Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm 13.10.2015 Kaavan nimi Leiklahden ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 10.08.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 02.09.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,2281 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0000 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,2281 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,00 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 0 Ei-omarantaiset 3 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 0 Ei-omarantaiset 3 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,2281 100,0 510 0,01 0,0000 150 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,8697 39,7 510 0,02 1,2166 150 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 4,3584 60,3-1,2166 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,2281 100,0 510 0,01 0,0000 150 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,8697 39,7 510 0,02 1,2166 150 RA-2 2,8697 100,0 510 0,02 1,2166 150 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 4,3584 60,3-1,2166 M 4,3584 100,0-1,2166 W yhteensä
153-RAK1404 NAANTALIN KAUPUNKI LEIKLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee tilaa (osa): 529-516-1-117 MUSTANIEMI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2014 28.8.2014 Nosto Consulting Oy
Nosto Consulting Oy 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee rantavyöhykkeellä Naantalin kaupungissa entisen Rymättylän kunnan alueella Mustaniemessä.
Nosto Consulting Oy 2 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.8.2014 Tavoite Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,0 ha. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Laadittavan ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa ranta-asemakaavaa siten, että loma-asuntojen rakennuspaikat (RA - 2) sijoitetaan tarkoituksenmukaisempaan paikkaan huomioiden rakennuspaikkojen rakennettavuus ja kulkuyhteyksien järjestäminen rakennuspaikoille. Kaavamuutoksen yhteydessä tavoitteena on myös muuttaa rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus Naantalin kaupungissa nykyisin vallitsevan yleisen käytännön mukaiseksi, huomioiden osayleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Yleiskaava Suunnittelualueelle laadittu Rymättylän pohjoisosan osayleiskaava, mikä on hyväksytty Rymättylän kunnanvaltuustossa 11.12.2008. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kolme rakennuspaikkaa.
Nosto Consulting Oy 3 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.8.2014 Osayleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Leiklahden ranta-asemakaava (laadittu kumotun rakennuslain mukaisena rantakaavana), mikä on hyväksytty Rymättylän kunnanvaltuustossa 8.12.1994. Kaava on tullut voimaan muuttumattomana lääninhallituksen päätöksellä 28.2.1995.
Nosto Consulting Oy 4 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.8.2014 Tehtävät selvitykset Osalliset Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu kaksi yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA - 2), missä yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, vierasmajan, vajan ja saunan, yhteensä 100 kerrosneliömetriä (k-m 2 ). Vierasmajan pinta-ala saa olla 25 k-m 2, saunan 20 k-m 2 ja vajan 20 k-m 2. Rakennuspaikkoja on suunnittelualueella rantaasemakaavassa kolme. Rakennuspaikkojen yhteisranta, mihin saa rakentaa erillisen 30 k-m 2 :n suuruisen ranta-saunan, sijaitsee yhteiskäyttöalueella (yk) puistossa (VP) suunnittelualueen ulkopuolella. Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, ja se on tullut voimaan 1.1.2012. Kaavan pohjakartta Suunnittelualueelta on laadittu vuonna 1993 virallinen kaavan pohjakartta mittausluokassa 3, mittakaava 1:2000. Kartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa 9.11.1993. Pohjakartta täyttää ranta-asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset: - Nykytilanne - Luontoselvitys Suunnittelutyön osallisia ovat ainakin: - suunnittelualueen maanomistajat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat - viranomaiset: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais- Suomen liitto Suunnittelutyön alkuvaiheessa on järjestetty 11.6.2014 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos. Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään
Nosto Consulting Oy 5 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.8.2014 Suunnittelutyön kulku Arvioitavat vaikutukset Tavoiteaikataulu lausunnot viranomaisilta. Sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävänä, järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Naantalin kaupunginhallitus käsittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä toteaa ranta-asemakaavamuutoksen käynnistymisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmistelumateriaali asetetaan samanaikaisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta ja kaavatyön vireilletulosta kuulutetaan Naantalin kaupungin alueella ilmestyvässä lehdessä. Maanomistajille ja rajanaapureille lähetetään tieto nähtävillä olosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmistelumateriaalista osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti kaavan laatijalle. Tarvittaessa osallisilla on mahdollisuus neuvotella kaavan laatijan kanssa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Naantalin kaupungin ilmoituskäytännön mukaan. Maanomistajille ja rajanaapureille lähetetään tieto nähtävillä olosta kirjeitse. Kaupunki pyytää viranomaisilta lausunnot kaavaehdotuksesta. Ranta-asemakaava hyväksytään Naantalin kaupunginvaltuustossa. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: - Ympäristölliset vaikutukset - Sosiaaliset vaikutukset - Taloudelliset vaikutukset - Mahdolliset muut vaikutukset Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. 1) Käynnistämisvaiheen viranomaisneuvottelu: kesäkuu 2014 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmistelumateriaali nähtävillä: syys-lokakuu 2014
