Strateginen sopimus 2018, hyvinvointitoimiala 1.1 Kuvaus toiminnasta (kh) Hyvinvointitoimialan palvelut Hyvinvointitoimiala tuottaa ja järjestää perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualueella avohuollon- ja sijaishuollon sosiaalityön palveluja, sosiaalipäivystyksen, perheiden varhaisen tuen, neuvolan (äitiys-, lasten- ja ehkäisy-), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykososiaalisia palveluja ja asumis- ja päihdepalveluita. Lisäksi palvelualue järjestää tulkki- ja käännöspalvelua sekä riita- ja rikosasiain sovittelua. Terveyspalveluiden palvelualue vastaa sairauksien hoidon, suun terveydenhuollon palveluiden, polikliinisten palveluiden, sairaalapalveluiden sekä mielenterveyspalveluiden (psykiatrista sairaanhoitoa lukuun ottamatta) järjestämisestä. Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualue vastaa vanhusten kotona asumista tukevien palveluiden (omaishoito, kotihoito, tukipalvelut) sekä ympärivuorokautisenhoidon palveluista sekä vammais- ja kehitysvammahuollon palveluista.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kh) Turun työttömyysaste oli helmikuussa 2017 15,3 % ja se jatkoi kesäkuussa 2016 alkanutta laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Vuosi sitten helmikuussa Turun työttömyysaste oli 16,8 % eli laskua on tapahtunut 1,5 %-yksikköä. Koko maan työttömyysaste laski vuoden 2016 helmikuusta 1,1 %- yksikköä. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun asema koheni hieman; työttömyysaste on vertailussa kuudenneksi korkein. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 223 hengellä vuoden 2016 helmikuusta ja nuorisotyöttömien määrä laski Turussa vuoden 2016 helmikuusta 142 hengellä. Nuorten työllisyystilanne näyttä kehittyvän suotuisasti. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntyminen sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 % kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä ja elinajanodotteen kasvamisesta johtuen palvelujen tarve kasvaa. Väestön ikääntymisen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden kysynnän kannalta kuvaa esimerkiksi se, että yli 75-vuotiaista alle 10 % on ilman yhtäkään pitkäaikaissairautta ja 85 vuotta täyttäneistä yli 50 % on vanhuspalveluiden piirissä. Turun väestönkehityksen merkittävin muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2015 lopun 10,1 %:iin (18 781 henkilöä). Vuoden 2015 lopulla Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, joista ympäristöministeriön arvion mukaan Turkuun sijoittuu noin 8 % oleskeluluvan saaneista eli noin 360-720 henkilöä. Turvapaikkapäätöksiä on keväällä 2017 vielä runsaasti tekemättä, joten tulijamäärä ei ole vielä realisoitunut. Riskinä on asuinalueiden liiallinen eriytyminen maahanmuuttajien keskittyessä samoille alueille. Uusi haaste ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja laittomasti Suomeen jääneet, ns paperittomat henkilöt ja heille kunnan velvoitteena olevien palvelujen järjestäminen. Näitä henkilöitä on tullut palvelujärjestelmän piiriin satunnaisesti vaikka heitä asiantuntija-arvioiden perusteella jo kaupungissa oleskeleekin. Muunkielisten henkilöiden määrä ja väestöosuus on edelleen kasvussa, myös kaupungin suotuisa talouskehitys vauhdittaa tätä. Vanhusten palveluiden haasteena on vanhushuoltosuhteen heikkeneminen ja vanhusten lukumäärän kasvu. Vanhushuoltosuhde (kuvaa yli 65- vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v.2015 30 %, joka on kuuden suurimman kaupungin vertailussa (Kuusikko) suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 21 %. Ennakkotietojen mukaan helmikuussa 2017 yli 85 -vuotiaita oli 5461 henkilöä (lisäystä vuoden 2016 helmikuuhun nähden 129 henkilöä) ja lukumäärä on hitaasti kasvamassa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen kasvu kiihtyy. Yli 65 vuotiaiden määrä lisääntyy aikavälillä 2018-2021 arviolta 1841 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on oman toimintakyvyn tukeminen, aktiivisuuden lisääminen sekä ehkäisevän työn onnistuminen. Turun ominaispiirteisiin on kuulunut 0-14 vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15-24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Yksinäisyyden kokemus (erityisesti yksinasuvilla), ylipaino ja liikkumattomuus ovat ATH:sta esille nousevia huolta herättäviä tuloksia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin suurimmat haasteet liittyvät eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo raskausaikana ja joka liittyy vahvasti perheiden sosiaaliseen asemaan. Lastensuojelun tukea tarvinneiden 0-17 vuotiaiden lasten väestöosuus kääntyi laskuun, ja oli 7 % vuonna 2016 (Kuusikon ka 6 %). Lastensuojelun määritelmä muuttui sosiaalihuoltolain uudistuksessa v. 2015, mutta Turussa vähenemä on muita kuusikkokaupunkeja suurempi -22,2 %, kun se Kuusikossa oli - 18,9 %. Tämän voi olettaa kertovan myös tarpeen vähenemisestä. Varhaista tukea ja tukipalvelujaperheille on lisätty, niin lastensuojelun avohuollon kuin sosiaalihuoltolain mukaisestikin. Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä on laskenut. Mer-
kittävä panostus perheiden tukemiseen avohuollon keinoin on nostanut hienoisesti lastensuojelun kokonaiskustannuksia. Turkulaisten lapsiperheiden ongelmista kertoo edelleen kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden korkea väestöosuus, 2,20 % v. 2016 (Kuusikon ka 1,60). Sijoituksista aikaisempaa suurempi osuus on avohuollon sijoituksia. Suurin osa huostaan otetuista ja myös kiireellisesti sijoitetuista on viime vuosina ollut nuoria, 13-17-vuotiaita. Huostaan otetuista pienet lapset ja pääosin alle 12-vuotiaat voidaan sijoittaa perheisiin, ja myös murrosikäisten perhesijoituksia on pystytty jonkin verran tekemään. Perhehoidon osuus sijoituksista kasvoi vuonna 2016 lähes 4 %- yksiköllä. Turun lastensuojelu on sijaishuoltoon painottuvana ollut kallista: kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat suurten kaupunkien korkeimmat. Kustannusrakenne on edelleen ongelmallinen, vaikkakin sijaishuollon osuus on edellisestä vuodesta pienentynyt ja ostopalvelujen osuutta on pystytty selvästi vähentämään. Omien lastenkotien käyttöä on tehostettu ja sijaishuollon toimintatapoja kehitetty. Avohuoltoon käytetään määrärahoista 16,8 % ja sijaishuoltoon 83,2 %. Turussa pienituloisten osuus on ollut selvästi korkeampi kuin Kuusikon vertailukaupungeissa. Turkulaisten tulojen jakautuminen on samaisessa vertailussa kolmanneksi epätasaisinta. Turun väestörakenne selittää osittain asiaa, sillä Turussa on maan korkein yhden hengen asuntokuntien osuus (51,1 % vrt maan keskiarvo 42,2 %) ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (27,5%) on toiseksi korkein Kuusikkokuntiin verrattuna. THL:n sairastavuusindeksillä mitataan eri sairausryhmien merkitystä väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Tuoreimman sairastavuusindeksin (vuodelta 2013) perusteella Turun kokonaisindeksi on laskenut (101,2), mutta se on edelleen hiukan yli maan keskiarvon. Aivo- ja verisuonitaudeissa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä tapaturmissa kehitystä on tapahtunut positiiviseen suuntaan ja näiden tautien indeksit ovat alhaisimmalla tasolla vuodesta 2001 alkaneella vertailujaksolla. Mielenterveysindeksi on selvästi laskenut, mutta on edelleen selvästi maan keskiarvon yläpuolella (118,2). Syöpäindeksi on hieman noussut ja selvästi maan keskiarvon yläpuolella (110,4). Dementiaindeksi on pysynyt lähes paikoillaan ja alittaa maan keskiarvon (91,7). ATHkyselyllä mitatussa turkulaisten koetussa terveydessä on tapahtunut hiukan positiivista kehitystä, mutta tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki 22,6 %. Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin ja ylitti kansallisen keskiarvon. Elintapoihin liittyvät sairaudet ovat enenevässä määrin haasteena liikkumattomuuden ja epäterveellisten ruokailutottumusten sekä päihteiden käytön myötä. Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia säännöksiä on useissa eri laeissa, joista osa koskee nyt kunnallista, kuntien ja kuntayhtymien järjestämää toimintaa, osa yksityistä toimintaa ja osa sekä kunnallista että yksityistä toimintaa. Julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien lakien suuresta lukumäärästä johtuen lähes kaikkiin lakeihin joudutaan uudistuksen yhteydessä tekemään viittaukset ehdotettaviin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin ja maakunnan valtionosuuslakiin. Käytännössä jo aiemmin valmistelussa olleetkin lainsäädäntöhankkeet ovat käytännössä alisteisia tälle laajalle reformille. Säädöksien sujuvoittaminen eli ns. norminpurku on ollut hallituksen yksi kärkihankkeista. Hankkeen tavoitteena on ollut helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Hankkeen tosiasiallisia vaikutuksia vielä odotellaan.
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Kysyntä/tarve 75-vuotta täyttäneiden määrä 16 218 16 470 16 465 17 014 17 047 17 269 17 717 18 553 19 511 85-vuotta täyttäneiden määrä 4960 5164 5249 5362 5413 5405 5384 5443 5496 Vammaispalveluiden asiakkaiden osuus väestöstä (Kuusikko) Turku 2,23% / Kuusikko ka 2,18% Turku 2,07% / Kuusikko ka 2,11% Turku 1,98 % / Kuusikko 2,02 % Turku 1,93 % / Kuusikko 1,97 %
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kv) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta oleellista on pystyä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin luomalla puitteet hyvinvoinnille, lisäämällä tuottavuutta ja ehkäisevää työtä sekä parantamalla palveluiden kohdentuvuutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten ja tarvelähtöisten palveluprosessien kautta. Tämä vaatii uudenlaista ja laajempaa yhteistyötä kaupungin toimijoiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kuntalaisten kesken. Oman palvelutuotannon osalta keskitytään ehkäisevän työn lisäämiseen sekä tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta tuetaan sekä osallistumista omien palveluidensa suunnitteluun lisätään. Hyvinvointitoimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat: Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön Vuoden 2015 lopussa toteutetun laajan hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen kyselyn tuloksista nousi vahvasti esille tarve enenevästi siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä ehkäisevään työhön. Ehkäisevällä työllä voidaan vähentää kuntalaisten palvelutarpeita, joten panostaminen tähän on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua. Tämä on myös yksi keskeisistä tavoitteista valtakunnallisessa SoTe-uudistuksessa. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön tarkoittaa mm. perustason palveluiden vahvistamista ja hyvää saavutettavuutta, varhaista puuttumista, varhaisempaa hoidon aloitusta, kuntoutuksen kehittämistä, palveluohjauksen kehittämistä, oikeaaikaisia ja oikein kohdentuvia palveluita, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukemista ja ihmisten oman aktiivisuuden tukemista. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön ei kuitenkaan ole pelkästään resurssikysymys, vaan se vaatii myös yhteistyön syventämistä, osaamisen ja työtapojen kehittämistä sekä ennen kaikkea asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta. Lisätään korjaavien palveluiden tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta Hyvin toimiva ehkäisevä työ ei kuitenkaan poista korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Tehokkuuden parantamista jatketaan mm. hyvin käynnistyneessä lastensuojelun rakennemuutoksessa. Mittavat rakennemuutokset ovat tämän lisäksi käynnissä vanhus- ja vammaispalveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Sairaalan, terveysasemien ja suunterveydenhuollon kehittämistyötä jatketaan. Hyvin edennyt hoitoketjujen kehittäminen on jo näkynyt esim. VSSHP:n siirtoviivepäivien määrän laskuna ja tätä kehitystyötä jatketaan edelleen. Oman kotihoidon kehittäminen jatkuu ja vertailukehittämisessä käytetään hyväksi kilpailutetun alueen tietoja. Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen vaatii lisäksi tiedolla johtamisen kehittämistyön jatkuvaa edistämistä. Lisäksi organisaation toimintakulttuuria viedään määrätietoisesti rohkeamman kokeilukulttuurin suuntaan. Hallituksen kärkihankkeet STM:n alaisuudessa Palvelut asiakaslähtöisiksi Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omahoitoa Osatyökykyisille väyliä työhön Hyvinvointitoimiala koordinoi maakunnallista ikäihmisten kotihoidon ja kaiken ikäisten omahoidon kehittämishanketta (KomPAssi). Lisäksi toimiala on kumppanina lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa sekä ohjelman alueellisessa toteutuksessa (Lupa auttaa). Hyvinvointitoimiala on lisäksi mukana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kärkihanketta toteuttavissa kahdessa kokonaisuudessa: 1) UKK-instituutin koordinmoima, Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) hanke sekä 2) Ikäinstituutin säätiön koordinoima, Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi hanke.
2.1 Määrärahat ja investoinnit (kv) Sosiaali -ja terveyslautakunta TOT 2016 TA 2017 yhteensä TOT RAA_V TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot -80 181-75 980 Valmistus omaan kayttoon -64 Toimintamenot 669 882 657 945 Toimintakate 589 634 581 965-586 765-588 265-591 885-605 433-613 900 Muutos-% -1,3 0,8 1,1 0,6 2,3 1,4 Investointikulut 1 000 1 000 1 000 Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustuotot NETTO -1 000-1000 -1 000 Muutos-%
Lisätietoa toimialalle kohdistuvista tilainvestoinneista (vrt. tilapalvelujen investointiohjelma): TILAINVESTOINNIT HYVINVOINTITOIMIALA TASEEN ULKOPUOLISET KOHTEET Hyväksytty kustannusarvio Valmistumisvuositavoite Tehostetun palveluasumisen yksiköt Vaihe 1 Kulkurinvalssi Kuralankatu 2 17 100 000 2019 Vaihe 2 Vuokkokoti Murkionkatu 10 15 700 000 2019 VALMISTELUSSA OLEVAT KOHTEET Hankesuunnitelmaa ei laadittu Kurjenmäkikodit peruskorjaus ja laajennus Sairaala-alueen tekninen huolto Tarveselvitys käynnissä Vammaispalveluiden asumispalvelut ja työtoiminta Tarveselvitys käynnissä Lastenkodit (Luostarinkadun korvaava) Tarveselvitys käynnissä Sillankorvan ensisuojan ja Sirkkalan päiväkeskuksen korvaavat tilat Tarveselvitys käynnissä
2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh) 1.000 Palvelu- tai tulosalue Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveyspalvelut 22 100 98 076 75 976 Perhe- ja sosiaalipalvelut 9 452 91 736 82 284 Vanhus- ja vammaispalvelut 34 650 178 729 144 078 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 217 366 217 366 Toimialan hallinto ja yhteiset palvelut 3 403 71 964 68 561
2.3 Muutokset Kaupunginvaltuusto 1.000, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2018 2019 2020 2021 Kaupunginhallitus 1.000, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2018 2019 2020 2021 Kaupunginjohtaja 1.000, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2018 2019 2020 2021 Lautakunta (muutos kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun) 1.000, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2018 2019 2020 2021 Lisäostoja siirtoviivemaksujen vähentämiseksi 1 000 Sosiaalisen luototuksen kahden vuoden kokeilu 500 500
3.1 Työvoiman käyttö (kv) TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuodet (htv) 4.567,4 4.314,4* 4.344,4 Palkat ja palkkiot ( ) 169 097 854 162 509 933 158 995 683 Lisätietoja: Kolmannen osavuosikatsaus (ovk 3) yhteydessä esitetään Kh:lle tavoiteluvun 2017 korjaus vastaamaan tässä esitettyä lukua, joka pohjautuu tehtyyn työvoiman käytön ennusteeseen.
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh) Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tilat yhteensä (m²) 164 931 167 702 147 323 149 302 153 415 153 530 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 163 931 166 702 146 323 148 302 152 415 152 530 Muut tilat (m) 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 28 487 446 28 885 176 26 096 117 26 521 680 26 928 855 27 328 772 Lisätietoja: TAE 2018 luvut perustuvat 16.3.2017 hetken ennusteeseen vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. Tämän lisäksi TAE 2018 lukuun ovat vaikuttaneet seuraavat kohteet: Lisäys: Yli-Maarian monitoimitalo 12/2018 alkaen Suksikuja 1, Vammaispalvelun asumisyksikkö Mäntymäen sairaala-alue, rakennus 25 (Mäntykoti), Sirkkalan päiväkeskus Vapautuvat tilat: Sirkkalankatu 18, Sirkkalan päiväkeskus Luostarinkatu 5, Luostarinkadun lastenkoti Arviot vuosien TS 2019 2021 tila- ja vuokramääristä pohjautuvat TAE 2018-lukuun sekä olettamukseen, että seuraavat tilahankkeet toteutuvat: TS 2019: Kulkurin valssi peruskorjaus (arvio maaliskuu 2019) vapautuvat tilat (arvio 3/2019) Oheinen järjestys on STOn ilmoittama, mutta toiminnallisesti siirtojärjestys on toinen, joten asia on arvioitava uudestaan. o Mäntykoti (Räntämäki) o Mäntykoti (Yli-Maaria) o Sävelkoti TS 2020: Lisäys: Dentalia hammashoitola lisätila 1300m 2 (tätä ei ole huomioitu neliöissä tai vuokrissa)
Vapautuvat tilat: Moikoisten liikekeskus lastenneuvola ja hammashoitola Vuokkokoti uudisrakennus (arvio kesäkuu 2020), - vapautuvat tilat (arvio heinäkuu 2020) Oheinen järjestys on STOn ilmoittama, mutta toiminnallisesti siirtojärjestys on toinen, joten asia on arvioitava uudestaan. o Kutomokoti o Kurjenpesä o Mansikkapaikka ja Pohjantähti TS 2021:
4.1 Strategiset tavoitteet (kv) Tavoite 1: Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön Strateginen linjaus: 2.1.2 Muut toteutettavat linjaukset: Avohuollon lastensuojelun asiakkaana olevien 0-17- vuotiaiden määrä ja osuus ikäryhmästä *määritelmä muuttunut vuonna 2015 Neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sähköisen asioinnin lisääminen - neuvolaikäisten puolestaasiointisopimusten osuus - peruskouluikäisten puolestaasiointisopimusten osuus Lihavien lasten ja nuorten osuus - 4- vuotiaat - 8 lk. Suun terveydenhuolto: dmf-indeksi (karieksen esiintyvyys tutkitussa populaatiossa) - 5-vuotiaat - 12-vuotiaat Rokotuskattavuus (neuvolat) - 3-vuotiaiden rokottamattomien osuus ikäluokasta Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa lisääntyy ja tiivistyy: 1. Tilojen luovutuksen yhteistyösopimusten määrä 2. Vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt avustusyhteistösopimukset (min. 2 vuoden ajaksi) 3. Toiminnallisten kumppanuussopimusten määrä (sis. RAY:lle ja OPM:lle ym. ulkopuolisille rahoittajille annetut lausunnot ja aiesopimukset) Kotona asuvien +75-vuotiaiden osuus ja lukumäärä kasvaa TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 7 % osuus ikäryhmästä laskee 12,86 % 2,84 %.... 0,43 1,17 20 % 20 % pohjaluku pohjaluku 0,3 1,2 osuus ikäryhmästä laskee 50 % 50 % laskee laskee 0,3 1,2 0,23 % 0 % 0 % 45-24 kasvava lähtöarvo kasvava kasvava tavoite tarkentuu kasvava 90,7 %/ 90,5 %/ 15 428 90,6 %/15 646 Säännöllisten palveluiden piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrän muutos/75-vuotta täyttäneiden turkulaisten määrän muutos. - kotihoito - omaishoidon tuki -16 / -9 / laskeva nouseva laskeva nouseva
- ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito (sis. Kaskenlinnan palliatiivisen hoidon asiakkaat) Omaishoidon tukeminen, Omaishoidon tukea saavien määrä (poikkileikkaus) -0-17 -18-74 - 75 vuotta täyttäneet Tilapäishoidon hoitojaksojen määrä -29 / laskeva laskeva 160 799 536 tasainen tasainen kasvava tasainen tasainen kasvava 3420 kasvava kasvava Hoitojakson pituus ympärivuorokautisen hoidon piirissä Yhteensä - palliatiivisessa - asumispalveluissa 963,9 1238,7 laskeva laskeva Tavoitteen kuvaus: Ajoissa annetut ja hyvin kohdennetut peruspalvelut ovat hyvää ehkäisevää työtä. Oikea-aikainen ja oikean tasoinen palvelu vähentää korjaavien ja erityispalveluiden tarvetta. laskeva laskeva Tavoite 2: Lisätään korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta Strateginen linjaus: 2.1.3 Muut toteutettavat linjaukset: Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoitopiiristä - siirtoviivepäivien määrä /kk - korotetun maksun osuus siirtoviivepäivistä TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 161 36,1 % <50 <20 % <50 <20 % Vuoden aikana huostassa olleiden lasten määrä (kum.) ja väestöosuus 424/ 1,47 % laskeva laskeva Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus huostassa olevista lapsista. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: - mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin vietävien palvelujen lisääminen (tuetun asumisen osuus palveluasumisesta) Kuntoutusjaksojen vaikuttavuus: sairaalahoitojaksojen määrä - 2kk kuntoutusjakson jälkeen - 6kk kuntoutusjakson jälkeen Toimintakyvyn paraneminen hoidon seurauksena (FIM) muutos osastojen ka 47,2 % +4 %-yksikköä +4 %-yksikköä 22 % kasvava kasvava lähtöarvo saadaan myöhemmin lähtöarvo vähenevä vähenevä kasvava vähenevä vähenevä kasvava
Kuntoutuksen tehokkuus: FIM/hoitojaksojen pituuden suhde Kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusaika lyhenee terveyskeskuksessa lähtöarvo kasvava kasvava 17,8 työpäivää 2-3 viikkoa 2 viikkoa Terveysasemien asiakkaat/ työvoima - asiakkaat/lääkärityövoima - asiakkaat/hoitajatyövoima Palveluiden vaikutus: palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten ka asteikolla 1-5) Vammaispalvelut* Vanhusten avopalvelut* Vanhusten asumispalvelut* Sairaalapalvelut Polikliiniset palvelut Avohuollon sosiaalityö Neuvolapalvelut Koulu ja opiskeluterveydenhuolto Kasvatus- ja perheneuvola Sijaishuolto (kaupungin lastenkodit ja vastaanottokodit) Suunterveydenhuollon asiakkaat/työvoima 977,7 488,2 4,4 4,3 4,0 4,2 4,4 3,9 - - - 3,5 247,7 as/htv kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava Hoitoonpääsy (T3) (aika yhteydenotosta siihen kun tutkimus toteutuu) alueiden mediaanin ka Laitoshoidossa olevia ympärivuorokautisessa hoidossa olevista - +75 vanhusten määrä ja %-osuus 100 633 / 39,6 % 90 vähenevä 90 vähenevä - kehitysvammaisten %-osuus Korvattujen potilasvahinkojen määrä (vuoden 2016 korvatut vahingot vrs. viiden viimeisen vuoden 2011-2015 ka) 7,7 % 6% 6% 8/10 laskeva laskeva Tavoitteen kuvaus: Korjaavat palvelut tuotetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Asiakas saa tarvettaan vastaavat palvelut oikea-aikaisesti.
4.2 Strategiset tavoitteet (kh) Hyvinvointi ja aktiivisuus Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi Strateginen teema: Yrittävä ja osaava kaupunki Strateginen linjaus: 3.1.4 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 20121 Nuorisotyöttömien osuus 13,36 % 13,0 % 11,5 % Työllisyysmäärärahan vaikuttavuus: Henkilöitä aktivointi- ja työkykypalveluiden piirissä Kokonaisasiakasmäärä Uusien asiakkaiden määrä 1574 2679 2713 1400 3300 2300 4000 7500 4500 Työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien ohjaus aktivointitoimiin 1164 1100 1300 Aktivointiaste * 59 % 42 % 50 % Tavoitteen kuvaus: Nuorisotyöttömien osuuden vähentäminen ja kunnan maksuosuuden vähentäminen toimenpiteillä, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioiden opiskelu ja toimintakyky. * Aktivoidut (asiakkuuden lopettamissyynä on: työllistetty, opiskeluun siirtynyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, Koho-harjoittelussa olevat) jaettuna kokonaisasiakasmäärällä 3000 Terveiden elämäntapojen edistäminen Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2, 2.3.1, 2.3.7 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 20121 Ylipainoisten lasten ja nuorten osuus: - 4 vuotiaat - 5 lk - 8 lk Turkulaisten koululaisten fyysinen toimintakyky (Move). Vertailu kansalliseen viitearvoon: 5 lk tytöt ja pojat - 20 m viivajuoksu - vauhditon viisiloikka...... Turku/Suomi alin kolmannes tytöt 33/32 % pojat 37/36 % tytöt 36/30 % pojat 46/42 % Pohjaluku käyttöön pohjaluku käyttöön osuus laskee osuus laskee osuus laskee toimintakyky kasvaa
- ylävartalon kohotus - Etunojapunnerrus - Heitto-kiinniottoyhdistelmä tytöt 44/38 % pojat 47/42 % tytöt 26/22 % pojat 25/20 % tytöt 38/36 % pojat 36/37 % Hyton terveysasemilla asioineet DM 2-pysyväisdiagnoosin (tyypin 2 diabetes) omaavien turkulaisten 8158 - Määrä laskee määrä Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus (turkulaiset vrs. kansallinen taso) 62,6/62 - Osuus kasvaa Tavoitteen kuvaus: Tavoitteena turkulaisten perheiden kannustaminen terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Toimenpitein lisätään lasten ja nuorten liikkumista ja aktiivisuutta sekä vähennetään ylipainoa. Vanhemmuuden tuki Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 ja 2.1.2 Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.1 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Lastensuojelun piirissä olevien 0-17 v osuus ikäryhmästä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen 7 % Hyvinvointisuunnitelma valmistelussa Osuus pysyy alle Kuusikkokuntien keskiarvon Toimeenpano suunnitelman mukaisesti Osuus pysyy alle Kuusikkokuntien keskiarvon Toimeenpano suunnitelman mukaisesti Tavoitteen kuvaus: Vanhemmuutta tukemalla luodaan edellytyksiä perheiden itsenäiselle selviämiselle ja ehkäistään ongelmien kasautumista ja muuttumista vaikeammaksi. Perhe kokonaisuutena ja vanhemmuus huomioidaan kaikissa palveluiden järjestämisessä. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.3, 3.1.4 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus % (ATH) - 20-54 vuotiaat (turkulaiset vrs kansallinen ka) tiedot täydentyvät Laskee Laskee Laskee Laskee
- 55-74 vuotiaat (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - +75-vuotiaat (turkulaiset vrs kansallinen ka) Ei yhtään läheistä ystävää % oppilaista (Kouluterveyskysely 2015)* - 8-9lk (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - Lukion 1. ja 2. vuosikurssit (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat (turkulaiset vrs. kansallinen ka) Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta % (Kouluterveyskysely 2015)* - 8. ja 9. luokan oppilaat (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat (turkulaiset vrs kansallinen ka) tiedot täydentyvät tiedot täydentyvät - - - - - Tavoitteen kuvaus Lasten ja työikäisten yhteisöllisyyden lisääminen ja ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen mm. palveluohjauksen keinoin. Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee *= Kouluterveyskysely suoritetaan joka toinen vuosi ja vuoden 2015 sähköinen tiedonkeruu epäonnistui. Tuloksia ei ole saatavilla. Toimialan omat SoTe-uudistukseen valmistautuminen (2017-2018) Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3 Muut toteutettavat linjaukset: - Hanke/projekti: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Mittari: Valmistautumiseen liittyvät kehittämisprojektit ja toimenpiteet etenevät Toimenpiteet käynnissä Toimenpiteet käynnissä Toimenpiteet käynnissä Lisätietoa tavoitteesta/hyötytavoite: Hyvinvointitoimiala toteuttaa kehittämistoimenpiteitä, joilla turvataan SoTe-palveluiden kilpailukyky sekä varmistetaan rakennemuutosten eteneminen.
5 Henkilöstön työhyvinvointi (kh) Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Ohjelman alatavoite Kaupungin tavoite 2018 Toimialan TAE 2018 Toimialan TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskee Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon. Toteuma 2016: 5,0% Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskee. Toteuma 2016: 21 Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut. Toteuma 2016: 45% Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä. Toteuma 2016: 3,8 Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Toteuma 2016: 4567,4 Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Toteuma 2016: 16.9
6.1 Tiedoksi annettavat tunnusluvut (kh) Tunnusluku 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Kysyntä/tarve Vammaispalveluiden asiakkaiden osuus väestöstä (Kuusikko) Turku 2,23% / Kuusikko ka 2,18% Turku 2,07% / Kuusikko ka 2,11% Turku 1,98 % / Kuusikko 2,02 % Turku 1,93 % / Kuusikko 1,97 % Kehitysvammapalveluiden asiakkaiden osuus väestöstä (Kuusikko) Turku 0,47%/ Kuusikko ka 0,38 % Turku 0,48%/ Kuusikko ka 0,37 % Turku 0,46 % / Kuusikko ka 0,39 % Turku 0,47 % / Kuusikko 0,40 % Toimeentulotuen piirissä olevat kotitaloudet (ei sis. pakolaisia tai paluumuuttajia) 9199 9165 9454 9307 Tuottavuus/ taloudellisuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuus (M ) Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset/asukas (pth ja esh) (suurten kaupunkien vertailu) Perusterveydenhuollon kustannukset/ 0-6 vuotias lapsi 65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosiaali- ja terveyspalveluiden deflatoidut kustannukset väestöä kohti vuodessa (Kuusikko) 174,4M 184,8M 191,0M 193,1M 2 306 2 337 2 321 2 345 492 491 376 427 7 171 7 068 6 995 6 980 208,5M 217,4M Asiakaskohtaiset kustannukset/ vammaispalvelujen asiakkaat Turku 3.092, Kuusikon ka 4.608 Turku 3.559, Kuusikon ka 5.060 Turku 3966,5, Kuusikon ka 5293,6 Turku 4185,5 / 5580,6 Asiakaskohtaiset kustannukset/ kehitysvammapalveluiden asiakkaat Turku 33.830, Kuusikon ka 33.371 Turku 33.963, Kuusikon ka 35.585 Turku 35908, Kuusikon ka 34418 Turku 35824 / Kuusikko 34279
Peittävyys/kattavuus Terveysasemien peittävyys 40,5 % 40,7 % 40,9% 41,9 % Suun terveydenhuollon peittävyys 29,76 % 32,24 % 31% 31 % Laatu/asiakastyytyväisyys Tyytyväisyys asuinkunnan (indeksi): sosiaalipalveluihin terveyspalveluihin 2,80 3,54 3,08 3,67 2,84 3,62 Palvelutyytyväisyys, (vastaajien %-osuus, jotka pitävät palveluita hyvin hoidettuina): Terveyskeskuksen lääkäripalvelut (vertailukunnat ka 47%) Terveyskeskuksen vuodeosasto (vertailukunnat ka 10%) Sairaalapalvelut (vertailukunnat ka 53%) Hammaslääkäripalvelut (vertailukunnat ka 35%)........ 53% 11% 55% 29% 57% 12% 58% 34% 58% 15% 56% 33% Äitiys- ja lastenneuvola (vertailukunnat ka 30%) Perheneuvola (vertailukunnat ka 16%) Sosiaalityö (vertailukunnat ka 15%) Toimeentulotuki (vertailukunnat ka 12%)........ 24% 11% 10% 10% 27% 13% 16% 11% 29% 14% 16% 12% Vanhusten kotihoito (vertailukunnat ka 12%) Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut (vertailukunnat ka 12%) Vammaispalvelut (vertailukunnat ka 11%)...... 12% 11% 7% 17% 13% 10% 17% 12% 11%
7.1 Muu kaupunkitasoinen ohjaus (kh) Ohjausasiakirja Ohjaustieto Turun kaupungin vanhuspalvelusuunnitelma vuosille 2014-2016 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2017-2018
Strateginen sopimus 2018 Kaupunkiympäristötoimiala 1.1 Kuvaus toiminnasta (kh) Kaupunkiympäristötoimiala vastaa toimintaedellytysten luomisesta ja järjestämisestä vetovoimaisen kaupungin kasvulle, kaupunkiympäristön kehittämiselle, rakenteelliselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. Tavoitteena ovat hyvinvointia edistävä ympäristö ja sujuvat liikkumisratkaisut. Kaupunkiympäristötoimiala vastaa myös kaupungin rakennetusta omaisuudesta, laadukkaan kaupunkiympäristön ja tilojen toteuttamisesta. Lisäksi toimiala vastaa ympäristöön ja rakentamiseen liittyvistä viranomaispalveluista, ympäristön- ja terveydensuojelusta sekä seudullisista joukkoliikenne- ja jätehuoltopalveluista. Kaupunkiympäristötoimialalla toimii neljä palvelualuetta. Luvat ja valvonta -palvelualue vastaa rakentamisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ympäristöterveyden, asuntotoimen, pysäköinninvalvonnan sekä seudullisen jätehuollon viranomaistehtävistä sekä niihin liittyvästä neuvonnasta, ohjauksesta, valvonnasta ja asiantuntijapalveluista. Seudullinen joukkoliikenne -palvelualue tuottaa Turun kaupunkiseudun Fölikunnissa kaikille avoimet joukkoliikennepalvelut. Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa ohjaavat seuraavat luottamuselimet: Kaupunkiympäristölautakunta vastaa kaupungin maankäytön, liikenteen ja yleisten alueiden suunnittelusta, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan seurannasta, kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä katujen ja muiden yleisten alueiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta sekä tilojen rakennuttamisesta, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toimii kuntalain 51 :n mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota jätelain mukaisena 17 kunnan seudullisena jätehuoltoviranomaisena. Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus - palvelualue vastaa kaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelusta, kaavoitustoimesta sekä kaupungin maaomaisuuden hallinnasta. Kaupunkirakentamisen palvelualue vastaa katujen ja muiden yleisten alueiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta sekä kaupungin toimitilojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Rakennus- ja lupalautakunta vastaa kaupunkiympäristötoimialan viranomaistehtävistä, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii kuntalain 51 :n mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota seudullisena joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision sekä Ruskon kuntien alueella.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kh) Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja liikenteen suhteen. Turun kaupunki haluaa olla mukana tässä kasvussa aktiivisena toimijana. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Tähän kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin resurssein. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakennetulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestävän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla. Kaupungin ja lähialueen neuvottelemat sopimukset valtiovallan kanssa linjaavat kaupunkiseudun kehitystavoitteet. Näitä sopimuksia ovat mm. kasvusopimus, kasvukäytäväsopimus ja MALsopimus. Sopimusten tavoitteet ohjaavat myös Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat: Väestön ikääntyminen ja sen myötä yksinasumisen lisääntyminen ja väestön keskittyminen kasvualueille. Ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisääminen. Kiertotalous, jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Smart city ajattelu, joka tarkoittaa mm. kaupungin infrastruktuurin tehostamista teknologialla. Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa tätä ajattelua. Näiden trendien huomioiminen kaupunkiinfrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Turun kaupungin tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Tavoitetta kohti edetään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Välitavoitteita on tarpeen asettaa vuoteen 2029. Hiilineutraaliin Turkuun päästään mm. kestävää energiajärjestelmää ja kestävää liikkumisjärjestelmää kehittämällä. Tavoitteita on asetettu myös kiinteistökannan energian käytölle, jota tukemaan on luotu energiajohtamisen toimenpideohjelma. Sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020, mikä vaikuttaa mm. tilojen käyttöön. Uudistuksiin liittyen on ollut esillä ympäristöterveydenhuollon tai jonkin sen osa-alueen (esim. elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto) siirtäminen maakunnalle. Aiemmin suunnitelmissa olleesta rakennusvalvonnan seudullistamisesta sen sijaan on luovuttu. Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen. Normien purkaminen kohdistunee ainakin maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Liikennekaaren kokonaisuudistuksella puolestaan voi olla merkittäviäkin vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Tieliikennelain uudistus puolestaan tuo mahdollisesti kunnille lisävelvoitteita. Kiinteistömuodostamislakia uudistetaan lisäämällä mahdollisuus kolmiulotteiseen kiinteistömuodostamiseen.
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Asukasluku (31.12.) ja väestönkasvu edellisestä vuodesta 182.072 1.847 Työpaikkojen määrä 95.201-1.611 183.824 +1.752 93.943-1.255 185.908 +2.084 187.604 +1.696 +2.500 +2.500 +2.500 +2.500 +700 +700 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 Infrapalvelujen ylläpidettävä pinta-ala, ha 3.757 3.867 3.944 3.878 3.916 3.955 3.995 4.035 *Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. ** Asiantuntija-arvio valvontakohteiden määrän kasvusta.
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kv) Kaupunkiympäristötoimiala aloittaa toimintansa 1.1.2018. Keskeistä on integroida kaupunkiympäristötoimialan toiminta kaupungin muuhun toimintaan. Tätä toteutetaan mm. maankäytön toimintamallin käyttöönotolla sekä yhteisten hankkeiden ja kaavavarantotyökalun kehittämisellä. Kaupunkiympäristötoimiala toteuttaa Turku 2029 kaupunkistrategiasta erityisesti seuraavia kohtia: Turku kasvaa kestävästi ja Turku lisää kilpailukykyä. Strategisista ohjelmista Kaupunkiympäristötoimiala toteuttaa erityisesti pääteemoja 3.3 rakentuva kaupunki ja ympäristö sekä 3.2 vaikuttava ja uudistuva kaupunki. Rakentuva kaupunki ja ympäristö -pääteema Kasvun edellytyksiä ja kestävää kaupunkirakennetta edistetään laajoilla yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevilla suunnitelmilla kuten Turun yleiskaava 2029, raitiotien yleissuunnitelman tarkennus ja runkobussilinjaston suunnittelu. Kaupungin liikenteen kehittämisessä painopisteet ovat strategisen ohjelman 3.3.7 mukaisesti kävelyssä ja pyöräilyssä, seudullisessa joukkoliikenteessä ja uusien ympäristö- ja ilmastoystävällisten teknologioiden käytön laajentumisen tukemisessa. Palvelujen järjestämisen kustannustehokkuus paranee, kun voidaan tukeutua olemassa olevaan palveluverkkoon. Kunnallistekniikan investointien hyödyntäminen tehostuu, liikenteen päästöt vähenevät ja kaupunkilaisten aikaa säästyy liikkumisessa. Eheän kaupunkirakenteen ansiosta sujuva liikkuminen on Turulle vetovoimatekijä. Asemakaavoituksella ja infran toteutuksella varmistutaan monipuolisesta ja riittävästä tonttivarannosta. Smart and Wise City kärkihankkeeseen kuuluvat mm. palvelujen digitalisointi, hiilineutraalius, turvallisuus ja kestävä kehitys. Keskustan kehittämisen sekä Turun kampus ja tiedepuiston kärkihankkeita edistetään sopimuksen mukaan strategisilla maankäytön hankkeilla (luku 4.4), asemakaavoitusohjelmalla (luku 4.5) sekä investointiohjelmilla. Kaupungin kärkihankkeiden lisäksi edistetään muita strategisia maankäytön hankkeita mm. Kauppatorin ympäristö, Linnakaupunki, Logicity ja Blue industry park. Turun logistista asemaa solmukohtana pohjoisessa kasvukäytävässä kehitetään mm. edistämällä Turun ja Helsingin välistä tunnin juna, Matkakeskus sekä Turun kehätie - hankkeita. Terveitä elämäntapoja edistetään kaavoittamalla lyhyiden etäisyyksien kaupunkia ja rakentamalla tällä kantakaupunkialueella koulu- ja työmatkareitistöä kävelijöille ja pyöräilijöille. Hyvinvoinnin edistämiseksi monimuotoisuudessaan ainutlaatuisen luonnonympäristön säilymistä tuetaan ja luonnon kokemisen mahdollisuuksia edistetään kestävin tavoin. Vaikuttava ja uudistuva kaupunki -pääteema Palvelujen digitalisointi tehostaa toimintoja ja parantaa itsepalvelumahdollisuuksia. Digitalisointia toteutetaan useilla kehittämisprojekteilla, mm. sähköisen asioinnin kehittäminen, digitaalinen kaavoitus ja kaavavarantotyökalun kehittäminen. Digitalisoinnilla parannetaan myös osallistumismahdollisuuksia. Tuottavuutta lisätään hankintamenettelyillä, kumppanuuksilla ja kilpailuttamisella. Omaisuuden arvosta huolehtiminen on yksi Kaupunkiympäristötoimialan perustehtävistä, joka edellyttää riittäviä investointeja. Kaupungin kiinteän omaisuuden luovutuksia tehostetaan kehittämällä omaisuutta houkuttelevammaksi kaavoituksella ja kumppanuusyhteistyöllä. Toimitilainvestoinnit perustuvat hyväksyttyihin palveluverkkosuunnitelmiin. Läpinäkyvällä tietoon perustuvalla johtamisella varmistetaan että tehdään oikeita asioita kustannustehokkaasti. Tukipalvelut pitää olla mitoitettu oikealle tasolle siten, että päivittäinen työskentely on sujuvaa. Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen on tärkeää, jotta palvelutaso säilyy hyvänä. Henkilöstön koulutukseen ja osaamisen ennakointiin panostetaan.
1.4 Lausekkeet (kv) Lausekkeet lautakunnittain Lausekkeet Kv
2.1 Määrärahat ja investoinnit (kv)
2.2 Muutokset (kv) Kaupunginvaltuusto 1.000 2018 2019 2020 2021 Kaupunginhallitus 1.000 2018 2019 2020 2021 Kaupunginjohtaja 1.000 2018 2019 2020 2021 Lautakunta (muutos kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun) 1.000, lautakunta 2018 2019 2020 2021 Kaupunkiympäristöltk -55.089-55.151-55.197-55.984 Rakennus- ja lupaltk -14-14 -14-14 Joukkoliikenneltk -60
2.3 Infran investointiohjelma (kh) TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Strategiset maankäytön hankkeet 9 850 000 20 927 000 19 735 000 20 205 000 16 565 000 Tuloa tuottavat 2 950 000 3 840 000 5 080 000 2 850 000 2 835 000 Toimintoja tukevat 2 170 000 1 270 000 600 000 1 000 000 900 000 Korjausvelkaa alentavat 14 185 000 13 661 000 14 701 000 13 075 000 12 635 000 Liikenteen toimivuus ja turvallisuus 5 245 000 6 500 000 3 730 000 2 805 000 2 610 000 Asukasviihtyisyyttä parantavat 3 065 000 1 766 000 1 815 000 2 225 000 2 415 000 37 465 000 47 964 000 45 661 000 42 160 000 37 960 000 Investointiprojektit ovat tarkemmin operatiivisessa sopimuksessa.
2.4. Toimitilojen investointiohjelma (kh) TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Korjaukset 16 090 000 23 490 000 22 525 000 15 700 000 8 000 000 Uudisrak 3 600 000 7 884 000 4 500 000 4 500 000 Kohdistamaton > 1 milj. eur investoinnit Ostot 200 000 11 900 000 Hankkeiden suunnitteluvaraus 600 000 600 000 600 000 600 000 600 000 Yhteensä 16 890 000 27 690 000 31 009 000 20 800 000 25 000 000
HANKKEEN NIMI Tarveselvitys Huomioita TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Hankesuunnitelma Kustannusarvio Valmistumisvuositavoite SIVISTYSTOIMIALA Pallivahan koulun peruskorjaus Kv 1.12.2014 178 3 462 000 550 000 2018 Puropellon koulun peruskorjauksen loppuosa Kv 1.12.2014 177 4 398 000 450 000 2018 Katedralskolan liikuntarakennuksen Kh 19.9.2016 peruskorjaus 354 2 405 000 1 000 000 900 000 2019 Puolalan koulun peruskorjaus Kv 26.10.2015 180 14 800 000 6 500 000 6 500 000 1 500 000 2019 Pansion koulun peruskorjaus 2017 Kv 16.11.2015 197 12 000 000 40 000 200 000 6 000 000 2022 Hepokullan koulun julkisivukorjaus 2017 1 500 000 750 000 750 000 2018 Kakskerran koulun uudisrakentaminen Kv 16.11.2015 197 40 000 2024 Viinamäenkadun päiväkodin uudisrakentaminen Kh 3.4.2017 150 2017 6 684 000 2 000 000 4 684 000 2019 Niitunniskantien päiväkodin peruskorjaus Kh 3.4.2017 151 2017 2 575 000 200 000 1 375 000 1 000 000 2020 Ruiskatu 8, muutostyöt ja tekniset korjaukset 2017 Kv 1.6.2015 90 16 000 000 6 000 000 5 000 000 5 000 000 2019 Runosmäen monitoimitalo Kh 24.4.2017 169 2018 9 481 000 500 000 4 500 000 4 500 000 2021 VAPAA-AIKATOIMIALA Kultlk 17.5.2017 Jyrkkälän kirjasto- ja nuorisotila 13 Nlk 30.5.2017 uudisrakentaminen 59 2017 2 396 000 800 000 1 596 000 2019 ALUEPELASTUSLAITOS Kakskerran/Satavan paloasema uudisrakentaminen 2017 1 864 000 800 000 1 064 000 2019 MUUT Kohdistamaton >1 M investoinnit 5 900 000 Hankkeiden suunnitteluvaraus 600 000 600 000 600 000 600 000 Pienet hankkeet <1 M 8 000 000 8 000 000 8 000 000 8 000 000 YHTEENSÄ 27 690 000 31 009 000 20 800 000 25 000 000
TASEEN ULKOPUOLISET KOHTEET Palloiluhalli 20.4.2015 13 200 000 2018 Syvälahden koulu 13.10.2014 29 130 000 2018 Yli-Maarian koulu ja päiväkoti 26.10.2015 24 440 000 2019 Tallimäenkentän päiväkoti 28.9.2015 5 011 000 2018 Raunistulan päiväkoti 28.9.2015 4 367 000 2018 Turun Suomalainen Yhteiskoulu 23.3.2015 8 355 000 2018 Tehostetun palveluasumisen yksiköt Vaihe 1 Kulkurinvalssi Kuralankatu 2 20.4.2015 21 530 000 2019 Vaihe 2 Vuokkokoti Murkionkatu 10 20.4.2015 15 700 000 2020 Kurjenmäkikodit peruskorjaus ja laajennus 22.4.2014 2017 13 500 000 n/a
2.5 Muut investoinnit TAM 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kiinteän omaisuuden hankinnat 16 000 000 3 500 000 3 500 000 3 500 000 3 500 000 Muut investoinnit (ohjelmistot) 150 000 130 000 Joukkoliikenteen investoinnit 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 16 650 000 4 130 000 4 130 000 4 130 000 4 130 000
3.1 Työvoiman käyttö (kv) Kaupunkiympäristölautakunta (koko henkilökunta Kaupunkiympäristölautakunnan alaisuudessa) TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuodet, kaupunkiympäristötoimiala yhteensä (htv)* Henkilötyövuodet, ulkoinen rahoitus (htv) ** Palkat ja palkkiot, yhteensä (1000 eur) Palkat ja palkkiot, ulkoinen rahoitus (1000 eur) *** 371,9 381 352 352 352 352 14,6 14,6 14,6 14,2 14,2 14,2 15 999 16 650 15 544 15 731 16 044 16 363 628 638 641 625 626 627 Lisätietoja: *Rakennus- ja lupalautakunnan, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan henkilötyövuodet sisältyvät kaupunkiympäristölautakunnan lukuun. **Kaupunkiympäristötoimialan henkilötyövuosista ulkoisella rahoituksella noin 14,6 htv:tta (3,8 %). ***Valtio, kunnat, yritykset ja EU vastaavat seuraavista henkilöstökustannuksista: - Luvat ja valvonta: Kunnat ja teollisuus maksavat 70 % ilmanlaadun tarkkailusta (2,1 htv), Lounais-Suomen Jätehuolto Oy maksaa jätehuoltoviranomaisen tehtävistä 3 htv (100 %). Valtio maksaa valvontaeläinlääkärin palkkakustannukset (100 %, 1 htv). Sopimuskunnat maksavat 20-50 % eläinhoitolan palkkakustannuksista (1,1-1,2 htv). EU vastaa iwater-hankkeen palkkakuluista 31.5.2018 asti (0,4 htv, 100 %). - Seudullinen joukkoliikenne: Muut Föli-kunnat maksavat yhteensä 8 htv (muut henkilöstökustannukset paitsi palvelutoimiston henkilöstökustannukset jaetaan kuntien kesken asukasluvun mukaisesti).
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh) Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tilat yhteensä (m²) 21 467 19 155 20 687 * 20 687 * 20 687 * 20 687 * Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) 13,1 13,1 13,1 13,1 13,1 13,1 Sisäinen vuokra yhteensä ( ) Lisätietoja: Tiloissa ovat mukana Kaupunkiympäristötoimialan omassa toiminnassaan käytössä olevat tilat. Alueissa ovat mukana Saramäen ja Itäharjun varastoalueet sekä Räntämäen, Ovakon ja Lauttarannan lumensijoitusalueet. Kaupunkiympäristötoimiala ei maksa itselleen sisäistä vuokraa käyttämistään tiloista. Joukkoliikenteen palvelutoimiston vuokrasopimus päättyy 31.12.2018. * Päivitys 23.8.2017: Perustettava Tilapalvelukeskus vähentää näillä näkymin vuoden 2018 alusta toimialan neliömäärää 1 003 m2.
4.1 Strategiset tavoitteet (kv) Kaupunkiympäristölautakunta kaikkien osalta ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ** osalta Tavoite KV1: Monipuolinen ja riittävä tonttivaranto Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.5 Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.4, 3.3.8, 3.3.9 Toteuttamiskelpoinen tonttireservi TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 - Pientalo- ja rivitalotontit 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen - Kerrostalotontit 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen - Elinkeinotontit 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen 3 v tarpeeseen Tavoitteen kuvaus: Asemakaavoja laatimalla kasvatetaan kaavavarantoa, joka mahdollistaa toteutuksen ajoittamisen paremmin kysyntää vastaavasti. Kuntien tavoitteena on ylläpitää riittävää tonttivarantoa siten, että tontteja on tarjottavana nopealla toimitusajalla. Tonttivaranto pyritään kuitenkin realisoimaan kohtuullisessa ajassa. Kolmen vuoden varantotavoite perustuu rakennemallin toteuttamiseksi laadittuun seudulliseen asunto- ja maapoliittinen ohjelmaan, joka on hyväksytty valtuustossa 26.1.2015 ohjeellisena noudatettavaksi. Monipuolisella ja riittävällä tonttivarannolla edistetään kaupungin kasvua. Tavoite KV2: Kestävä yhdyskuntarakenne Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.1 Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.4, 3.3.10, 3.3.7 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Asemakaavojen asuinkerrosalan sijoittuminen tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeille 58 % Vähintään 85 % Vähintään 85 % Vähintään 85 % Vähintään 85 % Tavoitteen kuvaus: Rakentamista ohjataan keskuksista, asuintiivistymistä, kestävästä liikkumisesta ja lähipalveluista muodostuvalle kaupunkirakenteen vyöhykkeelle. Näin luodaan puitteet maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämiselle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (3.3.1, 3.3.2, 3.3.4, 3.3.5, 3.3.6, 3.3.7, 3.3.9, 3.3.10). Luodaan edellytyksiä kehittää kilpailukykyä ja kestävää kasvua huolehtien mahdollisuuksista turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön.
Kuva. Tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke. Vyöhyke perustuu 250*250 metrin ruuduille tehtyyn analyysiin Turun kaupunkirakenteesta, jossa on otettu huomioon kestävä liikkuminen, lähipalvelut ja alueen asukastiheys. Ominaisuudet pisteytettiin seuraavasti: kävelyetäisyys keskustan palveluista 1 piste, pyöräilyetäisyys keskustasta 15 minuuttia 1 piste, mahdollisuus joukkoliikenteeseen: runkobussilinjat 300 metrin etäisyys linjasta tai 600 metrin etäisyys raitiotie/superbussilinjasta 1 piste, asukas/työpaikka oleva tai tuleva tiheys yli 20 asukasta/ha 1-3 pistettä, kauppa 500 metrin päässä 1 piste, päiväkoti 500 metrin päässä 1 piste ja koulu 500 metrin päässä 1 piste. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy luokitellut ruudut, jotka ovat saaneet enemmän kuin 4 pistettä.
Tavoite KV3: Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista ** Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.7 Muut toteutettavat linjaukset: 2.3, 3.3.6, 3.3.10 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 - Jalankulun määräindeksi *, indeksi 2017=100 ei laskettu 100,0 kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta - Pyöräilyn määräindeksi *, indeksi 2017=100 ei laskettu 100,0 kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta - Autoliikenteen määräindeksi *, indeksi 2017=100 * 100,0 ei nouse edellisestä vuodesta ei nouse edellisestä vuodesta ei nouse edellisestä vuodesta ei nouse edellisestä vuodesta - Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärät, indeksi 2017=100 ** 100,0 kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta kasvaa 2 % edellisestä vuodesta Tavoitteen kuvaus: Rakennemallityön yhteydessä on hyväksytty tavoitteeksi kasvattaa kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuutta Turun kaupungissa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 52 %:sta. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien edistäminen mm. vähentää liikenteen tilantarvetta, parantaa turvallisuutta ja vähentää päästöjä. Kattavia tietoja liikkumismuotojen kulkutapajakaumasta saadaan vain noin 5-10 vuoden välein liikennetutkimuksista (laadittu Turun seudulla 2017, 2008 ja 1997), mistä johtuen liikkumismuotojen kehitystä lyhyemmällä aikavälillä seurataan kulkutapakohtaisen määräindeksin perusteella. Määräindeksi ei kerro suoraan kulkutapajakaumakehitystä, koska määräindeksit kuvaavat joukkoliikennettä lukuunottamatta vain keskustan läheisyydessä silloilla liikkumista, mutta näyttävät kuitenkin kehityksen suuntaa. Tavoitteena on, että määräindekseissä autoliikenteen määrä ei kasva ja muiden kulkutapojen määrät kasvavat vuosittain 2 %. * Jalankulun, pyöräilyn ja autoliikenteen määräindeksit perustuvat liikennemäärätietoihin ns. Aurajoen laskentalinjalla (Föri, Martinsilta, Myllysilta, Teatterisilta, Auransilta, Kirjastosilta, Tuomiokirkkosilta, Tuomaansilta, Rautatiesilta, Halistensilta). ** Kaupunkiympäristölautakunta ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta hyväksyvät tavoitteen.
Tavoite KV4: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.6 Muut toteutettavat linjaukset: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kasvihuonekaasupäästöt kt CO2 ekv/vuosi 984,2 (enn.tieto) vähenee vähenee tarkistetut tavoitteet tarkistetut tavoitteet tarkistetut tavoitteet Tavoitteen kuvaus: Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2040. Ympäristönsuojelu osallistuu kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan sekä ilmastonmuutostyöhön. Vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt Turussa (kt CO 2 ekv /vuosi). Turun CO2-raportin mukaiset kasvihuonekaasupäästöt sisältävät seuraavat sektorit: kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne ja muut liikennemuodot, teollisuus ja työkoneet, maatalous ja jätehuolto. Lämmityksen päästöt on normeerattu vastaamaan ilmastollisen vertailukauden 1981-2010 keskimääräistä lämmitystarvetta. Sähkönkulutuksen päästöt on normeerattu käyttäen päästökertoimena viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Laskennassa eivät ole mukana yksityisen tai julkisen sektorin hankintojen välilliset päästövaikutukset.
Tavoite KV5: Liikenneturvallisuus Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä viiden vuoden aikana (henkilöä) Strateginen teema: Rakentuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.3.10 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 209 vähenee 14 % Muut toteutettavat linjaukset: 2.1, 2.3, 3.3.7 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tavoitteen kuvaus: Vähennetään liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien määrää kaikkia toimialoja koskevilla toimenpiteillä. Tavoitteena on, että viiden vuoden aikana loukkaantuneiden määrä on aina kunkin viiden vuoden jakson jälkeen vähentynyt 14 %. V. 2017 2021 on ensimmäinen tarkasteltava viisivuotisjakso.
Tavoite KV6: Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus Elinvoimaluku = lauantaiyritysten määrästä vähennetään tyhjät liiketilat, joka suhteutetaan kunnan asukaslukuun (x 1000) (vrt. v. 2016 Tampere 3,724 ja Helsinki 2,756 ja 17 kunnan keskiarvo 2,98) Strateginen teema: Rakentuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.3.2 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 3,581 3,83 Muut toteutettavat linjaukset: TS 2019 TS 2020 TS 2021 kasvaa kasvaa kasvaa kasvaa Liiketilojen täyttöaste (vrt. v. 2016 Tampere 93,2 %, Helsinki 95,3 % ja 17 kunnan keskiarvo 88,2 %) Keskustan suuralueen väkiluku 31.12. 89,7 % 91,65 % 54.490 92,0 % 92,5 % 93,0 % 93,5 % kasvaa kasvaa kasvaa kasvaa Tavoitteen kuvaus: Mitattu elävää keskusta-aluetta, joka on rajattu EKK ry:n (Citybook Keskustan kehittäjän käsikirja 2014) ohjeistuksen mukaisesti. Tavoite KV7:Omaisuuden arvosta huolehtiminen Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3 Muut toteutettavat linjaukset: 3.2 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kiinteän omaisuuden kehittäminen: strategiset maankäytön hankkeet, tuloa tuottavat Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu Infran investointiohjelma: korjausvelkaa alentavat Kaupunkiympäristölautakunnan opera- Kaupunkiympäristölautakunnan opera- Kaupunkiympäristölautakunnan opera- Kaupunkiympäristölautakunnan opera-
tiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu tiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu tiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu tiivisen sopimuksen luvun 2.7 investointiohjelma toteutuu Tavoitteen kuvaus: Omaisuuden arvosta huolehtiminen on yksi Kaupunkiympäristötoimialan perustehtävistä, joka edellyttää riittäviä investointeja.
4.2 Strategiset tavoitteet (kh) Tavoite KH1: Monipuolinen ja riittävä tonttivaranto Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.5 Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.4, 3.3.8, 3.3.9 Tavoitteet kerrosalan lisäykselle (lautakunta) TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 - Asuinpientalot (AO, AP, AR), kem 2 15.535 12.500 23.200 23.300 23.500 23.600 - Asuinkerrostalot (AK), kem 2 13.935 102.000 131.300 132.200 133.000 133.900 - Kaupungin maalle sijoittuvan asuinkerrosalan osuus 14 % >20 % >20 % >20 % >20 % >20 % - Työpaikkatontit, kem 2 433.750 48.000 64.000 64.000 64.000 64.000 - Kaupungin yhtiöille luovutettavat tontit, kem 2 0 16.000 16.000 16.000 16.000 16.000 Tavoitteen kuvaus: Kerrosalan lisäystavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. Väestönkasvun osalta oletetaan, että Turun asukasluku kasvaa tasaisesti noin 2500 asukasta/vuosi. Lisäksi trendikasvun mukainen väljyyskasvu lisää rakentamista noin 0,208 kem2/as/v. Rakentamisesta tavoitellaan kohdistuvan 85 % asuinkerrostaloihin ja 15 % asuinpientaloihin. Pitkällä aikavälillä (v2040 asti) työpaikkatonttien kem2 arvioidaan Newsecin 2015 selvityksen ja päivitettyjen yleiskaavatavoitteiden mukaan jakautuvan seuraavasti: vuosittain 33.500 kem2 toimistotilaa,12.500 kem2 liiketilaa ja 18.000 kem2 teollisuutta. Asemakaavoja laatimalla kasvatetaan kaavavarantoa, jolla edistetään monipuolisten asumis- ja elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Kaavavarannon kasvattaminen mahdollistaa toteutuksen ajoittamisen paremmin kysyntää vastaavasti. Asuntotuotannosta vähintään 20 % tulee sijoittua kaupungin omistamille tonteille, mikä mahdollistaa kaupungin omakotitonttien ja valtion tukeman (ARA) kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamisen. Kaupungin maalle kohdistuvasta asuinkerrosalasta osoitetaan kaupungin tuotantoyhtiöille (TVT, TYS, Vaso) 250 asunnon tuotantotavoitteen mahdollistava n. 16.000 kem2, joka tarkoittaa 4-6 tonttia/vuosi. Pientalojen asuntotuotantoa tuetaan niin, että tonttireservi vastaa kolmen vuoden asuntotuotantotarvetta.
Tavoite KH2: Konserniyhtiöille luovutettavat kerrostalotontit Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.5 Muut toteutettavat linjaukset: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TVT (luovutettavat tontit; kohde, kpl) Vaso (luovutettavat tontit; kohde, kpl) Puutarhakatu 41, 6500 k-m2 Pääskyvuori 2300 k-m2 Kirstinpuisto 10000 k-m2, Rauhankatu 14b TYS (luovutettavat tontit; kohde, kpl) Tyyssija Uhrimäki Lisätietoa tavoitteesta/hyötytavoite: Turku Energia 10000 k-m2, Mäntymäki Pääskyvuori 2300 k-m2 Ruusukortteli Kuikkulankenttä Tavoite KH3: Palvelusopimusten kilpailutus Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.2.6 Muut toteutettavat linjaukset: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toteutuksen vaihe: Käynnissä Käynnissä Käynnissä Valmis Valmis Mittari: Kilpailutusten eteneminen 40 60 80 100 100 Lisätietoa tavoitteesta/hyötytavoite: Kaupungin omistamien tuotantoyhtiöiden määräaikaisten palvelusopimusten kilpailuttaminen asteittain siten, että vuoden 2018 jälkeen kaupungin omistamilta tuotantoyhtiöiltä ei tilata palveluita ilman kilpailutusta.
Tavoite KH4: Otetaan käyttöön muitakin toteutusmuotoja kuin jaettu-/ kokonaisurakka Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.2.1 Muut toteutettavat linjaukset: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toteutuksen vaihe (hanke/projekti): Mittari: Muita urakkamuotoja käynnissä /vuosi, lkm 1 3 3 1 1 1 Lisätietoa tavoitteesta/hyötytavoite: Otetaan käyttöön rakennusprojekteissa muitakin toteutusmuotoja kuin perinteinen jaettu-/kokonaisurakka. Muita toteutusmuotoja voivat olla esim. projektinjohtototeutus tai yhteistyömalleihin perustuvat toteutusmuodot, joista käytetään nimitystä allianssi- tai IPT-toteutus (IPT = integroitu projektitoteutus). Tavoite sisältää myös kaupungin yhtiömuotoisina toteutukseen tulevat tilaratkaisut. Tavoite KH5: Hyvä kaupunkiympäristö Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.10 Muut toteutettavat linjaukset: Tyytyväisyys (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä): TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 liikennealueiden ylläpito * (vertailukunnat v2004-2016: 3,30) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,37) 3,34 3,37 3,34 (Turku 2016) 3,34 (Turku 2016) 3,34 (Turku 2016) 3,34 (Turku 2016) puistojen hoitoon * (vertailukunnat v2004-2016: 3,36) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,37) 3,43 3,50 3,51 (vertailukunnat 2016) 3,51 (vertailukunnat 2016) 3,51 (vertailukunnat 2016) 3,51 (vertailukunnat 2016) rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen ** (vertailukunnat v2008-2016: 3,44) (Turku keskiarvo v2005-2016: 3,52) 3,57 3,57 (Turku 2016) 3,57 (Turku 2016) 3,57 (Turku 2016) 3,57 (Turku 2016) asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoitteluun ** (vertailukunnat v2005-2016: 3,35) (Turku keskiarvo v2005-2016: 3,28) 3,28 3,34 (vertailukunnat 2016) 3,34 (vertailukunnat 2016) 3,34 (vertailukunnat 2016) 3,34 (vertailukunnat 2016) rakennetun ympäristön valvontaan ** (vertailukunnat v2005-2016: 3,24) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,25) 3,31 3,35 (vertailukunnat 2016) 3,35 (vertailukunnat 2016) 3,35 (vertailukunnat 2016) 3,35 (vertailukunnat 2016) liikenneoloihin jalankulkijan kannalta ** (vertailukunnat v2016: 3,91) 3,77 3,91 (vertailukunnat 2016) 3,91 (vertailukunnat 2016) 3,91 (vertailukunnat 2016) 3,91 (vertailukunnat 2016) liikenneoloihin pyöräilijän kannalta ** (vertailukunnat v2016: 3,73) 3,26 3,73 (vertailukunnat 2016) 3,73 (vertailukunnat 2016) 3,73 (vertailukunnat 2016) 3,73 (vertailukunnat 2016)
liikenneoloihin autoilijan kannalta ** (vertailukunnat v2005-2016: 3,81) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,77) 3,89 3,89 (Turku 2016) 3,89 (Turku 2016) 3,89 (Turku 2016) 3,89 (Turku 2016) julkisen liikenteen hoitoon ** (vertailukunnat v2005-2016: 3,59) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,93) 4,11 4.11 (Turku 2016) 4.11 (Turku 2016) 4.11 (Turku 2016) 4.11 (Turku 2016) ilman laadun hoitoon ** (vertailukunnat v2005-2016: 3,44) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,40) 3,63 3,69 (vertailukunnat 2016) 3,69 (vertailukunnat 2016) 3,69 (vertailukunnat 2016) 3,69 (vertailukunnat 2016) luonnonsuojelun hoitoon ** (vertailukunnat v2005-2016: 3,49) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,51) 3,67 3,67 (Turku 2016) 3,67 (Turku 2016) 3,67 (Turku 2016) 3,67 (Turku 2016) Tavoitteen kuvaus: Tavoitteena suurempi seuraavista luvuista 1) vertailukuntien keskiarvo tai 2) Turun luku viimeiseltä vuodelta. * Yhdyskuntatekniset palvelut kysely (FCG) ** Kaupunkija kuntapalvelut kysely (FCG) Tavoite KH6: Itämeren suojelu Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus:3.3.9 Muut toteutettavat linjaukset: Itämerihaasteen 80 toimenpiteen toteutumisen seuranta eri toimialalla ja konserniyhtiöissä (toimenpidettä) TOT 2016 TAE 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Turussa käynnissä tai valmiina 70 toimenpidettä 75 75 Tavoitteet päivitetään v2018 Tavoitteet päivitetään v2018 Tavoitteet päivitetään v2018 Tavoitteen kuvaus: Kaupunki toimii aloitteellisesti Itämeren suojelussa Itämerihaasteen ja muiden kokonaisuuksien mukaisin toimenpitein. Ympäristönsuojelu koordinoi Itämerihaasteen toteuttamista kaupungin organisaatiossa ja seuraa toimenpideohjelmassa vuosille 2014-2018 esitettyjen toimenpiteiden toteutumista kaupunkiorganisaatiossa. Luku kertoo käynnissä olevien ja valmiiden toimenpiteiden lukumäärän. Lisäksi vuonna 2018 päivitetään toimenpideohjelma.
Tavoite KH7: Maankäytön ja kiinteistökehityksen kumppanuusyhteistyö Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.3.3 Muut toteutettavat linjaukset: 3.2.1, 3.3.4, 3.3.5 Yhteistyöhankkeina toteutettavat hankkeet (lkm kv hyväksymät) Konsulttitöinä valmisteltavien asemakaavojen osuus (kv hyväksymisvuoden mukaan) TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 4 4 4 4 15 % 20 % 25 % 30 % Tavoitteen kuvaus: Yhteistyöllä tehostetaan kaupungin laadukasta kehittämistä ja kaupungin kiinteän omaisuuden kehittämistä houkuttelevammaksi. Joustavoitetaan kaavoitusta hyödyntäen kumppanien ja konsulttien asiantuntijuutta ja resursseja nykyistä laajemmin. Yhteistyöllä varmistetaan toteutuskelpoisuus jo kaavoitusvaiheessa. Tavoitteena on tehostaa kaupungin kiinteän omaisuuden luovutuksia ja nopeuttaa kohteen rakentumista. Tavoite KH8: Rakennusvalvonnan palvelulupaus Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.2.2 Muut toteutettavat linjaukset: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Rakennusvalvonnan kaikkien lupien keskimääräinen käsittelyaika (80 %), vrk 38 vrk 90 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika (80 % luvista), vrk max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista Toimenpidelupien keskimääräinen käsittelyaika (80 % luvista), vrk max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista Maisematyölupien keskimääräinen käsittelyaika (80 % luvista), vrk max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista Purkamislupien keskimääräinen käsittelyaika (80 % luvista), vrk max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista max 30 vrk 80 % luvista
Sijoittuminen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnan asiakastyytyväisyyskyselyssä Asiakastyytyväisyys vähintään kaupunkien keskiarvo Asiakastyytyväisyys vähintään kaupunkien keskiarvo Asiakastyytyväisyys vähintään kaupunkien keskiarvo Asiakastyytyväisyys vähintään kaupunkien keskiarvo Tavoitteen kuvaus: Lyhyellä käsittelyajalla pyritään palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. 80 % keskimääräistä käsittelyaikaa käytetään indikaattorina 10 suurimman kaupungin osalta. Tavoite KH9: Digitaaliset palvelut Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.2.3 Muut toteutettavat linjaukset: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 21 % 15 % 35 % 40 % 45 % 50 % Tavoitteen kuvaus: Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä. Vahvistetaan sähköisen asioinnin osuutta rakennusvalvonnan lupapalveluissa (eservice). Tavoite KH10: Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strateginen linjaus:3.2.2 Muut toteutettavat linjaukset: Sähköisten lupahakemusten osuus (%) kaikista lupahakemuksista rakennusvalvonnassa Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisten tarkastusten osuus vastaavista toteutuneista tarkastuksista TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 55 % 66 % lisääntyy lisääntyy lisääntyy lisääntyy Elintarvikevalvonnan valtakunnallisen suunnitelman toteutuminen (%) 18 % 30 % 35 % 40 % 45 % Terveydensuojelun valtakunnallisen suunnitelman toteutuminen (%) 97 % 90 % 90 % 90 % 90 % Tavoitteen kuvaus: Keskeisenä tavoitteena on lisätä toiminnan suunnitelmallisuutta ja parantaa toiminnan kattavuutta ja vaikuttavuutta. Suunnitelmallisuus parantaa laatua lisäämällä kattavuutta, tarkastusten yhdenmukaisuutta ja toimijoiden tasapuolisuutta.
