YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristöohjelman laatiminen perustuu kaupunginhallituksen 6.6.2011 hyväksymään ympäristöpolitiikkaan vuoteen 2016. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan ympäristöpoliittiset linjaukset lähtökohtana tulee työryhmissä laatia toimintaohjelma (ympäristöohjelma) kaupunginhallituksen myöhemmin hyväksyttäväksi. Toimenpiteet, vastuut, aikataulut, toteuttamisen edellyttämät resurssit ja seuranta tulee esittää sellaisessa muodossa, että ne ovat soveltuvin osin asteittain ja taloudelliset resurssit huomioon ottaen siirrettävissä sitovina tavoitteina joko kuntasuunnitelmaan ja talousarvioon taikka sisäiseen toimintaohjeistoon (ympäristökäsikirjat). Ympäristökäsikirjatyön pilottikohteena on kaupungintalon kiinteistö. Kaupungintalon ympäristökäsikirja laadittiin 2011. Seurantaa ei ole järjestetty. Ympäristölautakunnan alaisen toiminnan työryhmään vuonna 2013 ovat kuuluneet ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranhaltijat. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat vuoden 2013 alusta siirtyneet Laukaan ja maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät Saarijärven vastuukunnille. Ympäristölautakunta on omalta osaltaan jo sitoutunut hyväksyttyyn ympäristöpolitiikkaan kirjaamalla vuosittain sen päämääriin liittyviä tavoitteita taloussuunnitelman sanalliseen osaan ja lautakunnan toimintaa on muutoinkin linjattu ympäristöpoliitiikka huomioon ottaen. Alla olevaan ohjelmaan on merkitty aluksi lihavoidulla tekstillä kaupunginhallituksen hyväksymä ympäristöpoliittinen päämäärä ja sen selitysosa. Lisäksi on listattu keskeisiä toimijoita sekä ympäristölautakunnan rooli ko. tavoitteen osalta. Varsinainen ympäristöohjelma muodostuu vuosien 2011-2013 aikana aloitetuista kyseisten päämäärien mukaisista toimenpiteistä ja niiden seurannasta lautakunnan alaisen toiminnan osalta sekä ehdotuksista uusiksi, täydentäviksi tavoitteiksi vuosille 2014-2016. 1. Viihtyisä ja laadukas kaupunkiympäristö Viihtyisä asuinympäristö Äänekoskella perustuu toimivaan rakenteeseen Kokonaisuus muodostuu eheän kaupunkimaisen ympäristön, omaleimaisten elävien kylien sekä monimuotoisen keskisuomalaisen järvi- ja metsäluonnon yhdistelmästä. Alueita liittää toisiinsa tarkoituksenmukainen liikenneverkosto, joka ottaa huomioon julkisen ja kevyen liikenteen tarpeet. Laadukas ympäristö perustuu hyvään suunnitellun ja kestää kulutusta ja aikaa. Kokonaisuutta kehitetään vaihtelevana ja virikkeellisenä: laadukkuus näkyy sekä rakennetun ympäristön kulttuuri- ja kauneusarvojen ymmärtämisenä että luontoympäristön monimuotoisuus- ja monikäyttöarvojen säilymisenä. Keskeisiä toimijoita ovat kaavoitus sekä tekninen toimi ja vapaa-aikatoimi tuottajaorganisaatioineen. Ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, maa-aines- ja maisematyölupaviranomaisena ja voi ao. lainsäädännön puitteissa vaikututtaa ympäristön ja rakentamisen laatuun. 1
