PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 30.6.2009 LSU-2006-Y-485 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajentamista Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä sekä etälietesäiliön rakentamista Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä. HAKIJA Hannu ja Mari Lahti Joupinkuja 47 60800 Ilmajoki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 1 920 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihasikalan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 3 000 lihasikaa. Laajennuksen yhteydessä vanha sikalaosa, 400 lihasikapaikkaa, poistuu käytöstä. Sikala sijaitsee Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä tilalla Lahti RN:o 3:98. Uusi etälietesäiliö rakennetaan Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tilalle Aavala RN:o 1:476. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 4.2.2009, kun Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut ympäristölupa-asian uudelleen käsiteltäväksi ympäristö-... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 keskukseen. Hakemusta on täydennetty 22.3.2009 mm. hajuhaittojen vähentämistä koskevalla selvityksellä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on 28.8.2003 myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen lupa 1 920 lihasialle. Ympäristökeskus on 22.3.2007 antanut ympäristölupapäätöksen, jossa on hylätty 1 920 lihasian sikalan laajentaminen 3 000 lihasian sikalaksi. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa lihasikalan sijaintipaikka sijaitsee alueella, joka on merkitty merkinnällä maaseudun kehittämisen kohdealue (mk-2). Etälietesäiliön sijaintipaikka sijaitsee maakuntakaavassa alueella, joka on merkitty merkinnällä maaseudun kehittämisen kohdealue (mk-2) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä noin 3,5 km:n etäisyydellä Ilmajoen kunnan keskustasta lounaaseen. Lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat nykyisestä sikalarakennuksesta ja sen laajennusosasta noin 200 metrin (2 kpl), noin 250 metrin (2 kpl), 260 metrin (2 kpl) ja noin 270 metrin etäisyydellä. Näistä kahdella naapurilla on sikalatoimintaa. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Sikalarakennuksen lähiympäristö on peltoaluetta. Uuden etälietesäiliön rakennuspaikka sijaitsee noin 8 km:n etäisyydellä lihasikalasta koilliseen. Lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 470 metrin, noin 510 metrin ja noin 530 metrin etäisyydellä etälietesäiliön rakennuspaikasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä. Sikalarakennuksen ja etälietesäiliön sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I- luokan pohjavesialue, Koskenkorvan pohjavesialue, sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä sikalarakennuksesta. Etäsäiliötä lähinnä oleva I-luokan pohjavesialue, Jäpin pohjavesialue, sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä säiliön rakennuspaikasta. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 1 920 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihasikalan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 3 000 lihasikaa. Laajennuksen yhteydessä vanha sikalaosa, 400 lihasikapaikkaa, poistuu käytöstä. Laajennuksen jälkeen tuotettava lihamäärä on noin 900 000 kg/vuosi. Lannan varastointi ja käsittely Sikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin sikalarakennuksen yhteydessä noin 2 400 m 3 :n betonikannella katettu lietesäiliö sekä 1 000 m 3 :n lietesäiliö vanhan sikalarakennuksen alla. Laajennuksen yhteydessä kyseinen 1 000 m 3 :n lietesäiliö poistuu käytöstä. Uusi noin 3 678 m 3 :n etälietesäiliö rakennetaan Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tilalle Aavala RN:o 1:476. Yhteensä lietetilavuutta tulee lietekuilujen (noin 759 m 3 ) kanssa noin 6 837 m 3.

