Mitä tämä tarkoittaa meille? Varsinais-Suomen soteen vauhtia fuusioenergialla Mauno Koivisto -keskus, Turku, 16.10.2017 Mikko Pakarinen, kehittämispäällikkö Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
Esityksen rakenne Pakollinen katsaus soteen ja sen kulmakiviin Yleiskuva maakunnan ICT-nykytilasta ja lähtötilanne uudistukseen Mitä tehdään ja mitä pitäisi tehdä?
Sote-uudistuksen kulmakivet Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Mukaillen STM 06/2017
Pöysti 09/2017
Yleiskuva ICT- nykytilasta ja lähtötilanne maakunnalliseen muutokseen Tietojärjestelmäkartoituksen tulokset 5 ICT-nykytilan kartoitus V-S:ssa 09/2017
Keskeisiä huomiota Varsinais-Suomen kuntien järjestelmätoimittajista Yhteensä 582 tietojärjestelmää ja 149 toimittajaa 76 toimittajaa, jotka ovat toimittaneet vain yhden järjestelmän Alueen merkittävimmät toimijat sekä määrällisesti että euromäärissä ovat CGI (erityisesti potilastietojärjestelmät, talous- ja henkilöstöhallinta), Aditro (erityisesti talous- ja henkilöstöhallinto) Tieto (erityisesti potilastietojärjestelmät, talous- ja henkilöstöhallinta) Yhtenäisellä toimittajahallinnalla voitaisiin saavuttaa huomattavaa etua Maakunta toteuttanee sen joka tapauksessa Sote-järjestelmien osalta 6 ICT-nykytilan kartoitus V-S:ssa 09/2017
IT-palveluiden järjestämistavat kuntakyselyn mukaan (eli miten homma on tällä hetkellä hoidettu?) Keskeiset huomiot ja haasteet (kaikki kunnat) - Pääsääntöinen tuotantotapa järjestelmien osalta on oma tuotanto - Hallinnon järjestelmissä 74% - Opetusjärjestelmät 76% - Tekninen toimi 88% - Kunnilla on yleisesti vastuullaan myös Sote-järjestelmien tuotanto - Nykyiset konesali- ja tietoliikennejärjestelyt (mm. tietoturvaratkaisut, kahdennukset) rakennettu pitkälle SOTE käytön vaatimusten mukaan - SOTE muutoksen jälkeen mahdollisuus tarkastella tulevia järjestelyjä jäljelle jäävien toimintojen tarpeiden kannalta - Markkinaehtoisia toimijoita hyödynnetään suhteellisen vähän - Lähes joka kunnassa on konesaleja - Konesalien keskimääräinen ylläpitohenkilöstön määrä 1 tai vähemmän henkilöä/kunta - Haasteena kuntiin jäävän ICT tuotannon kustannustehokas skaalautuminen tulevaisuuden kunnan tehtävien mukaiseksi - konesalien käyttöaste pienenee mm. pilvipalveluiden yleistymisen myötä Mukaillen ICT-nykytilan kartoitus V-S:ssa 09/2017
IT-resursointi kuntakyselyn mukaan (eli kuka tekee työn, ja mihin tekeminen ja osaaminen painottuu?) Keskeiset huomiot ja haasteet (kaikki kunnat) - Nykyresurssien ja -osaamisen painopiste on päivittäisen toiminnan turvaamisen tehtävissä - IT resursointi pääosin ohutta ottaen huomioon mm. toiminnan kriittisyys - Infran ajantasaisuus/omistaminen/palveluna ostaminen yhtenä vaikuttimena arjen pyörittämisen tuen määrään - Tietohallintoon ja suunnitteluun/kehittämiseen erikoistunutta henkilöstöä on vähän - Kunnan koko keskeinen tekijä - Myös erikoistuneita toimialaosaajia on vähän, esimerkiksi teknisen toimen osaajia merkitty koko alueella vain yksi - IT palvelutuotannon osaamisen jakaminen kuntien kesken vähäistä - Tarve yhteistyölle on kuitenkin tunnistettu: kehitysehdotuksissa mainittu mm. kuntien yhteisen päivitysringin perustaminen - Haasteena erityisesti riittävän kyvykkyyden varmistamiseen kaikilla tietohallinnon/it-hallinnan tasoilla Mukaillen ICT-nykytilan kartoitus V-S:ssa 09/2017
