HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ

Yhteenveto 4 1. Hiekkalahden aluelämpö 6 1.1 Tehon- ja lämmitysenergian tarve 6 1.2 Tunnusluvut 6 1.3 Kiinteistöt 6 1.4 Valtekin halli, L1 7 1.5 Liuhan halli, L2 7 1.6 Components Oy, L3 7 1.7 Autoilijoiden halli, L4 8 1.8 Asemakangas, L5 8 1.9 Varikko, L6 9 1.10 Vastaanotto halli, L7 9 2. Laskelmat 10 2.1 Lasku 1, Investointiavustus 0 % 2.2 Lasku 2, Investointiavustus 20 % 10 2.3 Lasku 3, Lämmitysenergian tarve 253 MWh/a, Investointiavustus 20 % 11 2.4 Kiinteät ja muuttuvat kustannukset 11 2.5 Annuiteetti 11 2.6 Herkkyystarkastelu 11 2.7 Takaisinmaksuaika 11 2.8 Sijoitetun pääoman korko 12 2.9 Tuotto 12 2.10 Grafiikka 12 3. Valtimon taajaman aluelämpölaitos 13 3.1 Lämpölaitos 13 3.2 Yhdysjohto 13 3.3 Valtimon yhdysjohto 13 3.4 Biolämpölaitos 0,5 MW 13 3.5 Aluelämpölaitoksen investointien kustannukset 14 Liitteet: Liite 1, Hiekkalahden liittyjäluettelo Liite 2, Asunto-osakeyhtiöiden tarkastelu Lasku 1, Biolaitokselle inv. avustus 0 % Lasku 2, Biolaitokselle inv. avustus 20 % Lasku 3, Lämmitysenergian tarve pienenee Kuva, Hiekkalahden VE1 Kuva, Yhdysjohto V2 Kuva, Yhdysjohto V3 2

Hankkeen kuvaus Selvitystyön tilaaja on Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio ja työn toimittaja on Järvi-Suomen Energiasuunnittelu Oy. Työssä selvitettiin Valtimon Hiekkalahden teollisuusalueella olevien seitsemän kiinteistön lämmitysenergiankäyttö, energian tehostamispotentiaali, tulevaisuuden muutokset ja keskitetyn hakelämmöntuotannon liiketaloudellinen kannattavuus. Valtimon Hiekkalahden teollisuusalueeseen ja kiinteistöihin tutustuttiin 6.11.2013. Keskitettyyn lämmöntuotantoon siirtyminen Hiekkalahden alueella edellyttää investointeja biolämpölaitokseen ja lämmönjakoverkkoon, sekä kiinteistökohtaisiin lämmönvaihtimiin. Selvitystyössä tehtiin kannattavuuslaskelmat, joissa tutkittiin tarkemmin Hiekkalahden aluelämpöhankkeen kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia. Teollisuusalueen kiinteistöjen, johtoverkon ja lämpölaitoksen (LK) sijainnit on esitetty kuvassa, Hiekkalahden VE1 Selvitystöiden edetessä ilmenee usein tarvetta lisäselvityksille, niin myös tässä Valtimon työssä. Tarkasteluun otettiin myös Valtimon nykyinen aluelämpölaitos. Aluelämpölaitosta on hoidettu ja ylläpidetty hyvin, sen myötä lämmitysenergiantuotanto Valtimolla on toiminut ongelmitta. Lämpölaitoksen varakattila on ollut koululla, mutta vuosien saatossa se on huonokuntoisuuden takia poistettu käytöstä. Laitoksen kaikki lämmityskattilat ovat samassa rakennuksessa ja vakavassa häiriötilanteessa, kuten lämpölaitoksen tulipalossa, ei aluelämpöverkossa ole erillistä varakattilaa. Lämpölaitokselle on tehtävä investointeja lähivuosina ja tärkeimpänä näistä on varmistaa lämmöntuotanto verkkoon lämpölaitoksen vakavassa häiriössä. Valtimon aluelämpölaitoksen 2 MW biokattila (KPA) on liian iso kesäajan tuotantoon ja kesällä lämmitysenergia joudutaan tuottamaan öljykattiloilla (POK). 3