Tavoite KH11: Materiaalikierrätys ja jätteiden hyötykäyttö Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.6 Muut toteutettavat linjaukset: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Yhdyskuntajätteestä hyödyntämiseen yhteensä 98,6 % vähintään 98 % vähintään 98 % vähintään 98 % vähintään 98 % Yhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseen 18,7 % kasvaa kasvaa kasvaa kasvaa Tavoitteen kuvaus: Jätehuollon yhteistyöalueella tavoitteena on minimoida jätteen loppusijoitus ja edistää materiaalikierrätystä sekä jätteiden hyötykäyttöä. Tiedot hyödyntämisasteesta saadaan kerran vuodessa. Laskelmassa huomioidaan vain Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n vastaanottopaikoille päätyvät yhdyskuntajätteet, ei esim. tuottajien järjestämää hyötyjätteiden keräystä.
4.3 Strategiset hankkeet (kh)
4.4 Strategiset maankäytön hankkeet (kh) KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Fortuna kortteli Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Kauppatori Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Fabriikin alue (VR konepaja) Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta lisätään luomalla edellytyksiä keskustan palvelurakenteen kehittämiselle. Keskustan asemaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan kehittämällä keskustaa kaupunkilaisten yhteisenä ja viihtyisänä olohuoneena. Varmistetaan keskustan saavutettavuus ja liikkumisen sujuvuus kaikilla liikennemuodoilla sekä paranetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Strateginen linjaus: 3.3.2 Keskustan kehittämisen kokonaisuus on osa Turun kaupungin keskustan kehittämisen kärkihanketta ja siihen liitettävää toteutusssuunnitelmaa. Sisällöllisiä tavoitteita toteutusprojekteille tulee keskustan kehittämisen visiosta (visio julkaistu 14.8.2017). Fortuna-korttelin alue kehitetään luovaa taloutta, kauppaa ja matkailua palvelevaksi alueeksi. Ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen Toteuttaa myös strategisia linjauksia pääperiaatteet perustuen ja toteuttaen alueen kokonaiskonseptia. 3.1.5, 3.3.8 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. TOTEUTUS TOTEUTUS Rakennusten myynti + 0,5, piharakenteiden suunnittelu -0,05 Rakennusten myynti + 0,5 Korttelin sisäosien piharakenteiden toteutus 0,55 Kauppatorin miljöö kohotetaan arvoiseensa asuun. Tavoitteena on mm. parantaa rakenteiden, rakennusten ja valaistuksen laatua ja ulkonäköä ja järjestää toimintoja siten, että saavutetaan hyvin toimiva ja kaunis kauppatori. Pysäköinti on tarkoitus toteuttaa maan alle. Kauppiaskadun muuttaminen kävelypainotteiseksi alueeksi ja Yliopistonkadun muuttaminen kävelyalueeksi myös Kauppatorin kohdalla parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Arkelologiset kaivaukset. Infran suunnittelu valmistuu. Toteutus käynnistyy -2,05 Mahdollisista verkostosiirroista vastaa hankkeen toteuttaja. Toteutus -3,0 Toteutus -6,5 Toteutus -9,0 Kaupunkikeskustan ja kulttuurielämän laajentumisalue. Entisestä VR:n konepajarakennuksesta on kehkeytynyt merkittävä myös matkailua palveleva tapahtumapaikka ja yli 400 media-alan työpaikan keskittymä. Luovan talouden ja kulttuurin keskus. Logomon viereen toteutetaan uusi kerrostaloalue, Fabriikki, joka tarjoaa vetovoimaista keskusta-asumista noin 1300 asukkaalle. Yrjänänaukion arvokas puutaloympäristö rauhoittuu kun läpiajoliikenne vähenee Köydenpunojankaaren toteuttamisen myötä. Ratapihan yli rakennettavat sillat parantavat toteutuessaan merkittävästi kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja keskusta-alueen palveluiden saavutettavuutta. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.7 Kaavatalous netto milj. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.1.5, 3.3.1, 3.3.4 Kaavatalous netto milj.
Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Logomon silta ja parkki Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Linnanfältti Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turku Energian tontti Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Veturikadun toteutus alkaa, louhintaa -0,5 Maankäyttösopimusmaksu 2/3; + 2,0. Veturikadun rakentaminen. Köydenpunojankadun toteutus alkaa 2,6 Köydenpunojankadun toteutus. Satakunnantien alun järjestelyt, -2,05 Infran toteutus (aikaväli 2019-2020), -1,0 Ratapihan ylittävä kävelysilta parantaa Logomon luovan talouden keskuksen ja uuden Fabriikki-asuinalueen kytkentää kaupungin keskustaan ja mahdollistaa sujuvat yhteydet mm. keskustan hotelli- ja ravintolapalveluihin. Silta mahdollistaa myös pääsyn asemalaitureille, joka edistää matkojen yhdistämisketjuja. Ratapihankadun varren pysäköintitalon toteuttaminen palvelee sekä Logomoa että päärautatieaseman liityntäpysäköintiä. Pysäköintilaitos palvelee tulevaisuudessa myös Matkakeskusta. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS Sillan rakentaminen -7,0 Pysäköintitalon suunnittelu Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat kokeellinen puurakentaminen, kaupunkirakennetta eheyttävä ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen, visuaalinen ja toiminnallinen kaupunkikeskustamaisuus, asumisen uudet muodot, hankkeen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympäristötaiteen avulla. Uudisrakentamisella on tarkoitus vahvistaa historian ja olemassa olevan rakennuskannan antamia lähtökohtia. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS Tonttien luovutus, +2,5 Maaperän puhdistus -0,2 Infran toteutus, -0,45 Vesihuolto valmis Tonttien luovutus + 2,5 Maaperän puhdistus -0,5 Infran toteutus -0,5 Infran toteutus -0,45 Turku Energian kortteli on jatkumo Linnankadun varren muille kehittämishankkeille Harppuunakortteli ja Linnanfältti ja siten toteuttaa strategista tavoitetta luoda pohjaa kasvulle kehittämällä kaupunkia suurina kokonaisuuksina. Selvitetään säilyvän rakennuskannan uusia innovatiivisia käyttötarkoituksia ja mahdollisuuksia rakentaa alueelle uusia asuinrakennuksia. Aluetta kehitetään yhdessä Turku Energian ja TVT Asunnot Oy:n kanssa tavoitteena korttelin elinvoimaisuuden vahvistaminen ja kohtuuhintainen keskusta-asuminen merellisessä ympäristössä. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Kaava voimassa. Infran suunnittelu. Johtojen ja laitteiden siirrot, -1,307 Infran toteutus -0,21 Tonttien luovutus +4.5 Tonttien luovutus +4,5 Tonttien luovutus +4,5 Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.1.5, 3.3.1, 3.3.7 Kaavatalous netto milj. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.3, 3.3.5, 3.3.10, 3.3.4 Kaavatalous netto milj. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.4, 3.3.3, 3.3.5, 3.3.8 Kaavatalous netto milj.
Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Kakola Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Herrainkulma / Linnankatu 24 Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Matkakeskus (yhdistetään mahdollisesti Aninkaisten kokonaisuuteen) Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Vetovoimainen jokirantaan tukeutuva, rakenteilla oleva keskustan täydennysrakentamisalue noin 1200 asukkaalle. Uudisrakentamisen ohella alueella edistetään vanhan rakennuskannan uudiskäyttöä sekä uuden ja vanhan innovatiivista yhteensovittamista. Entinen vankila-alue kytkee sen ympärillä olevat kaupunginosat toisiinsa, puistoinen mäkialue lisää ympäröivien kaupunginosien viihtyisyyttä ja on läntisen keskustan oma keidas. Toteutuessaan funikulaari yhdessä förin kanssa parantaa alueen saavutettavuutta ja palvelee myös matkailua. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Kakolan tornin asemakaavan muutos (MKS) KV, Infran suunnittelu, Funikulaarin rakentaminen -3,0 Infran toteutus, -0,9 Vesihuolto valmis Infran toteutus -0,9 Infran toteutus -1,0 Infran toteutus -0,5 Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä ja palveluja. Suunnittelun tavoitteena on myös vahvistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa keskusta-alueella. Selvitetään alueen erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustatoiminnoille kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SUUNNITTELU Maankäyttösopimus Asemakaava KV Matkakeskushankkeen tavoitteena on vahvistaa Turun asemaa logistisena solmukohtana. Matkakeskus on osa Tunnin juna hanketta. Matkakeskusajatellussa yhdistetään samaan palvelukokonaisuuteen kaikki niin kansainväliset, valtakunnalliset kuin kaupunkiseudunkin liikennemuodot. Hanketta toteutetaan kaupunginhallituksessa erikseen määritellyllä palvelukonseptilla ja sisällöillä sekä päätöksessä asetettavin yksityiskohtaisemmin tavoittein. Matkakeskus edesauttaa kestävän liikenteen ja liikkumisen kaupunkirakenteellisia edellytyksiä. Matkakeskuksen hanketta edistetään osana keskustan kehittämisen kärkihanketta. Sen tulee tukea keskustan elinvoiman vahvistamista yhdessä Aninkaisten ja Puutorin alueiden kehittämisen kanssa. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SUUNNITTELU SUUNNITTELU SUUNNITELU SUUNNITTELU Selvitykset Selvitykset Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.2, 3.3.3, 3.3.5, 3.3.8 Kaavatalous netto milj. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 2.3.7, 3.3.2, 3.3.5 Kaavatalous netto milj. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.1, 3.3.7 Kaavatalous netto milj. Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. )
Turku Ratapiha -hanke Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Tavoitteena on luoda edellytykset huomattavalle vetovoimakohteelle, joka sisältää tapahtuma-, liikunta- sekä urheilutoiminnot ja muu elämyksellisyyttä ja hyvinvointia tukevat käyttötarkoitukset sekä asuminen. Sisällössä keskeisiä tavoitteita ovat myös hankkeen kytkeminen tukemaan pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehitystä sekä siihen liittyviä tunnin juna- hanketta ja seudullista liikennejärjestelmätyötä. Hankkeesta tullaan yhteistyöllä luomaan myös innovaatioalusta kaupungin smart and wise kärkihankkeen mukaiseen kehittämiseen, johon keskeisinä osina liittyvät digitalisaatio-, ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteet. Hankeella toteutetaan osaltaan Keskustan kehittämisen kärkihanketta. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 UUSI Kaavatalous netto milj. Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Maankäyttösopimus Asemakaava KV Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Österblad Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Forum kortteli Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Selvitetään alueen erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustatoiminnoille kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Toteuttaa strategista tavoitetta painottamalla kasvua keskustaan. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.2, 2.3.7 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. SUUNNITTELU SUUNNITTELU Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Maankäyttösopimus Asemakaava KV Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.3 Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kaavatalous TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 netto milj. UUSI/ SUUNNITTELU Maankäyttösopimus Asemakaava KV Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.6, 3.3.7 Keskustan pyörätiet Kaavatalous TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 netto milj. Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, UUSI / SUUNNITTELU TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS ylläpito)
Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Ruusukortteli (TVT) Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Telakkaranta Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Suunnitelu Infran toteutus -1,06 Infran toteutus -1,96 Infran toteutus -1,2 Infran toteutus -1,0 Ruusukorttelin asemakaavassa selvitetään erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia tavoitteena lisätä kohtuuhintaista keskusta-asumista monipuolisten palveluiden äärellä. Sujuvan arjen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi alueelle tavoitellaan myös palveluja eri-ikäsille. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.5, 3.3.2, 3.3.10 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. TOTEUTUS TOTETUS TOTEUTUS Päiväkodeille väistö/ uudet tilat Päiväkodeille väistö/ uudet tilat Tonttien luovutus +5,0 Rakenteilla oleva vetovoimainen merellinen keskustan täydennysrakentamisalue noin 900 asukkaalle. Uudisrakentamisen ohella alueella edistetään vanhan rakennuskannan uudiskäyttöä sekä uuden ja vanhan innovatiivista yhteensovittamista. Entinen telakka-alue kytkee sen ympärillä olevat kaupunginosat toisiinsa; jokirantaan toteutettava arki- ja työmatkaliikennettä palveleva jalankulku- ja pyöräilyreitti edistää terveydelle tärkeää hyötyliikuntaa. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Infran toteutusta -0,05 Infran toteutusta -0,05 Infran toteutusta -0,05 Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.9, 3.3.8, 3.3.7 Kaavatalous netto milj. AURAJOEN RANNAT Tilannekatsaus ja kehittämissuunnitelma Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Kytkeytyy Turun keskustan kehittämisen kärkihankkeeseen. Vision pohjalta laaditun toteutussuunnitelman kautta kytkeytyviä toteutusprojekteja liitetään osaksi tätä kokonaisuutta. Hankekokonaisuudella tavoitellaan keskustan Aurajoen var- Strateginen linjaus: 3.3.2 ren palveluiden kehittämisen edellytysten parantamista sekä tuetaan mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. Toteuttaa myös strategisia linjauksia Selvitetään Aurajokeen kytkeytyvän infra ja infraan kytkeytyvien palveluiden kokonaistilanne. Kaavatalous TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 netto milj. UUSI / HANKEHARKINTA Tilannekatsaus / Kehittämissuunnitelman laatiminen, -0,05
Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Agrikolankadun Aurajoen rantaväylä Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Toteuttaa myös strategisia linjauksia Kaavatalous TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 netto milj. UUSI infran toteutus -2,0 SKANSSI Skanssin keskuspuisto (huom. nimikemuutos eli entinen Skanssinkatu etelä) Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Itäskanssi Vaihe (Hankeharkina, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Skanssin alue on nimetty kaupungin strategiseksi hankkeeksi (Kh 5.11.2012 509). Tavoitteena on toteuttaa vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva monipuolinen asuinalue. Alueen sivuitse suunniteltu raitiotielinjaus mahdollistaa tiiviin maankäytön ja liikenteen tukeutumisen tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Alueelle suunnitellaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja. 2012 laaditussa yleissuunnitelmassa alueelle mahdollistetaan noin 350.000 400.000 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista sekä koulu- ja työpaikkatiloja. Uusia asukkaita alueelle tulisi noin 7.000 8.000. Tavoitteena on Skanssin keskuspuiston virkistysalueen sekä Skanssinkadun päätyyn sijoittuvan kerrostalo- ja palvelukorttelin suunnittelu ja toteuttaminen. Skanssin keskuspuiston virkistysalue toimii alueen sydämenä ja on Skanssin keskeisiä vetovoimatekijöitä. Virkistysalueen läpi kulkevilla jalankulku-, pyöräily- sekä hulevesireiteillä on keskeinen rooli kaupunginosan teknisen toimivuuden kannalta. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SUUNNITTELU TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Asemakaava KV Infran suunnittelu ja toteutus (viheralueet), -0,3 Tonttien luovutus + 1,0 Infran toteutus 1,27 Päiväkodin mahdollistaminen/toteutus Infran toteutus Tonttien luovutus +4 Infran toteutus Strateginen linjaus: 3.3.1 Toteuttaa myös strategisia linjauksia: 3.3.4, 3.3.5 Kaavatalous netto milj. Itä-Skanssin läpi kulkevan joukkoliikennepainotteisen kadun varteen sijoittuu suuri osa Skanssin tulevasta asuinrakentamisesta. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa kestävän kehityksen periaattein toimiva monipuolinen asuinalue palveluineen. Alueen keskelle sijoittuu Skanssin monitoimitalo. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.4, 3.3.6, 3.3.7 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. SUUNNITTELU SUUNNITTELU/TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Monitoimitalon tarveselvitys Maankäyttösopimus Asemakaava KV Infran suunnittelu -0,05 Infran suunnittelu Toteutus Monitoimitalon hankesuunnittelu Infran toteutus -2,396 Tonttien luovutus Infran toteutus -1,4
Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Skanssinkatu länsi (Treston) Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Infran suunnittelu Infran toteutus Skanssinkatu länsi yhdistää asumista ja työpaikkoja. Yritystoiminta alueella jatkuu samalla kun uusien työpaikkojen syntyminen alueelle mahdollistetaan. Alueelle sijoitetaan myös asumista. Alueelle on tavoitteena suunnitella ja toteuttaa kestävän kehityksen periaattein toimiva monipuolinen alue. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 UUSI/ SUUNNITTELU SUUNNITTELU Asemakaavaehdotus Maankäyttösopimus Asemakaava KV Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.3, 3.3.6 Kaavatalous netto milj. LINNAKAUPUNKI Kirstinpuisto Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Herttuankulma Vaihe (Hankeharkina, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Linnakaupungin alueen kokonaistavoite on kehittää siitä uusi kaupunginosa. Alueelle tavoitellaan yhteensä noin 10 000-15 000 uutta asukasta. Työpaikka- ja elinkeinoelämälle tavoitellaan noin 450 000 kerrosneliömetrin kaavavarantoa. Alueelle toteutetaan tarvittavat peruspalveluverkon toiminnat sekä kaupalliset palvelut. Alueelle tullaan muodostamaan nykyaikaiset joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen verkostot. Linnakaupungin tavoitteena on luoda alueesta vetovoimainen kohde niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. Toimiva, turvallinen kestävän liikkumisen ympäristö. Korkeatasoinen arkkitehtuuri ja laadukkaat julkiset kaupunkitilat. Kantakaupunkimaisen keskustan laajentumisalueen toteuttaminen. Monimuotoinen sekoittunut kaupunkirakenne. Asuntorakentamisen monipuolinen ja laadukas toteuttaminen. Kiinteistöautomaation kehittämisen edellytysten turvaaminen. Osin korkeaa, laadukasta rakentamista. Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittäminen kumppanin kanssa Linnakaupungin osayleiskaavan pohjalta. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä kävely- ja pyöräilyetäisyydellä kaupungin keskustasta. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SUUNNITTELU TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Asemakaava KV Maankäyttösopimus Infransuunnittelu, -0,3 Infran toteussuunnittelu Infransuunnittelu, -0,05 Infran toteussuunnittelu Infran toteutus -0,7 Tonttien luovutus + 1,5 Infran toteussuunnittelu Infran toteutus -0,4 Tonttien luovutus + 1,5 Infran toteutus -0,1 Tonttien luovutus + 1,5 Strateginen linjaus: 3.3.1, 3.3.4 Toteuttaa myös strategisia linjauksia: 3.3.5, 3.3.7 Kaavatalous netto milj. Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Alueelle on tarkoitus sijoittaa palvelukeskus entisen tupakkatehtaan rakennuksen yhteyteen ja kerrostalovaltainen asuinalue yli 4000 asukkaalle. Alueen pinta-ala on noin 8 ha ja se on suurelta osin kaupungin omistuksessa. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.9, 3.3.8, 3.3.7 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. SUUNNITTELU TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS
Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Vaasanpuisto Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Harppuunakortteli Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Linnan makasiinit Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Asemakaava lainvoimainen Infran suunnittelu, Johtojen siirrot -1,1 Infran suunnittelu -1,0 Infran toteutus Infran toteutus -0,65-0,25-2,0 Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittäminen entiselle jätevedenpuhdistamon alueelle. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä ja monipuolista asumista kävely- ja pyöräilyetäisyydellä kaupungin keskustasta. Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Alueen osayleiskaava mahdollistaa korkean rakentamisen. Alueella on merkittävä pilaantuneiden maiden ongelma johon on löydettävä taloudellisesti kannattava toteutusmalli. Selvitykset TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SUUNNITTELU SUUNNITTELU SUUNNITTELU SUUNNITTELU Uusi asemakaavaluonnos Infran esisuunnittelu Asemakaavaehdotus Infran suunnittelu -0,03 Asemakaava KV Infran suunnittelu 0,025 Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.4, 3.3.5, 3.3.9 Kaavatalous netto milj. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.7, 3.3.4, 3.3.9 Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittäminen. Kumppanuuskaava. Asuntotuotantoa. Kaavatalous TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 netto milj. UUSI/YLLÄPITO Hulevesilinjojen rakentaminen, -0,25 Pintarakenteiden toteutus, -0,105-0,23 Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittäminen kumppanin kanssa. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä kävely- ja pyöräilyetäisyydellä kaupungin keskustasta. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 UUSI SUUNNITTELU SUUNNITTELU Toteuttaa myös strategisia linjauksia Kaavatalous netto milj. Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Selvitykset, kumppanin valinta, asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Asemakaava KV
LOGICITY Vaiste (ent. Maa-ainespuisto) Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Mustasuo Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Logistiikan ja tuotannollisten toimialojen LogiCity on yksi kaupungin maankäytön painopistealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle luomalla uusia teollisuus- ja logistiikan työpaikka-alueita lentokentän yhteyteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Toijalan radan hyödyntämistä osana siihen rajoittuvien teollisuuskortteleiden toimintaa. Ajanmukaistamalla alueella olevien teollisuuskorttelien asemakaavat luodaan edellytykset kysyntää vastaavalle kaupungin omistuksessa olevalle elinkeinotonttitarjonnalle. Maa-ainespuiston asemakaava-alueella tavoitteena on ensisijaisesti laajan ylijäämämassojen sijoituspaikan sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavan alueen sijoittaminen Saramäkeen. Aluetta laajennetaan koskemaan Vaisten aluetta. Muutoksella mahdollistetaan laajemman kokonaisuuden ja tätä kautta logistiikka ja työpaikkatonttitarjonnan edellytykset. Infran suunnittelu ja toteutus, -0,57 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS Infran suunnittelu ja toteutus -0,55 Infran suunnittelu ja toteutus -0,5 Infran toteutus Strateginen linjaus: 3.3.1 Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.1.3, 3.3.4, 3.3.7 Kaavatalous netto milj. Mustasuon asemakaava-alueella tavoitteena on mahdollistaa Toijalan radan hyödyntämistä osana siihen rajoittuvien teollisuuskortteleiden toimintaa. Mustasuon kaava-alueen toteuttaminen lisää kaupungin omistuksessa olevaa elinkeinotonttitarjontaa. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.1.3, 3.3.4, 3.3.7 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. SUUNNITTELU SUUNNITTELU SUUNNITTELU TOTEUTUS Maankäyttösopimus Asemakaava KV Infran suunnittelu Infran toteutus Infran suunnittelu Infran toteutus BLUE INDUSTRY PARK Väyläinvestoinnit Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Tavoitteena on suunnitella Pernoon meri- ja metalliteollisuuteen keskittyvää tuotannollista kohdetta. Aluekokonaisuus, joka on yksi viidestä strategisista maankäytön hankkeesta ja muiden ohella tukee Turun asemaa osana pohjoista kasvukäytävää. Alueen kehittämistä koordinoidaan kehittämissuunnitelman pohjalta. Strateginen linjaus: 3.3.1 Toteuttaa myös strategisia linjauksia Mahdollistetaan alueen uudet liittymäjärjestelyt. Erillinen päätös. Kaavatalous TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 netto milj. UUSI / TOTEUTUS TOTEUTUS
Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Telakan liittymän asemakaava KYLK Telakan uusi katuyhteys suunnittelu ja toteutus -2,0 Telakan uusi katuyhteys toteutus, -1,3-0,465 HALISTENVÄYLÄ Koroistenkaari Huom. Koroistenkaaren jatkeen toteuttaminen osana kehäväylää riippuu Koroisten toteutusaikataulusta Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Koroinen Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Halistenväylän hankekokonaisuus muodostuu kahdesta eri projektista eli Koroistenkaaresta ja Koroisista. Koroistenkaaren projektissa on tavoitteena muuttaa Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamaton alue pääosin liikeja toimistorakennusten alueeksi, joka liitetään olemassa olevaan katuverkostoon Koroistenkaaren tietä jatkamalla Topinojan tieliittymään saakka. Koroisten projektissa tavoitteena on mahdollistaa uuden katuyhteyden rakentaminen Markulantieltä Halistensillalle sekä tämän kadun yhdistäminen Koroistenkaareen. Tarkoituksena on myös mahdollistaa uudisrakentaminen soveltuvilla alueilla sekä luoda edellytyksiä jokivarren aktiivisemmalle virkistyskäytölle. Hankkeeseen liittyy myös uuden siirtolapuutarha-alueen totetuksen mahdollistaminen joka toteutetaan erillisenä asemakaavallisena tarkasteluna. Tavoitteena on muuttaa Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamattoman suurelta osin kaupungin omistuksessa oleva alue pääosin liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Uusi alue liitetään olemassa olevaan katuverkostoon Koroistenkaaren tietä jatkamalla Topinojan tieliittymään saakka. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistö. Samalla tutkitaan Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja liikerakennusalueen liittämistä katuverkostoon Turun kautta. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SUUNNITTELU/TOTEUTUS TOTEUTUS katusuunnittelu valmis Infran toteutus alkaa, Varikkokatu ja Särvänkatu -0,95 Infran toteutus, Varikkokatu ja Särvänkatu -0,75 Infran toteutus, -0,7 Infran toteutus 0,4 Liikenteellisesti tavoitteena on mahdollistaa uuden katuyhteyden rakentaminen Markulantieltä Halistensillalle sekä tämän kadun yhdistäminen Koroistenkaareen. Samalla Gregorius XI:n tien liikennejärjestelyjä kehitetään. Vanhan Tampereentien ja rautatien tasoristeyksen tilalle suunnitellaan alikulkua nykyistä tasoristeystä etelämmäksi. Vanhan Maarian Kirkkosillan on tarkoitus jäädä kevyen liikenteen käyttöön. Rautatien osalta kaavoituksen yhteydessä selvitetään kaksirataistamista sekä mahdollisten paikallisjunapysäkkien sijoittumista alueella. Tavoiteena on mahdollistaa uudisrakentaminen soveltuvilla alueilla sekä luoda edellytyksiä jokivarren aktiivisemmalle virkistyskäytölle. Alue on kaupungin omistuksessa. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SUUNNITTELU SUUNNITTELU SUUNNITTELU SUUNNITTELU Asemakaavan valmistelu, -0,1 Asemakaava KV, Infran yleissuunnittelu -0,1 Infran suunnittelu -0,1 Infran suunnittelu Infran suunnittelu Infran suunnittelu Strateginen linjaus: 3.3.7 Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.1.3, 3.3.4 Kaavatalous netto milj. Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.4, 3.3.5 Kaavatalous netto milj.
Koroisten siirtolapuutarha Huom. Siirtolapuutarha on irroitettu Koroisten kokonaisuudesta omaksi kaavaksi. Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Mahdollistetaan siirtolapuutarhatoimintojen toteutus alueelle. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 UUSI/SUUNNITTELU Asemakaava KV/Tekniikan ja alueen slu Toteutus Luovutus Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.2, 3.3.3 Kaavatalous netto milj. KUPITTAA ITÄHARJU (OSA KAMPUS JA TIEDE- PUISTO-KÄRKIHAN- KETTA) Itäharjun liittymä Huom. kohdistus ja nimikemuutos. Korvaa Itäharjun aloituskorttelin. Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Kupittaa Itäharju aluetta kehitetään osana Turun kampus ja tiedepuisto kärkihanketta. Kokonaisuudella tavoitellaan sekoitettua kaupunkirakennetta. Alue tarjoaa kehittämisalustan asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen kehittämiselle. Aluetta toteutetaan uusilla verkostomaisilla toimintatavoilla. Alueelle luodaan toiminnaltaan aktiivista ja toiminnoiltaan monipuolista kaupunkiympäristöstä. Tavoitteena on yhdistää Kupittaan ja Itäharjun alueet yhtenäiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolloin suunnittelussa tutkitaan Kupittaan ja Itäharjun alueen kokonaisvaltaista yhdistämistä sillalla, kansiratkaisulla tai rakennuksin. Alueelle luodaan kampuksen ja tiedepuiston sijoittumis- ja investointimahdollisuuksia luovia osakokonaisuuksia, jotka tukevat kärkihankkeen osana laadittavan masterplanin tavoitteita. Kokonaissuunnittelu sovitetaan yhteen alueen visiotyön yhteydessä laaditun masterplanin kanssa. Tavoitteena sekoitettu kaupunkirakenne. Masterplanin konseptitarkasteluun perustuen alueen rakentamisen volyymi tulee olemaan n. 750 000 1 000 0000 k-m2. Mahdollistetaan Itäharjun teollisuusalueen liittäminen Helsingin moottoritien katualueeseen alueen toimivien liikenneratkaisujen luomiseksi. Samalla tarkastellaan ympäröivää maankäyttöä. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 UUSI/ SUUNNITTELU SUUNNITTELU TOTEUTUS Strateginen linjaus: 3.3.1 Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.4, 3.3.7 Kaavatalous netto milj. Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Asemakaavaehdotus Infran suunnittelu, -0,04 Asemakaava KV Liittymän toteutus -045 Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Itäharjun kärki ja Kupittaan kansi Huom. Korvaa Kupittaan kampuskorttelin ja (AMK Tavoitteena on yhdistää Kupittaan ja Itäharjun alueet yhtenäiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolloin suunnittelussa tutkitaan Kupittaan ja Itäharjun alueen kokonaisvaltaista yhdistämistä sillalla, kansiratkaisulla tai rakennuksin. Maankäyttö tarkastellaan perustuen visiotyön yhteydessä laadittuun masterplaniin ja siitä johdettuun yleissuunnitelmaan. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.4, 3.3.10 Kaavatalous netto milj.
Kampus ja Itäharjun silta) kokonaisuuden Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Voimakatu Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Pääskyvuorenrinne Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) UUSI/ SUUNNITTELU SUUNNITTELU SUUNNITTELU Kilpailu Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Maankäyttösopimukset Asemakaava KV Tutkitaan ja mahdollistetaan Itäharjun teollisuusalueen joukkoliikenteen kytkeytyminen (joukkoliikenneakseli) muuhun liikenneverkkoon. Suunnittelun pohjana raitiotielinjaus. Liitetään tarkasteluun liikenneakseliin sitoutuvan maankäytön suunnittelu. Sekoitettua kaupunkirakennetta. Maankäyttö tarkastellaan perustuen visiotyön yhteydessä laadittuun masterplaniin ja siitä johdettuun yleissuunnitelmaan. TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 UUSI SUUNNITTELU Asemakaavan valmistelu Asemakaava KV Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.10, 3.3.10 Kaavatalous netto milj. Tavoitteena on toteuttaa uusi asuinalue, jonka yhteydessä tulee tarkastella alueen liittyminen olemassa olevaan katu-, kävely- ja pyörätieverkostoon. Jaaninpuiston merkitystä alueelle tulee vahvistaa. Suunnittelualueen maapohja on kokonaan kaupungin omistuksessa Toteuttaa myös strategisia linjauksia 3.3.5, 3.3.4 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS YLLÄPITO Infran toteutus, -1,8 Tonttienluovutus, +1,6 Infran toteutus,-0,5 Infran toteutus -1,5 Tonttien luovutus + 1,6 Infran toteutus -0,4 Tonttien luovutus, + 1,6 Tonttien luovutus, +1,6 RUNKOBUSSILINJASTO Turun kaupungin strategia jatkuu vuoteen 2040 ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli vuoteen 2035. Myös kaupungin kärkihankkeet katsovat vahvasti tulevaisuuteen. Turun seudulla on kehitetty määrätietoisesti uutta seudullista joukkoliikennettä, Föliä. Kesällä 2014 toteutettu muutos toi suuria parannuksia lippujärjestelmään ja matkustajainformaatioon. Joukkoliikennejärjestelmän ydin bussilinjasto vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja muutoksia, jotta joukkoliikenteen kulkutapaosuutta sekä kaupunkiseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaa saadaan kehitettyä kaupungin linjausten mukaisesti. Toteuttaa MAL-sopimusta. Runkobussilinjasto hankekokonaisuuden tavoitteet kh päätöksen 8.8.2016 mukaisesti; Strateginen linjaus: 3.3.7
Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) - joukkoliikenteen runkolinjaston edellyttämien etuuksien toteuttamissuunnitelma laaditaan vuoden 2016 loppuun mennessä - toteuttamissuunnitelman perusteella joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyt sekä liikennevaloetuudet toteutetaan taloussuunnitelmakaudella 2017 2020 talousarvion raameissa - linjastouudistus toteutetaan yhdellä kertaa vuonna 2020 - linjastouudistus perustuu Kauppatorin kautta kulkeviin runkolinjoihin sekä keskustan ulkopuolelle toteutettavaan kehärunkolinjaan - täydentävän linjaston roolia selkeytetään perustuvaksi entistä enemmän syöttöyhteyksiin - laskelma liikennöinnin lisäämisestä aiheutuvista kustannuksista tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä Toteuttaa myös strategisia linjauksia TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kaavatalous netto milj. UUSI/ SUUNNITTELU SUUNNITTELU/ TOTUETUS TOTEUTUS suunnit- joukkoliikennekaistojen telu, -0,05 joukkoliikennekaistojen toteutus joukkoliikennekatujen suunnittelu pysäkkijärjestelyt, -0,5 joukkoliikennekaistojen toteutus joukkoliikennekatujen toteutus pysäkkijärjestelyt, -0,65 TOPINPUISTO Vaihe (Hankeharkinta, uusi, suunnittelu, toteutus, ylläpito) Toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Turun Vesihuolto Oy:n toimenpide ja toimenpiteen kustannus (milj. ) Topinpuiston alueen kasvavaa kiertotalousliiketoimintaa edistetään maankäytön ratkaisuilla. Topinpuistossa kehitetään vanhasta kaatopaikka-alueesta nykyajan haasteisiin vastaavaa kiertotalouskeskusta. Visiona on tehdä Turusta nollajätealue, mikä merkitsee täydellistä siirtymistä jo nyt vähäisestä jätteen loppusijoituksesta kaikkien materiaalien hyötykäyttöön. Alueelle on koottu materiaalikiertotalouden yritysten keskittymä ja sitä vahvistetaan edelleen kehittämiskumppanuuksien ja vaikuttavien pilottihankkeiden kautta. Kiertotalouden kehitystyö on myös osa Turun kaupungin Smart and Wise kärkihanketta. Hanke toteuttaa Kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen tavoitetta KH11: materiaalikierrätys ja jätteiden hyötykäyttö. Strateginen linjaus: 3.3.6 Toteuttaa myös strategisia linjauksia Kaavatalous TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 netto milj. Selvitykset, kaavaluonnos UUSI SUUNNITTELU SUUNNITTELU Asemakaavaehdotus Infran suunnittelu Asemakaava KV
4.5 Kaavoitusohjelma (kh) Käynnissä olevien yleiskaavojen hyväksyminen: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Yleiskaava 2029 Luonnos KH Ehdotus KH Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus Kaavan hyväksyminen KV Satava Kakskerran osayleiskaava Ehdotus KH Kaavan hyväksyminen KV Lentokentän ympäristön osayleiskaava Selvitykset Ehdotus KH Maaria Ilmaristen osayleiskaava Kaavan hyväksyminen KV Kaavan hyväksyminen KV Kaavan hyväksyminen KV Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisessa sopimuksessa esitetään tarkemmin toimenpiteet vuodelle 2018.
Käynnissä olevien ja toimintasuunnitelmakaudella käynnistettävien asemakaavojen hyväksyminen: Asemakaavoitusohjelma esitetään hyväksyttäväksi sitovana vuosille 2018 2019 ja ohjeellisena sen jälkeen. Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisessa sopimuksessa esitetään toimenpiteet vuodelle 2018. Vuonna 2018 esitetään käynnistettäväksi vuodelle 2020 hyväksymiskäsittelyyn ohjelmoituja asemakaavoja. Taulukossa maankäytön strategiset hankkeet on merkitty *:llä. Kursiivilla merkittyjen kohteiden aikataulu tulee kaavan valmistelusopimuksesta. Hankkeiden kohdalla olevat numerot viittaavat alla oleviin karttoihin. Tavoitteet TAE 2018 TA 2018 TS 2019 2021 2018 hyväksyttävät asemakaavat 2019 hyväksyttävät asemakaavat 2020 hyväksyttävät asemakaavat 2021 hyväksyttävät asemakaavat Kauden jälkeen hyväksyttävät asemakaavat 32 kpl, josta 7 strategista* 36 kpl, josta 5 strategista* 31 kpl, josta 5 strategista* 26 kpl, josta 4 strategista* 17 kpl KESKUSTAN KEHITTÄMINEN *Herrainkulma/ Marina-Linnank. 24 *Österblad (MKS) *Turku ratapiha UUSI *Kauppahallin kortteli Asesepänkatu/ Martti (MKS) 1-30 1-13 1-50 1-23 1-43 *Forum (MKS) 1-56 Helsinginkadun kaari (MKS) 1-45 Freya-kortteli/ Kristiinankatu 10A, Humalistonkatu 3b, 3c (MKS) 1-15 *Matkakeskus 1-38 Hector ja Diana/ verohallinto 1-44 Kakolan torni (MKS) Kauppaopisto (MKS) Itäinen Pitkäkatu 45 UUSI *Eerikinkatu 32 34 Helsinginkadun kaari II 1-55 1-34 1-37 1-33 1-48 Kurjenlinna 1-10 Kerttulinreuna/ Hämeenkatu, Vähä- Hämeenkatu (MKS) 1-24 Kakolankatu (MKS) 1-5 Humalistonkatu 8a ja 8b (MKS) UUSI 1-7 Käpytie Toivolankatu 1-47 Puutorin paviljonki UUSI Luolavuorentie 7a UUSI Kaskenkatu 9-11 (MKS) Kauppiaskatu 11-13 (MKS) Parkin alue (MKS) 1-16 1-19 1-58 1-59 1-40 Ratapihankatu 16 24 (MKS) Luostarinkatu 5 Linnanrinne (MKS) Keskuspaloasema UUSI 1-26 1-36 1-12 1-1 Sirkkalan koulu UUSI 1-3 Maariankatu 7 1-2 Liskokortteli/ Ratapihankatu 36, (MKS) 1-11 Kerttulinkatu 2 (MKS) 1-25 Suomen pankki/ Kristiinankatu 2 (MKS) (2017) 1-21 Mikron tontti UUSI 1-28 Martinsillan kolmio II (MKS) 1-60 Klassikko 1-46 Vilkkilänmäki (MKS) 1-17 Puutarhakatu 55 (MKS) 1-53 Merimieskoulu (MKS) 1-49 Lohikäärme-kortteli/ Koulukatu-Ursininkatu (MKS) UUSI 1-6 Yliopistonkatu 5 (MKS) Rauhankatu 19 21 (MKS) Mooriankunnas (MKS) Mäntymäen sairaala-alue UUSI 1-4 1-57 1-8 1-35
Sepänkatu 1 1-39 Rauhankatu 14b/ TVT (MKS) 1-54 Stålarminkatu 45, Häkkisen konepaja (MKS) UUSI 1-42 Sirkkalankatu 35 Sepänkatu 2 (MKS) 1-27 Tonttumäki-Daniel Hjortin katu 1-18 Tervahovinkatu 12 (MKS) Vanha Norssi (Steinerkoulu) 1-61 1-29 Yliopistonkatu 17 ja 21 (MKS) UUSI 1-9 KAMPUS TIEDEPUISTO *Itäharjun liittymä UUSI 5-3 *Itäharjun kärki ja Kupittaan kansi (MKS) UUSI 5-4 Tempo II (MKS) 5-13 Paljetie (MKS) 5-2 *Itäharjun Voimakatu (MKS) UUSI 5-16 Tahkonaukio (MKS) 1-20 LINNAKAUPUNKI *Herttuankulma (MKS) (2017) 1-14 *Linnan makasiinit UUSI 1-62 *Vaasanpuisto 1-32 Akselintie etelä (MKS) 1-41 *Kirstinpuisto (MKS) 1-31 Tullin ympäristö 1-52 Akselintie pohjoinen (MKS) 1-51 SKANSSI *Itä-Skanssi 3-2 *Skanssinkatu länsi 3-12 Eteläskanssi 3-11 *Skanssin keskuspuisto 3-3 Skanssinkolmio UUSI 3-17 LOGICITY HALISTENVÄYLÄ *Koroisten siirtolapuutarha 5-9 *Koroinen 5-8 BLUE INDUSTRY PARK *Blue Industry Park 8-4
TAE 2018 TA 2018 TS 2019 2021 MUUT PALVELUALUEITTAIN 2018 hyväksyttävät asemakaavat 2018 hyväksyttävät asemakaavat 2019 hyväksyttävät asemakaavat 2020 hyväksyttävät asemakaavat 2021 hyväksyttävät asemakaavat Kauden jälkeen hyväksyttävät asemakaavat 2 Saaret Karhunahde/ Äärilä 2-6 Friskalan kartano 2-5 Metsola (MKS) 2-7 Haarlanlahti 2-11 Margareetta 2-12 Kaistarniemi III jatko 2-3 Särkilahti (MKS) 2-8 Harkkionmäki (MKS) 2-9 Päivärinne 2-13 Honkaistentie 68 70 2-15 Syvälahti (MKS) 2-10 Sorttamäki ja Uittamon silta 2-14 3 Skanssi Uittamo Kaarningon pumppaamo 3-1 Kannuskatu, Uittamon uimahalli (MKS) 3-6 Korpilahdentie (MKS) 3-7 Heikkilän kasarmi (MKS) 3-13 Honkamäenpuisto 3-14 Kaarninko, Harittu (2017) 3-5 Haritun koulutontti/ Murkionkatu 3-4 Kaupunginpuutarhan alue 3-10 Jalustinkatu 8 3-15 Katariinakoti (MKS) (2017) 3-16 Syreenikuja 3-9 Luolavuoren vanhainkoti 3-8 4 Varissuo-Lauste Fasaanikatu (MKS) 4-2 Itäkaari 4-3 5 Nummi-Halinen Munkkionkuja 5-1 Uhrimäki/ TYS (MKS) 5-10 Vesilaitoksen tontti 5-15 Caribia/Nummen keskuspuisto (MKS) 5-11 Polttolaitoksenkatu 13-15 5-6 Kuikkulankenttä/ TYS (MKS) 5-12 Simolankatu 37 (2017) 5-17 Tapionpuisto (2017) 5-5 Tammitien kulma (MKS) 5-7
Tyyssija/ TYS (MKS) 5-14 6 Runosmäki-Raunistula Ramstedtinkatu 4 (MKS) (2017) 6-1 Hiidenvartti/ Ristinpaltankatu 6-3 Kairialankatu (MKS) UUSI 6-4 Signalistin kauppa UUSI 6-8 Raunistulan pyörätie ja silta (MKS) 6-5 Impivaaran tenniskeskus 6-9 Paltanpuisto 6-12 Tiemestari 6-11 Kärsämäen urheilupuisto (MKS) 6-2 Liljalaakson kauppahanke/ Kuninkojankaari (MKS) 6-6 Viiripuisto (Unhonpuistikko) 6-7 7 Länsikeskus Nuppulantie 40 (MKS) 7-6 Kastun koulu ja Oikotie 7-3 Liinahaankatu (TVT) 7-4 Länsikeskuksen kehittäminen/ Galleria 7-8 Pryssinkuja 7-2 Kuloistenniitty/ Yhdystie Myllyyn (Raisio) 7-12 Postikeskuksen alue (MKS) 7-10 Oskarinkuja (MKS) Pitkämäen liikekeskus Pukkilan alue (MKS) 7-7 7-5 7-9 8 Pansio-Perno Pernon koulu 8-3 Ahjokatu (MKS) UUSI 8-6 Ojaranta Jyrkkälä 8-5 9 Maaria-Paattinen Jäkärlä/ Arkeologinkatu, Merovinkikatu 9-10 *Topinpuiston kiertotalouspuisto UUSI 9-2 Paattinen/ Iskoistenkadun jatke 9-5 Pihlajamäki 9-8 Koskennurmi (MKS) 9-3 Jäkärlän Kaila (MKS) 9-4 Vahdontien liiketontti 9-9 Metsämäen ravirata 9-6
4.6 Asuintonttien luovutusohjelma Asuintonttien luovutusohjelmassa on esitetty kaava-alueet, joilla tavoitellaan asuinkerrostalotonttien (AK), pientalotonttien (AP) ja omakotitonttien (AO) luovutusta. Taulukossa kursiivilla merkityissä kohteissa kaavoitus on vireillä. Tähdellä merkityissä kaavan hyväksymispäätöksestä on vireillä muutoksenhaku. Tontinluovutukset edellyttävät voimassa olevaa asemakaavaa ja yleensä myös infran toteutusta. Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisessa sopimuksessa on esitetty toimenpiteet (kaavoitusohjelma, infran suunnitteluohjelma ja infran investointiohjelma) tavoitteen saavuttamiseksi. Käyttötarkoitus / Vuosi 2018 2019 2020 2021 AK Linnanfältti Pääskyvuorenrinne Pääskyvuorenrinne Pääskyvuorenrinne Pääskyvuorenrinne Turku Energian tontti Mäntymäki* Ruusukortteli* Puutarhakatu 41* Kirstinpuisto Turku Energian tontti Turku Energian tontti Kurjenlinna Skanssin keskuspuisto Kirstinpuisto Kirstinpuisto Kastun koulu ja Oikotie Herttuankulma AP Yli Maaria Yli Maaria Yli Maaria Yli Maaria Kaarninko Marjamäki Pyölinmäki Kaarninko Karhunahde Tapionpuisto Kaarninko AO Munttismäki Marjamäki Pyölinmäki Yli Maaria Yli Maaria Yli Maaria Yli Maaria Illoistenjärvi pohjoinen Särkilahti
4.7 Infrastruktuurin ylläpito (kh) 1.000 TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tavoitetasot yhteensä (sis. tulot ja palkat) 24.435 24.174 25.168 24.088 24.690 25.307 Lisätietoja: Kaupunkiympäristötoimiala tilaa yleisten alueiden, katu- ja viheralueiden ylläpitotyöt valtakunnallisten hoito- ja kunnossapitoluokitusten mukaisesti. Ylläpito käsittää sekä talvi- että kesäaikaisen hoidon ja kunnossapidon. Ylläpitotöiden tilaaminen perustuu kolmeen tuotekokonaisuuteen, jolla haetaan kaupunkien välistä kustannustenvertailun mahdollisuutta: Perustuotteet (12,020 milj. euroa) sisältävät pakolliset lakisääteiset tehtävät ja muut välttämättömät hoitoon liittyvät tehtävät. Perustuotteita ovat talvihoito, viheralueiden hoito, liikennealueiden hoito, puhtaanapito sekä kalusteiden, varusteiden ja rakenteiden hoito. Erillistuotteet (10,540 milj. euroa) sisältävät muut tehtäväkokonaisuudet sekä kunnossapitotyöt. Kunnossapitotöillä pyritään hillitsemään korjausvelan kasvua. Erillistuotteita ovat katuja viheralueiden kunnossapitotyöt, talvihoidon erillistuote, lumen kuljetus ja lumensijoituspaikat, kunnossa-ja puhtaanapidon erillistuote, ilkivalta ja tapahtumat, leikkipaikkojen hoito ja kunnossapito, talousmetsien hoito, ulkoilusaaret, erityisalueiden hoito, laiturit, venepaikat, vesiväylät, ulkovalaistus ja liikennevalot. Erityistuotteet (2,608 milj. euroa) sisältävät kaupunkikohtaisia tehtäviä ja palveluita, jotka eivät ole normaaleja ylläpitotehtäviä, mm. Föri, liikennekeskus ja katulämmityksen kustannukset. Erityistuotteisiin sisältyy myös infrapalveluiden ylläpitoyksikön yleiskustannukset. Perus- ja erillistuotteilla on tuotekortit, joissa on määritelty sekä laatuun että määräaikoihin liittyvät vaateet. Kaikilla tuotteilla on oma kustannusseurantansa. Yksilöidymmät tuotekuvaukset ja budjetit sisältyvät operatiiviseen sopimukseen. Hoitoluokituksia tarkastetaan katu- ja viheralueilla vuosittain.
5.1 Henkilöstön työhyvinvointi (kh) Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Ohjelman alatavoite Kaupungin tavoite 2018 Toimialan TAE 2018 Toimialan TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Sairauspoissaoloprosentti 3,0-4,0 % Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Aktiivinen osaamisen ennakointi Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Keskitettyyn järjestelmään rekisteröityjen yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluiden määrä on suurempi kuin kaupungissa keskimäärin Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Koulutussuunnitelman mukaisten rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Turku on vetovoimainen työnantaja Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Kaupunkiympäristötoimialan HTV:n tavoite asetetaan sopimuksen kohdassa 3.1: Maltillinen lisäys kaupungin kasvun edistämiseksi Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry)
6.1 Tiedoksi annettavat tunnusluvut (kh) Tunnusluku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VOLYYMI Hyväksytyt asemakaavat yhteensä (lkm) kv 12 9 19 11 15 13 12 Hyväksyttyjen asemakaavojen (kv) sisältämä uuden ja käyttötarkoituksenmuutoksen alaisen kerrosalan lisäys yhteensä (kem2) 258.505 56.015 155.635 209.790 267.080 253.750 526.250 - pientalot (AO, AP) - kerrostalot (AK) - elinkeino 92.425 10.300 155.780 7.100 7.350 41.565 31.620 76.965 47.050 21.860 101.730 86.200 17.140 137.540 112.400 51.270 54.280 148.200 7.940 7.600 510.710 Kaupungin maalle sijoittuvan hyväksyttyjen asemakaavojen (kv) asuinkerrosalan osuus 63 % 36 % 13 % 14 % Asemakaavojen asuinkerrosalan sijoittuminen tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle 29 % 80 % 78 % 86 % 89 % 55 % 58 % Jalankulun määräindeksi, indeksi 2017=100 100,8 ei laskettu ei laskettu 100,0 Pyöräilyn määräindeksi, indeksi 2017=100 97,6 ei laskettu ei laskettu 100,0 Autoliikenteen määräindeksi, indeksi 2017=100 ei laskettu ei laskettu 100,0 Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärät, indeksi 2017=100 ei verrannollinen 100,0 LAATU JA VAIKUTTAVUUS Tyytyväisyys (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) - liikennealueiden ylläpito* (vertailukunnat v2004-2016: 3,30) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,37) - puistojen hoito* (vertailukunnat v2004-2016: 3,36) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,37) - rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen ** (vertailukunnat v2004-2016: 3,44) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,52) 3,34 3,15 3,24 3,23 3,47 3,27 3,34 3,37 3,27 3,25 3,30 3,31 3,50 3,47 3,43 3,50 - - 3,46-3,61 3,74 3,57
Tunnusluku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 - asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoitteluun ** (vertailukunnat v2004-2016: 3,35) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,28) - rakennetun ympäristön valvontaan ** (vertailukunnat v2004-2016: 3,24) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,25) - liikenneoloihin jalankulkijan kannalta ** (vertailukunnat v2016: 3,91) - liikenneoloihin pyöräilijän kannalta ** (vertailukunnat v2016: 3,73) - liikenneoloihin autoilijan kannalta ** (vertailukunnat v2004-2016: 3,81) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,77) - julkisen liikenteen hoitoon ** (vertailukunnat v2004-2016: 3,59) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,93) - ilman laadun hoitoon ** (vertailukunnat v2004-2016: 3,44) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,40) - luonnonsuojelun hoitoon ** (vertailukunnat v2004-2016: 3,49) (Turku keskiarvo v2004-2016: 3,51) - - 3,22-3,13 3,35 3,28 - - 3,29-3,27 3,40 3,31 kysymys jaettu, aiemmin kevytliikenne 3,77 kysymys jaettu, aiemmin kevytliikenne 3,26 - - 3,73-3,79 3,82 3,89 - - 3,92-4,02 4,09 4,11 - - 3,26-3,72 3,78 3,63 - - 3,38-3,66 3,64 3,67 *Yhdyskuntatekniset palvelut kysely (FCG), **Kaupunki- ja kuntapalvelut kysely (FCG) Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus: elinvoimaluku = lauantaiyritysten määrästä vähennetään tyhjät liiketilat, joka suhteutetaan kunnan asukaslukuun (x1000) (vrt. v2016 3,581 3,83 Tampere 3,724, Helsinki 2,756 ja 17 kunnan keskiarvo 2,98) Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus: Liiketilojen täyttöaste (vrt. v2016 Tampere 93,2 %, Helsinki 95,3 % ja 17 kunnan keskiarvo 88,2 %) 89,7 % 91,65 % Keskustan suuralueen väkiluku 31.12. 49.536 50.054 50.684 51.558 53.004 53.443 54.490 Asemakaavoitetun alueen pinta-ala (km 2 ) 9692,76 +141,67 Asemakaavapäätösten pitävyys, % (ratkaisujen lkm) 100 % (4 kpl) 9702,88 +10,13 92 % (3 kpl) 9728,27 +25,39 100 % (5 kpl) 9731,75 +3,48 100 % (5 kpl) 9751,64 +19,89 95 % (7 kpl) 9767,54 +15,90 100 % (8 kpl) 10131,74 +364,20 100 % (4 kpl)
Tunnusluku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Asunnot: lukumäärä, yhteensä - pientaloissa, % - kerrostaloissa, % - muut, % Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä (henkilöä) Henkilöautotiheys (henkilöautoa / 1000 asukasta) - liikennekäytössä - rekisterissä Kasvihuonepäästöjen määrä (kt CO= 2ekv/vuosi) 105.919 25,8 72,4 1,8 106.981 25,6 72,7 1,7 108.151 25,6 72,8 1,6 109.342 25,6 72,8 1,7 110.608 25,7 72,7 1,6 111.600 25,5 73,0 1,5 242 241 189 201 190 192 209 411 459 414 466 413 469 411 471 409 471 409 473 1147,2 1164,4 988,7 Hengitettävien hiukkasten vrk-raja-arvojen ylityspäivät 8 0 8 2 Materiaalikierrätys ja jätteiden hyötykäyttö - Yhdyskuntajätteestä hyödyntämiseen yhteensä - Yhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseen - Yhdyskuntajätteestä energiahyödyntämiseen 90,4 % 18 % 72,4 % - 409 478 984,2 (enn.tieto) 98,7 % 18,7 % 79,9 % SAATAVUUS JA PEITTÄVYYS / KATTAVUUS Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisten tarkastusten osuus vastaavista toteutuneista tarkastuksista (%, toteutunut / tarkastukset yhteensä) 71 % 1283/ 1819 64 % 1255/ 1976 58 % 891 / 1534 55 % 829 / 1512 Elintarvikevalvonnan valtakunnallisen suunnitelman toteutuminen (%, toteutunut / suunnit.) 24 % 757 / 3164 25 % 780 / 3164 22 % 694 / 3140 18 % 635 / 3623 Terveydensuojelun valtakunnallisen suunnitelman toteutuminen (%, toteutunut / suunnit.) 87 % 327 / 374 68 % 292 / 432 75 % 153 / 204 97 % 193 / 200 TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS Ulkoinen rahoitus ympäristönsuojelun tutkimus- ja kehittämistoimintaan Asemakaavoituksen kesto (mediaani) käynnistämisestä hyväksymiseen (kv), kk 169.000 122.000 17.000 65.000 20,9 21,4 23,5 24,2 29,5 29,3 25,9
7.1 Muu kaupunkitasoinen ohjaus (kh) Ohjausasiakirja Ohjaustieto Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Asunto- ja maankäyttöohjelma Ilmasto- ja ympäristöohjelma Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohje, valmistellaan vuonna 2017 Tavoitteet ja toimintapolitiikka rakennetun ympäristön laadun parantamiseksi Maankäyttösopimusten periaatteet Kestävä kehitys Investointiohjelma Itämerihaasteen toimenpideohjelma Ohjaa ja koordinoi Turun kaupungin Itämeritoimenpiteitä vuosina 2014 2018 Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma liitteenään Turun kaupungin kaavoitus- ja toimenpideohjelma rakennemallin toteuttamiseksi Kuntien maanhankinta, maankäyttösopimusten periaatteet, tontinluovutus, asemakaavojen toteutumisen edistäminen, haja-asutusalueelle rakentaminen, asuntotuotannon määrälliset ja laadulliset tavoitteet vuoteen 2025 asti. Kaavoitusohjelma ja valmiiden asemakaavojen varanto, arvio rakentuvista asunnoista ja asukkaiden määrästä, arviot rakentuvista työpaikka-alueista vuosille 2015 2018, suuntaa-antavana vuoteen 2025. Voimassa olevat ohjelmat 2014-2017, ohjelmat päivitetään vuonna 2017. Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maankäyttö ja kaupan ohjaus, tavoitevuosi 2035 Maakuntastrategia Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus 2016 2019 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Rakennusperintöohjelma Sopimus seudullisesta joukkoliikenteestä Sopimus yhteisestä jätehuoltolautakunnasta Tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohje Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Maakunnan kehittämisen pitkän aikavälin hankkeet Kuntien ja valtion yhteinen tahtotila ja toimenpiteet rakennemallin toteuttamiseksi Sisältää pitkän ajan suunnitelman melun aiheuttamien haittojen vähentämiseksi sekä ehdotukset keskeisimmistä meluntorjuntatoimista lähivuosille Linjaus rakennetun ympäristön vaalimisen ja rakennussuojelun periaatteista, joita sovelletaan ohjeellisena rakennettua ympäristöä koskevissa suunnitelmissa, toimenpiteissä ja päätöksissä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Investointiohjelma Kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja vetovoiman edistäminen, väestö- ja työpaikkatavoitteet ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2035 asti Seudun liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat, pääteemat ja toimenpiteet Sisältää alueet, jotka on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston piiriin
Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2015 2019 Jätehuoltopoliittinen ohjelma Lounais-Suomessa 2017 2022 Kolmivuotisen suunnitelman pohjalta laaditaan vuosittainen valvontaohjelma, jonka perusteella toteutetaan vuosittaista ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain ym. ympäristölakien valvontaa toimialalla. Voimassa oleva suunnitelma 2015-2017, suunnitelmaa päivitetään v. 2017. Viisivuotisen ohjelman perusteella laaditaan vuosittain ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, jonka perusteella toteutetaan elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolakien valvontaa toimialalla Jätehuoltopoliittisessa ohjelmassa esitetään, miten jätehuolto on järjestetty Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n osakaskunnissa sekä asetetaan tavoitteet ohjelmakaudelle 2017 2022.
Strateginen sopimus 2018, sivistystoimiala 1.1 Kuvaus toiminnasta (kh) Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja, jotka johtavat aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Henkilöstö on laadukkaan kasvatuksen lähtökohta, joten henkilöstön osaamiseen kohdennetaan resursseja. Varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Kaupungin ohjaamaa ja valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta hankitaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä leikkitoimintaa. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Perusopetusta järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisesti oppivelvollisille. Turun kaupungissa on erikoisluokkatoimintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikunnassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Kaupungin koulujen lisäksi Turussa perusopetusta tarjoavat myös Turun normaalikoulu sekä Turun Steiner-koulu. Lukiokoulutusta järjestetään lukiolain ja opetussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutusta annetaan suomenkielisenä Turun kaupungin kuudessa päivälukiossa sekä Turun iltalukiossa, ruotsinkielisenä Katedralskolan i Åbossa ja englanninkielisenä Turun kansainvälisessä koulussa. Kaupungin lukioiden lisäksi Turussa lukiokoulutusta tarjoavat myös Turun normaalikoulun lukio sekä Turun Steiner-koulun lukio. Erityinen koulutustehtävä Turun lukioilla on Kerttulin lukiossa (urheilu- ja ICT-linjat), Puolalanmäen lukiossa (musiikki), Turun klassillisessa lukiossa (ilmaisulinja) ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (meri- ja luonnontiede-linjat) sekä lisäksi Turun Normaalikoulussa (IB-linja). Ammatillista koulutusta tarjotaan suomeksi ja ruotsiksi ammatillisen koulutuksen lain ja ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisena tutkintoon johtavana koulutuksena Turun ammatti-instituutissa. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi tarjotaan valmistavaa ja valmentavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutusta tarjotaan Turun oppisopimustoimistossa. Oppisopimuskoulutus toteutetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman perustalta, joka perustuu koulutuskohtaisiin opetussuunnitelmiin. Turun työväenopistoissa tarjotaan vapaan sivistystyön lain mukaisesti opetusta Turun suomenkielisessä työväenopistossa sekä suomen että muilla kielillä ja Åbo svenska arbetarinstitutissa ruotsinkielellä.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kh) Perusopetusta rahoittavan peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaaminen, erillisavustusten väheneminen ja toisen asteen yksikköhintojen aleneminen ovat heikentäneet Turun kaupungin taloudellista tilannetta. Talouden tasapainotus edellyttää myös sivistystoimialalla toimintojen sopeuttamista. Taloudellisten resurssien riittävyyden ja kohdentamisen lisäksi haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen ja väestörakenteen muutos. Kaupungin asukasluku kasvaa noin 1800 asukkaalla vuodessa. Tämä lisää myös sivistystoimialan palveluiden kysyntää. Myös muun kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on edelleen nopeassa kasvussa. Työperäinen maahanmuutto kasvattaa Turun kansainvälisen koulun kysyntää. Sopimuskauden merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalot, joista ensin mainittu valmistuu elokuussa 2018 ja jälkimmäinen joulukuussa 2018. Oppilaitoksia ja päiväkoteja peruskorjataan laajasti. Vuoden 2017 merkittävin peruskorjauskohde on Puolalan koulu. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Kaupunginhallitus päätti 18.4.2016 154, ettei subjektiivista oikeutta rajata tai ryhmäkokoja kasvateta. Varhaiskasvatussuunnitelmasta on tullut normiasiakirja 1.8.2017 oppilaitosten opetussuunnitelmien tapaan. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tuli voimaan 1.3.2017. Laajaa julkista keskustelua on synnyttänyt siirtyminen kokonaan tai osittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Tässä sopimuksessa ei ole otettu huomioon maksuttomuuden toteutumista miltään osin. Perusopetuksessa oppilasmäärät ovat kääntyneet kasvuun. Sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen osalta palvelujen kysynnän kasvun taustalla on kaupungin asukasluvun merkittävä kasvu sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu. Hallitusohjelmassa panostetaan digitalisointiin kuitenkin voimakkaasti ja tarkoitukseen on luvattu 300 miljoonaa euroa valtakunnallisesti. Sivistystoimiala on hankkinut uudet päätelaitteet vuosiluokille 4 ja 7 vuoden 2017 aikana. Laitteet tulevat oppilaille henkilökohtaisiksi kolmen vuoden käyttöajalla. Siten kaikilla 4.-9. -luokkalaisilla on päätelaite 1.8.2019 lukien. Varhaiskasvatuksessakin digitalisaatioon tulisi panostaa, vaikka siihen ei toistaiseksi ole luvattu valtakunnallista rahoitusta. Ammatillisen koulutuksen reformi poistaa vuonna 2018 jaottelun nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutukseen, jonka jälkeen ammatillinen koulutus muodostaa yhden kokonaisuuden. Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Sivistystoimiala huolehtii osaltaan koulutustakuun toteuttamisesta siten, että kaikille opinhaluisille voidaan tarjota opiskelupaikka. Aikuisten perusopetus ollaan siirtämässä lukiokoulutuksen palvelualueelta ammatillisen koulutuksen palvelualueelle. Aikuisten perusopetuksen toimintamalli uudistetaan valtakunnallisesti vuoden 2018 aikana. Osaavan työvoiman kysyntä on kasvamassa merkittävästi Varsinais-Suomessa. Ammatillinen koulutuksen tulee tehokkaasti vastata tähän kysyntä tarpeeseen. Maakuntauudistukseen liittyen on linjattu, että perusopetuslainmukainen aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyy sivistystoimialalle myös siltä osin kun se on ollut hyvinvointitoimialan järjestämää. Lisäksi koulupsykologitoiminta on siirtymässä hyvinvointitoimialalta sivistystoimialalle. Lisäksi sivistystoimialan uimaopetus ja koululiikunnanohjaus ovat siirtymässä vapaa-aikatoimialalle.
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0-6 vuotiaiden määrä (vuoden lopussa) 11 699 11 957 12 050 12 200 12 350 12 450 12 550 12 700 12 850 Perusopetuksen oppilasmäärä (20.9.) 12 932 12 951 13 057 13 065 13 533 13 683 13 772 13 933 14 129
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kv) Kehittämistyön keskiössä ovat nuorisotakuun toteuttaminen erityisesti koulutustakuun osalta, osallisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo, vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin osaamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitasolla, seudullisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen pyritään siirtämällä toiminnan painopistettä entistä enemmän aikuisten kouluttamisen suuntaan. Erityisesti oppilaitoksissa terveyden edistämisen painopiste on kansallisen kärkihankkeen eli Liikkuva Koulu-projektin toteuttamisessa yhdessä vapaaaikatoimialan kanssa. Lisäksi kehitetään päiväkotien ja oppilaitosten kalusteita uusien oppimisympäristöjen ja paremman ergonomian edellyttämällä tavalla. Päiväkotien ja oppilaitosten tarjottavia aterioita viedään entistä terveellisempään suuntaan. Yksinäisyyden vähentämisessä korostetaan edelleen kiusaamisen vastaista toimintaa ja toisaalta turkulaistumisen edistämistä. Lisäksi koulutuksen nivelvaiheissa pyritään tehokkaampaan ryhmäyttämiseen. Vanhemmuuden tukeminen on sivistystoimialan perustoimintaa kaikilla palvelualueilla. Toisen asteen koulutuksen vetovoimaa ja laatua kehitetään sekä läpäisyastetta pyritään edelleen vahvistamaan puuttumalla keskeyttämisen syihin ja tukemalla valmistumista sekä kehittämällä pedagogiikkaa. Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöisyyttä vahvistetaan entisestään sekä mahdollistetaan yksilölliset opintopolut. Opettajien pedagogista osaamista, tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia ja työelämäyhteyksiä vahvistetaan. Oppimisympäristöjä arvioidaan ja niitä kehitetään ottamalla huomioon opetuksen ja varhaiskasvatuksen digitalisaation mukana tuomat uudistukset sekä opetussuunnitelmien mukainen toimintakulttuurin kehittäminen. Perusopetuksen ja lukioiden palveluverkko on toimiva. Em. palveluiden koulurakennuksista osa on peruskorjauksen tarpeessa. Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muotoutunut aikanaan ilman kokonaissuunnitelmaa. Rakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa ja palveluverkko vaatii tarkastelua useissa kaupunginosissa. Myös ammatillisen koulutuksen käytössä olevat rakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa vuoteen 2030 mennessä. Ennen peruskorjauksiin ryhtymistä tulisi selvittää yksiköiden määrän vähentämistä ja oppimisympäristöihin tehtäviä muutoksia. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta ja tasaarvoisuutta vahvistetaan. Valtionosuuteen oikeuttavat ammatillisen koulutuksen aloituspaikat paikat pidetään käytössä talousarvion sallimissa rajoissa. Sivistystoimiala on aktiivisesti mukana tiedolla johtamisen kehittämishankkeissa, jolla pyritään saamaan tietoa eri järjestelmistä aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksessä ei ole voitu varautua toimintoihin, joiden osalta puuttuvat valtion päätökset ja joiden rahoittamiseen on saatavissa valtionosuuksia. Tällä sopimuksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava talousarviovarauksiin, joiden toteutuminen edellyttää lisätalousarviota ja muulla tavoin huomioon ottamista, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi positiiviset päätökset.
2.1 Määrärahat ja investoinnit (kh) Kasvatus- ja opetuslautakunta TOT 2016 TA 2017 yhteensä TOT RAA_V TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot 29.124.486 27.019.595 22.174.708 22.098.595 22.627.463 22.943.971 Valmistus omaan kayttoon Toimintamenot 318.455.755 312.196.310 321.238.538 315.552.595 323.104.463 327.623.971 Toimintakate -289.331.269-285.176.715-299.063.830-293.454.000-300.477.000-304.680.000 Muutos-% -1,4 % 4,9 % -1,9 % 2,4 % 1,4 % Investointikulut -1.616.561-1.815.000-4.110.500-940.000-1.005.000-825.000 Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustuotot NETTO -1.616561-1.815.000-4.110.500-940.000-1.005.000-825.000 Muutos-% 12,3 % 126,5 % -77,1 % 6,9 % -17,9 %
Lisätietoa toimialalle kohdistuvista tilainvestoinneista (vrt. tilapalvelujen investointiohjelma): TILAINVESTOINNIT SIVISTYSTOIMIALA KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN TILAPALVELUIDEN INVES- TOINTIOHJELMA TAE 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Hyväksytty kustannusarvio Valmistumisvuositavoite Pallivahan koulun peruskorjauksen loppuosa 3 462 000 500 000 1 009 000 2018 Luostarivuoren koulun peruskorjauksen loppuosa 1 383 000 350 000 2017 Puropellon koulun peruskorjauksen loppuosa 4 398 000 1 450 000 2017 Katedralskolan (peruskorjaus) 10 413 000 1 900 000 700 000 2017 Puolalan koulu (peruskorjaus) 13 100 000 300 000 6 400 000 5 400 000 1 000 000 2019 Pansion koulu (peruskorjaus) n/a 40 000 2022 Kakskerran koulu (uudisrakennus) n/a 40 000 2024 TASEEN ULKOPUOLISET KOHTEET Syvälahden koulu 26 000 000 2017 Yli-Maarian koulu ja päiväkoti 22 000 000 2018 Raunistulan päiväkoti 4 400 000 2016 Tallimäenkentän päiväkoti 5 000 000 2017 Turun Suomalainen Yhteiskoulu 9 713 000 2018 VALMISTELUSSA OLEVAT KOHTEET Hyväksytty kustannusarvio Valmistumisvuositavoite Valmistumisvuositavoite Viinamäenkadun päiväkodin peruskorjaus 2018 Niitunniskantien päiväkodin peruskorjaus Päiväkotien peruskorjaukseen liittyvä tarveselvitys valmisteilla, 2019 Talinkorventien päiväkodin peruskorjaus valmis syksyllä 2016 2021 Piinokankadun päiväkodin peruskorjaus 2021 Varissuon koulu (peruskorjaus) Hankesuunnitelmaa ei laadittu 2022 Runosmäen monitoimitalo (varhaiskasvatus, nuoriso ja kirjasto) Tarveselvitys valmisteilla, valmis syksyllä 2016 2021 Ruiskatu 8 (ammatti-instituutti) Hankesuunnitelma käynnissä (Kv 1.6.2015 90) 2019 Juhana Herttuan koulutalo (peruskorjaus) Tarveselvitystä ei aloitettu 2021 Jäkärlän päivähoitotilat Jäkärlän alueen päiväkotien tilatarveselvitys valmisteilla, valmis syksyllä 2016 Samppalinnan koulu Tarveselvitystä ei aloitettu Ammatti-instituutin tilaratkaisut (Juhannuskukkula, Aninkainen, logistiikkakoulutus) 2017 laaditaan selvitys toisen asteen koulutustiloista
2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh) 1.000 Palvelu- tai tulosalue Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yhteiset toiminnot 4.190-46.773-42.584 Yhteinen hallinto 407-7.308-6.900 Varhaiskasvatus 5.196-64.545-59.349 Perusopetus 6.019-115.120-109.102 Ruotsinkielinen kasvatus ja opetus 2.279-16.010-13.731 Lukiokoulutus 1.228-25.000-23.772 Ammatillinen koulutus 2.856-46.482-43.627 Aikuiskoulutus
2.3 Muutokset (kv) Kaupunginvaltuusto 1.000, Kasvatus- ja opetuslautakunta 2018 2019 2020 2021 Kaupunginhallitus - Kaupunginjohtaja 1.000, Kasvatus- ja opetuslautakunta 2018 2019 2020 2021 Lautakunta (muutos kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun) 1.000, Kasvatus- ja opetuslautakunta 2018 2019 2020 2021 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.9.2017 9.745
3.1 Työvoiman käyttö (kv) TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuodet (htv) 3669,0 3 670*** 3704,6 3709,6 3716 3731 Palkat ja palkkiot 139 943 066 137 125 641 139 982 269 137 203 122 140 486 695 142 451 789
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh) Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tilat yhteensä (m²) 321 913 320 353 325 772 328 800 328 942 329 164 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 321 913 320 353 325 772 328 800 328 942 329 164 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 50 600 254 51 257 699 51 801 656 53 966 498 54 518 947 54 714 739 Lisätietoja: TAE 2018 luvut perustuvat 16.3.2017 hetken ennusteeseen vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. Tämän lisäksi TAE 2018 lukuun ovat vaikuttaneet seuraavat kohteet: Yli-Maarian koulu ja päiväkoti 1/2019 alkaen. Arviot vuosien TS 2019 2021 tila- ja vuokramääristä pohjautuvat TAE 2018-lukuun sekä olettamukseen, että seuraavat tilahankkeet toteutuvat: TS 2019: Luopuminen 3/2019 Moision koulun lisärakennuksesta ja Tommilankadun tiloista. Puolalan koulun peruskorjauksen valmistuminen 8/2019 ja luopuminen Sepänkatu 2 väistötiloista. Rauninaukion päiväkodin korvaava tila ( Kastun päiväkoti ) 1/2019 alkaen, luopuminen Paltankadun päiväkodista jo 7/2017. Sofiankadun päiväkodin korvaava tila (Tallimäenkenttä) 8/2018 alkaen, samalla luopuminen Sofiankadun päiväkodista. Katedralskolanin liikuntasalin peruskorjauksen valmistuminen 8/2019. TS 2020: Viinamäenkadun päiväkodin uudisrakentaminen 1/2020 ja samalla luopuminen Lanantien esiopetustiloista. TS 2021: Niitunniskantien päiväkodin peruskorjaus 1/2021 (väistötilakulut eivät vielä tiedossa). Huom! Wäinö Aaltosen koulu, Ylikylän koulutalon vuokrasopimus irtisanottu 4/2017. Luopumista ei ole huomioitu luvuissa korvaavien tilojen puuttuessa.