3 Nykyiseen noin 2 400 m 3 :n lietesäiliöön lietteet johdetaan alakautta pumppukaivon kautta, joka on katettu betonikannella. Sikalan laajennusosan yhteyteen tulee myös betonikannellinen pumppukaivo, jonka kautta lietteet johdetaan alakautta kyseiseen lietesäiliöön. Sikalan lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 283,31 ha, josta omaa peltoa noin 74,50 ha, vuokrapeltoa noin 29,81 ha ja sopimuspeltoa noin 179 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa sijaitsee pohjavesialueella noin 7 ha ja koko alalla lietteen levitys on sallittu. Lannan levityksestä noin 65 % tapahtuu keväällä viikkojen 18-22 aikana ja 35 % syksyllä viikkojen 37-44 aikana. Muut varastot Tilalla on kolme maanpäällistä polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 9 000 litraa. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Lisäksi tilalla on kaksi maanalaista säiliötä, noin 8 000 litran ja noin 15 000 litran. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa konesuojassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 7 500 kg/vuosi) toimitetaan eteenpäin raatokeräyksen kautta. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen ja hyötyjätteet hyötyjätteiden keräyspisteeseen. Pilaantuneet rehut (noin 2 000 kg/vuosi) sekoitetaan lietelantaan ja levitetään pellolle. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että porsaiden kuljetuksia on noin 2-4 kertaa/kuukausi, teuraseläinten kuljetuksia noin 4 kertaa/kuukausi ja rehuauto käy lähes päivittäin. Lietelantaa ajetaan noin 330 kuormaa vuodessa. Tila sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn kantatie 67:n välittömässä läheisyydessä eikä tilan liikenteellä ole merkittävää vaikutusta alueen liikennemääriin tai sen ympäristövaikutuksiin. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan sianlihantuotanto aiheuttaa aina sille ominaista hajua, mutta erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja toimintatapojen valinnalla hajun muodostumista tai sen haittaavuutta voidaan kuitenkin vähentää. Tietokoneohjattu kolmivaiheruokinta mahdollistaa tarkan ruokinnan toteuttamisen. Näin vältetään valkuaisyliruokinta, joten lannan typpipitoisuus laskee, sikalan sisäilman sekä ulos puhallettavan poistoilman laatu paranee ja hajukuorma laskee. Uusi rehustamo (otettu käyttöön vuonna 2008) mahdollistaa kolmivaiheruokinnan. Ruokintalaitteiston kapasiteetti ja rehustamon tilat mahdollistavat uusien, myös hajuhaittoja vähentävien rehustusvaihtoehtojen kokeilun ja käytön.

4 Laajennuksen myötä koko sikalaan tulee yläpoistoinen ilmanvaihto. Nykyisin vanhan sikalan poistoilma imetään sikalan alla olevan lietesäiliön kautta, jolloin ilman virtausta lietteen pinnalla on jatkuvasti. Koska lantaa tippuu yläpuolella olevista karsinoista koko ajan, lietteen pinnalle ei pääse muodostumaan kuivaa kalvoa ja siten hajua välittyy poistoilman mukana runsaammin ulos. Menetelmää ei voida muuttaa, koska sikalan alla olevan lietesäiliön kaasujen nouseminen eläintilaan on välttämätöntä estää. Suunnitellun laajennuksen myötä em. vanha sikala poistetaan käytöstä, jolloin kaikki poistoilma imetään eläintiloista yläpoistona lietesäiliön/-kanavien sijaan. Sikasuihkut eli sprinkler- toiminen jäähdytysjärjestelmä asennetaan laajennuksen yhteydessä. Menetelmä sitoo poistoilman kaasuja ja pölyjä. Sisäilman lämpötilaa voidaan laskea, joten hajunmuodostus vähenee. Menetelmä vähentää tarvittavan ilmastoinnin määrää lämpimillä säillä. Sikalassa on osaritiläkarsinat, jolloin siat ulostavat tiettyyn osaan karsinaa lopun ollessa kuivaa makuualuetta. Tämä vähentää ammoniakin pääsyä ilmaan. Sikalassa on imulannanpoisto, jolloin lanta on poissa eläintilan ilmatilasta. Lietesäiliöt ovat alakautta täytettäviä, jolloin hajuhaitat vähenevät säiliöitä täytettäessä. Sikalan yhteydessä oleva lietesäiliö on katettu. Etälietesäiliön rakentamisen myötä hajukuorma sikalan yhteydessä vähenee. Tilalla varastoitavan lietteen määrä vähenee etälietesäiliön rakentamisen ja vanhan sikalan alla olevan säiliön käytöstä poistamisen jälkeen. Laajennusosan lietekuilujen alle asennetaan lämmönvaihdinputkistot. Lämpöä otetaan sikalan käyttöön tai se ajetaan maahan. Lietteen jäähtyessä hajunmuodostus vähenee. Tila on osakkaana Ilmajoen Biovoimassa, joka on lietelannan uusia käsittely- ja hyödyntämistapoja etsivä kehitysyhtiö. Tilalla seurataan lannankäsittelysektorin kehitystä tarkasti ja otetaan uusia, myös hajuhaittoja vähentäviä innovaatioita käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Tilalla käytetään tietokoneohjattua sateliittipaikannukseen perustuvaa lannan letkulevitystä. Investoinnit levitystekniikkaan takaavat tarkan levityksen, määrä on oikea, päällekkäinajoa ei tule ja hajuhaitat pysyvät pieninä. Tilan pelloille levitettävä liete mullataan viivyttelemättä levityksen jälkeen. Lietteen lastaus toteutetaan siististi ja pellolla vältetään levitetyn lietteen yli ajamista. Näin lietesäiliöiden ympäristöt, tiet ja liittymät pysyvät puhtaina. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimista häiriötilanteissa Toiminnan riskit pidetään alhaisella tasolla varustamalla tuleva laajennusosa samanlaisella valvontatekniikalla kuin nykyinenkin sikala. Ruokinnan, ilmastoinnin ja lämmityksen toimintahäiriöt lähettävät omistajalle viestin kännykkään. Sähkökatkosten varalle tilalle hankitaan aggregaatti. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 6.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

