Opetussuunnitelma 2008-2009
VASKIVUOREN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Johdanto 4 1 Kaikkia kouluja ja oppilaitoksia koskeva osuus 4 1.1 Arvoperusta 4 1.2 Toimintaa ohjaavat asiakirjat 4 1.3 Opetussuunnitelma 5 1.3.1 Vaskivuoren lukion opetussuunnitelman kehittäminen 6 1.4 Nivelvaiheiden yhteistyö 6 2 Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 6 2.1 Vaskivuoren lukion perustehtävä 6 2.2 Vaskivuoren lukion arvoperusta 6 2.3 Vantaan ja Vaskivuoren lukion linjaukset 8 2.3.1 Vaskivuoren lukion visio ja vision osat 8 3 Toimintakulttuuri 9 3.1 Oppimiskäsitys ja opiskeluympäristö 9 3.2 Yhteistyö 10 3.2.1 Toisen asteen yhteistyö 10 3.2.2 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa 10 3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö 11 3.3 Opiskelijan osallisuus ja oppilaskuntatoiminta 11 3.4 Toiminta turvallisuuden ja terveiden elämätapojen edistämiseksi 11 3.5 Tasa-arvo suunnitelma 12 4 Opetuksen toteuttaminen 12 4.1 Opintojen rakenne 12 4.2 Painotukset ja opiskelijavalinta 12 4.3 Tuntijako ja jaksojärjestelmä 12 4.3.1 Vaskivuoren lukion tuntijako 15 4.4 Koeviikkojärjestelyt 17 4.5 Itsenäisen opiskelun periaatteet 17 4.6 Etäopiskelu 17 4.7 Vieraskielinen opetus 18 5 Opiskelijan kannustaminen ja tukeminen 18 5.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 18 5.1.1 Suunnitelma kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä 18 5.2 Ohjauksen järjestäminen 18 5.2.1 Opinto-ohjaaja 19 1
5.2.1.1 Opiskelutaito-kurssi 19 5.2.2 Ryhmänohjaaja 20 5.2.3 Aineenopettaja 20 5.2.3.1 Tukiopetus 20 5.2.3.2 Nivel ja tukikurssit 20 5.2.4 Tutor-opiskelijat 20 5.3 Opiskelijahuolto 21 5.3.1 Lukiopsykologi 21 5.3.2 Lukiokuraattori 21 5.4 Opiskelun erityinen tuki 22 5.4.1 Sosiaalisen vahvistamisen toimenpideohjelma 23 5.4.2 Erityisopettaja 23 5.4.2.1 Lukivaikeus 23 5.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 23 5.5.1 Maahanmuuttajaopiskelijoiden tukeminen 23 5.5.1.1 Suomi toisena kielenä 24 5.6 Tentit, oppiaineen erilliset kuulustelut 24 6 Opiskelijan oppimisen arviointi 24 6.1 Kurssisuorituksen arviointi 24 6.2 Kurssin itsenäinen suorittaminen 25 6.3 Arvioinnin merkintätavat 25 6.4 Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen arvioinnissa 26 6.5 Opintojen etenemisen seuranta 26 6.6 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamismahdollisuus 26 6.7 Hylätyn kurssiarvosanan suorittaminen 26 6.8 Muualla suoritetut opinnot 26 6.9 Oppimäärän vaihtaminen 27 6.9.1 Vieraan tai toisen kotimaisen kielen oppimäärän vaihtaminen 27 6.9.2 Matematiikan oppimäärän vaihtaminen 27 6.10 Suomi toisena kielenä 27 6.11 Oppiaineen oppimäärän arviointi 28 6.11.1 Päättöarvosanan korottaminen 28 6.12 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 29 6.13 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 29 6.14 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 29 6.15 Arvioinnista tiedottaminen 30 7 Oppimistavoitteet ja keskeiset sisällöt 30 7.1 Aihekokonaisuudet 30 7.1.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 30 7.1.2 Hyvinvointi ja turvallisuus 31 7.1.3 Kestävä kehitys 31 7.1.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 31 7.1.5 Teknologia ja yhteiskunta 32 7.1.6 Viestintä- ja mediaosaaminen 32 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus 33 7.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 33 2
7.2.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 40 7.3 Toinen kotimainen kieli 43 7.3.1 Ruotsi 43 7.4 Vieraat kielet 52 7.4.1 Englanti 55 7.4.2 Ranska 59 7.4.3 Saksa 67 7.4.4 Venäjä 79 7.4.5 Espanja 84 7.5 Matematiikka 87 7.5.1 Matematiikan pitkä oppimäärä 88 7.5.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä 96 7.6 Biologia 102 7.7 Maantiede 107 7.8 Fysiikka 112 7.9 Kemia 119 7.10 Uskonto 123 7.10.1 Evankelis-luterilainen uskonto 124 7.10.2 Ortodoksinen uskonto 127 7.10.3 Islamin uskonto 129 7.10.4 Katolinen uskonto 130 7.11 Elämänkatsomustieto 131 7.12 Filosofia 134 7.13 Historia 138 7.14 Yhteiskuntaoppi 143 7.15 Psykologia 147 7.16 Musiikki 152 7.16.1 Musiikki yleislukiossa 152 7.16.2 Musiikki musiikkilukiossa 162 7.17 Tanssi 174 7.17.1 Tanssi tanssilukiossa 175 7.18 Kuvataide 180 7.19 Liikunta 186 7.20 Terveystieto 192 7.21 Opinto-ohjaus 195 7.22 Muut soveltavat kurssit 198 7.22.1 Tietotekniikka 198 7.22.2 Media 202 7.22.3 Musiikkiteatteri 205 7.22.4 Muut kielet 206 7.22.5 Yhteistoiminnalliset kurssit 207 7.22.6 Urheiluvalmennus 208 7.22.7 Muita kursseja 209 8 Liitteet 210 8.1 Vaskivuoren lukion järjestyssäännöt 210 8.2 Kielten opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio 214 8.3 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 214 8.4 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) 224 3
8.5 Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi 229 Johdanto Vantaan kaupungin oppilaitoksissa noudatettavan opetussuunnitelman yhteinen osa (VOPS) antaa kuntakohtaiset puitteet koulujen ja oppilaitosten toiminnalle sekä selkiyttää käytäntöjä. Edellistä, vuonna 1997 hyväksyttyä yhteistä osaa tarkistettaessa on otettu huomioon koulutuksen lainsäädännön ja valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden uudistukset sekä Vantaan vuoden 2001 lopussa hyväksytty koulutuspoliittinen ohjelma (KOPO), johon on kirjattu osa niistä koulutuspoliittisista linjauksista, jotka aiemmin sisältyivät opetussuunnitelmaan. Vantaan opetussuunnitelma sisältää: Vantaan opetussuunnitelman yhteisen osan (VOPS), joka koostuu kolmesta koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmasta. Nämä ovat Vantaan oppimis- ja opetussuunnitelma 0 8 vuotiaille lapsille varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (VOOPS), Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelma (POOPS) ja Vantaan nuorisoja aikuiskoulutuksen opetussuunnitelma (NAOPS), nämä kaikki liitteineen alueelliset/kouluverkkokohtaiset ja/tai koulu-/oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat sekä niihin sisältyvät turvallisuus, kiusaamisen ehkäisy-, päihde- ja mahdolliset muut strategiat ja koulutuksen järjestäjän arviointia koskevan osan. 1 Kaikkia kouluja ja oppilaitoksia koskeva osuus 1.1 Arvoperusta Vantaan kaupungin arvot ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja tuloksellisuus. Nämä yhdessä Opetushallituksen valtakunnallisissa perusteissa määriteltyjen arvojen kanssa muodostavat perustan koulujen/oppilaitosten arvokeskusteluille ja koulun/oppilaitoksen opetussuunnitelmaan valituille arvoille, joiden pohjalle koulun toiminta rakentuu. Tärkeää on myös kehittää oppilaiden/opiskelijoiden arvo-osaamista. 1.2 Toimintaa ohjaavat asiakirjat Valtakunnalliset ja Vantaan koulutusta koskevat päätökset muodostavat opetusta ohjaavan kokonaisuuden. Näitä päätöksiä ovat perusopetuslaki ja asetus lukiolaki ja asetus laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta valtioneuvoston asetus perusopetuslain tarkoitettaman opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta valtioneuvoston asetus lukiolain tarkoittaman opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja lukio-opetuksen tuntijaosta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet lukion opetussuunnitelman perusteet ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Vantaan koulutuspoliittinen ohjelma (KOPO) 4