4.1 Strategiset tavoitteet (kv) Tavoite 1: Varhaiskasvatuksen palveluverkon tarkastelu Strateginen linjaus: 2.2.6. Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.2, 2.2.8. TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Varhaiskasvatuksen palveluverkon tarkastelu tehdään ja esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Selvitetään Jäkärlän ja Varissuon sekä ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen tarpeet Selvitetään Länsikeskuksen alueen, Skanssin ja saarten varhaiskasvatuksen tarpeet Selvitetään Linnakaupungin varhaiskasvatuksen tarpeet Selvitetään Itäharjun varhaiskasvatuksen tarpeet Tavoitteen kuvaus: Tavoite 2: Uusien digitaalisten toimintaympäristöjen omaksuminen Strateginen linjaus: 2.2.2 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.1, 3.2.3 Siirrytään perusopetuksen 4.-9.-luokilla uudenlaiseen oppimisympäristöön ja toteutetaan laaja opettajien koulutusohjelma TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilökohtaiset päätelaitteet kaikilla 4. ja 7.- luokkalaisilla Henkilökohtaiset päätelaitteet kaikilla 4.- 5. ja 7.-8.- luokkalaisilla Henkilökohtaiset päätelaitteet kaikilla 4.- 9.- luokkalaisilla Henkilökohtaiset päätelaitteet kaikilla 4.- 9.- luokkalaisilla Tavoitteen kuvaus: Luodaan malli henkilökohtaisten päätelaitteiden hankintaan kaikille oppilaille 4.-9.luokilla. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä projekteilla, opettajien koulutuksella ja vertaistuella. Panostetaan myös varhaiskasvatuksen toimintaympäristön digitalisointiin. Tavoite 3: Toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi Uudistetaan ammatillinen nuorten ja aikuisten koulutus reformin mukaisesti ottaen samalla huomioon alueen positiivinen rakennemuutos Strateginen linjaus: 2.2.8 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7., 2.2.1. TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Palvelualueiden yhdistäminen toteutunut ja yhdistettyjen tiimien toimin- Uusien tutkintojen perusteiden mukaiset koulutukset tuotteistettu Reformin uudistukset näkyvät keskeisissä laatumittareissa: keskeyttä- Uudistusten toteutumisen itsearviointi toteutetaan ja toimintaa kehi-
taa kehitetään minen vähenee, tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen lisääntyy tetään tulosten pohjalta Tavoitteen kuvaus: Yhdistetään ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen palvelualueet 2018 alusta pois lukien Työväenopisto. Yhtenäistetään toimintaohjeet ja otetaan käyttöön, luodaan ja otetaan käyttöön joustavat oppimispolut ja mahdollistetaan yksilöllinen opintojen eteneminen, lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja kehitetään oppimisympäristöjä. Lisätään ammatillisen koulutuksen määrää haettavalla ulkoisella määrärahalla, suunnataan koulutusta kasvualoille, tarjotaan osatutkintoja ja nopean työllistymisen mahdollistavia opintopolkuja.
4.2 Strategiset tavoitteet, kh (kh) Hyvinvointi ja aktiivisuus Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi Strateginen teema: Yrittävä ja osaava kaupunki Strateginen linjaus: 3.1.4 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Nuorisotyöttömien osuus 13,6 % 13,0 % 11,5 % Työllisyysmäärärahan vaikuttavuus: Henkilöitä aktivointi- ja työkykypalveluiden piirissä Kokonaisasiakasmäärä Uusien asiakkaiden määrä 1574 2679 2713 1400 3300 2300 4000 7500 4500 Työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien ohjaus aktivointitoimiin 1164 1100 1300 Aktivointiaste * 59 % 42 % 50 % Tavoitteen kuvaus: Nuorisotyöttömien osuuden vähentäminen ja kunnan maksuosuuden vähentäminen toimenpiteillä, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioiden opiskelu ja toimintakyky. * Aktivoidut (asiakkuuden lopettamissyynä on: työllistetty, opiskeluun siirtynyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, Koho-harjoittelussa olevat) jaettuna kokonaisasiakasmäärällä 3000 Terveiden elämäntapojen edistäminen (liikkuva koulu) Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2, 2.3.1, 2.3.7 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Ylipainoisten lasten ja nuorten osuus: - 4 vuotiaat - 5 lk - 8 lk Turkulaisten koululaisten fyysinen toimintakyky (Move). Vertailu kansalliseen viitearvoon: 5 lk tytöt ja pojat - 20 m viivajuoksu - vauhditon kolmiloikka - ylävartalon kohotus - Etunojapunnerrus Ensimmäinen Move-mittaus toteutettu Pohjaluku käyttöön Pohjaluku käyttöön Osuus laskee Osuus laskee Osuus laskee Tulos paranee Tulos paranee Tulos paranee Tulos paranee
- Liikkuvuus - Heitto-kiinniottoyhdistelmä Tulos paranee Tulos paranee Tavoitteen kuvaus: Tavoitteena on turkulaisten perheiden kannustaminen terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Toimenpitein lisätään lasten ja nuorten liikkumista ja aktiivisuutta sekä vähennetään ylipainoa. Turun Liikkuva koulu-projektia jatketaan lv 2017/2018.
4.3 Strategiset hankkeet (kh) Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategia-kytkös Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Tavoitteena on vahvistaa oppimiseen sekä erilaisiin älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien ja tarjoavien yritysten (startup ja pk yritykset sekä veturiyritykset) liiketoimintamahdollisuuksia. 1.9.2017 31.12.2019 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä Sito/Nuorisotakuu Sito/Terveiden elämäntapojen edistäminen Sito/Tieto ja viestintäteknologian opetus ja ohjauskäytön kehittäminen Useita projekteja palvelualueilla Liikkuva koulu 2017 Perusopetuksen päätelaiteprojekti P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Hankkeen tavoitteena on nuorisotakuun toteuttamisen tuki, seuranta ja koordinointi. Hanke kokoaa yhteen sivistystoimialan keskeiset nuorisotakuuprojektit ja tukee niiden tavoitteiden saavuttamista sekä edistää projektien välistä yhteistyötä. 1.1.2015 31.12.2019 Koulupäivän aikaisen aktiivisuuden edistäminen ja istumisen vähentäminen (aktiivinen ja toiminnallinen oppiminen, koulupäivän rakenne, liikkumaan aktivoiva harrastetoiminta aamu ja iltapäivissä sekä lasten, nuorten, henkilökunnan ja huoltajien osallistaminen, liikkumaan aktivoivien olosuhteiden luominen) 1.8.2017 31.7.2018 Tieto ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa on luontevaa, kun päätelaitteet ovat aina saatavilla, kun niitä tarvitaan. Oppilaiden taito hyödyntää digitaalisia välineitä paranee merkittävästi. Kouluissa voidaan vähentää OPAS työasemien määrää ja vapauttaa suurin osa perusopetuksen tietokoneluokkatiloista muuhun käyttöön. Digitaalisten oppimateriaalien hyödyntäminen mahdollistuu. 31.8.2016 31.7.2020 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena. 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laajaalaisella yhteistyöllä 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä
5.1 Henkilöstön työhyvinvointi (kh) Henkilöstöohjelman painopistealue Ohjelman alatavoite Kaupungin tavoite 2018 Toimialan TAE 2018 Toimialan TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Sairauspoissaolot alle 3,6 % Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä jää alle 16. Aktiivinen osaamisen ennakointi Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut 80 % Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä vähintään 3/ työntekijä Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä on vähintään 3/ työntekijä Turku on vetovoimainen työnantaja Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna: HTV 3696 Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Hakemuksia yli 17 /työpaikka
6.1 Tiedoksi annettavat tunnusluvut (kh) Tunnusluku 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Volyymi Lukiokoulutuksen koulutuspaikat 4007 3828,6 3836,7 3818 Ammatillisen koulutuksen koulutuspaikat 5711,8 5802,9 5865,4 5900 Työväenopistojen toteuttama opetus h/vuosi 24 866 23 703 23 829 23 000 Laatu ja vaikuttavuus Ammatillisen koulutuksen läpäisy 73,8 % 71,9 % 70,6 % 70 % Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen (negatiivinen)...... 4,9 % Tyytyväisyys päivähoitoon.. 3,87 3,96 3,96 Tyytyväisyys peruskouluun.. 3,94 4,01 4,09 Tyytyväisyys lukiokoulutukseen.. 3,99 4,10 4,14 Tyytyväisyys ammatilliseen nuorten koulutukseen.. 3,81 3,96 3,97 Tyytyväisyys aikuisten ammatilliseen koulutukseen.. 3,80 3,90 3,82 Tyytyväisyys työväenopistot 3,98 4,05 3,97 Saatavuus ja peittävyys Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevat* (vuoden lopussa, määrä/%) Koulukuljetusten piirissä olevat peruskoululaiset 20.9. (määrä/%) 9398/80,3 9413/78,7 9776/81 9906/82,2 2631/20,3 2568/19,8 2461/18,8 2237/17,1 Tuottavuus ja taloudellisuus Eri palvelumuotojen kustannukset kuudessa suurimman kaupungissa (kallein=1/6) kunnallinen päiväkotihoito 2/6 2/6 perusopetus 2/6 2/6 yli keskitason yli keskitason keskitasolla keskitasolla lukiokoulutus 5/6 4/6 alle keskita- keskitasolla
son ammatillinen koulutus (käyttökustannukset sis. poistot suhteessa saatuun valtionosuuteen, % 100,1 99,9 101,1 *Lapsia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa.
7.1 Muu kaupunkitasoinen ohjaus (kh) Ohjausasiakirja Ohjaustieto KuntaKesu
Strateginen sopimus 2018, vapaa aikatoimiala 1.1 Kuvaus toiminnasta (kh) Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja ohjelmissa ja hallintosäännössä säädetyllä tavalla vapaa-aikatoimiala ja sen lautakunnat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä kaupungin kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Kulttuurilautakunnan tehtäväalueena on laissa yleisistä kirjastoista(1490/2016), museolaisssa(729/1992, 877/2005), kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992), teatteri- ja orkesterilaissa(730/1992, 1066/2007, 342/2014) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa(633/98) säädetysti huolehtia kulttuuripalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa. Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (728/1992): Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Laissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Laki yleisistä kirjastoista(1490/2016) määrittelee kunnan tehtäväksi yleisen kirjaston toiminnan järjestämisen. Yleiset kirjastot ovat maksuttomina perus- ja lähipalveluja. Kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on maksutonta. Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista kohtuullisen maksun. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Kirjastopalvelut huolehtii tieto- ja kulttuurisisältöjen tarjoamisesta sekä niihin liittyvistä hakuvälineistä ja opastuspalveluista, ylläpitää kirjastoja sekä tarjoaa edellytyksiä asukkaiden oman tiedon ja kulttuurin tuottamiseen ja kansalaistoimintaan. Kirjastopalvelut johtaa Vaski kirjastojen yhteistä palvelujärjestelmää ja toimii Varsinais- Suomen maakuntakirjastona opetusja kulttuuriministeriön määräämällä tavalla. Museolaki (729/1992, 877/2005): Museotoiminnantavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Museopalvelut huolehtii kulttuuri- ja taideperinnön, luonnontieteellisen aineiston sekä niihin liittyvä tiedon keräämisestä, säilyttämisestä, välittämisestä ja tutkimuksesta. Museopalvelut toimii Varsinais- Suomen maakuntamuseona opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä tavalla. Teatteri- ja orkesterilaki (730/1992, 1066/2007, 342/2014): Teatteri- ja orkesteritoiminnan tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista tuottaa teatteri- ja orkesteripalveluja ja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille. Turun Kaupunginorkesteri (TFO) tehtävänä on musiikkikulttuurin vaaliminen, edistäminen ja julkisten konserttien järjestäminen (sekä mahdollistaa ulkopuolisten järjestäjien erilaiset esitykset ja tapahtumat tilavuokrauksen keinoin). Yhtiöksi vuonna 2014 muuttuneen Turun kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on näyttämötaiteen tuottaminen, kehittäminen, edistäminen ja teatteriesitysten tuottaminen. Kulttuurilautakunta on solminut Turun kaupunginteatteri Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Sopimuksessa on määritelty yhtiön teatteripalveluiden tavoitteet ja kaupungin osoittaman avustuksen suuruus, jotka vahvistetaan vuosittain. Liikuntalaki(390/2015) asettaa kunnan tehtäväksi yleisten edellytysten luomisen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä
3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Laissa painotetaan eri toimialojen yhteistyötä sekä paikallisen, kuntien välisen ja alueellisen yhteistyön kehittämistä. Asukkaita tulee kuulla liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 :ssä. Sen lisäksi, mitä nuorisolaissa tai muualla laissa säädetään, kunnan tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisopalvelut tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain(1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a :ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kh) Taustaa Nykyisessä hallitusohjelmassa (Sipilä) vapaaaikatoimialan kannalta oleellisia asioita ovat palvelujen (mm. taide, kulttuuri, liikunta) saavutettavuuden parantaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kaikki Turun strategiset tavoitteet, erityisesti hyvinvoinnin edistämisen ja sosioekonomisen tasa-arvoisuuden teemat, löytyvät ohjelmasta. Kohderyhmistä se nostaa lapset ja nuoret sekä teemoista esim. digitaalisuuden edistämisen. Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta Kulttuuri vuonna 2035 nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Tärkeiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö ja kirjastopolitiikka. Tutkimuksen Nuoret luukulla (THL ja nuorisotutkimusverkosto, 2015) mukaan suomalainen palvelujärjestelmä ei vastaa hankalimmassa asemassa olevien nuorten tarpeisiin. Nuorten alentunut toimintakyky ja passiivinen elämänasenne ovat yhteydessä heikkoihin elämäntaitoihin. Maakunta- ja soteuudistus Hallitus linjasi 5.4.2016 käymissään neuvotteluissa, että maakunnille vuoden 2019 alusta lukien kuuluvat mm. sosiaali- ja terveydenhuolto, alueelliset kehittämistehtävät sekä maakunnallisen kulttuurin edistäminen. Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin työllisyyden hoidosta ja edistämisestä, osaamisen ja sivistyksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista sekä nuorisotoimesta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista tulee olemaan eri organisaatiolla kuin vastuu muista lapsille ja nuorille tärkeistä palveluista. Kunnan ja maakunnan välille syntyy rajapinta, joka on tarpeen huomioida palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Eriarvoistuminen(asuinalueet ja väestöryhmät) Jarkko Rasinkankaan tutkimuksen(v. 2013) mukaan sosiaalinen eriytyminen alkoi voimistua 1990-luvun laman aikana. Rasinkankaan mukaan (alustus v. 2017) alueelliseen eriytymiseen ja sen seurauksiin voi vaikuttaa mm. sosiaalisella sekoittamisella(yhdyskuntasuunnittelu ja asuntopolitiikka), alueiden vetovoimaisuudesta huolehtimalla(lähipalvelut ja koulut), kotouttamalla, syrjinnän vastaisilla toimenpiteillä, paikallisten verkostojen kuulemisella, nuoria tukemalla ja jalkautumalla. THL:n kaupungistumista selvittävään Urmi hankkeeseen liittyvän tutkimuksen mukaan Turussa on tapahtunut eniten asuinalueiden välistä eriytymistä tulotason perusteella. Myös etninen eriytyminen on voimakkainta Turun seudulla (verrattu Helsinkiin ja Tampereeseen). Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa(elykeskus ja keskeiset aluekehittäjät) syksyllä 2016 ennakoidaan, että positiiviseen suuntaan kääntynyt talouskehitys jatkuu lähiajat. Myös työttömyys laskee ja työpaikkoja avautuu aiempaa enemmän. Ongelmana on, että pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Työvoiman kysynnän piristymisen johdosta keskustelu osaavan työvoiman saatavuudesta tulee korostumaan. Turussa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18 vuotiaiden henkilöiden osuus kaikista alueella asuvista alle 18 vuotiaista on korkeampi kuin muissa isoissa kaupungeissa (Sotkanet). Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on myös Turussa suurempi kuin keskimäärin Suomessa (ATH 2014). Liikkumattomuus Eniten yksinäisyyttä kokevat passiiviset liikkujat, 18 29 vuotiaat ja 50 64 vuotiaat. Elämänlaatunsa huonoimmiksi arvioivat passiiviset liikkujat ja 65 75 vuotiaat. (FCG/Kapa 2015). Lihavien aikuisten osuus (kehon painoindeksi vähintään 30 kg/m 2, %) nousi Turussa vuonna 2014 yli valtakunnallisen keskiarvon.
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Yhteiset Asukasluku 180 272 183 824 185 908 187 604 187 882 189 099 190 255 191 356 192 417 0 9 vuotiaiden määrä 16 121 16 356 16 730 16 782 16 813 16 894 16 957 16 989 17 056 10 18 vuotiaiden määrä 13 715 13 794 13 761 13 727 13 872 13 985 14 128 14 414 14 627 19 28 vuotiaiden määrä 35 131 35 384 35 939 36 757 35 787 35 677 35 345 34 916 34 382 29-64 vuotiaiden määrä 81 543 81 818 82 117 82 337 82 659 83 150 83 805 84 479 85 118 yli 65 vuotiaat 35 562 36 472 37 361 38 001 38 751 39 393 40 020 40 558 41 234 Alueiden eriarvoistuminen: Muunkielisten osuus suurin/pienin (pienalue) (yli 100 asukkaan pienalueet) Varissuo 41,4 %/ Kurjenmäki läntinen 0 % Varissuo 42,3 %/ Kurjenmäki läntinen 0 % Varissuo 43,9 %/ Maanpää 0 % Varissuo 46,2 %/ Maanpää 0 % Alueiden eriarvoistuminen: Työttömät suurin/pienin (pienalue) (Pienalueet, joissa työvoiman määrä yli 100) Varissuo 32,4 % / Papinsaari 2,1 % Varissuo 34,7 % / Papinsaari 4,9 % Lopulliset tiedot saadaan syksyllä 2017 Pansio It. 36,6 %* / Toijainen 4,0* % *=ennakkoti eto Kulttuuri Kulttuurin harrastamisen aktiivisuus 18-79 v. Aktiivisten osuus %, FCG/Kapa 16,2 % 17 % Liikunta Liikunnan harrastamisen aktiivisuus, 18 79 v. Aktiivisten osuus % FCG/Kapa - 40 % 44 % 41 % Nuoriso Alle 25 vuotiaiden työttömien määrä 2226 (7/2013) 2095 (1/2015) 2013 (1/2016) 1873 (1/2017)
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kv) Vapaa-aikatoimiala toteuttaa Turku 2029 kaupunkistrategiasta erityisesti seuraavia kohtia: kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan kaventamaan hyvinvointieroja, palveluiden kysyntää ennakoimalla palvelut kohdennetaan oikea-aikaisesti sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin sekä hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan. Turku 2029 kaupunkistrategian lisäksi on kaksi strategista ohjelmaa. Hyvinvointi ja aktiivisuus ohjelman pääteemat ovat: 1) Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen, 2) Osaava ja oppiva kaupunkilainen ja 3) Aktiivinen kaupunkilainen. Kilpailukyky ja kestävä kasvu ohjelman pääteemat ovat : 1) Yrittävä ja osaava kaupunki, 2) Vaikuttava ja uudistuva kaupunki sekä 3) Rakentuva kaupunki ja ympäristö. Vapaa-aikatoimiala toteuttaa sopimuksissa eritellyillä tavoilla kummankin ohjelman linjauksia. Aktiivinen kaupunkilainen osioon on valittu seuraavat strategiset linjaukset: Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asukas- ja asiakastietoa Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja päätöksentekoa Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen muotoja Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi. Toimiala toteuttaa em. linjauksia ja on määritellyt perustehtäväkseen Tarjoamme turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa ja tahtotilakseen Hyvän elämän Turku. Toimialan lautakunnat toteuttavat aktiivinen kaupunkilainen ohjelmaa perustehtävissään, tahtotiloissaan ja valituissa painopisteissään. Kulttuurilautakunta perustehtävä: Kulttuuri luo jokaiselle pysyvää pääomaa muuttuvassa ajassa tahtotila: Kulttuuri on erottamaton osa turkulaisten elämää ja syy tulla Turkuun. Turku on kansainvälisesti korkeatasoinen ja ennakkoluuloton kulttuurikaupunki. painopisteet: Kulttuuri kaikkien saataville, Ajassa elävät palvelut, Turkulaiset kulttuurin luojina, Huippuyksiköt ja magneettitapahtumat sekä Toimivat tilat. Liikuntalautakunta perustehtävä: Liikkuminen elämäntavaksi! tahtotila: Turku liikuttaa kaikkia! painopisteet: Liikunnallinen ja yhteisöllinen elämä, Liikkuvat nuoret, Houkuttelevat liikkumisolosuhteet, Vireä seuratoiminta sekä Menestyvä urheilukulttuuri Nuorisolautakunta perustehtävä: Nuorisopalvelut mahdollistaa, tukee ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, tasapainoista elämää sekä omaehtoista toimintaa. tahtotila: Lapsilla ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa. painopisteet: Yhdenvertaisuuden edistäminen, Osallisuuden lisääminen, Nuoruuden arvostus, Monitoimitilat sekä Palvelut ja elämykset. Kaupungin omat kulttuuripalvelut mahdollistavat kulttuurin perustarjonnan, jota vapaa kenttä täydentää. Matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen lisäksi tarvitaan vetovoimaisia huipputuotantoja, jotka kasvattavat kaupungin matkailullista kiinnostavuutta ja kilpailukykyä. Liikuntapalvelut toteutetaan paikallisella ja alueellisella yhteistyöllä, luomalla terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa erityisesti passiivisille ja erityisryhmille. Lapsille ja nuorisolle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajan toimintaan sekä nuorisopalveluihin ja palveluiden suunnitteluun. Ennaltaehkäisevät palvelut ja virikkeellinen toiminta ylläpitävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.
2.1 Määrärahat ja investoinnit (kv) Kulttuurilautakunta TOT 2016 TA 2017 yhteensä TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot -4 346-3 626-3 855-3 766-3 803-3 846 Valmistus omaan kayttoon Toimintamenot 37 088 36 308 36 797 37 108 38 024 38 546 Toimintakate 33 143 32 682 32 942 33 342 34 221 34 700 Muutos-% -1,4 0,8 1,21 2,64 1,4 Investointikulut 945 475 540 540 540 Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustuotot NETTO 413 945 475 540 540 540 Muutos-% 12 0 0 Liikuntalautakunta TOT 2016 TA 2017 yhteensä TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot -3 536-4 164-4 045-4 695-4 728-4 838 Valmistus omaan kayttoon Toimintamenot 21 975 22 747 24 687 25 065 25 488 25 838 Toimintakate 18 439 18 582 20 642 20 370 20 720 21 000 Muutos-% 0,78 8,7 0,14 1,69 1,33 Investointikulut 450 200 200 200 Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustuotot NETTO 287 370 450 200 200 200 Muutos-% 28,92 21,62-125 0 0
Nuorisolautakunta Toimintatulot TOT 2016 TA 2017 yhteensä TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021-1 366-1 029-879 -1 015-937 -953 Valmistus omaan kayttoon Toimintamenot 9 475 9 070 9 060 9 186 9 313 9 443 Toimintakate 8 108 8 040 8 181 8 171 8 376 8 490 Muutos-% -0,84 1,7-0,12 2,45 1,34 Investointikulut Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustuotot NETTO 56 90 120 120 120 120 Muutos-% 60,71 33,33 0 0 0 Ks. Liite 1 Lisätietoa tilainvestoinneista
2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh) 1.000 Palvelu- tai tulosalue Toimitatulot Toimintamenot Toimintakate Vapaa-aikatoimialan hallinto 0 3 481 3 481 Kulttuurilautakunnan avustukset 0 5 109 5 109 Kaupunkikulttuuri 0 483 483 Projektit 29 29 Kaupunginork. ja kons.talo (nettoyks.) 866 5 802 4 936 Turun kaupunginkirjasto 753 11 658 10 905 Museokeskus (nettoyksikkö) 2 237 10 236 7 999 1.000 Palvelu- tai tulosalue Toimitatulot Toimintamenot Toimintakate Liikuntalautakunta yhteiset 0 13 829 13 829 Liikuntapalvelukeskus, järjestöliikunta 0 1 569 1 569 Liikuntapalvelukeskus, aktivointi 330 893 563 Liikuntapalvelukeskus, liikuntapaikat 3 715 8 396 4 681 1.000 Palvelu- tai tulosalue Toimitatulot Toimintamenot Toimintakate Nuorisoasiainkeskus, hallinto Kehittäminen, johto ja johdon tuki 498 7 652 7 154 Tekemällä oppiminen 366 951 586 Ohjaus ja tuki 15 456 441
2.3 Muutokset (kv) Kaupunginvaltuusto - Kaupunginhallitus - Kaupunginjohtaja 1.000, Kulttuurilautakunta 2018 2019 2020 2021 1.000, Liikuntalautakunta 2018 2019 2020 2021 1.000, Nuorisolautakunta 2018 2019 2020 2021
Lautakunta (muutos kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun) 1.000, Nuorisolautakunta 2018 2019 2020 2021 Nuorisoleirikeskus Ahtelan valtionavustuksen menetyksen kompensointi, Nuorisolautakunta, 21.9.2017 100 1.000, Liikuntalautakunta 2018 2019 2020 2021 Uimaopettajien ja koululiikunnanohjaajien siirtyminen sivistystoimialalta vapaa-aikatoimialalle liikuntapalveluihin, Liikuntalautakunta, 19.9.2017 270 Tuloarvion alentaminen maksuttoman liikunnan säilyttämiseksi, Liikuntalautakunta, 19.9.2017 300 1.000, Kulttuurilautakunta 2018 2019 2020 2021
3.1 Työvoiman käyttö (kv) TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuodet (htv) 593,6 613 610,5 610,5 610,5 610.5 Palkat ja palkkiot 20 418 918 20 318 246 20 510 000 20 853 301 20 727 000 21 265 000 21 584 000 Kulttuurilautakunta (htv) 396,5 410 406 406 406 406 Kulttuurilautakunta (palkat ja palkkiot) 13 739 348 13 633 346 13 742 000 13 833 337 13 900 000 14 269 000 14 483 000 Liikuntalautakunta (htv) 92,1 95,5 97 97 97 97 Liikuntalautakunta (palkat ja palkkiot) 3 197 149 3 300 234 3 357 000 3 462 773 3 367 000 3 454 000 3 506 000 Nuorisolautakunta (htv) 105,0 107,5 107,5 107,5 107,5 107,5 Nuorisolautakunta (palkat ja palkkiot) 3 482 421 3 384 666 3 411 000 3 557 191 3 453 000 3 542 000 3 596 000 Lisätietoja: TA2017 Palkat ja palkkiot ( ) ovat toimintasuunnitelman 2017 mukaiset oikaistut luvut. TA 2018 liikuntapalveluiden henkilötyövuosien kasvu johtuu palloiluhallista. Museopalveluiden henkilötyövuosia on tarkennettu lähemmäksi todellista tasoa.
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh) Vapaa aikatoimiala yhteensä Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tilat yhteensä (m²) 137 099 144 182 143 025 143 989 143 916 143 917 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 137 099 144 182 143 025 143 989 143 916 143 917 Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) 222,3 222,3 222,3 222,3 222,3 222,3 Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 19 557 222 20 189 444 21 392 559 21 552 542 21 675 907 21 675 907 Lisätietoja: Kts. lautakuntakohtaiset erittelyt.
Kulttuurilautakunta Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tilat yhteensä (m²) 49 297 49 160 49 514,5 49 539 49 822 49 823 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 49 297 49 160 49 514,5 49 539 49 822 49 823 Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) 28,3 28,3 28,3 28,3 28,3 28,3 Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 7 338 048 7 336 359 7 314 430 7 330 208 7 418 613 7 418 613 Lisätietoja: TAE 2018 luvut perustuvat 16.3.2017 hetken ennusteeseen vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. Arviot vuosien TS2019 2021 tila- ja vuokramääristä pohjautuvat TAE 2018-lukuun sekä olettamukseen, että seuraavat tilahankkeet toteutuvat: Syvälahden koulun kirjastotilat 8/2018 ja luopuminen Wäinö Aaltosen koulun kirjastotiloista 8/2018 Yli-Maarian monitoimitalon kirjasto 12/2018 alkaen ja Maarian kirjastosta luopuminen 12/2018. Jyrkkälän kirjastotilan uudisrakentaminen ja luopuminen nykyisestä Jyrkkälän kirjastotilasta 1/2020.
Liikuntalautakunta Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tilat yhteensä (m²) 71 086 78 305 77 272 77 582 77 582 77 582 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 71 086 78 305 77 272 77 582 77 582 77 582 Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) 130 130 130 130 130 130 Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 9 966 204 10 600 115 11 894 328 11 895 556 11 895 556 11 895 556 Lisätietoja: TAE 2018 luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. Arviot vuosien TS2019 2021 tila- ja vuokramääristä pohjautuvat TAE 2018-lukuun sekä olettamukseen, että seuraavat tilahankkeet toteutuvat: Ei tiedossa olevia uusia tilahankkeita.
Nuorisolautakunta Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tilat yhteensä (m²) 16 717 16 717 16 238,5 16 869 16 513 16 513 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 16 717 16 717 16 238,5 16 869 16 513 16 513 Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) 64 64 64 64 64 64 Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 2 252 971 2 252 970 2 183 801 2 326 778 2 361 738 2 361 738 Lisätietoja: Nuorisopalvelujen alueissa lisäksi 1 ha (Inari) ja 23 vesiha (Tippsund). TAE 2018 luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. Arviot vuosien TS2019 2021 tila- ja vuokramääristä pohjautuvat TAE 2018-lukuun sekä olettamukseen, että seuraavat tilahankkeet toteutuvat: Syvälahden koulun nuorisotilat 8/2018 ja Hirvensalon kerhokeskuksesta luopuminen 8/2018 Yli-Maarian monitoimitalon nuorisotila 12/2018 alkaen ja Moision nuorisotilasta luopuminen 12/2018. Jyrkkälän nuorisotilan uudisrakentaminen ja luopuminen nykyisestä Jyrkkälän nuorisotilasta 1/2020.
4.1 Strategiset tavoitteet (kv) Tavoite 1: Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi Strateginen teema: Aktiivinen kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.3.7(Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi) Muut toteutettavat linjaukset: 2.3.4, 2.3.5, 2.3.6 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 kirjaston lainat 3 065 195 3 000 000 kirjaston käynnit 1 973 181 2 000 000 konserttikävijät 72 422 66 000 museokäynnit 353 010 300 000 310 000 uimalaitosten käynnit 637 862 700 000 Nuoret kävijät nuorisopalvelujen ohjatuissa palveluissa (käyntikerrat) 148 000 149 000 Tavoitteen kuvaus: Aktiivinen vapaa-aika tarjoaa elämään sisältöä ja on olennainen osa hyvän elämän perustaa. Aktiivinen kaupunkilainen voi hyvin. Liikkuminen elämäntavaksi. Kulttuuri tekee hyvää. Turku kehittää edelleen uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen ja kulttuurin harrastamisen muotoja. Lasten ja nuorten kasvu tasapainoiseen elämään. Vakiinnutetaan kaupungin eri alueilla työskentelevien kaupungin toimijoiden yhteistyö. Tavoite 2: Kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti Strateginen teema: Aktiivinen kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.3.2(Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa) Muut toteutettavat linjaukset: 2.3.1, 2.1.1, 2.3.6 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Sopimuksen tehneiden(kulttuuriavustukset) kävijämäärä 601 214
Avustuksia saaneiden urheiluseurojen harrastajamäärä 60 214 57 000 Avustuksia saaneiden nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien määrä 97 97 103 Tavoitteen kuvaus: Palveluissa tarkastellaan tuottamistapoja kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyönä sekä tuotetaan niitä enenevästi kumppanuudella. Yhteistyötä tehdään kaupungin toimijoiden varmistamana niin, että kansalais- ja järjestötoiminta on vahvasti mukana ja vastuussa. Tuotetaan toimialat ja muut toimijat ylittäviä palvelupolkuja. Sekä kaupungin omassa toiminnassa että vapaalla kentällä toteutetaan uudenlaisia kulttuuritoiminnan muotoja ja kaupunkikulttuuritapahtumia. Tavoite 3: Mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strateginen linjaus: 3.2.3 (Digitaalisia palveluja kehitetään) Muut toteutettavat linjaukset: 2.3.3, 2.3.6 TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kirjaston verkkokäynnit (vaski) 1,57 milj. 1,6 milj. Kirjaston e-aineistolainat 27 736 Museon Digitaalisesti saavutettavien objektien määrän lisäys /vuosi 51 107 + 4 500 + 4 500 Harrastehaku Some-ajokortti koulutuksen käyneiden suhteellinen osuus (%) henkilökunnasta (koulutuskokonaisuus rakennetaan 2018 ja täysimittaisena käynnissä 2019) 10 % (uusi mittari) taso määritellään 2017 toteutuman pohjalta Tavoitteen kuvaus: Kaupungin palvelukanavia kehitetään ja palveluja digitalisoidaan laajamittaisesti parhaita käytäntöjä ja valtakunnallista yhteistyötä hyödyntäen. Digitaalisuutta hyödynnetään uudenlaisissa kulttuuriin osallistumisessa. Digitaalisia palveluja kehitettäessä sekä tietojen avoimuutta ja yhteiskäyttöä lisättäessä tietoturvan eri näkökulmat otetaan huomioon. Tavoite 4: Edistetään asukkaiden kansalaistaitoja Strateginen teema: Aktiivinen kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.3.1(Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle) Muut toteutettavat linjaukset: 2.3.5, 2.3.6
TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Kävijät orkesterin lastentapahtumissa, maahanmuuttajatapahtumissa ja yleisökasvatustapahtumissa yhteensä Museon neuvontapalvelujen käyttötapahtumat 18 700 3 114 4 350 3 500 Kirjaston käyttäjäkoulutuksen osanottajamäärä 12 000 Ohjatut nuoret ( 9-18 vuotiaat nuoriso- ja kausikorttilaiset ja harrastekursseille osallistuneet sekä 15 29 vuotiaat Fendarissa, Starttipajassa ja seinättömässä pajatoiminnassa sekä etsivässä nuorisotyössä olleet) - - 2 800 Tavoitteen kuvaus: Aktiivisuuden lisäämisessä olennaisia osatekijöitä ovat omatoimisuuden ja itsepalvelun mahdollistaminen ja palveluohjauksen kohdistaminen passiivisiin asukkaisiin. Osallisuus on hyvinvoinnin tärkeä osatekijä, jonka tulee näkyä asukkaille konkreettisena tekemisen mahdollisuutena erityisesti asukkaiden omilla asuinalueilla. Korostetaan luovuutta ja innovatiivisuutta kaupungin toiminnassa ja palvelutuotannossa sekä tuodaan kulttuuria eri muodoissaan asukkaiden arkeen ja vapaa-aikaan. TEATTERI TP 2015 TP 2016 Ennuste 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnalliset tavoitteet Täyttöprosentti 74,7 72,7 75 75 75 75 75 Ryhmäasiakkaiden määrä 30 285 35 791 30 000 37 000 38 000 40 000 40 000 Katsojamäärä 101 932 115448 105 000 132 000 122 000 122 000 122 000 Ensi-iltojen määrä 9 8 7 8 8 6-9 6-9
4.2 Strategiset tavoitteet, kh (kh) Kaupungin toimialojen yhteiset Hyvinvointi ja aktiivisuus Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi Strateginen teema: Yrittävä ja osaava kaupunki Strateginen linjaus: 3.1.4 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Nuorisotyöttömien osuus 13,36 13,0 % 11,5 % Työllisyysmäärärahan vaikuttavuus: Henkilöitä aktivointi- ja työkykypalveluiden piirissä Kokonaisasiakasmäärä Uusien asiakkaiden määrä 1574 2679 2713 1400 3300 2300 4000 7500 4500 Työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien ohjaus aktivointitoimiin 1164 1100 1300 Aktivointiaste * 50 % 42 % 50 % Tavoitteen kuvaus: Nuorisotyöttömien osuuden vähentäminen ja kunnan maksuosuuden vähentäminen toimenpiteillä, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioiden opiskelu ja toimintakyky. * Aktivoidut (asiakkuuden lopettamissyynä on: työllistetty, opiskeluun siirtynyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, Koho-harjoittelussa olevat) jaettuna kokonaisasiakasmäärällä 3000 Terveiden elämäntapojen edistäminen Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2, 2.3.1, 2.3.7 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Ylipainoisten lasten ja nuorten osuus: - 4 vuotiaat - 5 lk - 8 lk Turkulaisten koululaisten fyysinen toimintakyky (Move). Vertailu kansalliseen viitearvoon: 5 lk tytöt ja pojat - 20 m viivajuoksu - Pohjaluku käyttöön osuus laskee osuus laskee osuus laskee
- vauhditon kolmiloikka - ylävartalon kohotus - Etunojapunnerrus - Liikkuvuus - Heitto-kiinniottoyhdistelmä Hyton terveysasemilla asioineet DM 2-pysyväisdiagnoosin (tyypin 2 diabetes) omaavien turkulaisten Ensimmäinen Move-mittaus 8158 - Määrä laskee määrä Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus (turkulaiset vrs. kansallinen taso) 62,6/62 Osuus kasvaa Tavoitteen kuvaus: Tavoitteena turkulaisten perheiden kannustaminen terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Toimenpitein lisätään lasten ja nuorten liikkumista ja aktiivisuutta sekä vähennetään ylipainoa. Vanhemmuuden tuki Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 ja 2.1.2 Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.1 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Lastensuojelun piirissä olevien 0-17 v osuus ikäryhmästä 7 % Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Hyvinvointi suunnitelma valmis Osuus pysyy alle Kuusikkokuntien keskiarvon Toimeenpano suunnitelman mukaisesti Osuus pysyy alle Kuusikkokuntien keskiarvon Toimeenpano suunnitelman mukaisesti Tavoitteen kuvaus: Vanhemmuutta tukemalla luodaan edellytyksiä perheiden itsenäiselle selviämiselle ja ehkäistään ongelmien kasautumista ja muuttumista vaikeammiksi. Perhe kokonaisuutena ja vanhemmuus huomioidaan kaikissa palveluiden järjestämisessä. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.3, 3.1.4, 2.3.5 Arviointikriteerit: TOT 2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus % (ATH) - 20-54 vuotiaat (turkulaiset vrs kansallinen ka) - 55-74 vuotiaat (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - +75-vuotiaat (turkulaiset vrs kansallinen ka) - - - Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee Laskee
Ei yhtään läheistä ystävää % oppilaista (Kouluterveyskysely 2015) * - Laskee Laskee - 8-9lk (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - Lukion 1. ja 2. vuosikurssit (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - Laskee Laskee - Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - Laskee Laskee Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta % (Kouluterveyskysely 2015) * - 8. ja 9. luokan oppilaat (turkulaiset vrs. kansallinen ka) - laiset vrs kansallinen ka) - Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat (turku- - Laskee Laskee Laskee Laskee Tavoitteen kuvaus Lasten ja työikäisten yhteisöllisyyden lisääminen ja ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen mm. palveluohjauksen keinoin. *) Kouluterveyskysely suoritetaan joka toinen vuosi ja vuoden 2015 sähköinen tiedonkeruu epäonnistui. Tuloksia ei ole saatavilla.
Projektiluettelo Strateginen hanke Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Vapa: Aktiivisuuden edistäminen alueja kohderyhmätyöllä VaPa: Digitaalisten medioiden hyödyntäminen P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P1 Hyötyjen arviointi (Valmisteluvaihe) Toimialan kaikkien palvelualueiden yhteistyöllä luodaan uusia keinoja passiivisten tavoittamiseen. Tunnistetaan vapaa-ajallaan passiivisia kohderyhmiä sekä heidän haasteitaan ja tarpeitaan. Niihin vastataan aktiivisuutta edistävillä kehittämisprojekteilla, joiden seurauksena kaupunkilaisten aktiivisuus lisääntyy. Digitaalisuuden kautta mahdollistuvat monikanavaiset palvelut ja saavutettavuuden parantaminen. Keskiöön nousevat käyttäjälähtöinen suunnittelu ja palveluihin liittyvä sisältövuorovaikutus ja datan kerääminen. Palvelujen yksilöllistämisen ja kohderyhmäfokusoinnin kautta voidaan palveluille paremmin tavoitella pitkäkestoisia vaikutuksia. Aktivointia edistäviä projekteja valmistellaan ja toteutetaan hallinnon ja palvelualueiden yhteistyönä. Projektien tuotoksena syntyy aktiivisuutta edistäviä palveluja ja toimintatapoja huomioiden myös kohderyhmät ja asuinalueet. Uudet digitaaliset kanavat tarjoavat myös mahdollisuuksia uusien asiakkaiden tavoittamiseen; mennään sinne, missä asiakkaat ovat. Palvelujen yksilöllistäminen ja kohderyhmäfokusointi. 1.6.2017 1.1.2019 2.3.7 Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi 15.8.2017 1.1.2020 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Toteuttaa toimialan strategista tavoitetta. Operatiivisten sopimusten projektit: Nlk: #mäliikun: Nuorisopalveluiden tilojen liikunnallinen virikkeistäminen Kultlk: Uuden palvelukonseptin kirjastoauton hankinta Kultllk: Jalkautuminen 2018 Liiklk: Liikuntaneuvonnan palveluketju Liiklk: Voimaa vanhuuteen kärkihanke 2017-2018 Hall: Aktivointityön ja sen viestinnän koordinaatio ja tuki Toteuttaa toimialan strategista tavoitetta. Operatiivisten sopimusten projektit: Nlk: Some-ajokortti (somestrategia) Kultlk: Kapan käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet Kultlk: Koha - kirjastojärjestelmän uudistaminen
Strateginen hanke Vapa: Kansalaistaidot ja saavutettavuus Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja P1 Hyötyjen arviointi (Valmisteluvaihe) Vapaa-aikatoimialan jokaisella palvelualueella on oma selkeä osaamisenalueensa ja vastuunsa kansalaistaitojen edistämisessä, aina uimaopetuksesta medialukutaidon vahvistamiseen. Yhteiskunnalle on kannattavaa, että kaupunkilaisten kansalaistaidot ja elämänhallintataidot ovat hyvällä tasolla. Tämä heijastuu koettuun hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen, ja toteuttaa tavoitetta paremman elämän Turusta. Vapaa-aikatoimialan tulee saavutettavasti tarjota kaupunkilaisille mahdollisuuksia osallistua palveluihin sekä edistää heidän kansalaistaitojaan.kunkin palvelualueen osaamisen mukaisesti. 1.1.2018 1.1.2020 2.3.1 Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle Kultlk: TFOVirtual Kultlk: Kuvaselaus- ja myyntijärjestelmä museon valokuva-arkistolle Kultlk: MIP Museopalveluiden rakennus- ja arkeologisten tietokantojen eheytys Kultlk: MuseumPlusRian käyttöönotto museossa Liiklk: Asiakastietojen keruu Kultlk/Liiklk/Nlk:Uuden avustusjärjestelmän käyttöönotto Hall: Palvelujen digitaalisuutta parantavien projektien yhteistyötä lisätään. Toteuttaa toimialan strategista tavoitetta. Operatiivisten sopimusten projektit: Nlk: OBU - Nuorisopalveluiden osallistuva budjetointi Kultlk: Kellutuksen vaikutusten ja hyötyjen seuranta Kultlk: Vuorovaikutussuunnitelman jalkauttaminen ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen Liiklk: Liikkuva koulu - hanke Hall: Omatoimisuutta ja osallisuutta edistäviä
Strateginen hanke Vapa: Kumppanuudet Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja P1 Hyötyjen Kumppanuuksien kautta mahdollistetaan arviointi kaupunkilaisille parempaa palvelua, kattavampia (Valmisteluvaihe) palvelupaketteja ja ajassa kiinni olevia sisältöjä. Kumppanuuksien kehittäminen parantaa resurssien käyttöä. Jaetun asiantuntijuuden ja moniammatillisen yhteistyön kautta myös oman henkilökunnan osaaminen kasvaa. Tavoitteena monialainen osaaminen ja monipuolinen palvelutuotanto sekä uudistuva avustustoiminta. Vähenevien resurssien ja yhä monialaisempaan osaamiseen liittyvien vaatimusten kasvaessa vapaa-aikatoimialan palvelualueiden tulee panostaa kumppanuuksien kehittämiseen. Kumppanuuksien kautta saatavien uusien oivalluksien ja niiden pohjalta syntyvän paremman palvelun tavoitteena on kaupunkilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. 1.1.2018 1.1.2019 2.3.2 Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa yhteisiä projekteja työstetään. Toteuttaa toimialan strategista tavoitetta. Operatiivisten sopimsten projektit: Nlk: Harrastemenu / palvelupaletti Kultlk / Nlk: Monitoimitalojen yhteistoiminnan kehittäminen (Syvälahti ja Yli-Maaria) Kultlk: Yhteisöllisestä osaamisesta personalisoituun oppimiseen avain kirjastojen osaamisen johtamiseen! Kultlk: Sinfonia palloiluhallille Kultlk: Yliopistoyhteistyön toimintamallin kehittäminen Liiklk: Liikunta- ja urheilutapahtumat osana kaupungin vetovoimaisuutta - toimintamallin suunnittelu Hall:Hallintopalvelut koordinoi ja tukee toimialan yhteistyötä ja kumppanuuksia kehittäviä yhteisiä projekteja.
5.1 Henkilöstön työhyvinvointi (kh) Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Ohjelman alatavoite Kaupungin tavoite 2018 Toimialan TAE 2018 Toimialan TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Sairauspoissaolojen määrä laskee edellisestä vuodesta Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Varhe maksujen määrä laskee Aktiivinen osaamisen ennakointi Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Keskitettyyn järjestelmään rekisteröityjen kehityskeskustelujen määrä nousee edellisestä vuodesta Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä/vakituinen työntekijä Turku on vetovoimainen työnantaja Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Työvoiman käyttö pysyy vahvistetun htv määrän sisällä (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry)
6.1 Tiedoksi annettavat tunnusluvut (kh) Tunnusluku 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 KYSYNTÄ/TARVE Liikunta TEA-viisari(terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta ja sen edellytysten luominen, itsearviointi) asteikko 0-100 tieto parillisina vuosina 85 tieto parillisina vuosina 86 VOLYYMI Kulttuuri Aktiivisten kirjastokortin käyttäjien osuus väestöstä, yli 5 v. (käyttäneet kirjastokorttiaan Turun kirjastoissa 2015 / asukasluku) - - 39,4 % 39,3 % Kirjaston lainat (fyysiset ja e lainat) 3,93 milj 2,99 milj 3, 08 milj 3,07 milj Verkkokirjastojen käyttö 1,57 milj 1,76 milj 1,84 milj 1,57 milj Kulttuuripalveluja (teatteri, musiikki- ja taide) ed. 12 kk:n aikana käyttäneet 18 79 v % (FCG/Kapa) - 79 % 80 % 79,1 % Kirjastopalveluja ed. 12 kk:n aikana käyttäneet 18-79 v % (FCG/Kapa) Museopalveluja ed. 12 kk:n aikana käyttäneet 18 79 v (FCG/Kapa) Liikunta 73 % (2012) 49 % (2012) 76 % 77 % 72 % 64 % 66 % 57 % Liikuntapaikkojen kävijämäärät: kaikki yleisölle avoinna olevat tilat yhteensä 974 172 1 089315 1 235 538 1 022 035 Nuoriso Nuorisopalvelujen toimipisteiden ja palvelujen käyntikerrat laskentatapa uudistettiin 248 500 LAATU JA VAIKUTTAVUUS Kulttuuri
Asukkaiden 18 79 v., tyytyväisyys kirjastopalveluihin, ast. 1-5, FCG/Kapa Asukkaiden, 18 79 v., tyytyväisyys museoihin, ast. 1-5, FCG/Kapa Asukkaiden 18-79 v tyytyväisyys kulttuuripalveluihin (teatteri, musiikki, taide), ast. 1-5, FCG/Kapa 4,55 (2012) 4,14 (2012) 4,15 (2012) 4,29 4,38 4,39 4,16 4,26 4,25 3,89 3,90 4,20 Kulttuurin vapaa kenttä, sopimuksen tehneet avustusten saajat, kävijät/vuosi Kulttuurilautakunnan avustuksilla tuettujen tuotantojen määrä 538499 507563 582 941 601 214 - - 254 302 Liikunta Avustuksia saaneiden urheiluseurojen harrastajamäärä - 59 936 56 606 60 214 Asukkaiden 18-79 v tyytyväisyys liikuntaolosuhteisiin (kentät, uimahallit ja rannat, salit), ast. 1-5, FCG/Kapa Kuntalaisten 18-79 v tyytyväisyys liikuntapalveluista tiedottamiseen, ast. 1-5 (FCG/Kapa) Nuoriso 3,91 (2012) ( 3,7 v.2007) 3,91 3,94 3,90 3,78 3,71 3,67 Avustuksia saaneiden nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien määrä/vuosi Suunnitelmallisesti tuetut nuoret/vuosi (Ohjausja tuki: ohjatut nuoret) Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (nuorisokortti ja ryhmät) - - 85 105 682 493 425 661 - - - 2557 SAATAVUUS JA PEITTÄVYYS / KATTAVUUS TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS Kulttuuri Kulttuurin avustusten määrä/asukas 7,97 7,16 7,25 7,05
Kirjaston nettomenot/asukas 59,30 59,99 57,00 58,33 Kirjaston tehokkuus (aineistokulut + henkilöstökulut)/ (käynnit + lainat), OKM 1,39 Museoiden nettomenot/asukas 39,88 39,51 40,16 43,54 Orkesterin ja konserttitalon nettomenot/ asukas 27,38 28,96 28,64 27,44 Liikunta Liikunnan nettomenot/asukas 72,13 97,98 95,64 98,29 Liikunnan avustusten määrä/asukas 7,94 7,64 7,59 7,8 Nuoriso Nuorison nettomenot/ 0-28 v. 123,07 126,10 125,13 120,54 Nuorison avustusten määrä/0-28 v. 3,9 4,6 4,6 6,6
7.1 Muu kaupunkitasoinen ohjaus (kh) Ohjausasiakirja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Rakennusperintöohjelma Ohjaustieto Nuorisopalvelut sekä liikunta- ja kirjastopalvelut : Lastensuojelulain ja nuorisolain edellyttämä monialainen yhteistyö, jossa mm. kerätään tietoa lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä koordinoidaan palveluja Toimialan kaikki palvelut ::Sujuvan ja turvallisen arjen tukeminen mm. saavutettavilla palveluilla sekä turvallisilla ja esteettömillä toimitiloilla ja -alueilla,. Erityistoimenpiteitä nuoriso- ja liikuntapalveluissa Museopalvelut: Kulttuuriympäristön historiallisen kerroksisuuden edistäminen ja siihen liittyvän tiedon saatavuuden parantaminen.
