Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM2017-00437 TMO Lahtinen Päivi(TEM) 16.10.2017 JULKINEN Viite Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto, Luxemburg, 23.10.2017 Kokouksessa Suomea edustaa työministeri Jari Lindström. Neuvostossa pyritään yleisnäkemykseen palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muutoksesta. Suomi tukee ehdotuksen tavoitteita ja pitää puheenjohtajavaltion ehdotuksia tasapainoisena kokonaisuutena. Coreperin kokouksen jälkeen ehdotukseen liittyy edelleen eräitä avoinna olevia kysymyksiä. Suomi voi hyväksyä pitkäaikaisen lähettämisen aikarajaksi esimerkiksi 12 kuukautta. Näissä tapauksissa lähetettyyn työntekijään sovellettaisiin pääosin yhdenvertaista kohtelua maan omien työntekijöiden kanssa. Maantiekuljetuksiin liittyvien työntekijöiden lähettämisen osalta Suomi on pitänyt ensisijaisena erillissääntelyä, mutta voi tarvittaessa olla avoin myös lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutokselle. Työntekomaan lainsäädäntöä sovellettaisiin matkustamista, ruokailua ja majoitusta koskeviin lisiin tai kustannuskorvauksiin, kun työntekopaikka muuttuu työntekomaassa tai työntekijä lähetetään toiseen kohteeseen. Lähettämisestä alkuperämaasta työntekomaahan aiheutuvat kustannukset jäisivät alkuperämaan säännösten tai työsopimuksen varaan. Suomi voi olla avoin näiden muotoilujen osalta, mutta voi myös tukea ehdotusta osana kompromissia. Osittaiseen yleisnäkemykseen pyritään asetuksesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen /EY) N:o 987/2009 muuttamisesta. Suomi voi hyväksyä yleisnäkemyksen. Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Lisäksi neuvoston on tarkoitus antaa puheenjohtajavaltiolle valtuutus allekirjoittaa toimielinten välinen julistus neuvoston puolesta. Tiettävästi tavoitteena on, että neuvosto, komission ja Euroopan parlamentti allekirjoittaisivat tämän julistuksen Göteborgissa marraskuussa pidettävässä epävirallisessa päämiestapaamisessa. Neuvostossa hyväksytään eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvät keskeiset työllisyyshaasteet ja keskeiset sosiaaliset haasteet. EU:n työllisyyskomitea on valmistellut käsittelyn pohjaksi keskeiset viestinsä, jotka perustuvat vuotuiseen työllisyyskehitysraporttiin ja työllisyyskehityksen seurantavälineeseen. Sosiaalisen suojelun komitea on puolestaan valmistellut tärkeimmät viestinsä,

2(27) jotka perustuvat sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälinettä koskevaan vuosikatsaukseen. Neuvoston lounaalla keskustellaan rajat ylittävän liikkuvuuden parantamisesta väärinkäytösten ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Aihe nousi esille komission puheenjohtaja Junckerin unionin tilaa koskeneessa puheessa.

Asialista: 3(27) 1. Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 3. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) (SIVU 5) = Yleisnäkemys 6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC 279 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti) (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0397 (COD) = Osittainen yleisnäkemys (SIVU 12) 15642/16 SOC 812 EMPL 549 CODEC 1910 + ADD 1 + ADD 1 REV 1 (en, fr, de) Muut kuin lainsäädäntöasiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta] kohdista 6 ja 7) 5. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 6. Ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista = (mahd.) Julistuksen tekstin hyväksyminen ja valtuutus allekirjoittaa se neuvoston puolesta (SIVU 15) 7. Eurooppalainen ohjausjakso a) Keskeiset työllisyyshaasteet: Työllisyyskomitean keskeiset viestit, jotka perustuvat vuotuiseen työllisyyskehitysraporttiin ja työllisyyskehityksen seurantavälineeseen

4(27) b) Keskeiset sosiaaliset haasteet: Sosiaalisen suojelun komitean tärkeimmät viestit, jotka perustuvat sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälinettä koskevaan vuosikatsaukseen = Hyväksyminen (SIVU 21) Muut asiat 8. a) Sosiaalialan kolmikantahuippukokous (Bryssel, 18. lokakuuta 2017) = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia b) Tallinnan digitaalihuippukokous (29. syyskuuta 2017) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia c) Uusi osaamisohjelma Euroopalle = Komission tiedotusasia d) Euroopan tasa-arvoinstituutti: Uusi tasa-arvoindeksi = Euroopan tasa-arvoinstituutti esittelee

Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2017-00433 TMO Kantanen Päivi(TEM) 11.10.2017 5(27) Asia Ehdotus palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamisesta Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 23.10.2017 U/E/UTP-tunnus U 16/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Viro on esittänyt pyrkivänsä poliittiseen yhteisymmärrykseen TSTKneuvostossa 23.10.2017. Puheenjohtajan kompromissiehdotukseen sisältyy edelleen useita kohtia, joista ei päästy sopuun 11.10.2017 pidetyssä coreperin kokouksessa. Coreperin kokouksessa jäsenvaltioilla oli edelleen näkemyseroja muun muassa direktiivin soveltamisesta kuljetusalaan sekä siitä, tuleeko kuljetusalaa säännellä joko erityislainsäädännössä tai tässä direktiivissä. Myös nk pitkäaikaisesta lähettämisestä sekä sen aikarajasta on edelleen näkemyseroja. Neuvostoasiakirjaa ei ole vielä saatu. Alla olevat kannat perustuvat coreper-asiakirjaan. Yleistä Suomi tukee tavoitetta parantaa lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaan omien työntekijöiden kanssa sekä yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten edistämistä. Suomi tarkastelee ehdotusta kokonaisuutena ja tavoitteena on saavuttaa oikeudellisesti johdonmukainen ja oikeusvarmuutta edistävät muotoilut, joilla turvataan yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Kuljetusalaa koskevat kirjaukset