Yhteenveto Hiekkalahti Hiekkalahden teollisuusalueelle ei ole taloudellisesti kannattavaa investoida keskitettyyn biolämpöön. Kiinteistöjen lämmitysenergiantarve suhteessa tarvittaviin investointeihin on liian pieni ja kiinteistömassa ei myöskään kasva tulevaisuudessa. Suunniteltu verkko tulisi taloudellisesti kannattavaksi, jos myytävä vuotuinen lämmitysenergian määrä kasvaisi nykyisestä 334 MWh yli 650 MWh vuodessa. Johtoverkon rakennus- ja tehotiheysluvut sekä kiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutukset jäävät alle hyväksyttävien raja-arvojen. Hiekkalahden aluelämpöhankkeen saadessa investointiavustusta 20 % on aluelämmitysjärjestelmän takaisinmaksuaika (TMA) vielä 10,3 vuotta, lasku 2. Alueen suurin energiankäyttäjä on Components Oy. Components Oy käyttää lämmitykseen vuodessa öljyä n. 20 000 litraa, mikä on puolet koko teollisuusalueen lämmitysöljyn käytöstä. He ovat kiinnostuneita liittymään aluelämmitykseen, mutta kiinteistössä on mahdollisuus parantaa energiatehokkuutta huomattavasti. Jos Components Oy:n investoi hyvän hyötysuhteen omaavaan LTO- järjestelmään ja puolittaa sitä kautta kiinteistön vuotuisen lämmitysöljyn käytön, on investoinnilla aluelämmityksen taloudelliseen kannattavuuteen nähden heikentävä vaikutus, lasku 3. Components Oy:n LTO- järjestelmän takaisinmaksuaika jää alle kahden vuoden. Muissa alueen kiinteistöissä sisäilman lämpötila pidetään talvella pääsääntöisesti n.10 0 C asteessa. Vaadittavaan sisälämpötilan tuottamiseen soveltuvat ilmalämpöpumput hyvin. Investoimalla ilmalämpöpumppuihin vähennetään öljyn käyttöä näissä kiinteistöissä. Aluelämpölaitos ja yhdysjohto Jos Valtimon taajaman aluelämmityksessä halutaan päästä eroon lämmitysöljyn käytöstä, on kunnan investoitava 0,5 MW biokattilaan. Erillisellä biolämpölaitoksella ja verkon yhdysjohdolla tämä voidaan toteuttaa tai asentamalla nykyiseen lämpölaitokseen 0,5 MW biokattila. 4 Liitteen kuvan Yhdysjohto V3 mukaisille investoinnille saadaan n. viiden vuoden TMA. Metsähakkeella korvataan As Oy Teeriahon ja taajaman aluelämpölaitoksen käyttämät vuotuiset öljymäärät, yhteensä 172 000 litraa. Yhdysjohdon 774 m ja biolämpökontin investoinnit ovat yhteensä n. 450 000 euroa, kuva Yhdysjohto V3. Edellinen hanke ei ole taloudellisesti kovin kannattava ja parempi vaihtoehto on investoida nykyiseen aluelämpölaitokseen. Uudistukset kannattaa tehdä vaiheittain.

