HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II
|
|
- Mauno Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II Anssi Kokkonen AvainEnergia Oy Patteristontie Ylämylly Puh Y-tunnus:
2 Sisällys 1 Taustaa ja työn tavoitteet Lämmön tuotannon liiketoimintamallit ja sopimusmenettelyt Hiekkalahden teollisuusalue Liiketoimintamallit aluelämpölaitokselle Kunnan lämpölaitos ja huoltopalvelun ulkoistaminen Aluelämmön tuotannon yhtiöittäminen Aluelämmön tuotannon ulkoistaminen Puupolttoaineiden saatavuus ja hintataso Hake Puupelletit Pellettilämpö taloyhtiöille Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Laskelmien tulokset... 8 Liitteet 2
3 1 Taustaa ja työn tavoitteet Selvitys on tehty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tilauksesta ja se on osa EU:n BSR ohjelman Bioenergy Promotion hanketta. Selvitystyön ensimmäisestä osasta vastasi Järvi- Suomen Energiasuunnittelu Oy ja siitä on tehty erillinen raportti. Tämä raportti koskee selvityksen toista vaihetta, jonka toteutusaika oli Työn toteutusta ja tavoitteita tarkennettiin aloituspalaverin yhteydessä, jolloin tehtiin myös kohdekatselmointi. Lisätarkennuksia selvitystyön toiseen vaiheeseen tehtiin, kun käytiin läpi ensimmäisen vaiheen päätuloksia Selvitystyön toisen vaiheen päätavoitteiksi muotoutuivat siten: - selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella potentiaaliset liiketoimintamallit o Hiekkalahden teollisuusalueen lämpöenergian tuotannolle o nykyiselle aluelämmön tuotannolle mahdollisine laajennuksineen - tarvittavat sopimusmenettelyt eri liiketoimintamalleissa - hake- ja puupellettipolttoaineen saatavuuden ja hintatason selvitys Valtimolla - As Oy Teeriluhti, As Oy Einolanrinne ja As Oy Jussilanpiha: pellettilämmön tuotannon eri vaihtoehdot ja kannattavuuslaskelmat 2 Lämmön tuotannon liiketoimintamallit ja sopimusmenettelyt 2.1 Hiekkalahden teollisuusalue Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on määritetty lämmön tuotannon kannattavuuslukuja Hiekkalahden teollisuusalueen nykytilanteen perusteella, kun polttoaineeksi on oletettu hake. Vaihtoehtoina ovat olleet 1) teollisuusalueen oma lämpölaitos ja aluelämpöverkko nykyisellä lämmön kulutuksella, 2) teollisuusalueen oma lämpölaitos ja aluelämpöverkko, jos Valtimo Components Oy jää lämpöverkon ulkopuolelle. Kannattavuuslukujen valossa lämmön tuotanto teollisuusalueella omalla hakelämpölaitoksella ei ole liiketaloudellisesti järkevää. Alueella toimivilla yrityksillä ei keskustelujen perusteella ole myöskään kiinnostusta erityisesti panostaa lämmön tuotannon muutoksiin, lukuun ottamatta Valtimo Components Oy:tä. Teollisuusalueen osalta erillisenä lämpöverkkoalueena ei ole siten tässä vaiheessa syytä tarkastella liiketoimintamalleja hakelämmön tuotannossa. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu myös sitä, millä lämpöenergian käyttömäärällä teollisuusalueen oma lämpölaitos ja lämpöverkko olisi taloudellisesti kannattava. Lämmön tarpeen tulisi olla noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Alueen lämpöverkon rakentaminen edellyttää suunnitelmissa olevaa merkittävää lämmön tarpeen kasvua teollisuusalueella. Tällöin alueen liittäminen yhdyskanaalilla olemassa olevaan aluelämpöverkkoon (Yhdysjohto V2) voi olla myös perusteltua ja kyseeseen tulevat silloin oheiset aluelämmön tuotantoa koskevat liiketoiminnan mallit. 3
