MONIKULTTUURISUUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN PÄIVÄKODEISSA KYSELYN TULOKSET

1 MONIKULTTUURISUUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN PÄIVÄKODEISSA KYSELYN TULOKSET Tuulikki Venninen Soveltavan kasvatustieteen laitos / VKK-Metro

2 Taustaa Vuoden 2008 Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen kansalaisista 2,7% oli ulkomaiden kansalaisia. Melkein puolet kaikista Suomen maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla (Perhoniemi & Jasinkaja-Lahti 2006,12). Maahanmuutto on keskittynyt suurimmalta osin pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2007 alueen väestöstä ulkomaan kansalaisia oli 5,9% (Jaakkola 2009,18). Moniku- sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa päivähoidossa -hanke toteutettiin pääkaupunkiseudun 21 päiväkodissa vuosina 2005-2007. Tavoitteena oli sosiaalinen vahvistaminen ja varhaiskasvattajien monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen. Suomi toisena kielenä (S2 kieli), hyvien työkäytäntöjen levittäminen ja kehittäminen sekä kasvatuskumppanuus olivat työskentelyn pääteemat. Hankkeen tuotoksena syntyi Pääkaupunkiseudun monikulttuurisen varhaiskasvatuksen toimintamalli, joka sisälsi työkirjan ja DVD:n. Hankkeen kunnat levittivät moniku-paketin laajalle päiväkoteihin. VKK-Metro varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeen toisena tavoitteena (havainnoinnin, dokumentoinnin ja arvioinnin lisäksi) oli monikulttuurisen työskentelyn kehittäminen pääkaupunkiseudulla. Myöhemmin kyseinen aihe rajattiin moniku-hankkeen jalkauttamisen kartoittamiseen. Kysely monikulttuurisuudesta pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Nyt suoritetun kyselyn tarkoituksena on kartoittaa monikulttuurisen varhaiskasvatuksen tilannetta pääkaupunkiseudulla. Työtapoja kehitetään edelleen ja oltiin kehitetty jo ennen moniku-hanketta. Kysely suoritettiin nettikyselynä kaikille pääkaupunkiseudun kunnallisille päiväkodeille tammi- helmikuussa 2009. Kyselyyn vastattiin tunnistettavina tiimeinä. Näin vastaajat oli mahdollista myöhemmin tavoittaa, jos heidän tietämystään esim. haluttaisiin hyödyntää. Suurin syy vastaamiseen omilla nimillä oli hankkeessa tehty päätös pyrkiä avoimeen vuorovaikutuskulttuuriin. Kysymykset eivät käsitelleet sellaisia asioita, jotka liittyvät henkilöiden yksityisyyteen. Kysymyksiä analysoitaessa löydettiin päiväkoteja, joissa monikulttuurisuustyöskentelyä oli kehitetty jo pitkään ja tavoitteellisesti. Tunnistustietojen avulla heihin otettiin yhteyttä ja asian ympäriltä kuvattiin DVD, joka toimii kenttäpuheenvuorona kussakin kunnassa aiheeseen liittyvässä Studia Generalia tapahtumassa. Jokaiselle päiväkodille, josta oli yksikin tiimi vastannut kyselyyn, lähetetään kevään aikana koonti sen omista vastauksista. Sen tarkoituksena on toimia yhdessä palautteen kanssa lähetetyn idealistan kanssa reflektoinnin lähtökohtana. Kyselyyn voi tutustua linkistä: www.socca.fi/vkk-metro Vastauksia palautettiin 1296, josta Helsingistä 643, Vantaalta 353, Espoosta 278 ja Kauniaisista 22 kappaletta. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui noin 70%.

3 SISÄLLYS 1. ERILAISET KIELET PÄIVÄKODEISSA 4 Lapset Työntekijät 2. MONIKULTTUURISUUTTA TUKEVAT TOIMINTATAVAT 6 Erilliset järjestelyt Suomi toisena kielenä tukeminen 3. MONIKULTTUURISUUTEEN LIITTYVÄ OSAAMINEN 7 Osaaminen tiimeissä Osaaminen päivähoitoalueilla Osaaminen erilaisissa lapsiryhmissä Monikulttuurisuutta koskevan osaamisen lisätarve Osaaminen suhteessa lisäosaamisen tarpeeseen Tilastollista tarkastelua 4. MONIKULTTUURISUUTTA KOSKEVAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 23 Haasteet Monikulttuuriselle työskentelylle saatu paras tuki Monikulttuurisen työskentelyn kehittämistä koskevia ehdotuksia 5. MONIKU-TOIMINTAMALLIEN KÄYTTÄMINEN 31 Paljon käytetyt toimintamallit Vähän käytetyt toimintamallit 6. LOPUKSI 36 Monikulttuurisuuskasvatusta kaikille Osaaminen Osaamisen jakaminen Tulevaisuudessa LÄHTEET 40

