Data 2.1 Types of trawl gear There are two main categories of bottom trawl gears of concern in the North Sea and the Norwegian Sea; conventional otter trawl gear, and beam trawl gear used in southern part of the North Sea. These differ in the way the trawl net is kept open: fish which governs the trawl type and thereby the board size and trawling velocity. A typical beam trawl shoe and its components are shown in Figure 2-2. Beam trawls are developed to catch various species of flat fish. They are mainly used on flat, sandy seabed in shallow waters in the southern parts of the North Sea. Otter trawls by use of trawl boards Beam trawls by use of transverse beams In addition, the use of pair trawling by two ships and twin rig set-ups has developed in recent years. Such gear must be accounted for if heavy clump weights are used in order to force the trawl net down. The size and design of such clump weights varies. Otter trawling in these areas is carried out with a range of ship sizes and types of gear. Typical types of ships and gear are: Consumption trawlers which have the largest equipment Industrial trawlers Prawn trawlers (operate in the deep water of the Norwegian trench and closer to the coast). Figure 2-2 Typical outline of a beam trawl shoe Typical clump weights are shown in Figure 2-3 and Figure 2-4. Various trawl board designs exist, however two major types, polyvalent / rectangular and V-shaped boards, are in common use. The polyvalent boards have generally been found to give the highest loads on pipelines. Figure 2-1 shows two typical trawl boards used in the North Sea and the Norwegian Sea. In recent years, trawl boards with spoilers have been developed, to improve the efficiency of the hydrodynamic force and thereby reduce drag forces and trawler fuel consumption. Figure 2-3 Typical clump weight (Bobbin type) Trawl direction Figure 2-4 Typical clump weight (Roller type) Figure 2-1 Typical Consumption trawl boards: Polyvalent (upper) and V-board (lower). The size of the trawl board mainly depends on the type of trawl net being used. No depth dependency for trawl board sizes and velocities has been found. It is rather the type and quantity of 2.2 Basic data requirements Before calculating the load and load effects of the pipeline some basic data with respect to expected trawling along the pipeline route has to be established. These shall include, but not be limited to, data along the route for: trawling category (i.e. industrial or consumption trawling with otter, beam trawl gear, or pair / twin trawling with clump weight) trawling equipment in use (type, shape, size, mass, trawling speeds) expected frequency of trawl gear crossing over the pipeline; and DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 13 expected or possible developments or changes in the foreseen trawling equipment or frequency (e.g. new equipment, larger vessels, increased frequency, etc.). The route should be divided into subsections categorised in a suitable manner with respect to the above factors. Data shall be obtained from the relevant authorities. The design process shall ensure that the collected data are relevant and up to date. If development of trawl equipment deviates from design assumptions, the need for reanalyses to account for these (e.g. trawl equipment type, mass, velocity and frequency) has to be considered. 2.3 Most critical trawl gear It should be observed; when considering the most critical trawling equipment, velocities, impact frequencies and area of application; that these parameters are subject to change. As an example, the largest trawl board in the North Sea and the Norwegian Sea has increased from about 1 500 kg in the late 70's and 80's to 4 000 kg in 2005. In the Barents Sea trawl boards up to 6 000 kg are currently being used. Development of fishing technology may open new areas for fishing, while international and national laws and regulations may introduce changes in fishing activity in certain areas. It is therefore essential to establish relevant data for trawl equipment and to assess possible future development and its impact on trawl-pipeline interaction. Table 2-1 lists the appropriate data for the largest trawl boards, beam trawls and clump weights in use in the North Sea and the Norwegian Sea in 2005. However, the following area specific trawl data needs to be investigated for each project: the types and maximum size of trawl gear normally used in the area future trends (new types, mass, velocity and shape) the trawling frequency in the area. Table 2-1 Data for largest trawl gears in use in the North Sea and the Norwegian Sea in 2005 Consumption Industrial Beam Clump weight Mass [kg] 4 500 5 000 5 500 9 000 Dimension Lxh [m] 4.5 3.5 4.9 3.8 17.02) 1) Trawl velocity [m/s] 2.8 1.8 3.4 2.8 1) Typical dimension of the largest clump weights of 9 tonnes are L = 4 m wide (i.e. length of roller) by 0.76 meter diameter cross section. For smaller size roller type clump weights (i.e. 3 500 to 6 000 kg), the width L is typically 3.2 m, whereas the roller diameter is unchanged. 2) Beam trawl length (i.e. distance between outside of each shoe) 2.4 Trawl gear impact frequency Due to evolution of fishing equipment and change in fishing stocks, the trawling frequency may change significantly during the lifetime of the pipeline. The following aspects should be addressed to obtain a good estimate of the frequency of interference (hereafter termed the trawl gear impact frequency) between the pipeline and trawl gear: fishing vessel density in the relevant area prevailing trawling direction relative to the pipeline distribution of different trawl equipment and sizes If this information is not available, the highest frequency class according to Section 6 shall be used. An estimate of the trawl gear impact frequency, f imp, is: fimp = ng I V αe cosϕ (2.1) where n g is the number of trawl boards, beam shoes or clump weight for each vessel, I is the expected trawler density (i.e. annual mean number of trawlers per unit seabed area), V is the trawling velocity, α e is the proportion of the pipeline length exposed to trawl loads, and ϕ is angle of the prevailing trawling direction relative to the pipeline perpendicular. If sufficient information is available a distribution function for the trawling directions can be applied instead of the cos ϕ term. ϕ applied in Eq. (2.1) should not be taken larger than 75. 3. Impact 3.1 Introduction The impact loads are associated with the transfer of kinetic energy from the impacting trawl board, beam shoe or clump weight to the pipe, its coating, possibly DEH cable protection structures and the soil. Generally the time of energy transfer is so short that most of the energy transferred is absorbed as local deformations. For smaller diameter pipelines some energy is also absorbed by global deformation of the pipe and in the soil. The impact assessment covers the following main steps: calculate the impact energy level the system will absorb from considered trawl gear interference, as basis for the impact test specifications calculate the pipe steel wall capacity with respect to specified denting acceptance criterion. The methods included here are based on the theoretical work presented in [1] and [4]. 