Ensimmäisen vaiheen investoinneilla varmistetaan erillinen varakattila ja päästään kesäajan öljyn käytöstä eroon. Toisessa vaiheessa päivitetään nykyinen biokattila. Ensimmäisessä vaiheessa aluelämpölaitoksen nykyinen 2,5 MW POK- kattila siirretään erilliseen konttiin. POK- kontti sijoitetaan lämpölaitoksen tontille ja varustetaan omalla kaukolämpöpumpulla sekä varavoimakoneella. Tuolla varustuksella POK- kontti olisi täysin erillinen oma varalämpölaitos lämpölaitoksen tontilla. Kontilla turvattaisiin kaikkien aluelämmityksessä olevien kiinteistöjen 100 % lämmitysenergian tarve myös talven kovilla pakkasilla. Lämpölaitoksesta siirrettävän POK- kattilan tilalle investoidaan 0,5 MW KPAkattila. KPA- kattila asennetaan pois siirretyn POK- kattilan paikalle nykyiseen lämpölaitokseen. KPA- kattila toimisi talvella laitoksen huippukattilana ja kesällä sillä tuotettaisiin verkon tarvitsema lämmitysenergia. Järjestelyllä päästäisiin Valtimolla öljyn käytöstä eroon ja turvattaisiin 100 % verkon lämmitysenergian tuotanto nykyisen lämpölaitoksen vakavassa häiriössä. Jos kunta hankkii nykyiselle lämpölaitokselle 0,5 MW biokattilan, on investoinnin TMA alle neljä vuotta. Toisessa vaiheessa on vuorossa 2 MW KPA- kattilan uusiminen. Millä laajuudella lämpökeskusta päivitetään, selviää tekemällä laitoksen järjestelmille kuntokartoitus ja sen perusteella edetä asiassa. Jos Valtimolla investoidaan täysin uuteen lämpölaitokseen, niin nykyiset POKkattilat voidaan hyödyntää varakattiloina. 5

1. Hiekkalahden aluelämpö 1.1 Tehon- ja lämmitysenergian tarve 1.2 Tunnusluvut 6 Hiekkalahden aluelämpöverkoston tehontarpeet on määritetty kiinteistöjen käyttäjien ja Valtimon kunnalta saamien tietojen pohjalta. Mitoituksessa ulkolämpötilana on käytetty 34 0 C astetta. Aluelämpöverkkoon liittyvien teollisuuskiinteistöjen liittymisteho on yhteensä 145 kw. Pienen lämmitysenergiatarpeen johdosta iso verkostohäviö nostaa tehon tarpeen 165 kw. Selvityksen lähtökohtana on 200 kw tehoinen biolämpölaitos. Teollisuuskiinteistöjen lämmitysenergiantarve on 334 MWh. Verkoston häviöt ja laitoksen vuosihyötysuhde huomioiden tarvitaan kattilan polttoaineessa energiaa vuodessa 501 MWh. Metsähakkeen 0,8 MWh energiasisällöllä laitos käyttää haketta vuodessa 627 i-m 3, liite 1. Verkon kiinteistöjen rakennustilavuus on yhteensä 19 996 r-m 3. Lämpimänveden käyttö on kiinteistöissä minimaalista ja sisälämpötila pidetään talvella 5 15 0 C välillä. Poikkeuksen edelliseen tekee Components Oy:n kiinteistö jossa sisälämpötila nousee prosessin johdosta yli 30 asteen. Aluelämpöverkon taloudellista kannattavuutta voidaan tutkia ennakkoon muutamalla tunnusluvulla. Näitä ovat verkon rakennus- ja tehotiheys sekä kiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutus, liite 1. Mitä suurempi rakennustiheysluku, sitä tehokkaampaa ja taloudellisempaa on tuottaa lämpöenergiaa keskitetysti aluelämpölaitoksessa. Teollisuusalueen tontit ovat isoja ja isot tontit vaativat pitkät verkostoliitännät. Suunnitellun johtoverkon pituudeksi tulee 731 metriä. Rakennustiheys on Hiekkalahden verkolla 27,4 r-m 3 /jm, kun hyvänä lukuna pidetään yli 40 r-m 3 /jm. Aluelämpöverkon tehotiheysluku on vain 0,27 kw/jm, kun kannattavana arvona pidetään yli 1,1 kw/jm. Teollisuuskiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutuksen keskiarvo on 16,71 kwh/r-m 3, kun yleensä luku on 40-50 kwh/r-m 3. 1.3 Kiinteistöt Rakennusteknisesti alueen seitsemästä teollisuuskiinteistöstä vain kaksi on hyvässä kunnossa. Muissa kiinteistöissä on tehtävä mittavia rakennusteknisiä parannuksia. Voimassaoleva kiinteistöjen vuokrasopimus edellyttää vuokralaisen pitävän kiinteistöt kunnossa ja tämä on vuosien saatossa aiheuttanut kiinteistöjen rapistumisen. Neljässä kohteessa lämmitysenergia tuotetaan öljykattiloilla ja lämpö luovutetaan vesikiertoisilla ilma- tai patterilämmityksellä. Kaikki öljykattilat ovat käyttöiän