4 1. ERILAISET KIELET PÄIVÄKODEISSA Tässä luvussa kuvataan monikulttuuristen lasten ja aikuisten määriä niissä päiväkodeissa, jotka vastasivat kyselyyn. Näin määrät saattavat poiketa suurestikin eri kuntien itse tekemistä tilastoista. Lapset Pääkaupunkiseudun päiväkodeissa on lapsia noin 130:stä eri kielikulttuurista. Määrällisesti vieraskielisiä lapsia on vastanneiden tiimien ryhmissä yhteensä lähes neljä tuhatta (3669). Koska vastausprosentti oli 70, kokonaisuudessa lapsia ja aikuisia on selvästi enemmän. Seuraava katsaus antaa kuitenkin yleiskuvan asiasta. Kyselyyn vastanneiden tiimien keskuudessa Helsingin päiväkodeissa on määrällisesti vieraskielisiä lapsia noin kaksinkertainen määrä Vantaaseen ja lähes kolminkertainen määrä Espooseen nähden. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että vastanneiden päiväkodeissa venäjän kielen osuus on Kauniaista lukuun ottamatta kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa mittavin. Toiseksi yleisin kieli on Espoota lukuun ottamatta somali, Espoossa se on englanti. Taulukko 1. Vieraskielisten lasten osuudet alueen kunnallisissa päiväkodeissa Kieli / kunta Hki Vantaa Espoo Kaun Yht. venäjä 243 139 87 1 470 somali 178 84 50 2 314 viro 139 77 43 0 259 arabia 150 50 38 0 238 englanti 110 43 60 3 216 albania 56 57 37 0 150 kiina 67 28 40 0 135 turkki 67 43 18 0 128 ruotsi 59 23 30 13 125 vietnam 63 43 20 0 126 linquala 60 23 9 0 92 farsi 55 20 16 2 93 Yht 1247 630 448 21 2346 Taulukossa mainittujen kielien lisäksi muita kieliä puhuvia lapsia vastanneiden päiväkodeissa on yhteensä 1323, joista Helsingissä 657, Espoossa 289, Vantaalla 139 ja Kauniaisissa yksi. Edellä listattujen kielien jälkeen seuraavaksi yleisimpiä ovat kurdinkieli ja thai. Sitten tulevat Euroopassakin puhutut kielet: ranska, espanja ja bosnia. Harvinaisista kielistä voisi mainita mm. jolo (Senegalin virallinen kieli), kikongo (Kongon demokraattinen tasavalta) ja Gambiassa puhutut kielet: mandika, wolof ja fula. Ghanassa puhuttuja kieliä ovat ewe, akan ja ga. Toisena esimerkkinä on Intia, jossa puhutaan yli tuhatta kieltä ja murretta. Sieltä päin tulleiden vanhempien lapsia oli päivähoidossa yhteensä 126 lasta. Intiassa puhuttuja kieliä ilmoitettiin esim. telugu, tamili, punjabi/pandzabi, bengali/bangla, urdu ja hindi. Tilanne muuttuu jatkuvasti.

5 Työntekijät Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä kyselyyn vastanneissa päiväkodeissa oli kyselyajankohtana töissä 230. Suurin ammattiryhmä ovat virolaiset tai venäläiset lastenhoitajat sekä lastentarhanopettajat. Avustavissa tehtävissä toimivista vieraskielisistä henkilöistä suurin osa oli somalinkielisiä. Taulukko 2. Vieraan kieli- tai kulttuuritaustan omaavat työntekijät pääkaupunkiseudun kunnallisissa päiväkodeissa. Kaupungeittain työntekijät sijoittuvat seuraavan taulukon (taulukko 3) mukaan. Helsingin päiväkodeissa vieraan kieli- ja kulttuuritaustan omaavia työntekijöitä on töissä suunnilleen kaksinkertainen määrä Espooseen ja Vantaaseen verrattuna. Taulukossa työntekijät ovat eroteltuina tehtävänimikkeittäin ja kaupungeittain.