Vantaan opetussuunnitelma, yhteinen osa (VOPS) Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ja erityisopetuksen tueksi laadittu suunnitelma (VERSO) opetussuunnitelmaan perustuva vuosittainen suunnitelma (lukuvuosisuunnitelma) valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 1.3 Opetussuunnitelma Periaatteita Opetussuunnitelma on koulutyön kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin keskeinen väline. Se on elävä, yhteiskunnan muuttumiseen joustavasti reagoiva asiakirja. Vantaan kaupungin opetussuunnitelman yhteinen osa (VOPS) antaa yhdessä Koulutuspoliittisen ohjelman (KOPO) ja Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ja erityisopetuksen tueksi laaditun suunnitelman (VERSO) kanssa kuntakohtaiset puitteet koulujen toiminnalle ja selkiyttää yhteisiä käytäntöjä. Niissä ilmaistaan aiempaa korostuneemmin paikallisen päättäjän koulutuspoliittinen näkemys osana valtakunnallista koulutuspolitiikkaa. Koulujen/oppilaitosten opetussuunnitelmissa määritellään yhteisten linjausten pohjalta ne perusasiat (arvot, toiminta-ajatus, ihmiskäsitys, oppimiskäsitys), jotka ohjaavat oppilaitosten toimintaa. Vantaan kaupungin arvoihin kuuluvan avoimuuden periaatteen mukaan kansalaisten on saatava tietoa myös koulutukseen liittyvistä asioista. VOPS, KOPO ja VERSO antavat myös opetustoimen ulkopuolisille tahoille tietoa kaupungin koulutuspolitiikasta. Valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa on tarkemmat ohjeet koulun/oppilaitosten opetussuunnitelman laadintaa varten. Lukuvuosisuunnitelma Koulun/oppilaitoksen lukuvuosittaisesta työn suunnittelusta ja järjestämisestä päätetään opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa, jonka peruskoulujen, Vantaan ammatillisen koulutuskeskuksen, aikuislukion ja aikuisopiston osalta hyväksyy ao. johtokunta. Päivälukioiden lukuvuosisuunnitelmat hyväksyy opetustoimen johtaja. Koulujen/oppilaitosten lukuvuosisuunnitelma tarkentaa vuosittain koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Siinä asetetaan toiminnalle lukuvuosikohtaiset tavoitteet ja toteuttamissuunnitelmat. Se selkiyttää jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle koulun toimintakulttuuria, päämääriä ja käytänteitä sekä ohjaa arjen toimintaa. Myös lukuvuoden kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä kunnan strategisista linjauksista nousseet asiat kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa. Päätäntävalta Normitasoista koulutuksellista ohjausta antaa eduskunta lainsäädännöllä, valtioneuvosto tuntijakojen ja valtakunnallisten tavoitteiden välityksellä sekä opetushallitus valtakunnallisten perusteiden kautta. Vantaalaista koulutuspoliittista tahtoa ilmaisevat kaupungin valtuusto KOPO:n ja strategisten linjausten kautta sekä opetuslautakunta opetussuunnitelmien ja muiden koulutukseen liittyvien päätösten kautta. 5
Koulujen/oppilaitosten päätösvallassa on oman yksikön perustehtävän suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin liittyvät asiat lain, opetussuunnitelman perusteiden ja linjausten puitteessa. VOPS:n tarkistaminen Vantaan opetussuunnitelman yhteinen osa tarkistetaan niiltä osin kuin lainsäädäntö tai perusteet muuttuvat, mutta kuitenkin kerran valtuustokauden aikana. Muutokset hyväksytään opetuslautakunnassa. 1.3.1 Vaskivuoren lukion opetussuunnitelman kehittäminen Vaskivuoren lukion opetussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Lukuvuosisuunnitelmassa konkretisoituu OPS:n toteuttaminen. Opetussuunnitelman kehittämistä koordinoi lukuvuosittain valittava opetussuunnitelmatiimi. 1.4 Nivelvaiheiden yhteistyö Oppilaiden/opiskelijoiden saumattoman oppimispolun varmistaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden, koulujen ja oppilaitosten kesken erityisesti nivelvaiheissa eli oppilaiden siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun, perusopetuksen aikana koulusta toiseen ja perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Oppilasta koskevan tiedon siirtämisessä ovat huoltajat perusopetuksessa ja huoltajat yhdessä opiskelijoiden kanssa toisella asteella merkittävässä asemassa, tiedot kulkevat heidän kauttaan ja luvallaan. Opetuksen järjestämisen kannalta oleellinen tieto voidaan aina siirtää. 2 Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 2.1 Vaskivuoren lukion perustehtävä Vantaan lukiot ovat laaja-alaisen yleissivistyksen antavia, jatko-opintoihin valmentavia ajanmukaisia oppilaitoksia, jotka huolehtivat jokaisesta opiskelijasta. Lukiot tukevat opiskelijan kasvua ja kehittymistä tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi, jolla on kyky toimia kansainvälistyvässä, muuttuvassa yhteiskunnassa ja valmius elinikäiseen oppimiseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkinto-todistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Vaskivuoren lukio tarjoaa nuorille hyvät jatko-opintovalmiudet,laajan ja kansainvälisen sivistyksen, monen alan erityisosaamista, sekä kulttuurikokemuksia ja elämyksiä opiskelijoille ja ympäristölle. 2.2 Vaskivuoren lukion arvoperusta Vantaan lukioiden toiminta perustuu Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuihin ja Vantaan kaupungin arvoihin. Vantaan kaupungin arvot ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja tuloksellisuus. Arvot ovat todellisia arvoja ja ihanteita, jotka ohjaavat koko koulun toimintaa. Arvot vastaavat kysymykseen mitkä asiat ovat tärkeitä, miten ihmiset haluavat itseään johdettavan ja kohdeltavan ja millaiset yhteistyömallit tuntuvat toimivilta. 6