Nosto Consulting Oy 6 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.8.2014 Yhteystiedot 3) Kaavaehdotus nähtävillä: marraskuu-joulu 2014 4) Viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksesta (tarvittaessa): tammikuu 2015 5) Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös: helmikuu 2015 Kaavan laatimisesta vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus 2343223-6). Kaavan laatija: Nosto Consulting Oy dipl.ins. Pasi Lappalainen Purokatu 2 / 12, 21200 RAISIO puh. 0400 858 101, pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Kaupunki: Naantalin kaupunki Maanmittausinsinööri Birit Keva Käsityöläiskatu 2, 21100 NAANTALI puh. 044 7334702, birit.keva@naantali.fi Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy
Sivu 1 / 2 153-RAK1404 MUISTIO NAANTALIN KAUPUNGIN LEIKLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Viranomaisneuvottelu Aika 11.6.2014, klo 9.00 9.30 Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Risto Rauhala Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.) Birit Keva Naantalin kaupunki Henrik Nyholm Maanomistaja Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy (siht.) 1. Neuvottelun avaus Risto Rauhala avasi tilaisuuden. Todettiin läsnäolijat. Päätettiin, että Pasi Lappalainen laatii muistion neuvottelusta. 2. Yleisesittely Osallistujille on toimitettu ennen kokousta tutustuttavaksi osallistumisja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. Lappalainen kertoi kaavatyön taustasta ja tavoitteista. 3. Keskustelu kaavan laadinnan vaiheista ja tavoitteista Käydyn keskustelun yhteydessä kirjattiin muistiin seuraavia asioita: 1) Lappalainen kertoi, että suunnittelualueen luontoinventointi valmistuu kesän 2014 aikana. 2) Birit Keva toi esille, että kaavamuutoksen perustavoitteet ovat Naantalin kaupungin yleisen linjan mukaiset. 3) Risto Rauhala esitti, että rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeus tuodaan selvemmin esillä kaavamääräyksissä, kuin mitä se alustavassa kaavaluonnoksessa on nyt esitetty. 4) Kevan mukaan tavoitteena on, että kaavoituksen käynnistämispäätös tehdään kaupungissa heti kesälomakauden jälkeen. NOSTO CONSULTING OY GSM 0400 858 101 Purokatu 2 / 12 www.nostoconsulting.fi 21200 RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus 2343223-6 Alv rek. kotipaikka Turku
Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 2 5) Kaavan valmisteluvaiheessa noudatetaan Naantalin kaupungissa omaksuttua käytäntöä, missä kaavan laatija suorittaa luonnosvaiheen kuulemisen. 4. Sovitut toimenpiteet Kaavan laatija lähettää kaavaluonnoksen viranomaisille tiedoksi samanaikaisesti, kuin osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä luonnoksesta. Naantalin kaupunki suorittaa kaavaehdotusvaiheen käsittelyn ja pyytää viranomaislausunnot. 5. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo 9.30. Pasi Lappalainen JAKELU Läsnäolijat Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto
Mustaniemen luontoselvitys 2014 Rymättylä 28.8.2014 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 Kuvio 1 3 2.3 Kuvio 2. 4 2.4 Mustaniementien piennar. 4 3. Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 5 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus. 5 4. Liito-oravaselvitys. 6 4.1 Yleistä liito-oravasta 6 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät. 6 4.3 Liito-oravaselvityksen tulokset 6 5. Linnusto 6 5.1 Linnustoselvityksen tulokset 6 5.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit..8 6. Lepakot.. 9 6.1 Yleistä lepakoista 9 6.2 Selvitysalueen lepakot 10 7. Päätelmät 11 Lähteet.. 12
3 1 Johdanto Mustaniemen luontoselvitys on tehty asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2014 aikana liito-orava-, linnusto-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Mustaniemen selvitysalue on noin 7,4 hehtaarin kokoinen ja se sijaitsee Rymättylässä, Naantalin kaupungissa. Mustaniemi sijaitsee kuusi kilometriä Naantalista lounaaseen ja noin 5,5 kilometriä Rymättylän keskustasta koilliseen. Selvitysalue rajautuu kaakkoispuolelta ranta-alueeseen, eteläpuolelta peltoihin, itä- ja länsipuolelta kesäasutukseen ja pohjoispuolelta metsään. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin15.6.2014 kiertämällä alue kattavasti jalkaisin läpi. Kasvillisuutta katseltiin muillakin kartoituskerroilla. Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuviolla 1 kasvaa männikköä. Puustosta osa on yli 80 vuotiaita. Mäntyjen seassa kasvaa myös rauduskoivuja, kuusia ja haapoja. Pensaskerroksessa kasvaa haavan - ja pihlajantaimia sekä katajia. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsäapilaa, jokapaikansaraa, metsälauhaa, sananjalkaa, nuokkuhelmikkää, metsätähteä, vanamoa, kevätpiippoa, oravanmarjaa, metsäkortetta, metsäorvokkia, yövilkkaa ja ahomansikkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros-, sulka-, kangaskynsi- ja korpirahkasammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää (MT). Kuva 1: Mustikkatyypin tuore kangasmetsä.