puolesta uusimisen tarpeessa. Kaksi hallia lämmitetään öljykäyttöisellä kiertoilmapuhaltimella ja yksi kiinteistö lämpiää sähköllä, liite 1. 1.4 Valtekin halli, L1 Teollisuuspolku 1 75700 Valtimo Kiinteistö no: 911-402-155-0 Rakennusvuosi/peruskorjaus 2006 Lämmitettävä pinta-ala: 807 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: 6 260 r-m 3 Öljyn kulutus: 8 500 l/a Nurmeksen Metalli Oy on kiinteistössä ns. lunastusvuokralaisena. Kiinteistöön lämmitysenergia tuotetaan 38 vuotta vanhalla Högforsin öljykattilalla. Hallin sisälämpötila pidetään lämmityskaudella 12-15 0 C asteessa. Kiinteistö siirtyy vuonna 2015 vuokralaisen omitukseen. Nurmeksen Metalli Oy ei ole kiinnostunut siirtymään aluelämpöön. 1.5 Liuhan halli, L2 Teollisuuspolku 4 75700 Valtimo Kiinteistö no: 911-402-32-34 Rakennusvuosi/peruskorjaus 2003 Lämmitettävä pinta-ala: 274 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: 1 560 r-m 3 Öljyn kulutus: 2 000 l/a 1.6 Components Oy, L3 7 Kiinteistö on hyvässä kunnossa ja yrittäjän omistuksessa. Halli toimii pyöräkoneiden ja kuorma-autojen tallina. Lämmitys hoidetaan öljykäyttöisellä kiertoilmapuhaltimella. Sisälämpötila talvella 10 15 0 C asteessa. Ratakatu 14 75700 Valtimo

Kiinteistö no: 911-402-25-7 Rakennusvuosi/peruskorjaus 1999 Lämmitettävä pinta-ala: 1 010 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: 4 500 r-m 3 Öljyn kulutus: Sähköenergian kulutus: 20 000 l/a 291 000 kwh/a Yritys tekee koneistustyötä automaattisorveilla. Tuotantoprosessissa muodostuu hyvin paljon lämpöä ja nyt ylimääräinen lämpö poistetaan kiinteistöstä suoraan ulkoilmaan. 1.7 Autoilijoiden halli, L4 Teollisuuspolku 5 75700 Valtimo Kiinteistö no: 911-402-32-91 Rakennusvuosi/peruskorjaus Lämmitettävä pinta-ala: 293 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: 1 663 r-m 3 Öljyn kulutus: 1 500 l/a Halli on alueen kiinteistöistä huonoimmassa kunnossa. Halli toimii koneiden säilytystilana. Sisälämpötila pyritään pitämään talvella plussan puolella. 1.8 Asemakangas, L5 Pajukoskentie 5 75700 Valtimo Kiinteistö no: 911-402-32-65 Rakennusvuosi/peruskorjaus 1985 Lämmitettävä pinta-ala: 470 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: 2 350 r-m 3 Öljyn kulutus: 2 500 l/a Halli toimii koneiden säilytystilana. Lämmitys hoidetaan öljykäyttöisellä kiertoilmapuhaltimella. Sisälämpötila on talvella 10 0 C. 8