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Hallinto ja yhteiset toiminnot Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyen. Sopimuksessa määritellyt tavoitteet ovat Sosiaali- ja terveyslautakuntaan nähden sitovia. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Yhteisen hallinnon tehtävä on huolehtia toimialan tehtäväalueeseen kuuluvan toiminnan kehittämis-, hallinto- ja taloustehtävistä sekä asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanosta. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Tukipalveluiden ulkoistaminen/kilpailuttaminen/keskittäminen - Tehostanut toimintaa ja parantanut osittain laatua - Osto-osaaminen, sopimusten valvonta ja tilaajaosaamiseen ei välttämättä voitu resursoida riittävästi ICT-palvelut ja tietojohtaminen - Toimintaympäristön monimutkaisuus on ehkä yllättänyt ja kustannuskehitys on huolestuttava - Järjestämisvastuun siirtyessä tiedon katselumahdollisuus on varmistettava (esim. päivystys, psykiatria jne.) Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys - Asiantuntijatehtäviin (ulkoinen) on yleensä ollut hyviä hakijoita - Asiantuntijoiden keski-ikä on korkea ja vaihtuvuus kiihtyy Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Toiminnan kehittämisen painopisteet: - Hallinnon tehostaminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen - Sote-ja maakuntauudistuksen valmistelu - Hankintojen ja niihin kytkeytyvien prosessien kehittäminen (laajasti ajateltuna) - Maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen - Palveluohjauksen uudistaminen 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 2 884 3 786 3 403 Menot 65 008 71 067 71 964 Netto 62 124 67 311 68 561 Muutos-% 2,9 % 2,9 % 1,9 % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 128,2 238,3 - Palkat ja palkkiot 5 365 11 310 10 146 Sijaistus % 13,6 % 20 % < 35% Sairauspoissaolo% 4,1 % 2,5 % < 3,5% 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 164 931 167 702 147 323 3
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 163 931 166 702 146 323 Muut tilat (m) 1 000 1 000 1 000 Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 28 487 446 28 885 176 26 096 117 Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Projektit 4
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2017 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä laskee Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä laskee Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Turku on vetovoimainen työnantaja Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä/ vakituinen työntekijä Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä/ vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: (htv ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: (htv ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Lisätietoja: Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: hakemuksia/ työpaikka (Kuntarekry) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: hakemuksia/ työpaikka (Kuntarekry) 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 70 70,6 72 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 2,96 2,89 3 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 54,3 56,6 100 Työpaikan ilmapiiri 3,57 3,25 3,5 Lisätietoja: 5
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 Tilauksellisten ostolaskujen osuus toimialan kaikista ostolaskuista Työyhteisötaidot: auttaminen ja huomaavaisuus (Lähde: KuntaQ 2015 tai Kunta10) (kertoo tarttuvan työotteen lisääminen ja asenteiden johtaminen) Työyhteisötaidot: innovatiivisuus (Lähde: KuntaQ 2015 tai Kunta10) (kertoo tarttuvan työotteen lisääminen ja asenteiden johtaminen) Työyhteisötaidot: työyhteisön tuki esimiestyölle (Lähde: KuntaQ 2015 tai Kunta10) (kertoo tarttuvan työotteen lisääminen ja asenteiden johtaminen) Muutokset työssä: ei vaikutusmahdollisuutta (Lähde: KuntaQ tai Kunta10) (kertoo henkilöstön osallistamismenettelyn kehittämisestä) Kehittämismallin mukainen toiminta: Projektien osuus, joiden vaihe merkitty Seurantaväli T/T 48 % 50 % 60% 65% puolivuosi L/V 3,22 3,75-3,75 vuosi L/V 2,94 3,50-3,60 vuosi L/V 3,34 3,75-3,75 vuosi L/V 32,1 % 35 % - 30 % vuosi L/V.... 100% 100 % vuosi Kehittämismallin mukainen toiminta: Projektien osuus, jotka raportoitu viimeisen 6 kk:n sisällä Asiakastyytyväisyys ka, taloushallinto (palvelualueiden joryjen arvio hallinnon toimintaan) Asiakastyytyväisyys ka, henkilöstöhallinto (palvelualueiden joryjen arvio hallinnon toimintaan) Asiakastyytyväisyys ka, kehittämisen tuki (palvelualueiden joryjen arvio hallinnon toimintaan) Asiakastyytyväisyys ka, lakipalvelut (palvelualueiden joryjen arvio hallinnon toimintaan) L/V.... 92% 95 % vuosi L/V 4,02 4,10 (min 1, max 5) L/V 2,83 3,50 (min 1, max 5) L/V 4,25 4,25 (min 1, max 5) L/V 4,10 4,10 (min 1,max 5) 4,28 4,25 vuosi 4,05 4,25 vuosi 4,58 4,25 vuosi 4,40 4,25 vuosi 6
Asiakastyytyväisyys ka, viestintä (palvelualueiden joryjen arvio hallinnon toimintaan) L/V 4,10 4,10 (min 1, max 5) 4,57 4,25 vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 7
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe- ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyen. Sopimuksessa määritellyt tavoitteet ovat Sosiaali- ja terveyslautakuntaan nähden sitovia. 1 Lähtökohdat 1.1 Palvelualueen tehtävänä on tuottaa sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislainsäädännön mukaisia sosiaalityön palveluja aikuisille ja lapsille, sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia psykososiaalisia palveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja, terveydenhuoltolain mukaisia neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia psykologipalveluja, vastaanottopalveluja pakolaisille ja paluumuuttajille sekä tulkki- ja käännöspalveluita. Lisäksi palvelualueen tehtävänä on tuottaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja sekä vastata riita- ja rikosasian sovittelun järjestämisestä. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut Lastensuojelun asiakkaana olevat, osuus 0-17 v. väestöstä (määritelmä muuttunut 1.4.2015) Lapsiperheiden kotipalvelua saavat perheet Toimmentulotukea saavat kotitaloudet, perustoimeentulotulotuen Kelan 1.1.2017 Lapsiperhesosiaalityön asiakkaana olevat perheet 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 10,5 10,4 8 % 7 %.. 94 124 243 9165 9454 9307........ 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Palvelualueen toimintaa kehitetään ehkäisevämpään suuntaan. Palvelurakennemuutos jatkuu lastensuojelussa ja asumis- ja päihdepalveluissa. Vanhemmuden tukeminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen ovat läpäisyperiaatteella mukana toiminnan kehittämisessä. Strategiset painopisteet: Asiakaslähtöiset palveluprosessit: palvelualueen organisaatiomuutos paremmin asiakkaan palveluprosessia ja työn laatua tukevaksi Esimiesten tukeminen muutoksessa: koulutukset, tiedonkulku ja osallisuus muutoksessa Palvelujen digitalisointi sähköisten palvelujen käyttöönotto: neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kärjessä Palveluohjauksen kehittäminen: Kehittämishankkeista uusia välineitä ODA-hankkeen tuotteet mm. ulkomaalaistoimiston kehittämistyönä 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 20 720 13 798 9 452 Menot 92 177 94 095 91 736 Netto 71 457 80 297 82 284 Muutos-% + 2,6 % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 742,3 733,8 - Palkat ja palkkiot 29 317 958 29 114 798 30 112 537 Sijaistus % 65,8 % 65 % 65 % Sairauspoissaolo% 3,6 % 3,5 % 3,5 % 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Tilat yhteensä (m²) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) TOT 2016 TA 2017 TA 2018 3
Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Projektit Strateginen hanke Projekti Vaihe Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Perhe- ja sosiaalipalveluiden kehittäminen vuoteen 2019 Perhe- ja sosiaalipalveluiden organisaatiomuutos P0 Tarpeellisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Psyykkisesti oireilevan lapsen hoitaminen vastaanottokodissa ja pitkäaikaislaitoksessa P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja STM:n Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) 26.1.2017 31.12.2018 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja STM:n Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen Systeeminen sosiaalityön toimintamalli (Hackney-malli) P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja Aikuispalveluiden kehittäminen Prosos hankkeen toteutus Turussa P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 4
Strateginen hanke Projekti Vaihe Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lastensuojelun rakennemuutos P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 1.1.2016 1.8.2018 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja Lastensuojelun rakennemuutos Perheiden varhaisen tuen kehittäminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 1.1.2016 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka Perhe- ja sosiaalipalveluiden kehittäminen vuoteen 2019 Turun sosiaalihuollon asiakastiedot Kanta-palveluihin -projekti (TurkKa) 2017-2018 P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 18.10.2016 31.12.2018 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla STM:n Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen Perhekeskuksen perustaminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 5
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2017 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä laskee Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2017 tasosta Kehityskeskustelut lisääntyvät 10 %-yksikköä vuodesta 2017 Turku on vetovoimainen työnantaja Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä/ vakituinen työntekijä Koulutuspäivien määrä kasvaa. Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: (htv ilman työllistettyjä ja Työvoiman henkilöstötavoitteen mukainen käyttö. harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: hakemuksia/ työpaikka (Kuntarekry) Hakemukset / rekrytointi lisääntyy. Lisätietoja: 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 70 67,9 69 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 2,96 2,83 3,0 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 54,3 40,1 + 10 %yksikköä verrattuna vuoteen 2017 Työpaikan ilmapiiri 3,57 3,72 3,9 Lisätietoja: 6
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Ehkäisevä terveydenhuolto ja varhainen tuki Neuvolat: kotikäynnit (terveydenhoitajat) arvio erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrästä K/T K/T TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 1391/ 100% 27 % 100% 25% 100% 25% 100% 25% Tyyppi Seurantaväli kk kk Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: erityisen tuen tarpeen muk. käynti (oppilaat, perusopetus) erityisen tuen tarpeen muk. käynti (lukio, ammat. oppil.) erityisen tuen tarpeen muk. käynti (amk) Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli asiakkaat Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelitunnit Neuvolan perhetuen piirissä olevat alle 1-v perheet (% / perheiden määrä) Hoito- ja palvelutakuut: Asetuksen mukaiset terveystarkastukset Äitiysneuvola (laajat) Lastenneuvola (laajat) Perusopetus (laajat) Terveystarkastus (2. aste: lukio, ammatillinen oppilaitos) Terveystarkastus (amk, ensimmäisen opiskeluvuoden terveystarkastuksessa käyneet) Psykososiaaliset palvelut K/T K/T K/T K/T K/T 11 % 9 % 2 % 243 12726 18 % 18 % 18 % 300 13 000 18% 18% 18% 350 15000 18% 18% 18% 400 16000 S/P 17 %/ 813 kotikäyntiä 15% 10% 15% vuosi S/P S/P S/P S/P S/P 67% 100% 69% 62% 34% 85% 100% 98% 80% 40% 85% 100% 98% 80% 30% 85% 100% 98% 80% 35% kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk 7
Kasvatus ja perheneuvola, asiakkaat Käynnit Jono kasvatus- ja perheneuvola < 19 vrk Psykologiyksikkö, asiakkaat Käynnit Jono < 21 vrk K/T K/T S/P K/T K/T S/P 1 577 8 833 20 vrk 1 948 10 628 toteutunut 1600 8900 < 21 1000 5000 < 21 1600 8900 21 1400 6000 toteutuu 1620 9000 14 1000 5000 14 kk kk puolivuosi kk kk puolivuosi Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen psykologit, asiakkaat Käynnit Opiskelijahuoltolain palvelutakuu: palveluihin pääsy < 7 vrk Päihdehuollon asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä (ostopalvelu), poikkileikkaus: tehostettu palveluasuminen palveluasuminen tuettu asuminen Päihdehuollon asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä (omat yksiköt), poikkileikkaus: tehostettu palveluasuminen/laitosasuminen palveluasuminen tuettu asuminen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä (ostopalvelu), poikkileikkaus: tehostettu palveluasuminen palveluasuminen tuettu asuminen Avohuollon sosiaalityö K/T K/T S/P V K/T K/T K/T V K/T K/T K/T V K/T K/T K/T 206 556 66 % 109 31 33 45 179 20 70 89 457 148 198 111 1000 3000 72 % 110 35 30 45 200 23 65 112 505 145 200 160 1000 2500 toteutuu 175 35 40 100 193 23 65 105 530 160 215 155 1000 3000 80% nouseva pysyy ennallaan nouseva nouseva nouseva pysyy ennallaan pysyy ennallaan pysyy ennallaan nouseva pysyy ennallaan nouseva nouseva kk kk puolivuosi kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk 8
Lastensuojeluilmoitusten määrä (kumulatiivinen) K/T 5 773 5700 6000 5900 kk Lastensuojeluilmoitusten kohteena olevien lasten määrä (kumulatiivinen) V 2 634 2600 2600 2650 kk Lastensuojelun avohuollon piirissä olevat 0-17-vuotiaat lapset (kumulatiivinen (lastensuojeluasiakkuuden määrittely muuttunut 1.5.2015) Lastensuojelun perhetyö, palvelun piirissä olevien lastensuojeluperheiden määrä (kumulatiivinen) erityistä tukea saavien lasten perheiden määrä (kumulatiivinen) K/T K/T K/T 1519 324 68 1500 330 70 1550 330 80 1400 300 120 kk kk kk Shl:n erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä (kumulatiivinen) K/T 421 430 450 480 kk Lastensuojelun intensiivistä perhetukea saavien perheiden määrä (kumulatiivinen) Uusien huostaan otettujen lasten määrä (kumulatiivinen) Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä (täydentävä, ehkäisevä, kuntouttava) kumulatiivinen (ei pakolaiset/paluumuuttajat) 97 100 95 100 kk K/T 52 laskeva pysyy ennallaan pysyy ennallaan kk K/T 9 307 4500 4 200 3500 kk Toimeentulotuen eurot (perus, täydentävä, ehkäisevä, kuntouttavan kaikki eri muodot) kumulatiivinen (ei pakolaiset/paluumuuttajat K/T 21 292 515 5 000 000 1 500 000 1 000 000 kk Lastensuojelun palvelutakuut * lastensuojelun välitön tilannearvio Toimeentulotuen palvelutakuut: Muu kuin kiireellinen tapaus Pääsy keskustelemaan toimeentulotuesta sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa Sijaishuollon sosiaalityö L/V toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu puolivuosi L/V pääsääntöisesti toteututuu pääsääntöisesti toteu- toteutuu toteutuu puolivuosi L/V toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu puolivuosi 9
Sijoitettujen huostaan otettujen lasten määrä poikkileikkausajankohtana yhteensä omat laitokset ulkopuoliset laitokset ammatilliset perhekodit perhehoito K/T L/V L/V L/V L/V 369 65 94 36 174 laskeva laskeva laskeva nouseva nouseva ei toteudu (1-6: 389) toteutuu(1-6:66) ei toteudu(1-6:106) toteutuu(1-6:37) toteutuu (1-6:177) tasainen tasainen laskeva tasainen nouseva kk kk kk kk kk Sijoitettujen jälkihuollettavien asiakkaiden määrä poikkileikkausajankohtana yhteensä omat laitokset ulkopuoliset laitokset ammatilliset perhekodit perhehoito K/T L/V L/V L/V L/V 21 0 12 3 6 tasainen tasainen laskeva laskeva laskeva toteutuu toteutuu(1-6:1) toteutuu (1-6:9) toteutuu (1-6:1) ei toteudu (1-6:7) tasainen tasainen laskeva tasainen tasainen kk kk kk kk kk Avohuollon sijoitukset omiin vastaanottokoteihin (kululatiivinen) Avohuollon sijoitukset omiin pitkäaikaislaitoksiin (kumulatiivinen) Avohuollon sijoitukset päivystysperheisiin (kumulatiivinen) L/V L/V L/V 61 18 17 laskeva laskeva nouseva ei toteudu (1-6:40) toteutuu (1-6:9) toteutuu (1-6:16) nouseva laskeva nouseva kk kk kk Kiireellinen sijoitus omiin vastaanottokoteihin (kumulatiivinen) Kiireellinen sijoitus omiin pitkäaikaislaitoksiin (kumulatiivinen) Kiireellinen sijoitus päivystysperheeseen/läheisperheeseen (kumulatiivinen) Lakkautetut huostaanotot Jälkihuollon tukiasumisen piirissä olevien nuorten lkm/ (poikkileikkaus) Varsinais-Suomen sovittelutoimisto L/V L/V L/V 72 9.. laskeva laskeva nouseva ei toteudu(1-6:48) toteutuu(1-6:6) toteutuu(1-6:24) laskeva laskeva nouseva L/V 8 tavoitetta ei aseteta tavoitetta ei aseteta tavoitetta ei aseteta puolivuosi S/P 47 tasainen toteutuu(1-6:49) tasainen kk sovittelualoitteiden määrä K/T 690 tasainen 750 760 kk Turun seudun tulkkikeskus kk kk kk tulkkaustuntien määrä käännössivujen määrä Koko palvelualueen yhteiset: K/T K/T 54 741 6 115 35 000 4000 40 000 6 000 40 000 6 000 kk 10
Asiakastyytyväisyyskyselyt: kouluarvosana (ka) asteikko 1-10 palvelun arviointi (ka) asteikko 1-5 L/V L/V 8,0 3,9 9,1 4,6.... parempi kuin 2017 parempi kuin 2017 vuosi vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 11
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Terveyspalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyen. Sopimuksessa määritellyt tavoitteet ovat Sosiaali- ja terveyslautakuntaan nähden sitovia. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Terveyspalveluiden palvelualue tuottaa turkulaisille monipuolisia perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon palveluita lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla terveysasemilla, erikoispoliklinikoilla ja suun terveydenhuollossa sekä perustason erikoissairaanhoidon sairaalaosastoilla. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Turun väestönkasvu (netto) 1847 1752 2084 1696 65 vuotta täyttäneiden osuus 19,5 % 19,8 % 20,1 % 20,3 % Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kustannusten osuus kaikista terveydenhuollon kustannuksista: %-osuus, Turku %-osuus, Kuusikko-kunnat yht. Turun sijaluku Kuusikko-kunnista 18,2 % 27,0 % 6/6 18,2 % 26,1 % 6/6 19,7 % 26,6 % 6/6 16,3 % 20,4 % 6/6 Mielenterveysindeksi 118,2...... 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet - Yhteiskuntavastuutulokset: o Laadukas hoito ja sujuvat prosessit; kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tasapaino o Ennakoiva työote ja kuntouttavan hoidon edelleen kehittäminen o Kotiin vietävien ja etäpalveluiden kehittäminen (esim. kotisairaala, etäkonsultaatiot) o Sosiaali- ja terveyspalveluita integroivien työmuotojen ja toimintamallien kehittäminen - Henkilöstö: o Joustava henkilöstöpolitiikka, kannustava työskentelyilmapiiri, houkutteleva työnantajaimago - Johtajuus: o Riittävä tuki oikeiden asioiden tekemiselle ja tekemiselle oikein, ml. viestiminen o Soteen valmistautuminen 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 22 940 24 027 22 100 Menot 142 587 106 235 98 076 Netto 119 647 82 208 75 976 Muutos-% 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 1678,3 1408,7 - Palkat ja palkkiot 68 870 943 56 784 334 53 075 945 Sijaistus % 63,6 % 61 % 60% Sairauspoissaolo% 4,5 % 4 % 4% 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Tilat yhteensä (m²) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) TOT 2016 TA 2017 TA 2018 3
Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Projektit Sopimuskytkös: Strateginen sopimus 4
5
Sopimuskytkös: Operatiivinen sopimus 6
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2017 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä laskee Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Palvelualueen sairauspoissaoloja (%) vähemmän kuin edellisinä vuosina Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pienempi kuin 2016 ja 2017 Keskitettyyn järjestelmään rekisteröityjen kehityskeskustelujen %-osuus on suurempi kuin 2017 Turku on vetovoimainen työnantaja Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Koulutus toteutuu tarvetta vastaavasti ja suunnitelmallisesti: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä/ vakituinen työntekijä vastaa työntekijäryhmälle asetettuja rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä tavoitteita Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: (htv ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) HTV-tavoite on toimialalle asetetun HTV-tavoitteen mukainen. Työvoiman vaihtuvuus pienenee. Lisätietoja: Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: hakemuksia/ työpaikka (Kuntarekry) Jokaiseen Kuntarekryn työpaikkaan on enemmän kuin 1 hakemus Kaupunkilaisten terveyspalvelujen tarve on lisääntynyt merkittävästi ikääntymisen, muuttoliikkeen ja sairaanhoitopiirin käyttöön vähentävästi vaikuttavan työnjaon vuoksi. Tämän johdosta HTV-tavoite on huomattavan vaikea saavuttaa. Vaihtoehtoiskustannuksia arvioitaessa on kuitenkin perusteltua tehdä useimpia terveyspalveluiden palvelualueen piiriin kuuluvia tehtäviä mieluummin omana työnä kuin esimerkiksi ostopalveluina. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta mutta myös työn vaikuttavuutta ja työpaikan vetovoimatekijöitä. 7
5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimialalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 70 66,4 70 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 2,96 2,83 3,0 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 54,3 54,2 56,0 Työpaikan ilmapiiri 3,57 3,68 3,75 Lisätietoja: Työnantajabrändiä tulee parantaa entisestään, jotta terveyspalvelut voi realistisesti kilpailla työntekijöistä sote-ratkaisun edellä. Brändiin on mahdollista vaikuttaa monilla työnantajan toimilla, jossa kaikissa tavoitellaan samaa suuntaa: kohti parempia työpaikan vetovoimatekijöitä. 8
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 Terveysasemat Vuosikustannukset/asiakas T/T 224 235.. 235 vuosi Sähköinen asiointi Vastaanottokäyntien määrä /pv /lääkäri Peittävyys: koko väestö 65 vuotta täyttäneet Suun terveydenhuolto Asiakkaat Käynnit (kum): Ostopalvelu Opetushammashoito Erikoishammashoito Perushammashoito: o hammaslääkäri o suuhygienisti o hammashoitaja Kiireellinen hoito Alueellinen päivystys K/T K/T S/P S/P V K/T K/T K/T K/T K/T K/T K/T K/T K/T 6770 as. 13,7/pv/tkl 41,9 % 70,6 % 58 895 1 320 22 377 12 222 116 010 67 131 39 861 9 018 25 631 1 970 9000 asiakasta 12 /pv /tk-lääkäri 41 % 71,5 % 9000 as. 12/pv/tkl 41 % 71,5 % 12000 as. 12/pv/tkl 42 % 72 % Seurantaväli puolivuosi kk Vastaanottokäyntien määrä /pv K/T 9,1/pv 10 /pv 9 / pv 10/ pv /hammaslääkäri kk Peittävyys: koko väestö S/P 31 % 32 % 32 % 32 % vuosi 75 vuotta täyttäneet S/P 22% 22 % 22 % 22 % vuosi Kliinisen työajan %-osuus T/T.. 90 % 90 % 90 % vuosi 65 000 6 000 19 400 12 000 132 850 80 300 43 400 9 150 23 000 1 700 61 500 0 22 500 13 500 125 800 71 000 45 000 9 800 26 000 2 000 63 000 22 000 13 000 130 000 75 000 45 000 10 000 25 000 2 000 Kiireettömään hoitoon pääsy S/P < 6kk <6 kk < 5 kk < 6 kk puolivuosi Jatkohoitoaika (T3J), mediaani S/P.. <80 < 100 < 80 vuosi vuosi vuosi kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk 9
Polikliiniset palvelut Poliklinikoiden avohoitokäynnit (kum): Silmätautien pkl Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl Lasten ja nuorten pkl Lastenneurologian pkl (palvelutapahtumat) K/T K/T K/T K/T 8 613 8 227 15 322 10 738 8 750 8 500 15 500 10 500 8 750 8 300 15 500 10 500 8 750 8 300 16 000 10500 kk kk kk kk Lääkinnällinen kuntoutus: Asiakkaat Palvelutapahtumat (à 45min, kum): Toimintaterapia Puheterapia Asiantuntijatyö Fysioterapia Fysiatria V K/T K/T K/T K/T K/T K/T 24 526 165 267 18 371 15 107 9235 104 086 1 910 24 500 161 000 17 500 14 600 9 000 100 000 2 000 24 500 170 000 19 000 14 000 9 500 110 000 2 000 24 700 178 000 19 900 14 900 10 500 115 500 2 500 kk kk kk kk kk kk kk Kotona asuville kohdistettujen palvelutapahtumien osuus (ei sisällä tk-lääkärin lähettämiä) Poliklinikat: Hoidon tarpeen arviointi <3 vk Hoidon aloitus <6 kk Lääkinnällinen kuntoutus/fysiatria: Hoidon tarpeen arviointi <3 vk Hoidon aloitus <3 kk Lääkinnällinen kuntoutus/puheterapia: Hoidon tarpeen arviointi <3 vk Hoidon aloitus <6 kk K/T S/P S/P S/P S/P S/P S/P 17,1% toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut 14 % <3 vk <1-6 kk <3 vk <3 kk <3 vk <6 kk 20 % <3 vk <1-6 kk < 3 vk n. 4 kk < 3 vk < 6 kk 20 % <3 vk <1-6 kk < 3 vk < 3 kk < 3 vk < 6 kk puolivuosi puolivuosi puolivuosi puolivuosi puolivuosi puolivuosi puolivuosi Sairaalapalvelut 10
Akuuttihoidon osastoryhmä: Akuuttiosastohoito o päättyneet hoitojaksot o hoitojaksojen pituus ka Geriatrinen arviointiyksikkö o päättyneet hoitojaksot o hoitojaksojen pituus ka Sisätautipoliklinikan käynnit Kotisairaalan käynnit Tähystysyksikön käynnit Geriatrinen poliklinikka o käynnit o omaan asumispaikkaan lähetetyt %-osuus Palliatiivinen hoito o päättyneet hoitojaksot Saatto-osastohoito o päättyneet hoitojaksot o hoitojakson pituus (ka) Kuntouttavan hoidon osastoryhmä: Kuntouttava osastohoito o päättyneet hoitojaksot o hoitojaksojen pituus ka Muistikuntoutusosastohoito o päättyneet hoitojaksot o hoitojaksojen pituus ka Kaskenlinnan kuntoutuskeskus o päättyneet hoitojaksot Sairaalahoidosta valmiiden sairaalaosastolla olevien potilaiden keskimääräinen määrä pitkäaikaishoidon jonossa poikkileikkaustilanteessa Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen: Hoidon tarpeen arviointi Hoidon aloitus Lääkehuollon toimitusvarmuus ja nopeus (%-osuus sisätautisairaalan tilauksista, jotka toimitetaan kokonaan samana päivänä tai viimeistään kolmantena arkipäivänä) K/T T/T K/T T/T K/T K/T K/T K/T L/V K/T K/T T/T K/T T/T K/T T/T K/T.... 392 4,6 20 710 3 714 7 215 2 706 41,9 %.................... 465 4,88 21 217 5 719 7 814 2 675 40 %.................... 710 5 25 394 8819 6725 2783 50,8%...... 3900 <9 830 <7 24 500 9 200 5 500 2 800 50 % K/T 29 <20 20 < 15 kk S/P S/P toteutunut toteutunut (paitsi UKG) < 3 vk < 6 kk.......... < 3 vkoa < 6 kk (paitsi UKG) 30 420 <17 1950 27 80 <40 300 < 3 vkoa < 6 kk kk kk kk kk kk kk kk kk puolivuosi kk kk kk kk kk kk kk puolivuosi puolivuosi S/P 75/96% 70/95% 70/95 % 75/95% vuosi 11
Koko palvelualueen yhteiset: Asiakastyytyväisyyskyselyt: kouluarvosana (ka) asteikko 1-10 palvelun arviointi (ka) asteikko 1-5 L/V L/V 9,0 4,5 9,1 4,5.. 9,1 4,5 vuosi vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 12
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyen. Sopimuksessa määritellyt tavoitteet ovat Sosiaali- ja terveyslautakuntaan nähden sitovia. 1 Lähtökohdat Kuvaus toiminnasta Palvelualueen tehtävänä on tuottaa sosiaalihuoltolain, sosiaalihuollon erityislainsäädännön, vammaispalvelulain sekä kansanterveyslain mukaisia palveluita. Palvelualue tukee, kuntouttaa ja hoitaa turkulaisia vanhuksia ja vammaisia henkilöitä sekä edistää heidän omatoimisuuttaan heidän omissa kodeissaan, asumispalveluissa, vanhainkodeissa ja pitkäaikaissairaanhoidossa siten, että heillä on kuhunkin elämäntilanteeseen sopiva asumisvaihtoehto ja palvelut, sekä vastaa omaishoidon tuen järjestämisestä. 1
1.1 Toimintaympäristön muutostekijät Vuoteen 2021 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy väestöennusteen mukaan 2.885:llä, 75 vuotta täyttäneistä noin kolmannes tarvitsee jatkuvaa säännöllistä vanhuspalvelua. 85 vuotta täyttäneistä noin puolet tarvitsee jatkuvaa hoitoa tai palvelua. Lisääntynyt palvelutarve pyritään tyydyttämään pääsääntöisesti kotihoidon ja omaishoidon palveluilla. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 75 vuotta täyttäneiden määrä 16.626 17.014 17.269 17.717 18.553 19.511 85 vuotta täyttäneiden määrä 5.326 5.413 5.405 5.384 5.443 5.496 1.2 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Vanhusten palveluja kehitetään keventämällä palvelurakennetta valtakunnallisen laatusuunnitelman linjaamalla tavalla purkamalla laitoshoitoa sekä siirtämällä painopistettä avopalveluihin ja kotihoitoon. Rakenteelliset muutokset ja samanaikainen väestön ikääntyminen edellyttävät panostamista kotihoitoon. Vammaispalveluissa jatketaan laitoshoidon purkamista, korvaavana hoitomuotona on yleisimmin asumispalvelut. Toiminnan tehostamista jatketaan kehittämällä edelleen kotihoidon ja asumispalvelujen toimintaa sekä kehittämällä hallintorajat ylittävää palveluohjausta osana maakunnallista KomPAssi-hanketta. 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 33 640 34 370 34 650 Menot 176 929 177 418 178 337 Netto 143 289 143 048-143 688 Muutos-% nettomuutos 0,4% 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 2018,6 1914,0 - Palkat ja palkkiot 67.826.867 65.151.276 65.651.358 Sijaistus % 81,8 % 75 % 73 % Sairauspoissaolo% 6 % 4,7 % 4,7 % 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Tilat yhteensä (m²) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) TOT 2016 TA 2017 TA 2018 3
Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Projektit Strateginenhanke Projekti Vaihe Alku (P3) Loppu P6 Kotihoidon vaikuttavuuden kehittäminen Kotihoidon vaikuttavuuden kehittäminen Kotihoidon vaikuttavuuden kehittäminen Kotihoidon RAI-järjestelmän hyödyntäminen ja jalkauttaminen Lääkkeiden koneellinen annosjakelu P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Kotihoidon vaikuttavuuden kehittäminen Resurssipooli P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Kotihoidon vaikuttavuuden kehittäminen Teknologian hyödyntäminen ikäihmisten hoidossa (ActivAge) Tuotantosuunnitelman/rakennemuutoksen toteuttaminen ja palveluverkko P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Strategiakytkös 26.1.2017 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 1.2.2016 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä 4
Vanhusten asumispalvelujen rakennemuutos ja palveluverkko Vanhusten asumispalvelujen rakennemuutos ja palveluverkko Vanhusten asumispalvelujen laadun kehittäminen Vanhusten asumispalvelujen laadun kehittäminen Vanhusten asumispalvelujen laadun kehittäminen Vanhusten asumispalvelujen laadun kehittäminen Arviointiyksikön kehittäminen vanhuspalveluissa Kulkurinvalssin käyttöönottoon valmistautuminen - toimintakulttuurin uudistaminen Taidepalveluiden kestävät taloudelliset ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollossa (TaideKori) Terveet työajat Asumispalvelujen liittyminen RAI-vertailukehittämisen yhteisrahoitteiseen toimintaan Vammaispalveluiden rakennemuutos ja toiminnan kehittäminen Vammaispalveluiden rakennemuutos ja toiminnan kehittäminen Vammaispalveluiden rakennemuutos ja toiminnan kehittäminen Vammaispalveluiden rakennemuutos ja toiminnan kehittäminen Vammaispalveluiden rakennemuutos ja toiminnan kehittäminen Laitoshoidon purkaminen (vammaispalveluiden ostopalveluiden kokonaistarkastelu) TILHO Asiakasvarausjärjestelmän toiminnan laajennus Sähköisen asioinnin käyttöönotto kaikissa vammaispalveluissa Vammaispalvelujen Efficarakenteen ja prosessien kehittäminen vastaamaan tulevaa lainsäädäntöä P0 Tarpeellisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P0 Tarpeellisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 1.5.2017 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 31.5.2017 2.1 Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen 13.10.2016 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 1.11.2017 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 1.6.2016 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 5
Sähköisen asioinnin käyttöönotto (Titania) Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke (Kompassi) P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 6
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2017 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä laskee Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Sairauspoissaolot vanhus- ja vammaispalveluissa alentuvat 1,2 prosenttiyksikköä vuoden 2017 toteumasta Kehityskeskustelujen käyminen lisääntyy 10%:lla vuoden 2017 toteumasta Turku on vetovoimainen työnantaja Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä/ vakituinen työntekijä Koulutuspäivien määrä pysyy nykyisellä tasolla. Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: (htv ilman työllistettyjä ja Työvoiman käyttö vastaa palvelutarpeen kehitystä harjoittelijoita) Lisätietoja: Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: hakemuksia/ työpaikka (Kuntarekry) Hakemuksia avoimiin työpaikkoihin enemmän kuin vuonna 2017 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 70 75,6 78,0% Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 2,96 3,09 3,5 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 54,3 52,7 70% Työpaikan ilmapiiri 3,57 3,49 3,8 Lisätietoja: 7
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 Omaishoidontuki + 75 v. % osuus ikäluokasta (peittävyys/poikkileikkaus) Toimeksiantosopimusten määrä (vaihtoehto tilapäishoidolle) Kotihoito Seurantaväli S/P 3,1 % 3,4 % 3,3% 3,4% puolivuosi K/T 50 70 90 100 puolivuosi Senioripuhelimen puheluiden määrä K/T 4050 4500 4000 4200 puolivuosi Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin K/T 2600 3500 2600 2800 puolivuosi kotikäyntien määrä Kotihoidon välitön työaika: Laatusuosituksen T/T mukainen Asiakastyöaika Välitön työaika 60,27 % 51,07 % 61 % 53 % 61% 52% 62% 53% puolivuosi puolivuosi Kotihoidon asiakasmäärä palveluluokittain T/T 1. 26,3 % 1. 21,5 % 1. 25% 1. 20% puolivuosi 2. 18,5 % 2. 19 % 2. 20% 2. 25% 3. 30,1 % 3. 33 % 3. 30% 3. 30% 4. 20,1 % 4. 23 % 4. 20% 4. 22% 5. 5,0 % 5. 3,5 % 5. 5% 5. 3% Kotiutukset ja kuntoutustoiminta: Kotiutuspuheluiden määrä Arvioivan kuntoutusjakson jälkeen omatoimisia K/T L/V 2444 40 % 2500 40 % 4650 40% 4700 43% puolivuosi puolivuosi asiakkaita Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila on L/V normaali (RAI:ssa tehtävä MNA seulontatulos) 55 % 60 % 55% 57% puolivuosi Säännöllisen kotihoidon saatavuus: +75 vuotiaiden % osuus ikäluokasta S/P 14,5 % 14 % 14% 14% kk/puolivu osi Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon jono T/T 80 80 55 70 kk Maple-toimintakykymittarin kehittäminen ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen kriteeriksi L/V valmistelussa valmis valmis käytössä puolivuosi 8
Vanhusten asumispalvelut Asiakaspaikkoja lyhytaikaishoidossa V 89 95 95 100 kk Asiakkaita pitkäaikaishoidossa yhteensä: joista laitoshoidossa Tehostetun palvelusasumisen osuus (asukkaat) yht. <65vuotiaat 65-74 vuotiaat +75 vuotiaat Palveluseteli, (sis edellisiin) Laitoshoidon osuus (asukkaat) yht. <65 vuotiaat 65-74 vuotiaat +75vuotiaat Kaskenlinnan sairaalassa pitkäaikaissairaanhoidon asiakkaita, sisältyy kokonaisuuteen (siirto terveyspalveluihin 2015) Vuoteessa elävien asukkaiden määrä (RAI, % asukkaista): (Kansallinen ka. 16 % 6/2017) Asukkaiden elämänlaatu (RAI, asukkaat, joilla ei aktiviteetteja, % asukkais- ta) (Kansallinen ka. 51 % 6/2017) Säännöllisesti unilääkkeitä käyttävien määrä (RAI, asukkaat, joilla käytössä säännöllinen unilääkitys % asukkaista) (Kansallinen ka. 21 % 6/2017) Asukkaat, joilla on masennuksen oireet tai masennusdiagnoosi (RAI, % asukkaista) (Kansallinen ka. 28 % 6/2017) Asukas on osallistunut omaan arviointiin (RAI, % asukkaista) (Kansallinen ka. 30 % 6/2017) Hoitajan antama aktiivinen kuntoutus (RAI, % asukkaista) (Kansallinen ka. 62 % 6/2017) Niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisilla (RAI, % kaikista liikuntara- joitteisista) (Kansallinen ka. 25 % 6/2017) K/T 1770 40 % K/T 1098 12 121 965 /5,8 % 54 K/T 708 16 59 633 /3,8 % 32 1770 35 % 1150 10 135 1005 / 6,4 % 85 620 4 54 562 /3,3 % 30 1770 35 % 1151 13 123 1015 / 5,9 % 70 600 8 50 542 / 3,2 % 28 1750 30 % 1200 13 123 1064 / 6,2 % 95 550 8 50 492 / 2,9 % 28 kk puolivuosi kk kk kk kk/ puolivuosi kk kk kk kk kk/ puolivuosi kk L/V 18 % 17 % 18% 16% puolivuosi L/V 49,3 % 48 % 43% 41% puolivuosi L/V 17,2 % 18 % 18% 16% puolivuosi L/V 29 % 24 % 24% 23% puolivuosi L/V 51 % 80% 80% 80% puolivuosi L/V 40,6 % 43 % 43% 47% puolivuosi L/V 20,1 % 18 % 11% 10% puolivuosi 9
Vammaispalvelut VPL kuljetuspalveluiden asiakkaat (poikkil) SHL kuljetusten asiakkaat (poikkil) Henkilökohtaisen avun asiakkaat (poikkil) Asiakkaat kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa yhteensä, poikkil. Asumispalvelut (omat), poikkil Asumispalvelut (ostetut), poikkil Laitospalvelut, poikkil K/T K/T K/T K/T K/T K/T K/T 2993 671 662 457 67 355 35 2900 680 660 459 67 382 10 2990 750 700 452 69 368 15 2990 750 700 458 75 370 13 kk kk kk kk kk kk kk Täysi-ikäisten kotona asuvien kehitysvammaisten määrä Vammaispalveluiden laitoshoidon ja asumispalveluiden eurot yht. Vaikeavammaisten palvelusasuminen (ostopalvelut): palveluasumisen asiakasmäärä (poikkil) palveluasuminen eurot Koko palvelualuetta koskevat yhteiset Palveluiden tuottaminen hoito- ja palvelutakuun rajoissa: 75 vuotta täyttäneiden sosiaalipalvelujen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin mukaiset palvelut järjestettävä 3 kk:n sisällä päätöksenteosta 165 165 165 165 vuosi V 26 M 26,7 M 26,6 M 26,1 M puolivuosi V V S/P S/P 108 5,1 M toteutuu toteutuu pääsääntöisesti 105 5,2 M Toteutuu Toteutuu 109 5,1 M Toteutuu Toteutuu pääsääntöisesti 109 5,2 M Toteutuu Toteutuu pääsääntöisesti kk puolivuosi puolivuosi puolivuosi Vammaispalvelut: Palvelutarpeen arviointi < 7 vrk Päätöksenteko < 3 kk Asiakastyytyväisyyskyselyt: kouluarvosana (ka) 4-10 palvelun arviointi (ka) 1-5 S/P S/P L/V L/V toteutuu toteutuu 8,5 4,2 <7 vrk < 3 kk 8,7 4,6 <7 vrk <3 kk 8,7 4,6 <7 vrk <3 kk 8,8 4,7 puolivuosi puolivuosi vuosi vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 10
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Hyvinvointitoimiala Palvelualue: VSSHP Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen ja resurssien käyttämiseen liittyen. Sopimuksessa määritellyt tavoitteet ovat Sosiaali- ja terveyslautakuntaan nähden sitovia. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Turku ostaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä erikoissairaanhoidon palveluja. Palvelut sovitetaan yhteen Turun omien palvelujen kanssa toimiviksi hoitoketjuiksi. 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot Menot 193 117 208 477 217 366 1
Netto 193 117 208 477 217 366 Muutos-% 1,1 % 11,4 % 4,3 % 3 Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Projektit 2
4 Tunnusluvut 4.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 EPLL käynnit K/T 54 908 54 300 54 300 54 300 kk Avohoitokäynnit: somaattiset psykiatriset Hoitojaksot: somaattiset psykiatriset Siirtoviivepäivät Korotettujen eli yli 3 vrk odottaneiden siirtoviivepäivien osuus Siirtoviive-eurot Turkulaisten lähetteet (ks. vsshp:n kuntaraportit) TYKS:n tuottavuus THL:n erikoissairaanhoidon tuottavuusvertailussa (yo-sairaalat ka 1,00) episodituottavuus hoitojaksotuottavuus K/T 277 766 20 012 K/T 21 084 252 T/T 1930 36 % 235 000 18 700 20 700 220 600 20 % 238 000 100 000 20 600 1 500 2 588 41 % 240 000 140 000 20 600 2 000 600 20 % Seurantaväli 0,97 M 0,35 M 1,37 M 0,35 M kk K/T 35 820 37 000 39 000 39 000 kk T/T.... >1,00 >1,00.... > 1,00 > 1,00 kk kk kk kk kk kk vuosi vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 3
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Ympäristötoimiala Lautakunta: Turun seudun joukkoliikennelautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Kaupunkiympäristötoimiala sopivat toiminnan lähtökohdista, tavoitteista ja resursseista. 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii joukkoliikennelain tarkoittamana seudullisena joukkoliikenneviranomaisena kuuden kunnan alueella ohjaten ja valvoen koko joukkoliikenteen suunnittelua ja toteutusta siten, että joukkoliikenteen palvelutaso on liikennetarpeen mukainen ja että palvelu toteutuu asianmukaisesti yhteistoimintasopimuksen mukaisten kuntien muodostamalla alueella. Seudullisen joukkoliikenteen palvelualue suunnittelee joukkoliikenteen reitit ja aikataulut kuntien palvelutasotavoitteiden mukaisesti sekä huolehtii mm. Fölin markkinoinnista, lipunmyynnistä, kehittämisestä ja tarkastustoiminnasta sekä liikenteen kilpailuttamisesta, laskutuksesta ja kuntakohtaisesta kirjanpidosta. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Liikennekaari-lainsäädäntö, palveluiden digitalisaatio, uudet energiaratkaisut joukkoliikenteessä ja liikenne palveluna konsepti (MaaS, Mobility as a Service) muuttavat perinteistä joukkoliikennekenttää. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Liikennekaari osa I tulee voimaan heinäkuussa 2018. Uuden lainsäädännön vaikutukset eivät ole vielä elokuussa 2017 selvillä. Fölin vesibussi sai kesällä 2017 innokkaan vastaanoton kaupunkilaisilta ja toimintaa esitetään jatkettavan ja laajennettavan kesällä 2018. Civitas-hanke on kilpailuttanut kaupunkipolkupyöräjärjestelmän, joka tullee käyttöön keväällä 2018. Fölin liput mahdollisesti kelpaavat myös polkupyörän vuokrauksessa. Syvälahden kouluratkaisu muuttaa reitistöä Hirvensalossa. Kupittaan palloiluhallin valmistuminen muuttaa reitistöä Kupittaalla. Mahdollisen automaattibussin kokeilu vuonna 2018? Fölin ja Turun kaupunginteatterin lippuyhteistyökokeilu vuonna 2018. Palvelutoimiston vuokrasopimus päättyy vuoden 2018 lopussa. Bussien runkolinjaston suunnittelu on käynnistynyt Turun kaupunginhallituksen käsittelyn ja resurssivarausten pohjalta. Runkolinjasto kuuluu MAL-sopimuksessa sovittuihin toteuttamiskohteisiin. Runkolinjaston tulee olla valmis vuonna 2020. Matkamäärän jatkuva kasvu vaatii lisää liikennetarjontaa etenkin ruuhka-aikoina. Mahdollisesta sähköbussiliikenteen kilpailuttamisesta linjoille 32/42 tulee päättää vuoden 2018 aikana. Jos sopimus kilpailutetaan sähköbussiliikenteenä, kilpailutus ja infran toteutus tulee käynnistää vuoden 2018 puolella. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasluku Turku 182072 183824 185908 187604 Asukasluku Föli-alue (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Rusko) 282 417 284 468 287 122 289 248 Liikennekäytössä olevat henkilöautot 31.12. Turku 74906 75153 76006 76671 Liikennekäytössä olevat henkilöautot 31.12. Föli-alue 127 449 128 090 130 740 132 314 2
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä (3.3.7): Joukkoliikennettä kehitetään seudullisesta näkökulmasta edistäen käytettävyyttä arki- ja työmatkaliikenteessä. Toteutetaan joukkoliikenteen runkolinjasto (3.3.7): Bussien runkolinjaston suunnittelu käynnistyy Turun kaupunginhallituksen käsittelyn ja resurssivarausten pohjalta. Runkolinjasto kuuluu MAL-sopimuksessa sovittuihin toteuttamiskohteisiin. Runkolinjaston tulee olla valmis vuonna 2020. Kaupungin vetovoimaisuutta lisätään korostamalla veden läheisyyttä ja saavutettavuutta (3.3.9) 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 33 221 35 853 37 322 Menot 49 990 53 065 53 329 Netto -16 770-17 213-16 007 Muutos-% huom. TA 2018 ei palkkoja! Palkkojen kanssa olisi -17 293 3
3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 25 27,5 27,5 Palkat ja palkkiot 0,933 milj. eur 1,101 milj. eur esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Sijaistus % 25 Sairaspoissaolo % 3,1 Huom. Kaikki henkilöstökustannukset paitsi palvelutoimiston henkilöstökustannukset jaetaan kuntien kesken asukasluvun mukaisesti (muut kunnat maksavat yhteensä 8 htv). * Tksjlk htv sisältää palvelutoimiston määräaikaisen henkilökunnan 2017 alkaen. 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 250 (+103 Puolalankatu) 250 (+103 Puolalankatu) 250 (+103 Puolalankatu) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 250 250 250 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 138.123 139.040 142.510 Lisätietoja: Joukkoliikenteen palvelutoimisto ja varastotilat sisältyvät tksjlk talousarvioon (ei joukkoliikennetoimiston tilat Puolalankadulla) 4
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista (kv3) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari 3.3.7 Kts. operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärä + 2 % verrattuna vuoteen 2017 Taulukossa on esitetty strategisen sopimuksen tavoitteet luvuista 4.1 ja 4.2, jotka koskettavat Turun seudun joukkoliikennelautakuntaa. Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö 1 vuosi Seudullinen joukkoliikenne Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Kaupungin strateginen ohjelma: Kaupungin vetovoimaisuutta lisätään korostamalla veden läheisyyttä ja saavutettavuutta (3.3.9) Lisätietoja: Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Vesibussiliikenne Kaksi vesibussia liikennöi Aurajoki-Ruissalo-reitillä kesällä 2018 Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö 1 vuosi Seudullinen joukkoliikenne, KYTO 5
4.2 Projektit Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Tavoite 31.12.2018 Kustannusjaon selkeyttäminen kuntien välillä Robottibussiliikenne Kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Runkobussilinjasto Tavoite 31.12.2018:Runkobussilinjasto on suunniteltu ja sen kustannusarvio on esitetty kaupunginhallitukselle (kh 8.8.2016 298). Kaavoitus ja liikennesuunnittelu on suunnitelman mukaisesti käynnissä. Tavoite 31.12.2018: Päätös sähköbussiliikenteen laajentamisesta kilpailutettuun liikenteeseen tehty. Sähköbussiliikennettä koskevat asiakirjat valmiit. Sähköbussiliikenteen käyttöönotto P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Turun kustannukset vähenevät. Robottiliikenteellä tavoitellaan kustannustehokasta liityntäliikennettä. P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Matkustajamäärien kasvattaminen. Joukkoliikennelinjaston selkeyttäminen ja tehostaminen. Arvioidaan seudullisen joukkoliikenteen kustannusten ja tulojenjaon toimivuus ja tehdään mahdolliset kehittämisehdotukset. Pilotoidaan robottibussiliikennettä Turussa. Analysoidaan tulokset ja tehdään päätökset jatkotoimenpiteistä. Suunnitellaan ja toteutetaan runkolinjasto Toteutetaan linjan 1 operointi sähköbusseilla kaikkien pääkierron ajoneuvojen osalta.lisäksi toteutetaan sähköbussien taloudellinen ja toiminnallinen analysointi sekä suunnitelma liikenteen jatkosähköistämisestä 1.1.2020 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä 31.8.2018 31.12.2020 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä 1.9.2020 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä 1.9.2023 3.3.6 Ilmasto ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2040 Tavoite 31.12.2018:Vaihtoehtoiset kustannustenjakomallit on selvitetty ja niiden vaikutukset arvioitu. Pystytään tekemään perusteltu esitys vuoden 2020 alusta lähtien kustannustenjaossa käytettävästä mallista (sama tai eri kuin nyt). Tavoite 31.12.2018: Robottibussien reitit ja toiminta suunniteltu. 6
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Samat kuin Kytossa Samat kuin Kytossa Samat kuin Kytossa 7
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyp pi TOT 2016 TA 2017 Arvio 2017 toteutumasta TA 2018 Kustannukset asukasta kohti Turku T/T 92 ei kasva ei kasva ei kasva 1 vuosi Kustannukset asukasta kohti Kaarina T/T 40 ei kasva ei kasva ei kasva 1 vuosi Kustannukset asukasta kohti Raisio T/T 33 ei kasva ei kasva ei kasva 1 vuosi Kustannukset asukasta kohti Naantali T/T 36 ei kasva ei kasva ei kasva 1 vuosi Kustannukset asukasta kohti Lieto T/T 49 ei kasva ei kasva ei kasva 1 vuosi Kustannukset asukasta kohti Rusko T/T 48 ei kasva ei kasva ei kasva 1 vuosi Kausikorttimatkat asukasta kohti Turku L/V 75 kasvaa kasvaa kasvaa 1 vuosi Kausikorttimatkat asukasta kohti Kaarina L/V 13 kasvaa kasvaa kasvaa 1 vuosi Kausikorttimatkat asukasta kohti Raisio L/V 22 kasvaa kasvaa kasvaa 1 vuosi Kausikorttimatkat asukasta kohti Naantali L/V 16 kasvaa kasvaa kasvaa 1 vuosi Kausikorttimatkat asukasta kohti Lieto L/V 15 kasvaa kasvaa kasvaa 1 vuosi Kausikorttimatkat asukasta kohti Rusko L/V 11 kasvaa kasvaa kasvaa 1 vuosi Matkamäärä, Turku L/V 21,3 milj. 21,7 milj. 21,8 milj. 22,1 milj. 1 vuosi Matkamäärä, koko kaupunkiseutu L/V 25,7 milj. 26,2 milj. 26,4 milj. 26,7 milj. 1 vuosi Asiakastyytyväisyys, koko kaupunkiseutu (skaala 1 huono 5 erinomainen) L/V 4,3 4,3 4,3 4,3 1 vuosi Korttimatkojen osuus kaikista matkoista, koko kaupunkiseutu V 90,3 % 1 vuosi Nettilatausten määrä, koko kaupunkiseutu V 174.694 kasvaa kasvaa kasvaa 1 vuosi Tiedoksi: linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi -0,2 % 1 vuosi Tiedoksi: Ostoliikenteen kustannus euroa / ajotunti 58,1 1 vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus Seurantaväli 8
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Ympäristötoimiala Lautakunta: Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Kaupunkiympäristötoimiala sopivat lautakuntaa koskevista toiminnan lähtökohdista, tavoitteista ja resursseista. 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toimii kuntalain mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota jätelain mukaisena seudullisena jätehuoltoviranomaisena 17 kunnan alueella. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Vuonna 2018 ei ole tiedossa olevia merkittäviä muutostekijöitä lainsäädännön tai jätehuoltoyhteistyöalueen muuttumisen osalta. Perusmaksun käyttöönotto kaikissa yhteistyöalueen kunnissa vuoden 2017 aikana aiheuttaa maksumuistutusten määrän lisääntymisen jätehuoltoviranomaisessa, mikä heijastuu myös vuoden 2018 aikaiseen toimintaan. 2
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Ks. kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Toiminta-aluen kuntien asukasluku 415 635 Toiminta-alueen kuntien kotitalouksien määrä Toiminta-alueen asuin- ja lomarakennusten lukumäärä 209 039 130 044 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 220 244 64 Menot 220 244 64 3
Netto 0 0 0 Muutos-% 0 0 0 Vuonna 2018 henkilöstökulut kokouspalkkioita lukuunottamatta ovat kaupunkiympäristölautakunnan talousarviossa. Tästä johtuen lautakunnan talousarvio pienenee vuoteen 2017 verrattuna merkittävästi. 4
3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Palkat ja palkkiot 166 168 27* Sijaistus % Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Sairaspoissaolo % Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa *sisältää vain kokouspalkkiot, koska henkilöstökulut ovat kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) Lisätietoja: Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa 5
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Materiaalikierrätys ja jätteiden hyötykäyttö (Kh11) 3.3.6 Lounais-Suomen jätehuoltopoliittisen ohjelman 2017-2022 toteuttaminen Kts. strateginen sopimus luku 4.2 1 vuosi Ympäristönsuojelu Lisätietoja: Taulukossa on esitetty strategisen sopimuksen tavoitteet luvuista 4.1 ja 4.2, jotka koskettavat Lounais-Suomen jätehuoltolautakuntaa. Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Jätehuoltoviranomaisen tehtävät Päätetään jätteenkuljetusjärjestelmästä E 1 vuosi Ympäristönsuojelu lietehuollon osalta Jätehuoltoviranomaisen tehtävät Kuljetusrekisterin kehittäminen E 1 vuosi Ympäristönsuojelu Lisäperuste: Lietehuollon kuljetuksen osalta lautakunta ei tehnyt päätöstä toukokuussa 2017 vaan palautti sen uuteen vamisteluun. 6
4.2 Projektit 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa 7
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyp pi TOT 2016 TA 2017 Arvio 2017 toteutumasta TA 2018 Seurantaväli Jätemaksujen kohtuullistamista koskevat päätökset ja jätemaksumuistutukset V 600 370 500 1 vuosi Jätehuoltomääräyksistä poikkeamista koskevat päätökset V 33-110 100 1 vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 8
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kaupunkiympäristötoimiala Kaupunkiympäristölautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Kaupunkiympäristötoimiala sopivat lautakuntaa koskevista toiminnan lähtökohdista, tavoitteista ja resursseista. 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Kaupunkiympäristölautakunta vastaa kaupungin maankäytön, liikenteen ja yleisten alueiden suunnittelusta, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan seurannasta, kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä katujen ja muiden yleisten alueiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta sekä tilojen rakennuttamisesta, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja liikenteen suhteen. Turun kaupunki haluaa olla mukana tässä kasvussa aktiivisena toimijana. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Tähän kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin resurssein. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakennetulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestävän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla. Kaupungin ja lähialueen neuvottelemat sopimukset valtiovallan kanssa linjaavat kaupunkiseudun kehitystavoitteet. Näitä sopimuksia ovat mm. kasvusopimus, kasvukäytäväsopimus ja MAL-sopimus. Sopimusten tavoitteet ohjaavat myös Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat: Väestön ikääntyminen ja sen myötä yksinasumisen lisääntyminen ja väestön keskittyminen kasvualueille. Ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisääminen. Kiertotalous, jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Smart city ajattelu, joka tarkoittaa mm. kaupungin infrastruktuurin tehostamista teknologialla. Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa tätä ajattelua. Näiden trendien huomioiminen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Turun kaupungin tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Tavoitetta kohti edetään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Välitavoitteita on tarpeen asettaa vuoteen 2029. Hiilineutraaliin Turkuun päästään mm. kestävää energiajärjestelmää ja kestävää liikkumisjärjestelmää kehittämällä. Tavoitteita on asetettu myös kiinteistökannan energian käytölle, jota tukemaan on luotu energiajohtamisen toimenpideohjelma. Sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020, mikä vaikuttaa mm. tilojen käyttöön. Uudistuksiin liittyen on ollut esillä ympäristöterveydenhuollon tai jonkin sen osa-alueen (esim. elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto) siirtäminen maakunnalle. Aiemmin suunnitelmissa olleesta rakennusvalvonnan seudullistamisesta sen sijaan on luovuttu. Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen. Normien purkaminen kohdistunee ainakin maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Liikennekaaren kokonaisuudistuksella puolestaan voi olla merkittäviäkin vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Tieliikennelain uudistus puolestaan tuo mahdollisesti kunnille lisävelvoitteita. Kiinteistömuodostamislakia uudistetaan lisäämällä mahdollisuus kolmiulotteiseen kiinteistömuodostamiseen. 2
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasluku (31.12.) ja väestönkasvu edellisestä vuodesta 182.072 183.824 185.908 187.604 +2.500 +2.500 +2.500 1.847 +1.752 +2.084 +1.696 Työpaikkojen määrä 95.201 93.943 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400-1.611-1.255 Infrapalvelujen ylläpidettävä pinta-ala, ha 3.757 3.867 3.944 3.878 3.916 3.955 3.995 Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan. 3
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 58 265 Menot 54 909 Netto 3 356 Muutos-% 4
2.7 Infran investointiohjelma 2 018 2 019 2 020 2 021 Investointihankkeet 47 964 000 45 661 000 42 160 000 37 960 000 Strategiset maankäytön hankkeet (koontinimikkeiden summa ja projektinimet kh-sitovia) 20 927 000 19 735 000 20 205 000 16 565 000 Vaiste 570 000 550 000 500 000 - Halistenväylä väli: Markulantie - Halistentie (Koroinen) 100 000 100 000 100 000 - Koroistenkaari 950 000 750 000 - - Kauppatori 2 050 000 3 000 000 6 500 000 9 000 000 VR-konepaja (Kh) 500 000 2 600 000 2 050 000 - Logomon silta (Kh) 7 000 000 - - - Fortuna 50 000 550 000 - - Pääskyvuorenrinne 1 800 000 1 500 000 400 000 - Linnanfältti 450 000 500 000 450 000 - Herttuankulma 1 100 000 650 000 250 000 2 000 000 Harppuunakortteli 250 000 105 000 230 000 - Kirstinpuisto 300 000 700 000 400 000 100 000 Skanssin keskuspuisto 300 000 1 270 000 - - Itä-Skanssi 50 000-2 396 000 1 400 000 Kakola 900 000 900 000 1 000 000 500 000 Telakkaranta 50 000 50 000 50 000 - Turku Energian tontti 1 307 000 210 000 - - Itäharjun liittymä 40 000 450 000 - - Runkobussilinjasto 50 000 500 000 650 000 - Blue Industry Parkin infrastruktuuri 2 000 000 1 300 000 465 000 - Keskustan pyörätiet 1 060 000 1 960 000 1 200 000 1 000 000 Aurajoen Rannat 50 000 2 000 000 v. 2019 jälkeen alkavat hankkeet yhteensä 2 090 000 1 564 000 2 565 000 5
Tuloa tuottavat (koontinimikkeiden summa kh-sitova) 3 840 000 5 080 000 2 850 000 2 835 000 Vakiniittu 205 000 200 000 250 000 Marjamäki 610 000 350 000 - - Pyölinmäki 1 000 000 350 000 - - Koskennurmi 250 000 950 000 350 000 1 150 000 Kaarninko 50 000 150 000 50 000 Kaupunginteatteri + Virastotalo (ent. Volter Kilven katu) 650 000 - - - Kaarningon pumppaamo -kaava 350 000 - - - Jäkärlän Kaila 50 000 - - - Villenpuisto -kaava-alue 25 000 180 000 Illoistenjärvi pohjoinen 50 000 50 000 1 650 000 250 000 Kelluvat talot - kaava 500 000 1 500 000 Vihertakuutyöt 100 000 100 000 100 000 100 000 v. 2019 jälkeen alkavat hankkeet yhteensä 1 250 000 450 000 1 335 000 Toimintoja tukevat (koontinimikkeen summa kh-sitova) 1 270 000 600 000 1 000 000 900 000 Maanläjitysalueet 720 000 150 000 150 000 50 000 Jäkärlän Kailan meluvalli 200 000 - - - Valaistuksen ohjausjärjestelmä 140 000 140 000 140 000 140 000 Taimisto 150 000 150 000 150 000 150 000 Suunnittelu (uusi) 60 000 60 000 60 000 60 000 v. 2019 jälkeen alkavat hankkeet yhteensä 100 000 500 000 500 000 6
Korjausvelkaa alentavat (koontinimikkeen summa kh-sitova) 13 661 000 14 701 000 13 075 000 12 635 000 Kevyen liikenteen reitit ja jalankulkuyhteydet 315 000 250 000 205 000 250 000 Katurakenteen korjaus 850 000 1 400 000 1 240 000 1 140 000 Jalkakäytävien peruskorjauksia 210 000 250 000 210 000 250 000 Pienet peruskorjaukset (katu) 224 000 251 000 160 000 250 000 Sorapintaiset kadut 1 237 000 950 000 700 000 700 000 Ympäristörakenteet 387 000 715 000 415 000 455 000 Varusteet, laitteet ja kalusteet 215 000 215 000 215 000 215 000 Siltojen peruskorjaukset 1 170 000 1 720 000 1 170 000 1 170 000 Valaistus 1 880 000 1 880 000 1 880 000 1 880 000 Päällysteet 2 860 000 2 500 000 2 500 000 2 500 000 Hulevesijärjestelmät 2 587 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 Padot 110 000 1 000 000 100 000 Leikkipaikat 661 000 550 000 550 000 550 000 Puistot 785 000 850 000 960 000 505 000 Vihertakuutyöt (korvausinv.) 120 000 120 000 120 000 120 000 Viheralueiden hulevesikorjaukset 50 000 50 000 50 000 50 000 v. 2019 jälkeen alkavat hankkeet yhteensä 600 000 600 000 Liikenteen toimivuus & turvallisuus (koontinimikkeen summa kh-sitova) 6 500 000 3 730 000 2 805 000 2 610 000 Sataman liikennejärjestelyt 400 000 - - - Uudet kevyen liikenteen reitit, väylät, yhteydet jne. 260 000 250 000 155 000 200 000 Joukkoliikenteen infrainvestoinnit 190 000 280 000 100 000 60 000 Funikulaari 3 000 000 - - - Pienet liikenteenohjaustyöt 105 000 50 000 50 000 50 000 Liikennevalot 200 000 250 000 250 000 250 000 Liikenneverkon toimivuutta jne. 45 000 250 000 100 000 400 000 Itäinen Rantakatu väli: Kirjastosilta - Unioninkatu (saneeraus) 2 150 000 2 000 000 1 500 000 1 500 000 Älyföri (uusi) 150 000 500 000 500 000 v. 2019 jälkeen alkavat hankkeet yhteensä 150 000 150 000 150 000 7
Asukasviihtyisyyttä parantavat (koontinimikkeen summa kh-sitova) 1 766 000 1 815 000 2 225 000 2 415 000 Kaava-alueiden keskeneräiset katu- ja viheralueet 350 000 350 000 760 000 700 000 Leikkipuistot 100 000 105 000 105 000 105 000 Kaava-alueiden keskeneräiset viheralueet 180 000 250 000 250 000 500 000 Liikuntalautakunnan kohteet 824 000 700 000 700 000 700 000 Puistokäytävät ja -aukiot 105 000 100 000 100 000 100 000 Ympäristötaide 50 000 50 000 50 000 50 000 Ulkoilualueet 157 000 110 000 110 000 110 000 v. 2019 jälkeen alkavat hankkeet yhteensä 150 000 150 000 150 000 8
2.8 Toimitilojen investointiohjelma HANKKEEN NIMI Tarveselvitys Huomioita Hankesuunnitelma Kustannusarvio TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 SIVISTYSTOIMIALA Pallivahan koulun peruskorjaus Kv 1.12.2014 178 3 462 000 550 000 Puropellon koulun peruskorjauksen loppuosa Kv 1.12.2014 177 4 398 000 450 000 Katedralskolan liikuntarakennuksen Kh 19.9.2016 peruskorjaus 354 2 405 000 1 000 000 900 000 Puolalan koulun peruskorjaus Kv 26.10.2015 180 14 800 000 6 500 000 6 500 000 1 500 000 Pansion koulun peruskorjaus 2017 Kv 16.11.2015 197 12 000 000 40 000 200 000 6 000 000 Hepokullan koulun julkisivukorjaus 2017 1 500 000 750 000 750 000 Kakskerran koulun uudisrakentaminen Kv 16.11.2015 197 40 000 Viinamäenkadun päiväkodin uudisrakentaminen Kh 3.4.2017 150 2017 6 684 000 2 000 000 4 684 000 Niitunniskantien päiväkodin peruskorjaus Kh 3.4.2017 151 2017 2 575 000 200 000 1 375 000 1 000 000 Ruiskatu 8, muutostyöt ja tekniset korjaukset 2017 Kv 1.6.2015 90 16 000 000 6 000 000 5 000 000 5 000 000 Runosmäen monitoimitalo Kh 24.4.2017 169 2018 9 481 000 500 000 4 500 000 4 500 000 VAPAA-AIKATOIMIALA Kultlk 17.5.2017 Jyrkkälän kirjasto- ja nuorisotila 13 Nlk 30.5.2017 uudisrakentaminen 59 2017 2 396 000 800 000 1 596 000 ALUEPELASTUSLAITOS Kakskerran/Satavan paloasema uudisrakentaminen 2017 1 864 000 800 000 1 064 000 MUUT Kohdistamaton >1 M investoinnit 5 900 000 Hankkeiden suunnitteluvaraus 600 000 600 000 600 000 600 000 Pienet hankkeet <1 M 8 000 000 8 000 000 8 000 000 8 000 000 YHTEENSÄ 27 690 000 31 009 000 20 800 000 25 000 000 9
TASEEN ULKOPUOLISET KOHTEET Palloiluhalli 20.4.2015 13 200 000 2018 Syvälahden koulu 13.10.2014 29 130 000 2018 Yli-Maarian koulu ja päiväkoti 26.10.2015 24 440 000 2019 Tallimäenkentän päiväkoti 28.9.2015 5 011 000 2018 Raunistulan päiväkoti 28.9.2015 4 367 000 2018 Turun Suomalainen Yhteiskoulu 23.3.2015 8 355 000 2018 Tehostetun palveluasumisen yksiköt Vaihe 1 Kulkurinvalssi Kuralankatu 2 20.4.2015 21 530 000 2019 Vaihe 2 Vuokkokoti Murkionkatu 10 20.4.2015 15 700 000 2020 Kurjenmäkikodit peruskorjaus ja laajennus 22.4.2014 2017 13 500 000 n/a 10
PIENET TILAHANKKEET 2018 Kustannuskohde ennuste 2018 SIVISTYS Luokkien pinnat ja valaistus à 60 000 (jatkuva) 600 000 600 000 Ilpoisten koulu, Raunistulan koulu Hannunniitun koulu, opettajanhuone ja luokkamuutokset 800 000 400 000 Julkisivu- ja kattokorjaukset, päiväkodit (jatkuva) 350 000 350 000 Hepokullan ABC-koulu uudelleen käyttöön 500 000 500 000 Lyseon koulutalon korjaus (lukio muuttaa pois) 500 000 450 000 Kallelankadun pk: Osastojen korjaukset (4 kpl) 450 000 450 000 Nummenpakan koulun julkisivut ja pihavedet 950 000 900 000 St. Olofsskolan Piharakenteiden kunnostus (autohalli) 300 000 280 000 Ikkunoiden uusiminen 200 000 100 000 Koulujen ja päiväkotien pihat ja aidat (jatkuva) 400 000 400 000 Leikkipaikkojen taukotuvat, jatkuva 110 000 110 000 VAPAA-AIKA Liikunta: Impivaaran jäähalli, pukeutumis- sosiaali- ja varastotilojen lisääminen 200 000 200 000 Impivaaran jalkapallohalli, pukeutumis-ja sosiaalitilat, salaojat 250 000 160 000 Urheiluhalli, sähkökeskukset, valaistus, katsomot 990 000 400 000 Urheiluhallin vesikatto 950 000 200 000 Urheilupuiston aluesähköverkon uudistaminen (300 000/vuosi, 4 vuotta) 300 000 300 000 ERILLISET KEITTIÖKORJAUKSET Kymenlaaksonkuja 4, keittiön peruskorjaus 150 000 150 000 W A koulun keittiön peruskorjaus 300 000 300 000 Susiniitynkatu 4, keittiön peruskorjaus 150 000 150 000 MUUT Hissit (jatkuva) 200 000 200 000 Vesikattojen maalaaminen (jatkuva) 200 000 200 000 Siirtolaisuusinstituutti: perustusten vahvistus, kannatnpalkkien vahvistus 750 000 100 000 Vesikatot (jatkuva) 400 000 400 000 Saaronniemen huvilat 900 000 200 000 Sitomattomat 500 000 500 000 8 000 000 11
3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv Palkat ja palkkiot * Sijaistus % Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Sairaspoissaolo % Ei sisällä Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan eikä Rakennus- ja lupalautakunnan palkkioita. Turun kaupunkiseudun joukkoliiikennelkautakunnan palkat/palkkiot 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Esitetään strategisessa sopimuksessa Lisätietoja: 12
Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Monipuolinen ja riittävä tonttivaranto (kv1, kh1) Konserniyhtiöille luovutettavat kerrostalotontit (kh2) Kestävä yhdyskuntarakenne (kv2) 3.3.5 Asemakaavoitusohjelman toteuttaminen Strategisten maankäytön hankkeiden toteuttaminen 3.3.5 Asemakaavoitusohjelman toteuttaminen Strategisten maankäytön hankkeiden toteuttaminen 3.3.1 Asemakaavoitusohjelman toteuttaminen Strategisten maankäytön hankkeiden toteuttaminen Kts. myös operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Kts. Strateginen sopimus luku 4.1 Kts. strateginen sopimus luku 4.2 Kts. Strateginen sopimus luku 4.1 1 vuosi Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus, Kaupunkirakentaminen 1 vuosi Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus 1 vuosi Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista (kv3) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (kv4) 3.3.7 Kts. operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Kts. Strateginen sopimus luku 4.1 Palvelusopimusten kilpailutus (kh3) Otetaan käyttöön muitakin toteutusmuotoja kuin jaettu- / kokonaisurakka (kh4) Hyvä kaupunkiympäristö (kh5) 3.3.6 Kts. operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Kts. Strateginen sopimus luku 4.1 Liikenneturvallisuus (kv5) 3.3.10 Infran investointiohjelmassa toteutettavat liikenteen Kts. Strateginen sopimus toimivuus & turvallisuus projektit luku 4.1 Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus 3.3.2 Keskustan kehittämistä koskevien strategisten maan- Kts. Strateginen sopi- (kv6) käytön hankkeiden toteuttaminen mus luku 4.1 Omaisuuden arvosta huolehtiminen 3.3 Strategisten maankäytön hankkeiden, tuloa tuotta- Kts. Strateginen sopi- (kv7) vien hankkeiden ja korjausvelkaa alentavien hankkeimus luku 4.1 den infrainvestointiohjelman toteuttaminen. 3.2.6 Kts. Operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Kts. Strateginen sopimus luku 4.2 3.2.1 Kts. Operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Kts. Strateginen sopimus luku 4.2 3.3.10 Infrastruktuurin ylläpito-ohjelman toteuttaminen sekä strategisten maankäytön hankkeiden toteuttaminen Kts. Strateginen sopimus luku 4.2 1 vuosi 1 vuosi Ympäristönsuojelu 1 vuosi Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus 1 vuosi 1 vuosi Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus 1 vuosi Kaupunkirakentaminen 1 vuosi Kaupunkirakentaminen 1 vuosi Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus, kaupunkirakentaminen 13
Itämeren suojelu (kh6) 3.3.9 Itämerihaasteen 80 toimenpiteen toteutumisen seuranta eri toimialoilla ja konserniyhtiössä. Lisäksi päivitetään toimenpideohjelma Maankäytön ja kiinteistökehityksen kumppanuusyhteistyö (kh7) 3.3.3 Strategisista hankkeista asemakaavoitusohjelmasta strategisen sopimuksen tavoitteen mukainen osa toteutetaan kumppanuushankkeina ja/ tai konsulttityönä Kts. strateginen sopimus luku 4.1 Kts. strateginen sopimus luku 4.2 1 vuosi Ympäristönsuojelu 1 vuosi Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus Lisätietoja: Taulukossa on esitetty strategisen sopimuksen tavoitteet luvuista 4.1 ja 4.2, jotka koskettavat kaupunkiympäristölautakuntaa. Osaa tavoitteita toteutetaan ns. perustoimintana (ei erillisiä projekteja) ja osaa toteutetaan projekteilla, jotka on listattu operatiivisen sopimuksen luvussa 4.2 Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Palvelujen digitalisointi Lisätietoja: Kts. Strateginen sopimus luku 4.3 ja operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit 1 vuosi 14
