1
~ 2 ~
uosi 2011 oli kirjaston juhlavuosi. Kirjastopalveluita on tarjottu porvoolaisille jo V 150 vuotta. Juhlavuotta vietettiin asiakkaiden kanssa pitkin vuotta. Yhteistyössä Porvoonseudun musiikkiopiston kanssa asiakkaille tarjottiin viisi konserttia musiikin eri aloilta, osin ilmaiseksi, osin pientä pääsymaksua vastaan. Harvinainen vieras oli oopperalaulaja Jorma Hynninen, joka ei enää juurikaan konsertoi. Mielenkiintoisia olivat myös fagotin ja basson hauska vuoropuhelu, mahtava barokkimusiikki ja mieliä liikuttavat Aleksis Kiven runoihin sävelletyt laulut. Musiikkitarjonta sai hyvän vastaanoton. Asiakkaille tarjottiin juhlapäivänä kakkukahvit, ja kirjaston historiaa valottivat vuoden aikana sekä näyttelyt että Porvoon museon johtajan Merja Herrasen luento Porvoosta kirjaston perustamisen aikoihin. Vuoden aikana kuultiin myös esitykset jatkosodan historiasta ja kirjoittamisen todellisuudesta. Kiitokset Kari Tuomelle ja Uudenmaan kirjoittajille. Kirjavinkkausta aikuisille kokeiltiin henkilökunnan voimin. Perinteisiin kuuluu Pohjoismainen kirjastoviikko, jota vietetään yhtä aikaa kaikissa Pohjoismaissa. Tänä vuonna ääneen luetun tekstin lisäksi oli tarjolla Teatteri Taruman esitys. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tehtiin Mahdollisuuksien tori ja Kulttuurisiltojen ilta - tapahtumien tiimoilta. Kulttuurisiltojen ilta täytti kirjaston ääriään myöten täyteen värikästä ohjelmaa ja asiakkaita. Näyttelytoiminta oli vilkasta sekä vierailevien taiteilijoiden että kirjaston omien näyttelyiden osalta. Käyttäjäkoulutusta järjestettiin sekä pienille että isoille asiakkaille, ja yhteistyö sekä kaupungin sisällä että valtakunnallisesti oli hedelmällistä. Terttu Lehtola kirjastopalveluiden päällikkö Maakuntakirjastotoiminta siirtyi uuteen vaiheeseen, kun toiminta koko Uudenmaan maakuntakirjastona alkoi vuoden 2011 alusta. Kirjasto sai myös lahjoituksia. Taiteilija Kyösti Hakalan maalaus sijoitettiin lehtisaliin, ja Yhdysvaltain suurlähetystö kartutti aineistokokoelmaa 50 hienolla teoksella. America@YourLibrary on Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystön hanke, jonka kautta lahjoitetaan amerikkalaista kirjallisuutta Suomen maakuntakirjastoihin. Hyvän tuloksen taustalla oli kuitenkin varsin vaikea vuosi. Kirjaston menoja leikattiin jo toisena vuonna peräkkäin. Kirjaston aineistomäärärahoja leikattiin 8 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2009 tasoon verrattuna aineistomäärärahoja on karsittu kahdessa vuodessa yhteensä peräti 25 %. Asukaskohtainen aineistomääräraha jäi näin ollen alle viiteen euroon, kun muissa maakuntakirjastoissa se vaihteli noin seitsemästä yhdeksään euroon. Henkilöstöä vähennettiin eläköitymisen myötä yli 5 %, minkä seurauksena aukioloaikoja jouduttiin supistamaan. Nämä toimenpiteet heijastuivat odotetusti kirjaston käyttöön. Lainaus väheni 2,6 % ja kävijämäärä 3,3 %. Lainoja kertyi kuitenkin 17,6 ja käyntejä yli 8 käyntiä asukasta kohti, ja kirjaston verkkokäyttö kasvoi edelleen. Kirjaston käyttöaste on siis edelleen hyvä, ja kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden asiakaskyselyn perusteella asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kiitos kuluneesta vuodesta sekä asiakkaille, yhteistyökumppaneille että henkilökunnalle, jonka työpanos on laadukkaan palvelun perusta. ~ 3 ~
uluneena vuonna Porvoon kaupunginkirjasto juhli 150. toimintavuottaan. Vuonna K 1861 Suomeen perustettiin 33 kansankirjastoa. Porvoon kansankirjasto avattiin yleisölle 13.4.1861 alemman alkeiskoulun huoneistossa. Kansankirjasto oli tarkoitettu erityisesti työtätekevän luokan käytettäväksi. Lainausoikeus oli jokaisella Porvoon kaupungin ja maaseurakunnan asukkaalla. Kirjaston perustajiin kuuluivat mm. sellaiset kulttuurihenkilöt kuin Fredrika Runeberg ja J. E. Strömborg. Naiset olivat alusta alkaen aktiivisesti mukana kirjaston kehittämisessä. Kirjastokokoelman perustana toimivat kaupungin tyttökoulusta saatu Tyttöjen kirjasto ja Naisyhdistyksen Rouvien kirjasto. Ajan tavan mukaan kirjastoa kartutettiin kirja- ja rahalahjoitusten avulla. Kirjasto oli alusta saakka yleisömenestys. Pian perustamisensa jälkeen tilat todettiin liian ahtaiksi. Kirjasto muutti suurempiin tiloihin, jotka taas tulivat ahtaiksi. Ahtaus johtui kasvavasta asiakasmäärästä. Vuonna 2000 kaupunginkirjasto muutti viidenteen rakennukseen historiansa aikana, kun uusi pitkään odotettu pääkirjastorakennus vihdoin valmistui. Vuonna 1901 kaupunginvaltuusto päätti ottaa kirjaston kaupungin hoitoon ja valitsi tarkoitusta varten johtokunnan. Kirjaston menot päätettiin maksaa anniskeluyhtiön voittovaroista, eikä niitä siis otettu kaupungin varsinaiseen talousarvioon. Kirjasto uudistui merkittävästi vuosina 1911-1912, jolloin kansanopiston johtajan Einar Holmbergin Amerikan vierailun tuloksena kirjasto siirtyi avohyllyjärjestelmään tiettävästi ensimmäisenä kirjastona Suomessa. Lasten hyllyjen edessä säilytettiin kanaverkko, jonka takaa lapset saivat osoittaa haluamansa kirjan. Teknisiä apuvälineitä kirjaston hoitoon ilmestyi vähitellen. Vuonna 1916 kirjasto sai puhelimen. Asiakkaat saivat tilata kirjoja puhelimitse ja saivat ne kotiin kannetuiksi 20 pennin maksusta. Kameralainaus otettiin käyttöön vuonna 1972. Vuonna 1989 kaupungin ja maalaiskunnan kirjastot hankkivat ensimmäisen yhteisen atk-pohjaisen kirjastojärjestelmän. 2000-luvulla pääkirjastoon hankittiin ensin lainausautomaatit ja myöhemmin myös palautusautomaatti. ~ 4 ~