1.9 Varikko, L6 Ratakatu 5 75700 Valtimo Kiinteistö no: 911-402 25-19 Rakennusvuosi/peruskorjaus Lämmitettävä pinta-ala: 372 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: 1 313 r-m 3 Öljyn kulutus: 4 500 l/a Kiinteistö on entinen Destian varikko ja nyt rakennus toimii kunnan työtekijöiden taukotupana sekä osa tiloista on varastokäytössä. Oleskelutiloissa sisälämpötila on 20 0 C. 1.10 Vastaanotto halli, L7 Ratakatu 18 75700 Valtimo Kiinteistö no: 911-402-25-36 Rakennusvuosi/peruskorjaus 1990 Lämmitettävä pinta-ala: 547 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: 2 844 r-m 3 Sähkötariffi ja pääsulake: Sähköenergian kulutus: Talvipäivä 5, 3x25A 16 900 kwh/a Halli toimii autojen huoltokorjaamona. Hallin sisälämpötila pidetään talvella 15 0 C asteessa hallin katossa olevilla sähkökäyttöisillä säteilylämmittimillä. 9

2. Laskelmat Hiekkalahden teollisuusalueen kiinteistöjen nykyiset lämmityslaitteet ovat tulleet tiensä päähän. Laskelmien öljyvaihtoehdossa öljykattilat ja öljykäyttöiset kiertoilmakattilat uusitaan. Biolaitosvaihtoehdossa investoidaan 200 kw lämpölaitokseen ja aluelämpöverkkoon. Investointiavustus ainoastaan biolämpölaitokselle ja aluelämpöverkolle. 2.1 Lasku 1, Investointiavustus 0 % Öljykattiloiden investointikustannukset 38 000 Aluelämmön investointikustannukset 309 925 Öljylämmityksen muuttuvat kustannukset vuodessa 33 701 Aluelämmön muuttuvat kustannukset vuodessa 13 327 Lämmitysenergian keskihinta öljyllä Lämmitysenergian keskihinta aluelämmöllä Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, lainalla 114,9 /MWh 128,3 /MWh 13,3 vuotta 20,5 vuotta Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa 0,83 % Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, lainalla - % Aluelämmön tuotto öljyyn vuodessa 20 374 2.2 Lasku 2, Investointiavustus 20 % Öljykattiloiden investointikustannukset 38 000 Aluelämmön investointikustannukset 309 925 Öljylämmityksen muuttuvat kustannukset vuodessa 33 701 Aluelämmön muuttuvat kustannukset vuodessa 13 327 Lämmitysenergian keskihinta öljyllä Lämmitysenergian keskihinta aluelämmöllä Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, lainalla 114,9 /MWh 110,6 /MWh 10,3 vuotta 15,9 vuotta Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa 3,04 % Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, lainalla - % Aluelämmön tuotto öljyyn vuodessa 20 374 10

2.3 Lasku 3, Lämmitysenergian tarve 253 MWh/a, Investointiavustus 20 % Öljykattiloiden investointikustannukset 38 000 Aluelämmön investointikustannukset 309 925 Öljylämmityksen muuttuvat kustannukset vuodessa 25 679 Aluelämmön muuttuvat kustannukset vuodessa 10 420 Lämmitysenergian keskihinta öljyllä Lämmitysenergian keskihinta aluelämmöllä Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, lainalla 120,2 /MWh 134,9 /MWh 13,8 vuotta 21,2 vuotta Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa 0,6 % Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, lainalla - % Aluelämmön tuotto öljyyn vuodessa 15 259 2.4 Kiinteät ja muuttuvat kustannukset Lämmöntuotantokustannukset jaetaan kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kiinteitä kustannuksia ovat vuotuiset pääomakustannukset sekä vuotuiset vakuutusmaksut. Muuttuvia kustannuksia ovat polttoainekustannukset, käyttöja hoitokustannukset, eri käyttöaineet ja omakäyttösähkö. Energian keskihinta muodostuu näistä muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista. Laskussa 1 on 200 kw biolaitoksella tuotetun lämmitysenergian loppuhinta eli keskihinta 128,3 /MWh. 2.5 Annuiteetti Vuotuiset rahoituskustannukset on laskettu annuiteettimenetelmällä eli tasapoistoin. Annuiteettimenetelmä sopii hyvin vertailevaan investointilaskentaan, kun pääoman suuruus, korkokanta ja aika tunnetaan. Laskelmissa on laitteiden kuoletusaikana käytetty 10 vuotta ja rakennusteknisillä 20 vuotta, sekä lainan korkona 5 %:a. 2.6 Herkkyystarkastelu Polttoaineen hinnan muutoksien vaikutuksia lämpöenergian keskihintaan katsotaan polttoaineiden hinnan vaihdellessa 20 %. 11