4 2.3 Kuvio 2 Kuviota 2 ovat kuvion 1 sisällä olevat kallion avoimet päällisalueet, joita peittää sammal- ja jäkäläkasvusto. Jäkälistä runsaimpia ovat harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä sekä isohirvenjäkälä. Sammaleista yleisimmät ovat seinä- ja kynsisammal. Kalliolla kasvaa myös metsälauhaa ja muutama kivikkoalvejuuri. Avokallion reunoilla kasvaa kanervaa ja variksenmarjaa. Kallionlaet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näitä kallioalueita on Mustaniemen alueella ja lounaisella rannikkoalueella runsaasti. Kuva 2: Kallion päällisaluetta Kuva 3: Kalliomäki 2.4 Mustaniementien piennar Peltojen kohdalla tienpientareella kasvaa valkovuokkoa, ahomansikkaa, särmäkuismaa, käenkaalia, niittysuolaheinää, päivänkakkaraa, hiirenporrasta, harakankelloa, siankärsämöä, pelto-orvokkia, isotalvikkia, rätvänää, hiirenvirnaa, koiranputkea, keltamataraa, paimenmataraa, metsäorvokkia, huopakeltanoa, nurmitädykettä, mäkitervakkoa, ahopukinjuurta, rönsyleinikkiä, niittynätkelmää, sarjakeltanoa, sikoangervoa ja yksi valkolehdokki. Keltamatara on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji (VU) ja valkolehdokki on luonnonsuojeluasetuksessa suojeltu laji. Kuva 4: Valkolehdokki
5 Kartta 1: Selvitysalueen luontotyypit Kuvio 1 on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää ja kuvio 2 on avoimia kallion lakialueita. Mustalahdentien pientareet on rajattu alueelta, jonka kasvillisuus tulisi säästää. 3 Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Suot olivat arvioinnissa mukana yhtenä seitsemästä pääryhmästä. Soiden jako eri tyyppeihin luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa perustuu perinteiseen kasvitieteelliseen suoluokitukseen (mm. Eurola 1995). Uhanalaisuusluokituksen mukaan keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat ovat silmälläpidettäviä (NT) ja karut merenrantakalliot ovat säilyviä (LC). Selvitysalueella kasvava valkolehdokki on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa. Valkolehdokin seuralaisena Mustalahdentien pientareella kasvava keltamatara on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji. Alueellisesti uhanalaisia tai Suomen vastuulajeja ei alueella tavattu.
6 4 Liito-oravaselvitys 4.1Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen, leppien ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Mustaniemen alueen liito-oravaselvitys tehtiin 10.5.2014. 4.3 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. 5 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 10.5., 25.5. ja 15.6. klo 4:00 10:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja gpspaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 5.1Linnustoselvityksen tulokset Alueella on selvityskertojen aikana havaittu näiden lintulajien lisäksi 19 lintulajia, joista alueella on tulkittu pesiväksi 14 lajia ja 20 paria. Yleisimmät lintulajit olivat peippo ja pajulintu, jotka ovat yleisiä lintulajeja koko maassa.
7 Lajilista Sepelkyyhky on yleinen lintu Etelä- ja Keski-Suomessa. Se pesii metsänreunojen tiheissä kuusikoissa. Selvitysalueella yksi sepelkyyhkypari pesi mustikkatyypin kangasmetsässä kuviolla 1. Käpytikan pesää ei alueelta löydetty, mutta se havaittiin alueella 15.6. ja metsästä löytyi puun juurelta iso kasa tikan hakkaamia käpyjä. Metsäkirvinen pesii mäntymetsissä ja rämeillä. Se välttää tiheitä metsiä (Laine, L. 1996). Metsäkirvispari pesi mustikkatyypin kangasmetsäkuviolla 1. Punarinta pesii sekametsissä ja suosii kuusia. Selvitysalueella niitä pesi kaksi paria kuviolla 1. Mustarastas pesii yleisesti Etelä-Suomen puutarhoissa ja puistoissa. Myös lehdot, kuusi- ja sekametsät ovat sen pesimäaluetta. Selvitysalueella pesi yksi mustarastaspari selvitysalueen pohjoisrajan tuntumassa metsässä. Laulurastasta tavataan monen tyyppisissä metsissä. Mäntymetsissä se on yleensä vähälukuinen (Laine, L. 1996). Selvitysalueen luoteiskulmassa pesi yksi laulurastaspari. Punakylkirastas on pajulinnun ja peipon jälkeen Suomen kolmanneksi runsain lintulaji. Se sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin. Punakylkirastaspari pesi kuviolla 1. Hernekerttu elää nuorissa kuusi- ja mäntymetsissä sekä pensaikkoisissa metsänreunoissa. Yksi hernekerttupari pesi selvitysalueen itäreunassa. Sirittäjä suosii reheviä sekametsiä. Sille kelpaavat myös havumetsät, joissa on puun taimia. Yksi sirittäjäpari pesi kallioalueen reunassa kuviolla 4. Pajulintu on hyvin yleinen lintu koko Suomessa, selvitysalueella sitä pesi kolme paria. Hippiäinen pesii kuusivaltaisissa metsissä ja selvitysalueella niitä pesi yksi pari kuviolla 1. Kirjosieppo pesii koloissa. Sitä tavataan pihoilla sekä lehti- että havumetsissä. Selvitysalueella se pesi tervalepikon viereisessä pihapiirissä, jossa ulkorakennuksen seinässä oli sille sopiva pesäpönttö. Töyhtötiainen pesii yleensä mäntyvaltaisissa metsissä. Yksi pari pesi alueen koillisosan kallioalueella. Sinitiainen pesii puunkoloissa ja linnunpöntöissä lehti- ja sekametsissä. Yksi sinitiaispari pesi alueen viereisen mökin pihapiirissä. Talitiainen pesii runsaana kaupunkien puistoissa ja ihmisten lähettyvillä pöntöissä, mutta myös seka- ja lehtimetsissä. Talitiaisia pesi alueella kaksi paria. Toinen pari pesi alueen vieressä olevassa pihapiirissä ja toinen kuvion 1 itäreunalla. Närhi viihtyy kaikenlaisissa metsissä ja selvitysalueella niitä havaittiin 15.6. kolme lentelemässä samassa parvessa. Närhestä ei saatu muilla kerroilla havaintoja, joten sitä ei tulkittu pesiväksi
