9949/16 team/ht/akv 1 DG B 3A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) 9949/16 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: Pysyvien edustajien komitea Neuvosto SOC 394 EMPL 261 MI 428 COMPET 359 CODEC 835 JUSTCIV /16 SOC 339 EMPL 235 MI 366 COMPET 312 CODEC 714 JUSTCIV 120 Kom:n asiak. nro: 6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC COM(2016) 128 final + ADD 1 - ADD 2 Asia: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta Tilanneselvitys I JOHDANTO Komissio hyväksyi 8. maaliskuuta 2016 ehdotuksen työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY 1 muuttamiseksi. Ehdotus on kohdennettu tarkistus, jolla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset palveluntarjoajille ja samaan aikaan suojelemaan ulkomaille lähetettyjä työntekijöitä. Komission mukaan 20 vuotta vanha direktiivi ei enää ota asianmukaisesti huomioon työmarkkinoilla vuoden 1996 jälkeen tapahtunutta kehitystä ja niillä nykyisin vallitsevaa tilannetta, kuten palkkatasojen voimakasta eriytymistä työntekijöitä lähettävissä ja vastaanottavissa maissa. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16. joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, , s. 1 6). 9949/16 team/ht/akv 1

2 Kansallisten parlamenttien kuulemiselle varattu kahdeksan viikon ajanjakso päättyi 10. toukokuuta Kyseiseen päivään mennessä perustellut lausunnot oli saatu 22:ta ääntä edustavan 11 jäsenvaltion kansalliselta parlamentilta. Näin ollen ylittyi niin sanotun keltaisen kortin menettelyn kynnys, joka on kolmannes äänistä. Perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa N:o 2 2 olevan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tarkastelee ehdotusta uudelleen, ja se voi päättää pitää sen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Sosiaalityöryhmä keskusteli ehdotuksesta viidesti, ja viimeinen sosiaalityöryhmän kokous pidettiin 2. kesäkuuta Sosiaalityöryhmän kokouksessa 13. toukokuuta joukko valtuuskuntia pyysi keskeyttämään kaiken teknisen tason työn. Valtuuskuntien enemmistö kuitenkin kannatti puheenjohtajavaltion lähestymistapaa, jonka mukaan työtä jatketaan meneillään olevien asioiden käsittelyn loppuun saattamiseksi ja teknisen tason asioiden, kuten ehdotuksen ja Rooma I -asetuksen välisen suhteen, selventämiseksi ottaen samalla täysimääräisesti huomioon kansallisten parlamenttien perustellut lausunnot ja komission harkinta-ajan. Euroopan parlamentti ei ole vielä esittänyt ensimmäisen käsittelyn kantaansa. Ehdotetun oikeusperustan eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan mukaan neuvoston on yhdessä Euroopan parlamentin kanssa toimittava tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ei ole vielä antanut ehdotuksesta lausuntoaan, jota komissio on siltä vapaaehtoisesti pyytänyt. Tässä vaiheessa kaikilla valtuuskunnilla katsotaan olevan yleinen tarkasteluvarauma ehdotukseen. EE, DK, HU, MT, RO ja UK ovat tehneet parlamentaarisen tarkasteluvarauman ja PL, HU ja SE kielivarauman. LV:llä ja DK:lla on molemmilla erityinen tarkasteluvarauma. 2 Pöytäkirja (N:o 2) toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta, EUVL C 326, , s /16 team/ht/akv 2