Puheenjohtajan ehdotukset ovat olleen riittämättömiä tähän mennessä osalle jäsenmaista kuljetusalaa koskevien kirjausten osalta. Asiaa on käsitelty ainoastaan johdantolausekkeessa. Komissio on antanut maantieliikenteen osalta ehdotuksensa 31.5.2017 (liikennepaketti). Osa jäsenmaista kytkee maantieliikennepaketin käsittelyn lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn osalta tämän ehdotuksen käsittelyyn. Osa jäsenmaista haluaa kuljetusalan erityiskysymyksiä käsiteltäväksi kuljetusalan erityislainsäädännössä osa tässä direktiivissä. Pelkona on myös, että näiden asioiden kytkeminen yhteen voi johtaa siihen, että tästäkään direktiivistä ei saada sopua aikaan. Suomi on valmis osana kompromissia etsimään sopivia ratkaisuja ja muotiluja maantieliikennealan ongelmien ratkaisemiseksi joko johdantolausekkeessa tai artiklassa. Lähetettyjen työntekijöiden muutosdirektiivin hyväksymisedellytysten kannalta on olennaista löytää ratkaisu maantieliikenteen kuljetusalaa koskevaan asiaan poliittisella tasolla. Suomi voi osana kompromissia hyväksyä muun muassa kirjauksen transit- liikenteen kuulumisesta lähetettyjen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sekä kirjauksista, joilla selkeytetään tämän direktiivin soveltamista kuljetusalalle. Lähtökohtaisesti Suomi ei ole tukenut ehdotusta kuljetusalan johdantolausekkeesta 10), jolla käytännössä todetaan kuljetusalan osalta ongelmia tämän direktiivin soveltamisessa tai alan mahdollisesta kuulumisesta direktiivin sääntelyn ulkopuolella. Pitkäkestoiset lähettämiset Puheenjohtaja esittää erityissäännöstä pitkäkestoisiin lähettämisiin eli yli [24] kuukauden lähettämistilanteisiin ja tiettyjä poissuljentaperusteita säännöksen soveltamisessa (työsuhteen solmimista ja päättämistä koskevat asiat mukaan lukien kilpailukieltolausekkeet sekä ammatilliset lisäeläkkeet). Säännöstä sovellettaisiin, kun lähettämisen kesto ylittää esitetyn (24 kk) aikarajan. Tämän jälkeen lähetettyyn työntekijään tulisi soveltaa yhdenvertaista kohtelua työntekomaan kansalaisten kanssa työehtojen osalta lukuun ottamatta edellä mainittuja poissuljentaperusteita. Osana kompromissia Suomi voi tukea myös lyhyempää aikaa pitkäkestoisen lähettämisen säännöksen soveltamiselle ottaen huomioon sen, että lähettämisen keskimääräiset kestot ovat neljä kuukautta. Myös tähän asiaan mahdollisesti otettava viiteaika on Suomen hyväksyttävissä. Suomi voi olla joustava mahdollisesti pitkäkestoisen lähettämisen osalta lisäeläkkeitä koskevasta poissuljennasta. Täytäntöönpano ja siirtymäaika 6(27) Suomi voi olla joustava myös täytäntöönpanoajassa. Lähtökohtaisesti Suomi pyrkii mahdollisimman lyhyeen siirtymäaikaan. Pidemmän siirtymäajan hyväksyttävyyteen vaikuttaa saavutettava ratkaisu

erityisesti kuljetusalan kysymyksessä, mikä on neuvotteluissa keskeinen elementti kompromissin saavuttamiseksi asiassa. 7(27) Lisät ja kustannuskorvaukset työntekokohteessa ja tietojen avoimuus Puheenjohtaja esittää uutena asiana täsmennyksiä johdantolausekkeeseen 7 b) ja 3 artiklan 1. kohdan (gb) alakohtaan. Näillä ehdotuksilla täsmennettäisiin tiettyjen lisiä tai kustannuskorvausta (allowances [ ] or reimbursement of expenditure) koskevien vaatimusten soveltamista lähetettyihin työntekijöihin samoin ehdoin kuin niitä sovelletaan paikallisiin työntekijöihin. Näitä olisivat matkustamista, ruokailua ja majoitusta koskevat lisät tai kustannuskorvaukset, jotka liittyvät matkustamiseen, ruokailuun ja asumiseen lähetetyn työntekijän tilapäisessä työskentelyvaltiossa (host state). Puheenjohtajan ehdotus ei kata kustannuksia, jotka aiheutuvat alkuperämaasta tilapäiseen työntekomaahan lähettämisestä. Nämä kustannukset jäisivät alkuperämaan säännöksien ja työsopimuksessa sovittujen ehtojen alaan. Lisät tai kustannuskorvaukset tulisivat sovellettavaksi ainoastaan, kun lähetetyn työntekijän työskentelypaikka muuttuu työskentelyvaltiossa tai työnantaja lähettää työntekijän (sent) työhön toiseen työkohteeseen (työmatka). Puheenjohtaja esittää myös selkeyttäviä johdantolausekkeita liittyen korvauksen laskentasääntöön. Jos ilmenee epäselvyyttä sen suhteen, mikä osa maksettavista eristä on korvausta (eli palkkaa remuneration ja mikä todellista kustannusten korvausta cost ), katsottaisiin epäselvissä tilanteissa maksu kustannusten korvaukseksi, jos asia ei käy ilmi työsopimukseen sovellettavan kansallisen lainsäädännön, asetusten, hallinnollisten määräysten ja työehtosopimusten perusteella. Johdantolauseke 12 c) pyrkii täsmentämän tätä asiaa ja johdantolauseke 12b) sitä, miten korvauksen (palkan) vertailu tehdään korvauksen kokonaissumman perusteella ottaen huomioon kuitenkin työntekomaan pakolliset korvaukset. Suomi voi tukea johdantolausekkeen 12b) täsmennyksiä siitä, että palkan vertailussa tulisi tarkastella maksettua kokonaiskorvausta (palkkaa) lähetetylle työntekijälle, eikä vain yksittäisiä elementtejä, kun verrataan työntekomaassa pakollisena maksettavaksi tulevaa korvausta. Suomi voi olla joustava neuvotteluissa ja tarvittaessa ottaa asia artiklatasolle. Suomi voi tukea myös johdantolauseketta 12c) selkeyttävänä asiana. Suomi voi osana kompromissia tukea ehdotuksia ja muotoiluja, joilla pyritään selkeyttämään ehdotusta sen suhteen mitä tarkoitetaan lisillä (onko osa palkkaa) ja kustannuskorvauksilla. Kustannuskorvaukset ovat käytännössä eriä, joita ei huomioida tehtäessä vertailua siitä täyttääkö lähetetylle työntekijälle maksettu korvaus (palkka) työntekomaan lain ja yleissitovien työehtosopimuksen mukaisen tason. Suomelle ongelmattomat ehdotukset Suomi voi tukea puheenjohtaja ehdotuksia, jotka koskevat:

- vähimmäispalkan käsitteen muuttamista korvaukseksi - lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaan työntekijöiden kanssa ja käyttäjäyritykselle tiedonantovelvoitteita työehdoista ja lähetetyn vuokratyöntekijän työntekopaikan muuttumisesta, - erityissäännöstä pitkäkestoisista lähettämisistä eli yli esimerkiksi 24 kuukauden lähettämistilanteista - direktiivin soveltamisalan laajentamista kattamaan rakennusalan lisäksi myös muut toimialat. Suomi voi tarvittaessa hyväksyä myös 24 kuukautta lyhyemmän ajan määrittelemisen pitkäaikaiseksi lähettämiseksi (esimerkiksi 12 kuukautta). Suomen kannalta ehdotukset eivät muuttaisi lakiin tai yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvaa lähetettyjen työntekijöiden työehtojen määräytymistä. 8(27) Ehdotukset majoituksen laatua koskevista vaatimuksista ovat ongelmattomia Suomelle tai puheenjohtajan esittämässä muodossa johdantolausekkeessa että myös artiklatasolla, jos neuvotteluissa siihen päädytään osana kompromissia. Kyseessä ei olisi uuden kansallisen velvoitteen säätämisvelvoitteesta, vaan ainoastaan voimassa olevien kansallisten säätöjen soveltamisesta lähetettyihin työntekijöihin. Avoimuuden periaatteen noudattaminen on keskeistä niin palvelujen tarjoajien kuin työntekijöiden kannalta. Suomi voi hyväksyä esitykset velvoitteesta antaa tietoa kansallisilla nettisivuilla korvauksen (palkan) kaikista elementeistä ja pitkäkestoisissa lähettämisissä sovellettavista laajemmista työehdoista. Suomi voi myös hyväksyä sen, että nettisivujen puutteet näiden tietojen osalta voidaan ottaa huomioon määrättäessä rangaistusseuraamuksia velvoitteiden rikkomisesta. EU:n pimeän työn foorumi uudet johdantolausekkeet Lähettämiseen liittyvien väärinkäytösten torjumiseksi tehtävä työ EU:n foorumin puitteissa on Suomen tavoitteiden mukaista. Suomi voi tukea puheenjohtajan ehdotuksia. Pääasiallinen sisältö Ehdotuksilla pyritään edistämään lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaan työntekijöiden ja ulkomaisen palveluntarjoajan työntekijöiden kesken sekä edistämään yritysten tasapuolisempia kilpailuedellytyksiä.

Vähimmäispalkka käsitteen muutos korvaus -käsitteeksi 9(27) Puheenjohtaja esittää vähimmäispalkkaa koskevan säännöksen muuttamisesta korvaamalla vähimmäispalkka käsite termillä korvaus. Matkakustannukset Puheenjohtaja esittää uutena asiana täsmennyksiä johdantolausekkeeseen 7 b) ja 3 artiklan 1. kohdan (gb) alakohtaan. Näillä ehdotuksilla täsmennettäisiin tiettyjen lisiä tai kustannuskorvausta (allowances [ ] or reimbursement of expenditure) koskevien vaatimusten soveltamista lähetettyihin työntekijöihin samoin ehdoin kuin niitä sovelletaan paikallisiin työntekijöihin. Näitä asioita olisivat matkustamista, ruokailua ja majoitusta koskevat lisät tai kustannuskorvaukset, jotka liittyvät matkustamiseen, ruokailuun ja asumiseen lähetetyn työntekijän tilapäisessä työskentelyvaltiossa (host state). Puheenjohtajan ehdotus ei kata kustannuksia, jotka aiheutuvat alkuperämaasta tilapäiseen työntekomaahan lähettämisestä. Nämä kustannukset jäisivät alkuperämaan säännöksien ja työsopimuksessa sovittujen ehtojen alaan. Lisät tai kustannuskorvaukset tulisivat sovellettavaksi ainoastaan, kun lähetetyn työntekijän työskentelypaikka muuttuu työskentelyvaltiossa tai työnantaja lähettää työntekijän (sent) työhön toiseen työkohteeseen (työmatka). Puheenjohtaja esittää myös selkeyttäviä johdantolausekkeita liittyen korvauksen laskentasääntöön. Jos ilmenee epäselvyyttä sen suhteen, mikä osa maksettavista eristä on korvausta (remuneration eli palkkaa) ja mikä todellista kustannusten korvausta (cost), katsottaisiin epäselvissä tilanteissa maksu kustannusten korvaukseksi, jos asia ei käy ilmi työsopimukseen sovellettavan kansallisen lainsäädännön, asetusten, hallinnollisten määräysten ja työehtosopimusten perusteella. Johdantolauseke 12 c) pyrkii täsmentämän tätä asiaa ja johdantolauseke 12b) sitä, miten korvauksen (palkan) vertailu tehdään korvauksen kokonaissumman perusteella ottaen huomioon kuitenkin työntekomaan pakolliset korvaukset. Pitkäkestoiset lähettämiset (yli 24 kk) Pitkäkestoisiin eli yli 24 kk kestäviin lähettämisiin puheenjohtaja esittää uutta säännöstä lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi suhteessa työntekomaan paikallisten työntekijöiden kanssa. Puheenjohtaja esittää säädettäväksi ainoastaan työehdoista, jotka lähetetylle työntekijälle tulee turvata sen lisäksi mitä nykyään direktiivin 96/717EY 3 artiklan 1. kohdassa on säädetty lukuun ottamatta työsuhteen solmimista ja päättämistä koskevia menettelyjä, kilpailukieltolausekkeita ja ammatillisia lisäeläkkeitä. Vähimmäistasoa paremmilla työehdoilla pitkäkestoisissa lähettämistilanteissa pyritään edistämään lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua paikallisten työntekijöiden kanssa. Poissuljenta näistä paremmista tietyistä ehdoista on ehdotuksessa