Arvot kertovat mikä on toiminnassamme koulussa tärkeää ja mikä on oikea tapa hoitaa työtämme. Yhteiset arvot kertovat meille kaikille mitä painotetaan ja korostetaan yhteisessä toimintatavassa. Arvoprosessi auttaa tekemään omia valintoja sekä antaa opiskelijalle syvemmän laatutakuun. Koko yhteisön arvot ovat joukko asioita ja toimintatapoja, joita kaikkien tulee noudattaa. Niiden tulee tukea uudistumista ja hyvää työilmapiiriä. Arvot kuvaavat koulun kulttuuria myös ulkopuolisille. Arvot Avoimuus Opiskelijan näkökulma Työyhteisön näkökulma Yhteiskunnan näkökulma avoin tiedonkulku selvät pelisäännöt toiminta opiskelijan parhaaksi tervetuloa uudet ideat ja ihmiset avoin vuorovaikutus ympäröivän yhteisön kanssa aktiivinen kumppanuus yhteistyötahojen kanssa Oikeudenmukaisuus monipuolinen opintoohjaus säännöt kaikille samat oikeudenmukainen arviointi tiedottamisessa kaikki on otettava huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo ja suvaitsevuus.tarvittava erityistuki terve oppimisympäristö asianmukaiset työskentelyolosuhteet kattava tiedotus jatko-opinnoista kodin ja koulun välinen luottamuksellinen yhteistyö opettajan työn kunnioittaminen ja arvostaminen Luovuus Tuloksellisuus turvallinen ilmapiiri avoimuus uusille asioille tarvitsee eettisiä rajoja itsenäinen nuori tasapainoinen oppimismyönteinen työhaluinen suvaitsevainen maailman kansalainen voimavara työssä ilmenee innostuneisuutena ja uskalluksena työssä edellytyksenä avoin ilmapiiri taideaineet tukevat yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat edistävät kannustava ilmapiiri työn organisoinnin ja ammattitaidon kehittäminen myönteinen ilmapiiri edistää innovatiivisuus tärkeää tutkimukselle ja kehitykselle ilmenee arjen ratkaisuissa jatko-opintovalmiudet muutosvalmius jokaisesta huolehtiminen erityisosaajille nostetta 7
2.3 Vantaan ja Vaskivuoren lukion linjaukset Vantaalaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on elinikäisen oppimisen edistäminen ja tasavertaisten mahdollisuuksien luominen kaikissa oppilaitoksissa. Lähtökohtana on, että jokaisella opiskelijalla on oikeus saada edellytystensä mukaista koulutusta. Oppilaitoksissa järjestettävän koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia osallistua täysipainoisesti työelämään ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Lukiokoulutus on osa kunnan peruspalveluita, joiden kehittämistä tarkastellaan kaupungin yleistä kehittämistä koskevien ratkaisujen kannalta. Kuntatason linjauksena on, että lukiokoulutuksen aloituspaikkoja on riittävä määrä suhteessa perusopetuksen päättävään ikäluokkaan ja muuhun pääkaupunkiseudulla järjestettävään lukiokoulutukseen. Vantaan kaupungin järjestämän lukiokoulutuksen tavoitteena on, että kaikki opiskelijat saavat laadukasta opetusta ja opintojen ohjausta sekä oppimista edistäviä tukipalveluita. Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointistrategiassa korostetaan eri toimijoiden ja toimialojen välistä yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Lukioissa opiskelevien nuorten kohdalla erityisenä painopisteenä on oppilaitosten ja huoltajien välisen yhteistyön kehittäminen, opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja opiskelijahuoltopalveluiden moniammatillinen järjestäminen. Vantaan opetuslautakunnan 7.6.2005 16 tekemän päätöksen mukaan Hämeenkylän lukiontoiminta yhdistyy Vaskivuoren lukioon 1.8.2006 alkaen ja Hämeenkylän lukion toiminta siirtyy Vaskivuoren koulukiinteistöön 1.8. 2006 alkaen. 2.3.1 Vaskivuoren lukion visio ja vision osat Vaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologiaosaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy sekä oppimisen ja opettamisen ilo. Opiskelemisen into ja taidot Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvaitsevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvälisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita. Osaava henkilöstö Vaskivuoren lukio arvostaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamista, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Lukiossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin. Opetus tasokasta ja nykyaikaista Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiopetusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatko-opintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen. Arvostettu ja aktiivinen lukio Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkuttelee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija. 8
3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. 3.1 Oppimiskäsitys ja opiskeluympäristö Vantaan lukioiden opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen nähdään aktiivisena prosessina, joka tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden ja yksilön ajattelun pohjalta. Oppija rakentaa kuvansa maailmasta vuorovaikutuksessa opettajan, ympäristön ja muiden opiskelijoiden kanssa. Näissä vuorovaikutustilanteissa tapahtuu sisältöjen, merkitysten ja toimintakeinojen oppiminen. Oppimisessa kuvastuu se, mitä oppija on kulloinkin tarkkaillut, tulkinnut ja tehnyt. 9
Ihminen käsittelee eri tavoin hankkimiaan tietoja ja kokemuksia ja tuottaa uutta osaamista, joka ilmenee taitojen kehittymisenä, ymmärryksen lisääntymisenä sekä kykynä tulkita asioita ja suhtautua asioihin ja ilmiöihin uudella tavalla. Oppiminen on moniulotteinen prosessi, johon sisältyy persoonallisuuden kasvu, sosiaalinen kasvu, tulevaisuuteen kasvu ja taitotiedon kasvaminen. Tasapainoisessa oppimisprosessissa ovat mukana ihmisen kehittymisen kaikki ulottuvuudet eikä jotain osa-aluetta korosteta toisten kustannuksella. Opetustilanteissa on keskeistä oppimisen taitojen kehittymistä edistävien oppimis- ja opiskeluympäristöjen luominen. Tietoteknologia, erityisesti tietoverkot avaavat väyliä ja laajentavat yksilön aktiivisen tiedonhankinnan, -tuottamisen, osallistumisen ja verkottumisen mahdollisuuksia. 3.2 Yhteistyö 3.2.1 Toisen asteen yhteistyö Vantaalla toisen asteen oppilaitokset muodostavat verkoston, jonka jäsenet tekevät monimuotoista yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuuksia täydentää opintojaan, lisätä opintojensa valinnaisuutta sekä laajentaa, syventää ja monipuolistaa yksilöllistä opintosuunnitelmaansa. Vantaalla opiskelijoilla on oikeus valita opinto-ohjelmaansa kursseja muista vantaalaisista toisen asteen oppilaitoksista, etälukiosta ja aikuislukiosta. Pääsääntöisesti opiskelijat ohjataan suorittamaan pakolliset kurssit omassa oppilaitoksessaan. Vaskivuoren lukio tarjoaa opiskelijoille kursseja yhteistyössä Länsi-Vantaan päivälukioiden, aikuislukion ja Vantaan aikuisopiston kanssa. 