TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013



Samankaltaiset tiedostot
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon perusteet.

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Tukien pääperiaatteita

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsään ABC -päivä

Metsänhoitotyöt kuvioittain

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoito. Metsänomistajat

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koneellinen taimikonhoito

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Liite 5 Harvennusmallit

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Suomen metsien inventointi

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

HIESKOIVU METSÄNUUDISTAMISESSA

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Energiapuun kasvatus

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Energiapuu ja metsänhoito

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

METSÄ SUUNNITELMÄ

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

METSÄ SUUNNITELMÄ

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Transkriptio:

TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen vuosikirja 2009 0,2 % 13,6 % 1,5 % 8,0 % 12,7 % 25,5 % 37,6 % KS 1,3% KS 8,7% KS 12,9% KS 31,2% KS 33,2% KS 12,4% KS 0,1% KS 0,3% Miksi taimikonhoito? Perusta tulevaisuuden hakkuille Ensiharvennukseen korjuukelpoinen kohde Ensiharvennuksesta enemmän ainespuuta Päätehakkuutuloja aikaisemmin Päätehakkuussa enemmän arvopuuta Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 2

Miksi taimikonhoito? Metsikön varttuessa syntyy kilpailua valosta ja ravinteista vapaassa kilpailussa alaoksat kuolevat latvukset supistuvat hävinneet heikkenevät parhaat kärsivät heikot vievät ravinteita Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 3

Hyvien ja tyydyttävien taimikoiden osuus (lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen palvelu) Rehevillä mailla maapohja kasvattaa muitakin kasveja 2 vuotta Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 4

Taimikon varhaishoito Tavoite: auttaa pieniä taimia selviytymään kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa uusi, terve ja tuottoisa puusukupolvi säästää myöhemmissä taimikonhoitokustannuksissa nopeuttaa taimikon järeytymistä ja arvokasvua Tarve: vaihtelee maapohjan ravinteisuuden ja kosteuden mukaan Taimikon varhaishoito HEINÄÄMINEN poistetaan taimia haittaava kasvusto taimien ympäriltä Mekaaninen heinääminen esim. polkemalla tai viikatteella Kemiallinen heinääminen ruiskulla, taimi suojattava Ajankohta:2-3 vuotta metsänviljelyn jälkeen mekaaninen keskikesällä kemiallinen alkusyksystä mekaaninen tai kemiallinen torjunta Kuusentaimi Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 5

Metsään Peruskurssilta opit oman metsän Varhaishoitotarve Reikäperkaus Metsänuudistaminen taimikon varhaishoito Tavoitteena yksi taimikonhoitokerta Reikäperkaus Taimikonhoito Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 6

Reikäperkauksen periaate Taimikonhoitotyöt Perkaus pääpuulajin kehitystä haittaavan toisen puulajin poistamista tavallisesti havupuutaimien vapauttamista lehtipuiden alta Harvennus kasvatettavan puulajin liikatiheyden poistamista Verhopuuston poisto poistetaan suojana ollut puusto kuusentaimien päältä Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 7

Taimikonhoito ja nuoren metsän hoito Tavoitteet: Metsänhoidolliset puulajisuhteiden järjestely haluttuun suuntaan puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja kehittäminen puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai palauttaminen laadukkaan puuston kasvatus Taimikonhoito ja nuoren metsän hoito Puuntuotannolliset kasvupaikan tuotantokyvyn keskittäminen parhaisiin puihin puuston järeytyminen käyttöpuun ja erityisesti järeän puun korkein tuotos harvennustulojen saannin nopeuttaminen ja määrän lisääminen kiertoajan lyhentäminen metsänkasvatuksen kannattavuuden parantaminen Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 8

Poistettavien puiden valinta Päätä kasvatettavat puulajit ja mieti kasvatustiheys Poista kasvatettavien taimien kehitystä haittaavat puut sekä etukasvuiset ja huonolaatuiset puut Jätä aukkoihin joku puu Vältä turhaa siistimistä Ajattele myös luontoa ja maisemaa Suunnittele työn toteutus Hyvillä välineillä onnistuu paremmin Huolehdi myös työturvallisuudesta! Puulajien valinta Havupuutaimikoihin jätetään 10% lehtipuusekoitus Jalot lehtipuut, katajat ja säästetään Haapa poistetaan männyntaimikosta Mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa Kuusi sietää varjostusta, muttei piiskausta Hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa Koivu kasvaa nuorena havupuita nopeammin Koivutaimikko, lähtötiheys yli 10 000 kpl / ha Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 9

Kasvatustiheys Mitä parempi kasvupaikka, sitä suurempi puumäärä. Tiheys parantaa männyn ja koivun laatua, mutta lisää tuhoriskiä. Hirvi- ja hyönteistuhoalueilla harvennetaan lievemmin Ylitiheät taimikot harvennetaan kahdessa vaiheessa Tiheyden mittaus 4 metrin keppi Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 10

Runkoluvun mittaaminen Pyörähdä 4 metrin kepin kanssa. Lue koealalle jäävien taimien määrä. Jokainen koealalla oleva taimi vastaa 200 tainta hehtaarilla. Taimimäärän hehtaarilla saat kertomalla koealan taimimäärän luvulla 200. Esimerkiksi 9 tainta koealalla vastaa 1800 tainta hehtaarilla. Hoidon jälkeinen kasvatustiheys Tavoiterunkoluvut: Pääpuulaji Valtapituus Runkoluku m hehtaarilla Taimikonhoito Mänty 5-7 2000-1800 Kuusi 3-4 1800 Rauduskoivu 4-7 1600 Hieskoivu 4-7 2000 Lehtikuusi 4-7 1300 Nuoren kasvatusmetsän harvennus Mänty 10-14 1400-800 Kuusi 10-14 1300-1100 Rauduskoivu 10-15 1100-700 Hieskoivu 10-15 1400-1100 Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 11

