Eriävä mielipide Eriävänä mielipiteenäni päätökseen lausun seuraavaa: Kaupunginhallituksen lausunnossa vastataan ainoastaan osaan ELY-keskuksen lausuntopyynnössä esittämiin kysymyksiin ja toisaalta vastataan sellaisiin kysymyksiin, joita ei ole kysytty. Lausunto sisältää ristiriitaisuuksia. Valtuuston tahto Kaupunginvaltuusto on 9.6.2014 palauttanut kysymyksen Keilaniemen tunnelisuunnitelmasta uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuusto toivoo vastaukset kahdesta vaihtoehdosta kustannusarvioineen ja rakennusmäärineen sekä tunneli- että tunnelittomasta vaihtoehdosta. Kaupunginhallituksen lausunto ei vastaa kaupunginvaltuusto nykyistä kantaa siitä, tuleeko Karhusaarentie kattaa vai ei, joten lausunto olisi tullut pyytää valtuustolta. Ei valtuusto eikä valtio ole käsitellyt vaiheistettua toteutusta, joka on eri asia kun kerralla toteuttaminen. Taloudellinen tilanne Taloudellinen tilanne on oleellisesti muuttunut tornitalojen suunnittelun alkupisteestä. Kalliisti rakennettavien merinäköala-asuntojen kysyntä on romahtanut ja markkinatilanne on muuttunut vastaavien kohteiden suunnitelmien ja rakentamisen aloittamisen myötä mm. Helsingin Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Siksi ajatus toteutuksen vaiheistamisesta on noussut esille. Yhdenkin tai kahden tornin rakentaminen ensivaiheessa on epävarmaa, eikä sitä ole ajoitettu. Toinen vaihe on arvioitu kymmenen vuoden päähän. Aiesopimus Valtion kanssa tehdyssä aiesopimuksessa tornien rakentaminen olisi pitänyt alkaa vuonna 2014 ja niiden olisi tullut olla valmiita vuonna 2019. Valtuuston päätöksen mukaan tieratkaisuihin ei tulla käyttämään verorahoja eikä ottamaan lainaa. Toteuttaminen tulee mahdottomaksi ja näistä syistä aiesopimus tulee raukeamaan. Aiesopimus ei sido sen osapuolia vaan kertoo ainoastaan senhetkisen tahtotilan.
Kustannusarviot Kustannusarviot ovat olleet epäluotettavia ja harhaan johtavia. Yleissuunnitelman mukaan tiehanke maksaisi 120 M. Kaupungin arvio on vaiheittain noussut 200 miljoonaan euroon. Nyt tiesuunnitelmassa hinta-arvio on 96 M, vaikka suunnitelmaan on lisätty Tapiolantien Kehä 1:den ylittävä silta yhdysramppeineen. Lausunnon antamisen yhteydessä lyhentämällä katettua osaa 200 metrillä ja jättämällä pari ramppia Länsiväylän päästä hinta putosi 45 miljoonaan, joka saadaan, jos kaksi tonttia saadaan myytyä. Rakentamalla ensi vaiheessa koko tiehanke valmiiksi saisi Espoo 50 miljoonaa kahden tontin myynnistä, mutta joutuisi toimialajohtajan mukaan ottamaan 150 miljoonaa lainaa, eli oltaisiin takaisin 200 miljoonassa. Ei näistä kustannuksista enää kukaan ota selvää, eikä voidakaan, koska ei ole määritelty, mitä eri vaiheisiin kuuluu. Tiesuunnitelman laajeneminen Tiesuunnitelma menee yleissuunnitelmaa ulommaksi Kehä I osalta pl 1660 saakka, kun yleissuunnitelma on tehty ainoastaan pl 1180 saakka. Tiesuunnitelmassa on esitetty yleissuunnitelmasta puuttuva Tapiolantien risteyskohta paikassa, joka ei ole minkään aikaisemman suunnitelman tai kaavan mukainen. Asemakaavat ja niistä poikkeaminen Seuraavat kaavat liittyvät tiesuunnitelman alueella Kehä I:n (mt 101) maantiealueisiin: - Keilaniemi, alue 220823, asemakaava ja asemakaavan muutos, - Keilaniemi, alue 220800, asemakaava, - Miestenmetsä, alue 220705, asemakaava ja asemakaavan muutos, - Tapiola, alue 000T14, rakennuskaava, - Etelä-Espoon yleiskaava. Tiesuunnitelma poikkeaa T14, rakennuskaavasta Tapiolantien Kehä I:n ylittävän risteyksen sijainnin ja korkeusaseman osalta. Myöskään ei ole esitetty