3 II EHDOTUKSEN KÄSITTELY NEUVOSTOSSA ALANKOMAIDEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1. Käsittely asiasta vastaavassa sosiaalityöryhmässä Valtuuskunnat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja palveluiden tarjoamisen vapaus ovat EU:n perusperiaatteita, jotka tukevat EU:n taloudellista kasvua ja vaurautta. Ne olivat yhtä mieltä myös siitä, että työntekijöiden lähettämiseen liittyviin petoksiin ja laittomiin käytäntöihin on puututtava. Valtuuskunnilla oli kuitenkin komission ehdotuksesta toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Eräs valtuuskuntien ryhmä katsoi, että muutosten ehdottaminen direktiiviin 96/71 on ennenaikaista ennen kuin vuoden 2014 täytäntöönpanodirektiivin 3 kansallisesti voimaan saattamisen määräaika on (kesäkuussa 2016) umpeutunut ja tuonut konkreettisia tuloksia. Ne hylkäsivät ehdotuksen kaikki osat lähinnä sillä perusteella, että ehdotus vaarantaa sisämarkkinat ja erityisesti palveluiden vapaan liikkuvuuden. Toisaalta toinen valtuuskuntien ryhmä kannatti aloitetta ja piti sitä hyvänä pohjana, jolla voidaan parantaa nykyisiä sääntöjä, lisätä työnantajien ja työntekijöiden oikeusvarmuutta sekä tukea työntekijöiden tasavertaisempaa asemaa ja innovointiin ja taitoihin (eikä vain palkkoihin) perustuvaa kilpailua. Kolmas valtuuskuntien ryhmä nosti ehdotuksesta esiin useita kysymyksiä ja huolenaiheita, joihin olisi vastattava ennen lopullisen kannan muodostamista. Vaikutustenarviointia koskeva tarkastelu Valtuuskunnille lähetettiin 22. maaliskuuta kysely, johon vastasi 22 jäsenvaltiota. Sosiaalityöryhmä tarkasteli vaikutustenarviointia perusteellisesti ja keskusteli siitä 28. huhtikuuta, ja puheenjohtajavaltio raportoi pysyvien edustajien komitealle asiakirjassa 16024/14 olevien suuntaa-antavien ohjeiden mukaisesti. Raportti vaikutustenarvioinnin tarkastelusta on asiakirjan 9309/16 lisäyksessä. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, , s ). 9949/16 team/ht/akv 3

4 2. Keskustelu neuvoston muissa kokoonpanoissa Joukko valtuuskuntia pyysi, että ehdotuksesta keskusteltaisiin kilpailukykyneuvostossa 26. toukokuuta. Kyseisen neuvoston valmistelujen yhteydessä komissio esitteli 12. toukokuuta ehdotuksen ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin myös kilpailukykyja kasvutyöryhmälle. Puheenjohtajavaltio tiedotti tämän keskustelun tuloksista sosiaalityöryhmässä 13. toukokuuta. Vastakkaisia näkemyksiä esitettiin ehdotuksen mahdollisista vaikutuksista palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen ja sisämarkkinoiden kilpailukykyyn sekä tarpeesta soveltaa pakollisia sääntöjä tasapuolisesti kaikkiin samoilla markkinoilla toimiviin työntekijöihin ja yrityksiin. Ehdotuksesta keskusteltiin myös yksityisoikeustyöryhmässä 11. toukokuuta. Valtuuskunnat esittivät huolenaiheita etenkin mahdollisesta suhteesta Rooma I - asetuksen (lähinnä sen 8 artiklan), Bryssel I -asetuksen ja ehdotuksen uuden 2 a artiklan välillä. Puheenjohtajavaltio tiedotti keskustelun tuloksista sosiaalityöryhmässä 13. toukokuuta. III TÄRKEIMMÄT SOSIAALITYÖRYHMÄSSÄ KÄSITELLYT ASIAT Luvussa I kuvatut erimielisyydet tulivat esiin sosiaalityöryhmän keskusteluissa. Niissä keskityttiin vaikutustenarviointia ja ehdotusta itseään koskeviin selvennyksiin. Useat jäsenvaltiot toivat esiin kysymyksiä ja huolenaiheita monista asioista (kuten alihankinnasta, työvoiman vuokrausyrityksistä ja työehtosopimuksista), ja jotkin jäsenvaltiot tekivät ehdotuksia näihin huolenaiheisiin puuttumiseksi. Toisista asioista (kuten pitkäksi ajaksi lähetetyistä työntekijöistä ja korvauksista) käytiin syvempiä keskusteluita. 9949/16 team/ht/akv 4