4.2 Projektit Strateginenhanke KYTO digitalisaatio KYTO digitalisaatio Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Digitaalinen kaavoitusprosessi Digitaalinen Kyto, TeTkun käyttöönotto iwater Integrated Storm Water Management KYTO digitalisaatio Kaupunkisuunnittelun tuntikirjanpidon kehittäminen SAP yhteensopivaksi P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutus vaihe) P2 Toteuttamiskelpoisuuden arviointi (Valmisteluvaihe) Uusi toimintatapa selkeyttää ja tehostaa työnkulkua: enemmän aikaa itse kaavoitustyöhön ja suunnitteluun.kaavoituksen edistyminen tehdään läpinäkyväksi, jolloin sekä päättäjät että kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon, koska edistyminen on nähtävissä verkkopalvelussa.kaikki tieto on yhdessä paikassa. Kaikki tieto jaetaan yhdestä ja talletetaan yhteen paikkaan, ei rinnakkaisversioita Myös ulkoiset toimijat Helpottaa hankehallintaa Paperiton prosessi kohti sähköistä arkistoa Ulkoisen laskutuksen sujuvoittaminen toiminnan tehostaminen. Yksi pääjärjestelmä (M Files) helpottaa osallistamista (uusi kaavahaku) ja sisäistä prosessia (tiedonohjaus, prosessinohjaus ja integraatiot). Projektin valmistuttua Kaupunkiympäristötoimialalla on käytössä tietojärjestelmä, joka tukee uuden toimialan prosesseja. Tietojärjestelmäksi on kaavailtu kaupungilla jo käytössä olevaa M Files/TeTku ohjelmaa. Turun kaupungin hulevesiohjelman päivitys, Kirstinpuistossa testataan integroituja hulevesiratkaisuja Laskutus tehdään suoraan SAPissa ilman päällekkäisiä järjestelmiä Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Tavoite 31.12.2018 27.2.2017 30.6.2018 3.2.3 Digitaalisia Tavoite 31.12.2018: Käytössä palveluja on M Files ympäristö, jossa on kehitetään laajalla tiedonohjausjärjestelmä asemella ja avoimakaavan tiedonohjaussuun yhteistyölltatietorakenne nitelmalla sekä työnkulut. Mevoituksen on kattava kaanitelmalla ohjelmointiin, seurantaan ja raportointiin. Turku.fi sivustolla on reaaliaikainen kaavojen seurantaan ja osallistamiseen tarkoitettu websivusto.. 25.8.2017 31.12.2018 3.2.2 Tuloksellisuutta Tavoite 31.12.2018Prosesnetaan paransit/toimintamalli selvillä suun hyvällä nittelu (YTO) Infan rakentaminen johtamisella, infran ylläpito. Projektien uusilla toimintatavoilla dokumentit siirretty M filesiin ja ja M files käytössä. niitä tukevilla työvälineillä 31.5.2018 3.3.6 Ilmastoja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraliutta 2040 26.2.2018 31.12.2018 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja Kirstinpuiston hulevesien hallinnan yleissuunnittelma ja Turun siniviherkerrointyökalu Tavoite 31.12.2018: Sujuvoitettu SAP laskutus käytössä kaupunkisuunnittelussa. 15
Strateginenhanke Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Tavoite 31.12.2018 niitä tukevilla työvälineillä 1.7.2016 31.12.2018 3.3.7 Ympäristön Keväällä 2017 on pidetty työ kannalta paja kuntalaisille. Yleiskaavan kestävää liikennettä luonnoskäsittelyyn laaditaan ja keskeiset periaatelinjaukset liikkumista keskustan liikenteen kehittämisestä edistetään vuoteen 2029 men eheää kaupunkirakennetta nessä niin, että ne toteuttavat keskustavisiossa osoitettua kenessä hyödyntämällä hityssuuntaa.talvella 2017/2018 kehitetään keskustan liikennesuunnitelmaluonnosta konkreettisemmaksi. Suunnitelman vuorovaikutuksessa ja hyväksymisessä pyritään noudattamaan yleiskaavan aikataulua (jos asiaa ei jostain syystä kiirehditä). 1.7.2017 31.12.2018 3.3 Rakentuva kaupunki ja ympäristö Kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Keskustan liikennesuunnitelma Pysäköinnin linjaukset P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Kulkumuotojakauman muutos kestävämpään suuntaan, keskustan elinvoimaisuuden lisääminen ja asukkaiden viihtyisyyden lisääminen Pysäköintilinjausten muodostaminen vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa parantaa niiden hyväksyttävyyttä. Linjausten perusteella kaikenlaisten pysäköintiin vaikuttavien päätösten valmistelu ja teko on selkeämpää ja helpompaa, kun periaatteista ei tarvitse keskustella joka tapauksessa erikseen. Kaupungin toiminta pysäköintiasioissa on linjausten ansiosta myös selkeämpää ja ennustettavampaa muiden toimijoiden kannalta. Kootaan yhteen asiakirjaan keskustan liikenteen kehittämistarpeet ja ajatukset. Esitetään:1. Tarkemmin periaatteet asemakaavojen autopaikkavaatimusten määrittämiselle2. Asukaspysäköintijärjestelmän uudistamisen periaatteet sisältäen uudet asukaspysäköintialueet, lupien myöntämisen periaatteet ja lupien hinnoittelun periaatteet3. Yhteiskäyttöautojen ja vähäpäästöisten autojen pysäköinnin linjaukset4. Pysäköintimaksujen ja rajoitusten periaatteet5. Kaupungin rooli kaavaalueiden pysäköintilaitosten rakentamisessa, Tavoitteena pitää syksyllä 2017 yksi tai kaksi sidosryhmätilaisuutta, joissa käsitellään pysäköinnin linjauksia ja pysäköintinormeja. Pysäköintinormeista ja linjauksista tehdään luonnokset, jotka viedään lausunnoille ja päätöksentekon keväällä 2018. 16
Strateginenhanke Kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Skanssi Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset hallinnoinnissa ja operoinnissa Pyöräilyn kehittämisohjelma Raitiotien suunnittelun jatkaminen Skanssin älykkäiden ratkaisujen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa P5 Projektin päättäminen (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Tavoitteena kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen ja aktiivisen elämäntavan edistäminen. Tuottaa tietoa kv toteutuspäätöstä varten tarkoituksenmukaisesta tavasta kehittää joukkoliikennejärjestelmää. Referenssejä, näkyvyyttä ja lisää liiketoimintaa uusia energiatehokkaita ratkaisuja kehittäville yrityksille Yhteistyömalli ja kokemuksia uuden alueen toteuttamisesta tiiviissä vuorovaikutuksessa innovatiivisten yritysten ja korkeakoulujen kanssa, yritysten innovaatiotoiminta ja innovaatioiden kaupallistaminen vahvistuu Näkyvä ja kiinnostava testi ja toimintaympäristö uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen toteu Päivitetään vuonna 2010 laadittu kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Terveydelle tärkeää hyötyliikuntaa edistetään kantakaupunkialueella kehittämällä koulu ja työmatkareitistöä kävelijöille ja pyöräilijöille. Yleissuunnitelman tarkennuksen tarkoituksena on arvioida raitiotie ja superbussivaihtoehtojen eroja ja paremmuutta, määritellä potentiaalisin ensimmäinen toteutusvaihe, parantaa toteutusvalmiutta (teknistä suunnittelutarkkuutta) sekä tarkentaa kustannusarvioita. Selvitetään/suunnitellaan seuraavien osa alueiden osalta kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja:1. Kestävän liikenteen ratkaisujen kehittäminen2. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän energiahuollon kehittäminen3. Älykaupunginosa ajattelun mahdollistaminen ja monistaminen4. Info ja palvelupis Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös 31.5.2018 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä 31.3.2018 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä 30.6.2018 3.3.1 Luodaan pohjaa kasvulle kehittämällä kaupunkia suurina aluekokonaisuuksina Tavoite 31.12.2018 Ohjelma on valmis lausunnoille. Lausunnot pyydetään syksyllä 2017 ja ohjelma viedään lautakunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2018. Tavoite 31.12.2018: Yleissuunnitelman tarkennus vaihe on valmis ja kv on päättänyt jatkotoimenpiteistä. Hankkeen ulkopuolinen rahoitus päättyy 30.6.2018 mennessä. Tavoitteena on saattaa hankerahoituksella loppuun käynnissä olevat ja suunnitellut selvitykset, kokeilut ja pilotit, sekä varmistaa löydettyjen hyvien käytäntöjen käyttöönotto alueen kehittämisessä. 17
Strateginenhanke Kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset tuksille ja yrityksille Näyttötauluihin teverkoston suunnitteleseen ja internet sivujen kehittämiminen ja luominen5. In perustuva kokonaisuus lisäämään vestointien elinkaaren yhteistyöyritysten ja korkea arviointimallin kehittävestointien koulujen innovatiivisten ratkaisujen minen näkyvyyttä ja palvelemaan asiakokonaisuuden tarpeita Kartoitus ja malli siitä, miten älykaupunginosan tilat voivat tukea yritystoimintaa ja yhteisöllisyyttä kouluissa ja kiinteistöissä Yhteiskäyttötila ajattelun tuominen mukaan uusien kiinteistöjen sopimuksiin Suunnitelma alueen info ja palvelupisteverkostoksi Investointien elinkaaren arviointimallin pilotointikokemukset infrahankkeissa, sitä kautta enemmän mahdollisuuksia innovatiivisille ja kestävän kehityksen ratkaisuille pärjätä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa Turun liikennejärjestelmän kehittämisohjelma P1 Hyötyjen arviointi (Valmisteluvaihe) Selkeämpi kuva liikennejärjestelmän kehittämistarpeista ja poluista. Kehittämishankkeiden pitkäjänteinen aikataulutus ja resurssointi ja niiden kytkeminen maankäytön ja palvelujen kehittymiseen. Helpottaa investointisuunnittelua. Maakunnan ja kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tarkempi Turun kaupunkia koskeva liikennejärjestelmän kehittämisohjelma. Raportissa esitetään: Liikenneinfran merkittävimmät kehittämiskohteet ja toimenpidekokonaisuudet kustannusarvioineen + aikataulutettu toteutusohjelma Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös 1.2.2018 31.12.2019 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä Tavoite 31.12.2018 Projektisuunnitelma laaditaan keväällä 2018. Tavoitteena on laatia kaikkia liikennemuotoja koskeva yhteenveto kehittämistarpeista jalankulkun ja pyöräilyn kehittämisohjelman, joukkoliikenteen kehittämishankkeiden ja tässä työssä laadittavan autoliikenteen hankkeiden kehittämisohjelman perusteella. Tämän vaiheen jälkeen ohjelmoidaan jatkoselvitystarpeet. 18
Strateginenhanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Otetaan käyttöön P4 Projek Sujuva ja kustannustehokas toteu Investointiprojektikoh muitakin tin toteututaisesti harkitaan, mikä toteutusmuotoja tus (Toteutusvaiheliain. toteutusmuoto on sove kuin jaettu /kokonaisurakka Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Tavoite 31.12.2018 31.12.2015 30.6.2019 3.2.1 Tuottavuutta Tavoite 31.12.2018: Kilpailutedistumiskykyurakka ja uutaan keskustan infran alue yhteistoimintamallisena. kasvatetaan Sopimus astuu voimaan edistämällä innovaatioita kesällä 2019. Tämän jälkeen yhteistoimintamallien käyttö on juurtunut yhdeksi käytettävistä urakkamuodoista. Palvelusopimusten kilpailutus P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Kaupungilla on markkinahintaiset palvelusopimukset rakennusurakoissa, infran alueurakoissa, kiinteistönhoidossa, rakennusten kunnossapidossa ja siivouksessa. Kaupungin omistamien tuotantoyhtiöiden palvelusopimukset kilpailutetaan päätetyn aikataulun mukaisesti. 2.12.2013 30.6.2019 3.2.6 Kaupungin perustoimintaa tuetaan parantamalla tukipalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta Tavoite 31.12.2018: Kaikki palvelusopimukset ovat kilpailutettu ja viimeisin sopimus astuu voimaan kesäkuussa 2019. Pysäköintitoiminnan kehittäminen Pysäköintimittareiden uusiminen ja mobiilimaksamisen kehittäminen P1 Hyötyjen arviointi (Valmisteluvaihe) Tarjolla enemmän maksutapavaihtoehtoja. Parkkimaksutulojen menetykset vähenevät. Tehostaa maksujen valvontaa. Tavoitteena uusia vanhentuneet mittarit. Pysäköintimittarien uusimisen yhteydessä kehitetään mobiilimaksamista. 1.10.2017 30.6.2019 3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristön ja palvelukanavien suunnittelulla Tavoite 31.12.2018: Päätös pysäköintimittareiden uusimistavasta on tehty ja huonoimmat mittarit on korvattu uusilla. 19
Strateginenhanke KYTO digitalisaatio Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Tietomallinnuksen (BIM) käytön laajentaminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe Hyötytavoitteena eri lähestymistapojen koordinointi: kaupunkimalli, inframalli ja talomalli. Lisäksi osaamisen kasvattaminen ja tilaajan tietomallimääritysten määrittely (mitä vaaditaan tietomalleilta) Tehdään erilaisia toimenpiteitä tietomallinnuksen käytön lisäämiseksi. Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Tavoite 31.12.2018 1.3.2016 31.12.2020 3.2.2 Tuloksellisuutta Tavoite 31.12.2018: Kaupunnetaan parankiympäristön avoin 3D tieto hyvällä malli projekti on toteutettu johtamisella, (Kiradigi hanke). uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä 4.3 Yleiskaavoitusohjelma 2018 Kaavan nimi Yleiskaava 2029 Hirvensalon oyk Lentokentän ympäristön oyk Maaria-Ilmaristen oyk Satava-Kakskerta oyk TAE 30.6.2018 TAE 31.12.2018 Kuvaus Luodaan edellytyksiä kaupungin kestävälle kasvulle huolehtien mahdollisuuksista Selvitykset, luonnos LTK > KH turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta Luonnos nähtävillä, lausunnot luonnoksesta tasapainoiseen elinympäristöön. Yleiskaava luo puitteet maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämiselle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Luodaan edellytyksiä kestävälle kasvulle ja monipuoliseen merenläheiseen asumiseen. Kaavan hyväksyminen KV Yhteistyössä Ruskon kanssa laadittava osayleiskaava tukee elinkeinoelämän Selvitykset Ehdotuksen valmistelu toimintaedellytyksiä vahvistaen Turun logistista asemaa ja logistiikkapalveluja hyödyntävien yritysten sijoittumismahdolisuuksia. Lausunnot ehdotuksesta Kaavan hyväksyminen LTK > KH > nähtäville > KV Yhteistyössä Liedon kanssa laadittava osayleiskaava tukee asuntotarjonnan monipuolistamista mahdollistamalla pientalotontteja tukeutuen Jäkärlän ja Ilmaristen taajamien palveluihin. Lausunnot ehdotuksesta Ehdotus LTK > KH Luodaan edellytyksiä monipuoliseen merelliseen asumiseen. 20
4.4 Asemakaavoitusohjelma 2018, vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat, valtuusto hyväksyy Kaavan nimi *llä maankäytön strategiset hankkeet *Forum *Herrainkulma /Marina-Linnank24 *Kauppahallin kortteli/ Olympia *Matkakeskus *Turku Ratapiha -hanke *Österblad Freya-kortteli/ Kristiinankatu 10A, Humalistonkatu 3b ja 3c Helsinginkadun kaari /Ketarantie Itäinen Pitkäkatu 45 Kakolan torni Kakolankatu Kaava tyyppi Ohjelmointitunnus kartalla AK kv ei luo 1-56 AK kv 1-23 AK kv 1-50 AK kv 1-38 AK kv 1-13 AK kv 1-30 AK kv ei luo 1-15 AK kv 1-45 AK kv 1-37 AK kv 1-55 AK kv 1-5 Kaskenkatu 9-11 AK kv 1-58 Kauppaopisto /Kellonsoittajankatu AK kv 1-34 Kerttulinreuna /Hämeenkatu, Vähä- Hämeenkatu AK kv 1-24 Kurjenlinna AK kv 1-10 Strateginen hanke tai palvelualue Keskustan kehittäminen Keskustan kehittäminen TAE 30.6.2018 TAE 31.12.2018 Kuvaus Keskustakorttelin kehittäminen täydennysrakentamalla Täydennysrakentamisella kehitetään keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. ehdotus LTK maankäyttösopimus, asemakaava KV maankäyttösopimus, asemakaava KV Keskustan kehittäminen selvitykset Täydennysrakentamisella luodaan monipuolista ja aktiivista kaupunkiympäristöä. Osa Kauppatoria ympäröivää kaupallista kokonaisuutta. Matkakeskus vahvistaa Turun asemaa logistisena solmukohtana ja edesauttaa kestävän liikenteen ja liikkumisen edellytyksiä. Ratapiha-alueen kehittäminen Keskustan kehittäminen selvitykset selvitykset Keskustan kehittäminen OAS LTK luonnos LTK Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa selvitetään Keskustan täydennysrakentamista kulttuurihisto- kehittäminen luonnos LTK ehdotus LTK riallisesti arvokkaassa ympäristössä. Keskustan kehittäminen OAS LTK Keskustakorttelin täydentäminen Keskustan ehdotus LTK kehittäminen maankäyttösopimus Keskustakorttelien täydennysrakentaminen Keskustan kehittäminen tarveselvitys OAS LTK Keskustakorttelin täydennysrakentaminen Keskustan maankäyttösopimus, kehittäminen asemakaava KV Kakolanmäen täydentäminen Keskustan kehittäminen OAS LTK Keskustan kehittäminen OAS LTK Keskustan lausunnot ehdotuksesta kehittäminen luonnos LTK Keskustan lausunnot ehdotuksesta kehittäminen luonnos LTK Keskustan kehittäminen asemakaava KV Toteutumattoman katualueen liittäminen viereisiin tontteihin ja täydennysrakentamisen tutkiminen Täydennysrakentamista Kaskenkadun varteen Täydennysrakentamista Kellonsoittajankadun varteen Täydennysrakentamisella kehitetään keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Entisen sairaala-alueen kehittäminen ja täydentäminen Kumppanuushanke/ konsulttityö kumppanuushanke kumppanuushanke kumppanuushanke 21
Linnanrinne AK kv 1-12 Liskokortteli /Ratapihankatu 36 AK kv 1-11 Luolavuorentie 7a AK kv, ei luo 1-19 Luostarinkatu 5 AK kv 1-36 Maariankatu 7 AK kv 1-2 Martinsillan kolmio II /Martinkatu 2 AK kv 1-60 Merimieskoulu /Malminkatu 5 AK kv 1-49 Mikron tontti AK kv 1-28 Mooriankunnas /Kingelininkatu AK kv 1-8 Mäntymäen sairaala-alue AK kv 1-35 Puutarhakatu 55 AK kv 1-53 Puutorin paviljonki AK kv 1-16 Ratapihankatu 16-24 AK kv 1-26 Rauhankatu 14b/ TVT AK kv 1-54 Rauhankatu 19-21 AK kv 1-57 Sepänkatu 1 AK kv 1-39 Sirkkalan koulu AK kv 1-3 Sirkkalankatu 35 - Sepänkatu 2 AK kv 1-27 Suomen pankki/ Kristiinankatu 2 Tervahovinkatu 12 AK kv 1-21 AK kv 1-61 Keskustan Keskustakorttelin täydentäminen kehittäminen OAS LTK luonnos LTK Keskustan kehittäminen OAS LTK Keskustakorttelin täydentäminen Keskustan Pysäköintialueen järjestäminen rakennuksen kehittäminen OAS LTK ehdotus LTK käyttötarkoituksen muutoksen johdosta. Keskustan kehittäminen selvitys luonnos LTK Keskustakorttelin täydennysrakentaminen Keskustan kehittäminen tarveselvitys OAS LTK Opetustoimintojen kehittäminen Keskustan kehittäminen OAS LTK luonnos LTK Keskustakorttelin täydentäminen Keskustan Entisen merimieskoulun tontin muuttaminen kehittäminen OAS LTK asumiseen Keskustan Tontin käyttötarkoituksen muuttaminen sairaalatoiminnoille kehittäminen OAS LTK luonnos LTK Keskustan Kurjenmäkikodin ympäristön täydennysrakentaminen. kehittäminen OAS LTK luonnos LTK Keskustan Kaupunginsairaalan alueen täydennyskaavoitus kehittäminen kumppanin valinta ja osittainen käyttötarkoituksen muutos Keskustan kehittäminen luonnos LTK ehdotus LTK Keskustakorttelin täydentäminen Keskustan Sibeliuksenkadun katkaisu ja konserttitalolle kehittäminen OAS LTK asemakaava KV lisärakennus Puutorille Keskustan kehittäminen ehdotus LTK maankäyttösopimus, asemakaava KV Keskustan täydentäminen, yhteys Logomon sillalle Keskustan kehittäminen OAS LTK luonnos LTK Keskustakorttelin täydentäminen Keskustan lausunnot ehdotuksesta kehittäminen luonnos LTK Keskustakorttelin täydentäminen Keskustan luonnos LTK, lausunnot ehdotuksesta kehittäminen kumppanin valinta Oppilaitoskiinteistön kehittäminen Keskustan kehittäminen luonnos LTK asemakaava KV Opetustoimintojen kehittäminen Keskustan AMK:lta vapautuvien tilojen uusiokäyttö ja kehittäminen OAS LTK luonnos LTK korttelin täydentäminen. maankäyttösopimus, Keskustan asemakaava kehittäminen KV Keskustakorttelin täydennysrakentaminen. Keskustan kehittäminen OAS LTK Keskustakorttelin täydentäminen kumppanuushanke kumppanuushanke kumppanuushanke kumppanuushanke kumppanuushanke konsulttityö 22
Yliopistonkatu 5 AK kv ei luo 1-17 AK kv 1-4 Keskustan kehittäminen Keskustan kehittäminen Vilkkilänmäki /Tapulikatu, Tervahovinkatu maankäyttösopimus, asemakaava KV ehdotus LTK maankäyttösopimus, asemakaava KV Päiväkoti Vilkkilänmäelle ja täydennysrakentamista Tapulikadun varteen Keskustakorttelin täydennysrakentaminen konsulttityö *Herttuankulma *Kirstinpuisto *Linnan makasiinit *Vaasanpuisto Tullin ympäristö AK kv 1-14 AK kv 1-31 AK kv 1-62 AK kv 1-32 AK kv 1-52 Linnakaupunki Linnakaupunki Linnakaupunki maankäyttösopimus, asemakaava KV Kauppaa entiseen tupakkatehtaan rakennukseen ja kerrostalovaltainen asuinalue. Alue on suurelta osin kaupungin omistuksessa. Kaupunkikeskustan laajentaminen Iso-Heikkilään (mm kaupunginvaraston alue) maankäyttösopimus, ehdotus LTK asemakaava KV OAS LTK, kumppanin valinta luonnos LTK Turun linnan ympäristön kehittäminen Merellisen kaupunkikeskustan kehittäminen Linnakaupungin oyk pohjalta kaupungin omistuksessa Linnakaupunki selvitykset olevalle entiselle jätevedenpuhdista- mon alueelle. Linnakaupunki OAS LTK Teollisuustonttien muuttaminen asuinkäyttöön kumppanuushanke kumppanuushanke kumppanuushanke *Itäharjun liittymä *Itäharjun kärki ja Kupittaan kansi *Itäharjun Voimakatu Paljetie Tahkonaukio (MKS) AK kv 5-3 AK kv 5-4 AK kv 5-16 AK kv 5-2 AK kv 1-20 Kampus tiedepuisto OAS LTK lausunnot ehdtuksesta Kampus tiedepuisto OAS LTK, kilpailu luonnos LTK Kampus tiedepuisto OAS LTK Uusi katuliittymä Helsinginkadulta Itäharjun teollisuusalueelle, sekä maankäytön muutos Masterplaniin perustuen. Kupittaan ja Itäharjun alueet yhdistävä silta, kansiratkaisu tai rakennus. Itäharjun maankäytön muutos Masterplaniin perustuen joukkoliikenneakselin varressa. Kupittaan aseman alueen kehittäminen. Päiväkotitontin ja katualueen muuttaminen asumiseen Kampus tiedepuisto luonnos LTK ehdotus LTK Kampus tiedepuisto OAS LTK Pysäköintitontin muuttaminen asumiseen kumppanuushanke *Itä-Skanssi *Skanssin keskuspuisto /Skanssinkatu etelä *Skanssinkatu länsi /Treston AK kv 3-2 Skanssi ehdotus LTK AK kv 3-3 Skanssi asemakaava KV AK kv 3-12 Skanssi luonnos LTK maankäyttösopimus, asemakaava KV lausunnot ehdotuksesta Kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinalue tarvittavine palveluineen, mm koulu. Keskuspuiston, päiväkodin ja asuinkorttelin sisältävä kaava Skanssin kestävän kehityksen periaattein toimivalla asuinalueella Kestävän kehityksen periaattein laajentuva asuin- ja työpaikka-alue 23
Skanssinkolmio AK kv 3-17 Skanssi OAS LTK Skanssin kauppakeskuksen laajentaminen *Koroinen *Koroisten siirtolapuutarha AK kv 5-8 Halistenväylä luonnos LTK lausunnot ehdotuksesta AK kv, ei luo 5-9 Halistenväylä ehdotus LTK asemakaava KV Uusi katuyhteys Markulantieltä Halistensillalle. Uudisrakentamista soveltuvilla alueilla, samalla jokivarren aktiivisemman virkistyskäytön lisääminen. Uusi siirtolapuutarha-alue Koroisiin, Vähäjoen ja radan väliselle alueelle. *Blue Industry Park AK kv 8-4 Blue Industry Park OAS LTK lausunnot ehdotuksesta Pernon meri- ja metalliteollisuuteen keskittyvän tuotannollisen alueen kehittäminen. Friskalan kartano Kaistarniemi III jatko Karhunahde/ Äärilä Metsola Särkilahti AK kv 2-5 2 Saaret OAS LTK ehdotus LTK Täydennysrakentamista kartanon viereen AK kv 2-3 2 Saaret ehdotus nähtävillä asemakaava KV Pientaloalueen täydentäminen Joukkoliikennekäytävään tukeutuva uusi pientaloalue AK kv 2-6 2 Saaret asemakaava KV maankäyttösopimusneuvottelut AK kv 2-7 2 Saaret ehdotus nähtäville Pientaloalueen täydentäminen AK kv 2-8 2 Saaret ehdotus LTK maankäyttösopimus Pientaloalue Hirvensalossa Haritun koulutontti, Murkionkatu 10 Kaarningon pumppaamo Kaarninko, Harittu Kannuskatu, Uittamon uimahalli Katariinakoti Kaupunginpuutarhan alue Korpilahdentie AK kv 3-4 AK kv ei luo 3-1 AK kv 3-5 AK kv 3-6 AK kv 3-16 AK kv 3-10 AK kv 3-7 3 Skanssi- Uittamo luonnos LTK lausunnot ehdotuksesta Koulutontin muuttaminen palveluasumiseen. 3 Skanssi- Entisen vedenottamon muuttaminen työpaikka-alueeksi Uittamo asemakaava KV 3 Skanssi- Uittamo asemakaava KV Pientaloalueen täydentäminen 3 Skanssi- lausunnot ehdotuksesta Uittamo luonnos LTK Uittamon asuinalueen täydentäminen 3 Skanssi- maankäyttösopimus, Uittamo ehdotus LTK asemakaava KV Palvelutalon laajentaminen 3 Skanssi- Peltolan puutarha-alueiden muuttaminen Uittamo OAS LTK, kilpailu luonnos LTK asuinalueeksi 3 Skanssi- Alueen kaavoitus pääasiassa elinkeinotoimintaan Uittamo Kumppanin valinta OAS LTK kokonaissuunnitelman pohjalta konsulttityö kumppanuushanke kumppanuushanke kumppanuushanke 24
Luolavuoren vanhainkoti Syreenikuja AK kv 3-8 AK kv 3-9 3 Skanssi- Uittamo Kumppanin valinta OAS LTK Entisen vanhainkodin alueen kehittäminen 3 Skanssi- Syreenikujan koulukiinteistön lähiympäristöineen Uittamo kilpailu luonnos LTK kehittäminen/ täydentäminen kumppanuushanke Fasaanikatu AK kv 4-2 4 Varissuo- Lauste lausunnot ehdotuksesta ehdotus LTK Pääskyvuoren liikekeskuksen muuttaminen asuin- ja liikekäyttöön. konsulttityö Munkkionkuja AK kv 5-1 Polttolaitoksenkatu 13-15 AK kv, ei luo 5-6 Simolankatu 37 AK kv 5-17 Tammitien kulma /Hämeentie 35, Vanha Hämeentie 46-48 AK kv 5-7 Tapionpuisto /Vanha Littoistentie 42 AK kv 5-5 Tyyssija, Ispehtorinkatu/ TYS AK kv 5-14 Uhrimäki/ TYS AK kv 5-10 Vesilaitoksen tontti AK kv 5-15 5 Nummi-Halinen asemakaava KV Asuinalueen täydentäminen 5 Nummi-Halinesuustoiminta Lämpölaitostoiminnan lisäksi myös muu teolli- tai biopolttoaineen valmistus- ja asemakaava KV varastointitoiminta 5 Nummi-Halinen maankäyttösopimus, ehdotus LTK asemakaava KV Asuinalueen täydennysrakentaminen 5 Nummi-Halinen maankäyttösopimus, ehdotus LTK asemakaava KV Teollisuustonttien muuttaminen asumiseen. 5 Nummi-Halinen asemakaava KV Puistoalueen muuttaminen asumiseen. 5 Nummi-Halinen maankäyttösopimus, ehdotus LTK asemakaava KV Ylioppilaskylän länsiosan täydentäminen 5 Nummi-Halinen lausunnot ehdotuk- luonnos LTK sesta Ylioppilaskylän itäosan täydentäminen 5 Nummi-Halinen OAS LTK Alueen täydennysrakentaminen asumisella konsulttityö Hiidenvartti /Ristinpaltankatu Impivaaran tenniskeskus Kairialankatu/TVT, SATO Kärsämäen urheilupuisto Liljalaakson kauppahanke Paltanpuisto Ramstedtinkatu 4 AK kv 6-3 AK kv 6-9 AK kv 6-4 AK kv 6-2 AK kv 6-6 AK kv 6-12 AK kv 6-1 6 Runosmäki- Raunistula luonnos LTK lausunnot ehdotuksesta Rakentamattomien teollisuustonttien muuttaminen asuinkäyttöön. 6 Runosmäki- ehdotuksen valmistelnin Tenniskeskuksen laajentaminen ja pysäköin- Raunistula luonnos LTK järjestäminen. 6 Runosmäki- Raunistula OAS LTK Asuinalueen täydentäminen 6 Runosmäki- Päiväkoti puistoon, asuinkorttelin täydentäminen, Raunistula lausunnot ehdotuksesta Pallivahan seurakuntakeskuksen tontin luonnos LTK muuttaminen asumiseen 6 Runosmäki- Päivittäistavaran suuryksikön mahdollistaminen Raunistula OAS LTK luonnos LTK toimitilatonteilla. 6 Runosmäki- Kumppanin Täydennysrakentamista Kärsämäen sorakuopan Raunistula valinta OAS LTK reuna-alueille. 6 Runosmäki- Raunistula maankäyttösopimus asemakaava KV Rivitalotontin muuttaminen asuinkerrostalotontiksi. konsulttityö konsulttityö kumppanuushanke konsulttityö 25
Raunistulan pyörätie ja silta AK kv 6-5 Tiemestari AK kv ei luo 6-11 Viiripuisto /Unhonpuistikko, Vesalankatu AK kv 6-7 6 Runosmäki- Raunistula maankäyttösopimus, asemakaava KV Pyörätie Raunistulaan, jalankulku japyöräilysillan varaus Ylioppilaskylään ja asuinalueen täydentäminen ehdotus LTK 6 Runosmäki- Raunistula ehdotus LTK asemakaava KV Työpaikka-alueen täydentäminen 6 Runosmäki- lausunnot ehdotuksesta Raunistula luonnos LTK Kaupungin omistaman hotellitontin muuttaminen asumiseen. konsulttityö Kastun koulu ja Oikotie Kuloistenniitty /Yhdystie Satakunnantie-Mylly (Raisio) Liinahaankatu/ TVT Nuppulantie 40 Oskarinkuja Pitkämäen liikekeskus Pryssinkuja Pukkilan alue AK kv 7-3 AK kv 7-12 AK kv 7-4 AK kv 7-6 AK kv 7-7 AK kv 7-5 AK kv 7-2 AK kv 7-9 7 Länsikeskus luonnos LTK ehdotus LTK 7 Länsikeskus ehdotus LTK 7 Länsikeskus OAS LTK 7 Länsikeskus maankäyttösopimus, ehdotus LTK asemakaava KV 7 Länsikeskus 7 Länsikeskus 7 Länsikeskus 7 Länsikeskus luonnos LTK lausunnot ehdotuksesta lausunnot ehdotuksesta luonnos LTK ehdotus LTK asemakaava KV lausunnot ehdotuksesta Entisen koulukiinteistön kehittäminen; päiväkoti ja asumista, täydennysrakentamista Oikotien varteen Raision kaupungin kanssa valmistellaan kaava, jolla tutkitaan yhdystietä Satakunnantieltä Myllyyn, täydennysrakentamista joukkoliikenneakselin varteen Täydennysrakentamista palvelutalon yhteyteen Liiketontin muuttaminen asuinkerrostalotontiksi. Oikotien ympäristön täydennysrakentaminen. Manhattanin alueen täydentäminen liike- ja asuinrakennuksilla Länsikeskuksen maankäytön tehostaminen; rivitalotontin muuttaminen asuinkerrostalotontiksi Entisen tehdaskiinteistön kehittäminen kumppanuushanke konsulttityö lausunnot ehdotuksesta kumppanuushanke/konsulttityö konsulttityö Ahjokatu Pernon koulu AK kv 8-6 AK kv 8-3 8 Pansio- Perno OAS LTK Asuinkerrostalojen alue Pansioon 8 Pansio- Perno luonnos asemakaava KV Entisen koulukiinteistön kehittäminen konsulttityö *Topinpuiston kiertotalouspuisto AK kv 9-2 Jäkärlä/ Arkeologinkatu, Merovinkikatu AK kv 9-10 Koskennurmi AK kv 9-3 9 Maaria- Paattinen OAS LTK luonnos LTK Topinojan kaatopaikka-alueen muutos paremmin kiertotaloutta palvelevaksi alueeksi 9 Maaria- Paattinen OAS LTK luonnos LTK Jäkärlän täydentäminen 9 Maaria- Paattinen ehdotus LTK Uusi pientaloalue Yli-Maariaan 26
4.5 Asemakaavoitusohjelma 2017, vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat (lautakunta hyväksyy) Kaavan nimi *llä maankäytön strategiset hankkeet *Telakan liittymä Käsityöläiskatu 12 Patrianpuisto - Patriankatu Vesilinna Joukahaisenkadun pysäköintitalo Hauenkaari Meritalontie 27 Papinsaarenkatu 43-45 Biolinja 1 Jagellonicankatu 3 ja 4/ TVT Ruiskatu 13 Inkerinkatu 8 Nummenpakan silta Vanha Hämeentie 63 Lemmontie 1 Metsäkylän ratsastuskeskus Kaavatyyppi AK Ltk AK Ltk AK Ltk Ak Ltk Ak Ltk Ohjelmointitunnus kartalla Strateginen hanke tai palvelualue TAE 30.6.2018 TAE 31.12.2018 Kuvaus Kumppanuushanke/ konsulttityö Blue Industry Park asemakaava LTK Telakan liittymäjärjestelyjen kaavallinen mahdollistaminen Keskustan kehittäminen asemakaava LTK Keskustakorttelin täydentäminen Keskustan Katualueen tarkistaminen ja puistoalueen liittäminen kehittäminen OAS LTK tontteihin Keskustan Kävely-yhtdeyden nimeäminen, suojelutarpeen kehittäminen asemakaava LTK arviointi Kampus tiedepuisto asemakaava LTK Pysäköintitalo Kupittaalle AK Ltk 2 Saaret asemakaava LTK Pientaloalueen täydentäminen Rivitalotontin kaavan päivittäminen poikkeamispäätöksen AK Ltk 2 Saaret OAS LTK mukaiseksi AK Ltk 2 Saaret asemakaava LTK Pientaloalueen täydentäminen 3 Skanssi- AK-Ltk Uittamo asemakaava LTK Elinkeinotontin laajentaminen 3 Skanssi- AK-Ltk Uittamo OAS LTK Asuinalueen täydentäminen 3 Skanssi- Ak Ltk Uittamo asemakaava LTK Omakotitontin jakaminen 4 Varissuo- AK Ltk Lauste asemakaava LTK Omakotitontin jakaminen 5 Nummi-Halinen AK-Ltk asemakaava LTK nimikaava 5 Nummi-Halinen AK-Ltk OAS LTK Omakotitonttien rajojen tarkistaminen 6 Runosmäki- AK Ltk Raunistula OAS LTK Tontin jakaminen 7 Länsikeskus AK Ltk OAS LTK asemakaava LTK Ratsastuskeskuksen kehittäminen 27
Paattistalonkuja 2 ja 4 AK Ltk Rydöntie 20 AK-Ltk Vakiniituntie 2.4 Touhula-Yli-Maaria AK-Ltk Vakiniittu II AK-Ltk 9 Maaria- Paattinen asemakaava LTK 9 Maaria- asemakaava LTK kun maankäyttösopimus Paattinen allekirjoitettu 9 Maaria- Paattinen asemakava LTK 9 Maaria- Paattinen asemakaava LTK Teollisuustontin muuttaminen asumiseen huomioiden alueella oleva energiantuotanto Vaiheasemakaava. Pientalotonttien julkisivumääräysten muuttaminen konsulttityö 28
4.6 Infran suunnitteluohjelma 29
Infran investointiohjelma on esitetty sopimuksen kohdassa 2.7. 30
4.7 Infrastruktuurin ylläpito KOKONAISUUDET TAE 2018 PERUSTUOTTEET 12 020 000 ERILLISTUOTTEET 10 540 000 ERITYISTUOTTEET JA YLEISKUSTANNUKSET 2 607 963 YLLÄPITOMENOT YHT. 25 167 963 Perustuotteet sisältävät pakolliset lakisääteiset tehtävät ja muut välttämättömät hoitoon liittyvät tehtävät. Perustuotteita ovat: - talvihoito 5,90 milj. euroa, 742 ha - viheralueiden hoito 2,43 milj. euroa, 3 087 ha - liikennealueiden hoito 0,70 milj. euroa, 791 ha - puhtaanapito 2,60 milj. euroa, 3 789 ha - kalusteiden, varusteiden hoito ja rakenteiden hoito 0,70 milj. euroa, 3 087 ha Erillistuotteita ovat kunnossapitotyöt, joilla hillitään korjausvelan muodostumista. Erillistuotteita ovat: - kunnossapito (katu- ja viheralueet, kalusteet, varusteet ym.) 4,35 milj. euroa, 3 087 ha - talvihoidon erillistuote (lumen kuljetus ja lumensijoituspaikat) 0,25 milj. euroa - kunnossa- ja puhtaanapidon erillistuote (ilkivalta ja tapahtumat) 0,28 milj. euroa - leikkipaikkojen hoito ja kunnossapito 0,64 milj. euroa, 152 kpl - talousmetsien hoito 0,20 milj. euroa, 4 900 ha - erityisalueet: ulkoilusaaret 0,65 milj. euroa, 3 kpl erityisalueet: (laiturit, venepaikat, vesiväylät) 0,32 milj. euroa - ulkovalaistus 2,73 milj. euroa, 28 000 kpl - liikennevalot 0,97 milj. euroa, 170 kpl - Erityistuotteet ovat niitä kaupunkikohtaisia tehtäviä ja palveluita, jotka eivät ole normaaleja katu- ja viheralueiden ylläpitotehtäviä. Erityistuotteita ja erillisen kustannusseurannan alla ovat mm. Föri, liikennekeskus ja katulämmityksen kustannukset. Erityistuotteiden kustannukset yhteensä ovat 2,52 milj. euroa, johon sisältyy Infrapalveluiden ylläpitoyksikön yleiskustannukset. Urakoitsija tuottaa ylläpitotyöt tilaajan tuotekorttien mukaisesti. Tuotekorteissa on esitetty perus- ja erillistuotteiden osalta kunkin ylläpitotyön mukaiset toimenpiteet, vaadittu laatutaso, aika jolloin toimenpiteisiin on ryhdyttävä sekä määräaika jolloin työn on oltava valmis. Erityistuotteilla ei ole tuotekortteja vaan ne tehdään tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti. 31
Tuotekortteja päivitetään tarvittaessa. Kullakin urakka-alueella on oma tuotekorttinsa, jossa huomioidaan urakka-alueen erityispiirteet. Tuotekorttien avulla ohjataan urakoitsijaa tuottamaan oikeanlaista, kaupunkilaisia palvelevaa ylläpitoa. 32
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Esitetään Kaupunkiympäristötoimialan strategisessa sopimuksessa 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat Kunta 10- mittarit (tulokset joka toinen vuosi) TOT 2014 TOT 2016 Palvelualueen tavoite TA 2018 Työnantajan suositteleminen Y 77,9 / K 66,9 77,9 (suosittelee %) Päätöksenteon oikeudenmukaisuus Y 3,26 / K 2,81 3,26 Kehityskeskustelujen käyminen Y 67,2 / K 84,2 84,2 (kyllä %) Työpaikan ilmapiiri Y 3,6 / K 3,35 3,60 33
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyp pi TOT 2016 TA 2017 Arvio 2017 toteutumasta TA 2018 Käynnistetyt asemakaavat (lkm) (OAS hyv. lautakunnassa) T/T 34 56 32 40 6 kk Hyväksytyt kaavaluonnokset (lkm) T/T 9 45 22 30 6 kk Hyväksytyt kaavaehdotukset (lkm), merkittävät T/T 10 27 27 22 6 kk Hyväksytyt asemakaavat (lkm), merkittävät (kv) / vähäiset (kylk) T/T 12/11 21/18 13/10 30/12 6 kk Kaavoituksen kesto, med/kk, käynnistämisesta ehdotuksen hyväksymiseen T/T 6kk tieto: 1 vuosi 6,7/22,6 8/20 8/20 lautakunnassa, vähäiset / merkittävät asemakaavat 9,9 / 24,0 Hyväksytyt kumppanuushankkeina / konsulttitöinä hyväksytyt kaavat (lkm) T/T 6/14 6kk tieto: 1 vuosi - 4/6 1/3 Hyväksytyt suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset (lkm) K/T - 6kk tieto: 1 vuosi 6/89 7 / 35 Suunnittelutarveratkaisut/ poikkeamispäätökset (käsittelyaika, kk, mediaani) T/T 3,5 / 4,0 6kk tieto: 1 vuosi 2,7/4,4 3,2 / 6,2 Valmistellut katusuunnitelmat (sis. liikenne- ja ympäristösuunnittelun) (lkm) K/T 30 25 30 30 6 kk Valmistellut erilliset liikennesuunnitelmat (lkm) K/T 81 60 80 80 6 kk Valmistellut muut yleisten alueiden suunnitelmat (lkm) K/T 5 3 5 5 6 kk Maanvuokratulot (1 000 eur) T/T 22 929 21 000 21 000 21 000 1 vuosi Pysäköintimaksu- ja pysäköintivirhemaksutulot (1 000 eur) T/T 5 156 5 000 5 000 5 000 1 vuosi luovutettujen AO-tonttien lkm K/T 37 40-40 1 vuosi luovutetut AP-tontit, 1 000 k-m2 K/T 20 10-10 1 vuosi luovutetut AK-tontit, 1 000 k-m2 V 36 10-10 1 vuosi luovutetut elinkeinotontit, 1 000 k-m2 V 26 30-30 1 vuosi Maa-alueet km2 V 114 115 115 115 1 vuosi Vesialueet km2 V 29 29 29 29 1 vuosi Palautteisiin vastattu viikossa (5 työpäivää) V 72 % 80 % 1 vuosi Seurantaväli 34
Infran ylläpitomenot ( ) / ylläpidettävä pinta-ala (ha) V 6 063 6 427 6 427 6 364 1 vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, K/T= Kysyntä/tarve, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 35
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kaupunkiympäristötoimiala Lautakunta: Rakennus- ja lupalautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Kaupunkiympäristötoimiala sopivat lautakuntaa koskevista toiminnan lähtökohdista, tavoitteista ja resursseista. 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Rakennus- ja lupalautakunta vastaa Kaupunkiympäristötoimialan viranomaistehtävistä, ellei tehtäviä ole annettu muulle toimielimelle. Luvat ja valvonta -palvelualue vastaa rakentamisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, pysäköinninvalvonnan sekä seudullisen jätehuollon viranomaistehtävistä sekä niihin liittyvästä neuvonnasta, ohjauksesta, valvonnasta ja asiantuntijapalveluista. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja liikenteen suhteen. Turun kaupunki haluaa olla mukana tässä kasvussa aktiivisena toimijana. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Tähän kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin resurssein. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakennetulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestävän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla. Sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020. Uudistuksiin liittyen on ollut esillä ympäristöterveydenhuollon tai jonkin sen osaalueen (esim. elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto) siirtäminen maakunnalle. Aiemmin suunnitelmissa olleesta rakennusvalvonnan seudullistamisesta sen sijaan on luovuttu. Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen. Suomen rakentamismääräyskokoelma korvataan uusilla asetuksilla viimeistään 1.1.2018. Normien purkaminen kohdistunee ainakin maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasluku (31.12.) ja väestönkasvu edellisestä vuodesta 182.072 183.824 185.908 187.604 +2.500 +2.500 +2.500 1.847 +1.752 +2.084 +1.696 Työpaikkojen määrä 95.201 93.943 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400-1.611-1.255 Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. 2
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Sisältyy kaupunkiympäristötoimialan strategiseen sopimukseen. 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 0 0 0 Menot -114 100 114 Netto -114-100 -114 Muutos-% -12,3 14,0 3
3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Palkat ja palkkiot 85.000* Sijaistus % Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Sairaspoissaolo % Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa *Luottamusmiesten kokouspalkkiot 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) Lisätietoja: Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa Esitetään kaupunkiympäristölautakunnan sopimuksessa 4
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Rakennusvalvonnan palvelulupaus 3.2.2 Lisätään sähköisen asioinnin osuutta. Kts. strateginen sopi- 1 vuosi Rakennusvalvonta (kh8) mus luku 4.1 Digitaaliset palvelut (kh9) 3.2.3 Kts. operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Kts. strateginen sopimus luku 4.1 1 vuosi Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu Terveellinen ja turvallinen elinympäristö (kh10) 3.2.2 Kts. operatiivinen sopimus luku 4.2 Projektit Kts. strateginen sopimus luku 4.1 1 vuosi Ympäristöterveydenhuolto Lisätietoja: Taulukossa on esitetty strategisen sopimuksen tavoitteet luvuista 4.1 ja 4.2, jotka koskettavat rakennus- ja lupalautakuntaa. Osaa tavoitteita toteutetaan ns. perustoimintana (ei erillisiä projekteja) ja osaa toteutetaan projekteilla, jotka on listattu operatiivisen sopimuksen luvussa 4.2. Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma Rakennusvalvonnan palvelulupaus Rakennusvalvonnan palvelulupaus Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Ympäristönsuojelun valvontaohjelman mukaiset maksulliset tarkastukset ympäristöluvanvaraisiin ja rekisteröitäviin laitoksiin Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelman päivittäminen Suunnitelman mukaisen valvontaohjeman päivittäminen Kun lupahakemusten asiakirjat ovat kunnossa, lupapäätös tehdään viimeistään kahden viikon kuluessa Kun lupahakemusten asiakirjoja on täydennetty siten, että lupa voidaan myöntää, päätös tehdään viikon kuluessa. Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö E 1 vuosi Ympäristönsuojelu E joka 3.vuosi Ympäristönsuojelu E 1 vuosi Ympäristönsuojelu Lupapäätökset tehdään määräajassa 1 vuosi Rakennusvalvonta Luvat myönnetään määräajassa 1 vuosi Rakennusvalvonta 5
Lisätietoja: 4.2 Projektit Strateginenhanke KYTO digitalisaatio Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Kiinteistö ja ympäristötoimen digitaalisen aineiston myynti Tavoite 31.12.2018: Käytössä semiautomaattinen järjestelmä. Pysäköintitoiminnan kehittäminen Pysäköinninvalvonnan järjestelmän uusiminen/kehittäminen KYTO digitalisaatio Rakennusvalvonnan arkiston muuttaminen digitaaliseen muotoon P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P1 Hyötyjen arviointi (Valmisteluvaihe) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Rakennuslupaprosessin sujuvoittaminen, myyntituotot digitoidusta rakennuslupa aineistosta (rakennusvalvonnan ja konsernihallinnon erilliset piirustusten digitointiprojektit). Asiakaspalvelun työkuorman pienentäminen. Pysäköinninvalvojilla on käytössä nykyajan vaatimukset täyttävä järjestelmä. Helpottaa asiakaspalvelua. Toiminnan tehostaminen sekä tietopalvelun parantaminen.piirustusarkiston digitaalisointi mahdollistaa jatkossa digitaalisen aineiston myynnin asiakkaille, josta on saatavissa tuloja.aiemman ajanjakson (1930 1989) pääpiirustusten digitointi toteutetaan konsernihallinnon asianhallinnan hankkeena. Digitaalisten paikkatietoaineistojen ja rakennuslupapiirrustusten myynti. Uusia pysäköinninvalvonnan järjestelmä. Digitoidaan rakennusvalvonnan sähköistä pääpiirustusaineistoa niin, että asiakkaan on mahdollista saada kaikki pääpiirustukset digitaalisina ajanjaksolta 1930 2016. Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös 31.12.2019 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä 1.10.2017 31.12.2018 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 14.11.2016 31.12.2020 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Tavoite 31.12.2018 Tavoite 31.12.2018: Pysäköinninvalvonnan uusi järjestelmä on hankittuna ja käytössä. Vuoden 2018 aikana pääpiirustusten digitointi (1990 2014) on säännöllistä viikottaista toimintaa. 6
Strateginenhanke KYTO digitalisaatio Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Ruissalon opastuskeskuksen digitalisointi ja toimintamallin uudistaminen Ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän käyttöönotto P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P1 Hyötyjen arviointi (Valmisteluvaihe) Tuotetaan turkulaisille ja matkailijoille mielenkiintoista ja luonnossa liikkumiseen innostavaa opastussisältöä. Lisätään Ruissalossa liikkuvien luonnontuntemusta, edistää luontoharrastusta ja lisätään Ruissalon arvostusta ainutlaatuisena luontokohteena. Laajennetaan olemassa olevaa opastusta uusilla tavoilla (mm. digitaaliset menetelmät, kielet). Valvontayksikön toimintaperiaatteiden ja työskentelytapojen yhtenäistäminen ja tehostaminen. Otetaan käyttöön yksikön tarpeita ja vaatimuksia huomioiva jatkuvasti kehittyvä ohjeistus ja toiminnan seurantajärjestelmä. Mobiilipalvelut: digitaalisen opastuksen tuottamisen konseptin luominen ja ensimmäisten materiaalien julkaisu. Sisällöntuotanto luodun konseptin mukaan jatkuu projektin jälkeen.luontokeskus: Digitaalisten palvelujen sisällön ideoiminen, teknisten ratkaisujen vertailu ja hankinta. Toteuttajien valinta suoritettu (edellyttää ulkopuolista osaamista, esim. opastusvideoiden tuottamista) Luodaan koko toiminnan kattava laatujärjestelmä Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös 27.2.2017 30.6.2019 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä 2.10.2017 30.6.2018 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä Tavoite 31.12.2018 Tavoite 31.12.2018: Tekniset osuudet valmiina, sisällöntuotanto käynnissä. Vuoden 2017 aikana suunnitellaan ja toteutetaan laatujärjestelmän rakenne, vaatimukset, toimintaohjeet ja dokumentaatio. Vuoden 2018 aikana järjestelmä ja ylläpito pilotoidaan sekä järjestelmän käyttöönotto 30.6.2018 mennessä. 7
Strateginenhanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Ympäristöterveydenhuollon seudullistaminen P8 Odottaa Toiminnan laadun varmistaminen (sijaistaminen, osaamisen kehittäminen), kustannustehokkuus (pärjätään nykyisin resurssein), yhtenäiset valvontakäytännöt Maakuntauudistukseen liittyvien lakien säätämisen jälkeen valmistaudutaan uuteen tilanteeseen. 1.1.2020 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja alaisella yhteistyöllä Tavoite 31.12.2018 Vuoden 2017 ja 2018 aikana kerätään maakuntauudistukseen liittyvää tietoa sekä osallistutaan ympäristöterveydenhuoltoa käsitteleviin työryhmiin. Toimenpiteitä maakuntalainsäädännön voimaantulon myötä. 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Esitetään Kaupunkiympäristötoimialan strategisessa sopimuksessa 8
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyp pi TOT 2016 TA 2017 Arvio 2017 toteutumasta TA 2018 Seurantaväli Myönnetyt rakennusvalvonnan luvat (m2) V 248 593 170 000 300 000 170 000 1 vuosi Myönnetyt rakennusvalvonnan luvat, yhteensä (lkm) V 1 502 1 400 1 450 1 400 1 vuosi Myönnetyt rakennusvalvonnan asuntoluvat, pientalot/muut (lkm) V 121 / 2308 90 / 1000 100 / 2 400 90 / 1 200 1 vuosi Rakennusvalvontaviranomaisen suorittamat katselmukset ja tarkastukset (lkm) V 4 079 4 000 3 600 4 000 1 vuosi Ympäristöluvat ja muut päätökset (lkm) V 109 120 125 120 1 vuosi Ympäristötarkastukset (lkm), josta ympäristösuojeluviranomaisen taksanmukaan maksullisia (lkm) T/T 603 530 / 46 1 vuosi 550 / 35 550 / 46 Ruissalon luontokoulun kävijämäärä (lkm) V 3715 4 000 3 900 4 000 1 vuosi Elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaiseen suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvien kohteiden määrä (sisältäen esim. elintarvikehuoneistot, koulut, päiväkodit) V 2322 2 518 2 550 2 600 1 vuosi Ympäristöterveydenhuollon luvat ja todistukset (lkm) V 290 350 300 320 1 vuosi Ympäristöterveydenhuollon tarkastukset (lkm), josta suunnitelmallisia (lkm) K/T 1 629 / 828 1 500 / 850 1 600 / 870 1 600 / 960 1 vuosi Eläinhoitolan maksulliset hoitopäivät (lkm) V 7 753 6 700 7 500 7 000 1 vuosi Pysäköintivirhemaksut (virhemaksujen lkm) V 26 929 30 000 30 000 1 vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, K/T =Kysyntä/tarve, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 9
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj toimiala Hallintoryhmä 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Konsernihallinnon hallintoryhmään sisältyvät hallintopalveluiden (yleishallinto ja asianhallinta) ja virastopalvelujen ohella lakiasiat, kansainväliset asiat ja protokollapalvelut sekä asiakkuus- ja osallisuus vastuualue. Hallintopalvelut vastuualue jakaantuu kaupunginsihteeristöön (6), asianhallintaan (13) ja yleishallintoon (9). Hallintopalvelut, joiden esimiehenä toimii johtava kaupunginsihteeri, huolehtii osaltaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston sekä kaupunginjohtajan päätöksenteon sisällöllisestä ja teknisestä valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Vastuualue tukee myös toimialojen päätöksenteon valmistelua pyrkien varmistamaan, että päätöksenteon valmistelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston ja hallituksen sekä kaupungin johdon päätökset ja linjaukset. Lisäksi vastuualueen tehtäviin kuuluu kaupungin asianhallinnasta ja arkistotoimesta huolehtiminen sekä konsernihallinnon yleishallintoon kuuluvien erinäisten tehtävien hoitaminen. Johtavan kaupunginsihteerin ohella on kullekin toimialalle nimetty kaupunginsihteeri. Asianhallinnan lakisääteisiä tehtäviä ovat kaupungin asiakirjahallinnon, arkistotoimen ja arkistonmuodostuksen johtaminen arkistonmuodostuksen ja tiedonohjauksen suunnittelu, mukaan lukien asiakirjatiedon arvonmääritys, kaupunginarkiston päätearkistotyö, asiakirjojen konservointi, kaupunginarkiston tietopalvelu, konsernihallinnon kirjaamotoiminta ja kaupungin virallisen ilmoitustaulun hoitaminen. Lisäksi asianhallinta vastaa kaupungin asianhallintajärjestelmän ja dokumenttienhallintajärjestelmän pääkäyttäjätehtävistä sekä Turku-pisteen asiakaspalvelusta. Asianhallinnassa työskentelee 13 henkilöä. Virastopalvelut vastuualueen tehtävänä ovat viraston toimintaa tukevat sisäiset palvelut kuten aulapalvelut, asiointi- ja kuljetuspalvelut, postinjakelu, tarviketilaukset ja irtaimistonhoito sekä yhteydenpito ulkoisiin palveluntuottajiin kuten erilaiset kiinteistönhoitoon kuuluvat asiat ja kulunvalvonta. Virastopalvelut vastaa edustusja kokoustilojen sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousten virastomestaritehtävistä. Virastopalvelut vastuualueen esimiehenä toimii palvelupäällikkö (1). Muut tehtävät (11) jakautuvat seuraavasti: virastomestaritehtävät (7), toimistosihteeri (1), aulapalvelu- (1) ja kokouspalvelusihteeri (1) sekä autonkuljettaja- virastomestari (1). Konsernihallinnon lakiasiat vastuualueella toimii yksitoista (11) konsernihallintoa ja toimialoja oikeudellisissa asioissa tukevaa asiantuntijalakimiestä, kaksi (2) toimistosihteeriä sekä yksi (1) lakimiesharjoittelija. Tehtävien keskeisiä oikeudenaloja ovat mm. kuntalaki, yleinen kunnallisoikeus ja hallintomenettely, kuntakonsernin ohjaus ja yhtiöoikeus, julkiset hankinnat, julkisuus ja tietosuoja, kiinteistönkauppa, maan- ja huoneenvuokrasopimukset, oikeudenkäynnit, perintä ja insolvenssi, rakennuttaminen, sopimusoikeus ja hallinta, immateriaalioikeus, työ- ja virkamiesoikeus, vaalilainsäädäntö, vahingonkorvausoikeus, julkista tukea koskevat asiat sekä vero-oikeus. Lakipalveluiden matriisitoimintoa johtaa johtava kaupunginlakimies. Kansainvälisten asioiden ja protokollapalveluiden yleisenä tavoitteena on toimia kaupunginjohtajan tukielementtinä kaupunkistrategian ja sen strategisten ohjelmien toteuttamisessa kansainvälisissä sekä sidosryhmäyhteistyöhön ja protokollaan liittyvissä asioissa. Johtajana toimii kv-asioiden päällikkö ja toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat kansainvälisten asioiden ja protokollapalveluiden asiantuntijat ( ), edustuskeittiö () sekä Brysselin Eurooppa-toimisto ja Pietarin Turku-keskus. 1
Asiakkuudet ja osallisuus vastuualueen tehtävänä on kaupunkitasoisen asiakaspalvelun ja osallisuuden kehittäminen ja edistäminen. Toiminnasta osa tapahtuu konkreettisesti asiakasrajapinnassa kuten kaupungin puhelinvaihde, yhteispalvelu Monitori sekä maahanmuuttajien omakielinen neuvonta Infotori. Iso osa toiminnasta liittyy konsernitasoiseen kehittämistyöhön, jolla tavoitellaan kuntasektorille uusia toimintatapoja (monikanavaiset palvelut mukaan lukien digitaaliset palvelut, keskitetty monialainen asiakaspalvelu sisältäen asiointi- ja asiantuntijapalveluita, osallisuuden, aluekehittämisen ja esteettömyyden huomioiminen ja kehittäminen huomioiminen ja kehittäminen). 6Aika avoin osallisuus ja asiakkuudet hankkeen Turun osatoteutuksen kautta kehitetään monikanavainen asiakaspalvelu ja ohjausmalli ja tätä tukevat tekniset ratkaisut, joiden kautta asiakkaille voidaan tarjota palveluja monituottajamallissa. Vastuualueen vakinaisia tehtäviä hoitavat esimiehenä toimiva kehittämispäällikkö mukaan lukien 7 henkilöä. Suurimmissa projekteissa on lisäksi vaihteleva määrä (8-12) määräaikaista henkilöstöä. Hallintoryhmän toiminnasta vastaa johtaja Tuomas Heikkinen. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Palvelujen tuottaminen ajasta ja paikasta riippumattomasti, kokonaistehokkuutta samalla lisäten. 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Palvelukanavia kehitetään ja palveluja digitalisoidaan laajamittaisesti parhaita käytäntöjä ja valtakunnallista yhteistyötä hyödyntäen. Turkua kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina Luottamushenkilöiden sähköisen toimintatavan käynnistäminen ja käyttöönotto 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 TOT 2016 TAM 2017 TA 2018 Toimintatulot? 463? Toimintamenot? 5 823? Toimintakate? -5 340? Muutos-%? 2,0 %? *) Talousarviomuutokset huomioitu 15.9.2015 asti 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TAM 2017 TA 2018 Htv? 104? Palkat ja palkkiot (1.000 )? 3 648? Sijaistus % - - - Sairaspoissaolo % - - - Lisätietoja: 3
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 1.045 1.045? Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 1.045 1.045? Muut tilat (m²) - - - Alueet yhteensä (ha) - - - Lisätietoja: Tilamäärä sisältää vain ko. ryhmän työhuonekäytössä olevat tilat. Muiden toimijoiden kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja ei ole huomioitu. 4
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Palvelujen ja prosessien digitalisoiminen 2.1.2 3.2.3 Asiakkaan digitaalinen asiointi b) Asiakkaan tunnistautumisen ja verkkokaupan rakentaminen. 3.2.2 Sisäisten prosessien digitalisointi Kaupungin sisäisten prosessien digitalisointi ja asioiden hoitaminen digitaalisen työpöydän kautta 2.1.1 Palvelutoritorin/MunPalvelut käytön laajentaminen K K Asiakkaalle tarjottaviin tuotteisiin on lisätty 2-3 tuotetta/palvelua ja toimituksiin liittyvät tehtävät kirjautuvat ko. prosessien mukaisesti työntekijän omiin tehtäviin metkuun. Asiointitilin laaja käyttöönotto ja tuki suoritetaan päätökseen. Sisäisiä prosesseja kehitetään ja työnkulkuja tuodaan omiin tehtäviin 2-4 kpl 30.6/31.1 2. 30.6/31.1 2. K 30.6/31.1 2. Asiakk. ja Osall Asiakk. ja Osall. Asiakk. ja Osall. 3.2.3 Asiakirjojen digitointi Kaupungin keskeiset pysyvästi säilytettävät asiakirjat digitoidaan ja tarjotaan asiakkaiden käyttöön verkon kautta osa maksullisina, osa ilmaiseksi E rakennuslupapiirustusten digitointiresurssien kasvattaminen työn nopeuttamiseksi. Piirustukset tulevat myyntiin verkkokauppaan. 31.12. Asianhallinta 5
Aluetyön kehittäminen (Turun malli) 6Aika, avoin osallisuus ja asiakkuudet, Turun osatoteutus Monikanavainen asiakaspalvelu Avustustoiminnan uusi toimintamalli 3.2.3. Asiakirjahallinnan kokonaisuuden kehittäminen 2.3.5 Aluekehittämisen Turun mallin luominen ja käyttöotto; yhdeksällä suuralueella on toteutettu ns. virkamiespöydät 2.1.1 d) Palvelukonfiguraattorin määrittely ja ensimmäisen version testaus. Monikanavaisen asiakaspalvelun kehittäminen Kaupunkitasoisen raportin tarkastelu 2 krt/v 2.3.2 Avustusten yhtenäinen haku asiakkaan digitaalisen työpöydän E K 100 vuotta vanhempien perukirjojen, koulutodistusten ja käsityöläisammattikuntamatrikkeleiden digitointiyhtiestyö Family Searchin kanssa. Digitoitu aineisto julkaistaan internetissä tutkijoiden käyttöön. kaupunkitasoisen tiedonohjausjärjestelmän käyttöönotto ja integrointi keskeisiin tietojärjestelmiin tiedonohjausjärjestelmään tallennettavan to-suunnitelman laatiminen kaupungin keskeisistä tehtävistä Sähköisen arkistoinnin vaatimusten huomioiminen tietojärjestelmähankinnoissa ja kehittämisessä SARKK-arkiston käytön laajentaminen Aluekehittämisen Turun mallin luominen ja käyttöotto; yhdeksällä suuralueella on toteutettu ns. virkamiespöydät Uusia palvelukokonaisuuksia 2-3 kpl (mm. avustukset) 30.6/31.1 2. 2 krt/vuosi 30.6/31.1 2. Asiakk. ja Osall. Asiakk. ja Osall. K 31.12. Khalpa, 6
Lisätietoja: kautta (Mun Turku), keskitetty neuvonta ja ohjaus sekä asiantuntijoiden matriisimainen toiminta Asiakk. ja Osall. Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) Sähköinen arkistointi; pysyvästi säilytettävät asiakirjat säilytetään pelkästään sähköisessä muodossa Turun Eurooppa.toimisto 3.1.2. Yksikön toiminnan arviointi ja tavoitteenasettelu yhtiömuodossa (Turku Int. Ltd.Oy) Itämeri-edunvalvonta (3.1.5) Turun itämerellisen edunvalvonnan jatkuva toteutus, Turku prosessi/eu:n Itämeri-strategian sisällöllinen päivitys kaupungin edunvalvonnan mukaisesti, Euroopan meripäivän 2016 isäntäkaupunkina toimiminen, Pohjoisen kasvuvyöhykkeen konkretisointi. Salkunhallinnassa mukana (K/E) E E E TA 2016 TA 2017 TA 2018 Tiedonohjausjärjestelmän hankinta Turun itämerellisen edunvalvonnan jatkuva toteutus, Turku prosessi/eu:n Itämeri-strategian sisällöllinen päivitys kaupungin edunvalvonnan mukaisesti, Euroopan meripäivän 2016 isäntäkaupunkina toimiminen, Pohjoisen kasvuvyöhykkeen konkretisointi Tulosten arviointi, sidosryhmien tarpeiden selvittäminen ja näiden perusteella uusi tavoitteenasettelu. EU;n Itämeri-strategian sisällön Itämeristrategian sisällöllinen päivitys kaupungin edunvalvonnan mukaisesti. Turun etujen valvonta VNK:n johtamasa Suomen meripolitiikka-prosessissa.??? Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) 31.12. Asianhallinta 31.12. Kv.asiat ja prot. 30.6/31. 12. Kv.asiat ja prot. 7
Kh 22.3.2010 186 Kh 1.12.2014 477 Pietarin Turku-keskus (3.1.2) Pysyvän toiminnan vakiinnuttaminen, Yhtiön rekisteröinti ja toiminnan toteutus yhtiömuodossa (Turku Int. Ltd.Oy) Toimintamallin ja tavoitteiden vakiinnuttaminen 5 vuoden kuluessa Luottamushenkilöiden sähköisen toimintatavan käynnistäminen ja käyttöönotto Konsernitasoinen aineisto- ja kuvapankki E E Toimintamallin arviointi ja kehittäminen Toimintamallin ja tavoitteiden vakiinnuttaminen n. 5 vuoden tähtäyksellä. Toteutuu? Lisätietoja: Hankinta ja käyttöönotto? 30.6/31. 12. Kv.asiat ja prot. 31.12. Khalpa 4.2 Projektit Alla esimerkinomainen taulukko: poimitaan Thinking Portfoliosta tähän kohtaan palvelualueen projektit pdf-taulukkona. Hanke (mihin projekti kuuluu) Monikanavainen asiakaspalvelu Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Kaupungin asiakaspalvelun kehittäminen Strategiakytkös 3.2.3 3.2.7 Lisätietoja Asiakkaan digitaalinen asiointi b) Asiakkaan tunnistautumisen ja verkkokaupan rakentaminen. Sisäisten prosessien digitalisointi 8
Kaupungin sisäisten prosessien digitalisointi ja asioiden hoitaminen digitaalisen työpöydän kautta Palvelutoritorin/MunPalvelut käytön laajentaminen Asiakirjojen digitointi Kaupungin keskeiset pysyvästi säilytettävät asiakirjat digitoidaan ja tarjotaan asiakkaiden käyttöön verkon kautta osa maksullisina, osa ilmaiseksi Asiakirjahallinnan kokonaisuuden kehittäminen 9
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Ohjelman alatavoite Kaupunkitason TA 2018 Ryhmän TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeellejääneiden määrä laskenut Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry)??? 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2015 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tunnuslukuina käytetään toisaalla sopimuksessa olevia taloudenpidon ja resurssien käytön mittareita sekä niistä laskettuja suhdelukuja: Toimintakulut (1.000 ) T/T 5.076 5.720 5.823? Vastuualueen toimintamenojen osuus kaupungin kokonaistoimintamenoista (%) T/T 0,35 0,39 0,40? 10
Työvoiman käyttö (htv) T/T 97,8 95 104? Palkat ja palkkiot (1.000 ) T/T 3.364 3.503 3.648? Palkat ja palkkiot henkilötyövuotta kohti ( /htv) T/T 34.397 36.874 35.077? Tilojen käyttö (1.000 m²) T/T 1.045 1.045 1.045? Tilojen käyttö henkilötyövuotta kohti (m²/htv) T/T 10,7 11,0 10,0? Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 11
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj toimiala Hankinta- ja logistiikkakeskus 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Hankinta- ja logistiikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa Turun kaupungille ja sen konserniyhtiöille hankinta- ja logistiikkapalveluita ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti tukemalla laadukkaiden kuntapalveluiden tuottamista. Konsernihallinnossa valvontavastuullinen viranhaltija on johtaja Jukka Laiho 2.1 Toimintaympäristön muutostekijät - Hankintaprosessin liittäminen sopimushallintaan. Prosessina tarpeesta maksuun. - Siirtyminen operatiivisesta toiminnasta sopimusten hallintaan. - Vuorovaikutuksen lisääminen sopimus hallintaan ja hankintaprosessin kehittäminen yhdessä kaupungin johdon ja toimialojen kanssa. 3.1 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet - Vuosikellon mukaisen suunnitelmallisuuden lisääminen innovatiivisten hankintojen aikaansaamiseksi yhteistyössä elinkeinoelämän ja toimialojen kanssa. - Yhteistyön tiivistäminen toimialojen välillä ja yhtenäisten toimintatapojen luominen matriisityöskentelyn avulla. - Hankintasopimusten elinkaaren hallinnan kehittäminen. - SAP tilaamisen lisääminen. 1
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat ja investoinnit 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% 5 713 5 370 5 764 5 357-52 -13-87,3 % -75,7 % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 68,0 61,0 Palkat ja palkkiot ( ) 2 548 334 1 806 078 Sijaistus % 10,3 10,3 Sairaspoissaolo <5,3 <5,3 Lisätietoja: Vertailu 2016-2015 1.4.2016 alkaen henkilökunta vähenee 15 vakinaisella ja 5 määräaikaisella. Vertailu 2017-2016 1.10.2016 alkaen henkilökunnasta siirtyy 3 vakinaista. 2
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 3.085 m² 1.184 m² Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 3.085 m² 1.184 m² Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) Yhteensä: Logian tilasta 2193 m² luovuttu 1.10.2016 alkaen. Uusi tila Rieskalähteentieltä 699 m² selvityksessä STO:n kanssa. 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide. 3.2.1 Kuljetuskustannusten kasvun hillitseminen - Kaupunkitasoisesti kuljetuspalveluihin käytetyt menot eivät kasva suhteessa palveluiden määrään. Lisätietoja: - 3.2.1, 3.2.4 Sopimushallinta - Sähköinen hankintasopimusten hallinta. Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli E 2 % Osavuosikatsaus K Käytössä Osavuosikatsaus Vastuu (tulosalue/ yksikkö) 3
Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Uudistamisohjelma Toimintoanalyysi (Haloke ja Hyto) Toimintoanalyysi Kv 16.11.2015 197 (lauseke) Toimintoanalyysi Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) SAP:n tilausjärjestelmän käyttöasteen kasvattaminen hankinnoissa. Järjestelmän käytöllä saavutetaan hankintojen ohjautuminen kilpailutetuille sopimuskumppaneille ja tuotteisiin sekä raportoinnin tarkentuminen Toimintoanalyysissa todettu, että arvioidaan logistiikkatoimintojen järjestämismahdollisuutta. Hyton, Haloken ja VSSHP:n kannalta on tarkoituksenmukaista selvittää mahdollisuus kustannustehokkaampaan toimintaan jos esimerkiksi yhdistetään toimintoja. Samantyyppisiä kuljetus- ja jakelutarpeita on tunnistettu yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Painatuspalveluiden toiminnan uudelleen järjestelyt. Arvokuljetuksien kilpailuttaminen. Selvitetään edellytykset joidenkin palveluiden hankkimisesta inhousejärjestelmällä konsernin sisällä. Hankintamatriisin toiminnan käynnistäminen, hankintastrategian laatiminen ja hankintaohjeiden päivitys. Arvioidaan kuljetusten-, ajoneuvohallinnan ja kuljetussuunnittelun järjestämisvaihtoehtoja. Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli K 80 % Kuukausittain E Seuranta Kuukausittain E Seuranta Seuranta E Valmistuminen E Asiakirjat hyväksyttyinä Kuukausittain Kuukausittain E Valmistuminen Jatkuva Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Lisätietoja: 4
4.2 Projektit Pdf-taulukkokoonti Thinking Portfoliosta:ks. ohje Dotkusta Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategiakytkös Lisätietoja 5
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Kaupungin tavoite TA 2018 Toimialan tavoite TA 2018 Työssä jaksamista tukeva Sairauspoissaolot alle suurten työnantajapolitiikka kaupunkien keskiarvon Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Palvelukeskuksen TA 2018??? 6
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi Haloken kilpailuttamat hankintasopimukset (lkm) V 106 110 120 Saapuneiden tarjousten lkm (avg per tarjouspyyntö) V 5 6 6 TOT 2015 TOT 2016 TA 2017 Arvio 2017 toteutumasta TA 2018 Seurantaväli ½- vuosittain Vuositaso SAP käyttöaste, peruskaupunki (tilauksellisten laskujen osuus %) V 39 % 50 % 70 % Kk-taso Kilpailutusten osuus, joissa on käyty markkinavuoropuhelua yritysten ½- vuosittain L/V 62 % 70 % 70 % kanssa ½- Kilpailutusten osuus, joissa on käytetty kestävää kehitystä edistäviä L/V 25 % 50 % 50 % vuosittain kriteerejä Kuljetuskustannusten kasvun hillitseminen (kasvu % max.) L/V 2 % 2 % 2 % Kk-taso Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 7
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj-toimiala Henkilöstöasioiden palvelukeskus 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Henkilöstöasioiden palvelukeskusta johtaa henkilöstöpalvelupäällikkö Irmeli Niittymäki. Henkilöstöasioiden palvelukeskus tarjoaa operatiivisia henkilöstöpalveluja rekrytointiin, HR järjestelmiin ja palvelussuhdeasioihin. Konsernihallinnossa palvelukeskuksen valvontavastuullinen viranhaltija on henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Sote- ja hallintopalveluiden organisoinnin ja tulevan liikkeenluovutuksen valmistelu aloitettaneen 2018, jos lainsäädäntö toteutuu annetussa aikataulussa. Kevan eläkepalvelut ovat muuttuneet 2017 kesällä ja tämän sekä uuden eläkelain muutokset vaikuttavat myös HPK:ssa tarjottavaan palveluun. Virka- ja työehtosopimukset (myös AVAINTES:it) ovat katkolla 2018. Tuleviin sopimuksiin saattaa olla tiedossa sopimusmuutoksia tai järjestelyeriä, jolloin tulee varautua näistä aiheutuviin työmääriin. 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet - HPK:n tarjoamien eläkepalveluiden kehittäminen vastaamaan nykyistä tarvetta - Organisaatiomuutoksien valmistelu ja tarvittaessa toteuttaminen - SAP HR ja Turku DW raportoinnin kehittäminen 1
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot 830 830 830 Toimintamenot 905 865 815 Toimintakate -74-34 15 Muutos-% -15,3 % -53,6 % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 18,00 17,00 18 Palkat ja palkkiot ( ) 595 746 566265 566265 Sijaistus % - 27,8 % 28,3 % Sairaspoissaolo - 2,3 % 2,8 % Lisätietoja: Henkilöstökulut (Palkat ja palkkiot) olivat 595746 vuonna 2016. Ennuste vuodelle 2017 on 592000. Henkilöstökulujen osalta TA vuodelle 2017 on 566265. 2
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 256 256 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 256 256 Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) Lisätietoja: Tilamäärä sisältää vain ko. palvelukeskuksen työhuonekäytössä olevat tilat. Muiden toimijoiden kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja ei ole huomioitu. 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet (Huom! Hankkeet ja projektít tulevat taulukkoon 4.2) Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Mittarin seurantaväli Organisaatiomuutosten toteuttaminen Linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide 3.2.1 Sovitaan tarkoituksen mukaisesta työnjaosta ja yhteistyömalleista, jotta organisaatiomuutokset saadaan toteutettua päätösten aikataulussa. Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 E Sisäinen ohje laadittu osavuosikatsaus Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Henkilöstöasioiden palvelukeskus 3
SAP HR ja Turku DW raportoinnin kehittäminen HPK:n eläkepalveluiden uudelleenjärjestelyt 3.2.4 Molemmat järjestelmät ovat käytössä, mutta niiden käyttäminen koko kaupungin raportointiin vaatii kehittämistyötä ja testaamista. 3.2.6 Kokeillaan uusia palvelumalleja ja toimintatapoja: tukipalvelu järjestetään kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla E Raportointijärjestelmät käytössä tilinpäätös Uusi toimintamalli käytössä. Henkilöstöasioiden palvelukeskus Lisätietoja: Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Lisätietoja: - 4.2 Projektit Alla oleva taulukko viitteellinen, oikea taulukko poimitaan Thinking Portfoliosta, ks. Ohje Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategiakytkös Lisätietoja 4
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Kaupungin tavoite TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Toimialan tavoite TA 2018 Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Ryhmän TA 2018 2,8 % Kehityskeskusteluja on käyty 100 % 18 HTV 5
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2015 TOT 2016 TA 2018 Arvio 2017 toteutumasta Seurantaväli Asiakastyytyväisyyskysely (skaala 1-5) L/V 3,91 3,8 4,0 4,0 TA -vuosi Tekstiviestikustannukset /sijaistilausmäärä (toimintamallimuutos) T/T 99,58 104 95 95 TA-vuosi Palvelupyyntöjen määrä (suoritemäärät) T/T 27081 32537 32000 32000 TA-vuosi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 6
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj -toimiala IT-palvelut 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta IT-palveluita johtaa vt. it-palvelujohtaja Joni Ilmanen. Turun kaupungin IT-palvelut tuottaa Turun kaupunkikonsernin laajuisesti kaikki keskitetyt IT-palvelut vastaten toiminnastaan kaupunginhallitukselle. IT-palvelut tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita IT-palveluita kaupunkikonsernin tarpeisiin sekä mahdollistaa kaupungin ydintoimintojen tuottavuuden kehittämisen informaatioteknologian keinoin. Tällaisia palveluja ovat mobiili-, tietoliikenne ja viestintäpalvelut, tulostuspalvelut, lisenssit, tukipalvelut, työasema- ja laitepalvelut, tukipalvelut, alustaja integraatiopalvelut. Palveluihin kuuluvat myös kaupungin IT-hankinnat sekä tietoteknisten ratkaisujen suunnittelu ja toteutus projekteina yhteistyössä toimialojen ja toimittajien kanssa. IT-palvelut toimii myös toiminnan uudistamisen mahdollistajana sekä toimialakohtaisissa että kaupunkitason kehittämishankkeissa. Konsernihallinnossa palvelukeskuksen valvontavastuullinen viranhaltija on strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Toimintaympäriston muutokset toteutetaan tietohallintostrategian mukaisesti. Suurimpina muutostekijöinä ovat lisäksi sote- ja maakuntauudistus sekä nopeasti etenevä digitalisaatio. 1