2.7 Takaisinmaksuaika Kannattavuuden tarkastelun yhtenä tärkeänä perusteena on takaisinmaksuaika (TMA). TMA ilmaisee missä ajassa kalliimpi investointi on maksanut itsensä takaisin edullisimpina käyttökustannuksina. Tämän ajan jälkeen kalliimpi lämpölaitos alkaa tuottaa voittoa käyttökustannusten erotuksen verran. Laskussa 1 on keskitetyn biolämpölaitoksen TMA kiinteistökohtaiseen öljyyn nähden 13,3 vuotta. 2.8 Sijoitetun pääoman korko Yhtenä tärkeänä kannattavuuden perusteena laskelma kertoo sijoitetun pääoman koron. Sijoitetun pääoman korko osoittaa, paljonko lämpölaitoksen rakentaja saa vuosittain korkoa pääomalleen. Korko lasketaan kalliimman ja halvimman investoinnin välirahalle. 2.9 Tuotto Tuotto vuositasolla muodostuu edullisimman ja kalliimman polttoaineen muuttuvien kustannusten erotuksesta. Jos Valtimon Hiekkalahden teollisuusalueelle investoidaan aluelämpöön, niin käytetyillä kustannustasoilla saadaan bioaluelämmöllä tuottoa vuodessa 20 370 euroa, laskut 1 ja 2. 2.10 Grafiikka Laskelman kolmannella sivulla on esitetty kustannussuorat. Suorat muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Suorien lähtöpiste y-akselilla määräytyy lämpölaitoksen investoinnin suuruuden mukaan, yksikkönä euro/kw. Suorat muodostuvat lämpölaitoksien tuotettaessa lämpöenergiaa eli muuttuvista kustannuksista. Mitä jyrkempi suorien nousukulma eli k-arvo on, sitä kalliimmasta polttoaineesta on myös yleensä kysymys. Pylväsdiagrammi näyttää TMA:n ja tuoton 15 vuoden periodilla. 12

3. Valtimon taajaman aluelämpölaitos 3.1 Lämpölaitos Valtimon taajaman aluelämpölaitoksessa tuotetaan vuodessa lämmitysenergiaa 9 900 MWh. Lämpölaitoksen pääkattilana on 2,0 MW KPA- kattila ja varalla 2,5 MW ja 1,5 MW POK- kattilat. Tuosta määrästä tuotetaan metsähakkeella lämmitysenergiaa vuodessa 8 900 MWh ja POK- kattiloilla n. 1 000 MWh. Kesällä lämmitysenergian kulutuksen ollessa vähäistä on laitoksen lämmöntuotantoteho vain 0,2 0,3 MW. Laitoksen KPA- kattila on kesällä liian iso ja lämmitysenergia tuotetaan tällöin öljykattiloilla. Kunta haluaisi päästä kokonaan öljyn käytöstä eroon. Aluelämpölaitoksen nykyinen 2 MW KPA- kattila tulee elinkaarensa päähän lähivuosina. Aluelämpölaitokselle on tehtävä tulevaisuudessa investointeja. 3.2 Yhdysjohto Useissa vastaavissa kuntakohteissa on kesäajan öljyn käytöstä päästy eroon rakentamalla erillinen pienempi aluelämpölaitos ja sille oma aluelämpöverkko. Näiden aluelämpöverkkojen välille rakennetaan yhdysputki jolla verkot kytketään toisiinsa. Pienemmällä lämpölaitoksella tuotetaan lämmitysenergia molempiin verkkoihin toukokuun alusta aina syyskuulle. Varsinaisen lämmityskauden alkaessa verkot eriytetään ja molemmat laitokset tuottavat lämmön omiin verkkoihin. Järjestelyllä päästään öljyn käytöstä eroon ja KPA- kattiloiden vuosihyötysuhteet paranevat huomattavasti. Lisäksi vakavassa lämpölaitoksen tuotantohäiriössä, varmistetaan yhdysjohdolla peruslämmön saatavuus molempiin verkkoihin. 3.3 Valtimon yhdysjohto Hiekkalahden verkon ja taajaman yhdistävän johdon pituus olisi 1 277 metriä ja investointina 247 000 euron suuruinen. Yhdysjohdon tehotiheys on 0,39 kw/jm, kuva Yhdysjohto V2. Yhdysjohdon läheisyydessä on kolme asunto-osakeyhtiötä joissa on vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät. As Oy Teeriluhti ja As Oy Einolanrinne lämpiävät öljyllä ja As Oy Jussilanpihassa on sähkökattila, liite 2 Asunto-osakeyhtiöiden kytkemiseen yhdysjohtoon tarvitaan oma 472 metriä johto. Johdon rakennustiheysluku on 19,2 r-m 3 /jm ja tehotiheysluku 0,52 kw/jm, kuva Yhdysjohto V2. 3.4 Biolämpölaitos 0,5 MW 13