5 a) Oikeusperusta (SEUT 53 artiklan 1 kohta ja 62 artikla) Ehdotuksella on sama oikeusperusta kuin direktiivillä 96/71, jota sillä muutetaan, ja direktiivillä 2014/67/EU. Tästä huolimatta yksi pääasiallisista keskustelunaiheista on ollut komission valitseman oikeusperustan asianmukaisuus. Jotkin valtuuskunnat katsoivat, että sosiaalipolitiikkaa koskevaan lukuun olisi lisättävä oikeusperusta työehtoja, kuten korvausta, koskevien sääntöjen kattamiseksi. Jotkin valtuuskunnat katsoivat, että suhteesta Rooma I -asetukseen seuraa, että asetus siirtyy V osaston alueelle. Puheenjohtajavaltio katsoo, että tarvitaan lähempää tarkastelua ennen kuin voidaan tehdä johtopäätöksiä oikeusperustan muuttamis- tai laajentamistarpeesta. b) Pitkäksi ajaksi lähetetyt työntekijät (uusi 2 a artikla) ja suhde Rooma I -asetukseen Ehdotuksella otetaan käyttöön sääntö, jonka mukaan silloin kun oletetun tai tosiasiallisen lähettämiskauden kesto on yli 24 kuukautta, vastaanottajajäsenvaltio katsotaan maaksi, jossa työ tavallisesti tehdään. Komission tarkoituksena ei ole muuttaa Rooma I -asetusta vaan tuoda oikeusvarmuutta silloin, kun sitä sovelletaan erityisessä työntekijöiden lähettämistilanteessa. Yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista oli ehdotetun 2 a artiklan johdonmukaisuus Rooma I -asetuksen kanssa: monet valtuuskunnat katsoivat, että artiklalla muutetaan tuon asetuksen 8 artiklan 2 kohdan merkitystä direktiivin 96/71 kattamissa tilanteissa. Neuvoston oikeudellinen yksikkö antoi lausunnon mahdollisuudesta lisätä lainvalintasääntö lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin (9544/16). Lausunto esiteltiin työryhmässä, ja siitä keskusteltiin. Useat valtuuskunnat suhtautuivat myönteisesti oikeudellisiin selvennyksiin ja tarjottuihin ratkaisuihin. Perusteellista keskustelua ei käyty, koska useat valtuuskunnat analysoivat edelleen lausunnon sisältöä ja/tai katsoivat, että sen käsittely pitäisi jättää tuleviin kokouksiin. Puheenjohtajavaltio katsoo, että neuvoston oikeudellisen yksikön lausunnon tarkempi tutkiminen voisi osaltaan selventää suhdetta Rooma I -asetukseen. 9949/16 team/ht/akv 5

6 c) Korvaukset (3 artiklan 1 kohta) Ehdotuksessa korvataan ilmaisu "vähimmäispalkka" ilmaisulla "korvaus" vastaanottajajäsenvaltioissa lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien ydinsäännösten yhteydessä, joten kansallisen lainsäädännön tai yleisesti sovellettaviksi julistettujen työehtosopimusten mukaisia korvausta koskevia sääntöjä tai lainsäädäntöä sovellettaisiin myös lähetettyihin työntekijöihin. Yksi keskeisimmistä korvauksiin liittyvistä keskustelunaiheista oli se, käykö riittävän selkeästi ilmi, että korvauksen määritelmä ja siihen liittyvät korvauksen määrittämistä koskevat säännöt kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten toimivaltaan. Toinen tärkeä kysymys koski sitä, onko korvauksen käsite riittävän selkeä suhteessa nykyisen direktiivin vähimmäispalkan käsitteeseen. Puheenjohtajavaltio katsoo, että komissio on tehnyt ehdotuksessaan ja lausunnoissaan selväksi, että ehdotuksella ei ole tarkoitus vaikuttaa kansalliseen toimivaltaan korvauksen määrittelemisessä, työmarkkinaosapuolten palkanmääritystoimivalta mukaan lukien. Jotkin valtuuskunnat toimittivat ehdotuksia tekstiin tehtävistä lisäyksistä, joissa tämä todettaisiin nimenomaisesti. Erityisesti ehdotettiin direktiivin 96/71 3 artiklan 1 kohdan viimeistä virkettä muistuttavan virkkeen mahdollista lisäämistä (takaisin) tekstiin. Puheenjohtajavaltio katsoo, että näitä voitaisiin tutkia tarkemmin. Puheenjohtajavaltio katsoo myös, että havainnollisuuden vuoksi korvauksen ja vähimmäispalkan käsitteistä voitaisiin tehdä vertailu valikoiduilla kansallisilla esimerkkitapauksilla. d) Työehtosopimukset (tekstin poistaminen 3 artiklan 1 kohdan toisesta luetelmakohdasta ja 10 kohdan toisesta luetelmakohdasta) Tällä säännöksellä yleisesti sovellettaviksi julistettuja työehtosopimuksia aletaan soveltaa lähetettyihin työntekijöihin talouden kaikilla aloilla. Nykyisen direktiivin 96/71/EY mukaan tämä on pakollista ainoastaan rakennusalalla ja valinnaista muilla aloilla. 9949/16 team/ht/akv 6