Vuonna 1997 Porvoon kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät kuntaliitoksessa, ja tällöin yhdistyivät myös Porvoon kaupunginkirjasto ja vuonna 1883 perustettu Porvoon maalaiskunnan kirjasto. Vuonna 2001 Porvoon kaupunginkirjasto sai Itä- Uudenmaan maakuntakirjaston statuksen. Vuoden 2011 alusta Porvoon kaupunginkirjasto toimii koko Uudenmaan maakuntakirjastona. Juhlavuoden kunniaksi kirjastossa järjestettiin paljon ohjelmaa läpi vuoden. 150-vuotisjuhlapäivää vietettiin kansankirjaston avajaispäivänä 13.4., jolloin asiakkaille tarjottiin kakkukahvit. Juhlavuoden ohjelmaan kuului Porvoonseudun musiikkiopiston kanssa yhteistyössä järjestetty konserttisarja, jonka avasi 19.3. Jorma Hynnisen ja Ilmari Räikkösen konsertti. 29.3. oli vuorossa Duo Fasson eli Eero Toikan (fagotti) ja Peter Gransin (kontrabasso) konsertti Miks? Siks! Uutta ja vanhaa höyryä fagotilla ja kontrabassolla. 2.4. kuultiin Bachin ja Händelin barokkimusiikkia Lohjan kaupunginorkesterin esittämänä johtajanaan Aapo Häkkinen ja solisteinaan Tuuli Lindeberg (sopraano) ja Teppo Lampela (kontratenori). 16.4. Porvoonseudun musiikkiopiston esiintyjät tarjoilivat musiikkituokioita kirjaston aukioloaikana tapahtumassa Kirjasto soikoon. Konserttisarjan päätti 10.10. Aleksis Kiven päivän konsertti Kiven juurilla solisteinaan Juha Poikela (laulu), Kimmo Leppälä (klarinetti), Ilmari Räikkönen (piano) ja Eerik Siikasaari (basso). Konsertit keräsivät pääkirjastoon runsaasti yleisöä, ja kirjaston akustiikka sai kiitosta. Juhlavuoden ohjelmassa oli myös kaupunginkirjaston historiaa käsitteleviä näyttelyitä kirjaston varhaisista vaiheista aina nykypäivään. Näyttelysarja huipentui porvoolaisten koululaisten toteuttamiin visioihin tulevaisuuden kirjastosta Kirjaston tulevaisuus ko? -näyttelyssä. Näyttelyn avajaisiin saapui satakunta koululaista. Avajaisissa kuultiin Porvoonseudun musiikkiopiston oppilaiden futuristinen fanfaari ja Kvarnbackens skolan oppilaiden musiikkiesitys. Näyttelyn avasi kirjailija Christer Kihlman. Porvoon Mahdollisuuksien tori järjestettiin pääkirjastolla lauantaina 21.5. Mahdollisuuksien tori on ilmainen koko perheen yleisötapahtuma, joka kutsuu yhteen järjestöjä, paikallistoimijoita ja torivieraita pohtimaan kaikkia koskettavia maailmanlaajuisia teemoja. Kuluneena vuonna teemana oli vapaaehtoisuus. ~ 5 ~
Toukokuun lopulla pääkirjastossa esitelmöi Kari Tuomi aiheesta Jatkosodan ensimmäisen päivän aamu Porvoossa ja Suomessa 25. kesäkuuta 1941 Muistikuvia ja historiaa 70 vuoden takaa. Tilaisuus keräsi historiasta kiinnostuneita porvoolaisia, ja esitelmän jälkeen käytiin vilkasta keskustelua aiheesta. huumori pohjolassa. Viikon avanneessa Iltahämärässä-tilaisuudessa kulttuurituottaja Eija Saarivirta ja kirjastonhoitaja Jan Nyström lukivat otteita Mikael Niemen Populaarimusiikkia Vittulajänkältä -kirjasta. Samassa yhteydessä nähtiin Teatteri Taruman Marko Ruotsalaisen esitys suomalaisuuden tunnoista. Lisäksi pääkirjaston kirjavarastossa oli avoimet ovet koko päivän. Syksyllä ohjelmassa oli juhlavuoden teemaan liittyen Porvoon museon johtajan Merja Herrasen esitelmä Porvoo 1860-luvulla sekä kaksi kirjallista iltaa: Uudenmaan kirjoittajien järjestämä Kirjoittamisen halu ja häpeä sekä Aleksin Kiven päivänä kirjaston kirjakuiskaajien kirjavinkkausta aikuisille vuoden 2011 uutuuskirjoista. Pohjoismaista kirjastoviikkoa vietettiin perinteisesti marraskuussa. Vuoden teemana oli Niin ikään marraskuussa järjestettiin pääkirjastossa suuren suosion saanut Kulttuurisiltojen ilta -tapahtuma, jossa porvoolaisille esiteltiin monikulttuurisuutta eri näkökulmista musiikin ja tanssin siivittäminä. Tilaisuuden pääpuhujat, kansanedustaja Jani Toivola ja Idols-laulaja Fatima Koroma, kertoivat puheenvuoroissaan heihin kohdistuneista ennakkoluuloista. Kansanedustaja Eila Tiainen valaisi Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työtä. Myös porvoolaiset maahanmuuttajat pääsivät ääneen. Tapahtumassa tutustuttiin myös karibialaiseen rummutukseen, burmalaiseen tanssiin ja gambialaiseen kuvataiteeseen. Illan aikana järjestettiin myös origamityöpaja, talvinen satutuokio ja selkokielinen kirjastokierros. Tilaisuuden päätti kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan vastausvartti. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Porvoon Vihreät, Por- ~ 6 ~