3.2 Impact energy The impact direction and the amount of energy transferred to the pipe coating depend in general on the shape of the front of the trawl board, clump weight or beam shoe, on the pipe diameter and span height and on the direction of travel relative to the pipeline. The impact energy constitutes effective masses with an effective velocity. The total effective mass consists of the steel mass of the board/beam/clump and the hydrodynamic added mass, including mass of entrained water. The effective velocity may be taken as the towing velocity component normal to the pipeline. The effective masses and velocity may be obtained through simulation of the trawl gear-pipeline interaction. Alternatively Table 3-1 gives design data which can be applied if no more detailed information is available. It is emphasised that trawl gear data differs per location, and may change in future. Therefore, area specific trawl data that accounts for future development should be established. 3.3 Energy dissipation The kinetic energy of the trawl gear may partly or entirely be dissipated during the impact by: deformation of trawl equipment deformation of protection cover for attached heating cables etc. deformation of coatings (i.e. corrosion-, weight-, thermal insulation- and / or field joint coating) elastic deformation and possibly plastic denting of pipe steel wall global deflection of the pipeline, including soil friction effects; and / or deformation of soil. Each of these elements needs to be represented by equivalent characteristics (spring stiffness, mass etc.), when applying the advanced impact assessment method given in Appendix A. The spring characteristic should be based on tests or equivalent DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 14 analysis to establish the representative load displacement characteristics - including nonlinear effects. For cable protection covers, the load / displacement level at which load is transferred directly to the cable needs to be accounted for. The impact energy assessment gives the total energy that the considered system will absorb, which is used as basis for the energy level to be applied in the impact testing. Elements with low stiffness, such as field joint coatings and cable protection covers may increase the total energy absorbed by the pipeline, although the energy absorbed by the pipe steel wall may decrease. Table 3-1 Design parameters for trawl gear impact Parameters Consumption Industrial Beam Clump weight Shape of board Polyvalent & V-board rectangular Direction of impact ϕ deg 45 18 0 0 0 Effective impact velocity: m/s 2.8 C 1) h 2.8 C 1) h 1.8 C 1) h 3.4 2.8 Steel mass: m t kg 4500 4500 5000 5500 9000 In plane stiffness: k i MN/m 500 500 500 4200 2) Bending board stiffness: k b MN/m 10 10 10 Hydrodynamic added mass: m a kg 2.14 m t 1.60 m t 2.90 m 5) t 2.14 m t 1500 4) 3140 3) 4) 1) The factor C h is given by Figure 3-1. 2) The largest clump weights used per 2005 are the "roller type", see Figure 2-4. The specified clump weight stiffness is conservatively based on the stiffness of the corner plate. Alternatively, more advanced dynamic analyses with less conservatism can be performed, accounting for flexibility of the clump weight structure absorbing some amount of energy (if available), and considering the two scenarios, see Figure 3-2: a) Base case: Trawl direction normal to the pipeline, single point impact at mid-span of clump weight. Effective clump weight mass is equal to the total steel mass. b) For locations with prevailing trawl direction inclined to the pipeline, impact energies may be distributed into two frequency classes, one normal to the pipeline and one oblique to the pipeline axis. The latter implies impact at clump weight corner, causing in-plane rotation of the clump weight. Effective clump weight mass may then be approximated as ½ the total steel mass. For impact directions oblique to the pipeline, the velocity component normal to the pipeline may be used. 3) Based on sea water volume of roller cylinder (diameter 0.76 m, and length 3.14 m), calculated in accordance with DNV-RP-C205. Factor to account for seabed proximity is taken as 2.29 and reduction factor to account for length of cylinder is 0.8. Note, for reference an equivalent clump weight of mass of 6 000 kg has an estimated hydrodynamic added mass and mass of entrained water of 2 890 kg (i.e. based on roller diameter 0.76 m, length 2.34 m, and mass of entrained water of 890 kg). 4) Includes mass of water entrained in the hollow section. For the 9 000 kg clump weights, the mass of the entrained water estimated as 465 kg (ref. manufacturer). For an equivalent 6 000 kg clump weight, the mass of the entrained water is specified as 890 kg. 5) For V-boards up to 1 500 kg mass, hydrodynamic mass to be taken as 2.9 m t, for larger polyvalent boards 2.14 m t may be assumed. C h V-board 1.0 0.9 0.8 Polyvalent board (consumption) Span Height (m) 0.3 1.0 2.0 Figure 3-1 C h coefficient for effect of span height on impact velocity DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 15 Impact scenario 1: Warp line Impact scenario 2: Warp line Pipeline Pipeline Clump weight, 9 tonnes, 2.8 m/s Clump weight, 9 tonnes, 2.8 m/s Sweep line Sweep line Clump weight corner hitting the pipeline, giving reduced impact energy (i.e. due to reduced effective mass by approx. 50 %,). Sweep line Sweep line Centre warp line bracket of clump weight, hitting perpendicular on pipeline i.e. no reduction in impact energy due to rotation of clump weight. a) Clump weight front frame plate (typ. 40-50 mm thick) with warp line pad-eye hit the pipeline c) Impact configuration at spans, for different pipeline diameters Warp line OD Pipeline Clump weight Impact energy absorbed by pipeline depends on pipeline diameter relative to clump weight geometry. b) b) Clump Clump weight weight roller roller hit hit partly partly submerged penetrated and into / soil or small and/or diameter small diameter pipeline pipeline. Warp line Clump weight Seabed Pipeline Figure 3-2 Relevant clump weight impact configurations 3.4 Simplified response calculations 3.4.1 General The impact assessment methodology given in the following applies for steel pipelines (i.e. bare pipes, painted pipes and pipes with thin corrosion coating and / or with concrete coating). For other configurations (e.g. pipeline with other coatings, or pipelines with piggy-back electrical cable with protection structure) special assessments are required, see Appendix A. The following simple, conservative method may be used to calculate the energy absorbed by the pipe locally, assuming that the pipe deforms locally by indentation, and that all the impact energy is absorbed through such a deformation. Correction factors for energy absorbed by global pipeline deformation and in the soil may be found (ref. R fs and R fa ) in Figure 3-3. Alternatively, the pipeline response may be assessed through more advanced analyses, as described in Appendix A. 3.4.2 Trawl board The impact energy associated with the steel mass of the trawl board is: E = R s fs 1 2 m ( C V ) 2 t h where m t is the trawl board steel mass. R fs is a reduction factor depending on the outer pipe diameter and given in Figure 3-3 for bare steel pipes and pipes coated with concrete. For softer coatings, e.g. polymers, R fs should be assessed but can conservatively be set to 1.0. C h is span height correction factor for the effective pull-over velocity, see Figure 3-1. Guidance note: For pipelines with outer diameter less than 300 mm, the reduction factors given in Figure 3-3 for 300 mm could conservatively be used, unless otherwise documented. ---e-n-d---of---g-u-i-d-a-n-c-e---n-o-t-e--- (3.1) DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 16 1.2 Reduction factor, R fs and R fa 1 0.8 0.6 0.4 0.2 sand (any friction angle) or clay (Su=50kPa) or free spanning pipes 0 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 Outer Diameter [mm] Figure 3-3 Reduction factors for concrete coated and bare steel pipes. Added mass, R fa Steel mass, R fs clay (Su=50kPa) sand (φ=50 o ) or clay (Su=35 kpa) sand emb (φ 35 o ) or clay (Su=15 kpa) clay (Su 5kPa) or free spanning pipes Notes to the reduction factors: 1. For clay stiffness values above Su=50 kpa and on rocky seabed the reduction factor is to be taken as unity (1.0) 2. φ=35 o (for sand) or Su=5 kpa (for clay) is to be used as a minimum for the reduction factor. The reduction factor shall not be taken as less than 0.1. 