7 Yksi pääasiallisista esiin nostetuista kysymyksistä oli se, takaako ehdotettu säännös riittävästi perusoikeuksien toteutumisen, mukaan luettuna oikeus ryhtyä lakkoon sekä neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia. Toinen tärkeä kysymys oli soveltuvia työehtosopimuksia ja niiden sisältöä koskevan tiedon saatavuus. Puheenjohtajavaltio katsoo, että tarkastelussa voitaisiin keskittyä keinoihin tuoda perusvapauksien täysimääräinen noudattaminen selkeämmin esiin esimerkiksi johdantoosan kappaleissa. e) Alihankinta (uusi 3 artiklan 1 a kohta) Ehdotus sisältää uuden alihankintoja koskevan säännöksen. Kyseisen säännöksen mukaan jäsenvaltiot, jotka velvoittavat yrityksiä käyttämään alihankkijoina ainoastaan sellaisia yrityksiä, jotka myöntävät työntekijöille tietyt korvausta koskevat ehdot mukaan lukien ehdot, jotka johtuvat työehtosopimuksista, jotka eivät ole yleisesti sovellettavia voivat niin ikään säätää, että tätä velvoitetta sovelletaan myös niiden alueelle työntekijöitä lähettäviin yrityksiin. Esiin nostettiin muun muassa kysymys siitä, vaikuttaako tämä ehdotus työmarkkinaosapuolten neuvottelutoimivaltaan, ja siitä, miten työntekijöitä lähettävät yritykset voisivat saada ajantasaista tietoa korvauksiin sovellettavista säännöistä. Puheenjohtajavaltio katsoo, että käsittelyä olisi jatkettava tämän säännöksen tarkan soveltamisalan ja vaikutusten selventämiseksi. f) Vuokratyöntekijät (uusi 3 artiklan 1 b kohta ja 3 artiklan 9 kohdan poistaminen) Tällä säännöksellä tehdään direktiivin 2008/104/EY 4 ("vuokratyödirektiivi") 5 artiklan ehdot ja edellytykset pakollisiksi lähetettyjen työntekijöiden osalta ja vuokratyöntekijöihin sekä käyttäjäyritysten vastaaviin työntekijöihin sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, , s. 9 14). 9949/16 team/ht/akv 7

8 Yksi keskeisistä esiin nostetuista kysymyksistä on suhde vuokratyödirektiivin 5 artiklaan. Valtuuskunnat olivat erimielisiä siitä, miten 3 artiklan 9 kohdan korvaaminen viittauksella vuokratyödirektiivin 5 artiklaan vaikuttaisi vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun soveltamisalaan. Puheenjohtajavaltio katsoo, että tämän osa-alueen tarkemmassa tarkastelussa voitaisiin vertailla vuokratyödirektiivin 5 artiklan soveltamisalaa suhteessa direktiivin 96/71 3 artiklan 9 kohdan nykyiseen sanamuotoon. IV PÄÄTELMÄT Kun komissio on tehnyt niin sanottua keltaisen kortin menettelyä koskevan päätöksen, seuraavan puheenjohtajavaltion tehtävänä on tämän päätöksen pohjalta jatkaa neuvoston ja sen valmisteluelimen suorittamaa käsittelyä. Alankomaiden puheenjohtajakaudella tehdyn työn ja komission esittämien selvennysten perusteella sekä riippuen keltaisen kortin menettelyä koskevasta komission päätöksestä on odotettavissa, että seuraavat puheenjohtajavaltiot voivat edellä kuvattujen kysymysten perusteellisemman käsittelyn pohjalta alkaa laatia ehdotusta koskevaa neuvoston kantaa. 9949/16 team/ht/akv 8