6 Taulukko 3. Vieraan kieli- ja kulttuuritaustan omaavien työntekijöiden ammattinimikkeet kaupungeittan. Helsinki Yht Vantaa Yht. Espoo Yht. Kauniainen Yht. Lastenhoitaja 35 Lastenhoitaja 17 Laitos-apulainen 11 Pk.apulainen 3 Työllistetty 21 Lastentarhanopettaja 8 Lastenhoitaja 10 Lastentarhanopettaja 2 Pk. apulainen 13 Avustaja 8 Ryhmäavustaja 4 Lastenhoitaja 1 Työharjoittelija 11 Ryhmäkoht. avustaja 5 Avustaja 4 Lastentarhanopettaja 6 Työharjoittelija 4 Lastentarhanopettaja 3 Avustaja 6 Kieliavustaja 3 Työharjoittelija 3 Oppisopimusopiskelija 5 Oppisopimusopiskelija 2 Pk. Apulainen 3 Erityisavustaja 4 Kieliharjoittelija 1 Moniosaaja 3 Kielen opiskelija 2 Työllistetty 1 Työllistetty 2 Kieliavustaja 1 Laitoshuoltaja 1 Kieliharjoittelija 1 Työssä oppija 1 Opiskelija 1 Varahenkilö 1 Opiskelija 1 Harjoittelija 1 Oppisopimusopiskelija 1 Relto 1 Työhön valmennettava 1 Opiskelija 1 Yht 107 Yht. 53 Yht. 47 Yht 6 Ammattikoulutuksen saaneista työntekijöistä lastenhoitajat muodostavat suurimman ryhmän (63 kpl). Lastentarhanopettajia on tähän määrään verrattuna alle kolmasosa. Helsingin resurssierityislastentarhanopettajaa (relto) lukuun ottamatta muut työntekijät toimivat erilaisissa aputehtävissä tai ovat opiskelijoita. 2. MONIKULTTUURISUUTTA TUKEVAT TOIMINTATAVAT Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2000, 19-20) painotetaan lapsen kulttuuriperinnön kunnioittamista. Lapsi tulee saattaa tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä, jota hänen tulee oppia arvostamaan. Esiopetuksen päämääränä on omanarvontuntoinen, kulttuuristaan, taustastaan ja kielestään ylpeä ja yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja kulttuurinen aikuinen. Hän osaa ja haluaa siirtää omaa kulttuuriperintöään lapsilleen. Tässä luvussa kuvataan, millaisia järjestelyjä pääkaupunkiseudun päiväkodeissa on vieraan kieli- ja kulttuuritaustan omaavia lapsia ja perheitä varten. Osa niistä on toteutettavissa normaalin toiminnan puitteissa, mutta osa vaatii erillisiä panostuksia esim. erityistyöntekijöiden muodossa. Erilliset järjestelyt Yksi kysymyksistä koski sitä, onko päiväkodeissa käytössä erikseen sovittuja järjestelyjä vieraskielisten lasten oman äidinkielen tukemiseksi. Helsingissä erikseen sovittuja järjestelyjä on yli puolessa vastaajien lapsiryhmistä. Vastaava luku on Espoossa lähes puolet, Vantaalla noin kolmasosa ja Kauniaisissa vajaa kuudennes. Kaikkein yleisimmäksi tavaksi tukea lapsen omaa äidinkieltä kuvataan vanhempien kannustaminen puhumaan lapsen kanssa heidän yhteistä äidinkieltään (90%). Toiseksi