3. For soil values inbetween linear interpolation shall be used. The main contribution of the hydrodynamic added mass is in the direction perpendicular to the board and is activated through lateral bending of the board. The impact force associated with the hydrodynamic added mass of the trawl board may be estimated as: Appropriate parameters are given in Table 3-1. Eq. (3.5) is conservatively based on a relationship between the impact force and associated indentation of the pipe representative for a bare steel pipe: F b = C h V m a k b (3.2) Fsh 3 2 = 5 f y t H t 1 2 (3.5) The associated impact energy from added mass of the trawl board is: E where: a = R fa 2( F ) 75 f t 3 b 2 y 3 where m a is the trawl board added mass, t the steel wall thickness (i.e. to be taken as the nominal wall thickness minus the corrosion allowance) and k b the lateral bending stiffness of the board. α U is the material strength factor, ref. DNV-OS-F101. f y,temp is the temperature derating value of the yield stress. α U = 0.96, except for pipeline material fulfilling supplementary requirements U, where α U = 1.0. R fa is a reduction factor depending on the pipe diameter and the soil type which is given by Figure 3-3 for bare steel pipes and pipes coated with concrete. For softer coatings, e.g. polymers, R fa should be assessed but can conservatively be set to 1.0. 1 2 m ( C V ) Guidance note: The pipe wall thickness to be applied is t = t nom - t corr, however if more detailed knowledge on corrosion mechanism exists, e.g. that corrosion is limited to grooves at 6 and/ or 12 o'clock position and is concluded to cause minor reduction in trawl load capacity, applying t = t nom may be acceptable. ---e-n-d---of---g-u-i-d-a-n-c-e---n-o-t-e--- a (3.3) f y = (SMYS - f y, temp ) α U (3.4) h 2 Here, F sh is the impact force experienced by the pipe shell and H t is the dent depth (i.e. both elastic and permanent). A conservative estimate of the kinetic energy absorbed by local deformations of the coating and the pipe wall is found by taking the maximum of E s and E a : E loc E = max E s a (3.6) 3.4.3 Beam trawl For beam trawls, the impact energy absorbed by the pipe and its coating may be calculated as: E loc = R fs (3.7) where C b is a factor taking into account the effective mass and may conservatively be set equal to 0.5 if a more precise estimate is not available. m t is the steel mass of the beam trawl inclusive shoes, and m a is the hydrodynamic added mass including the mass of water entrained in the hollow beam. 3.4.4 Clump weights For clump weights, the total absorbed energy can be calculated as: E loc = R fs 1 C m m 2 b t + a ) ( V 1 m m 2 t + a ) ( V 2 2 (3.8) DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 17 where m t is the dry steel weight of the clump weight, and m a is the hydrodynamic added mass including the mass of water entrained in the hollow sections. The added mass can be estimated as the mass of the displaced sea water volume, multiplied by a factor 2.29 for proximity to sea bed and a factor 0.8 for limited length, according to DNV- RP-C205. The mass of entrained water is given in Table 3-1. The effective impact mass (m t + m a ), the local stiffness and the in-plane stiffness of the clump weight depend on impact configuration as shown in Figure 3-2. The clump weight mass and stiffness given in Table 3-1 are conservative. Less conservative values may be adopted based on dynamic simulations or tests of actual configuration. Two impact scenarios are considered relevant for clump weights (see Figure 3-2): Trawl direction normal to the pipeline, with the clump weight hitting with its total mass at centre of the clump weight. Typically, the warp line pad-eye protrudes causing a single point contact. If there are no protrusions, the impact load transfer will be distributed over a larger area and hence becomes less critical. Trawl direction at an inclined angle to the pipeline, with the corner of the clump weight hitting the pipeline. The impact energy will be reduced from rotation of the clump weight. For scenarios where the pipeline interferes with the roller directly (e.g. for partly buried and / or smaller diameter pipelines, see Figure 3-2 b) the clump weight will roll over and cause smaller loads to the pipeline, than for interference with the structural frame of the clump weight as illustrated in Figure 3-2 a and c. The governing impact scenario depends on type of clump weight, relative height of clump weight versus pipeline diameter, trawl direction, span height etc. The clump weight impact specification given in Table 3-1 are based on conservative estimates. Less conservative values may be adopted, if documented by representative tests or dynamic simulations. 3.4.5 Pipe shell indentation If no detailed relationship between the impact force and associated indentation of the steel pipe wall is available, the permanent indentation of the pipe shell caused by the impact may be estimated as: 2 F F 0.005 D H = sh sh p, c 3/ 2 3/ 2 5 f y t 5 f y t (3.9) where H p,c is the estimated permanent plastic dent depth and: F sh 75 2 3 1/ 3 E f 2 loc y ) = ( t (3.10) Eq. (3.9) and (3.10) are valid for bare steel pipes. Pipes with thick polymer coating will in general be subjected to smaller impact loads but absorb more energy. The latter is caused by the significant energy absorption in the coating. Therefore, the above simplified approach may give non-conservative results for such coatings, and the advanced method given in Appendix A should be applied. Similar comments apply to DEH cable protection structures. This simplified analysis will lead to increasingly conservative results for smaller and lighter pipes. In this case the advanced assessment (Appendix A) is recommended. 