Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 15.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson
Kysymys: Kuinka mielestänne parhaiten voidaan turvata vanhusten ja omaisten valinnanvapaus heidän valitessaan vanhuspalveluja? 2
Vanhuspalvelujen valinta Vanhuspalvelujen valinnassa keskeisessä roolissa ovat asiakkaan palveluntarpeen selvittäminen, neuvonta, palveluohjaus, vaihtoehdoista tiedottaminen sekä asiakkaan kuuleminen. Lähtökohtana palvelujen valinnalle tulee olla asiakkaan etu. Kuitenkaan aina ei ole juuri osoittaa esim. asiakkaan toivomaa asumispalvelupaikkaa, jolloin palvelujen toteutumisen turvaamiseksi joudutaan myöntämään paikka sieltä, missä se on vapaana. SHL 4 määrittelee, mitä on otettava huomioon arvioidessa asiakkaan etua. SHL 6 :n mukaan kunnan asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Sosiaalihuoltolain 33 :ssä säädetään tiedottamisen osalta, että tiedot siitä, minkälaisia palveluja on mahdollista saada ja miten hakea, on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Palveluja järjestetään muiden peruspalvelujen yhteydessä. 3
Vanhuspalvelujen valinta jatkuu Asiakaslain 5 : Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Asiakaslain 8 : Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Vanhuspalvelulaki 15 : Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. 4
Kysymys: Kuinka aluehallintovirasto ohjaa sijainti- ja sijoittajakuntia perhehoitolain mukaiseen sijaisperheiden valvontaan? 5
Sijaisperheiden valvonnan ohjaus Perhehoitolain (263/2015) 22 :n mukaan hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Aluehallintovirasto ohjaa kuntia tässä tehtävässä muun muassa vastaamalla tiedusteluihin ja tarpeen mukaan aluehallintovirasto voi tarkemmin ohjata kuntia esimerkiksi laatimalla ohjauskirjeen. Perhehoitolaki terävöittää nimenomaan kunnan vastuuta perhehoidon valvonnassa. Mikäli ilmenee, ettei jokin kunta noudata velvollisuuttaan valvoa perhehoitoa, voi aluehallintovirasto puuttua asiaan valvonnan kautta. 6
Kysymys: Eihän ammatillisen perhehoidon lupaprosessia olla höllentämässä? Vs. perhehoitolaki kaksi aikuista, seitsemän lasta. 7
Ammatillisen perhekodin lupaprosessi Ammatillisen perhekodin lupaprosessia ei olla muuttamassa, vaan lupahallinnossa jatketaan samalla tavoin kuin ennenkin. Ammatillisen perhekodin mitoitus säädetään perhehoitolaissa: Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. 8
Kysymys: Onko tosiaan niin, että jos haluaa järjestää avomuotoista päihdekuntoutusta koko Suomessa, on ilmoitusvelvollisuus jokaiseen kuntaan erikseen? Ilmoitusmenettely muistuttaa hyvin paljon lupamenettelyä ja ilmeisesti esimerkiksi sairaanhoidon puolella asia hoituu yhdellä ilmoituksella, miksi ei siis myös sosiaalipuolella? 9
Ilmoitusvelvollisuus Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 11 :n mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista kunnan toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja tuotetaan. Kyllä, jokaiseen kuntaan tulee lain mukaan tehdä ilmoitus. Ilmoitusvelvollisuuden taustalla on se, että jokaisen kunnan tulee tietää, mitä yksityisiä sosiaalipalveluja sen alueella tarjotaan, ja myös vastuu valvonnasta on kunnalla. Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä lausuntojen antamisessa aluehallintovirastolle esimerkiksi siten, että yksi kunta lausuu useamman kunnan puolesta. 10
Kysymys: Kunnallisten ja yksityisten yksiköiden valvonnan yhtenäistämiselle olisi tarvetta. Mitä ajatuksia ja kehittämistarpeita tässä nähdään aluehallintoviraston silmin? 11