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet IT-palveluiden toiminnalliset tavoitteet määritelty tietohallintostrategiassa: Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää Olemme haluttu kehittämiskumppani toimialoilla ja konserniyhteisöissä: Keskitymme rajoittamisen sijasta mahdollistamiseen Toteutamme parempaa tietoon perustuvaa johtamista Palvelumme ovat joustavia, nopeita ja luotettavia: Vauhditamme toiminnan uudistamista strategisilla kumppanuuksilla ja uusilla hankintamalleilla IT-palveluiden kehittämisen painopisteet noudattavat tietohallintostrategiaa: Teemme kustannusrakenteesta ja palvelujen hinnoittelusta täysin läpinäkyvää. Laadimme viestintäsuunnitelman ja ryhdymme toteuttamaan sitä johdonmukaisesti. Otamme käyttöön ja viestimme selkeät kehittämistä ohjaavat kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet. Vahvistamme kumppanuuspäälliköiden roolia kehittämistoiminnassa, yhtenäistämme toimintatavat ja kasvatamme toimialaosaamista. Varmistamme riittävän hanke- ja projektipäälliköiden resursoinnin. Selkiytämme ja tehostamme kehittämisen ohjaus- ja suunnittelumallia. Ryhdymme tarjoamaan toimintaprosessien uudistamiseen liittyvää tukea ja kasvatamme systemaattisesti tähän liittyvää osaamista. Keskitymme kokonaisuuksien hallintaan ja kasvattamaan laaja-alaista toiminnan kehittämistä tukevaa osaamista. Olemme edelläkävijöitä uusien teknologioiden ja ratkaisujen soveltamisessa julkishallinnossa. Luomme asiakkaillemme edellytykset käyttää työtehtäviinsä parhaiten sopivia päätelaitteita. Seuraamme ja arvioimme toimintaa ja taloutta säännöllisesti sovittujen mittarien avulla ja korjaamme tarvittaessa suuntaa. Yhdenmukaistamme ja tehostamme palvelutuotannon prosesseja Seuraamme aktiivisesti sopimusten toteutumista ja puutumme poikkeamiin viipymättä. Hajautamme toimittajariskejä. 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% *Tietojärjestelmien kehittäminen siirtynyt IT-palvelun alle 2017 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 18 152 18 439 18 564 19 175 21 200* 23 188* -1 023-2 761-4 625 85,3 % - 62,9% -40,3 % 2
TA 2017 TA 2018 *** Investointihankkeet 8 973 976 Uus- ja laajennusinvestoinnit 8 973 976 Muut pitkävaikutteiset menot 8 973 976 SAP kehittäminen 570 000 Sähköisen asioinnin kehittäminen 2 910 000 ICT-infran/tietojärjestelmien kehittäminen ja tietoliikenne 3 853 976 Drive Turku /DiPaKe 1 390 000 Tiedolla johtamisen kehittäminen Sijoitukset 250 000 Osakkeet ja osuudet *** )Tietojärjestelmien kehittämisen osalta kokonaissuunnitelma vuodelle 2018 on vielä kesken ja käsittelyssä konsernihallinnossa. 3
3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 70,0 70 63 Palkat ja palkkiot 3 265 270* 3 545 000 3 342 955 Sijaistus % - - Sairaspoissaolo - - *2016 toteutettu palkkojen siirtoja kehittämisprojekteihin 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 1257,0 1257,0 1257,0 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 1257,0 1257,0 1257,0 Muut tilat (m²) - Alueet yhteensä (ha) - Lisätietoja: Toimitiloissa työskentelee muitakin kuin IT-palveluiden henkilöstöä. 4
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide Salkunhallinnassa mukana (K/E) Toteuma 2017 (ENN) TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Palvelujen ja prosessien digitalisoiminen Kärkihanke 1: Digitaalinen asiointi Päättäjäpalvelun laajentaminen kaikille luottamushenkilöille ja johtaville virkamiehille sekä sihteereille, sähköisten prosessien mahdollistaminen vaalien jälkeen uusille luottamushenkilöille Käyttäjä- ja käyttövaltuushallinnan uudistaminen digitaalisia palveluja tukevaksi kokonaisuudeksi K Uusilla luottamushenkilöillä on luotu tunnukset, jotta he pääsevät käyttämään kaupungin heille tarjoamia digitaalisia palveluita ja lisäksi heillä on ollut mahdollisuus saada uudet päätelaitteet. Sidonnaisuudet ja perustiedot kerätään Päättäjäpalvelun kautta. Loppuvuonna parannetaan Päättäjäpalvelun toimintavarmuutta suurten muutosten jälkeen ja kierrätetään vanhat päätelaitteet. Pienillä parannuksilla on tarkoitus saada kokonaisuus tukemaan luottamushenkilöiden toimintaa vieläkin paremmin. Käyttäjävaltuushallinta otettiin käyttöön toukokuussa OPAS-verkon käyttäjille. OPAS-verkon käyttäjien (mm. koulujen oppilaat ja opettajat) käyttäjätunnuksia hallinnoidaan nyt uuden järjestelmän kautta. Projekti on edelleen käynnissä, ja tavoitteena on pilotoida käyttäjävaltuushallinta adturku-verkon Jatketaan luottamushenkilöiden sähköisen työtavan kehittämistä ja tukemista. Pilotin jälkeen käyttäjävaltuushallinta otetaan käyttöön adturku-verkon käyttäjille asteittain eri toimialoilla. IT-palvelut IT-palvelut 5
Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Palvelujen ja prosessien digitalisoiminen Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Palvelujen ja prosessien digitalisoiminen Perusopetuksen päätelaitteiden teknisen tuen laajentaminen ja monipuolistaminen, digitaalisten oppimisympäristöjen tuotantoon siirto ja tukimallien rakentaminen ja ylläpidon kilpailutukset eprikka yms oppimusalustojen tuotantoon siirto ja ylläpidon rakentaminen ja kilpailutukset käyttäjille vuoden loppuun mennessä. Perusopetuksen 4. ja 7. luokkalaisille on kilpailutettu henkilökohtaiset päätelaitteet. 4. luokkalaisille tabletti ja 7. luokkalaisille Windows kannettava. Laitteet toimitetaan kouluille alkusyksyn aikana. Lisäksi laitteille ostetaan oheistarvikkeita ja latauspisteitä. Kehitetty myös kevennetty tukimalli näille laitteille. Uudistettu Moodlea ja päivitetty edustoren sivut. Koulujen WLAN uudistus käynnissä. Verkko-oppimisen alustatuotteeksi valikoitui Blackboard International B.V:n tarjoama Moodlerooms ohjelmisto. Viimeistellään koulujen WLAN uudistus Projekti päättyy 8.1.2018, jonka jälkeen siirtyy palveluhallinnan ylläpitoon. IT-palvelut IT-palvelut Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Palvelujen ja prosessien digitalisoiminen Lisätietoja: Raportointipalvelun kehittäminen tukemaan tiedolla johtamista Moodlerooms sovellus hankittiin kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen käyttöä voidaan jatkaa toistaiseksi voimassaolevana harkinnan mukaan. TurkuEDW rakentaminen. Henkilöstöraportoinnin kehittämisprojekti. Tietovaraston tietosisällön ja raportoinnin laajentaminen toimialojen priorisoimilla toimintatiedoilla (roadmap). Jatketaan tietovaraston kehittämistä ja hyödyntämistä tukemaan johdon päätöksentekoa. IT-palvelut 6
Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Kaikki uudistamisohjelmassa aseitetut tavoitteet saavutettu. IT-palveluiden budjettia pienennetty vuosina 2014-2016 uudistamisohjelmassa saavutettujen tavoitteiden mukaisesti. 4.2 Projektit Pdf-taulukko Thinking Portfoliosta (ks. ohje Linkki Dotkuun): Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategiakytkös Lisätietoja Taulukko toimitetaan myöhemmin. 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Kaupungin TA 2018 Turussa jokaisen tulee Työssä jaksamista tukeva voida kokea, että työ lisää työnantajapolitiikka hyvinvointia Toimialan TA 2018 Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Palvelukeskuksen TA 2018 Sairauspoissaolojen määrä alle kaupugin keskiarvon (v. 2016 kaupunki 4,2 %, ITpalvelut 2,4 %). IT-palveluissa ei ole ollut vuonna 2016 tai 2017 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. 7
Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön osalta. Koulutuspäivien keskiarvo 3,5 päivää/työntekijä Henkilötyövuosien määrä pysyy tavoitteessa. Asiantuntijatehtävissä yli 40 hakemusta/työpaikka 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Volyymi Tyyppi TOT 2015 TOT 2016 Arvio 2017 toteutumasta TA 2018 Työasemia V 13 000 14 062 13 200 12 700 Palvelimia V 450 381 400 530 Sähköpostilaatikoita V 22 000 22 000 22 000 18 000 Palvelinsovelluksia V 285 285 265 270 Työasemasovelluksia V 360 324 304 310 Sovellustoimittajia V 230 230 230 230 Sovellus-, palvelu-, huolto- ja lisenssisopimuksia V 350 350 350 350 Asiakaskohteiden määrä maakunnallisesti (Tietoliikennekohteita) V 501 501 505 450 Palvelupyynnöt ja vikailmoitukset (kpl) V 60 000 60 000 52 000 50 000 Tuottavuus ja taloudellisuus Käyttötalous (budj/toteutumat) (K ) T/T 20 460 19 175 19 744 20 226 Tietojärjestelmien kehittäminen (käyttötalous) T/T - 1 283* 1 395* ** 8
Tietojärjestelmien kehittäminen (M ) T/T 5,5 M 6,1 M 8,0 M * ** *) Tietojärjestelmien kehittämisen investoinnit ja käyttötalous (11603) siirtyneet IT-palvelujen kustannuspaikalle ** )Tietojärjestelmien kehittämisen osalta kokonaissuunnitelma vuodelle 2018 on vielä kesken ja käsittelyssä konsernihallinnossa. Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 9
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj -toimiala Kaupunkikehitysryhmä 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Konsernihallintoon kuuluvan kaupunkikehitysryhmän erityisiin tehtäviin kuuluu tukea kaupungin johtoa kaupunkikonsernin elinkeino-, osaamis- ja innovaatiopolitiikan toimintojen sekä hyvinvointiasioiden valmistelussa ja ohjauksessa. Ryhmässä koordinoitavat tehtäväalat on kuvattu alla olevassa taulukossa. Kaupunkikehitysryhmä koostuu viidestä vastuualueesta, jotka ovat elinkeino ja osaaminen, vetovoimatoiminnot, kaupunkisuunnittelu, viestintä ja markkinointi sekä työllisyys, hyvinvointi ja maahanmuutto. Elinkeino ja osaaminen -vastuualuetta johtaa johtaja Pekka Sundman, vetovoimatoimintoja yhteysjohtaja Antti Kirkkola, kaupunkisuunnittelua kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, viestintää ja markkinointia viestintäjohtaja Saara Malila ja työllisyys, hyvinvointi ja maahanmuutto -vastuualuetta palvelujohtaja Mika Helva. TEHTÄVÄ VASTUUALUE PERUSTE RESURSSI htv Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintojen johtaminen Elinkeino ja osaaminen Kh:n johtosääntö 3 ja koordinointi Edunvalvonta, kaupunkipolitiikka ja näihin liittyvä sidosryhmäyhteistyö Elinkeino ja osaaminen Kh:n johtosääntö 2,5 Vetovoimatoiminnot Strategisten kärkihankkeiden ohjaus ja koordinointi Elinkeino ja osaaminen Kh:n johtosääntö 2 Kaupunkimarkkinoinnin ja tiedottamisen johtaminen Viestintä ja markkinointi Kh:n johtosääntö 11 Vetovoimatoimintojen ja tapahtumatoiminnan johtaminen Vetovoimatoiminnot Kh:n johtosääntö 4 ja koordinointi Strategisen maankäytön ja kiinteistökehityksen ohjaus Kaupunkisuunnittelu Kh:n johtosääntö 3 Ympäristö- ja ilmastopolitiikan valmistelu ja ohjaus Kaupunkisuunnittelu Kh:n johtosääntö 1 Työllisyyspalvelukeskuksen ohjaaminen ja työllistämisasioiden Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi Kh:n johtosääntö 3 hoitaminen, työllisyystoimikunta sekä Varsinais-Suomen TYP-toiminnan koordinointi Työllisyystoimikunnan asettami- nen Kh 19.1.2015 TYP-sopimuksen hyväksyminen Kh 18.1.2016 Maahanmuuttaja-asioiden koordinointi Työllisyys, maahanmuutto ja hyvin- Kh 7.9.2015 363 1,5 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvointiohjelman koordinointi vointi Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi Kj 2.4.2014 53 0,5 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Parhaillaan Turun seudun kasvua siivittää elinkeinoelämän erinomainen menestys: erityisesti meri-, lääke- ja valmistavan teollisuuden vahvat kasvunäkymät lisäävät luottamusta ja säteilevät korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, kuten rakentamiseen. Valmistavan teollisuuden kasvunäkymä ulottuu 2020-luvun puoliväliin asti. Silloin muun muassa meri- ja autoteollisuus verkostoineen ovat nostaneet tuotantokapasiteettinsa täysin uudelle tasolle. Kyseessä on positiivinen rakennemuutos, johon tulee vastata kaupungin, alueellisten toimijoiden ja valtion yhteistyönä sekä akuutein että rakenteellisin toimenpitein. Maahanmuuton lisääntyminen tuo yhtäältä seudulle muuttovoittoa ja työvoimaa, toisaalta lisää mm. kotouttamis- ja asumispalveluiden kysyntää. Maahanmuutto on myös kaupunkisuunnittelua koskeva kysymys. Maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valmistelu ovat historiallisia toimintaympäristön muutostekijöitä ja kaupunkipoliittisia edunvalvontakysymyksiä. Kaupunkikehitysryhmä tukee kaupungin johtoa uudistuksiin asemoitumisessa sekä niihin liittyvässä valmistelussa. 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Kaupunkikehitysryhmän strategiset painopisteet nousevat hyvinvoinnin ohjausryhmän ja kilpailukyvyn ohjausryhmän valitsemista painopisteistä. Painopisteet on kirjattu konsernihallinnon strategiseen sopimukseen. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Terveiden elämäntapojen edistäminen Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Maahanmuuttajat elinkeinopolitiikan voimavaraksi Turku Logistics Hub Vetovoiman vahvistaminen MAL-sopimus 2016-2019 ECCENTRIC-hanke 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% 0 0 2 264 2 483-2 264-2 483 7,1 % 9,7 % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 28 31 Palkat ja palkkiot ( ) 1 188 721 1 395 015 Sijaistus % 50,0 50 Sairaspoissaolo 2,3 <2,3 Lisätietoja: Henkilöstökulut (Palkat ja palkkiot) olivat 1 336 057 vuonna 2014. TA vuodelle 2016 on 1 188 721. 3
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 418 418 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 418 418 Muut tilat (m²) - - - Alueet yhteensä (ha) - - - Lisätietoja: Tilamäärä sisältää vain ko. ryhmän työhuonekäytössä olevat tilat. Muiden toimijoiden kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja ei ole huomioitu. 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Kaupunkikehitysryhmä Strategiasta johdetut tavoitteet (muut kuin hankkeet ja projektit) Strategisen sopimuksen tavoite Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) 3.1.4 Ohjaamo-hanke K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 3.1.4 Party-hanke K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 4
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Terveiden elämäntapojen edistäminen Terveiden elämäntapojen edistäminen Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi 3.1.4 Tuttu-hanke K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 3.1.4 Turun maksuosuudella olevien tilanteen läpikäynti ja palveluohjaus 2.1.1 Kuntalaisten aktivointi terveyden edistämiseen viestinnän keinoin (tehostettu hyvinvointiviestintä) E Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 2.1.1 Unelmien liikuntakuukausi -kampanja K Kampanja toteutettu Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 2.1.1 UIA-hankkeen toimintamalli; voimaannuttavan vertaisryhmän hyödyntäminen työllisyyden ja kotoutumisen edistämisessä 2.1.1 Kotouttamisohjelman ja palvelutarveselvityksen mukaiset toimenpiteet kotouttamisen nopeuttamiseksi kasvaneen maahanmuuttajamäärän vuoksi K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi K Toimenpiteet toteutettu Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 2.1.1 Kotouttamisohjelman päivittäminen K Ohjelma päivitetty Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 3.1.1 Turku Future Technologies K Toteutus käynnissä Elinkeino ja osaaminen 3.1.1 Biohautomokonsepti K Toteutus käynnissä / TScP 3.1.1 Life Science -kiihdyttämö K Toteutus käynnissä / TScP Elinkeino ja osaaminen Elinkeino ja osaaminen 5
Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Maahanmuuttajat elinkeinopolitiikan voimavaraksi Maahanmuuttajat elinkeinopolitiikan voimavaraksi Maahanmuuttajat elinkeinopolitiikan voimavaraksi Maahanmuuttajat elinkeinopolitiikan 3.1.1 Digitulevaisuus K Toteutus käynnissä / TScP Elinkeino ja osaaminen 3.1.1 Blue Industry Park -toimintakonsepti K Toteutus käynnissä Elinkeino ja osaaminen 3.1.1 Smart Chemistry Park -tukihanke K Toteutus käynnissä / Elinkeino ja TScP osaaminen 3.1.1 EU:n valmisteilla olevan Blue Growth E Toteutus käynnissä Elinkeino ja Vanguard-aloitteen kytkeminen Turun osaaminen elinkeinopolitiikan työkaluksi 3.1.1 Suomen valmisteilla olevan kansallisen meripolitiikan valmisteluun osallistuminen ja vaikuttaminen Turun kaupunkistrategian pohjalta 3.1.4 Edellytykset innovaatiotoimintaan ja työllistymiseen E Toteutus käynnissä Elinkeino ja osaaminen K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 3.1.4 Suomen kieli ja kulttuuri K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi 3.1.4 Osaamisen hyödyntäminen paikallisessa elinkeinoelämässä 3.1.4 Työllisyysselvityksen maahanmuuttajiin liittyvät toimenpiteet voimavaraksi Turku Logistics Hub 3.1.3 Laaditaan kehittämis- ja kasvusuunnitelma, jonka avulla kehitetään kaikki liikennemuodot kattavaa multimodaalilogistiikkajärjestelmää Turku Logistics Hub 3.1.3 Lentoliikennettä ja lentoaseman ympäristöä Suomen kakkoskenttänä kehitetään matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvattamiseksi Turku Logistics Hub 3.1.3 Tunnin junan suunnitteluun osallistuminen K Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi E Toteutus käynnissä Työllisyys, maahanmuutto ja hyvinvointi E Suunnitelma laadittu Elinkeino ja osaaminen, Vetovoimatoiminnot, Kaupunkisuunnittelu E E Matkustajamäärä > 350 000 Osallistutaan suunnitteluun Elinkeino ja osaaminen, Vetovoimatoiminnot, Kaupunkisuunnittelu Elinkeino ja osaaminen 6
Vetovoima 3.1.5 Experience Turku - elämysteollisuuden tukipalvelurakenteen käynnistäminen Vetovoima 3.1.5 Suomen saaristo -yhteistyön toimenpiteet Turun kampus ja tiedepuisto Keskustan kehittäminen Maankäytön strategisten hankkeiden koordinointi osana elinkeinopolitiikan kehittämistä Maankäytön strategisten hankkeiden koordinointi osana elinkeinopolitiikan kehittämistä Maankäytön strategisten hankkeiden koordinointi osana elinkeinopolitiikan kehittämistä E E 3.3.1 Masterplanin laadinta. Kokonaiskoordinaatio. K 3.3.2 Keskusta -vision laadinta. Kokonaiskoordinaatiotyö K valmis 3.3.1 Linnakaupunki K Toteutuksen koordinointi Linnakaupungin osayleiskaavan pohjalta Visit Turun markkinointistrategian edellyttämät toimenpiteet: kehittämisohjelman toteutus. Ohjelmat käynnissä 2017 loppuun. Saariston teemallisen tuotteistamisen ja yhteistyön tiivistäminen. Hanke käynnissä, masterplan valmis Hanke käynnissä, visio- Vetovoimatoiminnot Vetovoimatoiminnot Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu 3.3.1 Skanssi K Toteutuksen koordinointi Kaupunkisuunnittelu 3.3.1 LogiCity K Toteutuksen koordinointi Kaupunkisuunnittelu 7
Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Kk Kaupungin johtoryhmälle ½- vuosittainen Strateginen linjaus 3.2.2 Kaupungin kärkihankkeiden viestintä ja markkinointi E Hanke käynnissä Viestintä ja markkinointi Strateginen linjaus 3.2.2 Strategisten tavoitteiden viestintä ja markkinointi E Hanke käynnissä Viestintä ja markkinointi Strateginen linjaus 3.2.3 Kaupunkimallinnus K Hanke käynnissä Kaupunkisuunnittelu Strateginen linjaus 3.3.2 Civitas Eccentric K Hanke käynnissä Kaupunkisuunnittelu Kh:n iltakoulu 15.8.2016 Turun kaupunkikonsernin ilmasto- ja energiaohjelma 2020-2040 Valmistelu valmiiksi päätöksentekoa varten Kaupunkisuunnittelu Strateginen linjaus 3.1.6. Opiskelijakaupunki Turku (RSGT) so- E 120 000 Elinkeino ja Strateginen linjaus 3.1.1 Lisätietoja: - pimuksen toteuttaminen Tekniikan alan osaajien varmistaminen meriteollisuuden huippusuhdanteeseen tehostetuin koulutusratkaisuin. E Valmistellaan ja toteutetaan toimenpiteet yhdessä koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa. osaaminen Elinkeino ja osaaminen 8
4.2 Projektit (taulukko poimitaan Thinking Portfoliosta erillisen ohjeen mukaisesti) Hanke (mihin projekti kuuluu) Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategiakytkös Lisätietoja UIA Turun kiertotalouden kehittämishanke Työllisyyden edistämisen toimintamallin kehittäminen Turun ja Sitran kestävän kasvun kumppanuus Kasvusopimus Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Kasvusopimus Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi Pohjoinen Kasvuvyöhyke PKV Maahanmuuttajat elinkeinopolitiikan voimavaraksi Kaupunkistrategia 2029 ja strategiset ohjelmat Vetovoima Turku Logistics Hub 9
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Kaupungin tavoite TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka. Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus. Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen. Toimialan tavoite TA 2018 Ryhmän TA 2018 Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut. Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut. Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä. Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita). Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry).??? 10
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tunnuslukuina käytetään toisaalla sopimuksessa olevia taloudenpidon ja resurssien käytön mittareita sekä niistä laskettuja suhdelukuja: Toimintamenot (1.000 ) T/T 2.168 2.264 2.483 Vastuualueen toimintamenojen osuus kaupungin kokonaistoimintamenoista (%) T/T 0,15 0,15 0,17 Työvoiman käyttö (htv) T/T 27,5 28 31 Palkat ja palkkiot (1.000 ) T/T 1.250 1.183 1.395 Palkat ja palkkiot henkilötyövuotta kohti ( /htv) T/T 45.443 42.260 45.001 Tilojen käyttö (m²) T/T 418 418 418 Tilojen käyttö henkilötyövuotta kohti (m²/htv) T/T 15,2 14,9 13,5 Tyyppi TOT 2015 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, K/T= Kysyntä/tarve, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 11
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj -toimiala Matkailun palvelukeskus 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Matkailun palvelukeskuksen toiminnasta vastaa matkailujohtaja Anne-Marget Hellén. Matkailun palvelukeskuksen tehtävänä on edistää ja lisätä Turkuun ja Varsinais-Suomeen suuntautuvaa matkailua markkinoimalla ja myymällä matkailutuotteita ja - palveluja sekä edistää ja kehittää matkailua elinkeinona yhteistyössä rahoittajien, yritysten ja matkailuorganisaatioiden kanssa. Konsernihallinnossa palvelukeskuksen valvontavastuullinen viranhaltija on johtaja Pekka Sundman. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Matkailutoimialalla muutokset taloudellisissa suhdanteissa ja yhteiskunnallisissa olosuhteissa vaikuttavat välittömästi: Matkailun toimintakeskus varautuu reagoimaan muutoksiin tarvittaessa kesken talousarviokauden kohdentamalla käytettävissä olevia resursseja innovatiivisesti. Matkailu on kasvussa oleva kansallinen työvoimavaltainen vientiala, jonka alue- ja kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Turku ja Suomen saaristo omaa kansallisesti merkittävää kehittämispotentiaalia matkailussa. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut (taulukko alla) perustelevat resurssien tarvetta ja niiden muutosta. Mikäli saatavilla on myös historiatietoja (2013-2015) ja ennusteita (2019-2021), nekin voi täyttää taulukkoon kuvaamaan muutosta pitemmällä aikavälillä. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Esim. palveluja tarvitsevan väestön määrä tai osuus 2
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Keskitytään tunnistettuihin ydintoimintoihin, jotka lisäävät matkailun aluetaloudellista vaikutusta. Arvioidaan matkailun palvelukokonaisuudet ja varmistetaan, että toiminta, resurssit ja talous muodostavat optimaaliset kokonaisuudet. Matkailustrategiaa päivitetään vuosittain ja tähän liittyen käydään jatkuva vuoropuhelua alan yritysten kanssa. Vuonna 2018 markkinointikonsepti uudistetaan. Sähköiset palvelut 2017 verkkosivusto siirtyi osaksi Turku.fi järjestelmää. Samalla verkkopalvelua kehitettiin selkeämmäksi ja asiakasta paremmin palvelevaksi. Koska Turku.fi järjestelmä toimii adaptiivisesti, erillistä mobiilisivustoa ei enää käytetä. Sähköisiä palveluita uudistetaan jatkuvasti. Verkkokauppaa kehitetään edelleen. Some Uusi verkkopalvelu tulee edistämään sekä Visit Turun että yhteistyöyritysten some-näkyvyyttä. Kohdistetaan olemassa olevia resursseja some-kanavien hyödyntämiseen ja uusien kanavien käyttöönottoon ja edelläkävijyytemme hyödyntämiseen. VisitTurku-TV on youtube- kanavalla ja sen runsasta kävijämäärää hyödynnetään edelleen markkinoinnissa. Kansainvälisten kohderyhmien tavoittamista lisätään edelleen ottamalla käyttöön Kiinalaista Weibo-kanavaa. Markkinoinnin erityistoimenpiteet Osallistutaan Visit Finlandin ja TEM:ön matkailun kasvuohjelmiin, erityisesti saaristo- ja stop over-kokonaisuuksiin. Kansainvälistä lentokenttää ja Turun kaksikielisyyttä korostetaan markkinoinnissa. Kongressit ja tapahtumat Kehitetään tapahtumien ja kongressien uusasiakashankinnan ja markkinoinnin toimenpiteitä yhteistyöyritysten kanssa. Panostetaan tapahtuma- ja kongressikaupungin asiakaspalveluun erityisesti kotimaisten ja kansainvälisten korkeakoulujen, yliopistojen, järjestöjen ja seurojen asiakasryhmissä. Kehitetään sähköisten markkinointityökalujen ja asiakaspalvelun toimivuutta ja reagointinopeutta. Liiketoimintayksiköt Ruissalo campingin toimintakonsepti arvioidaan uudelleen. 3
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% 1 355 1 355 568 4 910 4 775 3 886-3 556-3 420-3 318 2,95 % -3,82 % - 2,98 % Toimintatulojen ja menojen sekä HTV:n muutos sidoksissa suunniteltuun hosteltoiminnan päättymiseen matkailun alaisuudessa. 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 38,0 36 27,5 Palkat ja palkkiot ( ) 1 142 785 1 286 147 1 029 236 Sijaistus % 60 60 55 Sairaspoissaolo % 2,9 <2,9 <2,9 Lisätietoja: Yksikön kommentti: Korkea sijaistusprosentti johtuu toiminnan luonteesta: kesäsesongin ajaksi palkataan sijaisia asiakaspalveluun ja sairastunutta on sijaistettava. Toimintatulojen ja menojen sekä HTV:n muutos sidoksissa suunniteltuun hosteltoiminnan päättymiseen matkailun alaisuudessa. 4
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 3 146 2 985 1 885 - Toimistotilat Aurakatu 2-4 - Muut (mm. Ruissalo) - /Laivahostel Borea 609 1 437 1 100 601 1.284 1.100 601 1.284 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 3 146 2 985 1 885 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Lisätietoja: Eroavaisuudet vuosien 2016 ja 2017 neliömäärissä johtuu pinta-alojen tarkistuksista, ei tilamuutoksista. Yksikön kommentit: Maa-alue Ruissalo Camping. Tilojen muutos sidoksissa suunniteltuun hosteltoiminnan päättymiseen matkailun alaisuudessa Toimistotiloille etsitään väistötilat Aurakadun saneerauksen alkaessa mahdollisesti 201X aikana. 5
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide - 3.1.5 Turkua kehitetään vetovoimaisena matkailukaupunkina: 1. Turku markkinoidaan kongressien kaupunkina. - 3.1.5 Turkua kehitetään vetovoimaisena matkailukaupunkina: 2. Turku on edelläkävijä sähköisissä matkailuneuvonnan ja matkailutuotteiden verkkokaupan palveluissa. Salkunhallinnassa mukana (K/E) E E TA 2107 TA 2018 Sijoitus 2.-4. Visit Finlandin kongressi-tilastoissa Visit Turku-portaalin kävijämäärä yli 1 000 000 hlöä Sijoitus 2.-4. Visit Finlandin kongressi-tilastoissa Visit Turku-portaalin kävijämäärä yli 1 000 000 hlöä Mittarin seurantaväli Lisätietoja: Panostaminen someen ja Visit Turku-TV:n ajankohtaisuuteen on lisännyt Visit Turku-portaalin kävijämäärää aikaisempaa talousarvioennustetta nopeammin. Visit-Turku portaalin sisällön ja ulkoasun kehittäminen ja kävijämäärien nostaminen entisestä. Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Toimintoanalyysi/nro 26 Toimintoanalyysi/nro 26 Lisätietoja: - Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) Matkailun palvelukeskuksen mitoituksen uudelleenarviointi. Matkailun palvelukeskuksen mitoituksen uudelleenarviointi. Salkunhallinnassa mukana (K/E) K K TA 2017 TA 2018 Matkailua edistetään vuosittain päivitettävällä markkinointistrategialla. Matkailun palvelukeskuksen operatiiviset toiminnot (Hostel, Camping, jne.) järjestetään niin, että toiminta kattaa kulut Matkailua edistetään vuosittain päivitettävällä markkinointistrategialla. Matkailun palvelukeskuksen operatiiviset toiminnot (esim. Camping) järjestetään niin, että vastaavat paremmin alueen käyttäjiä. Mittarin seurantaväli 2 krt/v Vastuu (tulosalue/ yksikkö) 6
4.2 Projektit Pdf-taulukko Thinking Portfoliosta (ks. ohje Linkki Dotkuun): Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategiakytkös Lisätietoja 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Kaupungin Toimialan TA 2018 TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Palvelukeskuksen TA 2018?? 7
Turku on vetovoimainen työnantaja Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry)? 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Verkkosivujen kävijät / 1000 hlöä V 580 1 000 > 1 000 > 1 000 Ryhmien määrä V 650 720 > 720 > 720 Media- ja matkanjärjestäjävieraat V 400-500 400-500 400-500 400-500 Kongressit sijoitus V 2.-4. 2.-4. 2.-4. 2.-4. Camping viipymä V 2,0 2,2 vrk 2,2-2,3 vrk 2,2-2,3 vrk Hostel käyttöaste % V 43 43 43 - Markkinaosuus yöpymisissä L/V 4,1 > 4,1 - Lentomatkustajat 1000 hlöä L/V 353 353 353 Seurantaväli Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 8
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 LUONNOS Kj-toimiala Talous- ja strategiaryhmä 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Talous- ja strategiaryhmästä vastaa johtaja Jukka Laiho. Konsernihallintoon kuuluvan talous- ja strategiaryhmän erityisenä tehtävänä on kaupungin strategiaprosessin johtaminen ja kehittäminen, taloushallinnon ja -prosessien johtaminen ja kehittäminen, kaupungin varojen ja velkojen hallinta, strateginen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstöhallinnon kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistäminen ja kehittäminen, kaupunkitason yhteistoimintamenettelyistä huolehtiminen sekä hankintojen strateginen ohjaus. Talous- ja strategiaryhmä koostuu neljästä sisäisestä vastuualueesta, jotka ovat talous ja rahoitus, strategia ja kehittäminen, strateginen HR ja strateginen hankinta. Kuhunkin sisäiseen vastuualueeseen sisältyy useita prosesseja, joille on nimetty omat tuotoksensa/palvelunsa ja vastuuhenkilönsä sekä htv-resurssit. Talous- ja strategiaryhmän johtajat valvovat neljää palvelukeskusta: IT-palvelut (valvontavastuullinen strategia ja kehittämisjohtaja Jussi Vira), Henkilöstöhallinnon palvelukeskus (valvontavastuullinen Sinikka Valtonen), Työterveyshuolto (valvontavastuullinen henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen), Hankinta- ja logistiikkakeskus (valvontavastuullinen johtaja Jukka Laiho). Talous ja rahoitus Talous ja rahoitus vastuualue vastaa taloushallinnon ja prosessien johtamisesta ja kehittämisestä. Vastuualuetta johtaa johtaja Jukka Laiho. Henkilöstön määrä on yhteensä 24 (syyskuu 2017). Pääprosessit ovat talouden suunnittelu ja seuranta sekä rahoitus ja sijoitus. Controller toiminnot tukevat pääprosesseja huolehtimalla toimialakohtaisesta taloudenpidon ohjauksesta ja seurannasta sekä kaupungin läpäisevien taloudenpidon prosessien (mm. sopimusohjaus, investoinnit) koordinoinnista. 1
Prosessin nimi Tuotokset /Palvelut Vastuuhenkilö Htv Talouden suunnittelun ja seurannan Yht. 14 tehtävät Talousohjaus Ulkoisen ja sisäisen laskennan sekä muun taloushallinnon ohjeistus ja järjestelmätuki Seija Liinoja Toiminnan ja talouden Suunnitteluluvut, talousarvio ja -suunnitelma Valtteri Mikkola suunnittelu Toiminnan ja talouden Osavuosikatsaukset, tilinpäätös Seija Liinoja seuranta Rahoituksen ja sijoituksen tehtävät Yhteensä Yht. 10 Konsernirahoitus, kassanhallinta, Rahoitus- ja sijoitussuunnitelma, otto- ja antolainaus, maksuvalmiusuunnitelma ja Kari Pentti kaupungin varo- jen, velkojen ja rahoitusriskien hallinta ennusteet, lyhyt- ja pitkäaikaiset sijoitukset, järjestelmien pääkäyttäjätehtävät Kassapalvelut ja henkilöstökassa Asiakaspalvelutehtävät (kassatehtävät, maksupalvelu ja neuvonta) Kari Pentti Strategia ja kehittäminen Strategia ja kehittäminen -vastuualue vastaa kaupungin strategiaprosessista, kehittämisen ohjauksesta, kokonaisarkkitehtuurista, strategisesta tietohallinnosta, tietojohtamisen toimintatapojen ja ratkaisujen kehittämisestä sekä konsernin tietopalvelujen tuottamisesta. Vastuualuetta johtaa strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira, jonka tukena toimii kehitysjohtaja ja 18 asiantuntijaa. Prosessin nimi Tuotokset/ Palvelut Vastuuhenkilö Htv Strategia Strategiapäivitykset ja seuranta Oskari Heinämäki 2 Toimintamallit Toimintamallien ja niihin liittyvien IT-kehitystarpeiden hallinta. Kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen ja ylläpitäminen (toiminta/prosessi-, tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuri) Jaakko Ståhlberg Tero Nylund 7 4 Kehittäminen Kaupungin kehittämismallin mukainen kehittäminen Sari Hannila 4 Tietojohtaminen Tiedon analysointi ja tietopalvelu. Tietohallinto Tietohallintostrategia, määrärahat, sopimusjärjestelyt ja merkittävät hankinnat, organisointi, laadunvalvonta ja riskien hallinta Rami Savila 3 2
Strateginen HR Strateginen HR vastuualue vastaa koko kaupungin keskitetystä henkilöstöohjauksesta, jonka linjausten pohjalta toimialoilla toteutetaan kaupungin yhteisten periaatteiden mukaisesti työsuojelua, yhteistoimintaa, henkilöstösuunnittelua ja henkilöstön kehittämistä. Strateginen HR vastuualuetta johtaa henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen. Henkilöstömäärä on 16 (15 + 1) syyskuussa 2017 ja vastuualueen toiminnasta vastaa henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen. Prosessin nimi Tuotokset/Palvelut Vastuuhenkilö Htv Palvelussuhdeasiat Palvelsussuhdeneuvonta, yhteistoiminta, työoikeus, virkaehtosopimuksen tulkinta, Urpo Matilainen 4 Avainta Tes- tuki, paikalliset sopimukset Henkilöstön kehittäminen Keskistetty henkilöstön ja osaamisen kehittäminen Eija Kavanti 5 Työhyvinvointi Keskistetty työhyvinvointi ja työsuojelu Caj Karlsson 3 Hallinto Raportointi, yleishallinto, talous ja tukitoiminnot / Strateginen HR Sinikka Valtonen 3 Strategiset hankinnat Strategiset hankinnat vastuualue vastaa konsernin hankintojen yleisistä linjauksista ja ohjaamisesta koko kaupungin osalta sisältäen tavara-, palvelu- ja urakkahankinnat. Strategiset hankinnat vastaa toimialakohtaisten hankintalinjausten laatimisesta osana seuraavan valtuustokauden strategiaprosessia sekä hankintasuunnitelmien laatimisesta tilikausittain. Hankinta- ja kilpailutuspalvelut siirtyvät konsernihallintoon vuoden 2018 alusta. Prosessin nimi Tuotokset/Palvelut Vastuuhenkilö Htv Hankintapalvelut Hankintastrategian toteutumisen seuranta hankintamatriisin avulla Hankintatoiminnan onnistumisen mittaaminen ja analysointi Hankintaprosessin kehittäminen ja auditointi Hankinta- ja kumppanuusosaamisen sekä verkostotaitojen edistäminen Keskitettyjen hankintojen kilpailuttaminen Hankintasopimusten hallinta Pienhankintojen ohjeistaminen Tarpeesta maksuun prosessin kehittäminen ja mittaaminen Fredrik Lindström Sisäinen logistiikka Kuljetussuunnittelulla kaupunkitasoisen kuljetustarpeen ratkaisemiseksi Henkilökuljetusten toteuttaminen Hyvinvointitoimialan tarpeeseen Seppo Salmela yht. 28 3
1.2 Toimintaympäristön muutos, toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Talous ja henkilöstöhallinto Tavoitteena on vuosijohtamisen mallin ja vuosikellon systemaattinen käyttöönotto kaupungin laajuisesti. Vuosijohtamisen kehittämisen painopiste siirtyy sisällön informatiivisuuden parantamiseen. Sote uudistusta on lykätty vuoteen 2020. Kaupunkiorganisaatio valmistelee uudistusta arvioimalla kaupungin vastuulle jäävien toimintojen tukipalvelutarpeita ja tarkoituksenmukaista järjestämistapaa. Ratkaisut rakentellisista muutoksista tulisi päättää vuoden 2018 aikana. Työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitteen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet viedään loppuun. Strategian ja kehittämisen vastuualue Strategian ja kehittämisen vastuualue jatkaa kehittämismallin käytön vakiinnuttamista kaupungissa ja panostaa tietojohtamiseen liittyvien palvelujen ja osaamisen kehittämiseen. Lisäksi vastuualueen painopistealueita ovat yhteisten prosessi- ja arkkitehtuuritoimintamallien kehittäminen ja tukeminen, kaupunkistrategian kokonaisuuden päivitys, uuden tietohallintostrategian jalkauttaminen ja vastuu Smart and Wise City kärkihankkeen suunnittelu ja toteuttaminen. Strategia ja kehittäminen edustaa aktiivisesti kaupunkia alueellisessa ja valtakunnallisessa Sote-ICT valmistelutyössä. Hankinnan ja logistiikan vastuualue Hankintastrategia hyväksytetään kh:lla vuoden 2017 lopulla. Kaupungin hankintaohjeet päivitetetään ja hyväksytetään kh:lla vuoden 2018 alussa. Vuoden 2018 aikana toteutetaan hyväksytyn strategian mukaisia toimenpiteitä (ks. kohta Muut ohjausasiakirjat, Hankintastrategia). 4
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 TOT 2016 TAM 2017 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TAM 2017 TA 2018 Htv Palkat ja palkkiot (1 000 ) Sijaistus, % Sairauspoissaolo, % Lisätietoja: Konsernihallinnon ryhmät ovat liian pieniä, jotta tavoitteita voitaisiin asettaa sijaistukselle (%) ja sairauspoissaoloille (%). 5
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TAM 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) Muut tilat (m²) - - - Alueet yhteensä (ha) - - - Lisätietoja: Tilamäärä sisältää vain ryhmän työhuonekäytössä olevat tilat. Muiden toimijoiden kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja ei ole huomioitu. 6
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strateginen HR Tavoitteet prosesseittain Työhyvinvointi ja työsuojelu Korvaavan työn malli käytössä Malli on käytössä Seuranta Prosessi Tavoite TA 2018 Mittari tai arviointikriteeri Työhyvinvointi ja työsuojelu Kunta 10 kyselyn toteuttaminen Kysely on toteutunut Vastuuhenkilö Palkka-ja palvelussuhdeasiat Palkka-ja palvelussuhdeasiat Henkilöstön kehittäminen ja osaamisen hallinta Henkilöstön kehittäminen ja osaamisen hallinta Organisaatioita koskevien uudistusten edellyttämien tehtäväjärjestelyjen ja kaupunkitasoisen yhteistoiminnan toteuttaminen Henkilöstöasioita koskevien kaupunkitasoisten sääntöjen uudistaminen uudistuvan organisaation kannalta tarkoituksenmukaisiksi Johtamiskoulutuspolkujen täydentyminen (ylin taso) Kriteerit koulutuksiin hakeutumiselle ja osallistumiselle on määritelty Avainhenkilöiden ja esimiesten muutosjohtamisosaamisen kehittäminen ja jatkuvan kehittymisen tukeminen. Vahvistetaan muutostilanteissa ja muutoksen hallinnassa tarvittavaa osaamista ja tarjotaan työkaluja kehittämistyöhön. Yhteistoiminta on toteutettu lain edellyttämällä tavalla sekä tehtäväjärjestelyt ja niihin mahdollisesti liittyvät palkkaukselliset toimienpiteet on toteutettu Säännöstö on uusittu Johdon Joko / MBA -koulutukset on aloitettu Muutosvalmennuksiin osallistuneiden määrä 7
Pdf-projekti taulukko Thinking Portfoliosta: Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Henkilöstöjohtamisen sujuvamman järjestelmätuen kehittäminen SAP HR P6 Hyötyjen arviointi (Seurantavaihe) Tehtävänä on toiminnallisten tavoiteprosessien tarkempi määrittely ja niitä tukevan Kuntien Tiera Oy:n SAP ERP HR Kuntaratkaisun valmisteluun osallistuminen sekä ratkaisun käyttöönotto. Strategiakytkös 1.1.2016 Salkku: KJ_Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Lisätietoja Verkkopohjaisen oppimisympäristöratkaisun toteuttaminen_ e-prikka P4 Projektin toteutus Tehtävänä on henkilöstöjohtamisen toiminnallisten tavoiteprosessien tarkempi määrittely ja niitä tukevan Kuntien Tiera Oy:n SAP ERP HR Kuntaratkaisun valmisteluun osallistuminen sekä ratkaisun käyttöönotto. 1. Muutetaan osaamisen kehittäminen (yhteiset osaamisalueet) koulutuskokonaisuuksiksi ja -sisällöiksi. Pilotoidaan yhteisillä johtamisosaamisilla (4 osaaluetta) sekä yhteisellä osaamisella perehdytys- ja ohjausosaaminen. 2. Määritellään sähköinen koulutuspalvelualusta 3. Luodaan sähköisen koulutuspalvelun ja oppimisympäristön toimintamalli ja testataan sitä rakentamalla ensimmäiset koulutukset oppimisympäristöön 24.11.2015 02/2018 Salkku: KJ_Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Strategisten ohjelmien ensisijainen tavoite: Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 8
4. Luodaan kaupunkitasoinen tukimalli oppimisalustan ylläpidolle 5. Pilotoidaan tuotokset (2,3,4,) 6. Analysoidaan pilotin tulokset ja projektin hyödyt 7. Tehdään käyttöönottosuunnitelma seuraavaksi kaudeksi Projektilla tavoitellaan verkkokoulutuspalvelua ja oppimisympäristöä (yhteistä oppimisalustaa) koko henkilöstölle. Verkkopalvelussa tullaan järjestämään palveluita sekä työntekijöille että esimiehille. Keskeiset tuotokset: Osaamiskartan ja koulutusten yhteensovittaminen Sähköinen oppimisympäristö Koulutustarjotin oppimisympäristön koulutuksista Osaamisen arvioinnin malli oppimisympäristössä Koulutussuunnitelma oppimisympäristöön sijoitettavista koulutuskokonaisuuksista 9
Strategia ja kehittäminen Tavoitteet prosessittain Prosessi Tavoite TA 2018 Mittari tai arviointikriteeri Seuranta Strategia Toimintamallit Kehittäminen Kaupungin strategiakokonaisuuden päivittäminen. Päivitetyn strategian tilannekuva ja seuranta; mittareiden ja indikaattorien päivitys. Kaupungin isojen kehittämishankkeiden tukeminen kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti (Esim. Asiakkuuksien ja palvelujenhallinta ja Turku Smart and Wise City). Hankemallin käyttöönotto kaupunkitasolla. Kaupungin strategia ja siihen sisältyvät mittarit on päivitetty. Kehittämishankkeiden määrittämät mittarit Kehittämisen matriisissa sovitut tavoitteet on saavutettu. Vastuuhenkilö Oskari Heinämäki Jaakko Ståhlberg Sari Hannila Tietojohtaminen Tietohallintostrategian jalkauttaminen. Mittareina esimerkiksi hankkeiden lukumäärä ja osaamistasot toimialoittain. Tietohallintostrategian mittaristo (linkki: KH:n päätös 24.4.2017) Jussi Vira 10
Projektit Pdf-taulukko Thinking Portfoliosta: Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Tietohallintostrategian toimeenpano P3 Tietohallintostrategian mukaisten toimintojen käyttöönotto. Strategiakytkös 1.6.2017 31.12.2018 Salkku: KJ_Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Tietojohtaminen Avoimet innovaatioalustat (6Aika) P4 Kaupungin innovaatiomallin käyttöönotto 25.6.2015 1.6.2018 Salkku: KJ_Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Smart and Wise City -kärkihanke P0 Smart and Wise City kärkihanke aseittaa tavoitteita eri painoipistealueille. Painopistealueet ovat Hiilineutraalius ja resurssiviisaus Palvelujen ohjaus ja digitaaliset palvelut Turvallisuus Kaupunkisuunnittelu Liikenne ja liikkuminen 1.1.2018 31.12.2021 Salkku: KJ_Vaikuttava ja uudistuva kaupunki 11
Talous ja rahoitus Prosessien kehittämistavoitteet Prosessi Tavoite TA 2018 Mittari tai arviointikriteeri Talousohjaus Kustannuslaskennan kehittäminen (SAP COPA -osavastuu: kustannuslaskennan tuki ja järjestelmätuki) KUTI muutokset SAP-järjestelmään Pilotin toteuttaminen/ modulin käyttöönotto Muutokset tehty myös ohjeisiin ja testattu projektin aikataulussa Vastuuhenkilö Ilkka Mäkynen + Jukan määräämä henlkilö Seija Liinoja Raportoinnin kehittäminen (SAP BO/Power BI) Moduuli käytössä Juhani Pärtty Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta Prosessin tunnusluvun/ -lukujen määrittely Tunnusluvut määritelty Jukka Laiho Prosessin arviointi ja kehittäminen - käyttöomaisuuden hallinta - vuosijohtaminen - sopimusohjaus Prosessin kuvaus on päivitetty Prosessien kuvaus ja kehittämissuunnitelma Johanna korpikoski Valtteri Mikkola Timo Collanus Toimialojen controller-tehtävät Rahoitus ja sijoitus - Kassajärjestelmän, rahakuljetusten ja verkkomaksamisen pääkäyttäjätehtävät Toimialojen konsernitasoisen kuukausiseurannan kehittäminen Konsernin korkoriskien hallinnan raportoinnin kehittäminen Uusien maksutapojen käyttöönotto (liittyy Kohti kuntalaistili-hankkeeseen) Rahoituksen (sijoitusten) tietojärjestelmän korvaaminen projekti (ks. projektitaulukko) Toimintamalli käytössä Uusien määräyksien soveltaminen, vertailu muihin kaupunkeihin,. Verkkomaksamisen osuuden kasvu ja käteisen osuuden vähentäminen Arvioidaan projektina kehittämismallin mukaisesti Jukka Laiho Kari Pentti Ilkka Nokka Kari Pentti 12
Projektit Pdf-taulukko Thinking Portfoliosta: Strateginenhanke Projekti Omistajahenkilö Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittäminen (SAP) Kustannuslaskennan kehittämisen pilotti Vaihe Hyötytavoitteet Alku (P3) Loppu P6 Laiho Jukka P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Projektissa pilotoidaan sandbox ympäristössä SAP:n tuotekustannuslaskennan ja kannattavuusanalyysin toiminnallisuuksia, jotka mahdollistavat tarkempien tuotekustannuslaskelmien tekemisen sekä monipuolisemman kannattavuusraportoinnin päätöksenteon tueksi Projektissa pilotoituja toiminnallisuuksia voidaan käyttää pohjana suunniteltaessa käytön laajentamista muille tuotteille ja toimialoille ja pilottivaiheen kokemusten perusteella ratkaisua voidaan jatkossa kehittää pidemmälle. 31.1.2017 Hankinta ja logistiikka Tavoitteet prosessittain Prosessi Tavoite TA 2018 Mittari tai arviointikriteeri Vastuuhenkilö Tarpeista maksuun -prosessi Tilaukselllisten ostolaskujen osuus (vuonna 2017 elokuussa 49 %) 80 % Fredrik Lindström Ajoneuvohallinnan suunnittelu Vuonna 2017 hyväksytyn ohjeistuksen käyttöönotto Keskitetty rekisteri käytössä Fredrik Lindström 13
Projektit Projekti Omistaja Vaihe Hyötytavoitteet Alku (P3) Loppu (P6) Hankintojen kehittäminen Palautejärjestelmän kehittäminen osana sopimusten hallintaa Lindström Fredrik Lindström Fredrik P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Sopimuksen arvioinnin perusteella saadaan markkinavuoropuhelut käytyä hyvissä ajoin ennen kilpailutusvaiheen käynnistymistä.tarjouspyynnön ja sopimusluonnoksen valmistelun tulee tapahtua samaan aikaan rinnakkain. Intergraatio kilpailutusjärjestelmän, sopimushallinnan ja SAP raportoinnin välillä. Tavoitteena on, että palaute tavoittaa palveluntuottajan, joka reagoi sopimuksessa määritellyssä ajassa. Projektilla tavoitellaan yhteistä järjestelmää, jolla seurataan palautteiden määrää, laatua ja niiden korjaavia toimenpiteitä. Tavoitteena on saavuttaa järjestelmiä karsimalla myös taloudellista hyötyä käyttökustannusten kautta.järjestelmän tulee tarjota käyttäjäystävällinen käyttöliittymä, jolla palautteet voidaan antaa ilman pitkää perehdytystä, ja josta tuloksista saadaan yleiskuva (perusraportti) suhteellisen helposti. Aineiston tulee olla siirrettävissä tietovarastoon.palautteen keruun sekä tulosten ja raporttien käsittelyn edellyttää, että palautteet on lukiteltu etukäteen. Palautteista kertyy järjestelmään raportti sopimusseurantaan; toiminnan kehittämisen sekä mahdollisiin sanktioihin.palautteiden tuloksia voidaan tarkastella suoraan palautejärjestelmäpalvelusta yksinkertaisina perusraportteina (kaavioita, taulukoita), sekä mahdollisuus tulosten vertailuun aiempiin toteutumiin. Tulokset voi ladata excel-muodossa. Kyselyaineiston analysoija ja raportoija voivat sovelluksen tilastotyökaluilla saada hyvää perustilastoa pienellä vaivalla, sekä saada aineiston järjestelmästä sellaisessa muodossa, että sitä voi analysoida Excelillä. 1.6.2017 1.10.2018 6.4.2017 31.12.2017 14
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Kaupungin tavoite TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Toimialan tavoite TAE 2018 Sairauspoissaolot < 3,3 %. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä: ei yhtään. Ryhmän TA 2018 Sairaspoissaolo -% alle 2017 arvon. Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut >83 %. Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Koulutussuunnitelman mukaiset koulutuspäivät / koko henkilöstö >3 pv (ml. määräaikaiset, toteuma suhteutetaan koulutussuunnitelmaan) Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) < 552,3 htv Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) >25,7 100 % kehityskeskustelut käyty. Koulutussuunnitelman mukaiset koulutuspäivät / koko henkilöstö >3 pv (ml. määräaikaiset, toteuma suhteutetaan koulutussuunnitelmaan) Perehdysmateriaalien päivittäminen ja käytön lisääminen. 15
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tunnuslukuina käytetään toisaalla sopimuksessa olevia taloudenpidon ja resurssien käytön mittareita sekä niistä laskettuja suhdelukuja: Toimintamenot (1.000 ) T/T 9.623 9.980? Vastuualueen toimintamenojen osuus kaupungin kokonaistoimintamenoista (%) T/T 0,7 % 0,7 %? Työvoiman käyttö (htv) T/T 53,1 53,0? Palkat ja palkkiot (1.000 ) T/T 2.693 2.905? Palkat ja palkkiot henkilötyövuotta kohti (1.000 /htv) T/T 50.720 54.815? Tilojen käyttö (m²) T/T 654 654? Tilojen käyttö henkilötyövuotta kohti (m²/htv) T/T 12,3 12,3? Tyyppi Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, K/T= Kysyntä/tarve, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus TOT 2015 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 16
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj toimiala Työllisyyspalvelukeskus 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Työllisyyspalvelukeskuksen toiminnan tarkoituksena on työllisyyden edistäminen. Työllisyyspalvelukeskus tuottaa palveluita, kuntoutusta ja verkostoja, joissa tuetaan, autetaan, neuvotaan ja ohjataan työtä vailla olevia ihmisiä parantamaan työ- ja toimintakykyä ja löytämään työtä. Keskeisenä asiakasryhmänä ovat nuorisotakuun piirissä olevat ja yli 300 päivää työttömänä olleet turkulaiset. Palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen. Työllisyyspalvelukeskus muodostuu työllisyyspalveluista ja työkeskuksesta. Sen alaisuudessa toimivat ESR-osarahoitteiset työllisyyshankkeet Nuorten Ohjaamo, Party ja Tuttu 6Aika. Työllisyyspalvelukeskus osallistuu Turun seudun työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa kokeiluun ja on mukana Varsinais- Suomen typ-verkostossa. Työllisyyspalvelukeskuksen toiminnasta vastaa työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto, ja sitä ohjaa Konsernihallinto, johtaja Pekka Sundman. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Valtion ja kuntien vastuun uudelleenjako työttömien asioiden hoidossa on käynnissä. 1.8.2017 on alkanut Työvoima- ja elinkeinokokeilu, joka jatkuu v. 2018 loppuun. Kokeilulaissa siirtyi vastuu alle 25-vuotiaiden ja yli 12 kk yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden työllisyysasioista kaupungille.työllisyys kokonaisuudessaan on kohenemaan päin, myös pitkäaikaistyöttömyys. Puuttumalla nuorisotyöttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyden syntyyn pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään aktiivisuutta ja osallisuutta. On tärkeää toimia verkostoissa ja yhteistyössä mm. eri viranomaisten ja kaupungin toimialojen, kuten esimerkiksi hyvinvointitoimialan ja ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kanssa, ja elinkeinoelämän kanssa. 1
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Tavoitteena ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden syntyä ja hillitä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja tätä kautta hillitä kaupungille aiheutuvia kustannuksia Painopisteet 1. asiakastyössä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, työmarkkinatukimenojen hillitseminen. 2. toiminnan vaikuttavuuden ja asiakaspalvelun kehittäminen hankkeiden ja työvoima- ja elinkeinokokeilun avulla 3. työllisyyspalvelukeskuksen sisäinen kehittäminen toiminnan sujuvuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% 6 383 6 462 4 756 43 967 42 593 41 576-37 583-36 132 36 820 11,7 % -3,9 % 1,9 % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 65 65 69 Palkat ja palkkiot ( ) 4 080 695 4 082 230 4 261 688 Sijaistus % 43 % 39 % 38 % Sairaspoissaolo 3,5 % 3,5 % 3,4 % Lisätietoja: 3
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 7.902 8.078 9 374 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 7.902 7.902 9 198 Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) 4
3.1.4 1. Ohjaamo: nuorisotakuun toteuttaminen ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen. E 1200 palveluratkaisua hankkeen aikana Hankkeen loppuun saattaminen, raportointi ja hyvien käytäntöjen esiin tuominen. 3 kk Typake / OH- JAAMO hanke päättyy 28.2.2018, Ohjaamon toiminta jatkuu te-toimiston työnjohdon alaisuudessa 3.1.4 2. Party : Pitkään työttömänä olleiden toimintakyvyn kartoitus ja parantaminen 3.1.4 3. Varsinais-Suomen työvoima-ja elinkeinokokeilu 1.8.-31.12.2018 E E Kyky-mittarin kehittäminen ja käyttöönotto Työllisyyskokeilu käynnistyy Hankkeen loppuun saattaminen, raportoinyi ja hyvien käytäntöjen esiintuominen ja juurruttaminen Työllisyyskokeilun toteuttaminen ja uusien toimintatapojen löytäminen, yhteistyöverkostojen lujittaminen 3 kk Typake / PAR- TY hanke, päättyy 31.3.2018 3 kk Turun kaupunki, työllisyyspalvelukeskus, aikuissosiaalityö, Turun ammattiinstituutti, Nuoriso- ja vapaaaikatoimi ym. 3.1.4 4. 6.Aika Tuttu -hanke E Ideaverstaiden hyödyntäminen työllistymisessä 3.1.4 5.Digitaalisen toimintaympäristön hyödyntäminen ja sähköisten välineiden entistä tehokkaampi käyttö E Uusien välineiden käyttöön ottaminen ja olemassa olevien välineiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen toiminnan tehostamiseksi Hankkeen loppuun saattaminen ja hyvien käytäntöjen esiintuominen 4 kk Typake / 6AIKA TUTTU-hanke, päättyy 30.4.2018 6 kk Typake henkilöstön ja asiakkaiden palaute 5
3.1.4 6. Työllisyyspalvelukeskuksen tunnettuuden lisääminen ja imagon kohentaminen 3.1.4 7. Työllisyyspalvelukeskuksen palveluiden näkyväksi tekeminen E E Markkinoinnin tehostaminen, uudet nettisivut, sosiaalisen median hyödyntäminen Palveluiden tuotteistaminen 6 kk asiakasohjauksen tehostaminen ja tunnettuuden lisääminen 6 kk palveluiden määrä ja monipuolisuus, asiakkaiden saamien palveluiden varmistaminen palvelutarpeen mukaan Typake Typake Yrittävä ja osaava kaupunki 3.1.4 2.2.3 8. Maahanmuuttajien erityistarpeet otetaan huomioon E Suomen kielen koulutuksen ja työnhakutaitojen kehittäminen ja kuntouttaminen työn ohessa työkeskuksessa 6 kk Typake Maahanmuuttajan polku työelämään - hankkeen tuloksien hyödyntäminen Lisätietoja: 6
Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) - Lisätietoja: 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu Pdf-taulukko Thinking Portfoliosta (ks. ohje Linkki Dotkuun): Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategiakytkös Lisätietoja 7
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Työttömät Turun kaupunki Pitkäaikaistyöttömät Nuoret työttömät K/T 17 000 5 200 2 500 12 000 4500 1500 Palvelutapahtumat V 79 000 85 000 87 000 100 000 3 kk Asiakasmäärä (poikkileikkaus) Kela-listan henkilömäärä Työllisyyspalvelut Kokonaisasiakas määrä Uusien asiakkaiden määrä Palvelun päättäneistä asiakkaista koulutuksessa tai työssä (30 %) Toteutetut työkyvynarvioinnit ja niihin lähetetyt yhteensä Kuntouttavan työtoiminnan aloittaneet uudet asiakkaat S/P 2 000 4 760 2 500-2 600-3000 2000 600 150 500 Seurantaväli 3000 3 kk 6500 6000 3000 150 700 3 kk Työkeskus Työllistettyjen määrä Uusien työllistettyjen määrä Kuntouttavassa työtoiminnassa Työkeskuksessa olevien määrä Näistä uusia asiakkaita Työkeskuksesta koulutukseen tai työhön siirtyneiden määrä 220 200 160 140 10 220 300 200 180 20 3 kk Työmarkkinatuen kuntaosuus T/T 23,8 24,6 (sisältää 3,5 Meur, joka on nyt konsernihallinnossa) 23,9 22,6 3 kk Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 8
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj -toimiala Työterveystalo 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Työterveystalo palvelee Turun kaupungin, kaupungin osakeyhtiöiden ja Turun alueella toimivien pk-yritysten, varustamojen ja julkisten yhteisöjen asiakkaita laadukkaan työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työkykyä ja työhyvinvointia sekä yksilö- että työyhteisötasolla ja ehkäistä mahdollisia työhön liittyviä sairauksia. Sairaanhoito toteutetaan työterveyshuoltopainotteisena hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti tavoitteena työterveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Palvelujen laajuudesta ja mittareista neuvotellaan työnantajien kanssa. Työnantajat saavat Kelasta korvausta määrätyin edellytyksin 60 % lakisääteisen työterveyshuollon palveluista ja 50 % sairaanhoidon palveluista. Työterveyshuollon kustannukset saadaan yleensä myös moninkertaisesti takaisin syntyneinä säästöinä sairaus- ja työkyvyttömyyskustannuksissa. Konsernihallinnossa palvelukeskuksen valvontavastuullinen viranhaltija on henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Kuntalain (410/2015) 150 :n mukaan kunnan toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla, sen olisi tullut yhtiöittää tämä toiminta 31.12.2016 mennessä. Yhtiöittämiseen on kuitenkin saatu useita jatkoaikoja, viimeisin vuoden 2018 loppuun. Sote-uudistuksen siirryttyä vuodella eteenpäin vaikuttaa todennäköiseltä, että tähän siirtymäsäädökseen tulee myös jatkoaika vuoden 2019 loppuun. Tällä hetkellä Työterveystalo tarjoaa myös yrityksille sekä lakisääteistä työterveyshuoltoa että sairaanhoidon palveluja. Uusi asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta astui voimaan 1.1.2014 ja uusi asetus 708/2013 korvaa asetuksen 1484/2001. Asetus painottaa edelleen työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välistä tiivistä työterveysyhteistyötä. Työterveyshuoltojen sairausvastaanottotoimintaa tultaneen jatkossa valtakunnallisesti ohjaamaan entistä enemmän työterveyshuoltopainotteiseksi. 2
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Henkilöstö muodostaa työpaikan tärkeän voimavaran. Työpaikan taloudellinen tulos riippuu työntekijöiden työterveydestä, työkyvystä, työhyvinvoinnista ja työmotivaatiosta. Taloudellisesti vaikeina aikoina kannattaa siksi erityisesti panostaa näihin asioihin. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää sekä työtekijöiden että työyhteisöjen työkykyä ja työhyvinvointia. Työterveystalossa asiakaslähtöisyys on edellisten vuosien tapaan edelleen kehittämistavoitteena. Asiakkaina Työterveystalossa ovat henkilöasiakkaat, esimiehet, palveluja ostavat työnantajat ja työpaikat sekä muut yhteistyötahot. Asiakaslähtöisyydestä saadaan arvioita Työterveystalon sähköisen palautejärjestelmän (Paikalla palvelu), palautelaatikoiden ja sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaille tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Kustannusvaikuttavuus on toinen painopistealueemme. Työterveyshuollon toimien tulee tuottaa terveys-, työkyky- ja työhyvinvointihyötyä. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen on yhteistyötä eikä tuloksia useinkaan voi laskea erikseen työnantajan, esimiehen, työpaikan, henkilön itsensä tai työterveyshuollon tulokseksi. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen tavoitteita tukee myös sairauksien hyvä hoito, sairauspoissaolojen oikea mitoitus ja oikea-aikainen ohjaaminen tarvittaessa joko lääketieteelliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Tietojohtamiseen olemme kehittäneet IT-palvelujen kanssa raportointijärjestelmää, joka tarvitsee edelleen kehittämistä. Työterveyshuollon potilastietojärjestelmä ollaan vaihtamassa, koska pegasos-järjestelmän toimittaja CGI on keväällä irtisanonut pegasoksen työterveyshuollon osion ylläpitämisen. Työterveyshuollossa on alkamassa myös etävastaanottokokeilu sekä verenpaineen ja työpaikka-pef-mittauksen etäseuranta. Työkyvyn hallintamalli on kehitetty Turun kaupungin ja Työterveystalon yhteistyönä. Varhaiseen tukeen panostetaan edelleen huomattavasti. Mallin mukaisen toiminnan jalkauttaminen vaatii edelleen työstämistä. 3
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1 000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% 7 598 7 454 7 568 6 555 6 380 6 410 1 043 1 074 1 158 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 78 80 82 Palkat ja palkkiot ( )* 3 585 744 3 194 122 3 769 628 Sijaistus % 44,4 53 53 Sairaspoissaolo 2,5 2,9 3 Lisätietoja: *Taulukossa on Palkat ja palkkiot. Toteutuneet henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat vuonna 2016 4,39 M, vuoden 2017 TA:ssa 4,51 M ja vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa 4,62 M. 4
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 3 256 3 256 3 256 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 3 256 3 256 3 256 Muut tilat (m²) - - - Alueet yhteensä (ha) - - - Lisätietoja: 5
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Lisätietoja: Linjauksen tunnus/ alatavoite - Hyvinvointiin ja aktiivisuuteen liittyvät tavoitteet - Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide Henkilöstön terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ja erityisesti työperäisten sairauksien ehkäisy - Sairauksien hyvä hoito, sairauspoissaolojen oikea mitoitus ja hyvä yhteistyö työkyvyn tuessa työpaikkojen kanssa. Mittarina sairauspoissaoloprosentti. Henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen - Yhteistyö työpaikkojen kanssa, varhainen tuki, sairauksien hyvä hoito, oikeaaikainen kuntoutukseen ohjaaminen ja uudelleensijoitusyhteistyö. Mittarina työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 Mittarin seurantaväli E 3,91 3,91 3 kk E 39 39 1 v Vastuu (tulosalue/ yksikkö) 6
Muut tavoitteet Tavoitteen peruste (uudistamisohjelma, muu) Lisätietoja: - Uudistamisohjelma Palvelualueen tavoite (=toimenpide, projekti, hanke, muu) Työterveyshuollon organisointi vuodesta 2019 tai 2020 lukien Salkunhallinnassa mukana (K/E) TA 2017 TA 2018 K Huomioitava Huomioitava Mittarin seurantaväli Vastuu (tulosalue/ yksikkö) 4.2 Projektit Pdf-taulukko Thinking Portfoliosta (ks. ohje Linkki Dotkuun): Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Acute potilastietojärjestelmän käyttöönotto Työterveyspalveluiden digitalisoiminen Työterveyshuollon raportoinnin kehittäminen P4 Järjestelmä vaihdettu aikataulussa P4 P4 Ensimmäinen tavoite on tuottaa Työterveyshuollon sähköinen työterveystarkastus. Tavoitteena on yhdistää eri tietojärjestemien tietoa raporteiksi johdolle, omalle henkilöstölle ja asiakasyrityksille. Strategiakytkös Lisätietoja 7
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Kaupungin tavoite TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Toimialan tavoite TA 2018 Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Palvelukeskuksen TA 2018 Sairauspoissaolojen määrä laskee tai säilyy ennallaan. Työkyvyn tukimalli jalkautunut kaikkiin kaupungin yksiköihin Kehityskeskusteluissa keskustellaan systemaattisesti osaamisesta ja koulutustarpeista. Varmistetaan riittävä osaaminen myös kaikilla eritysalueilla (huumetestaukset, merityö ) Työnantajan vetovoimaisuus vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja helpottaa rekrytoinnissa. 8
9
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2015 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Arvio 2017 toteutumasta Seurantaväli Uusien työterveyshuoltosopimusten kysyntä (kpl) K/T 300 350 300 300 300 1 vuosi Volyymi - henkilöasiakkaiden määrä - yritysasiakkaiden määrä - vastaanottokäynnit lääkärillä - vastaanottokäynnit hoitajalla Laatu ja vaikuttavuus - asiakastyytyväisyys (1-5) Saatavuus ja peittävyys - uusien työterveyshuoltosopimusten käsittelyaika (vk) Tuottavuus ja taloudellisuus (1 000 ) - toimintatuotot - toimintamenot V L/V S/P T/T 23 450 1 280 24 600 21 600 23 000 1 200 25 000 22 000 22 500 1 100 24 800 21 000 3,9 3,9 4,0 3,9 4 4 4 4 7 454 6 463 7 598 6 555 7 454 6 380 22500 1 100 24 800 21 000 7 454 6 380 ½ vuotta 22 500 1 100 24 800 21 00 4,0 1 vuosi 4 7 568 6 410 3 kk 3 kk Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 10
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Kj toimiala Velkaneuvonta 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Velkaneuvonnan toiminnasta vastaa viransijaisena johtavana velkaneuvojana 31.12.2018 saakka VT Mia Markula. Velkaneuvontapalvelu valtiollistettaneen 1.1.2019 lukien. Velkaneuvonnalla on toimipisteet Turussa osoitteessa Linnankatu 14 ja Loimaalla osoitteessa Vareliuksenkatu 2. Turussa työskentelee tällä hetkellä johtava velkaneuvoja, kaksi avustavaa velkaneuvojaa ja kuusi talous- ja velkaneuvojaa. Loimaalla työskentelee yksi talous- ja velkaneuvoja. Turun kaupunki tuottaa talous- ja velkaneuvontapalveluja lähikunnille valtiolta saatua korvausta vastaan. Sopimuskuntia on Turun kaupungin lisäksi 19. Asukkaista toimintaalueella on 365 818 (vuoden 2013 lukema), jonka mukaan määräytyy valtion peruskorvaus 0,70 euroa/ asukas (vuonna 2016). Valtiolta on saatu palvelun tuottamiseen peruskorvauksen (vuonna 2017 287 245 euroa) lisäksi harkinnanvaraista korvausta, jonka määrä on vaihdellut. Vuonna 2017 maksetaan harkinnanvaraista korvausta 52 430 euroa. Myös Turun kaupunki on osallistunut kustannuksiin. Palkkamenot ovat 84-85 % kokonaismenoista. Asiakkaiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa aina vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2015 pysyttiin asiakasmäärissä vuoden 2014 lukemissa. Uusia asiakkaita tuli vuoden 2016 aikana 1412, joista palvelun sai välittömästi 518 asiakasta (puhelinneuvonta ja Monitorin yhteispalvelupiste). Vuonna 2016 tuli eniten asiakkaita Turusta (56,80 %), Loimaalta (5,88 %), Kaarinasta (5,76 %), Raisiosta (7,37 %) ja Naantalista (4,95 %). Muista toimialueen kunnista tuli pienempiä määriä. Vuoden 2017 heinäkuuhun mennessä asiakasmäärä vuoden alusta on ollut 914, jolloin arvio on, että vuoden 2017 asiakkaiden kokonaismäärä tullee olemaan yli 1560 asiakasta, mikä vastaa vuoden 2015 tasoa. Vuoden 2015 lokakuussa Velkaneuvonta otti käyttöön digitaalisen asiointikanavan, joka mahdollistaa asiakkaaksi ilmoittautumisen ympäri vuorokauden. Digitaalisen asiointikanavan kautta on tullut kuukausittain asiakkaista 10-14 % (keskiarvon ollessa vuoden 2017 heinäkuuhun mennessä 14,44 %:a). Tämä on tehostanut toimintaa sekä parantanut palvelun saatavuutta. Velkaneuvojille oli 31.12.2016 jonossa 124 asiakasta ja jonotusaika oli Turussa 52 päivää ja Loimaalla 0 päivää (velkaneuvojan sairauspoissaolosta johtuen). Vuoden 2016 keskimääräinen jonon pituus Turussa oli 62 päivää ja Loimaalla 33 päivää. Eduskunnan ohje maksimijonotusajaksi on 60 päivää. Tavoitteena on, ettei vuosittainen keskimääräinen jono pitene yli eduskunnan ohjepituuden. Vuonna 2017 heinäkuuhun mennessä jonon pituus on noin 43 päivää. Toiminnan pääpaino on ollut edelleen velkajärjestelyhakemusten ja maksuohjelmien laatimisella sekä lausumien laatimisella käräjäoikeuteen, hovioikeuteen ja selvittäjille. Lisäksi on haettu Takuu-Säätiöstä järjestelylainan takausta, laadittu vapaaehtoisia maksusopimuksia ja/ tai akordisopimuksia velkojen järjestelemiseksi. Velkaneuvonnan valvontavastuullinen virkamies konsernihallinnossa on johtaja Tuomas Heikkinen. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Suomessa vallitseva talous- ja työllisyystilanne sekä monipuolistuneet laajat luottomarkkinat ovat pysyvästi lisänneet velkaneuvontapalvelun kysyntää. Pääpaino palvelumme kysynnälle on velkajärjestelyissä, kuitenkin ennaltaehkäisevään talousneuvontaan on kysyntää enenevässä määrin resursseihimme verrattuna. Asiakastapaukset ja asiakkaiden kokonaistilanteet ovat monimutkaistuneet ajankuluun ja vaativat enemmän perehtymistä (ns. perusturvaan kuuluvat ja kuulumattomat omaisuudet, aiemmat velkajärjestelyt, rikosperusteiset velat, elämänhallinnan moninaiset ongelmat). Asiakkaat tiedostavat oikeutensa ja osoittavat korkeaa vaatimustasoa talous- ja velkaneuvontapalvelua kohtaan. Asiakaskunta on yhä monikulttuurisempi, mikä asettaa palvelullemme kielellisiä lisävaatimuksia. Myös säätelyn lisääntyminen ja muutokset asettavat omat lisävaatimuksensa velkaneuvojille: Vuoden 2015 alusta alkaen toiminimiyrittäjät ovat kuuluneet velkajärjestelylain piiriin, jonka seurauksena velkaneuvontaan kohdistuu lisätyötä sekä myös laajenevaa vastuuta neuvonnallemme mm. asiakkaan mahdollisista kuluriskeistä (yksityishenkilönvelkajärjestely vai yrityssaneerausmenettely toimivalle yrittäjälle). Uudistettu laki edellyttää enenevässä määrin maksuohjelmien laatimista velkaneuvonnoissa. Myös tämä on lisännyt työmääriä. Lakimuutoksen seurauksena toimintatavat ovat muuttuneet, ja käytännössä nämä muutokset ovat osoittaneet aiheuttavan lisätyötä velkaneuvonnassa. Yhteistyö velkaneuvonnan, tuomioistuimen, selvittäjien ja velkojien välillä on välttämätöntä yhteisten toimintamallien luomiseksi. Velkaneuvonnan vuonna 2015 ottama digitaalinen asiointikanavasta on tullut vakiintunut osa velkaneuvonnan palvelukokonaisuutta. 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Velkaneuvonta muutti ns. väistötoimitiloihin toukokuun alussa vuonna 2016. Velkaneuvontapalvelu valtiollistettaneen 1.1.2019 lukien, jolloin tilat tulevat todennäköisesti olemaan oikeusaputoimiston yhteydessä. Velkaneuvonnan on mahdollista tarjota esteettömiä palvelua niitä tarvitseville myös nykytilanteessa (Monitori ja Puolalankatu 5). Velkaneuvonnan digitaalista asiointia kehitetään yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. 2