8 alueella. Alueen metsästä löytyneistä pienistä tammentaimista voi päätellä, että närhet käyttävät aluetta ja piilottelevat sinne tammenterhoja talven varalle. Peippo on pajulinnun ohella yleisimpiä lintuja Suomessa. Se on selvitysalueen yleisin lintu ja sen reviireitä löytyi kuusi. Viherpeippo pesii ihmisasutuksen tuntumassa pihoissa ja puistoissa sekä metsänreunoissa. Selvitysalueella yksi pari pesi selvitysalueen itäreunalla, lähellä kesämökkien pihoja. Vihervarpunen pesii sekä kuusi- että mäntymetsissä. Vihervarpunen on Etelä-Suomessa hyvin yleinen lintu (Laine, L. 1996). Selvitysalueella yksi lintu lenteli 10.5.kuviolla 1, mutta siitä ei tehty enempää havaintoja, joten sitä ei tulkittu alueella pesiväksi. Taulukko 1: Alueella havaitut lintulajit ja pesivien lintujen parimäärät Laji Kuvio 1 Kuvio 2 Sepelkyyhky 1 - Käpytikka käpyjä puun alla - Metsäkirvinen 1 - Punarinta 2 - Mustarastas 1 - Laulurastas 1 - Punakylkirastas 1 - Hernekerttu - 1 Sirittäjä 1 - Pajulintu 2 1 Hippiäinen 1 - Kirjosieppo pesii mökin - pihapiirissä Töyhtötiainen - 1 Sinitiainen pesii mökin - pihapiirissä Talitiainen 1 pesii mökin pihapiirissä Närhi yksi havainto - kolmen linnun parvesta Peippo 2 2 Viherpeippo - 1 Vihervarpunen yksi havainto - Yhteensä pareja 14 6 5.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2010 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura
9 2000 -verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut. 2005. Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Uhanalaisuusluokituksen mukaan sirittäjä on silmälläpidettävä laji. Selvitysalueella ei havaittu lintudirektiivin I-liitteen lajeja, alueellisesti uhanalaisia tai Suomen vastuulajeja. 6 Lepakot 6.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa 50 80 metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin 15 20 metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan
10 lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna 1999. Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 6.2 Selvitysalueen lepakot Lepakkoselvitys tehtiin kolme kertaa; 24.5., 24.6. ja 15.8. Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin vasta tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen tietä pitkin sekä rannalla että tien läheisyydessä olevilla avoimilla kallioilla. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa on vaikea erottaa toisistaan detektorin avulla, joten tässä selvityksessä niitä nimitetään yhdessä viiksisiipoiksi. Ensimmäisellä selvityskerralla 24.5. havaittiin kaksi pohjanlepakkoa saalistamassa Mustaniementien yläpuolella tien suuntaisesti. Lisäksi rannan lepikon ja mustikkatyypin tuoreen kankaan välisellä rantatiellä saalisti yksi viiksisiippa. Toisella kerralla havaittiin vain yksi pohjanlepakko saalistamassa alueen itäreunalla olevalla kallioalueella. Viimeisellä kerralla havaittiin yksi viiksisiippa saalistamassa Mustaniementien päällä. Lepakoita ei ole montaa, mutta pienellä alueella havaittiin kesän aikana kaksi lajia saalistamassa, joten alue voidaan luokitella II luokkaan eli tärkeäksi lepakoiden käyttämäksi ruokailualueeksi ja siirtymäreitiksi. Lepakoiden käyttämille saalistusreiteille tulee jättää puu- ja pensaskujanteita, jotka helpottavat lepakoiden siirtymistä. Kujanteiden ei tarvitse olla suoria. Kallioalueella on halkeamia, joissa lepakot voivat olla päivällä suojassa. Lisäksi ne voivat levähtää myös lähialueen rakennusten välikatoilla.
11 Kartta 2: Alueella esiintyvien lepakoiden saalistusalueet Vihreällä on merkitty pohjanlepakon saalistusalue ja punaisella viiksisiipan saalistusalue 7 Päätelmät Selvitysalueen avoimet kallionlaet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kallion jäkälän ja sammaleen peittämät lähes puuttomat lakialueet eivät ole harvinaisia Lounais- Suomessa, jolloin pienimpien kallionlakikuvioiden säilyttäminen luonnontilaisena ei liene välttämätöntä. Mustaniementien pientareella kasvava keltamatara on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji. Tien pohjoispuolen pientareella kasvava valkolehdokki on luonnonsuojeluasetuksen mukaan suojeltu. Jos tietä pitää leventää, tulee se tehdä tien eteläpuolelta. Pientareen myöhäinen niitto turvaa näiden kasvilajien säilymisen. Alueella pesivä sirittäjä on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji. Alueellisesti uhanalaisia, lintudirektiivin I-liitteen lajeja tai Suomen vastuulajeja ei alueella pesinyt. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Lepakoista alueella tehtiin havaintoja kahdesta pohjanlepakosta ja yhdestä viiksisiipasta. Niiden käyttämälle ruokailualueelle tulee jättää puu- ja pensaskujanteita, jotka helpottavat niiden siirtymistä.