4. Pull-over 4.1 Introduction Pull-over analysis deals with the global response of the pipeline as the trawl gear is pulled/ forced to cross over the pipe. During this phase, the pipeline may be subjected to relatively large horizontal (lateral) and vertical forces. The pull-over calculation procedure for trawl boards is based on both experimental [3, 5, 6] and theoretical work [7, 8], the basis for beam trawls is tests [1, 2], while the basis for the clump weights is established as part of specific field development projects in the Norwegian Sea. 4.2 Structural modelling The structural behaviour of the pipeline during pull-over shall be evaluated by modelling a sufficiently large part of the pipeline, the seabed and other supports and performing a structural dynamic analysis by applying the pull-over load (static analysis is likely to be non-conservative). The most critical position for trawl pull-over depends on: length, height and shoulder supports of free spans; effective axial force; lateral curvature of the pipeline; and lateral or axial supports or restraints. The pull-over load for trawl boards and clump weights shall be applied as a single point load while the pull-over load for beam trawls may be applied as two concentrated loads at a distance equal to the width of the trawl beam and with half the pull-over force at each position. All relevant non-linear effects shall be taken into account in the analysis of trawl gear pull-over. These may be, but not restricted to: buckling effects caused by effective axial force; large displacements including geometrical stiffness; soil resistance; and non-linear material behaviour The effective axial force must be accounted for: S = N p A + p A i i (4.1) where p i and p e denote the internal and external pressures and A i and A e the corresponding cross-section areas of the steel pipe exposed to internal and external pressure, respectively. For more details, see DNV-OS-F101. The boundary conditions at the ends of the pipeline model shall be sufficient to represent the pipe-soil interaction and the continuity of the whole pipeline length. In case of buckling it is important to model a sufficient length of the pipeline (anchor length) or by alternative boundary conditions allow the buckled section to be exposed to the potential axial feed-in. Due to erosion/scouring, free spans may develop over time and change the pipe-soil interaction. This must be accounted for in the analysis/modelling of trawl pull-over. 4.3 Pull-over loads for trawl boards and beam trawls Pull-over loads may be assessed through model tests or numerical simulations. Alternatively, if the flexibility of potential free-spans is not dominating, the method given below may be used for 10" to 40" pipelines. The maximum horizontal force applied to the pipe, F p, is given by: e e DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 18 Trawl boards: F p = C Beam trawls: F p = C F F V where k w is the warp line stiffness and V the trawling velocity. m t is the steel mass of board or beam with shoes, and m a is the hydrodynamic added mass and mass of entrained water. The empirical coefficient C F is a function of trawl gear type and some geometrical parameters characterising the trawl-pipeline interaction. For trawl boards this coefficient is: For polyvalent and rectangular boards: For V-shaped boards: and H is a dimensionless height: Here, H sp is the span height (negative for partly buried and trenched pipelines), OD the pipe outer diameter including coating and B is half the trawl board height. The span height should represent a conservative estimate to account for uncertainties (e.g. survey inaccuracy). Trawl loads on trenched or partly buried pipelines have not been covered by the model tests used as the basis for this RP. For partly buried and or trenched pipelines, this may be simulated by specifying a negative span height, H sp, in the pull-over load calculations. For beam trawls: With hoop bars: V ( m kw) t 1/ 2 1/ 2 [ m + m ) k ] ( t a w 0.8 H C F = 8.0 (1 e ) 1.1 H C F = 5.8 (1 e ) H sp + OD / 2 + 0.2 H = B (4.2) (4.3) (4.4) (4.5) (4.6) better information is available, the warp stiffness of one single wire (typically 32-38 mm diameter) may be calculated as: 7 3.5 10 k w = Lw where L w is the length of the warp line in meters. Typically, the warp line length is 2.5 to 3.5 times the water depth. The wire length is relatively longer in shallow water (i.e. 2.5 times is for deep water applications). It should be considered that two or three 32 mm diameter wires are commonly used as warp lines for beam trawls. The warp line stiffness given above is based on the assumption of a straight wire between the bottom trawl gear and the vessel. In case of a catenary shaped warp line, the stiffness will be lower which again will cause a lower pull-over force. In case such a reduced stiffness shall be applied, the weight of the wire, the warp line force and the drag load caused by combination of trawling velocity and current have to be accounted for. For trawl boards the maximum vertical force acting in the downward direction can be estimated as: Polyvalent and rectangular boards: F z = F (0.2 + 0.8 e V-shaped boards: p 1 Fz = F 2 p [N/m] (4.9) 2.5 H (4.10) (4.11) This downward acting force may be assumed to have the same force-time history as the corresponding horizontal force. The pull-over forces given by Eq. (4.2) to (4.11) are valid for one trawl board while for beam trawls these equations give the total pull-over force from both beam shoes. 4.4 Pull-over loads for clump weights As for trawl boards and beam trawls the pull-over loads may be assessed through model tests or numerical simulation. Alternatively, if the flexibility of potential free-spans is not dominating, the method given below may be used for pipes of 10" to 40" diameter (i.e. range of dimensions used in the model tests to derive pull-over loads from clump weights) as long as the clump weight is of the sphere/bobbin or roller type. ) 4.0 CF = 6.0 OD/ H a 3.0 OD / Ha < 2 for 2 < OD / H a < 3 (4.7) OD / H a > 3 L clump Warp line Without hoop bars: 5.0 CF = 8.0 1.5OD / H a 3.5 OD / H a < 2 for 2 < OD / H a < 3 (4.8) OD / H a > 3 C F shall be taken as for beam trawls without hoop bars if it is not assured that all beam trawls in the relevant area have such bars installed. If no better information is available, the attachment point of the warp line, H a, may be set to 0.2 meters. The warp stiffness, k w, is estimated as k w = EA w /L w, where EA w is the axial stiffness of the warp and L w its length. If no Clump weight Centre of gravity Seabed Figure 4-1 Clump weight interaction with pipeline F z m t g F p A clump OD Pipeline H sp DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 19 The estimate for the maximum horizontal pipeline pull-over force from clump weights is given below: Force [N] V- board Fp = 3.9 mt g 1.8 h' ( 1 e ) 0.65 OD Lclump (4.12) F p, F z ( H sp + OD) Lclump h = / (4.13) P- board where (see Figure 4-1) OD is the outer diameter of pipe including coating, and L clump is the distance from reaction point to centre of gravity of the clump weight, m t is the steel mass and g is the gravitational acceleration. The distance from the reaction point to the centre of gravity of the clump weight can be taken as: Time [s] 0.2s 0.6s Figure 4-2 Sketch of force-time history for otter trawl board pull-over force on pipeline. (Applies for both lateral and vertical pull-over forces, F p and F z ). T p L clump = 0. 7 [ m] - roller type (4.14) Force (N) L clump = 0. 55 [ m] - sphere/bobbin type (4.15) F p Note that L clump is constant, and not to be scaled for other sizes of clump weights, unless more specific data is available. 0.7F p Further, the model tests are base on roller type clump weight drum diameter of 0.76 m. To account for larger drum diameters, this may be approximated by linear scaling: Roller type clump weight: 0.6T T p Time (s) Lclump 0.5 Ddrum + Aclump = 0.7 0.5 0.76 + 0.32 [ m] (4.16) Figure 4-3 Sketch of force-time history for beam trawl pull-over force on pipeline Bobbin type clump weight: 0.5 Ddrum + Aclump Lclump = 0.55 0.5 0.53 + 0.28 [ m] (4.17) The total pull-over time, T p, is given by: T p 1/ 2 = C C ( m / k ) +δ / V T F t w p (4.20) where 0.32 and 0.28 are the un-scaled lengths. A clump, for the roller- and bobbin type clump weights respectively (see Figure 4-1), whereas D drum and A clump represents the new dimensions for the clump weight with larger drum/ sphere diameter. The maximum upward (vertical) pull-over force for clump weights is estimated by: F z = 0.3F 0. 