Vaihtoehdossa, V3 tutkitaan yhdysjohdon kannattavuutta, jos biolämpölaitos rakennetaan Lukkarinkujan viereiselle pellolle. Lämpölaitokselta rakennetaan yhdysjohto taajaman aluelämpöverkkoon, kuva Yhdysjohto V3. Laitoksen lämpöteho 0,5 MW ja yhdysjohdolle tulee pituutta 774 metriä. Laitoksen käyttämällä hakkeella korvataan taajaman aluelämmön käyttämä vuotuinen öljymäärä 138 000 litraa sekä As Oy Teeriahon 34 000 litraa. Yhdysjohtoon liitetään ainoastaan johdon välittömässä läheisyydessä olevat kiinteistöt, kuten As Oy Teeriluhti. Tällöin yhdysjohdon tehotiheysluku on 0,75 kw/jm. Aluelämpöjohdon lämpöhäviöt muodostavat aina ylimääräisiä kustannuksia. Yhtenä ja kunnalle edullisena vaihtoehtona on asentaa 500 kw biokattila nykyiseen lämpölaitokseen. Laitoksen nykyinen 2,5 MW POK- kattila siirretään erilliseen konttiin ja sen paikalle asennetaan 0,5 MW biokattila. 3.5 Aluelämpölaitoksen investointien kustannukset Jos Valtimolla investoidaan lähivuosina vastaavan kokoluokan laitokseen, on 2,5 MW KPA- lämpölaitoksen kustannusarvio tänä päivänä yli 1 500 000 euroa. Jos uusitaan pelkästään KPA- kattilalaitteet, automaatio ja sähköistys on kustannusarvio tällöin yli 700 000 euroa. Laitoksen 2,5 MW KPA- kattilan, arinan, multisyklonin, stokerin ja puhaltimien uusimisen kustannusarvio on tänä päivänä n. 500 000 euroa. Isomman POK- kattilan siirtokustannus erilliseen konttiin on n. 140 000. Uuden 0,5 MW biokattilan investointi nykyiseen lämpölaitokseen on 300 000 euron kustannus. Lämpölaitoksen öljyn käyttö on maksanut kunnalle tämän päivän öljyn hinnalla yli 110 000 euroa vuodessa. Metsähakkeen 20 /MWh yksikköhinnalla kunta säästää vuodessa n. 78 000 euroa korvatessaan öljyn hakkeella. Erillisen 0,5 MW biolämpökontin hinta pohjalaattoineen on alle 300 000 euroa. Kaikissa käytetyissä hinnoissa on alv 0 %. Järvi-Suomen Energiasuunnittelu Oy Pertti Pietikäinen ylikonemestari, ins. www.energiasuunnittelu.com 14