ICT-muutoksiin liittyvät riskit, niiden todennäköisyys ja vaikutukset (kunnissa ja kuntayhtymissä vastanneiden synkkä näkemys) Tunnistetut riskit Riskien vaikutus ja todennäköisyys Muutokseen liittyvät riskit Taloudelliset riskit 1. Kuntien ICT toimintojen kustannusten nousu 2. Kunnissa ja alueella tehtyjä panostuksia ei muutoksessa hyödynnetä 3. Olemassa olevat lisenssit eivät skaalaudu alaspäin 4. Kunnilta vaadittavat investoinnit (mm. terveydenhuollon tietojärjestelmiin) menevät hukkaan Toiminnalliset riskit 5. Siirtymävaiheen häiriöt 6. Kuntien tietohallinnon osaamisen katoaminen ja toimialatuen heikentyminen 7. Kehittämisvastuiden hämärtyminen vrt. yhteisissä käytössä olevat ratkaisut 8. Toimittajarajapinnan etääntyminen kunnista 9. Kuntien vaikutusmahdollisuuksien pienentyminen kehittämisessä Vaikutus 5 4 3 2 1 12 5 7 6 2 11 13 3 8 4 9 1 10 Henkilöriskit 10. (Avain) ICT-henkilöstön muutosvastarinta 11. Asiantuntijapuute johtuen tarpeen lisääntymisestä 12. Osaamisverkoston siirtymävaiheen tiedonvälityksen ongelmat 1 2 3 4 5 Todennäköisyys Sopimusriskit 13. Sopimusrajoitteet Riskin todennäköisyys: 5: Erittäin todennäköinen. toteutuminen on lähes varmaa. 3: Huomioitava. toteutumisen mahdollisuus on nähtävissä. Eliminoivat toimet kartoittava. 1: Epätodennäköinen. Riskin toteutuminen on epätodennäköistä. Riskin vaikutus: 5: Erittäin vakava. Mahdollinen toteutuksen keskeytyminen. 3: Merkittävä. Merkittävä vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun. Vaatii varasuunnitelman. 1: Vähäinen. Vähäinen vaikutus toteutuksen aikatauluun Mukaillen ICT-nykytilan kartoitus V-S:ssa 09/2017 9
Esitys sote-ja maku-valmistelun yhdistetyksi valmistelurakenteeksi Varsinais-Suomessa Mukaillen Antti Parpo 09/2017
Ylätason kehittämisen kokonaisuudet kunnissa tarvitaanko vastaavaa myös tulevan maakunnan ICT-valmistelulle? Tietohallintotoimintojen kehittäminen Tietohallinnon toimintamallin määrittely Oman organisaation toiminta vs. verkoston hyödyntäminen ICT osaamisen kehittämissuunnitelma Kunnan resursoinnin varmistaminen maakuntamuutokseen Keskeisistä työvälineistä sopiminen Kokonaisarkkitehtuuri-menetelmän käyttöönoton aloittaminen Hankintastrategian peruslinjaukset Toimintamallin käyttöönotto ja kehittämisohjelmien laadinta Huomioiden maakunnallisen tietohallinnon kehittäminen ja tietohallinnon uudet vaatimukset Maakuntamuutokseen osallistuminen Kansallisen ICT -tukimallin sovittaminen opetus vs. Hallinto Hyvien käytänteiden hyödyntäminen Toimintamallin kehittäminen tulevaisuuden kunnan tarpeisiin ja synkronointi kansalliseen/maakunnalliseen toimintaan Siirtyminen palvelutuotannosta palveluiden ostamiseen Painopiste toimialakeskeiseen tietohallintoon Ketterän kehityksen menetelmien käyttöönotto Tietohallinto on tukemassa kunnan digitalisaation kehittämistä ja toimintatapojen muutoksia Tietohallinto on yksi kunnan keskeisistä menestystekijöistä Järjestelmäympäristön kehittäminen Tavoitetilan määrittely Järjestelmäympäristön uusimisen ison kuvan laadinta (hankintastrategia ym. Huomioiden) Migraatiosuunnitelma maakuntaan siirtyville palveluille Pikavoittojen lunastaminen Nopeasti tehtävien tehostamistoimintojen käynnistäminen Siirtyminen palveluiden tuottamisesta palveluiden ostamiseen Keskeisten järjestelmien muutosten toteuttaminen perusjärjestelmät Perusjärjestelmiin liittyvät järjestelmät Maakunnallisten ratkaisuiden hyödyntäminen Muiden järjestelmien muutosten toteuttaminen Järjestelmäkirjo on merkittävästi supistunut ja järjestelmien käyttö tehostunut Infrastruktuurin kehittäminen Tavoitetilan määrittely ICT kapasiteetti-strategian laadinta Päätelaitestrategian laadinta