3.2.2 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa Monialainen ja tasoinen yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukee lukioiden kasvatus- ja opetustavoitteita. Lukioilla on valmiudet tehdä yhteistyötä Vantaan peruskoulujen, Vantaan kesäakatemian, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, yritysten, yhteisöjen ja Vantaan kaupungin eri toimialojen kanssa. Lukioiden kannalta tärkeä yhteistyökumppani ovat kirjastopalvelut. Kirjastoyhteistyön tavoitteena on osaltaan vastata tietoyhteiskunnan haasteisiin, antaa opiskelijalle valmiudet hallita tietotulvaa sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Lukiot tekevät omaa koulukirjastoaan koskevan kehittämisohjelman tai yhteistyösuunnitelman kirjaston kanssa. Tiedonhallintataitojen opiskelu sisällytetään mahdollisimman monen aineen kurssisisältöihin Vaskivuoren lukion yhteistyökumppaneita ovat Vantaan musiikkiopisto ja tanssiopisto Laurea ja Metropolia -ammattikorkeakoulut, yritykset, mm. ABB Industry, Vantaankosken seurakunta, Länsi- Vantaan kulttuuripalvelut ja Vantaan kulttuuritoimi. Koulun toimintaa tukee kaksi rekisteröityä yhdistystä, Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry. ja Vaskivuoren lukion tuki ry. Koska Myyrmäen kirjasto on hyvin lähellä, tekee Vaskivuoren lukio yhteistyötä ajanmukaisen Myyrmäen kirjaston kanssa. Uudet opettajat ja opiskelijat tutustuvat kirjaston toimintaan. Vuosittain tehdään kirjahankinta ehdotuksia. Vaskivuoren lukiossa jokaisella aineryhmällä on oma käsikirjasto työskentelytiloissa ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen hankitaan kaunokirjallisuutta opetuskäyttöön. Ops-tiimi koordinoi yhteistyötä. 10
3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö Yhtenä lukiokoulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja muiden kulttuurien tuntemuksen lisääminen. Opiskelija oppii tuntemaan suomalaista, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja oppii kansainvälisessä yhteistyössä tarvittavia tietoja ja vuorovaikutustaitoja. Kansainvälistyminen ja uudet väestöryhmät rikastuttavat maamme kulttuuri- ja arvopohjaa. Eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten välinen kanssakäyminen edellyttää ja kehittää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Kaikilla vantaalaisilla lukioilla on kansainvälisiä kontakteja. Toiminta voi olla yhteistyötä kansainvälisten oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa, leirikouluja sekä opiskelija- ja opettajavaihtoa. Vaskivuoren lukiolla on ystäväkoulut Kiinassa, Saksassa ja Virossa. Lukion musiikki- ja tanssiryhmät tekevät esiintymismatkoja ulkomaille, ja koulu vastaanottaa ulkomaisia esiintyjävieraita. Koulu pyrkii osallistumaan kansainvälisiin projekteihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 3.3 Opiskelijan osallisuus ja oppilaskuntatoiminta Vantaalaisissa lukioissa opiskelijat pääsevät ja heitä kannustetaan vaikuttamaan koulunsa toimintakulttuuriin ja päätöksentekoon. Oppilaskunnan edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus opettajien kokouksessa heitä koskevissa asioissa. Opiskelijoita voidaan kutsua työryhmien/ tiimien jäseniksi ja heitä kuullaan opiskelijoita koskevissa kysymyksissä ja muutostilanteissa. Oppilaskuntatoiminnalla on tärkeä rooli koulun kehittämistyössä ja kouluviihtyvyyden parantamisessa. Oppilaskuntatoiminta kehittää opiskelijoiden yhteiskunnallisia valmiuksia, ja kasvattaa samalla sosiaalisuuteen ja vastuunkantoon. Vantaalla oppilaskunnat toimivat yhteistyössä mm. Vantaan Nuorisovaltuuston kanssa. 3.4 Toiminta turvallisuuden ja terveiden elämätapojen edistämiseksi Opiskeluympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä elementeistä. Turvallisessa opiskeluympäristössä on huomioitu oppilaitoksen fyysisten tilojen sopivuus opetuskäyttöön ja toimintakulttuurin kehittäminen opiskelijoiden sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia ja turvallisuutta edistäväksi. Oleellista toimintakulttuurin kehittämisessä on koko kouluyhteisön vastuu hyvästä ja suvaitsevasta työilmapiiristä. Tavoitteena on oppimista tukevan ilmapiirin luominen yksilö- ryhmä- ja yhteisötasolla. Opiskelijahuollon tehtävänä on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen tukemalla nuoren terveen kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Keskeistä on, että oppilaitoksen toiminnassa edistetään opiskelijoiden itsenäisyyttä, vastuunottoa ja osallisuutta ja huolehditaan siitä, että opiskelija saa apua tarvittaessa. Oppilaitokset laativat opetussuunnitelmatyön yhteydessä turvallisuus- ja kriisisuunnitelman, jossa määritellään toimenpiteet opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Suunnitelmassa huomioidaan Vantaan kaupungin sivistystoimen ohjeistus. 11
3.5 Tasa-arvo suunnitelma Koululle on laadittu Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, muutos 232/2005) 6 b :n mukainen tasa-arvosuunnitelma. Opetuslautakunta on hyväksynyt sen 17.10.2006 21. Tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan koulussa kahden vuoden välein. Sihteeristö koordinoi tasa-arvo suunnitelman kehittämistä. 4 Opetuksen toteuttaminen 4.1 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista, valtakunnallisesti määritellyistä syventävistä ja koulukohtaisista kursseista. Koulukohtaiset kurssit voivat olla syventäviä ja soveltavia. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. t kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Vaskivuoren lukiossa voi suorittaa kuvataiteen, liikunnan, musiikin, tanssin ja median lukiodiplomit sekä valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen. Vieraiden kielten suullisten kokeiden suoritusmahdollisuus tarjotaan yhteistyössä Länsi-Vantaan aikuislukion kanssa. 4.2 Painotukset ja opiskelijavalinta Lukioiden perustehtävänä on tarjota opiskelijoille monipuolista yleissivistävää koulutusta. Perustehtävän rinnalla kukin lukio kehittää omaa erityisosaamistaan ja opetussuunnitelmallisia painopistealueitaan. Lukioiden opetuksen kehittämisen lähtökohtina ovat oppilaitosten omat osaamisalueet ja kaupungin strategiat. Opetuslautakunta päättää kunkin lukion opiskelijavalinnan kriteereistä. Vantaalla toimii kaksi erityisen koulutustehtävän saanutta lukiota: Vaskivuoren musiikki- ja tanssilukio ja Tikkurilan lukion kansainvälinen IB -linja. 