4 2.1 Liiketoimintamallit aluelämpölaitokselle Valtimon nykyinen aluelämmön tuotanto perustuu hakkeeseen ja kevyeen polttoöljyyn selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kuvatulla tavalla. Lämpölaitos lämmönjakoverkkoineen on kunnan omistama ja kunta myös vastaa laitoksen käytöstä ja myy lämpöä aluelämpöasiakkaille. Laitoksen hakepolttoaineen toimittajana on Karjalan Metsä ja Energia Oy. Teollisuusalueen liittäminen nykyisen aluelämpöverkon piiriin on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona, joka lisäisi laitoksen lämpökuormaa (Yhdysjohto V2). Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on myös esitetty toimenpidevaihtoehto, jolla nykyistä kevytöljyn käyttöä erityisesti kesäaikana saataisiin olennaisesti vähennettyä. Vaihtoehdossa aluelämpöverkkoon liitettäisiin uusi n. 0,5 MW kpa- laitos, jolla voitaisiin korvata kesäaikainen öljyn käyttö kokonaisuudessaan. Lämmön tuotannolle on vaihtoehtoisia toteutustapoja, joita joudutaan aina tapauskohtaisesti arvioimaan eri lähtökohdista. Ohessa on Valtimon aluelämmön tuotannon osalta potentiaaliset toteutustavat sekä niihin kytkeytyvät liiketoimintamallit. Kunkin liiketoimintamallin osalta on arvioitu siihen liittyvät sopimusmenettelyt. Tässä yhteydessä ei ole arvioitu nykyistä toimintamallia Kunnan lämpölaitos ja huoltopalvelun ulkoistaminen Laitoksen kokonaisvaltainen huoltopalvelu siirretään ulkopuoliselle yritykselle. Kokonaisvaltainen huoltopalvelu sisältää kaiken laitoksen käytössä vaadittavan huolto- ja ylläpitotoiminnan, mukaan lukien hakkeen toimitukset. Lämpölaitoksen ja lämmönjakoverkon omistus säilyvät Valtimon kunnalla nykytilanteen mukaisesti. Omistajana kunnalla säilyy myös vastuu tarvittavista korjaus- ja muista investoinneista. Huoltopalvelun hinnoittelussa voidaan käyttää esim. tuotettuun lämpöenergian määrään perustuvaa hinnoittelua ( /MWh), jossa on mukana polttoaineen ja huoltotyön kustannukset. Tarvittavien laiteosien hankinnasta huoltopalveluyritys laskuttaa kuntaa sopimuksen mukaan. Sopimukset - Kunta kilpailuttaa aluelämpölaitoksen kokonaisvaltaisen huoltopalvelun ja solmii sopimuksen valitun toimijan kanssa määräajaksi. Nykyisen hakepolttoaineen toimitussopimuksen kesto ja sisältö määrittää osaltaan uuden sopimuksen toteutusajankohtaa. - Tarjouspyynnön sisällöllä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä tulee olemaan mm. käytettävän hakepolttoaineen alkuperä (harvennuspuuta, suomalaista vai venäläistä, jne.). - Kunnan suhde lämmön loppuasiakkaisiin säilyy ennallaan Aluelämmön tuotannon yhtiöittäminen 4 Aluelämmön tuotanto, jakelu ja myynti siirretään toimintamallissa perustettavalle kunnalliselle lämpöyhtiölle. Laitoksen huoltohenkilöstö siirtyy uuden yhtiön palkkalistalle, muutoin esim. hallintopalvelut kokonaisuudessaan (ml. toimitusjohtaja) hoidetaan ostopalveluna. Toimintamallissa lämmön tuotannon kannattavuuden seuranta on selkeää.