5 Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä ympäristökeskuksen YVA -yhteysviranomaiselta. Lisäksi ympäristökeskuksen vesistöosastolta sekä alueidenkäyttö- ja vesihuolto-osastolta on pyydetty lausuntoa koskien uuden etälietesäiliön rakentamista. Ilmajoen kunnanhallitus antaa lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Ilmajoen ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ympäristölautakunta on antanut edellisestä ympäristölupahakemuksesta lausunnon 29.8.2006. Ympäristölautakunta on antanut myös vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle 29.5.2007 koskien ympäristöluvan hylkäämispäätöksestä tehtyä valitusta. Lausunnossaan 29.8.2006 ympäristölautakunta on kiinnittänyt huomiota tarvittaviin etäisyyksiin häiriintyviin kohteisiin sekä lannan käsittelyn ja varastoinnin suorittamiseen parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen. Ympäristölautakunta on edellyttänyt lausunnossaan, ettei ympäristölupapäätöstä annettaisi ennen kuin suunnittelutarveratkaisu on tehty. Vastineessaan 29.5.2007 ympäristölautakunta on todennut, ettei laajennuksen voida katsoa aiheuttavan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristölautakunta on todennut myös, että hakijoiden esittämät hajuhaittojen vähentämiseksi esitetyt menetelmät ovat riittävät. Suunnittelutarveratkaisu on annettu myönteisenä. Täydennetty lupahakemus huomioon ottaen ympäristölautakunta pitäytyy aikaisemmissa lausunnoissaan hankkeen suhteen. Ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan mm, että laajennuksen myötä tilan eläinyksikkömäärä kasvaa 1 080 eläinyksiköllä. Suunniteltu laajennus on 36 % YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon alakohdan 1 c) eläinmäärää vastaavasta eläinyksikkömäärästä. Laajennuksen myötä vanha lietesäiliön kautta ilmastoitu sikalan osa jää pois käytöstä ja uusi lietesäiliö tullaan rakentamaan etäsäiliönä. Naapurustossa on useita eläinsuojia ja laajennuksen myötä hajuhaitat alueella eivät oletettavasti tule kasvamaan. Hankkeessa ei tarvita erillistä päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta. Ympäristökeskuksen vesistöosasto toteaa lausunnossaan mm, että maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän antamien suositusten perusteella uudet rakennukset tulisi sijoittaa todennäköisyydeltään kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle. Kyseiseltä alueelta on käytössä satunnaisia vedenkorkeushavaintoja, joita on pyritty tarkentamaan laskennalla. Niiden avulla voidaan arvioida, että todennäköisyydeltään kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus Kyrönjoen paalulla 1022+00 on noin N 60 +40,40 m. Lietesäiliön reunan tulisi tällöin olla vähintään korkeudella N 60 +41,10 m, kun otetaan huomioon laskennan epävarmuus, aaltoiluvara ja jääpatovaara. Ympäristökeskuksen alueidenkäytön ryhmä toteaa lausunnossaan mm, ettei kysymyksessä olevalla maakuntakaavan merkinnällä ole yksistään sellaista merkitystä, että se sellaisenaan suoraan johtaisi ympäristölupaviranomaisen velvollisuuteen evätä haettu ympäristölupa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kysymys maakuntakaavan toteuttamisen vaikeuttamisesta tulee harkittavaksi erikseen kyseisen hankkeen rakentamista koskevan lupahakemuksen johdosta.