voon Vasemmistoliitto, Porvoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut, kaupunginkirjasto, kaupungin nuorisopalvelut, Nella-hanke, Porvoon suomalainen seurakunta, Porvoon islamilainen naisten ja lasten yhdistys, Porvoon kansalaisopisto ja Meeting Point, Edupoli, Porvoon kauppaoppilaitoksen Yrityspalvelu, Punaisen Ristin Porvoon osasto, Cercle francofinlandais de Porvoo/Borgå ja UN-Women. PressDisplay, Eighteenth Century Collections Online ja Early English Books Online. Varausmaksu poistettiin keväällä kirjaston sisäisistä aineistovarauksista. Näin aineiston kiertoa saatiin tehostettua ja asiakkaat ovat jatkossa yhdenvertaisemmassa asemassa aineiston saatavuuden suhteen. Kirjasto järjesti asiakkaille käyttäjäkoulutusta kirjastonkäytössä sekä opastusta Internetin ja elektronisten lehtipalveluiden, epress ja PressDisplay, käytössä. Käyttäjäkoulutusta järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi vuoden aikana yhteensä kuusi tilaisuutta pääkirjaston tietokoneluokassa. Käyttäjäkoulutusta järjestettiin myös yhdeksälle ryhmälle, joissa koulutukseen osallistui 119 henkilöä. Kohderyhminä olivat maahanmuuttajat ja ammattioppilaitosten opiskelijat. Kaupunginkirjasto esitteli syksyllä palveluitaan opiskelijoille myös Porvoon Campuksella. Asiakkaiden käytössä olivat vuonna 2011 seuraavat maksulliset tietokannat: artikkelitietokannat Aleksi, Arto, Mediearkivet ja Doria, hakuteokset Wsoy Facta, Nationalencyklopedin, Kansallisbiografia ja Motsanakirjat sekä e-lehti- ja e-kirjapalvelut epress, Porvoon kaupunginkirjasto osallistui valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun vastaamalla sähköpostitse asiakkailta Internetin välityksellä tulleisiin kysymyksiin. Porvoon kaupunginkirjastosta Catharina Latvala ja Helena Backman- Karvonen kuuluvat kaunokirjallisuuden asiasanastojen Kaunokin ja Bellan kehittämistyöryhmään. Vuonna 2011 ryhmä kokoontui kaksi kertaa ja kokoontumisten välillä työskenneltiin tiiviisti sähköpostin välityksellä. Tove Selkälä kuuluu kansallisen elektronisen kirjaston, FinElibin, yleisten kirjastojen asiantuntijaryhmään ja toimii Uudenmaan FinElibkoordinaattorina. Porvoon kaupunginkirjasto osallistuu valtakunnallisen kirjastoverkon yhteistyöhön myös Yleisten kirjastojen neuvostossa ja Maakuntakirjastojen konsortiossa. ~ 7 ~
ääkirjaston aikuistenosaston näyttelytilat tarjosivat vuoden aikana paljon katseltavaa. Porvoolaisten P taiteentekijöiden kädenjälkeä saatiin ihastella mm. luontovalokuvien ja maalausten muodossa. Näyttelyiden mukana päästiin myös kauemmas maailmalle kuten Arabian niemimaalle Omanin maisemiin, Porvoon ystävyyskaupungin Viljandin kaduille ja pingviinien matkassa Etelämantereelle. Suomalainen sarjakuva täytti kuluneena vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi paikallista sarjakuvaa juhlistettiin näyttelysarjalla. Kristian Huitula Tampereelta avasi juhlavuoden näyttelysarjan syyskuussa Kalevala-aiheisella näyttelyllään. Porvoolaiset sarjakuvapiirtäjät puolestaan esittelivät tuotantoaan kuukausittain vaihtuvin näyttelyin koko syksyn ajan. Porvoolainen puhekupla -sarja jatkuu vielä vuoden 2012 puolella. tammikuu Gammelbackan kartano/ kirjasto ja Porvoon kulttuurinystävät Illustration of Slovak children s book Slovakialaiset BIB-palkitut lastenkirjakuvitukset vuosilta 1967-2009 / Slovakian tasavallan suurlähetystö helmikuu Porvoon kaupunginkirjasto 150 vuotta osa I: Kirjaston varhaisvuosilta Luonto- ja ympäristöviikko: vapaaehtoistoiminta sekä suot ja metsät osana ilmastonmuutoksen torjuntaa maaliskuu Valokuvia /Esko Porala Valokuvia/ Jari Sirén Veistoksia / Pekka Leinonen ~ 8 ~
huhtikuu Onnen linnut yhteisötaideteos / Linnankosken lukio Porvoon kaupunginkirjasto 150 vuotta osa II: Kirjasto retroloikkaa! Kirjaston ilmeet valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä toukokuu På spaning efter godheten eli Hyvyyttä etsimässä pohjoismainen kiertonäyttely / Bitte Bamberg-Thalénin työryhmä (Ahvenanmaa) Valokuvia / Jimi Laaksonen Lasten oikeesti / CISV Viljandi kultuurimaja fotoringi näitus Porvoos Porvoo & Viljandi ystävyyskaupunkeina 50 vuotta valokuvia / Viljandin kamerakerhon jäsenet ~ 9 ~
kesäkuu Kissa-aiheiset taulut / Mari Tilli heinäkuu Maalauksia / Siiri Nurkkala Terra - Maa valokuvia maattomista / Sebastião Salgadon (Brasilia) Antarctica valokuvia etelästä / Ingo Forsberg elokuu Sarjakuva-Kalevala kiertonäyttely / Kristian Huitula syyskuu The environments of Oman valokuvia / Hussein Shehadeh Porvoolainen puhekupla: Robert Ottosson ~ 10 ~
lokakuu Luontovalokuvia / Markus Kauppinen Porvoon kaupunginkirjasto 150 vuotta osa III: Tulevaisuuden kirjasto / Porvoon alakoulut ja kirjasto Porvoolainen puhekupla: Emmi Valve marraskuu Akvarelleja / Heleena Kleemola & Jaana Ruuth Porvoolainen puhekupla: Filippa Hella joulukuu Kaksin Rakkautta ilmassa sarjakuvanäyttely / Maria Björklund Sirkus saapuu kirjastoon Markus Majaluoman kirjaan perustuva Sipoon kirjaston juhlavuoden kiertonäyttely Porvoolainen puhekupla: Kaisa Leka ~ 11 ~