Ajankohta Lehtipuiden vesonta vähäisintä, kun hoito tehdään juhannuksen ja heinäkuun välillä Kaarnakuorinen männikkö kesäheinäkuussa vältetään ytimennävertäjän tuhot Männiköt - varjoa ja valoa karujen kankaiden ja rämeiden puu sekapuuksi rehevimmille alueille Alkukasvatus tiheänä Harvennus 5-7 m (n 15 v) vaiheessa hirvituhoalueet myöhemmin ylitiheät alueet, kylvöalueet, pusikoituneet, haavikkoalueet aikaisemmin (kaksi kertaa?) Jättötiheys 1.800-2.000 kpl/ha ylitiheät, tuhovaara-alueet (hirvi, lumi) tiheämmäksi sekapuustoa mukaan huonolaatuiset pois Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 12

Kuusikot - sitkeä sissi rehevien alueiden puu sekapuuksi karummille alueille ja koivikoihin Harvennus 3-4 m vaiheessa (n. 15 v) ylitiheät alueet aikaisemmin hallanaroilla alueilla verhopuusto suojaksi Latva vapaaksi Jättötiheys 1.600-1.800 kpl/ha koivua voi kasvattaa myös päällä Rauduskoivikot -silmää ja työtä rehevien alueiden puu sekapuuksi havupuutaimikoihin harvennus 4-7 m vaiheessa (n 10v) hirvituhoalueet myöhemmin ylitiheät alueet aikaisemmin (kaksi kertaa?) jättötiheys 1.600 kpl/ha ylitiheät, tuhovaara-alueet (lumi, hirvi) tiheämmäksi kuusialiskasvos on eduksi koivikoissa opettele tunnistamaan rauduskoivu! hieskoivikot 2.000 kpl/ha viljavilla turvemailla ja soistuneilla hienojak.alueilla Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 13

Metsäluonnonhoito nuorissa metsissä Ei tehdä tarpeetonta siistimistä: Pensaskerros Kitumaalla Metsämaalla Säästetään Lahopuuta Säästöpuuryhmiä Puulajierikoisuuksia Suositaan eri puulajin sekoitusta Lehtipuusekoitus Havupuusekoitus Varovasti erityisalueet Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt Vesistöjen varret Maisemametsät Vaihettumisvyöhykkeet (suot, pellot) Välineitä taimikon Raivausveitsi Vesuri Raivaussaha Raivaussahaan saatava raivausterä varsinaiseen taimikon harvennukseen ja kolmioterä ruohon ja pienten vesojen raivaamiseen varhaisperkauksessa Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 14

Raivaussahatyö Turvavarusteet Välttämättömät Kypärä, silmäsuoja, kuulosuojat Turvasaappaat Hyvä olla Turvapuku ja hanskat Puhelin Haavaside Raivaussaha hanskaan Seuraavat hommelit hanskaan Kahvojen säätö Valjaitten säätö Terän vaihto Terän kunnostus, viilaus ja haritus Kulmavaihteen rasvan tarkistus Ilmansuodattimen puhdistus Sytytystulpan vaihto Oikea polttoaineseos Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 15

Valtion tuki Kestävän Metsätalouden Rahoitus (kemera) Taimikon/nuoren metsän oltava kehityskelpoinen Tuhoriski on otettava huomioon (lumi, hyönteiset) Nuoren metsän hoito - tuettavat kohteet Taimikonhoito ja nuoren kasvatusmetsän harvennus sekä pieniläpimittaisen puuston poisto Vähintään 1 ha, joka voi koostua useammasta metsikkökuviosta Vain kerran samalle kohteelle Pelkälle raivaukselle ennen ensiharvennusta ei saa tukea Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 16

Taimikonhoito - työn toteutuksen vaatimukset Tavoitteena taloudellisesti ja koneellisesti korjuukelpoinen ensiharvennus 10-20 vuoden kuluttua Taimikko yli 4 m pitkää Tuhoriskien alueilla voi jättää tiheämmäksi, enintään 3000 kpl/ha Poistettavia runkoja vähintään 2000 kpl/ha Taimikonhoidon kemera-tuet Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 17

Nuoren kasvatusmetsän harvennus Työn jälkeen ei saa olla välitöntä harvennustarvetta Tuhoriskien alueilla voi jättää tiheämmäksi, enintään 2000 kpl/ha poistuman pitää olla väh. 4 cm:n kantoläpimittoja yli 1000 kpl/ha havupuiden valtapituuden on oltava alle 14 metriä, lehtipuilla alle 15 m Ppa:lla painotettu läpimitta alle 16 cm Nuoren kasvatusmetsän harvennus kemera-tuet Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 18

Tukivyöhykkeet Keski-Suomessa Keski-Suomessa toimitaan kemera-töissä kahdella eri rahoitusvyöhykkeellä Taimikonhoidon tarve määräytyy tapauskohtaisesti Ei välitöntä tarvetta Kiireellinen tarve Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 19

Hoidettu männikkö VT Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 20