10(27) tehty ns. negatiivisen listan kautta. Näiden poissuljettavien asioiden osalta sääntely kuuluu työntekijän lähtömaan/työsopimukseen muutoin sovellettavan lain kautta säädeltäviksi. Kuljetusalaa koskeva johdantolauseke Puheenjohtaja on ehdottanut johdantolausetta 10), jolla käytännössä todetaan kuljetusalan osalta ongelmia tämän direktiivin soveltamisessa. Osa jäsenmaista haluaa kuljetusalaa säädeltävän myös lähettämisten osalta kuljetusalaa koskevassa erityislainsäädännössä ja osa tässä direktiivissä, johon lisättäisi kuljetusalaa koskeva erityissäännös. Asia liittyy myös 31.5.2017 annettuun liikennepuolen pakettiin. EU:n pimeän työn foorumi uudet johdantolausekkeet 14 b) ja 14 c) Lähettämiseen liittyvien väärinkäytösten torjumiseksi tehtävä työ EU:n foorumin puitteissa sen mandaatin mukaisesti on Suomen tavoitteiden mukaista. Väärinkäytösten valvonta ja evaluointi on yleisellä tasolla foorumin mandaatin mukaista ja jäsenmaiden viranomaisten yhteistyön edistäminen ja tehostaminen myös valvontatoimien osalta kuuluu foorumin työhön. EU-foorumin tulee työskennellä tässä asiassa yhteistyössä lähetettyjen työntekijöiden asiantuntijaryhmän kanssa. Myös 14c) johdannon tavoitteet hallinnollisen yhteistyön tehostamisesta siten kuin direktiivi 96/71/EY ja sen täytäntöönpanodirektiivi edellyttävät on keskeistä. EU-foorumin tulisi mandaatin mukaisesti tukea ja mahdollistaa tiedonvaihto ja yhteistyö. Muut avoinna olevat kysymykset Direktiivin soveltamisalan laajentaminen koskemaan rakennusalan lisäksi muita aloja ja ehdotus lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta eivät vaikuta Suomeen, koska kansallinen lainsäädäntö on jo näiden ehdotusten mukainen. Lisäksi puheenjohtaja esittää täsmennettäväksi, että lähetettynä olosta maksettavat lisät katsotaan osaksi korvausta (palkkaa), elleivät ne ole tosiasiallista kustannusten korvausta, mikä johtuu lähettämisestä kuten matka, ruoka ja majoituskustannusten korvaukset. Kyse on laskusäännöstä sen suhteen, mitä eriä huomioidaan arvioitaessa sitä, täyttyykö lähetetylle työntekijälle maksettava korvaus (palkka) työntekomaan palkkaa koskevat vaatimukset. Ehdotus vastaa nykyistä oikeustilaa. U-jatkokirjelmän perusmuistiossa TEM2017-00157 on kuvattu keskeinen neuvottelutilanne Maltan puheenjohtajakaudella. Poliittisesti vaikeita asioita neuvotteluissa ovat edelleen: 1) palkkaa koskevat ehdotukset, jolla muutettaisiin vähimmäispalkkakäsite korvaus -käsitteeksi ja tämän muutoksen aiheuttamat vaikutukset jäsenmaissa ja 2) pitkäkestoista lähettämistä (yli 24 kk) koskeva

11(27) ehdotus lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta paikallisten työntekijöiden kanssa ja asiassa sovellettava aikaraja sekä uutena asiana 3) ehdotus majoitusta, ruokailua ja asumista koskevien kustannuskorvausten soveltamisesta lähetettyihin työntekijöihin samoin kuin niitä sovelletaan paikallisiin työntekijöihin työntekomaassa, kun lähetetyn työntekijän työkohde vaihtuu tilapäisessä työntekomaassa. Jäsenmaiden kannat ovat jakautuneet näiden ehdotusten osalta. Vähemmän keskustelua on aiheuttanut soveltamisalan laajennus rakennusalan lisäksi myös muille sektoreille sekä vuokratyötilanteissa lähetettyjen vuokratyöntekijöiden pakollinen yhdenvertainen kohtelun työehtojen osalta työntekomaan työntekijöiden kanssa sekä käyttäjäyrityksen uudet tiedonantovelvoitteet. Suotuisimpien sääntöjen soveltaminen Säännöstä siitä, että lähetettyyn työntekijään voidaan soveltaa 3 artiklan 1. -6. säännöksistä riippumatta suotuisampia työehtoja, on Suomen tavoitteiden mukainen. Se ottaa huomioon taustalla olevan työsopimukseen muutoin sovellettavan lain mahdollisesti suotuisammat säännökset kuin mitä työntekomaan säännökset ovat. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 53 1 ja 62 artiklat, tavallinen lainsäätämisjärjestys Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin vastuuvaliokunta on työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL). Komitean on määrä äänestää asiasta 16.10. Raportööreinä ovat Elisabeth Morin-Chartier (EPP, FR), Agnes Jongerius (S&D, NL). Kansallinen valmistelu Ehdotusta on käsitelty EU 28 työoikeusjaostossa. EU-ministerivaliokunta 18.10.2017 Suuri valiokunta 20.10.2017 Eduskuntakäsittely Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut ehdotuksesta lausunnon suurelle valiokunnalle.

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 12(27) Ehdotus koskee työoikeutta, joka kuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 21 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella on tarkoitus luoda tasavertaiset kilpailuedellytykset kotimaisille yrityksille suhteessa ulkomaisten palvelujen tarjoajien kanssa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (96/71/EY) muutosehdotuksen (KOM(2016) 128) käsittely keskeytyi NL:n pj-kaudella 11 (lähinnä itäisen) jäsenvaltion parlamentin annettua nk keltaisen kortin eli toissijaisuusmoitteen asian johdosta. Komissio vastasi keltaiseen korttiin 20.7. Se ilmoitti pitävänsä ehdotuksensa muuttumattomana ja totesi sen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tämä on ollut myös Suomen näkemys. Aihe jakaa edelleen voimakkaasti jäsenvaltioita. Erityisesti eräillä itäisen Euroopan mailla on kielteinen näkemys asiaan, kun taas läntisessä Euroopassa, johon palveluntarjonta pääosin suuntautuu, ehdotukseen suhtaudutaan yleisesti varsin myönteisemmin. Asiakirjat Neuvostoasiakirjaa ei ole vielä saatu COM(2016) 128 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kantanen Päivi, puh.+358 50 396 0194 paivi.kantanen(at)tem.fi Heinonen Liisa puh. + 358 50 396 0605 liisa.heinonen(at)tem.fi EUTORI-tunnus EU/2016/0740 Liitteet Viite

Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2017-00320 SVO Rentola Essi(STM) 11.10.2017 13(27) Asia TSTK-neuvosto 23.10.2017 Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 muuttaminen Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 23.10.2017 U/E/UTP-tunnus U 22/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission ehdotuksen yhdenvertaista kohtelua sekä sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen artikloja on käsitelty Viron pj-kaudella. Viron tavoitteena on saavuttaa osittainen yleisnäkemys edellä mainituista artikloista TSTKneuvostossa 23.10.2017. Suomi hyväksyy osittaisen yleisnäkemyksen. Suomi pitää tärkeänä ehdotuksen käsittelyn ripeää etenemistä. Tästä syystä Suomi tarkastelee ehdotusta kompromissihengessä kokonaisuutena, mutta pitää samalla tärkeänä oikeusvarmuutta edistävää ja oikeudellisesti johdonmukaista kokonaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu Komission ehdotti perusasetuksen yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta koskevaan 4 artiklaan uutena säännöksenä lisättäväksi, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden oikeutta sosiaalietuuksiin voitaisiin tietyin edellytyksin rajoittaa. Ehdotetussa säännöksessä viitataan ns. oleskeluoikeusdirektiiviin (2004/38/EY). Jäsenvaltio voisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen estämättä edellyttää taloudellisesti ei-aktiivisen henkilön sosiaaliturvaan ja etuuksien piiriin pääsemiseksi, että henkilö täyttää direktiivissä asetetut edellytykset laillisesta oleskelusta kyseissä jäsenvaltiossa. Säännös koskisi henkilöitä, jotka eivät ole jäsenvaltiossa työssä ja jotka eivät etsi työtä aktiivisesti eikä heillä ole direktiivin 7 artiklan laillisen oleskelun edellyttämiä toimeentuloon tarvittavia riittäviä varoja ja

14(27) kattavaa terveydenhuoltoa. Ehdotus perustui EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (C-140/12 Brey, C-333/13 Dano, C-67/14 Alimanovic, C-299/14 Garcia-Nieto ja C-308/14 komissio v. UK). Yleisnäkemyksen mukaan yhdenvertaista kohtelua koskevaa 4 artiklaa ei muuteta ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioidaan vain asetuksen johdanto-osassa. Sovellettava lainsäädäntö Perusasetuksen 12 artiklassa on säännökset lähetettyyn työntekijään sovellettavasta lainsäädännöstä. Komission ehdotuksen tarkoituksena oli selkiyttää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 96/71/EY ja perusasetuksen suhdetta. Osittaiseen yleisnäkemykseen sisältyvässä 12 artiklassa yhteyttä direktiiviin ei ole vaan lähetettyä työntekijää koskevaa säännöstä on tarkennettu erityisesti väärinkäytösten estämiseksi. Täytäntöönpanoasetuksen lähettämissäännöksiä pyritään tarkentamaan sopimalla aikarajoista muun muassa sen osalta kuinka pitkää työskentelyä edellytetään lähtömaassa ennen lähettämistä. Lainvalintasäännöksiä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa työskentelystä tarkennetaan. Lainvalintakriteerinä olevaa yrityksen kotipaikan käsite säännellään tarkemmin. Samoin säännellään tilanne, jossa työntekijän asuinmaa on EU:n ulkopuolella. Täytäntöönpanoasetuksen säännöksiä lähetetyn työntekijän todistusten antamisesta, pätevyydestä ja peruuttamisesta säädetään yksityiskohtaisemmin. Täytäntöönpanoasetuksen säännöksillä pyritään tehostamaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin virheiden, väärinkäytösten ja petosten torjumiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 48 artikla sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Ehdotukset käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja neuvostossa hyväksymisestä päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Jaosto 27 kirjallinen menettely U-jatkokirje 5.10.2017 Eduskuntakäsittely StVL 21/2017 mietintö suurelle valiokunnalle

15(27) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat jaetaan myöhemmin. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Essi Rentola STM, essi.rentola@stm.fi, +358 400 601 241 Katriina Alaviuhkola, katriina.alaviuhkola@stm.fi, +358 50 500 2889 EUTORI-tunnus Liitteet Viite

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2017-00659 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 11.10.2017 16(27) Asia TSTK-neuvosto 23.10.2017; Asiakohta 6, Ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 23.10.2017-23.10.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö TSTK-neuvosto 23.10.2017; Julistuksen tekstin hyväksyminen ja valtuutus allekirjoittaa se neuvoston puolesta. Neuvoston asiakirjaa ei vielä ole jaettu. Alla oleva teksti perustuu Coreperissa käsiteltyyn asiakirjaan (12860/17), johon ei Coreperkäsittelyssä tehty muutoksia. Suomi voi hyväksyä julistuksen tekstin ja antaa puheenjohtajalle valtuutuksen allekirjoittaa se neuvoston puolesta. Euroopan komissio julkaisi 26.4.2017 ehdotuksen instituutioiden välisestä julistuksesta koskien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Julistuksen johdanto-osiossa käydään läpi ehdotettujen periaatteiden ja oikeuksien taustalla olevat perussopimusten sekä EU:n perusoikeuskirjan kirjaukset ja nostaa esiin myös Euroopan parlamentin pilaria koskevan päätöslauselman, Eurooppa-neuvoston Bratislavan ja Rooman julistukset sekä työmarkkinaosapuolten yhteisen lausuman. Johdannossa todetaan, että sisämarkkinoiden toteutumisen yhteydessä Euroopassa on kehitetty vakaa sosiaalialan säännöstö, jolla on edistetty vapaata liikkuvuutta, elin- ja työskentelyolosuhteita, naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, työterveyttä ja -turvallisuutta, sosiaalista suojelua ja koulutusta. Työmarkkinat ja yhteiskunnat kehittyvät kuitenkin nopeaa tahtia samalla kun globalisaatio, digitaalinen vallankumous, muuttuvat työtavat, yhteiskunnan kehittyminen ja