Kirjakoreja ja kuplia oi kuinka kannoimmekaan koreja vuonna V 2011! Koreissa oli kivaa luettavaa päiväkodeille, vinkkauskirjoja kouluille ja jopa hiekkaa, kiviä ja pehmoleluja satuviikkoja varten. Lopulta meidän oli hankittava lisää koreja saadaksemme koko homman pyörimään! Vuoden aikana keräsimme kymmeniä koreja erilaisia teemakirjoja koululuokille, esikouluryhmille ja päiväkotiryhmille. Vinkkasimme yhteensä 57 luokalle vuoden aikana. Kirjavinkkauskorimme täyttyivät jännittävistä, hauskoista, kauheista ja ihkuista kirjoista. Kukapa ei haluaisi tietää miten Katnissin käy Nälkäpelissä tai mitä ihmisopin tunnilla opetetaan ihmisistä Mammuttikoulussa?! Järjestimme siistejä kirjastoseikkailuja, riemukkaita ristikoita ja myös perinteistä tiedonhaun- ja kirjastonkäytönopetusta. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 38 ja nuoret asiakkaamme oppivat löytämään vastauksia kysymyksiinsä kirjoista ja netistä. Lisäksi 16 ekaluokkaa etsi kirjastokorttejaan, jotka kirjaston maskotti Ossian, mokoma roisto, oli vienyt! ~ 12 ~
Kevään satuviikolla satuhuone muuttui sirkukseksi. Satuja lukivat notkea nuorallatanssija, perushauska pelle ja melkein kesy seepra. Sirkusvaunussa myös joukko villieläimiä kuunteli satuja; onneksi vaunussa oli tukevat kalterit! Syksyllä satuhuoneessa kuultiin meren kohinaa. Tuulten pieksämät merikarhut, iloinen matruusi ja rohkea talviuimari lukivat satuja ulapalta ja pinnan alta. Rantakaislikosta löytyi pullopostista aarrekartta, jonka mukaan kirjastosta löytyisi aarre Lasten- ja nuortenosasto osallistui myös aikuisille suunnattuihin tilaisuuksiin kuten kulttuuriseminaariin ja vanhempainiltoihin. Ruotsalaisuuden päivää on perinteisesti vietetty Mäntykummun päiväkodissa Lützenin taistelua muistellen. Vuonna 2011 myös muut päiväkotiryhmät, mm. kielikylpyryhmät, halusivat kirjaston vieraisille Ruotsalaisuuden päivänä. Rakensimme lastenosaston lasivitriiniin vuoden aikana yksitoista näyttelyä. Lauantaisin järjestimme satutunteja 3-6-vuotiaille lapsille, joka toinen viikko suomeksi ja joka toinen viikko ruotsiksi. 285 lasta kävi kuuntelemassa satutätiemme Kirsin, Karinin ja Nicolen lukemia satuja. Jatkoimme kokoelmien takautuvaa luettelointia ja asiasanoitusta. Tälle työlle ei näy loppua Vuonna 2011 yhteensä 3276 lasta ja nuorta osallistui kirjavinkkaukseen, tiedonhaunopetukseen, kirjastoseikkailuun, satutunneille tai muuhun lasten- ja nuortenosaston järjestämään ohjelmaan. Edellisvuoden ennätys rikottiin siis 448 osallistujalla. Ei hassumpaa! ~ 13 ~
iime vuosina Porvoon koulukirjastojen kokoelmia on luetteloitu ahkerasti Porsse-tietokantaan. Kuluneena vuonna vuorossa oli Lyceiparkens skolan kokoelmien luettelointi. Työ jatkuu vielä vuoden V 2012 puolella, jolloin Lyceiparkens skolan kirjastossa aloitetaan myös lainaustoiminta PallasPro- Extra-järjestelmällä. Syksyllä järjestettiin kaupunginkirjaston ja koulukirjastojen yhteinen kokous, jossa käsiteltiin koulukirjastojen kuulumisia ja muita ajankohtaisia aiheita. Kulttuurikoulu on Porvoon kaupungin kulttuuripalveluiden, Porvoon kaupunginkirjaston, Porvoon kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan, Porvoonseudun musiikkiopiston ja Porvoon museon yhteistyöhanke. Kulttuurikoulun vetovastuu on kaupungin kulttuuripalveluilla. Kirjaston edustaja hanketyöryhmässä on lasten- ja nuortenosaston osastonjohtaja Catharina Latvala. Hanketyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden 2011 aikana. Toiminnan teemana on paikalliskulttuuria painottava Porvoo minun kaupunkini. Painopistealueena vuosina 2010-2013 on Porvoon kansallinen kaupunkipuisto. ~ 14 ~
Borgå Gymnasiumin museokirjaston aineistojen digitointi ja luettelointi uonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön apurahan V turvin aloitettu Borgå Gymnasiumin museokirjaston digitointihanke jatkui vuonna 2011. Kansalliskirjaston Mikkelin digitointikeskuksessa digitoitiin vuonna 2010 pääasiassa käsikirjoituksia ja vuonna 2011 jatkettiin painetuilla teoksilla. Digitoitujen teosten joukossa oli mm. intiaanikielinen katekismus 1600-luvun lopulta, suomenkielinen almanakka vuodelta 1752, Carl von Linnén Systema Naturaen ensipainos vuodelta 1735, Euklideen Elementa vuodelta 1482 (inkunaabeli) sekä alkuperäiset Tapani Löfvingin päiväkirjat. Syksyllä 2011 Pasi Hynninen aloitti projektityöntekijänä Borgå Gymnasiumin museokirjaston kokoelman luetteloinnin niin ikään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän apurahan turvin. Hanke jatkuu vuoden 2012 puolelle, jolloin museokirjastosta vastaava lehtori opastetaan aineiston luettelointiin. Borgå Gymnasiumin kirjasto on ollut Porvoon kaupungin omistuksessa