4.3 Tuntijako ja jaksojärjestelmä Vantaalla noudatetaan valtakunnallista tuntijakoa. Poikkeuksena ovat Vaskivuoren musiikki- ja tanssilukio ja Tikkurilan IB- linja, joissa erityistehtävä on määritelty valtakunnallisesti. Lukion omaleimaisuus tai painotteisuus ilmenevät koulukohtaisissa syventävissä ja soveltavissa kursseissa, joiden tavoitteet, sisällöt, suoritusjärjestyksen ja arviointiperiaatteet kukin lukio määrittelee oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassaan. Kaikissa vantaalaisissa lukioissa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja. Vantaan suomenkielisillä lukioilla on sama jaksojärjestelmä. Yhtenäinen jaksotus helpottaa toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä, opiskelijoiden kurssivalintoja muista oppilaitoksista ja oppilaitosten yhteisten kurssien toteuttamista. 12
Musiikkilukio Opetusministeriön 12.1.2004 (nro 194/430/2003) tekemän päätöksen mukaisesti Vaskivuoren lukion opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 :ssä säädetystä valtakunnallisen tuntijaon pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Niissä oppiaineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, hänen tulee suorittaa kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. Musiikkilukiolaisen tulee suorittaa pakollisia yleislukion kursseja 39-43, joista 1 pakollinen valtakunnallinen musiikkikurssi. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja 12 kurssia, joista 4 musiikkitietoa ja -historiaa sekä 3 yhteismusisointia. Pakollinen valtakunnallinen kurssi MU1 Musiikki ja minä Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit MUH1 Taidemusiikki MUH2 Musiikki meillä ja maailmalla MUH3 Rock- ja jazzmusiikki MUH4 Näyttämömusiikki Pakolliset valittavat kurssit Yhteismusisointi (valittava vähintään kolme kurssia) MUK1-8 Kuoro MUB1-8 Big Band MUR1-4 Rockmusiikki MUO1-4 Kamarimusiikki Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit MUS1-4 Soitonopetus MUY1-4 tai MUP1-4 Laulunopetus MUT1-4 Musiikin perusteet MUZ1-2 Jazzimprovisointi MUÄ1-2 Äänitystekniikka MUW1-2 Musiikin työpaja MUH5 Musiikkiprojekti MUH6 Musiikin lukiodiplomi Musiikkilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 13 musiikkikurssia, joista yksi on valtakunnallinen musiikin kurssi. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: Kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista musiikkilukion opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset valtakunnalliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän 13
Tanssilukio Opetusministeriön 12.1.2004 (nro 194/430/2003) ja Vantaan opetuslautakunnan 11.5.2005 10 tekemien päätösten mukaisesti Vaskivuoren lukion opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia tanssin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 :ssä säädetystä valtakunnallisen tuntijaon pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Niissä oppiaineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, hänen tulee suorittaa kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. Tanssilukiolaisen tulee suorittaapa pakollisia yleislukion kursseja 39-42, joista 1 pakollinen valtakunnallinen musiikinkurssi. Lisäksi tanssin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja tulee suorittaa 12 kurssia, joista 1 musiikkitietoa ja historiaa, 5 liikeilmaisua ja 3 tanssinhistoriaa. Pakollinen valtakunnallinen musiikin kurssi MU1 Musiikki ja minä Pakolliset tanssilukion kurssit (9) MUH1 Taidemusiikki TAL 1-5 Liikeilmaisu TAH 1-3 Tanssinhistoria Pakolliset valittavat tanssilukion kurssit TAB 1-3 Baletti TAN 1-3 Nykytanssi TAZ 1-3 Jazztanssi TAL 6 Tanssin lukiodiplomi Tanssin työpajakursseja 1-3 Musiikkilukion kursseja 1-3 Tanssilinjan opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 tanssin erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: Kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista tanssilinjan opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset valtakunnalliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Tanssilukiolainen voi opiskella soveltavina kursseina tanssia ja musiikkia opiskelijan haluaman määrän. Medialinja Opetuslautakunta on kokouksessaan 14.11.2000 (Dno KPK 1373/2000/18 ) hyväksynyt Hämeenkylän lukiolle mediapainotuksen ja edelleen 29.5.2002 (Dno KPK 2905/2002/ 22 ) medialinjan, johon opiskelijat valitaan erillisen valintamenettelyn mukaan. Medialinja siirtyi Vaskivuoren lukioon 1.8.2006, kun Hämeenkylän lukion toiminta yhdistettiin Vaskivuoren lukioon. Medialinjalla annetaan tietoja ja taitoja median ja viestinnän hallitsemiseksi sekä hyödyntämiseksi. Linjalla keskitytään journalismin peruskysymyksiin ja annetaan perusvalmiuksia lehti-, radio- ja 14
televisiotyöhön. Tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus omien aineistojen julkaisuun sekä käytännön kokemuksen saamiseen media-alan työelämästä. Medialinjalle opiskelijat valitaan yhteispistemäärän mukaan, joka muodostuu painotetusta keskiarvosta (lukuaineiden keskiarvoon lasketaan äidinkieli, historia ja yhteiskuntaoppi kertoimella 2 sekä kuvataide) sekä hakemuksesta ja haastattelusta (0-10 pistettä). Medialinjan opiskelijat ovat medialinjalle päästessään sitoutuneet suorittamaan median kursseja seuraavasti: MED1, MED2, MED3, LEH1, TEL1 ja RAD1. Näiden lisäksi opiskelija valitsee kaksi jatkokurssia lehti-, radio- tai televisiotyöstä. Kaikille lukion opiskelijoille avoimia median kursseja ovat MED1, MED3, LEH1, RAD1 ja TEL1, kuitenkin sillä edellytyksellä, että ryhmissä on tilaa. Jos medialinjan opiskelija on suorittanut kahdeksan median kurssia, hän saa päättötodistukseen merkinnän, että on opiskellut medialinjalla. 4.3.1 Vaskivuoren lukion tuntijako Vaskivuoren lukion kurssien suoritusaikataulu 2008-2009 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa Äidinkieli ja kirjallisuus 1 2 3 4 5 7 6 8 9 10 o, 12 o, 13 o Suomi toisena kielenä 1 2 3 4 5 6 A-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Matematiikka Englanti 1 2 3 10º 4 5 6 7 8 9º Ruotsi 1 2 3 4 5 6 7 8 9º 10º Ranska 1 2 3 4 5 6 7 8 Saksa 1 2 3 4 5 6 7 8 9º 10º Venäjä 1 2 3 4 5 6 Ruotsi 1 2 0º 3 4 5 6 7 8º 9 º Saksa 1 2 3 4 5 6 7 8 9º 10º Ranska 1 2 3 4 5 6 7 8 Saksa 1 2 3 4 5 6 7 8 9º 10º Ranska 1 2 3 4 5 6 7 8 Venäjä 1 2 3 4 5 6 7 8 9º Espanja 1 2 3 4 5 6 7 8 9º Pitkä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 12 14 o 18º 10 13 16º 19º 11 20º 15º 14 o Lyhyt 1 2 3 0 o 4 5 6 7 6 7 8 9 o 10 o 11 o Biologia 1 2 4 5 6º 3 7º Maantiede 1 2 3 4 6º 8º 5º Fysiikka 1 2 3 4 5 6 10º 11º 7 8 9º 13º 12º Kemia 1 2 3 4 7º 5 6º Uskonto 1 2 3 5 6º 4 7º Elämänkatsomustieto 1 2 4 3 5 15