12 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M. 2002: Lepakot, salaperäiset nahkasiivet. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sisältödokumentti 17.9.2007 / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V- liitteen lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248356&lan=fi Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. www.ymparisto.fi/fi.fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/suomen_lajien_punainen_lista_2010/alueellisesti_uh analaisista_lajeista Sisältödokumentti 1.2.2012 / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=404980&clan=fi www.luomus.fi/elaintiede/selkarankaiset/tietoa/lepakot/lajit.htm Suomessa tavatut lepakkolajit. Tulostettu 5.7.2013
Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Kaupunginhallitus 422 03.11.2014 Leiklahden ranta-asemakaavan muutos 427/10.03.06/2014 Kaupunginhallitus 422 Maanmittausinsinööri Birit Keva 8.10.2014 Naantalin kaupunki antaa ranta-asemakaavojen valmistelua koskevan päätöksen mukaisesti lausunnon Leiklahden ranta-asemakaavan muutoksen 28.8.2014 päivätystä luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Rymättylässä Leiklahden kylässä Mustaniemen tilalla (529-516-1-117). Kaavan laatijana on Nosto Consulting Oy/ DI Pasi Lappalainen. Sijaintikartta, kaavaluonnos ja kaavaselostus liitteineen oheistetaan. LIITTEET A5 - A7, KH 3.11.2014 Kaava-alue ja kaavan tavoitteet Ranta -asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Leiklahden (516) kylässä kiinteistöä 529-516-1-117 Mustaniemi (osa). Muutosalueen pintaala on noin 7,0 ha. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on sijoittaa kolme loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-2) toiseen paikkaan sekä nostaa rakennusoikeus rakennuspaikoilla 200 m²:iin ympäröivän Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan mitoituksen tasolle. Voimassaolevassa ranta-asemakaavassa rakennusoikeutta on osoitettu 120 m² / rakennuspaikka ja yhteisranta-alueelle saa rakentaa erillisen rantasaunan, jonka rakennusoikeus on 30 m². Ranta-asemakaavan käynnistämisestä on 11.6.2014 pidetty viranomaisneuvottelu, josta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä 4. Kaavalliset lähtökohdat Suunnittelualueella on voimassa 28.2.1995 vahvistettu Leiklahden rantaasemakaava sekä 11.12.2008 vahvistettu Rymättylän pohjoisosan osayleiskaava. Suunnittelualue on rakentamaton kiinteistö ja voimassaolevassa kaavassa merkitty kolme RA-2 rakennuspaikkaa (yhteisrantaisten lomarakennusten korttelialue). Selvitykset Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys. Selvityksen on laatinut Luontopalvelu Kraakku / Marika Vahekoski. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä 5.
Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 2 Ranta-asemakaavan mitoitus Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavassa alueelle on osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa joille saa rakentaa kolme korkeintaan kaksiasuntoista lomarakennusta, joiden enimmäisrakennusoikeudet ovat 200 m² / rakennuspaikka. Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan mitoitusnormi on 8,5 lay/km. Suunnittelualueella voimassaolevassa Leiklahden ranta-asemakaavassa alueelle on osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa, joiden rakennusoikeus on 120 m² / rakennuspaikka. Leiklahden voimassaolevan ranta-asemakaavan mitoitusnormi 9,3 lay/km ja 1 lay/1,9 ha maata. Lausunto Rakennusalojen rajaukset tulee rajata tarkemmin maastoa noudattaen kaikkien rakennuspaikkojen kohdalla. Kokonaismitoitusta tarkastellessa on voimassaolevan ranta-asemakaavan mitoitusnormi tehokkaampi kuin ympäröivän yleiskaavan. Jos ranta-asemakaava-alueella noudatetaan yleiskaavan kokonaismitoitusta voidaan rakennusoikeudet nostaa enintään 170 m²:iin/ rakennuspaikka. Ranta-asemakaava-alueen laskennallinen enimmäisrakennusoikeus on 182,80 m²/rakennuspaikka. Lisäksi tästä vähennetään yhteisrannan rakennusoikeus, joka on 10 m²/rakennuspaikka. Muihin rakennusmääräyksiin on lisättävä seuraavaa: Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää hyvin luontoon sopeutuvia, tummia materiaaleja ja värisävyjä. Kirkkaiden katemateriaalien käyttöä rakennuksissa tulee välttää. Kaavamääräyksissä rakennusten kerrosluku on muutettava RA-2 3/1 -rakennuspaikalla muotoon -> 1/2kIu2/3 (murtoluku roomalaisen numeron edessä, osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi ja murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi). Nyt luonnoksessa on esitetty määräykseksi 1/2rII, mikä mahdollistaisi rinteeseen kaksi ja puolikerroksisen rakentamisen. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan todeta Leiklahden ranta-asemakaavan muutoksesta seuraavaa: Rakennusoikeudet voivat yleiskaavan kokonaismitoituksen perusteella ranta-asemakaavan muutosalueella olla keskimäärin 170 m²/rakennuspaikka. Lisäksi rakennuspaikkoihin kuuluu yhteisen rantasaunan rakennusoikeus 30 m².
Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 3 Kaavakartalle rakennusalat tulee rajata tarkemmin maaston muotoja noudattaen. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää hyvin luontoon sopeutuvia, tummia materiaaleja ja värisävyjä. Kirkkaiden katemateriaalien käyttöä rakennuksissa tulee välttää. Korttelissa 3 rakennuksen korkeinta sallittua kerroslukua tulee laskea. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa Naantalissa 4.11.2014 Toimistosihteeri Merja Suvanto Jakelu Maanmittausinsinööri Keva Birit Nosto Consulting Oy / DI Lappalainen Pasi
Sivu 1 / 3 VASTINE NAANTALIN KAUPUNKI LEIKLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Mielipide ja lausunto Leiklahden ranta-asemakaavan muutos on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä 3.9.2014 2.10.2014. Kaavaluonnoksesta on jätetty yksi mielipide ja nähtävilläolon jälkeen Naantalin kaupunginhallituksen lausunto. Kaavan laatijana olen tehnyt näihin vastineet. 1) Anna-Liisa ja Reino Forsblomin mielipide (1.10.2014) Forsblomit esittävät mielipiteessä, että korttelin 2 itäreunaan tulee varata yhtenäinen metsäkaistale. Lisäksi he vastustavat rantasaunan rakentamista yhteiskäyttöalueelle. Vastine Forsblomien mielipide huomioidaan kaavaehdotusta laadittaessa. Korttelin 2 rakennusalaa tarkistetaan siten, että korttelin itärajalle jää leveämpi yhtenäinen istutettava tai luonnontilassa säilytettävä alueen osa. Yhteiskäyttöalueella oleva saunarakennusoikeus ei kuulu kaavamuutosalueeseen, eikä sitä näin ollen ole tarkoitus käsitellä tässä kaavahankeessa. 2) Naantalin kaupunginhallituksen lausunto (3.11.2014) Rakennusoikeudet voivat yleiskaavan kokonaismitoituksen perusteella ranta-asemakaavan muutosalueella olla keskimäärin 170 m²/rakennuspaikka. Lisäksi rakennuspaikkoihin kuuluu yhteisen rantasaunan rakennusoikeus 30 m². Kaavakartalle rakennusalat tulee rajata tarkemmin maaston muotoja noudattaen. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää hyvin luontoon sopeutuvia, tummia materiaaleja ja värisävyjä. Kirkkaiden katemateriaalien käyttöä rakennuksissa tulee välttää. Korttelissa 3 rakennuksen korkeinta sallittua kerroslukua tulee laskea. NOSTO CONSULTING OY puh. 0400 858 101 Purokatu 2 / 12 www.nostoconsulting.fi 21200 RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus 2343223-6 Alv rek. kotipaikka Turku
Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 3 Vastine 1. Kaavamuutosalueeseen kuuluvan Mustanimen tilan kokonaispinta-ala on 8,04 ha, josta kaavamuutosalueeseen kuuluu noin 7,23 ha. Kaupunginhallituksen lausunnossa esitetyillä mitoitusnormeilla tilan pinta-alaperusteinen rakennusoikeus olisi 4,23 lay (8,04 ha / 1,9 lay/ha), jos sitä verrataan voimassa olevaan Leiklahden ranta-asemakaavaan. Koska rantarakentamista koskevaa mitoitusnormia ei voi perustella yksittäisen kiinteistön perusteella, vaan laskelman pitää perustua kokonaisvaltaiseen kantatilatarkasteluun, kaavaratkaisussa ei ole päädytty esittämään muutosalueelle uusia rakennuspaikkoja. Oletuksena onkin, että ensimmäisessä ranta-asemakaavassa kantatilatarkastelu on tehty oikein ja yhdenvertaisesti, eikä sitä ole syytä tässä yhteydessä kyseenalaistaa. Kaupunginhallituksen tulkinta rakennuspaikkakohtaisesta vertailusta voimassa olevaan rantaosayleiskaavaan asettaisi rantaasemakaavaan perustuvan rakentamisen eriarvoiseen asemaan yleiskaavaan verrattuna. Rantaosayleiskaavankin sisällä rakennuspaikkojen määrä pohjautuu kantatilaperusteiseen tarkasteluun, missä yksittäisen rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on yhtenevä (vakio) koko kaava-alueella riippumatta siitä, miten loma-asuntoyksikköjen määrä on yksittäisen tilan osalta pyöristetty kokonaislukuun. Kaavaehdotukseen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus lasketaan kuitenkin kaavaluonnoksessa esitetystä 200 kerrosneliömetristä 190 kerrosneliömetriin. Perusteluna on, että kaavaan kuuluvalla kolmella rakennuspaikalla on käytettävissä yhteiskäyttöinen saunarakennusoikeus (30 k-m 2 ) kaavamuutosalueen ulkopuolella. 2. Kaavakartalla rakennusalat rajataan tarkemmin kaupunginhallituksen lausunnon mukaisesti. 3. Kaavakartan kaavamääräyksiin lisätään lausunnon perusteella, että rakennusten julkisivuissa tulee käyttää hyvin luontoon sopeutuvia, tummia materiaaleja ja värisävyjä. Kirkkaiden katemateriaalien käyttöä rakennuksissa tulee välttää. 4. Kaavan tarkoituksena on sallia kaksikerroksisen rakennuksen rakentaminen rinteeseen. Tätä ilmaisee kaavakartan merkintä II. Rinteeseen rakennettava maanpäällinen kerros on ensimmäinen kerros, ja sen päälle rakennetaan toinen täysi kerros. Kaava ei salli ullakon tasolle rakentamista. Rinteeseen rakennettavan maanpäällisen kerroksen kerrosalaan laskettava kerrosala saa olla maksimissaan puolet rakennuksen toisen kerroksen kerrosalasta. Tätä ilmaisee kaavakartan merkintä ½r. Kaavakartassa käytetty merkintä on ympäristöministeriön Asemakaavamerkinnät ja -määräykset oppaan (s. 86-88) mukainen, joten sitä ei ole näin ollen perusteltua muuttaa.
Nosto Consulting Oy Sivu 3 / 3 Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.