5 Sopimukset - Nykyiset lämpöasiakkaat siirtyvät automaattisesti uuden lämpöyhtiön asiakkaiksi. - Hakepolttoaineen toimitukset jatkuvat ennallaan sopimuksen siirrolla, ellei nykyisessä sopimuksessa muuta ole sovittu. - Lämpöyhtiö voi jatkossa tehdä sopimuksen kokonaisvaltaisesta aluelämpölaitoksen huoltopalvelusta tai pelkästä polttoainetoimituksesta Aluelämmön tuotannon ulkoistaminen Ulkopuolinen taho ostaa sekä aluelämpölaitoksen että nykyisen lämmönjakoverkon (tyypillisesti sama yritys ostaa molemmat). Yritys huolehtii lämpölaitoksen mahdollisista investoinneista, huollosta ja ylläpidosta polttoaineineen kokonaisvaltaisesti. Yrityksellä voi olla useitakin alihankkijoita, jotka hoitavat esim. polttoainetoimitukset tai huoltotehtävät. Lämmön myynti loppuasiakkaille siirtyy uudelle yritykselle ja kunnan vastuu aluelämmön tuotannosta lakkaa myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti. Aluelämmön tuotannon ulkoistamisen toinen vaihtoehto on se, että kunta pitää edelleen omistuksessaan lämmön jakeluverkoston ja siten lämmön myynnin loppuasiakkaille. Tällöin kunnalla säilyy myös vastuu lämpöverkoston ylläpidosta ja mm. korjauksista. Yrityksen lämpöverkon haltijalle myymän lämmön hinta jaetaan yleensä perusmaksuun ( /kk) sekä kulutukseen perustuvaan energiamaksuun ( /MWh). Perusmaksulla katetaan ja tasataan laitoksesta aiheutuvia pääomakustannuksia. Lämpöverkon haltija myy edelleen lämpöä loppuasiakkaille. Verkon haltija sisällyttää perimäänsä lämmön myyntihintaan ja perusmaksuun lämmönjakoverkoston ylläpidosta ja hävikistä aiheutuvat kustannukset sekä asetetun lämmön myynnin tuottotavoitteen. Sopimukset - Kunta myy tarjousten perusteella nykyisen aluelämpölaitoksen ulkopuoliselle taholle, mutta pitää lämmönjakoverkon itsellään. Nykyisen hakepolttoaineen toimitussopimuksen kesto ja sisältö määrittää osaltaan myynnin mahdollista ajankohtaa. Kunta solmii määräaikaisen sopimuksen lämmön toimituksesta verkkoon uuden lämmön tuottajan kanssa. - Tarjousten ja lopullisen sopimuksen ehdoilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä tulee olemaan mm. käytettävän hakepolttoaineen alkuperä (harvennuspuuta, suomalaista vai venäläistä, jne.). - Kunnan suhde lämmön loppuasiakkaisiin säilyy toimintamallissa ennallaan. - Kunta myy tarjousten perusteella koko aluelämmön tuotannon lämmönjakoverkkoineen ulkopuoliselle taholle. Lämpösopimukset loppuasiakkaiden kanssa yleensä siirtyvät automaattisesti kunnalta uudelle lämmön toimittajalle, mikäli asiakas hyväksyy siirron. - Em. tapauksessa kunnan toiminta lämmön tuotannossa lakkaa. 5
6 3 Puupolttoaineiden saatavuus ja hintataso 3.1 Hake Valtimon kunnan nykyisellä aluelämpölaitoksella käytetään polttohaketta keskimäärin n irto-m 3 /vuosi (n m 3 /v) ja lämpöenergiaa tuotetaan keskimäärin n MWh/vuosi. Laitoksella tarvittavan hakepolttoaineen toimittaa Karjalan Metsä ja Energia Oy. Hakkeen raaka-aine kerätään tällä hetkellä pääasiassa Valtimon kunnan alueella sijaitsevilta leimikoilta. Alueella toimivia ja haketta toimittavia muita yrityksiä ovat mm. Vapo Oy ja Anaika Oy. Vapo Oy pystyy tarjoamaan ko. määrän haketta noin yhden vuoden varoajalla. Hakkeen alkuperä on Suomesta ja Venäjältä. Anaika Oy pystyy tarjoamaan lähinnä Venäjältä tuotettu haketta sekä oman mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää kuivaa polttomursketta. Mursketta syntyy useita tuhansia kuutiometrejä vuosittain ja sitä on tarjolla nopeallakin aikataululla. Tilastokeskuksen Energian hinnat lämmön tuotannossa- tilastossa kesäkuussa 2013 metsähakkeen valtakunnallinen hintataso oli 20,60 /MWh (alv 0 %). Haketoimittajille tehtyjen kyselyjen perusteella hakkeen hintataso Valtimolla laitokselle toimitettuna on n. 22 /MWh (alv 0 %) eli n. 17,6 /i-m Puupelletit Puupellettejä on saatavilla irtotavarana toimitettuna suoraan asiakkaan varastoon. Pellettien irtotoimitus vastaa pitkälti