ja Porvoon kaupunginkirjaston hallinnassa vuodesta 1979. Kirjaston kokoelma käsittää noin 30 000 teosta ja pienpainatetta pääosin 1400 1800-luvuilta. Kokoelmaan kuuluu mm. käsikirjoituksia, käsin väritettyjä karttoja, inkunaabeleita (ennen vuotta 1501 painetut teokset) ja sotasaaliskirjoja Keski-Euroopasta. Kestävä kehitys kirjastossa orvoon kaupunginkirjasto on mukana Helsingin kaupunginkirjaston koordinoimassa ja opetus- ja P kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa Kestävä kehitys kirjastossa. Toukokuun alussa käynnistyneen hankkeen tarkoituksena on kehittää ja parantaa yleisten kirjastojen ekologista kestävyyttä tutkimalla kestävän kehityksen toiminnan nykytilannetta, luomalla yhtenäisiä toimintamalleja ja - linjoja, esittämällä kehittämissuunnitelmia sekä kehittämällä ympäristöviestinnän muotoja niin kirjastoalalla kuin eri asiakassegmenteille. Kirjastoissa on jo nyt ekologisesti kestäviä käytäntöjä, mutta yhteinen linja puuttuu. Alkukartoitus tehtiin kyselylomakkeella, joka jaettiin kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin syksyllä 2011. Projektiryhmään kuuluvat Helsingin ja Porvoon kaupunginkirjastojen lisäksi JJR-kirjasto (Joroinen, Juva, Rantasalmi), Kemijärven kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Kuusamon kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Rääkkylän kunnankirjasto sekä Varkauden kaupunginkirjasto. Hanke jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. ~ 15 ~
orvoon kaupunginkirjasto toimi Itä- P Uudenmaan maakuntakirjastona vuosina 2001 2010. Vuoden 2011 alusta Itä-Uudenmaan maakunta lakkautettiin, ja sen kunnat liitettiin Uudenmaan maakuntaan. Porvoon kaupunginkirjasto aloitti tällöin Uudenmaan maakuntakirjastona Espoon luovuttua tehtävästä. Uudenmaan maakuntaalueeseen kuuluu Porvoon lisäksi 26 kuntaa tai kaupunkia. Helsingin kaupunginkirjastolla on Uudenmaan kirjastoista itsenäinen asema Keskuskirjastona, eikä se näin ollen kuulu maakuntakirjastoalueen kirjastoihin. Maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno jäi eläkkeelle 1.9.2011 ja tehtävässä aloitti 3.10.2011 Katja Jokiniemi. Porvooseen saatiin Espoosta kattava kokoelma uusmaalaisten sanomalehtien mikrofilmejä. Espoon maakunta-aineistosta valittiin jonkin verran myös kirjamuotoista Uuttamaata koskevaa aineistoa Porvoon kokoelmaa täydentämään. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntien yhdistyessä myös maakuntien omat erilliset Nelli-portaalit yhdistyivät Uudenmaan Nelli-portaaliksi. Kirjastonhoitaja Tove Selkälä toimii Uudenmaan Nelliportaalin projektipäällikkönä. Nelli on tiedonhakuportaali, jonka avulla tietoa voidaan hakea monesta eri tietokannasta ja verkkolähteestä yhtä aikaa. Nellin kautta on käytettävissä sekä ilmaisia tietokantoja että kirjastojen hankkimia maksullisia tietokantoja. Maksullisia tietokantoja voi käyttää Nellin kautta kirjastoissa. Ilmaisista tietokannoista voi etsiä tietoa myös kotoa. Nelliä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ennen kesää lähetettiin kaksi maakuntakirjaston toimittamaa tiedotuslehtistä, POM-infoa ja syksyllä pienempiä tiedotteita sähköpostilla. Marraskuussa järjestetyn maakuntakirjastokokouksen aiheena oli Ekologiaa ja etiikkaa kirjastossa. Päivän aikana kuultiin erilaisista vihreistä projekteista kirjastoissa kuten Cycling for Libraries - tapahtumasta sekä Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoimasta Kestävä kehitys kirjastossa - projektista. Kirjastoalan etiikasta alusti Kansalliskirjaston juristi Pekka Heikkinen ja muumien luontosuhteesta luennoi Helsingin yliopiston tutkija Sirke Happonen. Kirjaston Martat tarjosivat osallistujille luomukeittolounaan. Loppuvuoden ohjelmassa oli maakuntakirjastonhoitajan tutustumiskäyntejä Uudenmaan kirjastoihin. Kaukolainoja lähetettiin 1204 kappaletta. Uusinnat mukaan lukien kaukolainoja annettiin 3266 kappaletta. Lähetettyjen kaukolainojen määrä kasvoi 24 %. Omille asiakkaille pyydettiin kaukolainoja 911 kappaletta, joista ulkomailta 12 kappaletta. 16 kaikista kaukolainoista oli artikkelipyyntöjä. Kaukolainoja pyydettiin 20 % edellisvuotta enemmän. Klaukkalaan ja Hyvinkäälle toimitettiin ruotsinkielistä lastenja nuortenkirjallisuutta siirtokokoelmina yhteensä 106 kappaletta. Porsse-yhteistyökirjastoihin Askolaan, Pornaisiin ja Sipooseen lähetettiin 6844 lainaa (uusinnat mukaan lukien). Porsseyhteistyökirjastojen väliset lainat kasvoivat noin 14 % edellisvuoteen verrattuna. Monikielisestä kirjastosta pyydettiin pääkirjastoon kaksi siirtokokoelmaa thain ja yksi persian ja yksi soranin kielellä. Gammelbackan kirjastoon siirtokokoelmia pyydettiin vietnamin, thain, kiinan ja arabian kielillä. ~ 16 ~