6 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. A ja B toteavat muistutuksessaan mm, miten kertaalleen hylätty lupa voidaan palauttaa tällä tavalla uudelleen käsittelyyn. Lihasikalatoiminnan laajennus 3 000 lihasikaan on aika merkittävä lisäys, joka lisää hajupäästön määrää. Laajennuksen lisäksi suunnitellaan vielä etälietesäiliön rakentamista tilalle Aavala RN:o 1:476. Lietteen kuljettaminen yli 10 km:n päähän vilkkaasti liikennöityä kantatietä 67 myöten ympäri vuoden arveluttaa. Lietteen haju tuntuu ja leviää parhaiten lietettä sekoittamalla ja kuljettamalla. Haju ei siis ole vain pelkästään lähinaapureiden huolena vaan koskee kaikkia kuljetusmatkan varrella. Toisaalta myös liikenneturvallisuus on olennainen asia kapealla kantatiellä, jossa tässä tapauksessa iso traktori joutuu aina tullessaan lietesäiliöltä kääntymään vasemmalle. Muistutuksessa kyseenalaistetaan lihasikalan laajennus tilalle Lahti sillä, mikä on perusteluna sille, ettei lihasikalatoimintaa voisi harkita siirrettäväksi kokonaan esim. tilalle Aavala, kun ahtaus tilalla Lahti on ilmeinen. Vaikka Peuralan kylä on maatalousvaltaista aluetta lukuisine eläinsuojineen, asuu täällä myös muitakin kuin maataloudella eläviä. Asuinrakennuksille lupien saaminen on hankalaa, jopa mahdotonta. Myös asuinrakennusten myynti/vuokraaminen on vaikeaa. Jälkipolville tärkeä ja mahdollinen tulevaisuuden asuinpaikka on hyvää vauhtia muuttumassa elinkelvottomaksi ihmiselle. C ja D toteavat muistutuksessaan, että etäisyys heidän asuinrakennuksesta etälietesäiliölle on liian lyhyt ja tästä koituisi heille hajuhaittoja. Heidän naapurissa on suuri lypsykarjatila, josta aiheutuu heille jo ennestään hajuhaittoja. Jos lietesäiliö kuitenkin aiotaan rakentaa, tulisi se olla katettu ja alatäyttöinen hajuhaittojen minimoimiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 18.5.2009 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen ja jätettyjen muistutusten johdosta. Hakija toteaa vastineessaan jätettyihin muistutuksiin seuraavaa: A ja B:n muistutus Suunnitellun sikalalaajennuksen jälkeen sikamäärä on nykyistä suurempi. Hajuhaittojen määrä on kuitenkin enemmän riippuvainen vallitsevista sääoloista tuulensuuntineen kuin sikamäärästä. Tietyissä oloissa hajuhaittoja saattaa olla, mutta silloin niitä on huolimatta siitä onko sikala nykyisen kokoinen vai tuhat paikkaa suurempi. Jos suunniteltu laajennus toteutuu, vanhin eniten hajuhaittoja tuottava sikalanosa alapuolisine lietesäiliöineen poistetaan käytöstä. Laajennus rakennetaan muistuttajista katsoen kauempana olevan päädyn jatkoksi. Toisin kuin muistutuksen tekijä on ymmärtänyt, lietettä ei ajeta etäsäiliöön ympäri vuoden. Lietettä siirretään sikalan yhteydessä olevasta säiliöstä etäsäiliöön noin kaksi kertaa vuodessa muutama päivä kerrallaan. Näiden muutaman päivän aikana lietettä sekoitetaan ja pumpataan etäsäiliön vuoksi. Etäsäiliön käyttö lyhentää kevään ja syksyn lietteenajosesongin kestoa, kun sikalan yhteydessä varastoitava lietemäärä vähenee vanhan osan alla olevan säiliön käytöstä poistamisen ja jäljelle jäävän säiliön osittaisen etäsäiliöön tyhjentämisen ansiosta.