17(27) väestönkehitys aiheuttavat uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Huomattavan eriarvoisuuden, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden sekä sukupolvien välisen yhteisvastuun kaltaiset haasteet ovat jäsenvaltioissa usein samanlaisia. Talouskriisin aallonpohjasta on selvitty, mutta kriisin sosiaaliset seuraukset olivat kuitenkin laajoja ulottuen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydestä aina köyhyysriskiin asti. Näihin seurauksiin puuttuminen on kiireellinen tavoite. Johdannossa korostetaan, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys kulkevat käsi kädessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisen olisi oltava osa laajempaa pyrkimystä luoda osallistavampi ja kestävämpi kasvumalli parantamalla Euroopan kilpailukykyä ja tekemällä siitä houkuttelevamman kohteen investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Asiakirjan mukaan työllisyystilanteeseen ja sosiaaliseen tuloskuntoon on syytä kiinnittää enemmän huomiota, jotta sosiaalista sopeutumiskykyä parannettaisiin ja talous- ja rahaliittoa syvennettäisiin. Tästä syystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on kehitetty lähinnä euroalueen maita silmällä pitäen, mutta kaikki muutkin jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa sitä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa on kyse periaatteista ja oikeuksista, jotka ovat komission mukaan olennaisia oikeudenmukaisille ja moitteettomasti toimiville työmarkkinoille sekä Euroopan 2000-luvun hyvinvointijärjestelmille. Sillä otetaan käyttöön uusia periaatteita, joilla puututaan sosiaalisen, teknisen ja taloudellisen kehityksen aiheuttamiin haasteisiin. Johdannossa kuitenkin korostetaan, että pilarin periaatteet eivät ole itsessään oikeudellisesti sitovia, vaan sitovuus vaatisi periaatteiden saattamisen lainsäädännön muotoon. Johdantotekstin mukaan Euroopan sosiaalisen oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet koskevat unionin kansalaisia ja sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, jotka oleskelevat laillisesti unionissa. Kun jokin periaate koskee työntekijöitä, sitä sovelletaan kaikkiin työssä oleviin henkilöihin heidän ammattiasemasta, työehdoista ja työsuhteen kestosta riippumatta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ei estä jäsenvaltioita eikä niiden työmarkkinaosapuolia vahvistamasta vieläkin kunnianhimoisempia sosiaalisia normeja. Teksti peräänkuuluttaa unionin, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten yhteistä sitoutumista ja vastuuta pilarin toimeenpanossa. Pilarin periaatteet ja oikeudet täytäntöönpanossa kunnioitetaan toimivallan rajoja sekä toissijaisuusperiaatetta. Pilari myös kunnioittaa Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta sekä jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä ja niiden tapaa järjestää hallintonsa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Pilarin perustaminen ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet, eikä se saa vaikuttaa näiden järjestelmien rahoituksen tasapainoon. Työmarkkinaosapuolten välisellä vuoropuhelulla on keskeinen asema sosiaalisten oikeuksien vahvistamisessa sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä. Työmarkkinaosapuolilla on kaikilla tasoilla keskeinen asema Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin edistämisessä ja täytäntöönpanossa. Julistusluonnos sisältää 20 periaatetta ja oikeutta jaettuna kolmeen lukuun.

18(27) I luku: Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille 1. Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. 2. Sukupuolten tasa-arvo a) Naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet on varmistettava, ja niitä on edistettävä kaikilla aloilla, kuten työmarkkinoille osallistumisen, työehtojen ja -olojen sekä urakehityksen osalta. b) Naisilla ja miehillä on oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä. 3. Yhtäläiset mahdollisuudet Jokaisella on sukupuolesta, rodusta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin siltä osin kuin on kyse työstä, sosiaalisesta suojelusta, koulutuksesta ja yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuudesta. Aliedustettujen ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia on edistettävä. 4. Työllisyyden aktiivinen tukeminen a) Jokaisella on oikeus saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi. Tähän kuuluu oikeus saada tukea työpaikan etsimiseen, kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen. Jokaisella on oikeus siirtää sosiaalista suojelua ja koulutusta koskevat etuudet työelämän muutostilanteissa. b) Nuorilla henkilöillä on oikeus täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, harjoitteluun tai tasokkaaseen työtarjoukseen neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksen päättämisestä. c) Työttömillä on oikeus henkilökohtaiseen, jatkuvaan ja soveliaaseen tukeen. Pitkäaikaistyöttömillä on oikeus perusteelliseen yksilölliseen arviointiin viimeistään 18 kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. II luku: Oikeudenmukaiset työolot 5. Varma ja sopeutuva työllisyys a) Työntekijöillä on työsuhteen tyypistä ja kestosta riippumatta oikeus oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun työolojen, sosiaalisen suojelun saatavuuden ja koulutuksen osalta. Siirtymistä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteen muotoihin on edistettävä. b) Työnantajille on varmistettava riittävä joustavuus lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti, jotta ne voivat mukautua nopeasti taloustilanteen muutoksiin.

19(27) c) Laadukkaat työolot varmistavia innovatiivisia työsuhteen muotoja on edistettävä. Yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista on kannustettava. Ammatillista liikkuvuutta on helpotettava. d) Epävarmoihin työoloihin johtavat työsuhteet on estettävä esimerkiksi kieltämällä epätyypillisten sopimusten väärinkäyttö. Koeajan keston olisi oltava kohtuullinen. 6. Palkat a) Työntekijöillä on oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason. b) Työntekijöiden on saatava riittävä vähimmäispalkka, joka tyydyttää työntekijän ja hänen perheensä tarpeet kansallisissa taloudellisissa ja sosiaalisissa olosuhteissa, ja samalla on turvattava työhön pääsy ja säilytettävä kannustimet työpaikan etsimiseen. Työssäkäyvien köyhyys on estettävä. c) Kaikki palkat on vahvistettava avoimella ja ennustettavalla tavalla kansallisia käytäntöjä noudattaen ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä kunnioittaen. 7. Tiedot työehdoista ja irtisanotuille annettava suoja a) Työntekijöillä on työsuhteensa alussa oikeus saada kirjallisesti tiedot työsuhteesta johtuvista oikeuksistaan ja velvoitteistaan, mukaan lukien tiedot koeajasta. b) Työntekijöillä on ennen irtisanomista oikeus saada tietää irtisanomisen syyt, ja heihin on sovellettava kohtuullista irtisanomisaikaa. Heillä on oikeus tehokkaaseen ja puolueettomaan riitojenratkaisuun ja, jos kyseessä on perusteeton irtisanominen, oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus. 8. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen a) Työmarkkinaosapuolia on kuultava talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa kansallisia käytäntöjä noudattaen. Niitä on kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa. Tällöin on kunnioitettava niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta. Työmarkkinaosapuolten välillä tehdyt sopimukset on tarvittaessa pantava täytäntöön unionin ja sen jäsenvaltioiden tasolla. b) Työntekijöillä tai heidän edustajillaan on oikeus saada tiedot ja tulla kuulluiksi hyvissä ajoin heidän kannalta merkityksellisissä asioissa varsinkin yritysten siirtoon, rakenneuudistukseen ja sulautumiseen sekä joukkoirtisanomisiin liittyen. c) Työmarkkinaosapuolille annettavaa tukea niiden vuoropuhelun edistämistä koskeviin valmiuksien lisäämiseen on kannustettava. 9. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Vanhemmilla ja henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on oikeus kohtuulliseen lomaan, joustaviin työjärjestelyihin ja hoitopalveluihin. Naisilla ja miehillä on tasavertainen oikeus erityisvapaisiin hoitovelvollisuuksiensa suorittamiseksi. Heitä on kannustettava käyttämään tällaisia vapaita tasapainoisella tavalla. 10. Terveellinen, turvallinen ja asianmukainen työympäristö ja tietosuoja