Ympäristönsuojeluviranomaisella on roolia viihtyisän ja laadukkaan ympäristön kehittämisessä myös yleiseen edistämistehtävänsä perustuen erityisesti luonnon monimuotoisuus- ja virkistyskäyttöarvot sekä luonnontaloudellinen kestävyys huomioon ottaen. 1.1 Toimenpiteet Ympäristövalvonnan vastuualueen kuntasuunnitelman mukaisena tavoitteena on ollut vuosina 2012 2013 ja on edelleen kaupunkiympäristön laadun parantaminen yhdessä teknisen toimen ja kaavoituksen kanssa. Ympäristölautakunnan osalta tavoitteet liittyvät erityisesti rakennusvalvonnan tulosalueelle. 1.1.1. Aktiivista ympäristönhoidon valvontaa kohdennetaan kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille Aktiivisen ympäristönhoidon valvonnan mittarina ovat olleet katselmuspöytäkirjat ja niihin liittyvät kirjaukset (kehotukset, määräykset, muut mahdolliset toimenpiteet) ja niiden toteutuminen. Katselmuskohteita kirjattu, kpl vaadittu toimenpiteitä, % kohteista 2012 24 46 2013 34 35 1.1.2. Rakennuslupahakemusten/suunnitelmien tasoa kehitetään. Rakennuslupahakemusten/rakennussuunnitelmien kaupunkikuvallisen tason mittarina on ollut arkkitehtitasoisten suunnitelmien määrä sekä pihasuunnitelmien määrä. Pihasuunnitelman Arkkitehdin laatimien suunnitelmien sisältävät hakemukset % (pääpiirustukset) osuus % 2012 32 38 2013 35 41 1.2 Lisätoimenpiteet 2
1.2.2. Rakennetun ympäristön hoidon valvonnan vastuita selkiytetään ja kaupunkikuvaan vaikuttavien suunnitelmien ja lupien käsittelyn yhteistyömalleja kehitetään. (Rakennusvalvonnan tulosalue, syksy 2014 tai kevät 2015). Ei vaadi lisäresurssia, mutta edellyttää molempien rakennustarkastajan virkojen pysyvää täyttöä) 1.2.3.Tarkastetaan rappeutuneiden luontopolkujen kunto ja suunnitellaan tarvittavat korjaustoimenpiteet toteutusorganisaatiota varten. Toimenpiteellä voidaan osaltaan parantaa kaupunkilaisten luontoympäristön laatua viihtyisämmäksi. (Ympäristönsuojelun tulosalue, 2014. Edellyttää suunnittelijan työpanosta noin 3 kuukautta, sisältyy hyväksyttyyn talousarvioon). 3
2. Energiaviisas toiminta Energiaviisas toiminta ilmenee toiminnassa pitkäjänteisyytenä, suunnitelmallisuutena ja ilmastovaikutusten huomioon ottamisena erityisesti yhdyskuntasuunnittelussa, energiantuotannossa ja hankinnassa, rakentamisessa ja sen ohjauksessa, kiinteistöjen käytössä ja liikkumisessa Kaupunginhallitus on solminut syyskuussa 2009 energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sekä siihen liittyen kesäkuussa 2010 hyväksynyt toimintasuunnitelman sen toteuttamiseksi. Energiaviisas toiminta ympäristöpoliittisena päämääränä toteuttaa osaltaan sopimuksen täytäntöönpanoa ja samalla korostaa tavoitteen tärkeyttä paitsi sekä energiansäästön, myös ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Keskeisiä toimijoita kaupungin perusorganisaatiossa ovat kaavoitustoimi ja vuonna 2013 tapahtuneen organisaatiomuutoksen jälkeen tilaajaorganisaatio (tekninen toimi). Kaupungin omistamat yhtiöt ovat tärkeässä roolissa yhtäältä energian (sähkön ja lämmön) tuottajana ja jakajana (Äänekosken Energia Oy) sekä asuinkiinteistöjen ja julkisten tilojen isännöintiä ja huoltoa toteuttavina yhtiöinä (Ääneseudun asunnot Oy, Äänekosken Kiinteistönhuolto Oy) tai hankkeiden hallinnoijina (Ääneseudun kehitys Oy). Ympäristölautakunnalla on mahdollisuus vaikuttaa viisaaseen energiankäyttöön rakentamisen ohjaajana ja rakennuslupa-asioiden käsittelijänä sekä vähäisemmässä määrin ympäristölupien myöntäjänä. Lautakunnan alainen henkilöstö voi osaltaan toteuttaa energiansäästösopimuksen toimintaohjelman ja kaupungintalon ympäristökäsikirjan mukaisia toimia jokapäiväisessä työssään. Vuonna 2012 maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty energiatehokkuutta koskeva 117 g ja lämmitysjärjestelmän arviointia koskeva 117 h. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on tarkastaa, että lupahakemuksiin on liitetty riittävät laskemat ja suunnitelmat ja että lämmitysjärjestelmää koskeva arviointi on tehty. Mahdollisia ohjauskeinoja energiaviisaaseen toimintaan ovat myös erilaiset yritysten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät (mm. EMAS, ISO 14 001). Äänekoskella on joitakin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän auditoineita yrityksiä. 2.1 Toimenpiteet 2.1.1. Pientalorakentamista edeltävän prosessin suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta kehitetään erityisesti energiaohjauksen osalta. (Rakennusvalvonta) Energiaohjauksella vaikutettiin rakentajien lämmitystavan valintaan. Öljylämmitykseen ja suoran sähkölämmitykseen sijaan suositeltiin olemassa olevan verkon alueella kaukolämpöä ja haja-asutusalueella mahdollisuuksien mukaan maalämpöä sekä puukeskuslämmitystä taikka ainakin lisälämmönlähteenä varaavia tulisijoja. Toteutumista on seurattu pientalojen lämmitystapavertailutaulukon avulla. 4
LÄMMITYSTAPOJEN %-OSUUDET UUSISSA PIENTALOISSA ENERGIA LÄMMÖNJAKO VUOSI 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SÄHKÖ SUORA 44,2 40,4 23,9 33,3 11,4 10,3 11,8 SÄHKÖ (pilp, vilp) VESIKESKUS 20,8 19,3 26,0 25,0 20,4 13,8 23,5 SÄHKÖ ILMALÄMM. - 1,7 2,2 - - - - KAUKOLÄMPÖ VESIKESKUS 11,7 22,8 21,7 16,7 18,2 24,2 17,6 MAALÄMPÖ VESIKESKUS 7,8 5,2 13,0 16,7 36,4 37,9 35,3 PUU VESIKESKUS 10,4 8,8 11,0 8,3 13,6 13,8 11,8 PELLETTI VESIKESKUS 3,9-2,2 - - - - ÖLJY VESIKESKUS 1,3 1,7 - - - - - Suoran sähkölämmityksen osuus lämmitysjärjestelmänä uusissa omakotitaloissa on vähentynyt huomattavasti ja maalämmön osuus vastaavasti kasvanut. 2.1.2. Äänekosken kaupungintalon ympäristökatselmuksen ja ympäristökäsikirjan laatiminen Toteutettiin kaupungintalon ympäristökatselmus ja käsikirja sekä laadittiin ympäristöohjeet. Kaikki katselmoinnin kohteena olevat asiat liittyivät suoraan tai välillisesti energiaviisaaseen toimintaan, kuten kaukolämmön, sähkön, veden ja paperin kulutukseen, virkamatkoihin sekä jätteiden syntymiseen ja lajitteluun. Kaupungintalon henkilökunta ei ole järjestänyt seurantaa. 2.2 Lisätoimenpiteet 2.2.1. Otetaan käyttöön sähköisiä lupapalveluita ja sähköinen arkistointi aluksi rakennusluvissa ja myöhemmin myös muissa luvissa. (Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 2016 alkaen. Käyttöönotto- ja siirtymävaiheessa saatetaan tarvita tukea tai lisäresurssia). 5
2..2.2. Osallistutaan kaupungintalon ympäristökäsikirjan energiankäyttöön ja paperinkulutukseen liittyvien indikaattorien seurantaan ja tarvittaessa toimintaohjeiden päivittämiseen. (Ympäristönsuojelu 2015. Toteuttaminen edellyttää 1-2 kuukauden työpanosta (esim. ammattitaitoinen tukityöllistetty) ja pysyvän seurannan järjestäminen ympäristönsuojeluhenkilöstön sijoittumista kaupungintalon tiloihin). 