7 Kantatie 67 ei ole erityisen kapea Joupinkujan liittymän kohdalla. Vasemmalle kääntyminen ei ole myöskään kiellettyä. Liikenneturvallisuudesta huolehditaan noudattamalla säännöksiä niin lietteenajokaluston kunnon kuin ajotavan suhteen. Tämän hetkiseen varustukseen kuuluu vaadittujen lisäksi mm. kaksoisvalot lietekärryssä ja takakamera, jonka kuva välittää traktorin ohjaamoon kuvaruudulle kuljettajalle nähtäväksi takana vallitsevan liikennetilanteen reaaliaikaisena. Tila Lahti ei ole ahdas sikalatoiminnan laajennukselle. Laajennus mahtuu tilalle vaikeuksitta ja sitä tukevat aikaisemmin tehdyt investoinnit mm. viljan käsittelyyn. Etäsäiliöt ovat normaalia käytäntöä nykyaikaisessa kotieläintuotannossa. Eläinsuojelulliset näkökohdat puolestaan puoltavat sikalan sijoittamista omistajiensa asunnon lähelle ehdotetun Alajoen Aavalan sijaan. Valvonta ja eläinten hyvä hoito ovat tällöin helpommin järjestettävissä. Muistutuksen tekijältä on jäänyt huomioimatta, että useaan kertaan päivässä tapahtuva työmatkaliikenne Alajoelle ehdottamaansa sikalaan toisi myös lisää liikennettä Kantatie 67:lle vasemmalle kääntymisineen. Hakijat eivät ole ainoat laajentajat muistutuksen tekijän naapurustossa. Parhaillaan on valmistumassa suuri navetta lietesäiliöineen, joka taitaa sijaita lähempänä kuin hakijoiden sikala. Tästä hankkeesta ei muistutusta ole jostain syystä jätetty. Uusille asuinrakennuksille on saatu tälle kylälle lupia. Mm. muistutuksen tekijän veli rakensi talon pari vuotta sitten hakijoiden lähinaapurustoon. Samoin asuinrakennuksen myynti on onnistunut, Karjanmaankujalla vaihtoi omakotitalo omistajaa noin vuosi sitten. Hakijoiden oma talo on lähimpänä sikalaa ja se ei ole nyt eikä sikalan mahdollisen laajentamisenkaan jälkeen ajoittaisine sikalan hajuineen elinkelvoton paikka neljän ihmislapsen kasvattamiselle. C ja D:n muistutus Suunniteltu lietesäiliö sijaitsee kauempana muistutuksen tekijöiden asuinrakennuksesta kuin muistutuksessa mainittu lypsykarjatila lantavarastoineen. Aikomuksena on täyttää suunniteltu säiliö alakautta ja käyttää turvekatetta lietteen pinnalla haihdunnan minimoimiseksi. Etäsäiliötä täytetään noin kaksi kertaa vuodessa ja lietettä levitetään normaaleina levityssesonkeina keväällä ja syksyllä. Muun ajan liete on liikkumattomana turvekatteen alla. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynnit 7.4.2009 ja 11.6.2009, joissa käytiin läpi mm. sikalarakennuksen ja sen laajennusosan sijaintia sekä lietesäiliöiden sijaintia. Tarkastuksista on laadittu muistiot Vahti-tietojärjestelmään. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Hannu ja Mari Lahdelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Peuralan kylään tilalle Lahti RN:o 3:98 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Ratkaisuun sisältyy myös etälietesäiliön rakentaminen Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tilalle Aavala RN:o 1:476. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 )