evätkummun kirjaston lainaus kasvoi K 2,5 % edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaat käyttivät paljon myös kirjaston asiakastietokoneita, joiden avulla he voivat hoitaa mm. pankkiasioita pankkipalvelujen loputtua lähiöstä. Ryhmäkäyntejä, kouluyhteistyötä ja muuta toimintaa Kirjastossa järjestettiin vuoden aikana kymmenen ryhmäkäyntiä. Ryhmissä kirjaston palveluihin tutustui 144 henkilöä. Lukudiplomi-hanketta on toteutettu Kevätkummun koululla siten, että kirjastosta on valittu oppilaille kattavia kirjakokoelmia koulukäyttöön. LukuShowtapahtuma järjestettiin Kevätkummun ja Hinthaaran kouluilla yhteensä 12 luokalle. Tapahtumiin osallistui yhteensä 348 oppilasta. Valtakunnallisena diabetespäivänä kirjastossa kävi 35 asiakasta testauttamassa verensokerinsa. Yhteistyön voimaa Lähikirjastoon saatiin syksyllä pieni lisäpalvelu, kun Kahvipiste Raimo Kaipasen kahviautomaatti asennettiin kirjaston lehtisaliin. Lähikirjaston perustehtäviä täydennettiin kuluneena vuonna vielä aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin mm. Kevätkummun koulun, päiväkotien, nuorisotoimen, sairaalan, seurakunnan, Kevätkummun palvelukeskuksen liikkeiden sekä KeVå Kevätkummun yhteistyöverkoston kanssa. Lisäksi kirjasto on mukana Skaftkärr-hankkeessa ja kirjastonjohtaja Hannele Heiskanen Skaftkärrsparrausryhmässä. Asukas- ja energiailtoihin kokoontui runsaasti väkeä ja ennakkoäänestäminen oli suosittua lähikirjastossa. Kirjastonjohtaja toimi Oy Kevätkummun palvelukeskus Ab:n hallituksessa. ~ 17 ~
Näyttelyt Im Memoriam Bo Carpelan / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen Luonto talvella / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen Kalevala / Kevätkummun koulu Uusi ilme kevätkotiin / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen Kirjastoautot Suomessa 50 vuotta / Ninnu Holme Valokuvia ja veistoksia / Jukka Palmgren Borgå Gymnasiumin kirja-aarteita / Stefan Hagman ja Kevätkummun kirjasto Venetsia / Sisarukset Husberg Marimekon joulu ~ 18 ~
ammelbackan lähikirjaston kävijämäärä G kasvoi 2,4 % edellisvuoteen verrattuna. Lainaus puolestaan laski 5,2 % edellisvuoteen verrattuna. Alkuvuodesta kirjastossa oli esillä näyttely: Gammelbacka erään kartanon vaiheita. Peipon koulun oppilaat kävivät tutustumassa näyttelyyn ja katsomassa Sari Gladin dramatisoimaa esitystä Gammelbackan kartanon vaiheista. Yhteistyö Peipon, Hamarin ja Pääskytien koulujen kanssa jatkui vilkkaana. Koululuokat opettelivat kirjastonkäyttöä ja lainasivat kirjoja 68 kertaa vuoden aikana. Helsingin monikielisestä kirjastosta lainattiin siirtokokoelmia vietnamin, thain, kiinan ja arabian kielillä. Lainapyyntöjä esittivät usein kotikielenopettajat. Päiväkotiryhmille järjestettiin sirkusaiheinen satutuokio. Yleisönä oli ryhmä lapsia Kartanoniityn päiväkodista sekä Nuuskamuikkuset ja Vilijonkat Gammelbackan päiväkodista. Gammelbackan kirjasto juhli 35-vuotista taivaltaan 15.3. Ohjelmassa oli asiakkaiden kahvitusta ja tietokilpailu 70-luvun musiikista. Gammelbackan karnevaalit järjestettiin kuluneena vuonna 18.5., ja kirjasto oli tällöin avoinna pidennetysti klo 10-20. Kirjastossa esiteltiin elektronisia lehtipalveluja epressiä ja PressDisplaytä. Kirjasto otti tällöin käyttöön myös Artexilmaisupajan nuorten Veera Arstion ja Johanna Kekäläisen tuunaaman kierrätyshyllyn, jonne asiakkaat voivat tuoda ja josta he voivat viedä kirjoja, äänitteitä ja elokuvia. Sienirikkaana syksynä kirjastossa järjestettiin sieni-info. Kotitalousopettaja ja sieniasiantuntija Anneli Tuomala tunnisti asiakkaiden sieniä ja opasti niiden käytössä. Syksyllä lapsille järjestettiin Tulevaisuuden kirjasto -aiheinen piirustuskilpailu. Myös koululaisten pääkirjaston Kirjaston tulevaisuus ko? -näyttelyyn poistokirjoista tekemiä taideteoksia esiteltiin Gammelbackassa. ~ 19 ~
aupungin säästötoimien vuoksi K Kerkkoon kirjaston toiminta loppui entisissä postin tiloissa vuoden 2010 lopussa. Kirjasto muutti Kerkkoon koulun tiloihin vuoden 2011 alussa. Kerkkoon kyläyhdistys ja lukupiiri hoitivat hyllyjen ja kirjojen siirron talkootyönä. Kirjaston työntekijät antoivat pakkaus- ja neuvonta-apua. Avajaisia vietettiin 2.2.2011. Kerkkoon kirjasto on avoinna koululaisille tiistaisin ja torstaisin kaksi tuntia ja muille asiakkaille maanantai-iltaisin klo 16-20. Koulun opettajat huolehtivat kirjastosta kouluaikoina ja iltavuorosta vastaa kirjastovirkailija Katri Vuori. Iltaaukiolotunteja kertyi yhteensä 152. Kerkkoon kirjasto palkittiin maaliskuussa 2011 Kopioston Koulukirjasto-palkinnolla, jonka arvo oli 4 000. Summalla hankittiin kirjastoon videotykki ja valkokangas, sillä tilaa käytetään myös koulun yhteisiin kokoontumisiin esimerkisi aamunavauksissa. Palkinnon avulla kirjastoon hankittiin myös verhot ja pöytäliinat, jotka lisäävät tilan viihtyisyyttä, sekä ilmoitustaulut oppilaiden töiden ripustamiseksi esille. Lisäksi kirjastoon hankittiin uutta aineistoa. Koulun oppilaskunta sai tilata kirjastoon mieleisiään lehtiä ja joka luokalle hankittiin kirjoja 20 kappaletta samaa nimekettä luokkakokoelmaksi. Näitä kirjasarjoja voivat lainata myös muut koulut. Koulun näkökulmasta kirjaston muutto koulun tiloihin oli erinomainen parannus. Oppilaiden kirjastomatka on turvallisempi kuin aikaisemmin, ja kirjastoa voidaan käyttää useammin. Kerkkoon ja naapurikylien asukkaat ovat iloisia kirjastonpalveluiden säilymisestä lähellä. Kirjastoa käytetäänkin myös kylän yhteisenä kokoontumistilana. ~ 20 ~