2.2.3. Pyritään käynnistämään uusiutuvan energian kuntakatselmus ja osallistutaan siihen liittyvään tiedonhankintaan. ( Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 2015. Vaatii muutamaa kuukautta vastaavaa palkkatyötyöpanosta tai ulkopuolista konsulttia, toivotaan tilapalvelujen osallistumista ) 3. Ympäristöturvallisuuden edistäminen Kaupunki tavoittelee rakenteellisesti ja toiminnallisesti turvallista, vähäpäästöistä asuin- ja toimintaympäristöä. Tavoite nähdään voimavarana, joka edesauttaa kaupungissa viihtymistä ja paikkakunnan kiinnostavuutta asuinpaikkana Kaupunki pitää huolta jokapäiväisen ympäristön terveydellisestä turvallisuudesta ja varautuu erityistilanteisiin Ympäristöturvallisuus on osa laajaa turvallisuuskäsitettä. Jokaisella toimialalla on kuntalaisten turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyviä tehtäviä on käsitelty kaupungin valmiussuunnitelman yhteydessä. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkökulmasta ympäristöturvallisuus ymmärretään toimintana, jolla rajataan ja korjataan ympäristössä (maa-, vesi ja ilma) tapahtuvista ilmiöistä ihmisille ja ympäristölle itselleen aiheutuvia vahinkoja ja edistetään ympäristön tilan ja sen vaikutusten huomioimista ihmisen elinympäristössä ja olosuhteissa. Ympäristöturvallisuus on siten osa ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- valvonta- ja seurantatyötä sekä lisäksi toimintaa erityistilanteissa. 3.1 Toimenpiteet 3.1.1. Kaupungin valmiussuunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuminen Ympäristövalvonta on kaupunginjohtajan toimeksiannosta ja toimialapäällikön johdolla osallistunut valmiussuunnitelman laadintaan, missä on kirjattu rakennusvalvonta- ja 6
ympäristönsuojeluviranomaisten tehtäviä erityistilanteissa, arvioitu mahdollisia ympäristövahinkoriskejä, sekä tehty ohjeita ja suunnitelmia niiden varalle. Suunnitelma on organisaatiomuutosten johdosta päivitetty 2013 3.1.2. Kunnan öljyntorjuntaviranomaisen nimeäminen ja toiminnan järjestäminen jälkitorjunnassa Ympäristölautakunta nimettiin kunnan öljyntorjuntaviranomaiseksi ja johtava ympäristötarkastaja yhdyshenkilöksi, joka käytännössä johtaa jälkitorjuntaa. Toimintamalli tuli testatuksi ennakkoon Kuhnamon öljyvahingon yhteydessä elokuussa 2011. Talousarvioon varattiin pieni määräraha tehtävään vuodesta 2012 alkaen. Suorittajaportaan ja kaluston siirtymisestä kaupungin organisaatiosta yhtiölle aiheutuvan muutoksen sekä johtamisjärjestelmän muuttumisen vaikutus tositilanteessa on vielä arvoitus. Ympäristövahinkoihin liittyviä tehtäviä on ollut vuosittain muutamia 3.1.3. Ilmastonsuojelua koskevan seurannan ja raportoinnin ottaminen mukaan ympäristön tilan seurantaan. Vesistöveden näytteenoton järjestäminen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Ilmanlaadun jatkuvaa seurantaa ja raportointia on ylläpidetty osana elinympäristön laatua ennakolta turvaavaa toimintaa vuosikausia yhteistyössä teollisuuden ja energiantuotannon toimijoiden kanssa. Tulokset ovat nähtävissä reaaliaikaisesti ympäristövalvonnan websivuilla ja tuloksista raportoidaan vuosittain. 7