Ort. uskonto 1 2 3 4 5 Islamin uskonto 1 2 3 Katolinen uskonto 1 2 3 Filosofia 1 2 3 4 6º 5º Historia 1 2 3 4 8 o 8 o 5 6 7º Yhteiskuntaoppi 1 2 5 o 3 4 6 o Psykologia 1 2 2 3 4 5 6 o 4 5 6 o 7º Musiikki, yleislukio 1 (2) 3 4 5 6º Musiikki, musiikkilukio 1 2 3 4 6 5 Tanssi 1 6 2, 3, 4, 5 Kuvataide 1 (2) 6º 3-5, 7º-14º Liikunta 1 2 4 10 o 12 o 3 6º 5º, 7º, 8º, 9º, 11º, 13 o Terveystieto 1 2 3 4º Opinto-ohjaus 0,3 3º 0,3 0,4 2 4º Pakollinen kurssi Syventävä kurssi kurssi º Muut soveltavat kurssit º Tietotekniikka AT1 Tietotekniikan käyttötaito AT2 Ohjelmien käyttötaito AT3 Digitaalinen videoeditointi AT4 Verkkokurssi AT5 Linux-kurssi AT6 Linux-ohjelmointikurssi AT7 Järjestelmän ylläpitokurssi AT8 PHP- ja MyQL-ohjelmointi Media MED1 Median peruskurssi MED2 Mediailmaisu MED3 Mediadiplomi LEH Lehtityö 1 o 2 o 3 o TEL Televisiotyö 1 o 2 o 3 o RAD Radiotyö 1 o 2 o 3 o Musiikkiteatteri IT Musiikkiteatteri 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o PRO Produktio 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o VAV 1 Näyttämövalaistuksen kurssi Muut kielet JAP1 Japanin kielen ja kulttuurin kurssi LAT Latina 1 o 2 o 3 o KII Kiinan kieltä ja kulttuuria 1 o 2 o Yhteistoiminnalliset kurssit 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o 7 o 8 o 1 o 2 o 3 o 1 o 1 o 16
OPI1 Opiskelijakuntakurssi KAN1 Kansainvälisyyskurssi KKT1 Kiinan kulttuurin tuntemus TUR1 Tutor-kurssi TII1 Tiimityön kurssi NU Nuorisovaltuustotoiminta 1 o 2 o NVT Nuorten vapaaehtoistyön kurssi 1 Urheiluvalmennus VJA Jalkapallovalmennus 1-8 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o 7 o 8 o VJÄ Jääkiekkovalmennus 1-8 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o 7 o 8 o VSA Salibandyvalmennus 1-8 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o 7 o 8 o VKE Kestävyysvalmennus 1-8 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o 7 o 8 o Muita kursseja AKV1 Liikennekasvatus, autokoulukurssi TUT1 Tutkielmakurssi OPP1 Oppimaan 1 o 1 o 1 o 1 o 1 o 1 o 1 o 1 o TAK Tanssia kaikille 1 o 2 o 3 o 4.4 Koeviikkojärjestelyt Mikäli lukiossa järjestetään koeviikko, sen aikana pidetään normaaliin viikottaiseen työjärjestykseen kuuluva määrä oppitunteja (tarvittaessa esim. kokeen valmistelutunti koetta edeltävänä päivänä). Koe voidaan korvata kurssin luonteesta riippuen myös esim. tavallisilla oppitunneilla, tutustumiskäynneillä tai projektitöillä. 4.5 Itsenäisen opiskelun periaatteet Itsenäisellä opiskelulla tarkoitetaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavan itsenäisesti. Toisaalta opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Kurssin itsenäinen suorittaminen edellyttää etukäteen laadittua suunnitelmaa, jota opiskelija sitoutuu noudattamaan. Itsenäinen opiskelu on aina opettajan ohjauksessa tapahtuvaa. 4.6 Etäopiskelu Vantaan lukioissa etäopetus toteutetaan siten, että opiskelijalla on joustava mahdollisuus valita erilaisia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä opiskelumuotoja. Näitä opiskelumuotoja ovat: - virtuaalinen etäopiskelu, jossa lukiokurssi suoritetaan kokonaan ohjatusti verkon kautta - kokonaan tai osin itsenäinen tietoverkkoja hyödyntävä opiskelusuoritus Opetussuunnitelmassa tulee määritellä ne eri oppiaineiden kurssit tai kurssien osa-alueet, jotka opiskelija voi suorittaa etäopetuksena. Opiskelijalla on myös mahdollisuus hyödyntää Sotungin etälukion opetustarjontaa. 17
4.7 Vieraskielinen opetus Lukioissa voidaan järjestää opetusta myös muilla kuin koulun opetuskielellä. Tämä määritellään kunkin oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. 5 Opiskelijan kannustaminen ja tukeminen Vantaan lukioiden yhtenä perustehtävänä on jokaisesta opiskelijasta huolehtiminen. Opiskelijoita kannustetaan omien vahvuuksien löytämiseen ja tavoitteidensa mukaiseen kasvuun ja oppimiseen. 5.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Vantaalla lukiot tekevät aktiivisesti yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajien ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä tuetaan opiskelijan hyvinvointia ja opiskeluedellytyksiä. Voidakseen tukea nuoren opintoja, huoltajilla on oltava riittävästi tietoa oppilaitoksen tavoitteista ja toimintakulttuurista. Periaatteena on, että oppilaitoksen vastuulla on tiedottaa aktiivisesti koulun toiminnasta ja opiskelijan hyvinvointiin sekä opintoihin liittyvistä asioista opiskelijan huoltajille esim. vanhempainilloissa ja säännöllisillä tiedotteilla. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus saada joustavasti tietoa edellä olevista asioista. Opiskelijoiden asioista keskusteltaessa kuullaan opiskelijaa. Täysi-ikäisen opiskelijan opintoihin ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista voidaan tarvittaessa tiedottaa huoltajille, siltä osin kuin tiedot ovat julkisia. Suunnitelma kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä laaditaan yhteistyössä alueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 5.1.1 Suunnitelma kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä Vaskivuoren lukion opiskelijahuoltoryhmä ja sosiaali- ja terveystoimen edustajat tapaavat kerran lukuvuodessa. 5.2 Ohjauksen järjestäminen Lukion opiskelijoilla on oikeus saada tarvitsemaansa opinto-ohjausta sekä muuta tarvitsemaansa ohjausta. Opiskelijoiden ohjauksen tavoitteena on kannustaa opiskelijaa lukio-opinnoissa, auttaa opiskelijaa tekemään elämänsä kannalta mielekkäitä opiskeluvalintoja, antaa valmiuksia jatkoopintoihin ja työelämään siirtymiseen sekä tukea kunkin opiskelijan erityisosaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa erilaisissa ongelmatilanteissa. Kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien opettajien tulee osaltaan osallistua opiskelijoiden ohjaamiseen. Luokattomassa lukiossa opiskelijoiden ryhmäyttämisen tarve korostuu. Ryhmänohjaajan rooli on erityisen tärkeä opintojen etenemisen seurannassa ja opintojen tukemisessa. Oppilaitoksissa on luotava sellaiset käytänteet, jotka tukevat ryhmänohjaajien mahdollisuutta oppia tuntemaan ryhmänsä opiskelijat. Opiskelijoiden ryhmäyttäminen on myös jokaisen aineenopettajan vastuulla. Lukiot laativat opetussuunnitelmatyön yhteydessä ohjaustyön suunnitelman, jossa on kuvaus ohjauksen järjestämisestä, ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta, yhteistyöstä muiden oppilaitosten ja ulkopuolisten tahojen kanssa, vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä ohjauksen arvioinnista. 18