Valvonnan yhtenäistäminen kunta - yksityinen Kehittämistarvetta varmaankin löytyy, vaikkakin valvonnan sisällön osalta yhtenäiset perusteet ovat olemassa. Lainsäädäntö asettaa valvonnalle puitteet, ja eroja on esimerkiksi siinä, ettei kunnallisilla yksiköillä ole samaa ennakollista valvontaa, mitä yksityisillä on lupamenettelyn kautta. Niin kunnallista kuin yksityistäkin toimintaa valvotaan aluehallintovirastolle saapuneiden kantelujen ja epäkohtailmoitusten perusteella samoin periaattein. Aluehallintovirasto toteuttaa suunnitelmaperusteista valvontaa ja esimerkiksi vanhuspalvelulain toimeenpanoa ja lastensuojelun sekä toimeentulotuen määräaikoja valvotaan säännöllisesti. Aluehallintovirasto tekee valvonnassa yhteistyötä kuntien kanssa mm. tekemällä yhteisiä tarkastuksia. Painopiste valvonnassa siirtyy yhä enemmän omavalvontaan, jota koskeva säännös on kunnallisen toiminnan osalta nyt tullut voimaan uuden sosiaalihuoltolain myötä. 12
Kysymys: Mitä erityiskysymyksiä liittyy kotihoidon valvontaan ja ohjaukseen? Lääkehoitosuunnitelma ja omavalvonta on kunnossa, henkilökunnan pätevyydet tarkistetaan. Entä rikosrekisteri työntekijöiltä? Koti on kuitenkin hyvin haavoittuvaa aluetta ja luotettavuus on taattava. Huumeseula tehdään kaikilta töihin tulevilta rutiinisti työhöntulotarkastuksessa. Kotiavainten säilytys ja käyttö on kontrolloituja. 13
Kotihoidon valvonta ja ohjaus Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Yksityisenä palveluna järjestettävänä se kuuluu ensikädessä kunnan valvontavelvollisuuden alle. Hyvin tärkeää on kunnan ja yksityisten palvelujen tuottajien keskinäinen yhteistyö. Kunta voi erilaisilla keinoilla ohjata ja varmistua, että se itse tai että yksityinen toimija toimii asianmukaisesti. Palvelujen hyvän laadun takaamiseksi kunnan tulee tehdä yhteistyötä omaisten kanssa, selvittää asiakastyytyväisyyttä esimerkiksi asiakaskyselyjen kautta (myös ostopalveluiden osalta) ja tärkeää on myös pyytää palvelujen tuottajia esimerkiksi yhteisiin koulutuksiin. Ostopalvelusopimuksessa asetetaan luonnollisesti myös laatua koskevia vaatimuksia. Työnhakua varten rikosrekisterinotteita ei toimiteta edes työnhakijalle itselleen, joten työnhakijalta ei voida edellyttää tällaisen selvityksen toimittamista työnhakutilanteessa. Lasten kanssa työskenteleviltä edellytetään rikostaustan selvittämistä yli kolmen kuukauden työsuhteen ollessa kyseessä. 14
Kysymys: Missä vedetään raja vierailujen suhteen perhehoidossa? On ollut tilanteita, että vieraat ovat joskus tuoneet perhekotiin ulkopuolisia henkilöitä, jotka ovat kyselleet muiden lasten tietoja, kuten nimiä ja kotipaikkaa, vaikka perhekoti on tehnyt ohjeistuksen vierailuja varten. 15
Vierailijat perhekodissa Perhekotiin sijoitetun lapsen vierailijoista sovitaan lapsen asiakassuunnitelmassa. Tilanteen tullessa esiin on hyvä ottaa yhteys lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Mikäli perhekodin henkilökunta havaitsee jonkun vierailijan kyselevän lapsilta tietoja, tulee henkilökunnan mennä väliin ja suoraan todeta kyseiselle henkilölle, että kyseisiä kysymyksiä ei pidä esittää lapsille. 16
Muut kysymykset Lisäksi aluehallintovirastolle on tullut kysymyksiä koskien sosiaalipalvelujen hankintaa ja kilpailutusta sekä verotusta, sote-järjestämislain vaikutusta sekä yleisluontoisia kysymyksiä esimerkiksi julkisen sektorin ja kolmannen sektorin 17