orvoon maalaiskunta sai ensimmäisen kirjastoautonsa vuonna P 1967, ja nykyinen järjestyksessä neljäs kirjastoauto on ollut käytössä vuodesta 1996. Kirjastoauto ajoi kouluvuoden aikana kahden kuljettajan toimesta kahdessa vuorossa palvellen päivällä erityisesti kouluja ja päiväkoteja. Kesällä ajettiin ainoastaan iltavuoro. Tavanomaisempien kirjastopalveluiden lisäksi kirjastoauton henkilökunta opasti muun muassa sukan kudonnassa. Varsinkin hajaasutusalueiden iäkkäälle väestölle kirjastoauto tarjoaa tärkeän sosiaalisen kiinnekohdan ja paikan, jossa voi kysyä neuvoa mitä erilaisimmissa kysymyksissä. Kirjastoauto osallistui elokuussa kansainvälisille kirjastoautopäiville Turussa edustaen Porvoota yli 30:n eri maista tulleen liikkuvan kirjaston joukossa. Kirjastoauto toimi ennakkoäänestyspaikkana 6.-12.4. ja oli tällöin poissa normaalista kirjastoautokäytöstä. Ajopäiviä kirjastoautolle kertyi vuoden aikana 188, aukiolotunteja 1005 ja ajotunteja 686. Kirjastoautolla oli 123 pysäkkiä, joista 30 aamuvuorolla ja 93 iltavuorolla. Kirjastoauton lainaus pysyi edellisvuoden tasolla. Kotipalvelu Kirjaston kotipalvelun asiakkaina oli vuonna 2011 parisenkymmentä porvoolaista, jotka eivät korkean iän tai liikuntarajoitteen vuoksi päässeet itse asioimaan kirjastossa. Kotipalvelun asiakkaat ovat innokkaita lukijoita, joista monille lukuharrastus on yksi harvoista harrastuksista, johon voimia vielä riittää. Kotipalvelun asiakkaille toimitettiin vuoden aikana lähes 1800 kirjaa, lehteä ja äänikirjaa. Käyntejä kertyi vuoden aikana 98. Kotiasiakkaiden lisäksi kirjakasseja toimitettiin vanhainkotien, palveluasuntojen ja eläkeläisten yhteisten kerhotilojen oleskelutiloihin noin 20 kertaa vuoden aikana. ~ 21 ~
orvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan P maakuntakirjastossa tehtiin vuonna 2011 42 henkilötyövuotta vakituisen henkilöstön toimesta ja 2,5 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön toimesta. Vakituisesta henkilökunnasta oli osa-aikaeläkkeellä 3 henkilöä ja muuten osaaikatyötä teki 2 henkilöä. Kirjaston työntekijöistä eläkkeelle jäivät kaupunginkirjastossa yli nelikymmenvuotisen uran tehnyt kirjastovirkailija Sinikka Seppänen sekä maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno. Kevätkummun ja Gammelbackan kirjastoissa työskenteli molemmissa vuoden aikana kolme harjoittelijaa. Pääkirjastossa puolestaan työskenteli vuoden aikana useampi siviilipalvelusmies peräkkäin. Pääkirjasto tarjosi työelämään tutustumispaikan viidelle yläkoulun oppilaalle, yhdelle jokaisesta Porvoon yläkoulusta. Kevätkummun kirjastossa oli lisäksi kolme TET-oppilasta ja Gammelbackan kirjastossa yksi. Lisäksi pääkirjastossa työelämään tutustui kuusi yhden tai kahden päivän TET-oppilasta sekä muutamia taksvärkkiläisiä. TET-oppilaat tutustuivat kirjaston eri osastoihin ja toimintoihin ennakkoon laaditun ohjelman mukaisesti. TET-oppilaiden ohjauksesta vastaa pääkirjastossa lasten- ja nuortenosasto, mutta koko kirjaston henkilökunta on mukana opastamassa oppilaita kirjastotyön saloihin. Kirjaston henkilökunta osallistui 36 koulutustilaisuuteen ja 13 työkokoukseen vuoden aikana. Henkilötyöpäiviä koulutuksiin ja kokouksiin käytettiin yhteensä 80. Koulutustilaisuuksiin pystyttiin osallistumaan huomattavasti aiempia vuosia vähemmän, sillä koulutusrahat poistettiin talousarviosta kokonaan kuluneena vuonna. Porvoon kaupunginkirjasto jatkoi yhteistyötä Porvoon kauppaoppilaitoksen Yrityspalvelun kanssa ruotsinkielisen kirjastovirkailijoiden oppisopimuskoulutuksen tiimoilta. Kirjastossa työskenteli kaksi oppisopimusopiskelijaa, jotka valmistuivat kesällä. Catharina Latvala osallistui oppisopimusopiskelijoiden näyttötilaisuuksien arviointeihin kirjastoissa eri puolella Suomea. Helena Backman-Karvonen ja Catharina Latvala pitivät helmikuussa Yrityspalvelun kirjastovirkailijaopiskelijoille koulutuspäivän kaunokirjallisuuden asiasanoittamisesta. Koko henkilökunnan yhteisenä koulutuspäivänä suunnattiin tällä kertaa Kotkaan, jossa tutustuttiin Merikeskus Vellamoon ja sen tietokeskukseen sekä Kotkan kaupunginkirjastoon. Paluumatkalla pysähdyttiin Ruotsinpyhtään ruukissa. ~ 22 ~