Vaskivuoren lukion ohjaustoiminnan painopisteet ovat opiskelijan tukeminen lukio-opintojen eri vaiheissa sekä valmiuksien antaminen lukion jälkeiseen jatko-opiskeluun ja työelämään. Ohjaus on laaja kokonaisuus, johon osallistuvat kaikki opettajat ja opiskelijahuollon henkilöstö. Ohjauksessa autetaan opiskelijaa eri tilanteissa. Lukio-opiskelun alkuvaiheessa opiskelijaa perehdytetään lukion käytänteisiin, huolehditaan muihin opiskelijoihin tutustuttamisesta ja annetaan riittävät oppimaan oppimisen valmiudet. Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan ja häntä tuetaan eri elämäntilanteissa. Ohjaus tukee nuoren kasvua ja kehitystä yhdessä huoltajien kanssa. Ohjauksen eri toimijat kiinnittävät huomiota nuoren lukionkäynnin ongelmiin ja tarvittaessa ohjaavat hänet ulkopuoliselle asiantuntijalle. Päävastuu ohjauksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on opinto-ohjaajilla. Jokaisella ohjausryhmällä on oma ryhmänohjaajansa. Aineenopettaja perehdyttää opiskelijan tarkoituksenmukaisiin opiskelutaitoihin. Varsinkin lukion alkuvaiheessa tutor-opiskelijat auttavat ja tukevat uusia lukiolaisia. Ohjaus toimii yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa. Erityisesti yhteistyötä tehdään peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Lukiolaisia ohjataan tiedon hankintaan jatkoopiskelusta ja työelämän keskeisistä tekijöistä. Opinto-ohjaus tekee tiivistä yhteistyötä opiskelijahuollon kanssa. Oleellista Vaskivuoren lukion ohjauksen järjestelyissä on henkilökohtainen ohjaus, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus keskustella esille nostamistaan kysymyksistä. Ohjausta arvioidaan vuosittain kyselyillä ja keskusteluilla. 5.2.1 Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän on kiinteässä yhteistyössä muiden ohjaukseen osallistuvien kanssa. Erityisen tärkeää on säännöllinen yhteys ryhmänohjaajiin. Ryhmänohjaaja ohjaa opinto-ohjaajalle opiskelijan, jonka tilanne vaatii laajempaa tarkastelua. Myös aineenopettaja ja opinto-ohjaaja toimivat yhteistyössä. Opinto-ohjaaja suunnittelee yhdessä ryhmänohjaajien kanssa uusien lukiolaisten perehdyttämisen lukiokäytänteisiin. Lukion alkuvaiheessa uusille lukiolaisille tarjotaan opiskelutaitokoulutusta, jonka opinto-ohjaaja suunnittelee. Opinto-ohjaajan keskeisin työmuoto on henkilökohtainen ohjaus. Lukiolainen voi tulla opintoohjaajan luo erilaisissa ongelmatilanteissa, esim. hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänhallintaan sekä jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja vastaa pääosin ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin liittyvästä tiedottamisesta. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa ja tiedottaa lukion tarjoamista mahdollisuuksista. Myös muiden II asteen oppilaitosten kanssa toimitaan yhteistyössä. Yhteistyökumppaneita ovat myös huoltajat, oppilaitokset, työelämä, viranomaiset ja tarvittaessa muut tahot. 5.2.1.1 Opiskelutaito-kurssi 19
Lukio-opintonsa aloittaville suositellaan I jaksossa järjestettävää Opiskelutaito-kurssia. 5.2.2 Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja on ryhmänsä tärkein tukihenkilö ja lähiohjaaja. Ryhmänohjaaja ohjaa uusia opiskelijoita omaksumaan lukion käytänteitä. Opiskelijoita pyritään tukemaan opintojen alustaa alkaen opintoihin perehdyttämisessä ja omaan ryhmään tutustumisessa. Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti opiskelijoidensa kurssikertymää ja opintomenestystä. Ryhmänohjaaja neuvoo tarvittaessa opiskelijaa kurssivalinnoissa. Ryhmänohjaaja puuttuu heikentyneeseen opiskelumenestykseen ja huolestuttaviin poissaoloihin. Hän seuraa opiskelijoidensa hyvinvointia ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin sekä opiskelijahuoltoon. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmäänsä ro-tuokioissa. Hän on ryhmänsä yhdyshenkilö koulun tapahtumissa. 5.2.3 Aineenopettaja Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa omaksumaan oppiaineen kannalta tarkoituksenmukaisia opiskelutaitoja. Hän perehdyttää opiskelijaa opettamansa oppiaineen kurssien sisältöihin, työtapoihin ja arviointiperusteisiin. Hän on ongelmien ilmaantuessa mahdollisimman pian yhteydessä ryhmänohjaajaan, opinto-ohjaajaan tai opiskelijahuoltoon. 5.2.3.1 Tukiopetus Opiskelija voi aineenopettajan kanssa sopia koulutuntien ulkopuolella annettavasta tukiopetuksesta. Myös hyvissä ajoin ennen uusintakuulustelua opiskelija voi pyytää tukiopetusta. Omien lomien takia tukiopetusta ei voi saada. Opiskelija voi saada yksittäisiin tukiopetuskertoihin osallistumisesta Oppimaan kurssin (OPP1). Jos opiskelijalle kertyy lukioaikana vähintään 38 x 45 min. suoritusta, saa hän OPP1 -kurssin suoritusmerkinnän. Eri oppiaineissa järjestetään tukikursseja. Lukio-opintojen alussa järjestetään niveltämiskursseja ja opintojen päättövaiheessa yo-kokeisiin valmentavia kertauskursseja. 5.2.3.2 Nivel ja tukikurssit Ruotsissa ja matematiikassa järjestetään 0-kurssit yläkoulussa opiskeltujen asioiden kertaamiseksi. Lyhyessä matematiikassa järjestetään matematiikan tukikurssi, niille joilla on ongelmia matematiikan kursseilla. 5.2.4 Tutor-opiskelijat Tutor-opiskelijat ovat toisen vuosikurssin opiskelijoita kohdatessaan lukiotulokkaat. He auttavat uusia lukiolaisia toisiinsa tutustumisessa, lukujärjestyksen teossa ja neuvovat lukion alkuvaiheen käytännön asioissa. 20