4 m g p t (4.18) While the maximum downward force (i.e. negative sign) becomes: F z = 0.1F 1. 1 m g p t (4.19) In each case it should be considered if the upward or the downward force will give the most critical load combination. 4.5 Pull-over duration Trawl boards and beam trawls The force-time history of the horizontal and vertical force applied to the pipe is shown in Figures 4-2 and 4-3 for trawl boards and beam trawls, respectively. Note that the same coefficient, C F, is used as for the forces and is given by Eq. (4.4) to (4.8). δ p is the displacement of the pipe at the point of interaction which is unknown prior to response simulations. Therefore, the value of δ p /V must be assumed (e.g. as C T C F (m t /k w ) 1/2 /10) and may be corrected after response simulations in some sort of iterative approach. However, the response has normally been shown to be rather insensitive to realistic values of δ p. The coefficient for the pull-over duration, C T, is given as: C T = 2.0 - trawl boards (4.21) C T = 1.5 - beam trawls (4.22) The fall time for trawl boards may be taken as 0.6 seconds, unless the total pull-over time given by Eq. (4.20) is less than this, in which case the fall time should be equal to the total time but still allowing for some force build-up say 0.1 second. Care should be taken in case of very short pull-over durations. A sensitivity check with respect to the duration is recommended, especially if the duration is close to half the natural vibration period of a span. 4.6 Pull-over duration - clump weight The model tests shows that the clump weight can be represented as a quasi-static load, and dynamic loading effects are not significant during the pull-over. First the clump weight DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 20 stops in the collision, then the warp line is tightened until the clump weight is rotated over the pipeline. However, the pipeline response may be dynamic, e.g. if global buckling is triggered. Thus, the following parameters are governing for the pull-over duration. trawl velocity pipeline induced movement at interaction warp line stiffness clump mass The pull-over duration of a bobbin and roller type clump weight can be calculated as: Tp = Fp /( kw V) + δ p / V (4.23) where, as for trawl boards and beam trawls, δ p is the displacement of the pipe at the point of interaction which is unknown prior to response simulations. Therefore, the value of δ p /V must be assumed (e.g. δ p /V = 0.1F p / (k w V)) and may be corrected after response simulations in some sort of iterative approach. The force-time history of the pull-over force for clump weights is shown in Figure 4-4 below. Force [N] F p 0.5F p 0.2s Time [s] 0.6s Figure 4-4 Sketch of force-time history for clump weight pull-over force on pipeline (Applies for both lateral and vertical pull-over forces, F p and F z ). 4.7 Response calculations Inertia forces reduce global response but may cause localisation of bending, such that it is uncertain whether neglecting inertia will be conservative or not. Therefore it is recommended to conduct the pull-over analyses as dynamic analyses. Pipeline deflection and resulting bending moment from pullover loads depend on axial and lateral soil resistance: a lower bound axial friction is conservative with respect to pipeline displacement a lower bound lateral soil resistance may be conservative with respect to bending moment from the pull-over force alone, but may be non-conservative if the displacement is dominated by the compressive axial force in the pipeline. A sensitivity study needs to be performed, analysing the pipeline response from pull-over loads considering both upper- and lower bound lateral soil resistance, combined with the lower bound axial friction. The global analysis needs to include sensitivity studies of governing parameters such as pipe to soil interaction, to establish the proper functional load condition factor. The soil resistance applied in the structural model shall take into account the short duration of the pull-over load. In case of pipeline sections exposed to global buckling due to temperature and/or pressure loads, trawl pull-over may trigger lateral buckling, and reference is made to the design methodology and design criteria in DNV-RP-F110. T p The pull-over analysis shall consider effects from subsequent trawl pull-over considering the deformed shape from a previous pull-over and the most critical direction for subsequent crossings. The number of subsequent pull-over events shall consider the expected number of trawl gear interactions over the design life for the relevant section. 5. Hooking 5.1 Introduction Trawl gear hooking of pipelines, such that the trawl gear gets stuck, is a rarely occurring event. As an example there were reported a total of 7 events of trawling gear hooking on the Norwegian Continental Shelf related to pipelines from 2000 to 2003. In this context, hooking is defined as the condition where the trawl gear is wedged under the pipeline, the trawler is forced to stop, back up, and attempt to free the gear by winch in the warp line (usually lift directly up). The most likely scenarios for hooking, according to observation from small scale and field tests are: a de-stabilised trawl board (dragged on its back along the seabed) approaches a pipeline on the seabed or a free spanning pipeline with a small gap. The trawl board may dig under the pipeline and get hooked. the crossing angle with the pipeline is less than 45 and the pipeline is free spanning. The warp line lifts the trawl board off the seabed, it slides along the pipeline, becomes de-stabilised, turns over and slides underneath the pipeline until it gets wedged at the span shoulder. For this reason free spans represent an increased risk of hooking. However, even for pipelines resting on the seabed, hooking cannot be ignored. A trawl-board may become unstable and partly penetrate underneath the pipeline. Such a scenario is most likely when the board is towed in a direction almost parallel to the pipeline or there are several pipelines or other seabed obstructions in the area. A typical hooking scenario at a free span is illustrated in Figure 5-1. The typical response of trawlers experiencing hooking can be described as: Initially the trawler moves with a constant velocity. The tension from the warp lines onto the drum of the trawl winches is relatively even. Brakes lock the trawl winch drum. The brakes are pre-set to avoid damage to the trawl in case it gets fastened. If the trawl gear hooks the pipeline, the winch starts paying out with the pre-set tension governed by the brakes. The trawler reduces/reverses the propulsive force. The trawler tries to unfasten the equipment by pulling with the winch power from different directions. If this does not work, the trawler may haul the warp lines and pull until something breaks or the gear comes loose. This is provided that the winch has sufficient power or structural strength and brake power if the ship motion is used for jerking. The jerking can be caused by wave action or by propulsion. This implies that the pipeline structural integrity has to be considered for large hooking loads in different directions. Usually the most extreme load will be vertical lifting until the trawl gear is loose or the capacity of the lifting wire is reached. Two hooking conditions are considered: Part penetration: where a part of the considered trawl gear components (trawl board, clump weight or beam) is stuck underneath the pipeline. For trawl boards this may occur for all span heights, also for pipelines resting on the seabed, while for DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 21 clump weights and beam trawl a certain minimum span gap is required. Wedged is defined as the condition when the trawl gear components have crossed under the pipe in a free span and is stuck at the opposite side of the pipeline with the warp line under the pipe. This is considered as a scenario with a very low likelihood and is only relevant for trawl boards. A certain critical span height is required for this to happen. 