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat ja investoinnit 1 000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% 320 259 582 608-262 -349 44,4 % 33 % 259 571-312 11% 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 10 10 10 Palkat ja palkkiot ( ) 383 900 386 122 360 469 Sijaistus % 30 30 84,5 Sairaspoissaolo % 5,0 2,0 3,8 3
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TA 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 283 Turku + 34 Loimaa 196 Turku + 34 Loimaa 196 Turku + 34 Loimaa Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 283 Turku + 34 Loimaa 196 Turku + 34 Loimaa 196 Turku + 34 Loimaa Muut tilat (m²) Alueet yhteensä (ha) Yhteensä: Velkaneuvonta on väliaikaistiloissa 31.12.2018 saakka (196 m2). 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategiasta johdetut tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoite Palvelujen ja prosessien digitalisoiminen 3.2.3 - - Palvelualueen projekti, hanke tai toimenpide Digitaalisen palvelukanavan käyttöaste lisääntyy entisestään (väh 15%) Jonotusaika ensimmäiselle tapaamiselle lyhenee Linjauksen tunnus/ alatavoite Salkunhallinnassa mukana (K/E) Lisätietoja: Velkaneuvonnan sähköinen asiointipalvelu on vakiinnuttanut asemaansa palvelukanavana. TA 2017 TA 2018 E 12 15 E Turku 50 Loimaa 38 Turku 50 Loimaa 38 Mittarin seurantaväli Kuukausittain Puolivuosittain Vastuu (tulosalue/ yksikkö) Velkaneuvonta Velkaneuvonta 4
4.2 Projektit Poimitaan tähän Thinking Portfoliosta palvelualueen projektit pdf-taulukkona (ohje: Linkki Dotkuun). Ala oleva taulukko on viitteellinen ja korvataan em. pdf-taulukolla. Hanke Projekti Vaihe Tavoite ja tulokset Alku Loppu Strategiakytkös Lisätietoja 5
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Kaupungin tavoite TA 2018 Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka Strategisesti ohjattujen kehityskeskusteluiden käyminen Täydennyskoulutuksen riittävyys ja oikeellisuus Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen Toimialan tavoite TA 2018 Sairauspoissaolot alle suurten kaupunkien keskiarvon Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laskenut Osaamisesta on keskusteltu vuosittain: Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Koulutus on tarvetta vastaavaa ja suunnitelmallista: Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä / vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy ennallaan tai laskee edellisestä vuodesta: HTV (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Turun vetovoimaisuus työnantajana näkyy työvoiman saatavuudessa: Hakemuksia / työpaikka (Kuntarekry) Palvelukeskuksen TA 2018 Sairauspoissaolot enintään 3,8 %:a. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrän lasku. Kehityskeskustelut käydään vähintään vuosittain. Työtehtäviä hyödyttäviin koulutuksiin osallistutaan. HTV pysyy samana. 6
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Jonotusaika ensimmäiselle tapaamiselle lyhenee (vrk)* Tyyppi TOT 2015 TOT 2016 TA 2017 S/P 71,17 60 60,00 50 Digitaalisen palvelukanavan käyttöaste %:na kaikista asiakkaista. Tavoitetaso vähintään 10 % vuotta) 11,5% (osa V 11,5 12 14,44 * asiakas pääsee nykyisen systeemin kautta halutessaan ensimmäiselle tapaamiselle jo saman viikon aikana TA 2018 Arvio 2017 toteutumasta Seurantaväli kerran 50 vuodessa 15 kuukausittain Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi, L/V=Laatu/vaikuttavuus, S/P=Saatavuus/peittävyys, T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 7
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Svistystoimiala Palvelualue: Ammatillinen koulutus Sopimuksen tarkoitus: Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja eri ikäisille asiakkaille. Tällä sopimuksella ohjataan ammatillisen koulutuksen toimintaa siten, että parhaalla mahdollisella tavalla pystytään toteuttamaan tämä tavoite. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Palvelualue tarjoaa ammatillista koulutusta suomeksi ja ruotsiksi ( 2 tutkintoa ) (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä niiden osat ja muu ammatillinen koulutus), sekä lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, valmentavaa opetusta, aikuisten perusopetusta ja vankilaopetusta. Palvelualue on myös seudun suurin oppisopimuskoulutusten solmija. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistäminen edellyttää yhteinäisen toimintakulttuurin ja uusien yhteisten toiminohjeiden luomista ja toimintatapojen juurruttamista. Ammatillisen koulutuksen reformi toteutuu v. 2018 alussa: Keskeisiä asioita ovat työelämän ja koulutuksen tiiviimpi yhteistyö, nopeampi siirtyminen työelämään, nuorten ja aikuisten koulutusten raja-aitojen poistaminen, joustavat opintopolut, yhtenäinen koulutustarjonta sekä rahoitusmuoto ja ohjaus. Myös kaikki tutkinnon perusteet uudistuvat, yhteiset tutkinnon osat tulevat pakollisiksi myös aikuisten ammatillisissa perustutkinnoissa ja vaatimus opintojen henkilökohtaismisesta lisääntyy. Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet: Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja erityisesti teknisten alojen osaajista on kova puute ja näiden alojen koulutusta tulisi lisätä. Haasteena on kuitenkin koulutuspaikkojen täyttäminen hakijamäärän ollessa pieni. Kansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste. Kilpailulainsäädäntö aiheuttaa tiettyjä haasteita koulutuksen järjestämiseen, erityisesti ELY:n ostaman kotouttamiskoulutuksen ja yritysten kehittämiskoulutusten myynti ei ole mahdollista kunnalliselle toimijalle. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 opiskelijavirtauma, aikuiskoulutus 5899 6610 4914 5556 opiskelijavirtauma, aikuiskoulutus, vieraskieliset painotettu opiskelijamäärä (VOS) ammatillinen peruskoulutus vieraskieliset perustutkinnon aloittaneet opiskelijat, ammi,vos ennuste 5200 1069 1072 1029 1110 992(31.8.) 4286 4271,66 4351(20.1.2017) 195 155 171 229 107 Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja mahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms., esimerkkitieto on strategisesta sopimuksesta ) 2
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet - opetuksen ja sitä tukevan toiminnan laadukas, joustava ja tehokas toteuttaminen, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) käytön tehostaminen - Osaamisperusteisuuden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistaminen - nuorisotakuun toteuttaminen varmistamalla riittävä koulutuspaikkatarjonta ja pyrkimyksellä edistää vastavalmistuneiden työllistymistä - elinkeinoelämän muutoksiin vastaaminen: uuden työvoiman ja/tai osaamisen tarve, poistuvan työvoiman uudelleen- tai täydennyskouluttaminen - oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen yhteisöllisen syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan kehittäminen - henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja työkykyisyyden ylläpitäminen ja kehittäminen - palvelualueiden ja eri koulutusasteiden yhteistyön - erityisesti ammattikorkeakouluyhteistyön - tiivistäminen edelleen, toimintojen tehostaminen ja tuleviin muutoksiin valmistautuminen - kokonaisvaltaisen toimitilastrategian toimeenpanon jatkaminen - koulutuksen järjestäjäverkon tarkastelu ja toimintamuoto Turussa ja Turun seudulla tulevina vuosina. - maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 (sisältää työväenopiston) TA 2018 Tulot 6.543 4.786 2.856 Menot 53.447 49.970 46.482 Netto -46.904-45.183-43.627 Muutos-% -3,7-3,4 (muutos-% on - 0,28% ilman työväenopiston vaikutusta) 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö Htv ammi 384,6 aiku 126,0 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 ammi 380 aiku 123 Palkat ja palkkiot 23.323.671 22.177.751 21.120.399 Sijaistus % ammi 32,6 % ammi - aiku 16,9 % aiku 4 % Sairauspoissaolo% ammi 2,0 % ammi - aiku 1,4 % aiku 2 % 2,5% 470 3
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 74.983 71.689 66.708 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 74.983 71.689 66.708 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 9.741.959 9.891.723 8.836.156 Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategisesta sopimuksesta johdetut Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Tavoite 2: Uusien digitaalisten toimintaympäristöjen omaksuminen Strateginen linjaus: 2.2.2 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.1, 3.2.3 Luodaan yhteisten tutkinnon osien verkkokurssitarjotin. Yhteisen verkko-opetusalustan (Moodle) kehittäminen 60% verkkokursseista on valmiina Aikun ja ammin verkkoalustat on yhdistetty 365/12 - hanke, koulutuspäälliköt Peda-työryhmä Opiskeljahallinto-ohjeman käytön kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen. Ammin ja aikun Primus asettelu on yhteinen. Primustyöryhmä 4
Tavoite 3: Toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi Strateginen linjaus: 2.2.8 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7., 2.2.1. Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistäminen on toteutunut ja yhdistettyjen tiimien toimintaa kehitetään Yhdistyminen on tapahtunut Uusien tiimien toiminta on käynnistynyt Palvelualejohtaja koulutuspääliköt Yhtenäistetään toimintaohjeita ja toimintatapoja Luodaan ja otetaan käyttöön joustavat oppimispolut ja mahdollistetaan yksilöllinen opintojen eteneminen, Koulutuksen suunnitteluun liittyvät toimintaohjeet on yhtenäistetty ja otettu käyttöön. Osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen on käytössä, HOKS on käytössä koulutuspäälliköt, laatukoordinaattorit Peda-ryhmä ja koulutuspäälliköt, Kehitetään joustavaa hakua Hakuprosessi on kuvattu ja toimiva Peda-ryhmä, Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja kehitetään oppimisympäristöjä. Uusi koulutussopimusmalli on luotu ja käytössä. Wisiossa toteutuneet projektit ja yrittäjyyskasvatusleirit > kuin v. 2017 365/12-hanke, koulutuspäälliköt Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi Strateginen teema: Yrittävä ja osaava kaupunki Strateginen linjaus: 3.1.4 Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7 Lisätään ammatillisen koulutuksen määrää haettavalla ulkoisella määrärahalla, suunnataan koulutusta kasvualoille, tarjotaan osatutkintoja ja nopean työllistymisen mahdollistavia opintopolkuja. Osallistutaan kaupaungin työllistämishankkeeseen ja järjestetään koulutusinfoja ja rekrytoidaan opiskeljoita Saadut lisärahoitukset? Niillä toteutetut koulutukset? opiskelijamäärä? Infojen lukumäärä 3 /v Opiskelijoille tarjotaan tehostettua työnhakuvalmennusta DiginäDuunissahankkeessa kehitetty Munduuni-peliä markkinoidaan opiskelijoille ja peli on otettu käyttöön Koulutuspäälliköt Ohjaushenkilöstö 5
Terveiden elämäntapojen edistäminen (liikkuva koulu) Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Strateginen linjaus: 2.1.1 Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2, 2.3.1, 2.3.7 Jatketaan Let s Move it ohjelman toimeenpanoa. koulutalokohtaisiin opiskeluhyvinvointiryhmiin on otetu jäseniksi aikuiskoulutuksen henkilökuntaa. Koulutalokohtaiset opiskeluhyvintiryhmät järjestävät hyvinvointia lisääviä liikunta- ja kulttuuritapahtumia. Toiminta jatkuu Opiskeluhyvinvointiryhmät kokoontuvat vähintään 4 kertaa vuodessa Liikunnan opettajat Koulutuspäälliköt Henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi aktivoidaan koulutalokohtaisten työhyvinvointiryhmien toimintaa. Kunta 10 mittarit Lisätietoja: Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Tiedolla johtamisen kehittäminen Johdettu Turkustrategiasta, tiedolla johtaminen on Turun palvelulupaus Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Johdolla on päätökseteon tueksi saatavilla ajantasaista tietoa opiskelijahallintoohjelmasta ja kyselyistä. Työssäoppimisen kyselyn tulokset saadaan raportointiportaalista. Myös aikuiskoulutuksen tiedot saadaan tietovarastosta. Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Primustyöryhmä, koulutuspäälliköt Lisätietoja: 6
4.2 Projektit Strateginen hanke Projekti Vaihe Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Digitaalisten palvelujen kehittäminen (Dipake) Diginä duunissa P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 2.1.2016 31.12.2018 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena Sito/Nuorisotakuu AAVA - Avoin väylä ammattiin Sito/Nuorisotakuu 365/12-6Aika P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Sito/Nuorisotakuu AboaNova P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Sito/Nuorisotakuu Henkilökohtaista! P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Sito/Nuorisotakuu Nopsa P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Sito/Nuorisotakuu Sito/Nuorisotakuu NUOTTA - Nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille OPPO oppipojasta osaajaksi P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Sito/Nuorisotakuu Saumaton P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Sito/Nuorisotakuu Sito/Organisaation toimintakyvyn kehittäminen VetoVoimaa teknologiaaloille AKKU Ammatillisen koulutuksen koulutusviennin edistäminen Sito/Organisaation oimintakyvyn kehittäminen tuksen Ammatillisen koulu- tietovarasto Sito/Organisaation toimintakyvyn kehittäminen Yhteensä 1 565 493 Tietovarasto/ ammatillisen koulutuksen työssäoppiminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 1.8.2017 31.12.2020 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena 1.4.2015 31.12.2018 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä 30.11.2016 31.12.2020 3.1.4 Tuetaan työllisyyden paranemista uudistamalla kaupungin työllistämistoimintaa ja lisäämällä maahanmuuttajien työelämäyhteyksiä 1.11.2016 31.12.2018 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena 1.8.2016 31.12.2019 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 30.11.2016 31.12.2019 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena 17.10.2016 31.12.2018 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena 17.10.2016 31.12.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 1.6.2015 31.12.2018 3.1.6 Turun asemaa Suomen vetovoimaisimpana yliopisto- ja opiskelijakaupunkina vahvistetaan 3.4.2017 31.12.2018 3.1.1 Turun alueen kilpailukyvyn ja työllisyyden kasvua vauhditetaan alueellisia elinkeino- ja innovaatiopalveluja uudistamalla 27.4.2017 31.12.2018 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 12.6.2017 31.12.2018 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 7
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia. Aktiivinen osaamisen ennakointi Sairauspoissaolot alle 3,6 % Sairauspoissalolo enintään 2,5% Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä alle 16 Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut 80% 80% Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä on vähintään Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä on vähintään 3/työntekijä 3/vakituinen työntekijä Turku on vetovoimainen työnantaja Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna (HTV 3690) Hakemuksia /avoin työpaikka yli 17 Lisätietoja: HTV-tavoite 470 Hakemuksia /avoin työpaikka yli 17 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 78,7% 83,1% 84% Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,03 3,16 3,2 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 65,8% 60,6% 80% Työpaikan ilmapiiri 3,51 3,6 3,7 Lisätietoja: 8
6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyypp i Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuodet 2018 alkaen Ammatillisen koulutuksen läpäisy 70% Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen (negatiivinen) Tyytyväisyys ammatilliseen nuorten koulutukseen Tyytyväisyys aikuisten ammatilliseen koulutukseen Ammatillinen koulutus käyttökustannukset sis. poistot suhteessa saatuun valtionosuuteen, % TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 4,9% 3,97 3,82 101,1 4,10 5960 Seurantaväli Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 9
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: SIVISTYSTOIMIALA Palvelualue: Toimialan hallinto ja yhteiset palvelut Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja palvelutuotantoa edustava palvelualuejohtata/yksikköjohtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen sopimuksen asettamien tavoitteiden mukaisesta palvelutoiminnan laajuudesta ja resursseista sekä toimista palvelutuotannon kehittämiseksi. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Sivistystoimialan yhteisen hallinnon toiminnan lähtökohtana on järjestää keskitetyt hallintopalvelut koko toimialan osalta. Yhteinen hallinto johtaa toimialan toimintaa, valvoo päätösten toimeenpanoa ja kehittää toimialan toimintaa ajan tarpeita vastaavaksi. Sivistystoimialan yhteisiä toimintoja ovat puolestaan sellaiset useita palvelualueita koskevia toimintoja, joita ei ole tarkoituksenmukaista jakaa eri palvelualueille. Näihin kuuluvat projektit ja hankkeet, kuraattoritoiminta, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja varhaiskasvatuksen palveluohjaus. Myös yksityisten toimijoiden palvelutoiminnan koordinointi tapahtuu tätä kautta. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Kaikkien toimialojen hallinnon uudistaminen tukemaan uutta kaupungin perustehtävää 2019. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluprosessien tarkastelu yhdessä hyvinvointitoimialan kanssa soten siirtyessä suunnitelman mukaan maakuntahallintoon vuonna 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön digiloikan toteuttaminen aloitettu 2017, toiminta jatkuu 2018 ja hallinto tukee toimintaa tuottamalla henkilöstölle koutusta, mahdollistamalla langattomien tukiverkkojen laajentamisen tarpeita vastaavaksi. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Yhteinen hallinto Palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä 13.4. tilanteessa 4402 4396 4409 4387 4405 Palvelussuhteiden määrä 13.4. tilanteessa 4644 4647 4631 4698 4680 Perusyksiköiden lukumäärä 143 140 134 130 131 Kohdistettujen työpaikkahakemusten määrä 5607 4548 4921 4293 3928 (tammi-elokuu) Avointen työpaikkahakemusten määrä 4760 4493 4789 4042 2834 (tammi-elokuu) Tilinpäätöksen/talousarvion netto (1 000 )*) 275 574 279 142 279 829 289 332 288 062 289 319 293 454 300 477 304 670 *) 2013 2016 tilinpäätös, 2017 ennuste, 2018 2021 ohjeluvut Yhteiset palvelut 0-6 vuotiaiden määrä (vuoden lopussa)* 11 699 11 957 12 050 12 200 12 350 12 450 12 550 12 700 12 850 Palveluseteli, päiväkodit 1 272 1 494 1 891 2 020 Palvelusetelit avoin toiminta 29 26 23 30 Kotihoidon tuki 2 155 2 207 2 104 2 000 Yksityisen hoidon tuki yhteensä 518 484 417 350 Hankittu esiopetus 154 153 193 190 7-8 -vuotiaat Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta / kaupungin oma tuotanto Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta / avustettu toiminta * Luvut ovat kaupungin tietopankista 717 842 795 750 996 993 1 034 1 050 2
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Sipilän hallituksen hallitusohjelman ja hallituksen esitysten sekä päätösten mukaan suunnitteilla on merkittäviä muutoksia erityisesti varhaiskasvatukseen ja opetuksen digitalisointiin. Toimialan hallinto johtaa muutosprosessin läpiviemisen toimialalla sovittamalla ne kaupungin strategiaan. Strategisena toimialan omana hankkeena on tarkoitus panostaa erityisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoimiseen. Kaikkien palvelualueiden oppimisympäristöjen digitalisoimisen etenemisen tueksi päivitetään toimialan TVT-toimenpideohjelma ja digitalisointia tuetaan hallinnossa. Tukea toteuttaa IT-palvelut ja TOP-keskus pääasiassa. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen ja vaihtaminen. Tiedolla johtamisen kehittäminen Hallinnon uudistaminen uutta kaupungin perustehtävää tukevaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta hallinnointi siirretään kokonaisuudessa sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palveluihin. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten kesätoiminnan, mutta laskuta palvelusta hyvinvointitoimialaa. Ikäluokkien kasvaessa iltapäivätoiminnankysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Palvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut yksityisten palveluntuottajien toimesta, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa ja joitakin yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin suunnitellaan valtakunnan tasolla muutoksia. Mikäli muutokset toteutuvat ne lisää palvelusetelimenoja, mikäli palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheille. Vaihtoehto olisi, että muutoksia ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen muutos lisännee palvelujen kysyntää, mikä osaltaan lisää paineita palveluohjaukseen. 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 3 383 4 371 4 597 Menot 49 978 47 873 54 081 Netto -44 595-43 502-49 484 Muutos-% 9,5 % -2,5 % 13,75 % 3
3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 136,3 140 155 Palkat ja palkkiot 5 982 948 6 634 701 8 004.077 Sijaistus % 30,5 % 25 % 25 % Sairauspoissaolo% 3,3 % 3 % 3 % * 22 työsuhdetta ippeen (hyto siirto) + 1 pääkäyttäjä siirtyy varhaiskasvatuksesta + 1 tietopalveluasiantuntija + psykologit? 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 4 721 3 523 3 508 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 4 721 3 523 3 508 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 677 338 685 626 594 383 Lisätietoja: 4
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategisesta sopimuksesta johdetut Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Uusien digitaalisten toiminta ympäristöjen omaksuminen Ehkäisevä työ osaksi asiakastyötä; kuraattoripalvelut 2.2.2. Päätelaiteratkaisun ja hankintojen toteutttaminen yhdessä IT-palvelujen kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen koulutuksen ja muun tuen avulla. 2.1.2. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluprosessien tarkastelu yhdessä hyvinvointitoimialan kanssa soten siirtyessä maakuntahallintoon vuonna 2020 Henkilökohtaiset päätelaitteet kaytössä 4- ja 5- sekä 7- ja 8-luokilla, opettajien osaamista tuettu koulutuksin ja tutoroinnilla. Kuraattoritoiminnan osuus palveluprosesseissa selkiytyy puolivuosittain TOP-keskus ja ITpalvelut puolivuosittain Erityispalvelupäällikkö Lisätietoja: Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Tiedolla johtamisen edistäminen Kansainvälistymistä tuetaan (2.2.4. ) Primuksen käytön laajentaminen varhaiskasvatukseen (toiminnanohjausjärjestelmä) Toiminnan kehittämisen tukeminen Tietovarastoon saadaan riittävät tiedot raportointiin ja johtamisen sekä päätöksenteon tueksi Koulujen toiminnan tukeminen, ulkoisen rahoituksen hakeminen toiminnan tueksi Selvitetään varhaiskasvatuksen mahdollisuus siirtyä käyttämään samaa tietojärjestelmää perusopetuksen kanssa ja tietojärjestelmän toteuttaminen järjestelmän toimittajan kanssa yhteistyössä Kehittämismallin käytön juurruttaminen, ulkoisen rahoituksen hakeminen Kuukausiraportoinnin ja sopimusten tunnuslukutiedot saadaan tietovarastosta Oman seurantajärjestelmän kehittäminen yleissivistävään koulutukseen osana tiedolla johtamista Hanke edennyt erillisen hankesuunnitelman mukaisesti Salkunhallinna toimivuutta arvioidaan palvelualuekohtaisesti kaksi kertaa vuodessa Kerran vuodessa Kerran vuodessa Kerran vuodessa Toimialajohtaja, hallinnon päälliköt, tietopalveluasiantuntija Kansainvälisten asioiden päällikkö Hallintopäällikkö Kehittämispäällikkö ja salkkupäälliköt 5
YHTEISET PALVELUT Vanhemmuuden tukeminen Kärkihanke palveluohjauksen uudistaminen Palveluohjaus antaa huoltajille monikanavaisesti tietoa varhaiskasvatuspalveluista, jotta huoltajilla on riittävästi tietoa palveluista kun he tekevät päätökset koskien lapsensa palvelua. Huoltajien osallistaminen palveluiden suunnitteluun Sähköisten järjestelmien parempi ja laajempi hyödyntäminen osana Turun kaupungin laajempaa sähköisten palvelujen kehittämistä Palveluohjauksen toiminta on tehokasta ja varhaisksvatuspalvelut turvataan kaupungin kaikissa osissa. 6 kk Yhteiset palvelut - palveluohjaus Terveiden elämäntapojen edistäminen Varhaiskasvatuslaki 9 ja 9a, 16, 17 Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen Aamu- ja iltapäivätoiminnassa vanhemmille mahdollistetaan toiminnan suunnitteluun palvelumuotoilun avulla. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa liikutaan kaksi tuntia päivässä Terveyden edistäminen terveellisen ruokavalion myötä mukana kaikki toimijat Uuden normiluonteisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönoton varmistaminen myös yksityisessä palvelutuotannossa Kehitetään yksityisen palvelutuotannon lakisääteistä ohjausta, neuvontaa ja valvontaa ottamaa käyttöön auditointijärjestelmä. Valvontaviranomaisten yhteistyön kehittäminen kaupunki ja avi Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa kaikille tasa-arvoiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ennen ja jälkeen koulupäivän. Toimintamalli pilotoitu Yhteistyö Liikkuva-kouluhankeen kanssa toteutuu kaikissa toimipisteissä Haastetaan yksityiset palveluntuottajat mukaan tarjoamaan entistä terveellisempää ruokaa palveluissaan ravitsemissuositukset toteutuva Varhaiskasvatussunnitelma käytössä kaikissa yksiköissä Varmistetaan resurssien kohdentaminen aditointiin. 20 % yksiköistä auditoitu. Kehittämiskohteet kartoitettu Hyvinvointitoimialta siirtyneiden palvelujen järjestäminen on toteutettu suunnitelmien mukaisesti Kerran vuodessa kerran vuodessa kerran vuodessa kerran vuodessa kerran vuodessa kerran vuodessa Yhteiset palvelut aamu- ja iltapäivätoiminta Yhteiset palvelut aamu- ja iltapäivätoiminta Varhaiskasvatus ja aamu- ja iltapäivätoiminta Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus ja aamu- ja iltapäivätoiminta Yhteiset palvelut aamu- ja iltapäivätoiminta Lisätietoja: 6
4.2 Projektit Hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Alku Loppu Sito/Organisaation toimintakyvyn kehittäminen Siton tietovaraston kehittäminen ja raportointiportaalin käyttöönotto P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Ajansäästö raportointiin liittyvien tietojen kokoamisessa sekä tiedon ajantasaisuus. Järjestelmissä jo olevan tiedon parempi hyödyntäminen. Tämä mahdollistaa tiedolla johtamisen. Strategiakytkös 1.8.2015 31.8.2019 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla Sito/Organisaation toimintakyvyn kehittäminen Sito/Organisaation toimintakyvyn kehittäminen Sito/Organisaation toimintakyvyn kehittäminen Ammatillisen koulutuksen tietovarasto Tietovarasto/ ammatillisen koulutuksen työssäoppiminen Varhaiskasvatuksen Primuskehittäminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Saadaan ajantasaista itietoa toiminnan tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja tuloksista. Saatua tietoa käytetään hyväksi toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä resurssien kohdentamisessa. Raportoitavat tiedot saadaan helposti, oikein ja eri tietolähteistä saatavaa tietoa voidaan yhdistää keskenään. Tiedon tuottamiseen ei tarvita jatkossa manuaalista työtä, vaan tieto päivittyy tietovarastoon automaattisesti. Asiakkaiden sujuvampi asiointi sähköisissä palveluissa. Palveluprosessien kustannustehokkuus. Voidaan luopua Efficasta.Tietojärjestelmän ylläpidon varmistaminen kaikissa tilanteissa. Pääkäyttäjäresurssien kohdentaminen yhden järjestelmän ylläpitoon, koulutukseen ja käyttäjätukeen. 27.4.2017 31.12.2018 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 12.6.2017 31.7.2018 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 14.12.2016 31.12.2019 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Sito/Organisaation toimintakyvyn kehittäminen LP - Lean-mallit projektityöhön P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Projektitoiminnan ja salkunhallinnan prosessien kehittäminen sekä tehokkuuden ja vaikuuttavuuden lisääminen. 1.8.2016 31.7.2018 3.2.2. Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä. 7
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ Sairauspoissaolot alle 3,6 % lisää hyvinvointia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä alle 16 Aktiivinen osaamisen ennakointi Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut 80% Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä on vähintään 3/ työntekijä Turku on vetovoimainen työnantaja Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna (HTV 3690) Hakemuksia /avoin työpaikka yli 17 Lisätietoja: 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 66,1% 86,1% 87% Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,00 3,25 3,30 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 62,5 % 90 % 95 % Työpaikan ilmapiiri 3,96 4,1 4,2 Lisätietoja: 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 YHTEINEN HALLINTO Digitaalisuuden edistyminen kasvatuksessa ja opetuksessa (OPEKA-mittari) YHTEISET PALVELUT Kehittämisen tueksi saatu ulkoinen rahoitus /omarahoitus% Kuraattoripalvelujen käyttö asiakkaat/kuraattorit (1 kur./780 opp. OHL:n ohje) Seurantaväli L/V 2,2,/4 2,5/4 kerran vuodessa S/P 1 800 767 /29,9% 1 300 000 / 26 % 1 689 219 /25% 2 959 968 /30,0% puolivuosittain S/P.. perusop 1 /817 opp perusop 1 /817 opp 2 määräaikaista vakinaistetaansittain puolivuo- TAI 1/1110 opisk TAI 1/1110 opisk Lukiot 1/3818 opisk Lukiot 1/3818 opisk yksi lisää TAI Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi; L/V=Laatu/vaikuttavuus; S/P=Saatavuus/peittävyys; T/T=Tuottavuus/taloudellisuus Sairauspoissaolot 3 % Rekisteröidyt kehityskeskustelut 95% Rekisteröidyt koulutuspäivät vähintään 3/työntekijä HTV-tavoite 155 Hakemuksia/avoin työpaikka yli 30 8
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Svistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutus Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen sopimuksen asettamien tavoitteiden mukaisesta palvelutoiminnan laajuudesta ja resursseista sekä toimista palvelutuo-tannon kehittämiseksi. Turun iltalukio tarjoaa aikuislukiokoulutusta ja 31.7.2018 asti myös aikuisten perusopetusta. Lisäksi iltalukio tarjoaa vankilaopetusta Saramäen vankilalle. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Lukiokoulutuksen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista koulutusta, mikä antaa kaikille opiskelijoille tasa-arvoisen mahdollisuuden jatko-opintoihin. Lukiossa ote-taan säädösten mukaisesti huomioon opiskelijan opiskeluun liittyvät yksilölliset tarpeet. Opetuksessa käytetään uusimpia pedagogisia menetelmiä ja lukiokoulutus on laadullisesti valtakunnallista huippua. Turun Työväenopisto siirtyy vuoden 2018 osaksi lukiokoulutuksen palvelualuetta. Turun suomenkielisessä työväenopistossa toteutetaan vapaan sivistystyön koulutusta, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden aktiivista kansalaisuutta, itsensä kehittämistä ja yhteisöllisyyttä. Työväenopiston rahoitusmuodot ovat: valtionosuus, valtionavustus ja opiskelijoiden omarahoitusosuudet. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä 179 155 174 186 Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja mahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms., esimerkkitieto on strategisesta sopimuksesta ) 1
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Uusia oppimismenetelmiä kehitetään ja kokeillaan ja mm. tiimioppimisen kokeiluja jatketaan. Lukiokoulutus on valtakunnallisesti kehittämässä lukiokoulutusta ja erityisesti yhteistyössä Espoon, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunkien kanssa. Erityinen painopiste on opettajakunnan digitaalisten taitojen kehittäminen. 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 626 494 1.228 Menot 22.478 22.097 25.000 Netto -21.852-21.603-23.772 Muutos-% -1,1 11,2 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 226 220 251 Palkat ja palkkiot 12.083.635 12.036.024 12.960.673 Sijaistus % 48,9 54,9 53 Sairauspoissaolo% 2,0 1,5 1,5 2
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 24.766 21.356 28.421 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 24.766 21.356 28.421 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 4 135 905 3 831 303 5.162.308 Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategisesta sopimuksesta johdetut Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla Uusien digitaalisten toimintaympäristöjen omaksuminen Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi 2.2.1. Rehtoreille laaditaan osaamisen kehittämisohjelma 2.2.2. Lukio tarjoaa erilaisia opiskelumuotoja ja opetuksessa käytetään erilaisia opetusmenetelmiä. 2.2.7 3.1.4 Tsuto AAVA-hanke; digitaalinen pedagogiikka Työväenopisto - nuorten tavoittaminen opiskelijoiksi - työttömien tavoittaminen opiskelijoiksi Ohjelma on laadittu Digitaalisten kurssien määrä digitalisoitu kurssitarjonta alle 30-v. opiskelijoita 1200 työtön koulutuksen alussa 1200 Kerran vuodessa. joulukuu kerran vuodessa ½ vuotta ½ vuotta ½ vuotta Palvelualueen jory Palvelualueen jory Rehtori Rehtori Rehtori 3
Yksinäisyyden vähentäminen (sisältää mm. maahanmuuttajuuden ja aktiivisen kansalaisuuden) 2.1.3 2.2.1 3.2.3 Työväenopisto - maahanmuuttajien kotoutumista tukevat koulutukset - eläkeläisten aktiivisuutta tukevat koulutukset - erityistä tukea tarvitsevien koulutukset - opiskelijoiden osallisuuden lisääminen vieraskielisten määrä 1050 eläkeläisten määrä 2600 tukea kohdistettu 850 tuntia ja opiskelijamäärä 220 ½ vuotta Rehtori Lisätietoja: Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Lisätietoja: 4.2 Projektit Strateginen Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös hanke 24/7 Monitoimiareena P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Valtakunnallisen tenttiakvaariomallin hyödyt: Valtakunnallisen tenttiakvaariomallin ja - opettajien työaikaa säästyy sen sisällön kehittäminen lukioasteelle - lukioiden lisääntynyt koetilaisuuksien valvontamäärä pienentyisi - opiskelijoiden eteneminen opinnoissa tehostuu - hankkeessa voidaan pilotoida myös tulevaisuuden sähköisen ylioppilaskirjoituksen toteuttamismalleja - palvelee mm. urheilun erityisen tehtävän saaneita oppilaitoksia lisäten opiskelun joustavuutta 2.8.2017 30.6.2019 2.2.8 Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta 4
Tutoriaalinen P4 Projektin oppimisympäristö lyhyen matematiikan opiskeluun Ytimessä ydintaidot P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Tavoitteena on sekä parantaa oppimistuloksia ensimmäisellä kurssilla, että tehdä matematiikan opiskelusta mielekkäämpää ja motivoivampaa ja samalla tehdä matematiikasta oppiaineena kiinnostavampi ja näkyvämpi. Näin voidaan nostaa myös niiden opiskelijoiden määrää, jotka valitsevat laajan matematiikan ensimmäisen kurssin jälkeen. Hankkeessa syntyy kokeiltuja ja dokumentoituja toimintasuosituksia opiskelijoiden ydintaitojen suunnitelmalliseen kehittämiseen ja arviointiin. Tätä kautta syväoppimista mahdollistavien ydintaitojen kehittyminen lisääntyy lukio-opetuksessa. Opettajat huomioivat tietoisesti mainittujen taitojen merkityksen kaikessa opetuksessaan. Työskentely on aikaisempaa opiskelijalähtöisempää ja koko koulun toimintakulttuuri yhteisöllisempää, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin välillä. Kerttulin lukion ja Turun Lyseon lukion Casetoteutusten jälkeen käytössä on kaksi kokeiltua ja dokumentoitua mallia tiettyjen syväoppimisen ydintaitojen kehittämisestä pitkäkestoisella, innovatiivisella toiminnalla. Onnistuneet caset osoittavat, että opiskelijoiden taidot ovat mitattavasti kehittyneet kokeilujakson aikana. Toteuttaviin lukioihin jää hankkeessa kehitetty oppimistila sekä sitä hyödyntävä toimintamalli. Projektin tavoitteet: - rakentaa Turun yliopiston ja Oppimisanalytiikan keskuksen automaattiseen järjestelmään materiaali matematiikan opiskelun tukemiseen ja mahdollisten pudokkaiden aikaiseen havaitsemiseen - poimia materiaalin avulla putoamisvaarassa olevat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa - tehdään tukimateriaali putoamisvaarassa oleville opiskelijoille - ohjata potentiaalisia opiskelijoita pitkän matematiikan valintaan - hyödynnetään Turun yliopiston Informaatioteknologian laitoksella kehitettyä ja uudessa Oppimisanalytiikan keskuksessa käytettävää ViLLE-oppimisjärjestelmää, ja sen pohjalle muodostettua sähköistä matematiikan opintopolkua Hankkeen tuloksena Turun lukio-opetuksessa opiskelevien nuorten elämässään tarvitsemat ydintaidot karttuvat ja kehittyvät lukion oppimäärän tiedollisten ja muiden taidollisten tavoitteiden rinnalla. Opiskelijat ovat valmiita kohtaamaan jatkoopinnot ja työelämän vaatimukset. Opettajien ammatillinen osaaminen on lisääntynyt ja mm. digitaaliset välineet ovat luonteva osa lukio-opetusta ja niiden potentiaali on valjastettu tehokkaasti oppimisen hyväksi. 2.8.2017 30.6.2019 2.2.8 Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta 30.6.2018 2.2.8 Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta 5
Sito/ LukioTEKO - P4 Projektin toteutus Nuorisotakumäyhteistyön (Toteutusvaihe) Lukion työelä- kehittäminen Sito/Nu orisotakuu OMPPU Ohjausta maahanmuuttajan perusopetuspolulle Yhteensä 701 575 P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Hankkeen tavoitteet ja saavutettavat hyödyt ovat seuraavat: - kehittää ja ottaa käyttöön uusia ja innovatiivisia lukion ja työelämän yhteistyömalleja - kehittää ja ottaa käyttöön uusia ja innovatiivisia lukion ja muiden kouluasteiden välisiä yhteistyömalleja ja toimintakäytäntöjä - rakentaa ja ottaa käyttöön eri toimijoiden yhteistyönä uusi ja innovatiivinen lukiot, yritykset, korkeakoulut ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteen tuova Platform-malli, joka tarjoaa opiskelijoille ennen näkemättömiä mahdollisuuksia suorittaa jo lukioaikana yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja ja yhdistää näihin joustavasti yritysten ja ammatillisen koulutuksen tarjoamat erilaiset mahdollisuudet - luoda koko länsirannikon kattava Lukion työelämäkehittäjät verkosto, jonka toimintamalli on levitettävissä myös muualle Suomeen ja EU:n alueelle Hankkeella saadaan aikaan seuraavat tulokset: - yhteinen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen jatunnustamisen toimintamalli aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetus- ja ohjauskäytännöt vastaavat entistä paremmin vieraskielisten opiskelijoiden tarpeita - oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat ohjautuvat nopeammin ja sujuvammin osaamistaan vastaaville oikeille koulutuspoluille ja jatko-opintoihin - opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen vastaa entistä paremmin vieraskielisten opiskelijoiden opetuksen ja ohjauksen tarpeisiin - aikuisten perusopetuksen valtakunnallinen yhteistyö lisääntyy ja verkosto tiivistyy Hankkeen tavoitteena on edistää lukioiden työelämäyhteistyötä ja edistää lukio-opintonsa päättäneiden siirtymistä työelämään a jatko-opintoihin. Hankkeessa luotujen käytäntöjen, toimintamallien, verkostojen sekä opetus- ja ohjaushenkilökunnan ja opiskelijoiden paremman työelämätuntemuksen avulla opiskelijat saavuttavat parempia oppimistuloksia ja valmistuvat nopeammin opintojen tavoitteen ollessa aiempaa selkeämpi. Samalla lukion jälkeinen siirtymä jatko-opintoihin ja työelämään sekä yrittäjyyteen tapahtuu nykyistä sujuvammin ja nopeammin. Tätä tukee myös hankkeessa kehitettävä Platform-malli, joka tarjoaa opiskelijoille ennen näkemättömiä mahdollisuuksia suorittaa jo lukioaikana yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja ja yhdistää näihin joustavasti yritysten ja ammatillisen koulutuksen tarjoamat erilaiset mahdollisuudet. Hanke toteutetaan Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon ja Oulun kaupunkien yhteistyönä. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki Turun toimiessa hankkeessa osatoteuttajana. Rahoitusta haetaan OKM:n hallinnonalan valtakunnallisesta ESR-toimenpidekokonaisuudesta Kotona Suomessa. Turun kaupungin sivistystoimialalta hankkeessa mukana ovat lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen palvelualueet. Hankkeen tavoitteena on osallistua nuorten aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen joustavien toimintamallien ja opetusmenetelmien kehittämiseen yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseksi yhdessä muiden toteuttajaorganisaatioiden kanssa. Konkreettisena tavoitteena on kehittää sekä Suomessa että ennen Suomeen tuloa hankitun yleissivistävän osaamisen kartoittamisen sekä tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmiä ja joustavan opintopolun rakentamista oikeaan perusopetuksen vaiheeseen sekä seuraavaan koulutuspaikkaan. 1.2.2016 31.7.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 31.7.2019 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 6
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ Sairauspoissaolot alle 3,6 % lisää hyvinvointia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä alle 16 Aktiivinen osaamisen ennakointi Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut 80% Rekisteröiytjen koulutuspäivien määr on vähintään 3/vakituinen työntekijä Turku on vetovoimainen työnantaja Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna (HTV 3690) Hakemuksia /avoin työpaikka yli 17 Lisätietoja: 1,5 % 80 % HTV-tavoite 251 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 83,2 91,4 91,4 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,53 3,64 3,64 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 68,1 60,7 ja 55,5 80 % Työpaikan ilmapiiri 4,11 4,12 4,12 Lisätietoja: 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 Opiskelijavirtauma Päivälukiot Iltalukion tutkintoon johtava koulutus Tsuto K/T 3280 784 14 900 Opetustunnit/Tsuto V 18 524 19 600 19 600 18 850 3 kk 3220 750 15 000 3280 570 15 000 3280 350 15 000 Seurantaväli ½ vuotta Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi; L/V=Laatu/vaikuttavuus; S/P=Saatavuus/peittävyys; T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 7
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Sivistystoimiala Palvelualue: Perusopetus Sopimuksen tarkoitus: 1.1 Operatiivinen sopimus on kasvatus- ja opetuslautakunnan ja toimialan välinen sopimus perusopetuspalveluista. Operatiivinen sopimus sisältää palvelualueen keskeiset toiminnalliset tavoitteet, tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit, työvoiman käytön ja laatutavoitteet mittareineen. 2 Lähtökohdat 2.1 Kuvaus toiminnasta Perusopetus tukee oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Se luo perustan oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle, vahvistaa oppimaan oppimista ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen kuuluu myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen. Suomenkielisen perusopetuksen kouluja on 31. Niissä on oppilaita yhteensä 12074, kansainvälisessä koulussa on lisäksi 225 oppilasta. Palvelualueella toimii kolme yhteistyöaluetta. Pitkään jatkunut oppilaiden määrän väheneminen on pysähtynyt ja oppilasmäärä on kääntynyt kasvuun. Perusopetuksen oppilaista noin 13 % on vieraskielisiä. Opetettavia äidinkieliä on 27. Noin 12,9 % oppilasta tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan (1555). Turun perusopetuksessa on erikoisluokkatoimintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikunnassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Erikoisluokilla on oppilaita 2049, mikä on noin 17 % perusopetuksen oppilaista. Ulkokuntalaisia oppilaita on 595 (5 %) 1
2.2 Toimintaympäristön muutostekijät Sivistystoimiala on hankkinut uudet päätelaitteet vuosiluokille 4 ja 7 vuoden 2017 aikana. Laitteet tulevat oppilaille henkilökohtaisiksi kolmen vuoden käyttöajalla. Siten kaikilla 4.-9.-luokkalaisilla on päätelaite 1.8.2019 lukien. Varhaiskasvatuksessakin digitalisaatioon tulisi panostaa, vaikka siihen ei toistaiseksi ole luvattu valtakunnallista rahoitusta. Sivistystoimiala huolehtii osaltaan koulutustakuun toteuttamisesta siten, että kaikille opinhaluisille voidaan tarjota opiskelupaikka. Aikuisten perusopetuksen toimintamalli uudistetaan valtakunnallisesti vuoden 2018 aikana. Siirto osaksi ammatillista koulutusta. Perusopetuslainmukainen aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyy sivistystoimialalle siltä osin kuin se on ollut hyvinvointitoimialan järjestämää. Koulupsykologitoiminta on siirtymässä hyvinvointitoimialalta sivistystoimialalle. Lisäksi sivistystoimialan uima-opetus ja koululiikunnanohjaus ovat siirtymässä vapaa-aikatoimialalle. Oppilasmäärän kehitys perusopetuksessa: Oppilasmäärän kasvu keväästä 2017 syksyyn 2017 on 283 oppilasta 2
2.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Perusopetuksen yhteiseksi kehittämistavoitteeksi on asetettu osallisuuden kokemuksen vahvistaminen tehdyn laatukyselyn tulosten perusteella. Seuranta: laatukysely. Terveyden edistämisen painopiste on kansallisen kärkihankkeen eli Liikkuva koulu -projektin toteuttamisessa yhdessä vapaa-aikatoimialan kanssa. Lisäksi kehitetään päiväkotien ja oppilaitosten kalusteita uusien oppimisympäristöjen ja paremman ergonomian edellyttämällä tavalla. Vanhemmuuden tukeminen on sivistystoimialan perustoimintaa kaikilla palvelualueilla. 3 Taloudelliset tavoitteet 3.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 8.979 6.989 6.019 Menot 115.826 114.269 115.120 Netto -106.847-107.279-109.102 Muutos-% 0,4 1,7 4 Resurssien käyttö 4.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 1250,7 1250 1269 Palkat ja palkkiot 51.903.025 50 723 488 49.957.431 Sijaistus % 55, 8 % 52 % 52 % Sairauspoissaolo% 3,2 % 3,0 % 3,0 % 3
4.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 147.235 148.797 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 147.235 148.797 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 24.080.378 24.223.695 24.640.327 Lisätietoja: 5 Toiminnalliset tavoitteet 5.1 Operatiiviset tavoitteet Strategisesta sopimuksesta johdetut Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 2.1.2. Oppilaiden ja kotien osallisuuden vahvistaminen Varhainen puuttuminen ja kolmiportaisen tuen tehokas käyttö Kouluissa selkeät toimintatavat erilaisten ongelmatilanteiden hallintaan. Laadunarviointikysely Laadunarviointikysely Laadunarviointikysely joka toinen vuosi Palvelualuejohtaja, erityispalvelupäällikkö, rehtori, opetushenkilöstö, oppilashuoltohenkilöstö Oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja kiusaamiseen puututaan heti. Laadunarviointikysely Uusien digitaalisten toimintaympäristöjen omaksuminen 2.2.2. Vahvistetaan digitaalista oppimisympäristöä perusopetuksen arjessa. Laaditaan ja otetaan käyttöön tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategia lähivuosiksi. toteutunut / ei toteutunut Kaupunginvaltuusto, It-palvelut, TOP-keskus, palvelualuejohtaja, rehtorit, opetushenkilöstö 4
Jokaiselle opettajalle tarjotaan tvt-opetuskäyttöä tukevaa koulutusta (tutorointi ja muu koulutustarjonta). Terveiden elämäntapojen edistäminen (Liikkuva koulu) Valmistellaan ja pilotoidaan formatiivisen arviointijärjestelmän käyttöä sähköisellä alustalla. 2.1.1. Peruskoulut mukana Liikkuva koulu hankkeessa. Oppimisen toiminnallisuutta lisätään. Move (koululaisten fyysinen toimintakyky) -mittaukset. Vertailu kansalliseen viitearvoon: 5lk tytöt ja pojat 1 vuosi Rehtorit, opetushenkilöstö, hankekoordinaattorit, Vapaa-aikatoimiala, 3. sektori Kouluissa yhdysopettajamalli toimii. Henkilökunta koulutetaan liikunnallisiin opetusmenetelmiin. Toteutunut / ei toteutunut Lisätietoja: Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Lisätietoja: 5.2 Projektit Strateginen hanke Sito/Terveiden elämäntapojen edistäminen Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Et sä mittään kerhoon lähtis P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Hanke tukee oppilasyhteistyöverkoston aktivoitumista, oppilahuoltotoimintaan osallistuvien sekä koulujen yhteistyötä ja erityisesti kerhotoiminnan kehittämistä erilaisissa ja erikokoisissa kouluissa. Hanke tukee sivistystoimen strategiaa sekä myös merkittävästi kodin ja koulun yhteistyötä 18.5.2017 31.12.2019 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 5
Sito/Terveiden elämäntapojen edistäminen Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Liikkuva koulu 2017 Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Koulupäivän aikaisen aktiivisuuden edistäminen ja istumisen vähentäminen (arjen aktiivisuuden edistäminen, aktiivinen ja toiminnallinen oppiminen, koulupäivän rakenne, liikkumaan aktivoiva harrastetoiminta koulujen aamu- ja iltapäivissä sekä lasten, nuorten, koulun koko henkilökunnan ja huoltajien osallistaminen, liikkumaan aktivoivien olosuhteiden luominen) Käytössä olevien digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja tarpeen mukaan niiden uudistaminen/vaihtaminen. 1.8.2017 31.12.2018 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä 31.8.2016 31.12.2018 2.2.8 Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Disco idipsum - yhdessä oppiminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Perusopetuksen opettajien käytössä on räätälöityjä, uuden opetussuunnitelman hengen ja tavoitteiden mukaisia, tutkimusperustaisia pedagogisia toimintamalleja, joiden pohjalta opettaja voi edelleen kehittää omaan opetukseensa sopivia sovellutuksia sekä syventää osaamistaan. Näin varmistetaan, että teknologian käyttö on tiukasti OPS-perustaista, eikä irrallista puuhastelua. Myös opettajien väliseen verkostoitumiseen, vertaisoppimiseen ja yhteisölliseen suunnitteluun on syntynyt toimintatapa sekä yhteistyö yliopiston ja kumppanikuntien kanssa on syventynyt. Hankkeen tuotoksena syntyy myös uuteen opetussuunnitelmaan perustuva, yleisiä pedagogisia perusteita avaava digitaalinen aloitusopas kaikille opettajille, joiden luokassa otetaan käyttöön henkilökohtaiset päätelaitteet. Perusopetukseen saadaan oppijalähtöisiä kehittämisideoita ja toimintatapoja, joita opettajatiimit jalostavat eteenpäin pedagogisten mallien kehittämisen ja testaamisenmyötä. 30.11.2016 31.12.2018 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä 6
Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Open merkit P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 500-700 täydennyskoulutuspäivää valtion avustuksella rahoitettuna. Opettajien TVT- osaaminen laajenee ja syvenee merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian pedaoginen käyttö uusien opetussuunnitelmien tarkoittamalla tavalla toteutuu paremmin. Koulutusprojektissa pyritään motivoimaan opettajia pitkäkestoisempiin koulutuskokonaisuuksiin mahdollistamalla oma valinnanvara ja runsas tarjonta. 10.2.2016 31.12.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen PaikkaOppi Plus 2 P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Hankkeen päätavoitteena on PaikkaOppi-palvelun käytön edistäminen ja juurruttaminen koulujen käyttöön yhtenä arkipäiväisenä työkaluna sekä käytännön oppimistilanteissa testattujen, oppiaineita integroivien pedagogisten mallien levittäminen yleissivistävään opetukseen. Painopiste hankkeessa on vahvasti valtakunnallinen. Lisäksi hanke jatkaa tietoisuuden lisäämistä paikkatiedosta ja geomediasta eri oppiaineiden keskuudessa. 1.8.2016 31.12.2018 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Perusopetuksen päätelaiteprojekti P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa on luontevaa, kun päätelaitteet ovat aina saatavilla, kun niitä tarvitaan. Oppilaiden taito hyödyntää digitaalisia välineitä paranee merkittävästi. Päätelaiteratkaisu lisää päätelaitteiden määrää, mutta samalla voidaan vähentää OPAS-työasemien määrää ja vapauttaa suurin osa perusopetuksen tietokoneluokkatiloista muuhun käyttöön. Digitaalisten oppimateriaalien hyödyntäminen mahdollistuu. 31.8.2016 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä 7
Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Yhteensä 1 073 450 Schola Tutor Aboensis Tutor Aboensis - Turun uuden perusopetuksen tutoropettajat Uusi PaikkaOppi P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla tutoropettajilla on vahva uuden OPS:n tuntemus, valmiudet toimia pedagogisena kehittäjänä ja vertaiskouluttajana kollegoilleen sekä tehtävän vaatimat digitaaliset taidot. Yhteisellä koulutusohjelmalla varmistetaan koulujen tasa-arvo ja että kaikki tutorit toimivat yhdenmukaisten tavoitteiden suuntaisesti ja samojen pedagogisten perusperiaatteiden pohjalta. Koulutuksessa luodaan myös verkostomaisen toiminnan pohja. Tehtäviinsä koulutetun tutoropettajaverkoston avulla yhteisöllistä toimintakulttuuria jalkautetaan jokaisen opettajan tasolle sekä tuetaan pedagogiikan uudistumista kaupungin kaikissa peruskouluissa. Samanaikaisesti Turussa toteutettavan teknologiainvestoinnin mahdollistamana opettajia ohjataan uuden opetussuunnitelman mukaiseen, harkitun tarkoituksenmukaiseen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön. Tutortoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista sekä toteutetaan yhteisopettajuutta javertaistukitoimintaa. Tuloksena syntyvä uusi PaikkaOppi on uutta pedagogiikkaa tukeva kansallinen opetuksen digityökalu, jolla on myös koulutusvientipotentiaalia. Uudella koulutuskäyttöön suunnitellulla, vakaasti toimivalla ja dynaamisella karttapalvelulla on säännöllisesti päivittyvät kotimaiset aineistot, se tukee avoimen datan ja rajapintayhteyksien käyttöä ja se soveltuu eri päätelaitteille. Palvelu tarjoaa luontevan tavan integroida eri oppiaineita ja vahvistaa koulujen digitalisaatiota. Hankkeen päättyessä PaikkaOppi on kansallisesti tunnustettu opetuksen digitaalinen palvelu. 15.11.2016 31.12.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 15.11.2016 31.12.2018 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena 30.11.2016 31.12.2018 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä 8
6 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 6.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TAE 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ Sairauspoissaolot alle 3,6 % lisää hyvinvointia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä alle 16 Aktiivinen osaamisen ennakointi Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut 80% Rekisteröiytjen koulutuspäivien määrä on vähintään 3 Turku on vetovoimainen työnantaja Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna (HTV 3690) Hakemuksia /avoin työpaikka yli 17 Lisätietoja: Sairauspoissaolo% 3 % Työkyvyttömyyseläkkeelle jää alle 5 Kehityskeskustelut 80% Koulutuspäivien määrä on vähintään 3 htv 1269 hakemuksia 20/avoin työpaikka 6.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 68,8 % 76 % 75 % Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,18 3,29 3,30 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 62,9 % 86 % 85 % Työpaikan ilmapiiri 3,85 3.8 3,8 Lisätietoja: 7 Tunnusluvut 7.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyypp i TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 Seurantaväli Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi; L/V=Laatu/vaikuttavuus; S/P=Saatavuus/peittävyys; T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 9
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Svistystoimiala Palvelualue: Svenskspråkig fostran och undervisning Sopimuksen tarkoitus: Serviceområdet för svenskspråkig fostran och undervisning Inom resultatområdet för svenskspråkig fostran och undervisning följs riktlinjerna i de finskspråkiga avtalen. Eftersom det svenskspråkiga resultatområdet täcker småbarnsfostran, grundläggande utbildning, gymnasieutbildning samt den fria utbildningen, lyfts endast några åtgärder för uppföljning fram från varje verksamhetsområde. De valda åtgärderna är viktiga och prioriterade inom svenskspråkig fostran och undervisning. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Svenskspråkig dagvård består av både kommunal och privat produktion. Förskoleundervisnigen sker i kommunal regi i anslutning till skolorna Den grundläggande utbildningen sker i följande enheter: Cygnaeus skola/braheskolan, Sirkkala skola, Sirkkalabackens skola och i S:t Olofsskolan. Katedralskolan erbjuder nationellt sett högklassig gymnasieutbildning. Åbo svenska arbetarinstitut erbjuder i växelverkan med närsamhället efterfrågebaserad vuxenutbildning på svenska inom ramen för den fria bildningen. I de svenskspråkiga skolorna finns ett stort antal elever från kranskommunerna eftersom de inte har egen svenskspråkig utbildning. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät 450 Ruotsinkielisten lasten määrä ikäluokittain 400 350 300 309 340 343 343 315 325 250 200 150 100 86 98 98 115 129 101 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 2 vuotiaat 3 5 vuotiaat 6 vuotiaat Ekaluokkalaiset 2
Den ökning i antalet svenskspråkiga barn under skolåldern som förutspåddes i utredningen om servicenätet år 2013 har inte skett. Antalet barn har varit relativt stabilt under de senaste sex åren. Efter år 2014 har antalet barn till och med sjunkit lite. Efterfrågan på service har dock ökat, med andra ord har deltagandet ökat. Detta påverkar behovet av platser inom småbarnspedagogik. Procentandelen för deltagandet i svenskspråkig småbarnspedagogik är i nuläget 70,4 % (beräknat utifrån talen i december 2017). Målet har varit att platserna inom småbarnspedagogik ska kunna finnas för 74,7 % av de svenskspråkiga barnen före 2018. Utöver de åbobarn som ansökt om plats i förskola, har en ökning skett i antalet svenskspråkiga barn i kranskommunerna som ansökt om plats i förskoleundervisning i Åbo. Det ökade antalet barn från kommuner nära Åbo har orsakat press särskilt på förskoleundervisningsgrupperna i Cygnaeus skola. I huvudsak anmäler sig ca 15 elever per år från andra kommuner till förskoleundervisningen. Detta i syns i tabellen gällande ett större antal elever som finns i åk1 än de 6 åringar som syns i tabellen. Småbarnspedagogiken har behov av ett stort antal tilläggsplatser under de närmaste åren för att kunna tillgodose servicebehovet. Servicebehovet finns i centrum Sirkkalaområdet behöver få ett nybygge för att servicebehovet skall kunna tillgodoses på området. Sirkkala förskola behöver tillfälliga utrymmeslösningar från 1.8.2018. Det ökande elevantalet i Cygnaeus skola medför att förskolan inte ryms in och att tillfälliga utrymmen från behövs från 1.8.2018.I samband med att Rosenkvarteret planeras bör ersättande utrymmen hittas åt Skolgatans daghem som beaktar det ökande servicebehovet inom svenskspråkig småbarnspedagogik. 3
1.3 1.4 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Verksamhetskulturen förändras i linje med de nya läroplanerna. Inom gymnasieutbildningen utvecklas bl.a. nya arbetsmetoder och bedömningssätt. Den fria bildningen utvecklas dels på basen av de studerandes elektroniska kursutvädering samt genom samarbete med bl.a. andra kringliggande aktörer inom sektorn och Bildningsalliansen. Digitaliseringen förändrar arbetsmetoderna så att de digitala verktygen används så att de effektiverar lärandet. 1.5 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 2.529 2.525 2.295 Menot 15.189 15.532 16.010 Netto -12.659-13.006-13.731 Muutos-% 2,7 5,6 4
3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 207,4 217,7 226,6 Palkat ja palkkiot 7.789.945 7.791.403 8.028.114 Sijaistus % 32,2 % 34,8 % 30% Sairauspoissaolo% 3,4 % 3,9 % 3,5% 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 18.282 20.221 19.420 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 18.282 20.221 19.420 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 3.416.001 3.731.279 3.656.316 Lisätietoja: 5
4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategisesta sopimuksesta johdetut Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka Uusien digitaalisten toimintaympäristöjen omaksuminen 2.2.1 Mentorn arbetar med personalen på följande sätt: diskussioner, observationer i barngrupp, handledning professionell utveckling välbefinnande ökad arbetsmotivation 2.2.1 Coahing: serviceområdet tar i bruk coaching för att utveckla och stöda personalen i det pedagogiska arbetet och för att främja professionell utveckling och kvaliteten i småbarnspedagogiken. En föreståndare utbildas till coachutbildare och kommer att utbilda serviceområdets förmän och pedagoger inom ett coachande arbetssätt. Serviceområdet utbildar, daghemsföreståndarna och pedagogerna i gruppernal för att skapa ett coachande arbetssätt. Leder till professionell utveckling hos förmännen och pedagogerna: nya arbetssätt för ledarskap utvecklas på enhets och gruppnivå På börjat redan hösten 2017, fortsätt 2018-19 och tas i bruk på enhetsnivå i den takt som personal kan utbildas 2.1.2. Elevernas och hemmens delaktighet stärks Tidigt ingripande och effektiv användning av trestegsstödet Tydliga handlingsmodeller för problemsituationer Eleverna känner sig trygga och mobbning tas tag i direkt 2.2.2 Användandet av digitala verktyg för att stödja elevernas lärande ökar Varje lärare erbjuds fortbildning Digitala lärmiljöer utvecklas inom småbarnspedagogiken och förskoleundervisningen Förverkligat/ej förverkligat Kvalitetsenkät Förverkligat/ej förverkligat Vartannat år Förverkligat/ej förverkligat Barnträdgårdslärare som pedagogisk resurs, daghemsföreståndarna Servicechef, daghemsföreståndare, barnträdgårdslärare Direktör för svenskspråkig fostran o undervisning, rektorer, personalen i enheterna Direktör för svenskspråkig fostran o undervisning, servicechef, rektorer, personalen i enheterna 6
Befrämjande av hälsosamma levnadsvanor Pedagoger utbildas inom digitala lärmiljöer. Enheterna utrustas med digitala verktyg för att genomföra läroplansenlig undervisning för barnen på daghem och förskolor. 2.1.1. Skolan i rörelse-projektet Aktiverande arbetssätt i undervisningen Arbis erbjuder kurser som befrämjar den fysiska och mentala hälsan för olika åldersgrupper. Arbis befrämjar vid behov också välmåendet bland utsatta grupper som t.ex. personer med utvecklingsstörning, afasi, synsvaghet, invandrare m.m. Move-mätningar Förverkligat/ej förverkligat 1 ggr/år Rektor, personalen i enheterna, projektkoordinatorer Lisätietoja: Muut Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Planen för småbarnspedagogik implenteras i enheterna Tillräckliga utrymmen som möjliggör produktion av svenskspråkig småbarnspedagogik och förskoleundervisning för åbobarnen. Sirkkala förskola: nya utrymmen utrymmen i bruk hösten 2018 Planen behandlas på personalmöten och teman konkretiseras och beskrivs på enhets/gruppnivå Regelbundna fortbildningstillfällen ordnas inom serviceområdet. Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö Dagvårdsenheterna, barnträdgårdsläraren som pedagogisk resurs Förverkligat/ej förverkligat Direktör för fostran och undervisning, servicechef, föreståndarna Cygnaeus förskola: nya utrymmen utrymmen i bruk hösten 2018 Kuratorstigens daghem: nya utrymmen planering inleds Skolgatans daghem: nya utrymmen när de gamla rivs planering pågår Lisätietoja: 7
4.2 Projektit Projekt där de svenskspråkiga skolorna deltar. Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Sito/Terveiden elämäntapojen edistäminen Sito/Terveiden elämäntapojen edistäminen The Competent Learningprocess Et sä mittään kerhoon lähtis Liikkuva koulu 2017 P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Hankkeen tavoitteena on kehittää 1.8.2017 31.8.2020 2.2.8 - pedagogista dokumentaatiota työvälineenä ja lisätä näin - lasten ja vanhempien osallisuutta kasvatuksen ja opetuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä näin edistää toiminnallisen oppimisen menetelmiä ja monipuolisten oppimisympäristöjen käyttöä. Projektin kohderyhmänä on varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus (1-11 vuotiaat) - Turusta mukana ruotsinkielinen varhaiskasvstus ja esiopetus/ Itäinen ruotsinkielinen phy. Osallistuvat maat: Suomi(koordinoi), partnerit: Tanska, Latvia, Unkari, Bulgaria, Italia, Turkki ja Kreikka Hanke tukee oppilasyhteistyöverkoston aktivoitumista, oppilahuoltotoimintaan osallistuvien sekä koulujen yhteistyötä ja erityisesti kerhotoiminnan kehittämistä erilaisissa ja erikokoisissa kouluissa. Hanke tukee sivistystoimen strategiaa sekä myös merkittävästi kodin ja koulun yhteistyötä Koulupäivän aikaisen aktiivisuuden edistäminen ja istumisen vähentäminen (arjen aktiivisuuden edistäminen, aktiivinen ja toiminnallinen oppiminen, koulupäivän rakenne, liikkumaan aktivoiva harrastetoiminta koulujen aamu- ja iltapäivissä sekä lasten, nuorten, koulun koko henkilökunnan ja huoltajien osallistaminen, liikkumaan aktivoivien olosuhteiden luominen) Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta 18.5.2017 31.12.2019 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 1.8.2017 31.12.2018 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä 8
Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Käytössä olevien digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja tarpeen mukaan niiden uudistaminen/vaihtaminen. 31.8.2016 31.12.2018 2.2.8 Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Disco idipsum - yhdessä oppiminen Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Perusopetuksen päätelaiteprojekti P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Perusopetuksen opettajien käytössä on räätälöityjä, uuden opetussuunnitelman hengen ja tavoitteiden mukaisia, tutkimusperustaisia pedagogisia toimintamalleja, joiden pohjalta opettaja voi edelleen kehittää omaan opetukseensa sopivia sovellutuksia sekä syventää osaamistaan. Näin varmistetaan, että teknologian käyttö on tiukasti OPSperustaista, eikä irrallista puuhastelua. Myös opettajien väliseen verkostoitumiseen, vertaisoppimiseen ja yhteisölliseen suunnitteluun on syntynyt toimintatapa sekä yhteistyö yliopiston ja kumppanikuntien kanssa on syventynyt. Hankkeen tuotoksena syntyy myös uuteen opetussuunnitelmaan perustuva, yleisiä pedagogisia perusteita avaava digitaalinen aloitusopas kaikille opettajille, joiden luokassa otetaan käyttöön henkilökohtaiset päätelaitteet. Perusopetukseen saadaan oppijalähtöisiä kehittämisideoita ja toimintatapoja, joita opettajatiimit jalostavat eteenpäin pedagogisten mallien kehittämisen ja testaamisenmyötä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa on luontevaa, kun päätelaitteet ovat aina saatavilla, kun niitä tarvitaan. Oppilaiden taito hyödyntää digitaalisia välineitä paranee merkittävästi. Päätelaiteratkaisu lisää päätelaitteiden määrää, mutta samalla voidaan vähentää OPAS-työasemien määrää ja vapauttaa suurin osa perusopetuksen tietokoneluokkatiloista muuhun käyttöön. Digitaalisten oppimateriaalien hyödyntäminen mahdollistuu. 30.11.2016 31.12.2018 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä 31.8.2016 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä 9
Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Sito/Tieto- ja viestintäteknologian opetus- ja ohjauskäytön kehittäminen Schola Tutor Aboensis Tutor Aboensis - Turun uuden perusopetuksen tutoropettajat P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla tutoropettajilla on vahva uuden OPS:n tuntemus, valmiudet toimia pedagogisena kehittäjänä ja vertaiskouluttajana kollegoilleen sekä tehtävän vaatimat digitaaliset taidot. Yhteisellä koulutusohjelmalla varmistetaan koulujen tasa-arvo ja että kaikki tutorit toimivat yhdenmukaisten tavoitteiden suuntaisesti ja samojen pedagogisten perusperiaatteiden pohjalta. Koulutuksessa luodaan myös verkostomaisen toiminnan pohja. Tehtäviinsä koulutetun tutoropettajaverkoston avulla yhteisöllistä toimintakulttuuria jalkautetaan jokaisen opettajan tasolle sekä tuetaan pedagogiikan uudistumista kaupungin kaikissa peruskouluissa. Samanaikaisesti Turussa toteutettavan teknologiainvestoinnin mahdollistamana opettajia ohjataan uuden opetussuunnitelman mukaiseen, harkitun tarkoituksenmukaiseen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön. Tutortoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista sekä toteutetaan yhteisopettajuutta ja vertaistukitoimintaa. Tillsammans-Yhdessä! job shadowing projekt där pedagoger och förmän deltar i arbetsskuggning i skolor och daghem i Europa: målet är att ta del av good practises, få kunskap om småbarnspedagogiken i andra länder och skapa nätverk för fortsatt samarbete och utveckling / alla svenskspråkiga enheter samt 3 finska dagvårdsenheter, Hanna Karlsson ansvarar 15.11.2016 31.12.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 15.11.2016 31.12.2018 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla Clil my open window on the world around me: Utveckla språklig medvetenhet och integrera språkutvecklande arbetssätt i samtliga innehållsområden i fostran och undervisning av småbarn/ Skolgatans daghem, Hanna Karlsson ansvarar 10