Sivu 1 / 2 NAANTALIN KAUPUNKI LEIKLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan laatijan eriävä mielipide 23.4.2015 päivättyyn kaavaehdotukseen Rakentaminen rinteeseen Leiklahden ranta-asemakaavan muutos (päivätty 23.4.2015) on laadittu niin, että sillä on mahdollisuus tulla hyväksytyksi Naantalin kaupungin hallinnollisessa käsittelyssä. Laadittu kaavaehdotus sisältää kuitenkin kaksi virheellistä tulkintaa, joihin kaavan laatijana minun on pakko jättää eriävä mielipide. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 2 mom. mukaisesti rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella. Kaikki kerroksissa sijaitsevat tilat luetaan kerrosalaan ja kaikki kerrokset rakennuksen kerroslukuun. Vastaavasti kellarikerros on kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Kaavaehdotuksessa käytetty rinnerakentamista ohjaava kerroslukumerkintä 1/2k I u2/3 ei ole ympäristöministeriön laatiman Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset -ohjeen mukainen. Kyseessä oleva kerroslukumerkintä on peräisin ennen vuotta 2000 voimassa olleelta rakennuslain ajalta ja sitä onkin käytetty kumotun rakennuslain aikana rinnerakentamisen kerroslukua osoittavana kaavamääräyksenä. Rinteeseen sijoitettu rakennuksen maanpäällinen osa, joka on pääasiallisesti maanpinnan yläpuolelle, on kerrosta ja kuuluu kerroslukuun. Ympäristöministeriön ohjeen mukainen tapa kaavoitettaessa pientaloja siten, että rinteen alapuolelta katsottaessa on tarkoituksena näkyä kaksi kerrosta, on käyttää esimerkiksi kaavamerkintää ½r II. Merkinnän selityksenä on tällöin: Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Vaihtoehtoisena merkintätapana voidaan käyttää myös merkintää (½) II. Mikäli pientalon rinnerakentamista osoittavassa kaavassa päädyttäisiin käyttämään Naantalin kaupungissa vakiintuneessa käytössä olevaa merkintää ½k I (murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi), tarkoittaisi tämä sitä, että NOSTO CONSULTING OY puh. 0400 858 101 Purokatu 2 / 12 www.nostoconsulting.fi 21200 RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus 2343223-6 Alv rek. kotipaikka Turku
Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 2 ensimmäisen kerroksen alapuolella oleva kellarikerros pitäisi lain mukaan olla kokonaan tai pääosin maanpinnan alapuolella. Tämä tuskin on tarkoitus; ainakin käynti kellarikerrokseen rinteen alapuolelta olisi kovin vaikeaa. Suositukseni on, että Naantalin kaupungin tulisikin muuttaa rinnerankentamista ohjaavissa asemakaavoissa kerroslukumerkintä ympäristöministeriön ohjeen mukaiseksi. Rakennusoikeuden määrä ranta-asemakaava-alueella Hyvän kaavoituskäytännön mukaisena en pidä menettelyä, missä maanomistajalle koituu rasitteeksi kuulua ranta-asemakaavoitettuun alueeseen. Rymättylän pohjoisosan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa RA-rakennuspaikkojen rakennusoikeus on 200 kerrosneliömetriä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty kantatilaperusteinen selvitys rakennusoikeuden jakautumisesta kiinteistöittäin. Mikäli laadittu selvitys on osoittanut, että kiinteistölle kuuluu rakennusoikeutta, kaavassa rakennusoikeus on myönnetty myös täysimääräisesti. Voimassa olevassa osayleiskaavassa esimerkiksi rantaviivan pituudelle tai tilakoolla ei ole ollut merkitystä rakennuspaikkakohtaiseen rakennusoikeuteen. Siksi onkin verraten erikoista, jos ranta-asemakaavan sisällä näillä olisi ohjausvaikutusta rakennuspaikkakohtaiseen rakennusoikeuteen. Toisin sanoen, näkemykseni on, että jos oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta, ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa ei ole perustetta olla myöntämättä ympäröivää yleiskaavaa pienempää rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta. Leiklahden ranta-asemakaavan tapauksessa tilanteen tekee entistäkin erikoisemmaksi se, että Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavassa suunnittelualueen itäpuolelle rajoittuvan kiinteistön 529-516-1-77 Kelokallio alueelle on osoitettu uusi RA-rakennuspaikka voimassa olevasta rantaasemakaavasta poiketen. Todennäköisesti merkintä on tehty aivan oikein osayleiskaavaa laadittaessa ja sille on ollut asianmukaiset perusteet. Suositukseni on, että Naantalin kaupunki muuttaa kaavoituskäytäntöään siten, että maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti rakennuspaikkakohtaista rantarakennusoikeutta määriteltäessä riippumatta siitä, onko alueella voimassa ranta-asemakaava tai pelkästään oikeusvaikutteinen rantarakentamista ohjaava yleiskaava. Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.