8 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus toteaa muistutuksissa esitettyihin asioihin seuraavaa: A ja B:n muistutus Ympäristökeskus katsoo, että toiminta ei todennäköisesti annetut lupamääräykset, sikalan laajennusosan suuntautuminen muistuttajan asuinrakennuksesta poispäin ja suojaetäisyys muistuttajan asuinrakennukseen huomioon ottaen aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristösuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Edellä mainitun sekä päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristökeskus on antanut määräykset mm. nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja pitämisestä katettuna betonikannella, pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikannella, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta sikalan laajennusosassa, sikalan sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana sumukastelujärjestelmällä sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lisäksi on annettu määräys poistaa käytöstä vanha sikalaosa ja sen alapuolella oleva lietesäiliö ennen sikalan laajennusosan käyttöönottoa. Liikenneturvallisuusasiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Sikalan toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat otetaan lupaharkinnassa huomioon siltä osin kuin ne kohdistuvat eläinsuojan sijoituspaikkaan ja sen läheisyyteen. Hakemuksen mukaan lietettä siirretään sikalan yhteydessä olevasta lietesäiliöstä etälietesäiliöön noin kaksi kertaa vuodessa muutama päivä kerrallaan. C ja D:n muistutus Päätöksessä on annettu määräys rakennettavan etälietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta säiliön käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Sikalarakennuksessa voidaan pitää enintään 3 000 lihasikaa. Ennen sikalan laajennusosan käyttöönottoa tulee vanha sikalaosa, 400 lihasikapaikkaa, sekä vanhan sikalaosan alla oleva noin 1 000 m 3 :n lietesäiliö poistaa käytöstä ja tyhjentää siten, että niistä ei muodostu enää hajukuormitusta. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 6 395 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivojen tilavuus.

9 Rakennettavan eläinsuojan laajennusosan pohjarakenteet, uusi etälietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi noin 3 678 m 3 :n etälietesäiliö tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tilalle Aavala RN:o 1:476. Etälietesäiliö tulee rakentaa siten, että sen reunojen korkeus esitetyllä rakennuspaikalla on vähintään korkeudella N 60 +41,10 m. Etälietesäiliö tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyyttä koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Rakennettava etälietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa. Rakennettava etälietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Nykyinen noin 2 400 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna betonikannella. Nykyinen ja uusi lietteen pumppukaivo tulee pitää katettuna/kattaa betonikannella. Mikäli sikalarakennuksen laajennusosaan tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei niitä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lietteen luovutusta esitetään ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 273 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10-15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jää-

10 villä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennuksen sisäilman lämpötila on pyrittävä kesäaikana pitämään alhaisena käyttämällä tarvittaessa sumukastelu-järjestelmää. Sikalarakennuksen laajennusosan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttämään alle + 10 ºC lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi tarkempi selvitys lietekuilujen jäähdytysmenetelmästä ympäristökeskukseen vähintään 3 kk ennen sen asentamista. Sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