7 yleisin tapa on päiväkodissa pidettävä kielikerho, jota pidetään joka neljännessä päiväkodissa. Yleisintä se on Helsingissä, jossa useitakin kielikerhoja samassa päiväkodissa on yhtä usein kuin muissa kaupungeissa yksittäisiä kielikerhoja. Vastaajien päiväkodeissa työskentelee vieraskielinen työntekijä äidinkieltä tukemassa keskimäärin joka viidennessä päiväkodissa. Suhteellisesti eniten heitä on Vantaalla, joskien erot kaupunkien välillä mahtuvat viiteen prosenttiin. Vieraskielinen työntekijä työskentelee äidinkieltä tukemassa vastaajien omissa ryhmissä noin kuudessa prosentissa. Äidinkieltä tukemassa ryhmissä on avustajia keskimäärin alle viisi prosenttia, joista eniten Vantaalla (9%) ja vähiten Helsingissä (1%). Vieraskielinen opettaja käy hyvin harvoin päiväkodeissa ja vielä harvemmin siellä käy vieraskielinen kieliavustaja. Suomi toisena kielenä tukeminen Suomen kielen tukemiseksi tarkoitettua S2 toimintaa järjestetään kyselyn mukaan yli puolessa vastanneiden lapsiryhmistä. Merkittävästi yleisintä se on Helsingissä (79%). Seuraavaksi tulevat Espoo (55%), Vantaa 31% ja Kauniainen (27%). Yleisin tapa on koko lapsiryhmän kanssa toteutettavat suomen kieltä tukevat tuokiot. S2 (suomi toisena kielenä) pienryhmätoimintaa järjestään yli kaksinkertainen määrä kolme vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille lapsille kuin sitä nuoremmille (54% / 22%). Helsingissä sitä järjestetään eniten (68% / 26%), seuraavaksi eniten Espoossa 50% / 19%, Vantaalla 35% / 16% ja Kauniaisissa 27% / 9%. Pienryhmätoimintaa suomenkieltä osaamattomille järjestetään noin kolmasosassa vastanneiden lapsiryhmistä. Helsingissä sitä järjestetään suhteellisesti eniten (46%). Espoo, Vantaa ja Kauniainen toteuttavat sitä suurin piirtein yhtä paljon kukin. Pienryhmätoimintaa sekaryhmissä (ryhmässä sekä suomenkielisiä että sitä taitamattomia lapsia) järjestetään vielä enemmän, yli puolessa vastaajien lapsiryhmistä. Vastuuhenkilö suomi toisena kielenä opetukselle on keskimäärin lähes kahdessa päiväkodissa kolmesta. Helsingissä vastuuhenkilöjärjestelmä on selvästi muita vakiintuneempaa, siellä vastuuhenkilöitä on yli neljässä viidestä päiväkodista. Espoossa heitä on hieman yli puolessa, Vantaalla puolessa ja Kauniaisissa alle puolessa päiväkodeista. S2 opettaja käy vastaajien päiväkodeissa Helsingissä 65%:ssa ja Espoossa 19%:ssa. Vantaan eikä Kauniaisten päiväkodeissa käy lainkaan S2 opettajia. 3. MONIKULTTUURISUUTEEN LIITTYVÄ OSAAMINEN Tässä luvussa tarkastellaan, millaista osaamista tiimit katsovat itsellään olevan. Aluksi tuodaan esille vastaajien arvioiden jakautuminen monikulttuurisen osaamisen eri osaalueilla kaupunkien tasolla. Sen jälkeen siirrytään aluetasolle ja keskitytään erityisesti korkeimman osaamisen ilmentymiseen eri alueilla. Näin myöhemmin on mahdollista paneutua siihen, miten osaamista voitaisiin jakaa eri alueiden kesken.

8 Osaamista tarkastellaan myös lapsiryhmittäin, jolloin on mahdollista saada kuvaa siitä, jakaantuuko osaaminen tasaisesti eri lapsiryhmissä. Sen perusteella on mahdollista myöhemmin kohdistaa lisäkoulutusta erilaisissa lapsiryhmissä työskenteleville henkilöille. Luvun lopuksi tarkastellaan, millaista lisäosaamisen tarvetta vastaajat kokevat ryhmissä olevan ja millaisessa suhteessa se on osaamiseen. Viimeiseksi osaamista ja lisäosaamisen tarvetta tarkastellaan tilastollisesti. Osaaminen tiimeissä Tiimiensä osaamista koskeviin kysymyksiin vastaajat voivat valita viiden kiinteän vaihtoehdon väliltä (1=ei osaamista; 2=vähäinen osaaminen; 3=jonkin verran osaamista; 4=hyvä osaaminen; 5=erinomainen osaaminen). Monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen noudattelee kunnissa suurelta osin yhtenäisiä linjoja. Keskimäärin osaamista koetaan olevan vähän tai jonkin verran. Työkokemuksen kautta tullut yleinen monikulttuurisuusosaaminen on vahvinta. Helsingin kohdalla osaaminen on aavistuksen muita korkeampaa lähes jokaisella osa-alueella, erityisemmin S2 kielen opettamisen kohdalla. Kauniaisten kohdalla osaaminen kulkee suurimmaksi osaksi hieman muiden kaupunkien alapuolella. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Hki Espoo Vantaa Kauniainen 0 S2 kielen opettaminen Kulttuurien ja uskontojen tuntemus Yksityiselämän tuoma kokemus Työkokemus Verkostotyöskentely Yhdenvertaisuuslain tuntemus Kouluttamisosaaminen Tulkkauspalveluuden hyödyntäminen Kuvio 1. Monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen kaupungeitain ja osaamisalueittain (Espoo n=354; Hki n=644; Kauniainen n=21) Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista, 2=vähäinen osaaminen, 3=jonkin verran osaamista, 4=melko paljon osaamista ja 5=erinomainen osaaminen. Vastausten keskihajonnat (mitä suurempi luku, sitä enemmän vaihtelua vastausten välillä) vaihtelevat suurten kaupunkien sisällä 0,81:n ja 1,24 välillä ja Kauniaisissa 1,00:n ja 1,34:n välillä. Vähiten vastaukset vaihtelevat kolmen suurimman kaupungin kohdalla kulttuuri- ja uskontotuntemuksen ja Kauniaisten kohdalla yhdenvertaisuuslain tuntemusta koskevan