HS/em 21.9.2015 Arvoisa vastaanottaja Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päätti kokouksessaan 21.9.2015 100, että seuraavat lausuntopyynnöt eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen, koska liitolla ei ole niistä huomautettavaa eivätkä ne ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa: 1. Kustavin kunta: Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan muutos (M146/7.9.2015) 2. Loimaan kaupunki: Nahinlahden asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnos (M131/17.8.2015) 3. Maa- ja metsätalousministeriö: Luonnos paikkatietoinfrastruktuu rista annetun lain muuttamista koskevaksi hallituksen esitykseksi (M 130/17.8.2015) 4. Maa- ja metsätalousministeriö: Komission ehdotus Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2016 (M 141/3.9.2015) 5. Naantalin kaupunki: Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavan muutos (M 132/20.8.2015) 6. Naantalin kaupunki: Leiklahden ranta-asemakaavan muutos (M 135/26.8.2015) 7. Naantalin kaupunki: Merisalin asemakaavamuutos (M144/4.9.2015) 8. Uudenkaupungin kaupunki: VIII kaupunginosan kortteli 37 sekä lähivirkistysalueen asemakaavamuutos (M138/2.9.2015) Varsinais-Suomen liitto Maankäyttöjaosto frtl; fa~ Riitta Lehtinen puheenjohtaja sihteeri Jakelu: 1. Kustavin kunnanhallitus; 2. kirjaamo@loimaa.fi; 3. kirjaamo @mmm.fi, orian.bondestam@mmm.fi; 4. kirjaamo@mmm.fi; 5-7. Naantalin kaupunki; 8. Uudenkaupungin kaupunki Tiedoksi: Varsinais-Suomen EL Y -keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 1 EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND 1 REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101Turku1PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo +358 2 21009001kirjaamo@varsinais-suomi.fi1www.varsinais-suomi.fi 1 Y - 0922305-9
Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Rakennuslautakunta 35 23.09.2015 Lausunto Leiklahden ranta-asemakaavan muutoksesta 427/10.03.06/2014 Rakennuslautakunta 23.09.2015 35 Rakennuslakimies Turo Järvinen 15.9.2015: Naantalin kaupunginhallitus on 10.8.2015 päättänyt asettaa Leiklahden ranta-ase ma kaa van muutoksen julkisesti nähtäville ja varannut muun muassa ra ken nus lau ta kun nal le mahdollisuuden antaa lausunto muutosehdotuksesta 16.10.2015 mennessä. Suunnittelualue sijaitsee rantavyöhykkeellä Naantalin kaupungissa entisen Ry mät ty län kunnan alueella Mustaniemessä ja muodostuu osasta Mus ta niemi-ni mis tä tilaa, kiinteistötunnus 529-516-1-117. Alueelle on osoitettu voimas sa olevassa ranta-asemakaavassa kahteen eri kortteliin yhteensä kolme va paa-ajan asun nol le tarkoitettua rakennuspaikkaa. Suunnittelualueen ul kopuo lel la, Mustaniemen tilan alueella, on yhteiskäyttöalue rantasaunalle, mikä on tarkoitettu suunnittelualueen kortteleiden käyttöön. Rantasaunaa ei ole rakennettu. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualue on noin 100 metrin pääs sä rantaviivasta. Alueen ja rannan väliin jää rakennettu loma-asuntojen kort te li alue (RA-1). Suunnittelualueella on voimassa Leiklahden ranta-asemakaava, joka on hyväk syt ty Rymättylän kunnanvaltuustossa 8.12.1994. Kaava on tullut voimaan muuttumattomana lääninhallituksen päätöksellä 28.2.1995. Suun nit telu alu eel le on laadittu Rymättylän pohjoisosan osayleiskaava, mikä on hyväk syt ty Rymättylän kunnanvaltuustossa 11.12.2008. Yleiskaavassa suunnit te lu alu eel le on osoitettu kolme rakennuspaikkaa. Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa ranta-asemakaavaa siten, että lo ma-asun to jen rakennuspaikat (RA - 2) sijoitetaan tar koi tuk sen mu kai sempaan paikkaan huomioiden rakennuspaikkojen rakennettavuus ja kul ku yhteyk sien järjestäminen rakennuspaikoille. Kaavamuutoksen yhteydessä tavoit tee na on myös muuttaa rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus Naanta lin kaupungissa nykyisin vallitsevan yleisen käytännön mukaiseksi, huomioi den osayleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus. Ehdotuksessa RA-2 kaavamääräys kuuluu seuraavasti: Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kak siasun-
Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 2 toi sen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m2, yh den erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enim mäisker ros ala on 20 m2sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän va ja ra ken nuk sen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m2. Va ja tilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Erikseen on ilmoitettu rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus, jota ei saa ylittää. Ehdotus Leiklahden ranta-asemakaavan muutoksesta on esityslistan liitteenä (RAKLA 23.9.2015). RAKENNUSTARKASTAJA: Rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa 23.4.2015 päivät tyyn ehdotukseen Leiklahden ranta-asemakaavan muu tokses ta. RAKENNUSLAUTAKUNTA: Rakennustarkastajan ehdotus hyväksyttiin.
Sivu 1 / 2 VASTINE NAANTALIN KAUPUNKI LEIKLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Lausunnot ja muistutukset Leiklahden ranta-asemakaavan muutos on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä 28.8.2015-28.9.2015. Kaavaehdotuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut lausunnon. Sekä Varsinais-Suomen liitto että Naantalin kaupungin rakennuslautakunta ovat ilmoittaneet, että niillä ei ole huomautettavaa 23.4.2015 päivätystä kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavan laatijana olen tehnyt vastineen ELY-keskuksen lausuntoon. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto (5.10.2015) Vastine Ranta-asemakaavamuutoksen alkuperäinen tarkoitus on ollut muuttaa voimassa olevaa kaavaa siten, että loma-asuntojen rakennuspaikat (RA- 2) sijoitetaan tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Sijoittelussa huomioidaan erityisesti rakennuspaikkojen rakennettavuus ja kulkuyhteyksien järjestäminen niille. Muutettavassa ranta-asemakaavassa kulkuyhteys kortteleiden 2 ja 3 rakennuspaikoille on osoitettu ohjeellisena rantakaavatienä. Vaikka suunnittelussa ilmeisemminkin on pyritty löytämään optimaalisin kulkureitti rakennuspaikoikoille, ratkaisu on silti enemmän kuin kyseenalainen. Rakennuspaikoille johtavan rantakaavatien pituus on noin 130 metriä, ja korkeuseroa sillä on noin 14 metriä. Keskimääräiseksi pituuskaltevuudeksi muodostuu noin 11 %. Lisäksi, kun huomioidaan, että rantakaava- NOSTO CONSULTING OY puh. 0400 858 101 Purokatu 2 / 12 www.nostoconsulting.fi 21200 RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus 2343223-6 Alv rek. kotipaikka Turku