20(27) a) Työntekijöillä on oikeus korkeatasoiseen työterveyteen ja -turvallisuuteen. b) Työntekijöillä on oikeus työympäristöön, joka on mukautettu heidän ammatillisiin tarpeisiinsa ja joka mahdollistaa heille pidemmän osallistumisen työmarkkinoille. c) Työntekijöillä on oikeus saada henkilötietonsa suojatuiksi työsuhteen yhteydessä. III luku: Sosiaalinen suojelu ja osallisuus 11. Lastenhoito ja lapsille annettava tuki a) Lapsilla on oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen hoitoon. b) Lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan. Heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin. 12. Sosiaalinen suojelu Työntekijöillä ja vastaavin ehdoin myös itsenäisillä ammatinharjoittajilla on työsuhteen tyypistä ja kestosta riippumatta oikeus riittävään sosiaaliseen suojeluun. 13. Työttömyysetuudet Työttömillä on oikeus saada julkisilta työvoimapalveluilta riittävää aktivointitukea työmarkkinoille siirtymiseen tai palaamiseen ja saada kohtuullisen ajan riittäviä työttömyysetuuksia heidän sosiaalivakuutusmaksujensa ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tällaiset etuudet eivät saa kannustaa työttömiä jäämään palaamatta nopeasti työmarkkinoille. 14. Vähimmäistoimeentulo Jokaisella, jolla ei ole riittäviä varoja, on oikeus riittäviin vähimmäistoimeentuloetuuksiin, joilla varmistetaan ihmisarvoinen elämä kaikissa elämän vaiheissa, ja työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavien tavaroiden ja palvelujen tosiasialliseen saatavuuteen. Työkykyisten vähimmäistoimeentuloetuuksiin olisi yhdistettävä kannustimet työmarkkinoille siirtymiseen tai palaamiseen. 15. Vanhuuden toimeentulo ja eläkkeet a) Eläkkeellä jääneillä työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus eläkkeeseen, joka on oikeassa suhteessa heidän sosiaalivakuutusmaksujensa kanssa ja joka varmistaa kohtuullisen toimeentulon. Naisilla ja miehillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen. b) Vanhuksilla on oikeus resursseihin, joilla varmistetaan ihmisarvoinen elämä. 16. Terveydenhuolto Jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon.

21(27) 17. Vammaisten osallistaminen Vammaisilla on oikeus ihmisarvoisen elämän varmistavaan toimeentulotukeen, työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistaviin palveluihin ja heidän tarpeisiinsa mukautettuun työympäristöön. 18. Pitkäaikaishoito Jokaisella on oikeus kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin pitkäaikaishoitopalveluihin sekä varsinkin kotihoitoon ja yhteisöpohjaisiin palveluihin. 19. Sosiaalinen asuntotuotanto ja kodittomille annettava asumisapu a) Kaikille tarvitseville on tarjottava sosiaalista vuokra-asuntoa tai laadukasta asumisapua. b) Haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä on oikeus asianmukaiseen apuun ja suojaan pakkohäätöä vastaan. c) Kodittomille on tarjottava riittävää suojaa ja riittäviä palveluja heidän sosiaalisen osallisuutensa edistämiseksi. 20. Peruspalvelujen saatavuus Jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne. Tällaisten palvelujen saatavuuteen on tarjottava tukea niitä tarvitseville. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Toimielinten välisellä julistuksella ei ole oikeusperustaa. Sen hyväksyminen edellyttää konsensusta neuvostossa. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa julistusluonnosta käsitellään puheenjohtajakokouksessa. Sen puolesta neuvottelijoiksi on nimetty Thomas Händel (EUL/NGL), Maria Joao Rodrigues (S&D) ja Tom Vandenkendelaere (EPP). Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Toimielinten välistä julistusta on käsitelty jaostoissa EU25, EU26, EU27, EU28, EU29, EU30 ja EU33. EU-ministerivaliokunta 18.10.2017 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 7.9.2016, 17.2.2017, 2.5.2017 ja 12.9.2017 Sosiaali- ja terveysvaliokunta 7.9.2016, 14.2.2017 ja 8.9.2017 Suuri valiokunta 27.9.2017 ja 18.10.2017.

22(27) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Toimielinten välinen julistus ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Toimielinten välisellä julistuksella ei ole budjettivaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Neuvoston asiakirjaa ei vielä ole jaettu. Coreper-asiakirjan nro 12860/17. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ville Korhonen, VNK, +358 50 336 8017 Liisa Heinonen, TEM, +358 50 396 0605 Pauliina Porkka, TEM, +358 2950 48278 Pasi Korhonen, STM, +358 2951 63649 Noora Saarinen, STM, +358 2951 63039 EUTORI-tunnus EU/2016/0739 Liitteet Viite

Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2017-00432 TYO Porkka Pauliina(TEM) 11.10.2017 23(27) Asia EU; TSTK-neuvosto 23.10.17, asiakohta 7, eurooppalainen ohjausjakso Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 23.10.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu TSTK-neuvosto 23.10, asiakohta 7: Eurooppalainen ohjausjakso a) Keskeiset työllisyyshaasteet: Työllisyyskomitean keskeiset viestit, jotka perustuvat vuotuiseen työllisyyskehitysraporttiin ja työllisyyskehityksen seurantavälineeseen b) Keskeiset sosiaaliset haasteet: Sosiaalisen suojelun komitean tärkeimmät viestit, jotka perustuvat sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälinettä koskevaan vuosikatsaukseen = Hyväksyminen Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi hyväksyy työllisyyskomitean keskeiset viestit EU:n työllisyystilanteesta ja työllisyyspolitiikan uudistusten EU-tason prioriteeteista. Suomi hyväksyy sosiaalisen suojelun komitean keskeiset viestit EU:n sosiaalisesta tilanteesta ja sosiaalipoliittisten uudistusten EU-tason prioriteeteista. a) Keskeiset työllisyyshaasteet: Työllisyyskomitean keskeiset viestit, jotka perustuvat vuotuiseen työllisyyskehitysraporttiin ja työllisyyskehityksen seurantavälineeseen Mandaattinsa mukaisesti työllisyyskomitea on tuottanut vuosittaisen katsauksen jäsenmaiden työllisyystilanteesta. Työllisyyden seurantaväline (Employment Performance Monitor, EPM 2017) seuraa Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamista ja nostaa esille työllisyyden avainhaasteita sekä hyviä työllisyyspolitiikan saavutuksia jäsenmaissa