Ytimessä ydintaidot P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Hankkeessa syntyy kokeiltuja ja dokumentoituja toimintasuosituksia opiskelijoiden ydintaitojen suunnitelmalliseen kehittämiseen ja arviointiin. Tätä kautta syväoppimista mahdollistavien ydintaitojen kehittyminen lisääntyy lukio-opetuksessa. Opettajat huomioivat tietoisesti mainittujen taitojen merkityksen kaikessa opetuksessaan. Työskentely on aikaisempaa opiskelijalähtöisempää ja koko koulun toimintakulttuuri yhteisöllisempää, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin välillä. 30.6.2018 2.2.8 Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää koulutusta Sito/ Nuorisotakuu LukioTEKO - Lukion työelämäyhteistyön kehittäminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Kerttulin lukion ja Turun Lyseon lukion Case-toteutusten jälkeen käytössä on kaksi kokeiltua ja dokumentoitua mallia tiettyjen syväoppimisen ydintaitojen kehittämisestä pitkäkestoisella, innovatiivisella toiminnalla. Onnistuneet caset osoittavat, että opiskelijoiden taidot ovat mitattavasti kehittyneet kokeilujakson aikana. Toteuttaviin lukioihin jää hankkeessa kehitetty oppimistila sekä sitä hyödyntävä toimintamalli. Hankkeen tavoitteet ja saavutettavat hyödyt ovat seuraavat: - kehittää ja ottaa käyttöön uusia ja innovatiivisia lukion ja työelämän yhteistyömalleja - kehittää ja ottaa käyttöön uusia ja innovatiivisia lukion ja muiden kouluasteiden välisiä yhteistyömalleja ja toimintakäytäntöjä - rakentaa ja ottaa käyttöön eri toimijoiden yhteistyönä uusi ja innovatiivinen lukiot, yritykset, korkeakoulut ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteen tuova Platform-malli, joka tarjoaa opiskelijoille ennen näkemättömiä mahdollisuuksia suorittaa jo lukioaikana yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja ja yhdistää näihin joustavasti yritysten ja ammatillisen koulutuksen tarjoamat erilaiset mahdollisuudet - luoda koko länsirannikon kattava Lukion työelämäkehittäjät verkosto, jonka toimintamalli on levitettävissä myös muualle Suomeen ja EU:n alueelle 1.2.2016 31.7.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ Sairauspoissaolot alle 3,6 % 3,5% lisää hyvinvointia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä alle 16 Aktiivinen osaamisen ennakointi Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut 80% 80% 11
Rekisteröiytjen koulutuspäivien määr on vähintään 3/vakituinen työntekijä Turku on vetovoimainen työnantaja Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna (HTV 3690) Hakemuksia /avoin työpaikka yli 17 HTV 226,6 Lisätietoja: 5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 71,6 % 72,7 % 73% Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,39 3,62 3,65 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 60,5 % 46,4 % 80% Työpaikan ilmapiiri 4,17 4,23 4,25 Lisätietoja: 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 Daghem (antalet barn) V 401 400 400 400 Andel med förskoleundervisning V 137 130 124 120 Familjedagvård V 4 4 4 4 Öppen småbarnsfostran V 0 15 Ingen verksamhet Ingen verksamhet Servicesedel V 174 175 200 210 V 28.8.201 730 Antal elever i åk 1-6 671 701 725 Antal elever i åk 7-9 V 366 377 379 380 Katedralskolan, antal årsstuderande V 260 260 270 270 Katedralskolan,antal kurser/läsår V 323/254 323/254 359/278 Arbis, studerandegenomströmning/undervisningstimmar Klassstorlekar åk 1-6 V V 2200/4000 2300/4000 19,17 2300/4000 2300/4000 1.8.2017 19,89 Seurantaväli 12
Klassstorlekar åk 7-9 V 21,53 1.8.2017 20,72 V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 13
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Toimiala: Svistystoimiala Palvelualue: Varhaiskasvatus Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella kunnallisen suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja sopii kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen sopimuksen asettamien tavoitteiden mukaisesta palvelutoiminnan laajuudesta ja resursseista sekä toimista palvelutuotannon kehittämiseksi. Operatiivinen sopimus sisältää palvelualueen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit. 1 Lähtökohdat 1.1 Kuvaus toiminnasta Turun Kaupungin suomenkielinen varhaiskasvatus jakaantuu eteläiseen ja pohjoiseen varhaiskasvatusalueeseen. Varhaiskasvatusalueilla on yhteensä 48 päivähoitoyksikköä, jotka koostuvat usean eri varhaiskasvatustoiminnan kokonaisuudesta ja sijaitsevat fyysisesti eri osoitteissa. Turun suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on osapäiväistä sekä kokopäiväistä varhaiskasvatusta päiväkodeissa, ilta- ja ympärivuorokautista varhaiskasvatusta ja esiopetusta sekä täydentävää varhaiskasvatusta joko päiväkotien tai koulujen yhteydessä. Perhepäivähoidossa varhaiskasvatusta järjestetään hoitajan omassa kodissa tapahtuvana perhepäivähoitona ja kolmiperhepäivähoitona. Muussa varhaiskasvatuksessa toimii 28 leikkipuistoa eri puolilla kaupunkia, alle koulikäisille suunnattuja kerhoja sekä perhekerhoja myös yhteistyössä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kerhotoimintaa järjestetään sekä sisätiloissa että ns. ulkoilu- / liikuntakehoina. Avoimien päiväkotien toiminta kuuluu myös muun varhaiskasvatuksen palveluihin. Ruotsin kielen kielikylpytoimintaa ja esiopetusta järjestetään Kerttulin päivähoitoyksikössä ja englannin kielen kielisuihkutoimintaa ja esiopetusta Tuomaansillan päivähoitoyksikössä. Itäharjun päivähoitoyksikössä toimii ulkopäiväkotiryhmä. Ko. yksikön Viinamäenkadun esiopetus järjestetään osittain ulkotoimintana. Osittaisena ulkotoimintana esiopetus järjestetään myös Vasaramäen päivähoitoyksikössä. Kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä on vuoden 2018 tavoitteena ko. yksikköön soveltuvan ulkotoiminnan kehittäminen joko ulkoryhmien erillisenä toimintana tai ns. normaalien ryhmien toiminnan laajentamisena ja rikastamisena ulkona tapahtuvan toiminnan avulla. Varhaiserityiskasvatuksenja esiopetuksen palveluina ovat yksittäisille lapsille laaditut erilaiset tukimuodot lähipäiväkodissa tai alueellisissa integroiduissa erityisryhmissä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tukevat lapsia, henkilökuntaa ja perheitä konsultoimalla sekä osallistumalla varhaiskasvatuksen arjen toimintaan. Varhaiskasvatuksessa annetaan esiopetuksen perusopetukseen valmistavaa opetusta. Vuonna 2017 ko. opetukseen osallistui keskimäärin 89 lasta. 1
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Turussa otettiin 1.8.2017 käyttöön uusi kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka perustuu normipohjaisiin valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen implementointi ja siihen liittyvä kehittäminen on edelleen keskeisin varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönoton myötä varhaiskasvatuksen laatukäsikirja tullaan päivittämään ajan tasalle. Toiminnan monipuolisessa kehittämisessä hyödynnetään mm. asiakaspalautteista saatua tietoa, jonka raportointi helpottuu tietovarastoon siirtämisen myötä. Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki astui voimaan 1.3.2017. Sen myötä varhaiskasvatuksen palveluvalikkoon rakennettiin keskimääräisistä viikkotuntirajoista koostuva palveluiden kokonaisuus, joista perheiden on mahdollista valita itselleen sopivin vaihtoehto. Keväällä 2017 saadun kokemuksen myötä, perheiden varhaiskasvatuksen tarpeet ovat jonkin verran lyhentyneet viikottaisena aikana mitattuna. Tällä on vaikutus suoraan asiakasmaksutulokertymän alenemiseen. Hallitus antoi kesäkuussa 2017 esityksen eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muuttamisesta 1.1.2018 alkaen. Esityksen mukaan varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni ja keskituloisilta. Maksualennus tehdään muuttamalla maksujen määräytymiseen käytettävien tulojen määräytymisperusteita. Köyhyysrajaa korotetaan mukaillen perheen tuloista vähennettävää tulorajaa ja muuttamalla maksuprosentti perheen koosta riippumatta 10,70:ksi. Lisäksi alennetaan 2. lapsen maksua. Toteutuessaan uudella asiaksamaksulailla tulee olemaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksukertymää edelleen pienentävä vaikutus. Valtakunnan tasolla tulokertymän on laskettu pienenevät 71 M :lla. Lasten määrä kunnallisissa suomenkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa tullee säilymään edellisen vuoden tasolla. Paltankadun päiväkoti jouduttiin poistamaan käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi jo heinäkuussa 2017, vaikka tiloja osittain korvaavan Kastun päiväkodin valmistumisaikataulu ei ole vielä selvinnyt. Tallimäen ja Syvälahden päiväkodit valmistuvat käyttöön 1.8.2018 ja Yli-Maarian uusi päiväkoti valmistuu 1.1.2019. Varissuon päivähoitopaikkatilanne on kärjistynyt kevään 2017 aikana, ja tilaelementtiratkaisua odotetaan saatavan alueelle helpottamaan akuuttia tilannetta vuoden vaihteen 2018 2019 jälkeen. Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa maltillisesti Turussa vuonna 2018. Lasten osallistumisasteen varhaiskasvatukseen odoteteaan kuitenkin nousevan mm. hallituksen esittämien asiakasmaksumuutosten seurauksena. Alle kouluikäisten vieraskielisten lasten osuus kasvaa edelleen Turussa voimakkaasti. Tämä näkyy varhaiskasvatuspalveluiden kysynnässä ja tarpeessa suunnata resursseja mm. kielen oppimiseen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus siirretään varhaiskasvatuksen toiminnaksi elokuusta 2018 alkaen. Esiopetus toteutetaan pääsääntöisesti ko. lasten nykyisissä varhaiskasvatusryhmissä, joko alueellisissa integroiduissa erityisryhmissä tai lähipäiväkotien ryhmissä. Muutoksen myötä siirretään toimialan sisällä varhaiskasvatukseen vuositasolla 483 400. Varhaiskasvatuksen kiinteistöjen huono kunto ja uusien rakennushankkeiden viivästyminen leimaa kunnallisen varhaiskasvatuksen tilannetta. Pula päivähoitopaikoista tulee olemaan ilmeinen heti alkuvuonna 2018. Vuorohoidon tarpeen nopea kasvu lisää omalta osaltaan painetta uusien päiväkotitilojen hankkimiselle. Syksyllä 2017 tullaan em. syistä esittämään vielä uuden tilaelementtipäiväkodin hankintaa, kun mahdolliset sijoittamisvaihtoehdot on saatu kartoitettua. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0-6 vuotiaiden määrä (vuoden lopussa) 11 699 11 957 12 050 12 200 12 350 12 450 12 550 12 700 12 850 Päiväkodit 4 948 4 904 4 884 4 825 4 865 4 965 5 255 5 300 5 400 Esiopetus 87 1 220 1 215 1 221 1 250 1 250 1 300 1 340 1 370 Esiopetuksen valmistava opetus 0 0 49 89 70 80 90 90 100 Perhepäivähoito 332 283 236 208 200 200 190 180 170 Muu varhaiskasvatus / kerhot 97 97 102 121 121 125 130 130 130 2
Muu varhaiskasvatus / puistot 443 436 433 387 400 400 400 400 400 Muu varhaiskasvatus / lasten käyntikerrat avoimessa päiväkotitoiminnassa ei tietoa 667 801 1 105 1 100 1 200 1 250 1 300 1 350 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman implementointi ja siihen liittyvän johtamis- ja toimintakulttuurin kehittäminen ovat keskeisimpiä varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaavia tekijöitä sopimuskaudella. Prosessin etenemistä tuetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan ja pedagogiikan johtamiseen keskittyvien hankkeiden, kehittämistyön ja koulutuksen avulla. 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tulot 7 063 7 853 5 196 Menot 63 537 62 452 64 545 Netto - 56 474-54 599-59 349 Muutos-% 1,6% - 3,3,% 8,8% 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Htv 1 321,5 1 305 1 333 Palkat ja palkkiot 38 859 843 37 762 275 38 954 141 Sijaistus % 40,7% 39,1% 57,6% 3
Sairauspoissaolo% 5,1% 4,8% 5,0% 4
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö TOT 2016 TA 2017 TA 2018 Tilat yhteensä (m²) 53 948 52 752 54 283 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 53 948 52 752 54 283 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) Sisäinen vuokra yhteensä ( ) 8 829 794 8 777 307 8 828 866 Lisätietoja: 4 Toiminnalliset tavoitteet 4.1 Operatiiviset tavoitteet Strategisesta sopimuksesta johdetut Strategisen sopimuksen tavoite (viite) Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Mittarin seurantaväli Vastuuyksikkö 1.3 ja 5.1 Henkilöstön työhyvinvointi Vakiinnutetaan vuonna 2017 aloitettu TVT-vastaavien toiminta. Varhaiskasvatuksen digitalisaation etenemistä tukeva TVT-koulutuksen tarve on kartoitettu yksiköittäin ja koulutukset on aloitettu TOPkeskuksen resurssien puitteissa. Jokaisessa yksikössä toimii TVT. vastaava. Yksikkökohtaiset TVT-koulutustarpeet on kartoitettu. Neljännesvuosiseuranta tavoitteen etenemisestä. Valmis 31.12.20 17. TVT-vastaavat ja päiväkotien johtajat js perhepäivähoidon ohjaajat. Lisätietoja: Muut 5
Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) Lisätietoja: Palvelualueen tavoite TA 2018 mittari Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti I. Vasuprosessi: Vasun mukaisen arvopohjan, lapsi- ja oppimiskäsityksen, perustehtävän ja Turun kaupungin vision konkretisointi yksikkö- ja ryhmätasolla. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti II. Pedagogiikan johtamisen kehittäminen Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti III. Varhaiskasvatuksen auditointimalliin on tehty aikataulusuunnitelma. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti IV. Pedagogisen dokumentoinnin osaamisen kehittäminen. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti V. Kehittävä palaute havainnointi vakiinnutetaan normaalitoiminnaksi. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti VI. Lapsilähtöisyyden toteutuminen varhaiskasvatuksen perushoitotilanteissa. Varhaiskasvatuksen ulkotoiminnan kehittäminen osana varhaiskasvatuksen palveluvalikkoa ja pedagogista toimintaa. Teemat on käsitelty yksikön yhteisissä henkilökuntakokouksissa. Teemojen konkretisoinnit on kirjattu yksikkö- ja ryhmätasolla. Toiminta noudattaa kirjausten periaatteita. Johtajuusrakenne Ja yksikön kehittämistoimenpiteet on kuvattu sähköiseen vuosikelloon ja on käytössä alue- ja yksikkötasoisesti Yksikköauditoinnit tapahtuvat auditointisuunnitelman ja aikataulusuunnitelman mukaisesti. Auditoinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään Kehittävä palaute hankkeessa saatuja tutkimustuloksia. Koko kasvatus- ja ohjaushenkilöstö osallistuu järjestettyihin koulutuksiin ja dokumentoi työtä opitun mukaisesti. Kehittävästä palautteesta saatujen tulosten mukaisesti jalkautetaan uuden vasun toimintakulttuuria määrittelemällä yksikön kehittämisen painopiste. Yksikössä käydään läpi kaikki päivän perushoitotilanteet ja kirjataan ylös käytänteet sekä niiden pedagogiset perustelut. Hyödynnetään kasvatusyhteisösopimusta. Jokaisessa yksikössä arvioidaan ulkotoiminnan kehittämismahdollisuudet ja tehdään suunnitelma kehittämistoimista, joita ryhdytään toteuttamaan. Mittarin seurantaväli Neljännesvuosiseuranta tavoitteen etenemisestä. Valmis 31.12.2017. Neljännesvuiosiseuranta tavoitteen toteutumisesta. Neljännesvuosiseuranta tavoitteen toteutumisesta. Vastuuyksikkö Päivähoitoyksiköt (pkj, ltot) Päivähoitoykiköt (pkjt) ja aluepäälliköt Varhaiskasvatuksen hallinto 31.12.2017 Palvelupäällikkö, pkj:t suunnittelevat ja toteuttavat koulutukseen osallistumisen oman henkilötönsä osalta. Neljännesvuosiseuranta Pkj tavoitteen toteutumisesta. Neljännesvuosiseuranta tavoitteen toteutumisesta. 31.12.17 kaikki perushoitotilanteet on avattu ja toiminta on kirjatun mukaista. ¼: ulkotoiminnan kehittämismahdollisuudet on arvioitu ja kirjattu. 2/4: yksikön kehittämissuunnitelma on kirjattu. 3-4-/4: Kehittämissuunnitelman toteuttaminen. Pkj Päivähoitoyksiköiden johtajat, aluepäälliköt. 6
4.2 Projektit Poimitaan Thinking Portfoliosta tähän kohtaan palvelualueen projektit pdf-taulukkona (alla esimerkinomainen taulukko) Strateginen hanke Projekti Vaihe Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Tallimäen päiväkodin oppimisympäristöjen kehittäminen Varhaiskasvatuksen kehittävä palaute Varhaiskasvatuksen pedagogiikan johtaminen Sito/Organisaation Varhaiskasvatuksen Primustoimintakyvyn kehittäminen kehittäminen Sito/Terveiden elämäntapojen edistäminen Yhteensä 348 835 Turun liikkuva varhaiskasvatus II P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) 28.6.2017 31.12.2019 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 1.8.2016 31.12.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 1.8.2016 31.12.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 14.12.2016 2.1.2020 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä 2.5.2017 31.12.2018 2 Hyvinvointi ja aktiivisuus 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2018 Palvelualueen tavoite TA 2018 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia. Aktiivinen osaamisen ennakointi Turku on vetovoimainen työnantaja Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna (HTV 3690) Hakemuksia /avoin työpaikka yli 17 Lisätietoja: Sairauspoissaolot alle 3,6 % Sairauspoissaolot 5,0% Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä alle 16 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä alle 5 Keskitettyyn järjestelmään rekisteröidyt kehityskeskustelut 80% Keskitetyn järjestelmän kehityskeskustelut 80% Rekisteröiytjen koulutuspäivien määrä on vähintään Rekisteröityjen koulutuspäivien määrä on vähintään 3 3/vakituinen työntekijä Työvoiman käyttö pysyy suunniteltuna (HTV 1 333) Hakemuksia / avoin työpaikka 10-17 7
5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat (taulukko poistetaan, mikälli toimilalalla ei ole Kunta 10 palvelualuekohtaista seurantaa) Kunta 10- mittarit TOT 2014 TOT 2016 TA 2018 Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 71,1 82,1 83,0 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,01 3,3 3,4 Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) 61,6 + 23,7 69,27 80 Työpaikan ilmapiiri 3,64 3,95 3,98 Lisätietoja: 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TA 2017 Arvio TOT 2017 TA 2018 Seurantaväli Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 8
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Kirjastopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä kulttuurilautakunnan painopisteistä johdetut kirjastopalveluja sitovat tavoitteet. 1 Lähtökohdat 1
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Kirjastopalvelut huolehtii tieto- ja kulttuurisisältöjen tarjoamisesta sekä niihin liittyvistä hakuvälineistä ja opastuspalveluista, ylläpitää kirjastoja sekä tarjoaa edellytyksiä asukkaiden oman tiedon ja kulttuurin tuottamiseen ja kansalaistoimintaan. Kirjastopalvelut johtaa Vaski -kirjastojen yhteistä palvelujärjestelmää ja toimii Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueellisena kehittämiskirjastona opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä tavalla. 2
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät 1. KIRJASTOASETUS: Kirjaston kannalta on tärkeä uuden asetuksen voimaantulo 1.1.2018. Alustavan ehdotuksen mukaan Turusta tulee Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueellinen kehittämiskirjasto. 2. UUDEN KIRJASTOLAIN JÄLKIVAIKUTUKSET: Kirjaston tehtävien yhteiskunnallisen roolin vahvistuminen vaikuttavuuden arviointi; varausmaksun poistumisen vaikutus kirjaston talouteen sekä asiakkaiden lainauskäyttäytymiseen. 3. SYVÄLAHDEN VAIKUTUKSET: Syvälahden koulun käyttöönotto vuonna 2018 aiheuttanee kirjastolle noin 25 000 euron vuokramenojen lisäystä ja v. 2019 jopa 50 000 euro lisäystä. 4. KIRJASTOAUTOJEN TOMITILAT: Ratikkahallien mahdollinen myynti vaikuttaa kirjastoautojen toimitiloihin. 3
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Turun kaupunginkirjasto on tiedon, kulttuurin ja oppimisen edistäjä sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistaja. Kirjasto panostaa entistä vahvemmin opastamaan kansalaisia tietoyhteiskunnan perustaitoihin ja lisää palvelujen saavuttavuutta tarjoamalla digitaalisia ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja. Kirjasto tarjoaa asukkaille ja alueelle soveltuvia tiloja omatoimiseen käyttöön. Kirjaston tavoitteena on uudistaa palvelukulttuuriaan siten, että palvelut edistävät kansalaisten oppimishalua, henkistä hyvinvointia ja arjen taitoja myös ensi vuosikymmenellä, jolloin eletään yhteiskunnassa, jossa vuorovaikutus ja asiointi ovat merkittäviltä osin siirtyneet digitaalisten palvelujen piiriin. Tämä muutos edellyttää kirjastoyhteisöltä osaamisen, tiimityön ja palveluasenteen rohkeaa kehittämistä. Muuttuvassa maailmassa, jossa auktorisoidun tiedon suhteellinen merkitys vähenee ja kansalaiset luottavat yhä enemmän tarinalliseen tietoon, kirjasto ei voi enää turvautua perinteiseen tiedonvälitystehtäväänsä. Kirjaston on tarjottava kansalaisille mielenkiintoisia asiointiympäristöjä ja käyttökelpoisia työvälineitä, joilla kansalaiset itse ja omatoimisesti pystyvät louhimaan, arvioimaan ja jalostamaan tarvitsemaansa tietoa. Sosiaalisten medioiden hallitsemassa maailmassa tiedon tuotanto ja käyttö on vahvasti yhteisöllinen ilmiö ja elää hetkessä ja paikassa. Jotta kirjastot pystyvät ensi vuosikymmenelläkin tavoittamaan käyttäjiään, niiden on luotava voimakkaita asiakaskokemuksia. Tuolloin ei riitä, että kokoelmat ovat saavutettavia, vaan aineistojen sisällöt on mobilisoitava vahvoiksi elämys- ja osaamiskokonaisuuksiksi, jotka täsmäävät eri käyttäjäryhmien kulloiseenkin kiinnostus- ja tarveprofiilin kanssa. Tämän kaltainen sisältöjen tuotteistaminen on vain rajallisesti mahdollista fyysisessä maailmassa, mutta digitaalisisissa ympäristöissä se mahdollistaa erittäin asiakaslähtöisen toimintatavan. Uudistuneen palvelukulttuurin myötä kirjasto keskittyy edistämään aktiivisten ja valistuneiden yhteisöjen muodostumista, joissa yksilöt jakavat keskenään tietoa, ideoita ja kokemuksia. Kirjaston rooli on tässä skenaariossa toimia mahdollistajana, aktivoijana ja tiedon jäsentäjänä. Vuonna 2025 vahva, yhteisöllisyyttä edistävä kirjasto vahvistaa olemassaolollaan ja toiminnallaan demokraattisen kansalaisyhteiskunnan selkärankaa. 4
Kirjastopalvelujen strategiset painopisteet vuodelle 2018 ovat Edistää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja (Kapan käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) Kehittää tilojen ja palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta (uuden palvelukonseptin kirjastoauto) Lisää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia (strategia maakunnallisen palveluosaamisen kehittämiseksi) Luo uusia toimintamalleja erityisryhmien tarpeiden hoitamiseen (monitoimitalojen yhteistoiminnan kehittäminen) 5
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Tulot 850 671 753 Menot 11 792 11 490 11 658 Netto 10 942 10 819 10 905 Muutos-% % % % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Htv 151,6 152,5 152,5 Palkat ja palkkiot 4 868 473 4 820 745 4 857 194 Sijaistus % 38,2 47,3 % 42,0 % Sairaspoissaolo 4,0 3,6 % 3,6 % 6
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Tilat yhteensä (m²) 13 289 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 13 017 13 017 13 289 Muut tilat (m) - - - Alueet yhteensä (ha) - - - Sisäinen vuokra yhteensä( ) 2 907 439 2 910 910 2 953 942 Lisätietoja: TAE 2018 luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. 7
Projektiluettelo Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Vapa: Uuden Aktiivisuuden palvelukonseptin edistäminen alueja hankinta kirjastoauton kohderyhmätyöllä VaPa: Digitaalisten medioiden hyödyntäminen Kapan käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet P4 Projektin Kirjastoautotoiminnan Matalalattiainen, täyssähköinen ja toteutus saavutettavuuden, esteet-tömyyden toiminnallisesti muunneltava (Toteutusvaihe) ja ekologisuuden parantuminen kirjastoauto P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Kansalaisten verkkopalvelujen tuntemus ja käyttötaidot kohenevat Digikuilu madaltuu Mittarit: kävijät, lainaus, asiakaskunnan ikä- ja sosiaalinen jakauma Opastusten ja opastettujen määrä Oppimistulosten vaikutusta opastettavien elämään mitataan palautekyselyllä 21.11.2016 31.12.2018 2.3.3 Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa 12.4.2017 31.12.2018 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta VaPa: Digitaalisten medioiden hyödyntäminen Koha - kirjastojärjestelmän uudistaminen P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Järjestelmän kehittäminen on kirjastojen omissa käsissä eikä ole riippuvainen järjestelmätoimittajan kehittämisaikatauluista Järjestelmän ylläpitokustannukset pienenevät Kirjastojärjestelmäkustannukset nykyisen järjestelmän ja Kohan osalta Kirjastojärjestelmään liitettyjen sovellusten määrä. 12.4.2017 31.12.2019 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Kulttuurilautakunta Yhteydet muihin järjestelmiin hoituvat entistä paremmin ja kehittäminen helpottuu. Vapa: Kansalaistaidot ja saavutettavuus Kellutuksen vaikutusten ja hyötyjen seuranta P3 Projektin Kellutuksen käyttöönotolla suunnittelun tavoitellaan näitä hyötyjä: tarkentaminen Asiakkaiden tyytyväisyys kirjaston eri toimipisteiden tarjontaan kasvaa (asiakaskyselyt) 2.1.2018 31.12.2018 2.1.3 Luodaan parempia palveluita Kulttuurilautakunta
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja (Toteutusvaihe) Aineistot vähemmän aikaa kuljetuksessa, enemmän asiakkaiden saatavilla Aineiston käyttöaste lisääntyy, varausjonot lyhenevät Kuljetukset vähenevät, mikä vähentää ympäristön kuormitusta Henkilökunnan työpanosta siirtyy logistisista tehtävistä sisältöjen avaamiseen Toimipisteiden kokoelmaprofiilit muuttuvat vastaamaan kullakin alueella eniten kysyttyä aineistoa, monipuolistuvat kokoelmat (kokoelma-analyysit käyttäjät ja kokoelmat -työkaluilla) Lainauksen kasvu, varausten odotusaikojen lyheneminen (kirjastojärjestelmän tilastot) Kuljetusten määrä vähenee kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja Uuden aineiston käsittelyprosessin tehostuminen Vuoden 2018 aikana luodaan sekä välineitä näiden tavoitteiden toteutumisen seurannalle että seurataan tavoitteiden toteutumista Uuden aineiston läpivirtausajan supistuminen (otannat) Muutokset työtehtävissä, työtyytyväisyyden kasvu (Kunta10, kehityskeskustelut) Vapa: Kumppanuudet Monitoimitalojen yhteistoiminnan kehittäminen (Syvälahti ja Yli- Maaria) P4 Projektin Monitoimitalossa palvelu sujuu toteutus saumattomasti ja (Toteutusvaihe) asiakaslähtöisesti. Eri toimijoiden ammatillista osaamista voidaan jakaa. Projektin tavoitteena on tuottaa alueen asukkaille entistä saavutettavammat palvelut hyödyntämällä tilojen joustavaa yhteiskäyttöä ja kirjasto- ja nuorisopalvelujen välistä yhteistyötä. Kustannussäästöjä tulee sekä päällekkäishankintojen minimoimisesta että tilojen ja resurssien joustavasta monikäyttöisyydestä. 2.1.2017 2.9.2019 2.3.4 Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta Projekti on kirjasto- ja nuorisopalvelujen yhteinen, mutta sijoitettu kirjaston salkkuun. Vapa: Kumppanuudet Yhteisöllisestä osaamisesta P3 Projektin suunnittelun Hyötyjä arvioidaan osaamiskartoituksen ja - 1. Päivitetään maakunnallinen kirjastostrategia (vuodelta 2009) 16.10.2017 31.12.2018 2.2.1 Henkilöstön osaaminen Kultuurilautakunta
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja personalisoituun oppimiseen avain kirjastojen osaamisen johtamiseen! tarkentaminen kapeikkojen sekä yliresurssoinnin (Toteutusvaihe) näkökulmasta koko ajan. Työ ei lopu projektiin, vaan seuranta on jatkossa osa normaalia toimintaa. Projektin tuloksena on mahdollisuus reagoida osaamisvajeeseen (esimerkiksi järjestämällä tarvittavaa täydennyskoulutusta) ja henkilöresursseja pystytään kohdentamalla osaajat ja tarpeet tehokkaasti tarkoituksenmukaisesti. huomioiden toimintaympäristön muutokset, megatrendit, hiljaiset signaalit ja määritellen strategiset tavoitteet 2. Johdetaan strategiasta osaamisvaatimukset 3. Asetetaan osaamistasot 4. Arvioidaan nykyisen osaamisen taso (sekä itsearviointina että esimiesarviointina) 5. Analysoidaan tulos ja löydetään sen pohjalta osaamiskapeikot ja mahdollinen yliosaaminen tarpeisiin nähden 6. Kootaan johtopäätökset ja määritellään maakunnan tasolla osaamisen kehittämisen painopisteet 7. Laaditaan loppuraportti, joka julkistetaan yhteisessä päätösseminaarissa 8. Otetaan osaamisen johtamisen prosessi kiinteäksi työkaluksi alueen kirjastoille pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet (sisältyvät Strategiseen sopimukseen) 8
5.2 Palvelualueittain seurattavat tavoitteet Kunta 10- mittarit, tulokset joka toinen vuosi Väkivalta asiakkailta Työyhteisötaidot: auttaminen ja huomaavaisuus Toteutuminen 2014 Toteutuminen 2016 Palvelualueen tavoite TAE 2019 14,3 14,8 10,0 3,48 3,47 4,0 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TAM 2017 Alle 15-vuotiaitten osuus % K/T 12,9 v 65-vuotta täyttäneiden osuus % K/T 20,3 v Vaski-verkkokirjaston käynnit V 1 568 692 1 600 000 1 700 000 kk Käynnit V 1 973 181 2 000 000 2 000 000 kk Lainat V 3 065 130 3 000 000 3 000 000 kk Aineistohankinnat L/V 53 385 56 000 56 000 kk Käyttäjäkoulutus L/V 913 900 900 kk Käyttäjäkoulutus L/V 13 498 12 000 12 000 kk TAE 2018 Arvio 2017 toteutumasta Seurantaväli (kk/ 6 kk/v) 9
Tapahtumat L/V 1 298 1 100 1 100 kk Tapahtumien osanottajat L/V 33 626 25 000 25 000 kk Kirjastot ja kirjastoautot S/P 15 15 15 v Neliötä / 1000 asukas S/P 70,5 69,7 v Aukiolotunnit / viikko (sisältää omatoimiaukiolotunnit) S/P 892 890 890 v Nettomenot / asukas T/T 58,86 58,20 v Nettomenot / käynti T/T 5,55 5,41 5,45 v Asiakaspalvelukyselyn KA - yleis L/V 4,44 Asiakaspalvelun KA - pääkirjasto L/V 4,46 Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi K/T= Kysyntä/tarve L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 10
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Liikuntapalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä liikuntalautakunnan painopisteistä johdetut liikuntapalveluja sitovat tavoitteet. 1 Lähtökohdat 1
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Liikuntapalveluiden toiminta pohjautuu liikuntalakiin, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Tätä kautta Turun kaupungin liikuntapalvelujen 2
tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus tuottaa erilaisia liikuntaolosuhteita ja palveluita kaikille turkulaisille, niin yksittäisille kaupunkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksillekin. Toimimme yhteistyössä kansalaisjärjestöjen sekä muiden hallintokuntien ja kumppaneiden kanssa, sekä osallistamalla kuntalaisia. Liikuntapalvelut toimii Turun kaupungissa alansa asiantuntijaroolissa. Palvelualue seuraa liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakulttuurista ja kehittää sitä. Keskeisiin liikuntapalvelukeskuksen tuottamiin palveluihin lukeutuvat liikuntapaikkojen ylläpito ja varaaminen liikuntapalveluiden koordinointi ja järjestäminen liikunta-avustukset Liikuntapalvelukeskuksessa on kolme yksikköä, jotka toimivat yhteistyössä strategisten tavoitteiden eteen: Liikuntapaikkayksikkö Liikuntapaikkayksikkö ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja Turun kaupungissa. Tavoitteena kattavat ja korkeatasoiset kuntalaisten hyvinvointia ja urheilukulttuuria edistävät liikuntapaikat, joiden käyttöaste on korkea. Ylläpitotyö ja palvelut järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikuntapaikkojen korjausinvestointeja suunnitellaan liikuntapaikkasuunnitelmaan tukeutuen. Järjestöliikuntayksikkö Järjestöliikuntayksikkö on aktiivisessa vuorovaikutuksessa kaupungin liikuntajärjestöjen kanssa liikuntapalveluiden järjestämiseksi kuntalaisille. Yksikön tehtävänä on tukea kaupungissa toimivien liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten toimintaa. Järjestöliikuntayksikkö mahdollistaa tämän tuen suorina avustuksina, koulutuksiin panostamalla sekä ottamalla kantaa seurojen liikuntaolosuhteiden käyttöön vuorovarausperiaatteiden muodossa. Turkulaisten liikunta- ja urheiluseurojen vaikuttaja- ja osallisuusryhmä toimii Seurapalamentti, joka esittelijänä on järjestöliikuntapäällikö. Liikkumaan aktivointi- yksikkö Aktivointiyksikön liikuntapalveluvastaavien työn perusta muodostuu kullekin nimetyn ikä-/ kohderyhmän liikkumaan aktivoinnista sekä alueellisen liikuntatoiminnan kehittämisestä. Toimintaa ohjaa kaupungin strategia. Tavoitteena on terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien kuntalaisten liikkumaan aktivointi ja aktiivisen elämäntavan omaksuminen kaikissa ikä- ja kohderyhmissä. 3
Työhön kuuluu eri kohderyhmien liikunnanohjaus sekä saavutettavien liikuntapalveluiden suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden mm. hyto-, sivistys- ja muiden VAPA toimialojen kanssa, ympäristökuntien sekä yhdistysten ja urheiluseurojen, oppilaitosten ja muiden kolmannen sektorin (esim. seura-kunta) toimijoiden sekä erilaisten hankkeiden kanssa. 4
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Suomen Kuntoliikuntaliiton teettämän aikuisväestön liikuntatutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Kansallinen Liikuntatutkimus, 2010,11). Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Keskiverto suomalainen istuu 7h, nuoret miehet yli 8h ja arvioi istuen käyttämänsä ajan reilusti alakanttiin eikä vapaa-ajan liikunta välttämättä riitä kumoamaan näiden määrien haittoja. (Tommi Vasankari, Liikuntafoorumi 2014 ). Turun kaupunki kasvaa ja laajenee uusille asuinalueille. Kaupungin laajentuessa tulee turvata myös riittävät liikuntapaikkaresurssit. Uusia asuinalueita kaavoittaessa tulee aina tarkastella liikuntapaikkojen alueellista tarvetta. Tavoitteena on taata hyvät liikuntaolosuhteet asuinalueesta riippumatta ja tähän tulee osoittaa riittävät varat. Vuonna 2014 toteutetusta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksesta (Liitu) käy ilmi, että vain viidesosa peruskoululaisista täyttää liikuntasuosituksen, joka on vähintään tunti päivässä kohtalaisen rasittavaa liikuntaa. Vain joka kymmenes 15 vuotias liikkuu sen verran, mitä terveyssuositukset edellyttävät. Ruutuaikaa, tv:n, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa, mitattaessa 95 %:lla lapsista ja nuorista ruutuaikaa kertyy yli suosituksen, joka on kaksi tuntia päivässä. Sote-uudistuksen seurauksena kunnat vastaavat myös jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi tarvitaan : pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (hyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio), hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa, sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa, ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä, vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä. Juha Sipilän hallituksen yksi nuorisotyöhön liittyvä kärkihanke on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2016 2019. Sen yhtenä tavoitteena on, että palvelut järjestetään lapsi- ja perhelähtöisesti hallinnonrajat ylittäen. Muutosohjelmalla vahvistetaan vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluja. Lähtökohtana on lapsen etu ja perheiden monimuotoisuus. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelmassa, Sivistyksen suunta, linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2025. Palvelujen tuottaminen edellyttää kunnilta yhteistyötä, ketteryyttä, joustavuutta sekä uuden teknologian hyödyntämistä. Vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluille määritellyissä visioissa: 5
Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on koko kunnan yhteinen asia. 1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Turun kaupungin kasvaminen tarkoittaa myös liikuntaolosuhteiden takaamista laajentuneille asuinalueille. Tavoitteena on taata hyvät liikkumisolosuhteet kaupunkilaisille asuinalueesta riippumatta. Tiukassa kuntatalouden tilanteessa laajenevan kaupungin ja palvelutarpeiden lisääntyessä liikuntapalveluiden tulee tehdä tiedolla johdettuja ratkaisuja edellä mainitun yhtälön turvaamiseksi. Turun Liikkuvan koulun osa-alueista jatketaan vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluiden vahvalla panostuksella iltapäivien matalan kynnyksen harrastetoiminnan lisäämistä ja kehittämistä yhteistyössä kansalais- ja järjestötoimijoiden kanssa. Yhteistyössä sivistystoimialan kanssa toteutettavassa hankkeessa liikunnan rooli näkyy koulupäivien aikana mm. liikunnallisten opetustapojen (toiminnalliset opetusmenetelmät) muodossa, mutta liikuntapalveluiden erityisosaaminen on kohdentunut kuitenkin erityisesti liikunnallisen harrastustoiminnan järjestämiseen koulupäivissä ja niiden välittömässä yhteydessä. Hankevuosien 2017-2018 ja 2018-2019 kehittämiskohteina Turun Liikkuva koulu harrastetoiminnassa ovat erityisesti yläkouluille sopivat toimintatavat. Pyrkimyksenä on kehittää olemassa olevaa nuorten (13-19 v.) MIHI toimintaa niin, että se tarjoaa kaikille nuorille sopivia liikuntalajeja ja -muotoja. Tarkoituksena on, että MIHI harrastetunteja olisi tarjolla nykyistä aikaisemmin iltapäivissä ja koulupäivän aikana. Myös tässä kehittämistyössä huomioidaan perusliikuntataitojen merkitys liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Myös erityisryhmille (soveltava liikunta, eritysliikunta) tullaan kohdentamaan Liikkuva koulu harrastetoimintaa. 6
2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Tulot 3 524 502 4 165 000 4 045 Menot 21 760 527 22 747 274 24 687 Netto 18 236 025 18 582 274-20 642 Muutos-% % % % 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Htv 92,1 95,5 101 Palkat ja palkkiot 3 197 149 3 300 233 3 462 773 Sijaistus % 34,9 30,9 30, 9 Sairaspoissaolo 1,9 3,5 1,9 7
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Tilat yhteensä (m²) 71 086 78 305 77 272 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 71 086 78 305 77 272 Muut tilat (m) Alueet yhteensä (ha) 130 130 130 Sisäinen vuokra yhteensä( ) 9 966 204 10 600 115 11 894 328 Lisätietoja: TAE luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. 4 Toiminnalliset tavoitteet Strategisen sopimuksen tavoitteita toteuttavat projektit 8
Projektit Strateginen hanke Vapa: Aktivointi Projektit Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu (P6) Strategiakytkös Liikuntaneuvonnan palveluketju (Liikkumaan aktivointi, hyto ja V-SSHP) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Toimiva liikuntaneuvonnan palveluketju hyvinvointitoimialalta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluihin. Liikuntapalveluiden kehittäminen ja laadun varmistaminen vastaamaan asiakastarpeita. Palveluvalikoiman laajentaminen yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Oikein kohdennettu ja vaikuttava liikunnan palveluohjaustoiminta. Kohderyhmässä olevien terveyden ja elämänlaadun paraneminen. Sairaanhoidon kustannusten pieneneminen primaari- ja sekundaariprevention avulla. Palveluketjusta saatava synergiaetu ja asiakkaan ohjautuminen hänelle sopivien palveluiden pariin. Liikkuvaks-hankkeen kohderyhmänä on tyypin 2 diabeetikot ja riskiryhmässä olevat sekä työttömät. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin VESOTE-hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset diabetesta sairastavat ylipainoiset ja raskausdiabeetikot. Tavoitteena on liikunnan lisääntyminen kohderyhmissä terveyden edistämiseksi. Lisäksi kohderyhmänä liikunnan palveluohjauksessa ovat kaikki työikäiset ja ikääntyneet turkulaiset, jotka liikkuvat terveysliikuntasuositusta vähemmän. Tavoitteena on kohderyhmän tietoisuuden lisääminen liikunnan terveyshyödyistä, Turun kaupungin tarjoamista liikuntapalveluista ja paikoista ja sopivista liikuntamuodoista. 4.3.2015 31.12.2018 2.1.1 Poikkihallinnollinen ja laajaalainen kaupungin ja sen palvelujen suunnittelu toteutetaan kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa huomioiden eri ikä- ja asiakasryhmien tarpeet 9
Vapa: Aktivointi Vapa: Kumppanuudet Voimaa vanhuuteen kärkihanke 2017-2018 (Liikkumaan aktivointi ja hyto). P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Toimintakykyisempi vanhusväestö tukee kunnan elinvoimaisuutta: sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät, ikäihmiset saavat lisää osallistumismahdollisuuksia ja terveyserot kapenevat. Liikunta- ja urheilutapahtumat osana kaupungin vetovoimaisuutta toimintamallin suunnittelu Tapahtumaorganisaattoreiden työ helpottuu, kun kaupungin yhteistyökuviot ovat selkät. Turku nähdään houkuttelevana tapahtumanjärjestämiskaupunkina ja asiantuntevana yhteistyökumppanina. Hankkeen päämääränä on edistää kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista fyysisen aktiivisuuden avulla. Kohderyhmä on rajattu vähän liikkuviin, toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneisiin ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin ikäihmisiin (75+). Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja koordinoitu terveysliikunnan palvelupolku aina neuvonnasta ryhmätoimintaan saakka erityisesti kaupungin palveluissa, mutta myös kunnan ja järjestökentän välillä. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja edistää Voimaa vanhuuteen ohjelmassa hyväksi todettujen terveysliikuntakäytäntöjen käyttöönottomahdollisuuksia Turussa. Näitä ovat esim. iäkkäille suunniteltu liikuntaneuvonta, ohjattu ulkoilu sekä tasapaino- ja voimaharjoitteluryhmien kehittäminen, liikkumisympäristöjen kehittäminen ikääntyneille sopiviksi, liikunnan tukitoimien (esim. kuljetus, tilat, vertaisohjaajat ja liikuntakaverit) kehittäminen. Luodaan toimintamalli, jossa kaupungin eri toimijat tunnistavat oman roolinsa liikunta- ja urheilutapahtumien järjestämisessä. 1.4.2017 31.12.2018 2.3.1 Tuotetaan toimialojen ja palvelualueiden yhteistyönä aktiiviseen elämäntapaan kannustavia palveluja 1.9.2017 31.12.2018 3.1.5 Tapahtumatoimintaa hyödynnetään koko kaupungin markkinoinnissa ja sen kärkinä ovat Sporttiturku ym. - teemat Vapa: Digitaalisuus Uuden avustusjärjestelmän käyttöönotto Kaupunkitasoisen toimintamallin selkeyttäminen ja avoimeksi tekeminen yhteisen Uuden avustustusjärjestelmän käyttöönotto: asiakkaille tiedotta- 1.9.2017 31.12.2018 2.3.2 Avustusjärjestelmää uudiste- 10
avustusrekisterin sekä geneeristen hakulomakkeiden muodossa. Maksatuksen nopeauttaminen sekä asiakkaan että henkilöstön ajan säästämiseksi. minen sekä henkilöstön ja asiakkaiden kouluttaminen uuteen järjestelmään. Avustusperiaatteiden tarkastelu vastaamaan uutta järjestelmää. taan ja yhtenäistetään tukemaan kaupungin strategisia tavoitteita Vapa: Digitaalisuus Asiakastietojen keruu Asiakasprofiilien analysointi suhteutettuna käytettävissä oleviin resursseihin mahdollistaa paremmin tiedolla johtamisen ja toimenpiteiden kohdentamisen. Varmistaa eri järjestelmistä saatava asiakastiedon systemaattinen kerääminen. Lisäksi liikuntapaikkojen kustannusten arvioimiseen tarvitaan selkeä laskentalogiikka. Lisäksi Turun kaupungilla on käytössä tietovarastointi- ja raportointiratkaisu, jota kehitetään jatkuvasti kaupungin tiedolla johtamisen tarpeiden mukaisesti. Projektin yhteydessä selvitetään, onko liikuntapalveluiden mahdollista hyötyä näistä ratkaisumalleista ja olla niissä mukana. 1.5.2017 31.12.2018 2.3.3 Lisätään asukas- ja asiakastiedon hyödyntämistä osana suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä Vapa: Kansalaistaidot (Huom! Siton salkussa) Liikkuva koulu hanke Pysyvän toimintamallin kehittäminen harrastetoiminnalle poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä seura- ja järjestötoimijoiden kanssa. Hankkeen kehittämiskohteina toimintakaudella 2017-2018 ovat harrastetoiminnan osalta erityisesti yläkouluille sopivat toimintatavat. Tarkoituksena on, että MIHI harrastetunteja olisi tarjolla nykyistä aikaisemmin iltapäivissä ja koulupäivän aikana. Lukuvuonna 2017-2018 kouluissa toimivien harrasteryhmien määrää on tarkoitus nostaa 213 tuntiin viikossa. (Vuonna 2016 120+57 ulkoryhmää). 2.3.7 Edistetään liikuntamahdollisuuksien esteettömyyttä ja saavutettavuutta Liikunnan palvelualue Liikuntatilojen käytön tehostaminen ja vuorojaon kehittäminen Käyttämättä tai vajaalla käytöllä olevien liikuntatilojen varauksiin puuttumalla säästetään investoinnistikustannuksissa. Vuorojakoprosessin te- Vuorojaon prosessin tehostaminen ja avaaminen sekä periaatteiden näkyväksi tekeminen. Digitaalisten järjestelmien parempi hyödyntäminen vuorojakoprosessin 1.4.2017 31.12.2018 2.3.3 Digitaalisia mediolita hyödynnetään aktiivisen elämäntavan ja 11
hostaminen mm. digitaalisesti ja toimintamallin avaaminen sekä vähentää asiakaspalautteen määrää että säästää henkilöstön aikaa. Avoimella ja selkeällä prosessilla taataan toimintavarmuus organisaation sisällä sekä avoimuus ja tasapuolisuus ulospäin. pohjana. Hinnaston määrittely ohjaamaan tehokasta ja asianmukaista liikuntatilojen käyttöä. vuorovaikutteisuuden kasvattamisessa 5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet (sisältyvät Strategiseen sopimukseen) 12
5.2 Palvelualueittain seurattavat tavoitteet Kunta 10- mittarit, tulokset joka toinen vuosi Kehityskeskustelujen käyminen, % 60,7 87,1 Kehityskeskusteluja hyödyllisinä pitävät, % 23,8 41,7 Toteutuminen 2014 Toteutuminen 2016 Palvelualueen tavoite TAE 2019 Työilmapiiri 3,42 3,37 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TAM 2017 Arvio 2017 toteutumasta Aktivointiosaston käyntikerrat V 83.765 84 000 84 000 84 000 1 krt/v Uimalaitosten kävijämäärät V 712 424 810 000 760 000 800 000 Liikkuva koulu ryhmien määrä 180 213 Avustukset per asukas* T/T 7,52 7,51 7,51 7,40 Palloiluhallit ja isot liikuntasalit varausaste K/T 82,77% 77% 80% Pienet ja keskikokoiset liikuntasalit varausaste K/T 59,99% 60% 70% Täysimittaiset keinonurmikentät käyttöaste (1.4.-31.10.) K/T 55,65% 58% 60% (Muut) pallokentät käyttöaste (1.5.-31.10.) K/T 13,47% 10% 15% Lasten ja nuorten osuus tilavarauksista 52,27% 57% 55% Liikuntapalveluiden budjetti per kuntalainen T/T 99,26 99,00 99,00 105,90 TAE 2018 Seurantaväli (kk/ 6 kk/v) 13
Asiakastyytyväisyys KA - Liikuntahallit j L/V 3,96 3,9 Asiakastyytyväisyys KA - Kuntosalit L/V 3,84 3,8 Asiakastyytyväisyys KA - Uimahallit L/V 3,90 3,9 Asiakastyytyväisyys KA - koulujen salit L/V 4,02 4,0 *väkiluku heinäkuussa 2017 Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi K/T= Kysyntä/tarve L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 14
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Museopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä kulttuurilautakunnan painopisteistä johdetut museopalveluja sitovat tavoitteet. 1 Lähtökohdat 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta Museolain mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Turun museopalvelut toteuttaa annettua tehtävää lain mukaisesti kokoelmatyön, tutkimuksen, museopedagogiikan sekä näyttely- ja julkaisutoiminnan kautta. Ulospäin näkyvimmän osan toiminnasta muodostavat kuusi museokohdetta sekä Vanha Suurtori, sekä niihin sijoittuvat pää- ja vaihtuvat näyttelyt sekä pedagoginen toiminta, kuten opastustoiminta, tapahtumat, työpajat ja kurssit. Osana toimipaikkojen asiakaspalvelua ovat myös museokaupat, sekä ulkopuolisille tarjottava mahdollisuus vuokrata kohteissa sijaitsevia juhlatiloja. Suurelta osin kokoelmiin, tutkimukseen ja asiantuntemukseen liittyvä asiakaspalvelutyö sekä palvelumyynti keskittyvät Kalastajankatu 4:ään, jossa sijaitsevat mm kuva-arkiston palvelut, konservointipalvelut sekä kulttuuriympäristöön liittyvät palvelut ja neuvonta. Keskeisen osan museopalveluiden toiminnasta muodostavat kokoelmien esine- ja teoslainaustoiminta, taiteen talletustoiminta sekä julkisen taiteen hankkeet, maakunnallinen museotyö sekä olemassa olevien kokoelmien ylläpito. 1
2
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmaluonnoksessa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, valtakunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjestelmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Maakuntauudistuksen mahdolliset vaikutukset liittyvät kulttuuriympäristötyön alueelliseen toteuttamiseen ovat vielä avoinna, mutta tulevat selkiytymään vuoden 2017 ja 2018 aikana. Museokävijöiden odotukset museokäyntiin liittyen ovat voimakkaasti muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Museoista etsitään yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimipaikkoja on uudistettu vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja tätä työtä pitää jatkaa tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita myös asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovaikutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön laajeneminen museotoimipaikkojen seinien ulkopuolelle. Museon sisältöjen hyödyntäminen kohde- ja aluetyössä vastaa omalta osaltaan myös asuinalueiden eriytymisen haasteisiin, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia. 3
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Toiminnan kehittämisen tavoitteena on toteuttaa museopalveluiden toiminta-ajatusta ja visiota sekä kaupungin Turku 2029 strategiaa ja strategisia ohjelmia. Nykyistä toimintaa mukautetaan ja kehitetään vastaamaan museokävijöiden ja museopalveluiden käyttäjien muuttuneita odotuksia. Toiminta-ajatus: Kannustamme uteliaisuuteen ja innostumme yhdessä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden Turusta: Museo on mukana rakentamassa tulevaisuuden kaupunkia, jolla on elävä ja vuorovaikutuksellinen suhde ainutlaatuiseen historiaansa, taide-elämäänsä ja kaupunkikulttuuriinsa. Visio 2029: Tarjoamme erilaisia mahdollisuuksia kokea Turku. Löydämme uudenlaisia tapoja olla museo. Isoina haasteina vuodelle 2018 tulevat olemaan tilakysymysten edistäminen: - Keskeisenä on kokoelmien säilytystiloihin liittyvien ratkaisujen tekeminen, joilla on iso vaikutus operatiivisen työn organisoimiseen usean vuoden aikajänteellä. - Merkittävää on myös meneillään olevien Turun linnan vuokraneuvottelujen edistyminen ja sen mahdollinen vaikutus esimerkiksi linnan ympäristön kehittämislinjoihin, linnan liiketoimintasuunnitteluun ja tapahtumatoimintaan. - Wäinö Aaltosen museon tilatarveselvitys on käynnistetty keväällä 2017 ja vuoden 2018 aikana rakennuksen kunnon kokonaiskuva ja korjaustarpeiden laajuus selkiytyy, millä on vaikutusta muun muassa tulevien vuosien näyttelyohjelmiston suunnitteluun. - Pienempinä ratkaistavina kysymyksinä on muun muassa Kuralan Kylämäen Tryski-makasiinin käyttöönotto tapahtumatoiminnassa. Historian museon hankesuunnitelman edistäminen ja toteuttamisen tavoiteaikataulun selkiytyminen on tavoitteena vuoden 2018 aikana. Laaja hanke edellyttää resurssien suuntaamista toteuttamiseen ja sen eteenpäin viemisellä on heijastusvaikutuksia kaikkeen muuhun toimintaan. 2 Taloudelliset tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Tulot 2 263 2 096 2 237 Menot 10 431 10 031 10 236 Netto -8 168-7 935-7 999 4
Muutos-% % %-1 % 0,8 3 Resurssien käyttö 3.1 Työvoiman käyttö TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Htv 121 131 126 Palkat ja palkkiot 3 922 3 974 3 979 430 Sijaistus % 18 9,4 12 Sairaspoissaolo 3,3 3,8 3,3 3.2 Tilojen ja alueiden käyttö Käytössä olevat tilat ja alueet TOT 2016 TAM 2017 TAE 2018 Tilat yhteensä (m²) 31 915,2 m2 31 915,2 m² 30 840,5m 2 Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) 31 915,2 m² 31 915,2 m² 30 840,5m 2 Muut tilat (m) - - Alueet yhteensä (ha) 28,3 ha 28,3 ha 28,3 ha Sisäinen vuokra yhteensä( ) 3 619 066,31 3 660 658,63 3 674 201 Lisätietoja: TAE 2018 luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. 5
Projektiluettelo Strateginen hanke Vapa: Kumppanuudet Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Yliopistoyhteistyön toimintamallin kehittäminen Vapa: Vuorovaikutussuunnitelman Kansalaistaidot jalkauttaminen ja ja henkilökunnan osaamisen saavutettavuus kehittäminen P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Yliopistojen ja museon Projektin aikana kehitetään yhteistyö muuttuu yliopistoyhteistyön selkeämmäksi ja toimintamallia ja työkaluja siirrytään kohti yhteistyössä yliopistojen organisaatioiden kanssa. Projektissa lisätään kumppanuuksia. museopalveluiden Yhteistyöllä varmistetaan henkilökunnan verkostoitumista että museoiden yliopistojen henkilökunnan sisältötyö on uusimman kanssa ja luodaan tieteellisen tiedon organisaatioiden välille mukaista ja tarjotaan kestävää ja pitkäjänteistä samalla yliopistoille kumppanuutta. laadukas ja laajasti Työskentelytapana ovat saavutettava tiedon tapaamiset, yhteiset työpajat popularisoinnin kanava. sekä erilliset kokoukset Yhteisissä projekteissa erityisesti museosisältöjen ja hankkeissa luodaan osalta keskeisten synergiaetuja ja yhteistyöoppiaineiden kanssa. saavutetaan uusia yleisöjä. Pidemmän aikavälin hyötyinä ovat sisältöjen korkeatasoisuuden varmistaminen sekä yhteistyön kautta muodostuvat resurssisäästöt. Museopalveluiden henkilökunnan valmius ja osaaminen ottaa kaupunkilaiset mukaan palveluiden suunnitteluun Vuoden 2017 loppuun mennessä valmistuvaa vuorovaikutussuunnitelmaa jalkautetaan henkilökunnalle henkilöstökokouksissa ja 19.10.2017 1.1.2020 2.2.1 Henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla 12.4.2017 2.3.5 Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja päätöksentekoa Projekti päättyy 31.12.2019 Kulttuurilautakunta Projekti päättyy 31.12.2018 Kulttuurilautakunta
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja VaPa: Kuvaselaus- ja Digitaalisten myyntijärjestelmä museon medioiden valokuva-arkistolle hyödyntäminen VaPa: MIP Museopalveluiden Digitaalisten rakennus- ja arkeologisten medioiden tietokantojen eheytys hyödyntäminen P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) ja toteutukseen lisääntyy. Kaupunkilaisten osallisuuden mahdollisuudet lisääntyvät, löytyy uudenlaisia yhteistyön muotoja ja palvelut kehittyvät. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Kokoelmakuvat ovat laajasti saavutettavissa netin kautta. Kuvien myynti kasvaa, lisäten kuvamyynnin tuloja. yksikköjen kokouksissa. Tavoitteena on keskustelun kautta herättää henkilökuntaa miettimään, miten itse voi vuorovaikutus- ja osallisuusmenetelmiä osaksi omaa arkityötään. Lisäksi henkilökunnalle järjestetään koulutustilaisuuksia vuorovaikutus- ja osallisuustyön mahdollisuuksista ja menetelmistä. Selvitetään mahdollisuudet liittyä mukaan Museoviraston projektiin uuden kuvaselaus- ja myyntijärjestelmän kehittämiseksi. Samanaikaisesti selvitetään myös mahdollisuudet oman järjestelmän toteuttamisesta. Esiselvitysvaiheen mukaisesti edetään joko yhteistyössä Museoviraston kanssa tai itsenäisesti, kuitenkin niin, että uusi järjestelmä olisi valmiina koekäyttöön vuoden 2017 lopussa. Tietokantaa voidaan Tavoitteena on yhdistää suoraan hyödyntää hankalasti käytettävät ja kaupungin eri ylläpidettävät hajallaan olevat toiminnoissa, jolloin erilliset tietokannat. Käyttö, vältetään päällekkäinen ylläpito ja tiedon jakelu työ eri toimipisteissä, helpottuu. esim. kaavoitus ja rakennusvalvonta saa rakennusperinnöstä tallennetut tiedot suoraan tietokannasta. Tietoa 14.3.2017 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä 14.3.2016 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Projekti päättyy 31.12.2018 Kulttuurilautakunta Projekti päättyy 31.12.2018 Kulttuurilautakunta
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja voidaan hyödyntää mm. maankäytön suunnittelussa, kiinteistöjen ja rakennusten huollossa, aluetyössä ja kouluissa paikallishistorian opetusmateriaalina. VaPa: MuseumPlusRian Digitaalisten käyttöönotto museossa medioiden hyödyntäminen P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) Arkeologisessa tutkimuksessa, päällekkäiset työvaiheet Turun museokeskuksen ja Museoviraston välisessä tiedonvaihdossa poistuvat, kun samaa tietoa ei tarvitse enää kirjoittaa kahteen kertaan, vaan muinaisjäännöstiedot voidaan siirtää valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin suoraan rajapintaa pitkin. Museon eri toimintaprosessien ja tietovarantojen tallentaminen samaan järjestelmään. Laajat yhteiskäyttöiset luokisus-, termilista- ja ontologiaominaisuudet. Rajapinnat ulkoisiin palveluihin turvattu (Finna, PAS jne). Luettelointi usealle eri kielellä mahdollista. Käyttöönoton jälkeen ei enää tarvetta säilyttää isoja alkuperäisiä kuvatiedostoja kokoelmajärjestelmän ulkopuolella, voidaan luopua e- kuvasta. Tavoitteena on saada keskitetty, tietoturvan vaateet täyttäävä ja edullinen palvelinratkaisu. Tavoitteena on saada Varsinais- Suomen kaikki museot järjestelmän piiriin. 12.4.2017 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Projekti päättyy 31.12.2018 Kulttuurilautakunta Historian P3 Projektin Turkuun toteutetaan Turkuun toteutetaan Historian 18.4.2017 3.1.5 Turkua Kulttuurilautakunta
Strateginen hanke museo Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Apteekkimuseo ja Qwenselin talon uudistaminen suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) Historian museo, joka museo. toimii kaupungin Hankkeen projektit: kulttuurimatkailullisen 1. Tilaprojekti vetonaulana ja 2. Sisällön ja konseptin kaupunkilaisten kehittäminen yhteisöllisenä - Toimintamalli (sis. kokoontumispaikkana. hallintomalli, organisaatio, Uusi museo liiketoimintasuunnitelma) - tuo Turkuun - Kansainvälinen matkailijoita sparrausryhmä - on vahva lisä lapsille ja - Vuorovaikutus- ja lapsiperheille osallisuusprosessi suunnattuun tarjontaan - Viestintä ja markkinointi - vahvistaa käsitystä paikallisesta historiasta ja omista juurista, vahvistaa identiteettiä - toimii kokeilu- ja testauspaikkana turkulaisille innovaatioille ja tuotteille - mahdollistaa kaupunkilaisten ja kolmannen sektorin toimintaa antamalla tilaa näiden omille tuotannoille Asiakaskyselyjen mukaan kävijät kaipaavat museoon lisää informaatiota, ajanmukaisia asiakastiloja sekä vaihtuvia kokoelmanostoja. Uudistamistyössä museosta luodaan kokonaisuus, jonne palataan uudelleen. Samalla kehitetään myös Qwenselin talon Uudistamishankkeen pohjustustyöt (mm. kokoelmatyö) on aloitettu jo 2011. Keväällä 2014 aloitettiin konseptointityö ja tilankäyttövaihtoehtojen selvittäminen. Vuonna 2015 tehtiin päätettiin museon tulevasta konseptista ja laadittiin esteettömyyskartoitus. Apteekkimuseon uudistushankkeen työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2016 kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressija tapahtumakaupunkina 1.12.2015 1.6.2018 3.1.5 Turkua kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressija tapahtumakaupunkina Projekti päättyy 1.7.2018 Kulttuurilautakunta
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Kohti aktiivista asiakaspalvelua P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) sisäpihan viihtyisyyttä, jonka myötä Turun keskustaan syntyy uusi avoin matalan kynnyksen kulttuuritila. Persoonallinen piha houkuttelee viihtymään, ohjaa ohikulkijoita huomaamaan museon, sekä elävöittää Fortunakorttelin aluetta. Kävijämäärien tilastointi on selkein muutostöiden mittari, mutta Apteekkimuseon ja Qwenselin talon kaltaisessa kokonaisuudessa vähintään yhtä tärkeää on erikoismuseon sisällöllinen työ. Uudistushankkeen jälkeen museokokonaisuuden tulisi toimia siten, että kaikki kävijät aikaisemmasta tietotaustasta riippumatta kokisivat museovierailun antaneen jotain sellaista, jonka ääreen halutaan palata myös uudestaan. alusta. Vuoden aikana toteutettiin alustava näyttelykäsikirjoitus, jonka pohjalta kaupungin kiinteistölaitoksen tilapalvelut laati ehdotuksen kunnostustöistä ja niiden kestosta. Vuonna 2017 tehdään pieniä kehitystoimenpiteitä paikalleen jääviin näyttelykokonaisuuksiin, tuotetaan näyttelykäsikirjoituksen mukaista sisältöä uusittavaan kokonaisuuteen, sekä valmistaudutaan näyttelykokonaisuuksien siirtoihin ja tilamuutoksiin. Uusien asiakaspalvelutilojen remontti ajoittuu syksyyn 2017 ja johdantonäyttelyn rakentaminen kevääseen 2018, jolloin museo on osin suljettu kunnostustöiden ja näyttelymuutosten vuoksi. Uudistettu kokonaisuus avataan kesäkaudeksi 2018. Aktiivisen Toimintamallin muutoksen asiakaspalvelun kautta laadukkaampaa ja toimintamalli: toimivampaa asiakaspalvelua. Rajapintojen ja limittyvien vastuiden 9.5.2016 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla Projekti päättyy 31.12.2018 toimintatavoilla ja niitä Kulttuurilautakunta tukevilla työvälineillä
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Luostarinmäen käsityöläismuseon kehittämishanke Museokauppojen konseptien kirkastaminen ja tuotevalikoimien kehittäminen P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) selkeyttäminen. Valvonnasta kohti laadullista asiakaspalvelua. Toimenkuvien kehittäminen. Pienennetään riippuvuutta työllistettyjen tuomasta työvoimasta. Uusittu, konseptiltaan mietitty ja vetovoimainen Luostarinmäen käsityöläismuseo, joka toiminnallaan vahvistaa Turun kaupungin matkailullista kokonaisvetovoimaa ja kaupunkibrändiä. Museokaupoista tulee kiinteä ja elämyksellinen osa museoita. Tuotevalikoimien kehittämisen myötä kävijät enenevässä määrin löytävät kaupoista kiinnostavia tuotteita, joita halutaan ostaa muistoksi museovierailusta. Museokaupat vahvistavat Luostarinmäen käsityöläismuseo konseptoidaan kestävällä ja toteuttamiskelpoisella tavalla. Konseptoinnissa hyödynnetään kesän 2017 aikana tehtäviä kahta asiakas- ja kaupunkilaiskyselyä, sekä museopalveluiden henkilökunnalle avoimia kehittämistyöpajoja. Tarkennettu toimintasuunnitelma tehdään vuoden 2018 aikana ja varsinainen toteutusvaihe aloitetaan 2019 alussa projektipäällikön ja -työryhmän nimeämiselle. Museokauppojen konseptointia kirkastetaan ja kehitetään tuotevalikoimia. Projektin toteutusta tehdään mahdollisuuksien mukaan rinnakkain kunkin museotoimipaikan kehittämisen kanssa. - Päätetään museokauppojen nimilinjasta ja uudistetaan tiedottamista. 6.10.2016 3.1.5 Turkua kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressija tapahtumakaupunkina Projekti päättyy 31.12.2021 Kulttuurilautakunta 3.1.5 Turkua Projekti päättyy kehitetään 31.12.2018 merkittävänä matkailu-, kongressija Kulttuurilautakunta tapahtumakaupunkina
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Turun linnan ja sen ympäristön kehittäminen museoiden brändiä. Museokauppojen tuotto kasvaa. - Koulutetaan kauppahenkilökuntaa - WAMin museokauppatila on juuri uudistettu ja museon konseptointityö on edennyt hyvin. WAMin museokaupassa keskitytään tuotevalikoimien kehittämiseen - Turun linnan museokauppatilaa uudistetaan parhaillaan. Uusittu tila avautuu yleisölle keväällä 2017. Museokaupassa mietitään konseptoinnin kirkastamista ja tuotevalikoiman kehittämistä. - Apteekkimuseo ja Qwenselin talon museokauppatila uudistetaan osana museon uudistamishanketta. Uudet tilat tulevat käyttöön keväällä 2018. Museokauppakonseptia uudistetaan uudistuvan museon linjausten mukaan ja tuotevalikoimaa kehitetään. - Luostarinmäen käsityöläismuseon museokauppaa mietitään osana museon kehittämishanketta. Kehittämishankkeen aikataulutuksen mukaisesti museon konseptointia tehdään 2017 ja 2018 aikana, ja museokaupan konsepti tulee noudattamaan uudistuvan museon linkauksia. Tuotevalikoimia kehitetään vastaamaan konseptointia. P2 Turun linnan näkyvyyden, Turun linnan saavutettavuuden Toteuttamiskelpoisuuden saavutettavuuden, infran, parantaminen erilaisille 2.3.6 Turun asemaa eurooppalaisena Kulttuurilautakunta yhteistyössä
Strateginen hanke Projekti Vaihe Hyötytavoitteet Projektin tavoite ja tuotokset Alku (P3) Loppu P6 Strategiakytkös Lisätietoja Wäinö Aaltosen museon kehittämisprojekti arviointi (Valmisteluvaihe) P4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) brändin ja palvelujen parantaminen. Asiakassegmentointi Hyötytavoitteet ovat kytköksissä toisiinsa: - Julkisuuskuvan kirkastuminen - Ohjelmiston monipuolisuuden ja laadun tasalaatuisuuden varmistaminen - Lisääntyvät kävijämäärät toimijoille, ympäristön kehittäminen ja linnan tilojen liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Projektin tavoite on uudelleen miettiä WAMin konseptia ja toimintamalleja, sekä kirkastaa museon julkisuuskuvaa. - Kansalaisten osallistaminen WAMin tulevien vuosikymmenten suuntaviivojen pohtimiseen (Kansalaistila 2017) - Pedagogisesta toiminnasta paremmin tietoa - Julkisuuskuvan hallinta otetaan haltuun, mm suunnitelmallisilla positiivisilla uutisnostoilla sekä toimittajayhteyksien ylläpidolla - Kenttätyö museokentän ja museoammatillisten keskuudessa; asiantuntijuusroolin vahvistaminen (seminaarit, luennot, konferenssit, artikkelit, blogit jne) - Taidekokoelman ja WAMin museorakennuksessa tapahtuvan toiminnan välisen eron kirkastaminen - Ratkaistaan, miten WAMin rooli kaupungin omana taidemuseona tuodaan esille ja missä yhteyksissä kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen muotoja kiinteistöliikelaitoksen ja kaupunkisuunnittelun sekä Museoviraston kanssa. 11.4.2016 3.1.5 Turkua kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressija tapahtumakaupunkina Projekti päättyy 31.12.2018 Kulttuurilautakunta
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet (sisältyvät Strategiseen sopimukseen) 5.2 Palvelualueittain seurattavat tavoitteet Kunta 10- mittarit, tulokset joka toinen vuosi Toteutuminen 2014 Toteutuminen 2016 Palvelualueen tavoite TAE 2019 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 2,66 2,66 3,0 Osallistava johtaminen 4,27 3,95 4,3 Kehityskeskustelun hyödyllisyys 39,4 37,1 40,0 Työpaikan ilmapiiri 3,60 3,46 3,7 6 Tunnusluvut 6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut Tunnusluku Tyyppi TOT 2016 TAM 2017 Arvio 2017 toteutumasta TAE 2018 Seurantaväli (kk/ 6 kk/v) Museoiden ja gallerioiden kävijämäärä V 323 035 300 000 300 000 320 000 kuukausi Lapsille suunnattuun toimintaan museotoimipaikoissa osallistuvien V 43 757 kuukausi 45 000 45 000 45 000 määrä Aikuisille suunnattuun toimintaan museotoimipaikoissa osallistuvien V uusi mittari kuukausi 43 000 43 000 43 000 määrä Museoiden ulkopuolella järjestettävän oman toiminnan määrä K/T 85 14 14 25 vuosittain 6
Neuvontapalveluiden käyttötapahtumat K/T 3 114 4 350 4 350 4 800 puolivuosi Kokoelmien liikkuvuus: lainat, talletukset, tilaukset K/T 3 228 1 080 1 080 1 100 puolivuosi Asiakaskyselyn tyytyväisyyskeskiarvo L/V uusi mittari 4,35 4,35 4,35 vuosittain Avoinnaolotunnit S/P 10 903 11 950 11 950 11 950 vuosittain Digitaalisesti saavutettavien objektien määrän lisäys /vuosi (kokonaismäärä) S/P 51 107 vuosittain 4 500 4 500 4500 Keskimääräinen lipunhinta T/T 4,2 4,2 4,2 4,5 vuosittain Yleisötyön nettomenot/asukas T/T 10,05 11,20 11,20 11,00 vuosittain Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi K/T= Kysyntä/tarve L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus 7
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Nuorisopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä nuorisolautakunnan painopisteistä johdetut nuorisopalveluja sitovat tavoitteet. 1 Lähtökohdat Nuorisolautakunnan tehtäväalueena on Nuorisolain(1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a :ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea. Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 :ssä. Sen lisäksi, mitä nuorisolaissa tai muualla laissa säädetään, kunnan tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisolautakunnan alainen nuorisopalvelut tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolautakunta perustehtävä: Nuorisopalvelut mahdollistavaa, tukee ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, tasapainoista elämää sekä omaehtoista toimintaa. tahtotila: Lapsilla ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa. painopisteet: Yhdenvertaisuuden edistäminen, Osallisuuden lisääminen, Nuoruuden arvostus, Monitoimitilat sekä Palvelut ja elämykset Nuorisolaissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisopolitiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Valtioneuvosto hyväksyisi ohjelman, joka neljäs vuosi. Siirtymä säännösten mukaan ensimmäinen ohjelma hyväksytään vuosille 2017 2019. 1
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta 2