polttoöljyn toimitusta ja pienin yksittäinen toimituserä on yleensä n. 4 tonnia. Suurin kertatoimitus on n. 37 tonnia, mikä vastaa tilavuutena n. 57 m 3 pellettejä. Vapo Oy on tällä hetkellä ainoa yritys, joka toimittaa pellettejä kaikkialla Suomessa. Useilta alueilta löytyy lisäksi paikallisia yrityksiä, jotka tarjoavat pellettejä joko suursäkki- tai irtotoimituksina. Markkinoilla on laajalti saatavilla sekä suomalaista että venäläistä puupellettiä ja mm. Pohjois-Karjalan alueelle on vireillä yrityssuunnitelmia uusista pellettitoimittajista. Valtimolla pellettejä tarjoavat irtotoimituksina ainakin Vapo Oy sekä M- Pelletti Oy Kuhmosta, joka myös tuottaa pellettinsä itse. Pellettien hintataso riippuu toimituserän suuruudesta, joten varaston tilavuus kannattaa suunnitella lämmityskohteisiin huolella. Hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös vuosittain tarvittava kokonaismäärä. Kotimaisen puupelletin hinta asiakkaalle toimitettuna Valtimolla vaihtelee välillä /tn eli n /MWh (alv 0 %), kun vuosikäyttö on korkeintaan n. 150 tn. 4 Pellettilämpö taloyhtiöille 6 Taloyhtiöille voidaan tuottaa lämpö kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisella pellettilämpökeskuksella. Tällöin lämpökeskus pyritään sijoittamaan mahdollisimman keskeisesti ja lähelle olemassa olevaa lämpöteknistä tilaa, jolloin minimoidaan liitoskanaalin pituus ja lämpöhäviö. Pellettilämpötekniikka on joissakin tapauksissa mahdollista sijoittaa myös olemassa oleviin tiloihin, jolloin tilaratkaisun käyttömahdollisuus vaatii kuitenkin huolellisen ennakkoarvioinnin. Erillinen lämpökeskus on suositeltavin vaihtoehto. Olemassa oleva
7 7 öljylaitteisto voidaan tällöin aina haluttaessa jättää käyttöön vara- ja huippulämpökuorman tuottajaksi. Puupelletti on jalostettua polttoainetta, jossa ei ole mukana mitään epäpuhtauksia. Pellettien polttotekniikkaa on kehitetty myös pienkohteiden tarpeisiin niin, että laitteiden hyötysuhde on erittäin korkea ja huoltotarve vähäistä ja hyvin ennakoitavissa. Puupolttoaineet, kuten puupelletit ja hake, luokitellaan hiilidioksidineutraaleiksi ja ne eivät siten lisää poltettaessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Poltossa syntyvä hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan puustoon. Taloyhtiöistä As Oy Teeriluhti Oy:llä on käytännössä mahdollisuus joko tehdä oma investointi laitteistoon tai pyytää tarjousta lämmön toimituksesta avaimet käteen- periaatteella ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä. Muiden taloyhtiöiden lämmön kulutusmäärät ovat niin pienet, ettei ulkopuolista lämmön tarjoajaa todennäköisesti ole saatavilla ja ainoa vaihtoehto on oma laiteinvestointi. Jokaisen kohteen osalta on kuitenkin mahdollisuus ostaa pellettilämpökeskuksen huoltopalvelu esimerkiksi paikalliselta yrittäjältä. Mikäli lämpö ostetaan ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä, ei taloyhtiön itse tarvitse tehdä investointia ja lämmön tuotannon vastuu siirtyy kokonaisuudessaan lämmön toimittajalle (vrt. aluelämpö). Lämmön toimittaja yleensä myös huolehtii tarvittavista valmistelutöistä (perustukset, ym.). Myös lämmön hinnoitteluperiaatteet vastaavat pitkälti aluelämmön hinnoittelua (liittymismaksu perusmaksu energiamaksu). Merkittävin ero on sopimuksen kesto, joka kiinteistökohtaisessa lämpösopimuksessa on tyypillisesti vähintään 10 vuotta. 4.1 Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Pellettilämmön tuotantokustannukset taloyhtiöiden As Oy Teeriluhti, As Oy Einolanrinne ja As Oy Jussilanpiha osalta on esitetty liitteissä 1-3. Laskelmien pohjana on käytetty selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulosten lisäksi oheisia kaikille laskelmille yhteisiä lähtötietoja ja oletusarvoja. Pellettien hinta 190 /tn Kevytöljyn hinta 0,90 /ltr Laiteinvestoinnin maksuaika 15 v Korkotaso 5 % Pellettilämpökeskuksen huolto- ja käyttökulut 6,00 /MWh Hallintokulut 0,80 /MWh Vakuutukset 0,10 % investoinnista Sähkön hinta 0,12 /kwh Lämpökeskuksen (pelletti ja kpö) omasähkön osuus 10 kwh/mwh Pellettilämpökeskus on oletettu sijoitettavan erillisenä konttirakennuksena n. 20 metrin etäisyydelle nykyisestä lämpöteknisestä tilasta. Lämmön siirron aiheuttamat pienehköt hävikkikustannukset on huomioitu kustannuksissa. Tulosten osalta on tehty herkkyysanalyysiä, jossa 1) investointiin oletetaan saatavan 10 % tuki, tai 2) puupellettien hinta on 10 %