Kirjastopalveluiden päällikkö Terttu Lehtola Maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno Kanslisti Maria Suomela Osastonjohtajat Katja Jokiniemi Päivi Kuutti Catharina Latvala Erikoiskirjastonhoitaja Markku Untinen Kirjastonhoitajat Melina Aremaa Helena Backman-Karvonen Heidi Häivälä Katri Koivulaakso Tiina Rajala Tove Selkälä Marika Sykkö Erikoiskirjastovirkailija Arto Tella Kirjastovirkailijat Monika Felixsson Ninnu Holme Pasi Hynninen Åsa Ilander Eeva Jemivaara Eija Johansson Irja Kekäläinen Nina Kihlman Jouni Malmborg Helena Nyholm Sinikka Seppänen Kati Sillgren Ann Westerling Annette Wackström-Paananen Virpi Vilkki Kirjastoavustajat Helena Eloranta Marina Johansson Merja Koskenlaita Ritva Vainio Vahtimestarit Thomas Blom Roger Johansson Kirjastoauton kuljettajat Bengt Ekholm Ulf Johansson Kesätyöntekijät Alisa Alanne Tommi Silvennoinen Kouluavustajat Kerstin Bomberg Hellevi von Schrowe Evita Viiri Sijaiset Asko Autio Jan Nyström Katri Vuori Siviilipalvelus Emil Fridolfsson Maximilian Koch Otso Repo Lehtilukusalin sunnuntaivalvoja Anniina Kero Gammelbackan kirjasto Kirjastonjohtaja Tuula Pajala Kirjastovirkailijat Kari Hovi Katja Mäkelä Harjoittelijat Tiina Moisanen Joel Puurtinen Katri Vuori Kesätyöntekijä Laura Kekäläinen Kevätkummun kirjasto Kirjastonjohtaja Hannele Heiskanen Kirjastovirkailijat Henrik Lenck Sari Oinas Päivi Toivanen Kesätyöntekijä Rasmus Mård Harjoittelijat Joni Anttio Lena Pelkonen Tukityöllistetty Brita Berg-Aaltonen Kerkkoon kirjasto Kirjastovirkailija Katri Vuori Borgå Gymnasiumin kirjasto Lehtori Stefan Hagman (Sopimus Borgå Gymnasiumin kirjaston hoidosta) ~ 23 ~
Kirjaston talous Bruttomenot Tulot Nettomenot Nettomenoista aineistomenojen osuus 2 644 679 248 464 2 396 215 226 869 Kävijät Kirjaston kaikissa toimipisteissä oli kävijöitä yhteensä 410 230. Kävijämäärä väheni 3,3 % edellisvuodesta. Verkkokäyntien määrä kasvoi n. 20 %. Aukiolotunteja kirjaston kaikissa toimipisteissä oli yhteensä 6 871. Pääkirjaston aukioloaikoja jouduttiin supistamaan vuoden 2011 alusta kaupungin säästötoimien vuoksi. Myös Kerkkoon kirjaston aukioloajat supistuivat yhteen iltaan viikossa. Tammikuun Kerkkoon kirjasto oli kiinni muuton vuoksi. Aukiolotuntien määrä väheni lähes 10 % edellisvuoteen verrattuna. Kävijät Pääkirjasto Gammelbackan kirjasto Kevätkummun kirjasto Kirjastoauto Kerkkoon kirjasto 13 % 12 % 68 % 7 % 0 % ~ 24 ~
Seutuvaraukset Porsse-yhteistyökirjastoissa Askolassa, Pornaisissa, Sipoossa ja Porvoossa tehtiin yhteensä 7 541 seutuvarausta vuonna 2011. Kasvua edellisvuodesta oli 17 %. Seutuvarausominaisuuden avulla asiakkaat voivat itse varata aineistoa Internetin välityksellä yhteistyökirjastoista. Yhteistyökirjastojen välillä kuljetetaan aineistoa kaksi kertaa viikossa. Lainaus Kirjaston kokonaislainaus oli 859 697. Kokonaislainaus laski 2,6 % edellisvuodesta. Lainaajia oli yhteensä 16 892. Lainaajien määrä väheni 3,6 % edellisvuodesta. Uusia asiakkaita rekisteröitiin vuoden aikana 1626. Lainaus toimipisteittäin Pääkirjasto Gammelbackan kirjasto Kevätkummun kirjasto Kirjastoauto Kerkkoon kirjasto 11 % 8 % 71 % 9 % 1 % ~ 25 ~
Lainaus aineistolajeittain Kaunokirjat Tietokirjat Videot + dvd:t Musiikkiäänitteet Lehdet Muut 21 % 11 % 7 % 47 % 5 % 9 % Kirjalainaus Aikuisten kaunokirjallisuus Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuus Aikuisten tietokirjallisuus Lasten- ja nuorten tietokirjallisuus 26 % 26 % 5 % 43 % (yhteensä 585 270) ~ 26 ~
Lainaus kielittäin suomi ruotsi englanti muut 23 % 10 % 64 % 3 % Kokoelma Kokoelma käsitti vuoden lopussa 298 849 nidettä. Tämän lisäksi kokoelmaan kuului 32 918 aikakauslehtinidettä. Kokoelma aineistolajeittain Kaunokirjat Tietokirjat Videot + dvd:t Musiikkiäänitteet Muut 38 % 3 % 7 % 48 % 4 % ~ 27 ~
Hankinta ja poistot Aineistoa hankittiin yhteensä 12 283 nidettä. Kokoelmasta poistettiin yhteensä 13 568 nidettä. Hankinta aineistolajeittain Aikuisten kaunokirjallisuus Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuus Musiikkiäänitteet (cd:t) Muut Aikuisten tietokirjallisuus Lasten- ja nuorten tietokirjallisuus Dvd:t 19 % 31 % 5 % 9 % 27 % 5 % 4 % ~ 28 ~
anomalehtiä tilattiin 62 vuosikertaa ja aikakauslehtiä 584. Kaupungin säästötoimien S vuoksi sanomalehtiä jouduttiin karsimaan edellisvuodesta 17 vuosikertaa ja aikakauslehtiä peräti 74 vuosikertaa. Asiakkaiden käytössä olivat myös elektroniset sanomalehtipalvelut PressDisplay ja epress. PressDisplayn kautta on luettavissa reilut 1700 sanomalehteä 93 maasta 49 eri kielellä. epress puolestaan tarjoaa noin 80 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä luettavaksi elektronisessa muodossa. epress-palvelun kautta luettiin vuoden aikana yhteensä 2348 lehteä. Palvelua käytti yhteensä 358 asiakasta. Suosituimpia lehtiä olivat paikallislehtien Uusimaan ja Borgåbladetin lisäksi Jämsän Seutu, Keski-Uusimaa, Pohjankyrönlehti, Kyrönmaa-lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Hufvudstadsbladet, Västra Nyland ja Åbo Underrättelser. PressDisplay-palvelua käytettiin 2907 kertaa vuoden aikana. Suosituimmat lehdet olivat kotimaiset Iltalehti, Kauppalehti, Aamulehti sekä Lapin Kansa ja ruotsalainen Dagens Nyheter. ~ 29 ~