11 Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla ja pitää kirjaa sikalan laajennusosan sekä käyttöönjäävän nykyisen sikalan lietekuiluissa olevan lietteen lämpötilasta mittaamalla ja kirjaamalla lietteen lämpötila vähintään kolmesta edustavasta paikasta kummastakin sikalasta vähintään kerran kuukaudessa. Mittaustulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Lihasikaloissa tulee lisäksi mitata sikalaosastojen ammoniakkipitoisuutta vähintään kerran kuukaudessa ainakin vuoden ajan sen jälkeen kun lihasikalan laajennusosa on saatu täyteen toimintaan. Sekä nykyisessä että uudessa sikalaosassa tulee suorittaa kerrallaan vähintään kolme mittausta. Samalla tulee pitää kirjaa sikalan sisälämpötilasta, eläinmäärästä ja ulkolämpötilasta sekä muista tekijöistä, joilla voi olla vaikutusta sikalan sisäilman ammoniakkipitoisuuteen (ruokintavaihe, sumukastelun käyttö, lietekuilujen tyhjennykset ym.). Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.

12 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa sikalarakennuksen laajennusosan ja uuden etälietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata nykyisen sikalarakennuksen lietekuilujen jäähdytykseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon etenkin, jos sikalan ympäristössä esiintyy hajuhaittoja. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee seurata eläinsuojan poistoilman hajupäästöjen käsittelyyn liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä kuten esim. erilaisten suodattimien ja pesureiden kehittymistä sekä varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ratkaisussa on otettu huomioon myös muut lähialueella sijaitsevat eläinsuojat. Kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja pitämisestä katettuna betonikannella, pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikannella, etälietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta sikalan laajennusosassa,

13 sikalan sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana sumukastelu- järjestelmällä sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Tilalla on käytössä tietokoneohjattu kolmivaiheruokinta, joka mahdollistaa tarkan ruokinnan toteuttamisen ja valkuaisyliruokinnan välttämisen. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 % tavanomaiseen sikalatoimintaan verrattuna. Lisäksi on annettu määräys poistaa käytöstä vanha sikalaosa ja sen alapuolella oleva lietesäiliö ennen sikalan laajennusosan käyttöönottoa. Tutkimusten mukaan poistoilman hajupitoisuudet voivat olla moninkertaisia sikaloissa, joissa poistoilma ohjataan lietesäiliön/lietekuilujen kautta ulos katolla sijaitsevaan poistoon verrattuna. Ero korostuu erityisesti kesäaikana, kun hajuyhdisteet vapautuvat helpommin lämpimämmästä lietteestä. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v.1971-2000) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Kolmen naapurin asuinrakennukset (joilla ei ole sikalatoimintaa tai joiden asuinrakennus ei sijaitse lähialueella sijaitsevien kahden muun sikalan välittömässä läheisyydessä) eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä sekä määrätty poistettavan käytöstä vanha sikalaosa ja sen alapuolella oleva lietesäiliö ennen sikalan laajennusosan käyttöönottoa. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja pitämisestä katettuna betonikannella sekä etälietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu hajuja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Pumppukaivojen pitäminen katettuna/kattaminen betonikannella on myös tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Uuden etälietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen.

14 Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, pesu- ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesu- ja jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30-100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Määräys lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta ja lietteen jäähdyttämisestä alle tavoitearvon + 10 ºC on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 %. Hajuyhdisteiden muodostuminen ja niiden haihtuminen lietepinnalta on todettu olevan selvästi vähäisempää + 10 ºC:ssa kuin + 20 ºC:ssa. Käyttämällä kesäaikana sumukastelu-järjestelmää sikalarakennuksen sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille etenkin loppukasvatuksessa. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyt-

15 töön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Määräys lietekuiluissa olevan lietteen lämpötilan ja sikaloiden ammoniakkipitoisuuden mittaamisesta on tarpeen lämpötilan ja ammoniakkipitoisuuksien seuraamiseksi sekä päätöksessä asetettujen lupaehtojen noudattamisen valvomiseksi. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle 31.8.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen.

16 Raukeava päätös Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 28.8.2003 antama ympäristölupapäätös. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANAKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 330 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 3 130 euroa. Tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta alueellisen ympäristökeskuksen päätöksestä on peritty (1 800 euroa). Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

17 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Ilmajoki-lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.