5.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon tehtävänä on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Tavoitteena on luoda oppimisen ja opiskelun kannalta turvallinen ja terve ympäristö sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Vastuu opiskelijahuollon toteutumisesta on osaltaan kaikilla oppilaitoksessa työskentelevillä. Kaikissa vantaalaisissa lukioissa toimii säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Oppilaitokset laativat opetussuunnitelmatyön yhteydessä suunnitelman opiskelijahuollon toteuttamisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Opettajilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus tuoda ongelmallisiksi kokemiaan asioita opiskelijahuoltoryhmän käsiteltäviksi. Opiskelijoille tiedotetaan oppilaitoksen ulkopuolisia sosiaalija terveydenhuoltopalveluita, hänelle kerrotaan niistä ja tarvittaessa ohjataan palveluiden piiriin. Opiskelijahuollon moniammatilliseen työryhmään voi kuulua rehtori, opinto-ohjaaja, opettajajäsen, terveydenhoitaja, lukioiden yhteinen psykologi ja muita oppilaitoksen päättämiä asiantuntijoita. Kouluterveydenhoidon lääkäri ja alueen sosiaalityöntekijä osallistuvat tarvittaessa koulussa tehtävään yhteistyöhön. Opiskelijahuoltoryhmät määrittelevät tahot, jotka tarjoavat erityispalveluja. Jokaisesta opiskelijasta pidetään huolta. Koko kouluyhteisön välittämisen ilmapiiriä vahvistetaan jatkuvasti. Henkilökunnan osaaminen ja jatkuva kouluttautuminen antavat valmiuksia kohdata myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Vaskivuoren lukiossa opiskelijahuoltoryhmän ytimen muodostavat rehtori, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Ryhmää täydennetään tarvittaessa muilla opettajilla. Vantaan lukioiden yhteinen koulupsykologi pyrkii osallistumaan kokouksiin säännöllisesti. Asian käsittelyn vaatiessa kokouksiin kutsutaan opiskelija ja/tai huoltajat. Nuorta pyritä tukemaan hänen elämäntilanteessaan. Opiskelijahuollon tehtävänä on edistää etenkin terveitä elämäntapoja ja ihmissuhde- sekä elämänhallintataitoja. Vaikka opiskelijahuoltoryhmä koordinoi opiskelijahuoltoa, jokainen henkilökunnan jäsen puuttuu havaitsemiinsa ongelmiin ja tarvittaessa tuo asian opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn. Opiskelijahuoltoryhmä vastaa lukion kriisisuunnitelman ja päihdestrategian päivittämisestä. Ryhmänohjaaja on erityisen tärkeä oman ryhmänsä vastuuhenkilö, joka on myös ensisijainen yhteydenottaja huoltajiin. Tieto opiskelijan vaikeuksista voi tulla myös aineenopettajalta. Opiskelijahuoltoryhmä käsittelee tietoonsa tulleet ongelmat, sopii keskuudestaan vastuuhenkilöt ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa ulkopuoliselle asiantuntijalle. 5.3.1 Lukiopsykologi Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää lukiopsykologin palveluja. 5.3.2 Lukiokuraattori Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää lukiokuraattorin palveluja. Opiskelijahuollon keskeiset toimijat 21
5.4 Opiskelun erityinen tuki Lukioissa erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi tai jotka tarvitsevat tukea mielenterveydellisiin, sosiaalisiin tai elämäntilanteeseen liittyen. Lukiolain mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa sekä lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Erityisjärjestelyitä tarvitsevien opiskelijoiden oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Ylioppilastutkintolautakunta on myös antanut ohjeet luku- ja kirjoitushäiriöiden huomioon ottamisesta ylioppilaskirjoituksissa. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarvittavat erityisjärjestelyt asiantuntijalausuntojen perusteella. Kullekin erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opetuksessa ja opiskelussa tarvittavista erityisjärjestelyistä. Kunkin oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään. Vantaan sivistystoimi ja oppilaitokset huolehtivat siitä, että kaikilla opettajilla on perustiedot yleisimmistä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä, opiskelijan tarvitsemista tukitoimista sekä riittävät valmiudet ottaa ne huomioon opetuksessaan. 22
5.4.1 Sosiaalisen vahvistamisen toimenpideohjelma Lukiolle on laadittu Sosiaalisen vahvistamisen toimenpideohjelma (SOVA). Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan kaikkia niitä koulun toimenpiteitä, jotka toisaalta auttavat opiskelijaa lukion aikana selviytymään lukionkäynnistä ja voimaan hyvin, mutta myös sellaisten elämänhallintataitojen kehittämiseen kannustamista ja tukemista, jotka auttavat opiskelijaa lukioajan jälkeen selviämään hänen asettamistaan tavoitteista. Toimenpideohjelmaan pyritään kirjaamaan koko kuluyhteisöä sitovat konkreettiset toimintaohjeet erilaisia tilanteita varten. Ohjelmaa päivitetään ja kehitetään vuosittain. Tukitiimi vastaa ohjelman kehittämisestä. 5.4.2 Erityisopettaja Lukiolla on mahdollisuus käyttää erityisopettajan palveluita. 5.4.2.1 Lukivaikeus Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille järjestetään lukiseula, jonka tulosten perusteella opiskelijoita ohjataan saamaan erityistä tukea. 5.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa noudatetaan lukion opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa. Opetusjärjestelyissä huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset taustat ja lähtökohdat, jotka vaikuttavat heidän opintoihinsa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi opiskelijan suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa sekä suomalaisen että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiivisia ja tasapainoisia jäseniä. Vantaalaisilla lukioissa vieraskielisille opiskelijoille järjestetään suomi toisena kielenä opetusta joko oppilaitosten omana opetuksena tai yhteistyössä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen opetusta. Opetuksessa noudatetaan Opetushallituksen suositusta oman äidinkielen opetuksen perusteista. 5.5.1 Maahanmuuttajaopiskelijoiden tukeminen Sosiaalisen vahvistamisen toimenpideohjelmaan (SOVA) sisältyy ohjeet maahanmuuttajaopiskelijoiden tukemisesta. Maahanmuuttajaopiskelijoiden tukitoimenpiteitä koordinoi suomi toisena kielenä opettaja. Hän myös tiedottaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityisistä tarpeista kouluyhteisölle. Maahanmuuttajaopiskelijoille laaditaan tarpeen mukaan suunnitelma erityisen tuen tarpeesta (ETS). Sen laatii opiskelijahuoltoryhmä. Suomi toisena kielenä opettaja osallistuu maahanmuuttajaopiskelijoiden ETS:n tekemiseen opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Mahdollisia tukitoimenpiteitä ovat mm. - Äidinkielen perustaitojen kertauskurssin (ÄI14) ja Opiskelutaitokurssin (OP3) käyminen. - Oppiaineen ensimmäisillä kursseilla oppitunneilla ja kokeissa sanakirjan käyttäminen. - Lisäajan antaminen kokeiden tekemiseen. 23