8 korkeampi. Taloyhtiöiden yhteiselle lämpökeskukselle ja lämpöverkolle tehty laskelma on liitteessä 4. Lämpöverkon pituus on vaihtoehdon V2 (selvityksen I vaihe) mukaisesti 472 m. Investoinnin takaisinmaksuajan arvioinnissa on laskettu taloyhtiöiden nykytilanteen kustannukset yhteensä. 4.2 Laskelmien tulokset Ohessa on yhteenveto lämpötuotannon hintatasosta omalla laitteistolla tuotettuna. Kaikki hinnat ovat ilman arvonlisäveroa, ellei muuta ole mainittu. Taulukko 1. As Oy Teeriluhti (Liite 1). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,9 5, ,0 4,5 93,8 5,6 Öljylämpö 115,1 Taulukko 2. As Oy Einolanrinne (Liite 2). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,3 5, ,9 5,0 100,3 6,3 Öljylämpö 119,3 Taulukko 3. As Oy Jussilanpiha (Liite 3). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,1 6, ,9 5,6 118,2 6,6 Sähkölämpö 144,9 8
9 Taulukko 4. As Oy Yhteinen lämpökeskus ja lämpöverkko (Liite 4). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Nykyinen lämpö keskimäärin Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,8 7, ,0 6,4 111,3 8, ,4 Lämmön hinnan kehitys Ohessa on kuvattu lämmön hinnan esimerkkikehitys puupelleteillä ja kevytöljyllä tulevien 15 vuoden aikana kohteessa As Oy Teeriluhti. Oletuksena hintojen vuotuiselle nousulle on käytetty seuraavia: - pelletit 2 % - kevytöljy 5 % - sähkö 2 % - käyttökulut 2 % Kuva 1. Lämmön hinnan kehitys vuosina kohteessa As Oy Teeriluhti. 250,00 Lämmön hinnan kehitys 200,00 /MWh 150,00 100,00 pellettilämpö öljylämpö 50,00 0,00 9
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotTiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
LisätiedotTaksan määräytymisen perusteet
Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet
LisätiedotSelvityksen tausta ja toteutus (1/2)
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotRyhtyisinkö lämpöyrittäjäksi?
Ryhtyisinkö lämpöyrittäjäksi? 22.2.2018 Urpo Hassinen Lämpöyrittäjyys Suomessa Ensimmäiset laitokset perustettu 1992 Lämpöyrityksiä 2016 oli yli 300 kpl ja hoidettavia kohteita 609 kpl Yleisimmin toiminta
LisätiedotÖljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP
Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotAlue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012
Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...
LisätiedotYhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA
LisätiedotAsiakkaalle tuotettu arvo
St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla
LisätiedotPuhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa
Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö
LisätiedotEnergiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.
8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä
LisätiedotLämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua
Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden
LisätiedotLämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä
Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010
1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376
LisätiedotTUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotKaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:
Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotKaukolämmön piirissä on tällä hetkellä n. 70 kiinteistöä ja vuoden 2014 arvioitu kulutus on n. 8.000 MWh. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 6,9 km.