kaksitasoista liittymävaihtoehtoa Otasolmun kohdalla, joka osittain ulottuu rakennuskaavan T14 alueelle. Tiesuunnitelman alueella oleva Keilaniemen asemakaava asuntotorneineen on yleiskaavan mukaista työpaikka-aluetta ja tunneliosuutta ei myöskään ole merkitty yleiskaavaan. Näin ollen asemakaava ja tiesuunnitelma poikkeavat yleiskaavasta, joka tulisi päivittää. Vaiheistamisen mahdottomuus Asemakaavoihin, valtion kanssa tehtyyn aie-sopimukseen, valtuustolle esitettyihin suunnitelmiin, eikä yleissuunnitelmaan ole sisällytetty ajatusta tai esitystä tunnelin vaiheistamisesta. Sellainen putkahtaa esiin vasta tiesuunnitelmaselostuksessa. Aiemmin sellainen on tyrmätty täysin mahdottomana vaihtoehtona.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markkula toteaa (Länsiväylä 12.-13.5.2012): että riittävä meluntorjunta alueella onnistuu vain pitkällä tunnelilla, ja jatkaa: Nyt tehdylle suunnitelmalle ei aidosti ole olemassa toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Espoon teknisen toimen johtaja Louko toteaa (HS 21.5.2012): Pitkä kallis tunneli on kuitenkin ainoa vaihtoehto, jos asuintornitalot päätetään toteuttaa. Lyhennetyn tunnelin ehdottamisesta toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja edelleen (HS 24.4.2012): Järjetön mikä järjetön. Asukkaiden muistutukset on tyystin jätetty huomioon ottamatta. Ei ole mitään järkeä tuhlata valtion ylläpitämään yleisen maatiehen kaupungin varoista edes 100 miljoona euroa Karhusaarentien tunneli- ym. ratkaisuihin kohdassa, joka ei ole pahasti ruuhkautunut. Se on kova hinta siitä, että saadaan kaksi liikennevaloristeystä poistetuksi. Parempia kohteita parannettavaksi on useita. Karhusaarentie voidaan säilyttää nykyisellään tai tehdä siitä bulevardimainen. Tiesuunnitelmaa tulee muuttaa Itärannan asuntoyhtiöiden muistutuksessa esitetyn mukaisesti siten, että Kehä I:n avoimen väylästön, Otasolmun kiertoliittymän ja tunnelinsuiden etäisyys Itärannan asuinrakennuksista on vähintään 70 m. Erittäin tärkeää on toteuttaa Tapiolantien liittymävaihtoehto YVAyhteysviranomaisen hyväksymän vaihtoehdon A2:n kaltaisena esim. tiesuunnitelmaan sisältyvän liittymävaihtoehdon 1 tai 2 mukaisesti. Tapiolantien risteyksen vaihtoehtoa 4 ei ole YVAttu eikä verrattu yhteysviranomaisen kannanottoihin Tiesuunnitelmaselostuksessa 1.2T/31.10.2012 sivulla 59 on esitetty taulukko 4 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen yleissuunnitelmassa 2012. Siinä yhteysviranomainen lausuu mm. seuraavat kannanotot Otasolmusta: Otasolmun Keilalahden alueen keskeisin ongelma on melu ja päästöt. A2 paras vaihtoehto meluntorjunnan ja kaupunkikuvan kannalta Tielaitos siirtänyt A2:n linjausta alkuperäistä esitystä lähemmäksi itärantaa, suunnitelma tulee arvioida alkuperäisessä muodossa Tiesuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten YVA on otettu huomioon (YVAL 13 ja MTL 29 ). Siinä kuitenkin väitetään: YVA-selostuksessa ja alueellisen ympäristökeskuksen YVA-lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon jo yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelmasta kuitenkin puuttuu tiesuunnitelmassa valittu Tapiolantien liittymävaihtoehto 4, eli sitä ei ole ollut olemassa, joten siitä ei ole lausuttu mitään eikä siten ole voitu ottaa huomioon. Myöskään tiesuunnitelmassa v. 2014 ei esiintuoda, kuinka yva-arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon, koskien Tapiolantien ja Kehä I:n nykyisen liittymän kohdalla sijaitsevaa Tapiolantien liittymävaihtoehtoa 4. Koska kummassakaan, yleis- eikä tiesuunitelmassa, ei esiintuoda yva-arviointiselostusta ja siitä annettua yhteysviranomaisen lausuntoa koskien Tapiolantien liittymävaihtoehtoa 4, on liittymävaihtoehto lainvastainen (YVAL 13 ja MTL 29 ). Yva-laissa 13 todetaan: "Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu
huomioon". Maantielaissa 29 todetaan: "Yleis- ja tiesuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten 1 momentissa tarkoitettu arvio on otettu suunnitelmassa huomioon". Tapiolantien ylityksen ristiriitaisuudet Tiesuunnitelmakartassa 2.1T/31.10.2014 Tapiolantien Kehä I:den ylitys on ramppeineen esitetty (Tapiolantien liittymävaihtoehdossa 4) nykyisestä Tapiolantien ja Kehä I:n risteyksestä 150 m:n etäisyydelle Otasolmun suuntaan pysyvänä ilman mitään merkintää väliaikaisuudesta. Kh:n päätöksessä monta päätöstä Tapiolantien liittymävaihtoehdosta 4 Kh:n päätöksessä 16.3.2015 esitetään eri sisältöisiä ja toisilleen vastakkaisia päätöksiä: 1) Kh lausuntopäätöksen 5. kappale: On tärkeää, ettei ensimmäiseen vaiheeseen sisälly Tapiolantien tilapäisiä eritasojärjestelyjä, vaan liittymä on edelleen valo-ohjattu, mutta tarvittaessa osa vasemmalle kääntymisistä karsien. Kaupungin tarkoitus on käynnistää samanaikaisesti ensimmäisen vaiheen rakentamisen kanssa maankäytön kehittämisen suunnittelu Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on löytää lopullinen ratkaisu Kehä I:lle Tapiolantien kohdalla ja välttää Tapiolantien tilapäisen eritasoratkaisun toteuttamistarve. 2) Kh lausuntopäätöksen 11. kappale: Kaupunki ei pidä suunnitelmaa Tapiolantien ja Kehä I:n liittymästä toteuttamiskelpoisena siihen sisältyvän Itärannan asuinrakennusten kohdalla korkealle ulottuvan rampin vuoksi. 3) Kh Selostusosa: Tiesuunnitelman sisältö 4. kappale: Väliaikainen siltayhteys Tapiolasta Otaniemeen toteutetaan penkereelle nostetulla katuyhteydellä. Itärannan puolella kadun reunaan toteutetaan 1,8 m korkea melukaide, jolla suojataan lähitaloa melulta ja ajovaloilta. Koko asutuksen puoleinen seinämä peitetään nopeakasvuisella monilajisella köynnösistutuksella, joka luonnonmukaisena pintana vähentää korkean ramppiseinän haittavaikutusta. Kehän suuntainen kevytliikenne linjataan läheltä ramppia nykyistä puustoa säästäen. Kehä I:n tasaus leikkautuu noin 4 m alemmaksi nykyisen tien korkeusasemaan verrattuna, jolloin kadun tasaus nousee noin 2,5 m nykyisen tien yläpuolelle. Asuinkiinteistöjen kohdalle rakennettavan Tapiolantien liikennemäärä on huomattavasti vähäisempi kuin Kehä I:n nykyinen liikennemäärä. Kehä I:lle rakennetaan suuntaiseritasoliittymä, jolloin katuverkolta on eritasoliittymän kautta yhteydet Kehä I:lle Leppävaaran suuntaan. Väliaikainen ratkaisu antaa joustavat mahdollisuudet suunnitella kehä I:n myöhempää tasausta ja kattamista Hagalundin kohdalla. Päätelmä: Tiesuunnitelma ja Kh: lausunto sisältää YVAttomasta ja yleissuunnitelmaan sisältymättömästä Tapiolantien liittymävaihtoehto 4:stä kaikki vaihtoehdot pysyvästä Tapiolantien ylitysratkaisusta, väliaikaisesta ratkaisusta, vältettävästä ratkaisusta toteuttamiskelvottomaan ratkaisuun, jota ei toteuteta. Väliaikaisuudelle ei ole esitetty mitään aikarajoitusta. Kuka tulkitsee ja päättää tämän jälkeen mitä tehdään?
Loppulause: Nämä kaikki edellä esitetyt kohdat tulisi Uudenmaan ELY-keskus ottaa huomioon Espoon kaupunginhallituksen lausunnon yhteydessä ja ryhtyä toimenpiteisiin tiesuunnitelman muuttamiseksi sen sisältöiseksi, että se voitaisiin hyväksyä tai sitten hylätä koko tiesuunnitelma. Kurt Byman