ILMANLAATU HISKINMÄELLÄ 2012 100 % HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITT.HUONO 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kun kunnille tarjoutui mahdollisuus osallistua kasvihuonekaasujen viikkoseurantaan uuden web-pohjaisen järjestelmän kautta, lähti Äänekoski siihen mukaan. Kustannukset on jaettu teknisen toimen ja ympäristötoimen ja jälkimmäisen osalta edelleen ilmantarkkailusopimuksen osapuolten kesken. Vuonna 2013 ilmanlaadun tarkkailun henkilöstöresurssi on vähentynyt ja osaaminen kaventunut, kun ympäristöterveydenhuollon henkilöstö siirtyi Laukaan kuntaan ja ympäristötarkastaja jäi osa-aikaiseksi. Vesistöseurantaa on jouduttu supistamaan näytteenottoon käytettävissä olevan henkilöstön vähenemisen sekä näytteenotolle asetettujen laatuvaatimusten takia. Isojen vesistöjen vedenlaadun seuranta perustuu toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuun ja Elykeskuksen vesienhoito-ohjelmiin liittyviin seurantanäytteisiin. Ympäristötoimi on aloittanut näytteenottotarpeen uudelleenarvioinnin ja työ jatkuu. Ympäristöluvissa on annettu vesi- jäte ja ilmapäästöjä koskevia sekä kemikaalien varastointiin sekä vahinkotilanteisiin liittyviä sekä päästöjen seurantaa koskevia määräyksiä. 8
3.1.4. Äänekosken kaupungin ympäristönsuojelumääräysten valmistelun loppuun saattaminen ympäristölautakunnan käsittelyjen osalta Ympäristönsuojelumääräykset on merkittävä kunnan ympäristöpolitiikan toteuttamisen väline ja ympäristönsuojeluviranomaisen keskeinen työkalu, kun toteutetaan ennaltaehkäisevästi ympäristöturvallisuutta. Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset on mainittu yhtenä toteuttamiskeinona mm. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 ja Keski-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015. Ohjelmissa on esitetty lukuisia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään mm. pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan ja pohjavesien kemiallisen ja määrällisen tilan saattamiseen vähintään hyväksi vuoteen 2015 mennessä, sekä estämään tilan heikennyksen mm. pilaavien ja muiden haitallisten aineiden vesiin pääsyä rajoittamalla. Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmään on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita eri aloita, myös teollisuudesta ja tuottajajärjestöistä. Vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteet liittyvät yhdyskuntien eli kuntien kaavoituksen, teknisen toimen ja vesihuoltoliiketoiminnan sekä viranomaistoiminnan osalta ainakin seuraaviin osa-alueisiin: -haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta -viemäriverkostoon liittymisen valvonta -maankäytön ja vesihuollon rakentamisen yhteensovittamisen edistämien -vesihuollon ja poikkeuksellisiin luonnonoloihin varautumisen tehostaminen -vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivittäminen ja verkostojen piiriin saatettavien alueiden osoittaminen -jätevesilietteiden käsittelyn ja hyödyntämisen edistäminen -pohjavesien suojelusuunnitelmien tekemisen käynnistäminen -pohjavesien suojelun tehostaminen ympäristönsuojelumääräysten avulla. Ympäristölautakunnan osalta tavoite on toteutunut. Sen hyväksymä määräysluonnos ei ole edennyt valtuuston päätökseen saakka. 3.2 Lisätoimenpiteet 3.2.1. Ilmanlaadun jatkuvaa seurantaa pyritään resurssin vähenemisestä huolimatta ylläpitämään sopimusperusteisesti teollisuuden kanssa, seurannan tulokset pitämään kaupungin verkkosivuilla nähtävänä ja seurannasta raportoimaan kerran vuodessa. Myös ilmastoseurantaan osallistutaan nykyisellä osuudella. Vesistöseurantaa jatketaan uudelleen kohdennettuna, mikäli ympäristönsuojelun resurssit säilyvät nykyisellä tasolla. (Ympäristönsuojelu, jatkuva toiminta. Nykyiset resurssit). 9