24(27) ja EU:n tasolla. EPM-asiakirja toimitetaan neuvostolle yhdessä siitä laaditun yhteenvetoraportin ja työllisyyskomitean avainviestien kanssa. Neuvosto hyväksyy komitean avainviestit. Avainviesteissään työllisyyskomitea toteaa että 20-64 -vuotiaiden työllisyysaste jatkoi vuonna 2016 nousuaan ja saavutti 71% tason ylittäen näin ensi kertaa kriisiä edeltävän vuoden 2008 tason. Nouseva trendi on jatkunut myös vuonna 2017, mikä lupaa hyvää 2020 - tavoitteen eli 75% työllisyysasteen saavuttamisen kannalta. Seitsemän jäsenmaata on jo saavuttanut oman 2020 - työllisyysastetavoitteensa. Kuitenkin edelleen kuudessa jäsenmaassa työllisyysaste on huomattavastikin alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää naisten ja heikomman koulutustason omaavien työllisyysasteen nostamiseen. Ikääntyneiden työllisyysaste on edelleen kehittynyt positiiviseen suutaan suurimmassa osassa jäsenmaita. Nuorten työllisyystilanteeseen tulee vieläkin kiinnittää erityistä huomiota ja nuorisotakuun toimeenpanoa sekä etsivää nuorisotyötä tulee tehostaa. Suurin osa työllisyyden avainhaasteista liittyy edelleen osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja muiden sosioekonomiselta taustaltaan haasteellisten henkilöiden koulutukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Jäsenmaat ovat voimallisesti uudistaneet ammatillista koulutustaan, mutta silti osallistumisasteissa on toivomisen varaa. Toisaalta avainviesteissä korostetaan että erityisesti koulutustoimiin tehtyjen uudistusten vaikutukset näkyvät hitaasti. Työmarkkinoille osallistuminen on parantunut, mutta haasteita on edelleen muun muassa toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien keskuudessa. Eläkeuudistukset jäsenmaissa todetaan vaikeiksi, niiden läpivieminen edellyttää laaja-alaista poliittista perustelua. Julkisten työvoimapalveluiden ja aktiivisen työvoimapolitiikan uudistusten vaikutuksia tulee seurata tarkemmin, jotta julkiset varat saadaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Työmarkkinoiden segmentaatiossa on edelleen suuria eroja jäsenmaiden välillä, sen syyt ovat sekä syklisiä että rakenteellisia. Työn ja yksityiselämän parempi yhteensovittaminen nähdään myös yhtenä mahdollisuutena hyödyntämättömän työllisyyspotentiaalin lisäämiseksi. Palkkaan ja veroihin liittyviä haasteita vaikuttaisi seurantavälineen mukaan esiintyvän jäsenmaissa vähemmän kuin aiemmin. b) Keskeiset sosiaaliset haasteet: Sosiaalisen suojelun komitean tärkeimmät viestit, jotka perustuvat sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälinettä koskevaan vuosikatsaukseen Sosiaalisen suojelun komitean vuotuisessa raportissa kuvataan sosiaalista tilannetta EU:ssa ja sosiaalipolitiikan uudistuksia jäsenmaissa uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin perustuen.

25(27) Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvussa, pitkäaikaisyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen vähenevät sekä ikääntyvien työntekijöiden osallistuminen työmarkkinoille paranee. Myönteisestä kehityksestä huolimatta kaikilta osin ei ole vielä saavutettu talouskriisiä edeltänyttä sosiaalisen kehityksen tasoa. Vakava köyhyys on pitkittynyt ja kriisin myötä lisääntynyt epätasaarvo ja eriarvoisuus eivät ole supistuneet. EU2020 -strategian köyhyyden vähentämistavoitteesta on jääty kauas. Uudet työn muodot haastavat sosiaalisen suojelun järjestelmiä. Työssä käyvien köyhyys on monien jäsenmaiden keskeinen sosiaalinen haaste. Avainviesteissä kiinnitetään huomiota naisten asemaan työmarkkinoilla sekä lapsiköyhyyteen, jotka vaativat integroituja toimenpiteitä sekä joustavia työn ja perhe-elämän yhdistämisen malleja. Avainviesteissä korostetaan sosiaalisen suojelun järjestelmien riittävyyttä ja kykyä lisätä osallisuutta samoin kuin sosiaalisia investointeja ja ongelmia ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä. Kaikkien pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin tulisi turvata huolehtien rahoituksen riittävyydestä sekä uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Myös pitkäaikaishoidon saatavuus, riittävyys ja laatu on turvattava kiinnittäen huomiota hoidon tarpeen ennalta ehkäisyyn. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota tulee edistää. Eläkejärjestelmien pitkän aikavälin rahoituksen kestävyyden varjolla ei tule unohtaa eläkkeiden riittävyyden turvaamista, jotta ikääntyvän väestön köyhtymiseen liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset riskit eivät toteutuisi. Sukupuolten tasa-arvoon eläkkeissä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämä edellyttää myös naisten työllisyysasteen nostamista. Työmarkkinaosapuolten rooli uudistusten onnistumisessa on keskeinen. Avainviestit kehottavat jäsenmaita jatkamaan uudistuksiaan tavoitteena, että sosiaalimenoilla saadaan aikaan parempia sosiaalisen kehityksen tuloksia, samalla kun uudistukset vaikuttavat myönteisesti myös laadukkaiden työpaikkojen syntyyn ja osallistavaan talouskasvuun. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Työllisyysjaosto 12.10 Sosiaalijaosto 16.10

Suuri valiokunta 20.10 26(27) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Pauliina Porkka, TEM, pauliina.porkka@tem.fi, puh. 0295048278 Markus Seppelin, STM, markus.seppelin@stm.fi, puh. 0295163217 EUTORI-tunnus Liitteet Viite

27(27) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto STM, TEM EUE, OKM, OM, UM, VM, VNK, YM