1(5) KINNULAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Tekninen toimisto PL 1 01.04.2014 43900 KINNULA KIINTEÄN POLTTOAINEEN TOIMITTAMINEN Kinnulan kunta pyytää tarjousta kiinteän polttoaineen (hake) toimittamisesta Kinnulan
LisätiedotKAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 )
KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) Kuntalaki vaatii, että kunta yhtiöittää sellaisen liiketoimintansa, joka toimii markkinoilla kilpailu-tilanteessa. Tällaista toimintaa Siikalatvan
LisätiedotCase: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy
Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,
LisätiedotLähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa
Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen
Lisätiedotb = Liittymismaksun tilaustehoon sidottu vakio-osa b2 = 216 b3 = 130 b4 = 87 b5 = 61
LÄMPÖHINNASTO 1.1.2018 1(5) LIITTYMISMAKSUHINNASTO 1.1.2018 ALKAEN Kaukolämpöön liittäminen on mahdollista lämpöyhtiön kaukolämpöalueilla seuraavin ehdoin: Asiakas maksaa Varkauden Aluelämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotHAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotLiit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:
EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen
LisätiedotPuhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa
Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotBB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille
BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen
LisätiedotAlueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014
Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Helsinki 2015 1 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 3 Lämmön
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotSähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle. SULPU Lämpöpumppuseminaari Esa Muukka Nivos Energia Oy
Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle SULPU Lämpöpumppuseminaari 28.11.2017 Esa Muukka Nivos Energia Oy ENERGIAMARKKINA ON MURROKSESSA Esityksen on tarkoitus
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotLämmöntuotantoa varten on perusteilla yhtiö ja sen kanssa on valmisteltu sopimusta, jonka pääkohtia on mm. seuraavat:
Joutsan kunnanhallitus 198 23.09.2013 Tekninen lautakunta 76 17.11.2016 Tekninen lautakunta 82 15.12.2016 Joutsan kunnanhallitus 4 09.01.2017 Joutsan kunnanhallitus 42 20.02.2017 LEIVONMÄEN TAAJAMAN LÄMMÖNTOIMITUSSOPIMUS
LisätiedotHIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ
HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ Yhteenveto 4 1. Hiekkalahden aluelämpö 6 1.1 Tehon- ja lämmitysenergian tarve 6 1.2 Tunnusluvut 6 1.3 Kiinteistöt 6 1.4 Valtekin halli, L1 7 1.5 Liuhan halli, L2
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotPUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ
PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ 14.12.2017 METSÄN WOIMA OY TTS TYÖTEHOSEURA POLTTOHAKKEEN HINNAN OSATEKIJÄT JA SEN ARVOKETJUN OMISTAJAT Hakkeen hinta muodostuu
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen Yhteenveto LCA Consulting Oy Energiankäytön nykytila - lämmitystapajakauma Joroisten alueella olevien kiinteistöjen lämmitystapajakauma käytetyn polttoaine-energian
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-osaaja kilpailusarja (yli 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi: Osoite:
LisätiedotFarmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA
Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotPuhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa
Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Teuvo Hirvonen 23.3.2017 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Paikallistaloudelliset hyödyt (raha kiertää 4-6 kertaa) Työllisyyden edistäminen
LisätiedotRASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKeisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä
Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus
LisätiedotHakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen
27.9.2017 Avaus Perustiedot Raaka-ainehankinta Aluetalousselvitys Aurinkosähköhanke Hakelaitoskäynti Teuvo Hirvonen Urpo Hassinen Matti Ikäheimonen Lasse Okkonen Kim Blomqvist Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa
LisätiedotRatkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori
Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotAlueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015
Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotLämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin
Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotTurku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.
LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan
LisätiedotPellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen
Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,
LisätiedotPUUENERGIAA SASTAMALAAN
PUUENERGIAA SASTAMALAAN Lämmön tuotannon polttoaineet Fossiiliset 48 % Uusiutuvat 52 % Lämmityksen hiilijalanjälki 3 658 kg hiilidioksidia asukasta kohden Energiapuupotentiaali m3/v Latvusmassa 71 300
LisätiedotPIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN
PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotVarma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla
Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla IMATRAN LÄMPÖ OY Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotLämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Tulokset 214 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja toteutus 2. Tapausesimerkkien kuvaus 3. Tulokset 4. Yhteenveto ja tulosten tarkastelu Liite 1: Arviointiin
LisätiedotAlueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotAurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen
Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotAlueet ja yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2017
Alueet ja yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2017 Helsinki 2018 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2017 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotYhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017
OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta
LisätiedotDnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.
S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki
LisätiedotPARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)
21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotSolnet Suomen johtava aurinkosähköjärjestelmien toimittaja
Solnet Suomen johtava aurinkosähköjärjestelmien toimittaja 7.6.2017 Suomen suurin aurinkovoimaloiden toimittaja Vuoden 2016 lopussa olemme asentaneet noin 20 % verkkoon kytketyistä aurinkovoimaloista Suomessa.
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotNikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus
Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus Energiantuotantoratkaisut 30.9.2016 Page 1 Mika Strachan Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin.
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
Lisätiedot