3.2.2. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle osoitettuja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaisia tavoitteita ja pyritään vaikuttamaan siihen, että muu kuntaorganisaatio on tietoinen ohjelman sisällöstä omalta osaltaan toteuttaa niiden mukaisia toimenpiteitä. ( Ympäristönsuojelu, jatkuva toimita). 4. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen Kaupunki käyttää luonnonvaroja ja alueita ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, jolloin monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimintaedellytykset säilyvät, metsät kasvavat elinvoimaisina ja monimuotoisina, kiviainesvaroja ja arvokkaita harjuja ja kalliomuodostumia säästyy tulevillekin sukupolville. Materiaalitehokkuus rakentamisessa ja toiminnoissa näkyy pitkällä aikajänteellä säästöinä ja uusiutuvat luonnonvarat ja niihin perustuva toiminta ja innovaatiot näkyvät kestävän tulevaisuuden suunnittelussa ja päätöksenteossa Keskeiset toimijat luonnonvarojen käytön osalta kaupungissa ovat tekninen toimi maaainesten ottolupien haltijana sekä maa- ja kiviaineksen käyttäjänä (uusiutumattomat luonnonvarat) ja tonttiosasto metsävarojen käytön suunnitteluttajana ja hakkuiden toteuttajana (uusiutuvat luonnonvarat) sekä kaupunki/tekninen toimi rakennuttajana kilpailuttaessaan hankintoja ja rakentamista. Keskushallinto ja kaavoitustoimi vastaavat maankäytön suunnittelun ja maanhankinnan kautta pitkälti luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Ympäristölautakunta on lupaviranomaisena osaltaan ollut edistämässä luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä ottamalla luonnonarvot ja varat huomioon maa-aineslupien, maisematyölupien ja ympäristölupien yhteydessä. Lupia myönnettäessä on otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään Natura-alueista ja erityisesti suojeltavista tai uhanalaisista lajeista. Luonnonvarojen säästeliäs käyttö tai monimuotoisuuden säilyttäminen ei toistaiseksi ole käsitteenä ympäristöluvan, maa-ainesluvan tai maisematyöluvan myöntämisedellytys, joten lupaharkinnassa on oltava kuhunkin liittyvät erityiset perusteet luvan epäämiseen ja määräysten antamiseen. Lautakunta voi kaavalausunnoissaan kiinnittää huomiota siihen, ovatko luontoselvitykset riittäviä monimuotoisuuden turvaamiseksi ja onko kaavaluonnoksissa ja ehdotuksissa otettu huomioon luontoselvityksissä tai muutoin esille tulleet monimuotoisuusarvot ja suojelutarpeet. Myös maa-ainesten ottoon tarkoitettujen alueiden varauksiin kaavoissa on mahdollisuus ottaa kantaa, vaikkakin merkittävimmät on varattu maakuntakaavaan. Maaainesten ottopaikkojen sijoittumisella on vaikutusta myös pohjavesivarannon kannalta. Lautakunta voi myös tehdä aloitteita ja esityksiä luonnoltaan arvokkaiden alueiden selvittämisestä. Tämä koskee erityisesti alueita jotka ovat jääneet selvitysten ulkopuolelle, koska niihin ei ole kohdistunut kaavallisia hankkeita tai YVA-menettelyä. Selvitys voidaan, 10