Hakemistopalvelujen kehittämisen strategia Tukitoimintoja rasittavat helposti toteutettavat ympäristöt tehostettu ICT hallinta ja ylläpitotyöt palveluna Hakemistopalvelut optimoitu Pilvistrategian ja päätelaitestrategian mukaiset järjestelyt otetaan käyttöön Järjestelyiden optimointi Keskitettyjen alustapalveluiden hyödyntäminen Monipäätelaiteympäristöt Infrapalvelut ovat kustannustehokkaita sekä perustuvat nykyaikaisiin ratkaisuihin ja mahdollistavat nopeat muutokset organisaatiossa 2017 2018-2019 2020-2022 2023 à Mukaillen ICT-nykytilan kartoitus V-S:ssa 09/2017
Toisaalta tarvitaan myös jotain tämän tyyppistä: Johtamisen pääprosessit: ohjaus-, ydin- ja tukiprosessit Ohjausprosessien avulla johdetaan ja ohjataan organisaation varsinaisia toiminnallisia ydinprosesseja sekä kaikkia prosesseja tukevia tukiprosesseja. Ydinprosessien avulla järjestetään ja tuotetaan organisaation tarjoamat palvelut sekä niiden avulla hallitaan asiakkuuksia. Tukiprosesseilla puolestaan tuetaan muita prosesseja ja mahdollistetaan näiden tehokas toteutus ja läpivienti. Julkisen johtamisen viitearkkitehtuuri 2016
Johtamisen prosessit ja päätiedot kytkeytyvät yhteen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Julkisen johtamisen viitearkkitehtuuri 2016
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut Järjestelmäratkaisut on suunniteltu siten, että alueelliset ja kansalliset palvelut integroidaan jollakin tapaa maakunnan toimesta avoimia rajapintoja ja kansallista palveluväylää hyödyntäen Maakunnalle ja kunnalle jää palveluiden varsinainen toteuttaminen. http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio Medbit on jo mukana kansallisissa hankkeissa, joihin sähköisessä asioinnissa tukeudutaan: ODA, Virtuaalisairaala, UNA, Kanta, VRK jne. Mukaillen Sähköisten palveluiden kehittäminen V-S:ssa 09/2017
Kansallisten ja alueellisten palveluiden yhdistäminen Vaatii toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken Asiakas Sähköinen asiointi Toimipaikan valinta Ajanvaraus Vastaanotto Analyysi (näytteenotto) Koti ODA easiointi Sotepalvelut Diagnoosi Virtuaalisairaala Kela Valinnanvapausrekisteri THL VRK Kanta-palveluiden kehittäminen VTJ Tuki Kuntoutus Hoito Palveluhakemisto SOTE-organisaatiorekisteri Tunnistaminen RoVa Tietopalvelu Kanta-välityspalvelu KaPa Ennakoitavuus Kustannustieto Käyttötieto Vaikuttavuus Operatiivinen johtaminen Strateginen johtaminen Kliininen hoitotyö Tieteellinen tutkimus SOTE-tietopaketit VALTIO Mukaillen Sähköisten palveluiden kehittäminen V-S:ssa 09/2017
Missä mennään nyt maakunnallisesti? V-S sotejohtajakokouksessa 22.9. käytiin läpi sähköisten asiakaspalvelujen suunnitelmia ikäihmisten, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä terveyspalveluissa. Päätettiin, että Laaditaan seuraavaan kokoukseen (27.10.) yhdessä jatkoetenemisesitys, jossa kokonaisuudet on koottu yhteen ja vaiheistettu. Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota tarpeelle kehittää tulevan maakunnallisen sote-tuotannon kilpailukykyä. Asiaan liittyen pidetty valmistelukokous 10.10. jonka pohjalta esitetään, että Varsinais-Suomen sote-palveluissa käynnistetään sähköisten palvelujen pilotointi ja käyttöönotto modulaarisuuden periaate huomioiden. HUOM! Jatkotyöskentelyssä huomioidaan tulevan maakunnan ja jäljelle jäävien kuntien tarpeet sekä osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua laadittavan maakuntien viitearkkitehtuurityön eteneminen (toiminnan ohjaus, kehittäminen ja tietojärjestelmät).
Kiitos