5.2 Structural model The integrity of the pipeline when exposed to hooking is performed by static finite element analyses, lifting the pipeline at the hooking point to the critical height in accordance with Section 5.5 and 5.6. The element type, pipeline model length and boundary conditions requirements are the same as specified in Section 4.2. 5.3 Snagging As for subsea structures it must be ensured that no protruding components or details exists that parts of the trawl gear such as the ground rope of trawl net can snag on. Examples may be bolted flanges, Tees, valves, etc. These need to be protected / covered in order to avoid large snagging loads and in order to be overtrawlable. 5.4 Critical span height Trawl boards may become wedged for a free span height exceeding: The critical span height with respect to board wedging is proportional to the board size. Hence, small boards are equally exposed to hooking as larger ones, they are more frequently used and give a smaller critical span height for wedging. Part penetration is relevant for clump weights and beam trawls provided the span height exceeds: H cr = 0.7 H cr = 0.5 H cr = 0. 7B - trawl boards (5.1) [m] - clump weights (5.2) [m] - beam trawls (5.3) In case of beam trawling, span heights above the critical height are normally not allowed since hooking may lead to excessive loads due to the potential lever effect of the long beam. Guidance note: Rock dumping underneath the pipeline has been used to reduce the span height below the critical value to mitigate potential wedging. It is assumed that the rock berm must have a certain width related to the length of the trawl board to give the intended effect. ---e-n-d---of---g-u-i-d-a-n-c-e---n-o-t-e--- 5.5 Part penetration If the maximum span height is below the critical height given in Section 5.4, the pipeline should be analysed for a static lifting height H l, possibly limited by the maximum warp force (Section 5.7). H l may be estimated as: H l = 0.7B 0. 3 OD H l = 0. 2L In the lifting height expression for trawl boards above, the distance from the front to the first warp line attachment point should be used as "B", if this distance is larger. If detailed dimensions about the trawl boards used in the area are not known, use of half the trawl board height, B, is assumed adequate. The lifting height expression for clump weights is a ratio of the clump weight width, L. For beam trawls, span heights exceeding critical height is not allowed (ref. Section 5.4), and lift height from part penetration is hence not relevant. 5.6 Wedged If the maximum span height exceeds the critical height given in Section 5.4, the pipeline should be analysed for an increase in static lifting height of: H l = B 5.7 Maximum warp line force The maximum warp line pull may be limited by: the strength of the warp line the braking capacity of the winches the maximum winch power The pipeline can be subjected to the maximum warp line force if the trawl gear does not loosen itself, e.g. by lifting the pipeline, before this force level is reached. The breaking strength of a typical warp line is approximately 400 kn (32 mm diameter). However, double and triple warp wires (up to 3 38 mm diameter) are used for the heaviest trawl gears giving a total breaking strength of 800-1 200 kn. Note that loads exceeding the winch power may be achieved by locating the trawler just over the point where the trawl gear is hooked, hauling the warp line until it forms a straight, vertical line, lock the winch and using wave motion and/or propulsion force to increase the warp line force. 5.8 Response calculations - trawl boards (5.4) - clump weights (5.5) (5.6) The hooking response can be calculated by a static analysis applying the maximum lifting height as a prescribed displacement. The maximum warp line force may limit the relevant lifting force used in the analysis. For calculation of the response during hooking relevant and conservative models shall be applied. If simpler methods are used, the conservatism in the results should be documented. Assessment of hooking must consider the effect of any restraint including rock berms, tie-in points, subsea structures and other types of restraint. DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 22 a) b) 6.2 Pipe shell - impact An acceptable design against impact requires assurance against the following failure modes: Denting: The out-of-roundness due to a dent should not prevent safe operation of internal inspection vehicles. Collapse: The capacity against collapse shall be checked according to the collapse criterion in DNV-OS-F101 by using an ovality which corresponds to the dent depth. Such a failure mode will, however, mainly affect temporary phases with external overpressure, e.g. installation or loss of pressure. May also apply for shut-downs, when the fluid density is less than for the external sea water. Fatigue: The stress concentration caused by a dent shall be accounted for by a suitable SCF in fatigue calculations. The maximum accepted ratio of permanent dent depth to the outer pipe steel diameter is: c) H / D 0.05η (6.1) p, c = Figure 5-1 Sketch of typical hooking scenario in a free span a) trawl board approaches pipeline span at a skew angle, b) warp line comes in contact with pipeline and lifts board off seabed, board turns over c) board slides along pipeline with its front underneath the pipe until stuck at the span shoulder. 6. Acceptance Criteria 6.1 General The following specifies acceptance criteria for design or in operation assessments to prevent damage due to trawl interference. These criteria are based on DNV-OS-F101 wherein classification of safety classes is used to define acceptance criteria. In DNV-OS-F101, the pipeline loads are classified into different load categories to relate the load effect to different uncertainties and occurrences. Trawl loads are classified as an "Interference" load. The criteria are further differentiated with respect to the trawl gear impact frequency, f imp. If necessary data to calculate the impact frequency is lacking, the most critical frequency class given in Table 6-1 shall be selected. Table 6-1 Frequency classes for trawl gear crossings Frequency class Impact frequency, f imp [/year /km] High > 100 Medium 1-100 Low < 1 For pipelines exposed to different types of trawl equipment with significant differences in mass and trawling frequency (e.g. trawling both with and without clump weights), qualification may be based on an acceptance criterion for each equipment type. Impact testing would then need to cover the total number of test blows of all equipment categories. The number of trawl equipment categories should be limited to three, to avoid unrealistic low frequency class per category. where H p,c is the characteristic permanent plastic dent depth and η is the usage factor. The acceptable permanent dent sizes are given in Table 6-2. No notch or sharp indentations is permitted. This shall be ensured by the use of a coating which protects the steel pipe from direct contact with any sharp edged part of the trawl gear. Table 6-2 Acceptable dent sizes relative to outer diameter Frequency class Usage Dent depth, H pc [%] of D High (> 100) 0.0 0 Medium (1-100) 0.3 1.5 Low (< 1) 0.7 3.5 Note: Acceptable dent depth also needs to comply with the requirements given in DNV-OS-F101. The dent size shall be estimated by using the force-dent pipe shell relationship given in Section 4 or similar calculations using non-linear shell FE analysis as described in Appendix A. The dent size may also be measured during impact testing of the coated pipe. The effect of dents on additional failure modes for fatigue and collapse shall be considered. Dents and especially dents with notches in the girth weld area may have a significant effect on the fatigue damage due to e.g. variations in the internal pressure. 