kaavamenettelystä ja YVAsta poiketen rajata myös luontotyypin mukaan esimerkiksi metsiin, soihin, kallioalueisiin tai kulttuuriympäristöihin. 4.1 Toimenpiteet 4.1.1. Teetetään kaupungin omistamia alueita koskevia luontoselvityksiä kohteisiin ja/tai luontotyyppeihin, joista on perustiedon puutteita ja jotka eivät ole kaavoituksen kohteena. Toteutettiin kaupungin metsien luontoarvokartoitus Suolahdessa ja Sumiaisten alueella. Toteutukseen saatiin avustusta ympäristöministeriöltä. Jatkotoimenpiteenä hankkeelle tehtiin valtuustoaloitteen pohjalta esitys yhden kohdealueen liitämiseksi Metsosuojeluohjelmaan. Suojeluesitys on vireillä ELY-keskuksessa. 4.2 Lisätoimenpiteet 4.2.1. Tekla Webmap-sovelluksen käyttöönotto. Hyödynnetään muilta viranomaisilta ladattua tietoa ja syötetään paikallisia tietoja sekä jaetaan paikkatietoa luontoarvoista organisaation sisällä. (Ympäristönsuojelu 2014, ei lisäresurssitarvetta). 4.2.2. Jatketaan tarveharkintaan perustuen ja resurssien puitteissa luontoselvitysten teettämistä (Ympäristönsuojelu 2015 tai 2016, selvitysten laadusta riippuen 2-6 kk työpanos henkilötyövuosina tai vastaavan laajuisena konsulttityönä). 4.2.3. Pyritään aina kun säädökset ja viranomaisrooli mahdollistavat, edesauttamaan mineraalisten ja haitattomien käytöstä poistettujen materiaalien hyödyntämistä maanrakentamisessa ja siten edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. (Ympäristönsuojelu, jatkuva, ei lisäresurssitarvetta, ympäristönsuojelumääräysten hyväksyminen edistäisi toteutusta). 11
5. Ympäristökasvatuksen, -osaamisen ja tietoisuuden vahvistaminen Äänekosken julkisuuskuvassa vahvistuu ympäristöosaaminen ja tietoisuus. Julkisuuskuva perustuu todelliseen tietoon ja toimintaan Kaupungissa on tarjolla monipuolista tietoa ympäristöstä ja ympäristöasioista Ympäristötietoiset päättäjät ja henkilöstö tukevat omalla toiminnallaan ja päätöksillään asukkaiden, työyhteisöjen ja yritysten mahdollisuuksia toimia ympäristövastuullisesti Ympäristökasvatus on käsitteenä rinnastettu kestävän kehityksen kasvatukseen ja määritelty osa-alueeksi, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. (Yhteinen Käsitys-kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen sanasto ja käytännöt, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 2013). Ympäristökasvatus painottaa erityisesti ekologista, eli luonnontaloudellista ulottuvuutta. Ympäristötietoisuus on ympäristönäkökohtien tiedostamista ja niiden huomioimista toimintaa koskevia päätöksiä ja valintoja tehtäessä. Näin ollen se on keskeinen lähtökohta kunnan ympäristöpolitiikan toimeenpanossa ja yhdessä ympäristöosaamisen, eli ympäristöasioiden teorian ja käytännön hallinnan kanssa avaintekijä, kun sanoja muutetaan teoiksi. Koulutuksella tarkoitetaan kasvatuksesta poiketen - esi- ja perusopetuksen jälkeistä järjestettyä ja suunnitelmallista opiskelua Kunnallisissa kouluissa opetuksesta vastaa opetustoimi. Myös muissa oppilaitoksissa opetuksesta vastaa pääosin oppilaitos oman opetussuunnitelmansa mukaisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen voi voimavarojensa rajoissa antaa käyttöön asiantuntemusta ja materiaaleja olla yhteistyökumppanina esimerkiksi maastoopetuskohteita suunniteltaessa, koska kohteet