6.3 Coating - impact Coating is used for protection of the steel pipe in addition to possible weight increase and thermal insulation. The protective coatings must be qualified by impact testing applying the following: The energy absorbed by the coated pipe shell shall be quantified based on the impact response calculations in Section 3 taking into account the efficiency of the test rig. The number of test impact blows shall consider the trawling frequency, see Table 6-3. Table 6-3 Number of test impact blows within 0.5 metre length Frequency class Impact frequency, f imp [/year /km] Blows High > 100 8 Medium 1-100 4 Low < 1 1 Note that the field joint coating must satisfy the same requirements as for the general coating because the impact frequency DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 23 applies per unit length. The impact testing considers repeated testing within a single 0.5 m length. The probability of impact is equally distributed along each section of the pipeline. Hence, the probability of impact is equal for the 0.5 m long field joints as for the pipe joints. The following functional requirements apply for the coating including the field joint coating: the pipeline steel material shall be protected against dents larger than acceptable the pipeline corrosion protection system shall remain intact, i.e. if damage to the corrosion coating exposing the steel is not acceptable, this must be compensated by conservative increase in cathodic protection acceptable weight loss shall be in accordance with the requirements for on-bottom stability of the pipeline. Additional requirements valid for concrete coating: the inner reinforcement layer shall not be exposed large areas (typically 200 x 200 mm) of concrete spalling should be avoided. However, the acceptance criterion for acceptable spalling area is governed by cathodic protection requirements for pipeline and coating steel reinforcement, and requirements related to resulting submerged weight of the pipeline. Provided these acceptance requirements are met, larger spalling areas may be accepted. Additional requirements valid for insulation coating: the insulation effect must not be degraded by trawl gear impacts. 6.4 Pull-over The trawl pull-over load may cause a lateral displacement and associated bending of the pipeline. In combination with the compressive axial force, trawl pull-over may lead to rather large deflections and high utilisation of the pipeline steel material. Four scenarios are typically foreseen: 1) a pipeline with negligible effective axial force 2) a pipeline with release of effective, compressive axial force (postbuckling) prior to trawling 3) a pipeline with release of effective, compressive axial force simultaneously with trawling (i.e. the trawl load triggers the global buckling) 4) a free spanning pipeline. Scenario 1 and 4 are covered within this RP. For scenarios 2 and 3, more detailed assessments are required to establish the proper functional load condition factor including sensitivity studies, analysing the pipeline response from pull-over loads considering both upper- and lower bound lateral soil resistance, combined with the lower bound axial friction. Scenario 1 and 4 are covered within this RP, while scenarios 2 and 3 are covered by this RP in combination with DNV-RP- F110. Figure 6-1 gives an overview of the safety factors to be applied to the trawl pull-over load effect. Trawling Frequency (Annual per relevant section) 10 1 1 10-1 10-2 10-3 10-4 10-5 10-6 Design Operating Pressure and temperature Figure 6-1 Trawl pull-over load effect factors. M td =γ F γc M t =1.1 γc M t ULS M td = γ A γc M t = 1.0 γ C M t ALS Disregarded Low Normal High Safety Class Guidance note: The annular trawling frequency threshold level where trawl pullover loading may be disregarded is one order of magnitude below the acceptance criteria on total probability of failure, given in DNV-OS-F101. This is to account for that the considered pipeline section may be exposed to additional accidental loads than trawling. ---e-n-d---of---g-u-i-d-a-n-c-e---n-o-t-e--- As noted from Figure 6-1, the trawl pull-over load is combined with the design functional load (i.e. local design pressure and temperature - i.e. not "maximum incidental pressure") for an annual trawling frequency per section larger than one. For pipeline sections with annual trawling frequency of less than one, the pull-over interference load shall be combined with the local normal operating functional loads (i.e. not "Maximum Operating Loads", and based on appropriate temperature- and pressure profiles along the pipeline, to reflect the local functional load per considered section). Further, for sections with annual trawling frequency of less than one, the trawl pull-over load may be reduced by a factor of 0.8 to account for the low probability that such low frequency trawling occurs with the combination of both the largest equipment, trawl direction perpendicular to the pipeline at maximum trawling velocity and at the most critical position. See Table 6-4. Table 6-4 Trawl pull-over load factor for different trawl frequencies f T >1 f T < 1 Load factor 1.0 0.8 Note: this is a load factor to be applied directly on the pull-over load calculated according to equations given in Sec. 4 above (i.e. and not on the load effect referred in Figure 6-1). Note that the trawling frequency given in Figure 6-1 is not annual per kilometre as for the trawl impact frequency in Table 6-1 but annual per relevant section. This frequency is calculated according to Eq. (2.1) by considering section length instead of per km. Section is here defined differently depending on pull-over scenario: pull-over response in the apex of a lateral buckle (postbuckling, scenario 2): The section length is taken as the length of the sum of buckles if more than one buckle is anticipated. The length of the relevant section is typically less than 100 meters per buckle. pull-over response of not buckled pipeline (pre-buckling DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 24 scenario 1 and scenario 3): section taken as the length of the entire pipeline (order of kilometres) or a pipeline stretch where trawl gear crossing frequency, effective axial force, soil resistance and other important parameters are more or less constant pull-over response in free-spans (scenario 4): section length taken as the sum of the span lengths. The condition load effect factor defined in DNV-OS-F101, γ C, may be used to account for different reasons, e.g. due to: uneven seabed pull-over with low probability of occurrence, and/or due to sensitivity analysis for buckling pipelines. In case several γ C are relevant simultaneously, they should be multiplied to account for all effects. For free spans on uneven seabed the γ C applies for the vertical load component of the trawl load. This is to account for uncertainty in gap height, span length, soil support stiffness and possible variations of these over time. The load condition factor for the vertical load component of the trawl load shall be taken as γ C = 1.07, unless sensitivity studies on relevant parameters can justify a lower factor. The load condition factor for the horizontal component of the trawl load at free spans is γ C = 1.0. The following requirements shall be fulfilled to ensure safe operation of the pipeline during and after trawl pull-over: The trawl pull-over load effect shall be checked in combination with other load effects (e.g. from temperature, pipeline sagging, etc.). All relevant failure modes stated in DNV-OS-F101, i.e. local buckling, accumulated plastic strain, etc. shall be checked. The usage factors for these failure modes are given in DNV-OS-F101 for each safety class. In free-spans, the span length and the gap may change for different operating conditions. The trawl interference analyses should be performed for all relevant span configurations. A load effect factor equivalent to the functional load effect factor (γ F = 1.1) shall be used for the pull-over interference load with an annual trawling frequency >10-2. For occurrences less than once per hundred year, the pull-over interference load may be considered as an accidental load (γ A = 1.0). In case of extremely infrequent trawling, the pull-over load effect can be disregarded, see Figure 6-1. Possible accumulation of damage, i.e. strain, due to subsequent trawling should be accounted for where applicable. The worst combination of subsequent trawling directions should be checked, i.e. all in the same direction or some in the opposite direction. The effect of concrete coating bending stiffness should be considered, as localisation of bending may occur due to the discontinuity of stiffness in the field joints. For pipelines exposed to different types of trawl equipment with significant differences in masses and trawling frequency (e.g. trawling both with and without clump weights), qualification may be performed for each of these - e.g. the pull-over load from equipment with low trawl frequencies may be considered combined with appropriate operating loads (i.e. pressure and temperature), whereas equipment with high trawl frequency should be combined with the design pressure and temperature. 6.5 Hooking The following requirements shall be fulfilled for hooking loads: The trawl hooking load effect shall be checked in combination with other load effects where applicable (e.g. temperature effect loads, pipeline sagging, etc.). Due to the low probability of hooking, typical / normal operational values can be used for pressure and temperature. All relevant failure modes from DNV-OS-F101, i.e. local buckling, accumulated plastic strain etc. shall be checked. The usage factors for these failure modes are given in DNV-OS-F101 for each safety class. Hooking shall be regarded as an accidental limit state, thus the load effect factors for the hooking and other load effects shall be equal to unity, i.e. γα = 1.0. The hooking load effect shall be checked as a load controlled (LC) condition. The effect of concrete coating should be considered, as the stiffening effect of the coating will lead to a longer lifted section, higher lifting forces and bending moments. For the lowest trawl gear impact frequency class, hooking is assumed to have a very low probability (i.e. annual hooking frequency per pipeline of less than 10-4 to 10-5 per year) and can be neglected. 7. Coating Impact Testing 7.1 General The following describes a method for qualification of the protective coating with respect to trawl impact. The method implies testing of coated pipe sections and covers the following items: specimens to be tested test equipment test procedures calibration of test equipment. 7.2 Specimens Types: Coated pipes with relevant materials and dimensions. Number of specimens per coating type: minimum 3 Length of specimens: minimum 2xOD The coating shall be documented by specifying the coating type, possible reinforcement and the application procedure. For quality control of the coating during production or application, samples should be tested when new batches of coating are applied. New batch is in this context defined as a batch for which a possible change in the production procedure can change the final mechanical properties. Concrete coating shall have achieved its twenty-eight day strength before testing. In case the coating is sensitive to temperature, the impact test shall be carried out both at maximum and minimum temperatures. The effect of ageing during the design lifetime should be accounted for. The field joint coating must satisfy the same requirements as for the general coating. Alternatively, documentation from previous tests on similar pipes may qualify the field joint coating material. For pipelines with attached heating cable protection cover, this cover could be qualified by impact testing separately from the pipeline with coatings. The protection cover test should then be performed on rigid foundation, and include the heating cable. The test energy level needs to be derived from representative analyses, reflecting the tested configuration as illustrated by Figure 7-1. DET NORSKE VERITAS

Recommended Practice DNV-RP-F111, October 2010 Page 25 Force F Test Hammer P m 1 E DEH E Pipe m 2 Deformation Figure 7-1 Typical load versus displacement plot for a pipeline with coating and attached DEH cable with protection structure The following two impact test requirements apply for the DEH cable with protection structure attached to the considered pipe section: 1) Impact test energy level E Test = E DEH + E Pipe. Alternatively, if the DEH cable with protection structure is tested separately from the pipe on a rigid foundation, the test energy may be limited to E Test = E DEH. 2) Minimum required impact force induced by the test hammer shall be F Test (see Figure 7-1), to document that the system including cable sustains this load level without unacceptable damage. Alternatively, the load capacity can be documented by a static load versus deformation test. The value of the F Test needs to be established based on representative analyses, as described in Appendix A. The load versus deformation curve may vary for different protection structure designs, and needs to be established by tests for each type. 7.3 Test equipment 7.3.1 General A typical test rig is shown in Figure 7-2. Figure 7-2 Typical test rig outline The kinetic energy of the hammer is: E = m gh kin h i (7.1) where m h is the mass of the hammer, g is the gravitational acceleration and H i is the pendulum height. 7.3.2 Hammer The mass of the hammer shall reflect the mass of the trawl equipment that the test is to represent. The hammer shall be designed to accommodate the impact forces without significant flexing or permanent deformation. The front of the hammer should ideally have a shape representative of the trawl equipment. Normally both trawl boards and beam trawls (with hoop bars) have rounded frontal shapes. Further, the structural frame of the largest clump weights is made from 40-50 mm plates. A rectangular plate of 300 mm height and 50 mm width with a flat or half-round front may generally be used, see Figure 7-3. DET NORSKE VERITAS