voivat palvella myös muita käyttötarkoituksia ja kohderyhmiä kuin vain oppilaita (esim. luontopolut). Perutusopetusta ohjaavalla suunnitelmalla, jota ollaan parhaillaan uudistamassa, on keskeinen rooli tavoitteen toteuttamisessa. Lakisääteisesti ympäristönsuojeluviranomaisen tulee omalta osaltaan huolehtia ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa sekä osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena (1 ) on järjestää rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään mm. ekologisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Rakentamisen neuvonnasta ja ohjauksesta vastaa ympäristölautakunnan alainen rakennustarkastaja. MRL 12 :n mukaan tavoitteena on mm. elinkaariominaisuuksiltaan kestävän sekä kulttuuriarvoja luovan ja säilyttävän rakentamisen edistäminen. 5.1 Toimenpiteet 5.1.1. Ympäristöaiheisten toimintaviikkojen järjestäminen / järjestämiseen osallistuminen 12
Ympäristötoimi on ideoinut ja organisoinut sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa toteuttanut ohjelmallisen ympäristöviikon useana vuonna. Ohjelmassa on ollut mm. näyttelyitä, toritapahtumia neuvontapisteineen, lähiruokaseminaari, ilmastoilta, ohjattu linturetki sekä roskansiivoustalkoita Ympäristötarkastaja on pitänyt oppitunteja eri luokka-asteille aiheinaan jäte- ja vesiasiat. Vuoden 2011 ympäristöviikosta laadittiin laaja totetusraportti. Alla kuvallisia maistiaisia raportista. Kuvat Tuire alatalo ja Jouni Kurkela. Ympäristöaiheisen näyttelyn ja samalla koko viikon avajaisissa tarjottiin luomu- ja lähiruokaa.. 13
Ruokateema jatkui lähiruokaseminaarissa jossa saatiin mm. ohjeita kalankäsittelyyn ja maisteltiin talkkunapöperöä ja puolukkapiirakkaa. Toritapahtumassa oli teknisen ja ympäristötoimen sekä alan toimijoiden neuvontapiste 14
Linturetki tehtiin Kovalanniemeen. 5.1.2. Osallistutaan maakunnan ympäristökasvatuksen kehittämiseen KESYTYS- Ja KYKY-hankkeiden ohjausryhmässä KYKY-ryhmän tarkoituksena on ohjata, koordinoida ja kehittää ympäristökasvatusta ja -valistusta Keski-Suomessa. Ryhmän toimintaa koordinoi Keski-Suomen ELY-keskus. KESYTYS on kuntien ympäristökasvatuksen ja- tietoisuuden maakunnallisen seuranta-ja koordinointimallin (kehittämis- ja arviointimallin) luomiseen tähtäävä valtakunnallinen pilottihanke vuosina 2010-2014. Kesytys-hanke on tuottanut laajan ympäristökasvatusaineiston mm. kuntien käyttöön: http://www.ksymparistokasvatus.fi/index.php?id=52 Kyky-ryhmä on mm. osallistunut opettajien koulutuspäivien järjestämiseen ja palkinnut ympäristökasvatuksen ansioituneita toimijoita. 15
5.2 Lisätoimenpiteet 5.2.1 Edistetään kuntien, kolmannen sektorin sekä alan toimijoiden yhteistoimintaa ympäristökasvatuksen toteuttamisessa esimerkiksi kehittämiskeskuspohjalta, osallistutaan ympäristökasvatusta edistävien tapahtumien järjestämiseen ja mahdollisuuksien mukaan vaikutetaan kunnallisten opetussuunnitelmien sisältöön. (Ympäristönsuojelu 2014 2016, mahdollisesti resurssien uudelleen kohdentamista ). 5.2.2 Luontopolkuverkoston ylläpitovastuusta sovitaan kasvun ja oppimisen toimialan sekä vapaa-aikatoimen ja teknisen toimen, yhtiöiden ja kolmannen sektorin kesken. (Ympäristönsuojelu 2014, ei lisäresurssitarvetta ympäristönsuojelun osalta). 16