9 osaamisen kohdalla. Suurimmat erot ovat kaikkien kohdalla tulkkauspalveluiden käyttämistä koskevan osaamisen kohdalla. Osaaminen päivähoitoalueilla Seuraavaan taulukkoon (taulukko 4) on koottu erilaisten monikulttuuristen osaamisten arviot kaupunkien päivähoitoalueilla. On tärkeää muistaa, että osaaminen pohjautuu tiimien omiin käsityksiin omasta osaamisestaan, joka vaihtelee esim. kriittisyysasteeltaan paljon. Näin alueet eivät sinällään ole vertailukelpoisia keskenään. Ennemminkin taulukosta voi tarkastella, minkä osaamisen suhteen kunkin alueen tiimit katsovat itse olevansa vahvoja ja minkä suhteen ehkä tarvitsisivat lisäkoulutusta. Taulukosta neljä käy ilmi, että pääpiirteissään henkilökunnan monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen liikkuu tasoilla vähäinen osaaminen ja jonkin verran osaamista. Minkään alueen osaamisen keskiarvo ei yllä melko paljon osaamista tasolle. Vaikka keskiarvot osaamisen suhteen eivät ole erityisen korkeita, on jokaisella alueella tiimejä, jotka kokevat osaavansa jonkin monikulttuurisuuteen liittyvän taidon erinomaisesti (erinomainen osaaminen=5). Taulukon neljä jälkeisessä taulukossa (taulukko 5) on lueteltu näiden tiimien määrät sekä maantieteellisten että osaamiseen liittyvien alueiden suhteen. Helsinki. Helsingissä Latokartanon alueella monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen kokonaisuudessaan koetaan kaikkein vaihvimmaksi (ka 3,10=kohtalainen osaaminen). Kallio-Alppiharju-Pasilan ja Mellunkylän alueet tulevat heti perässä (ka 3,07). Latokartanon alue on kaikkien muiden paitsi tulkkipalveluihin liittyvän osaamisen suhteen ensimmäisellä tai toisella sijalla. Myös talukossa 4 Latokartanon alue on voimakkaimmin edustettuna. Kyseisestä taulukosta ilmenee myös, että vaikkei alue asetu tulkkauspalveluissa korkeimpien keskiarvoalueiden joukkoon, siellä on ilmoitettu olevan erinomaista tulkkauspalveluosaamista kahdeksassa tiimissä. Herttoniemessä, jossa tulkkauspalveluiden käyttämistä koskeva osaaminen on alueista vahvinta (ka 3,76), on erinomaista osaamista tästä asiasta ilmoitettu omattavan kymmenessä tiimissä. Toisella monikulttuurisen osaamisen vahvalla alueella Mellunkylässä on eniten osaamista S2 kielen opettamismenetelmien, työkokemuksen ja verkostotyöskentelyn kautta tulleessa osaamisessa.

10 Taulukko 4. Monikulttuurisuuteen liittyvien eri osaamisten keskiarvot alueittain (N=1296) Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista, 2=vähäinen osaaminen, 3=jonkin verran osaamista, 4=melko paljon osaamista ja 5=erinomainen osaaminen Alue S2 kielen opettaminen Kulttuurien ja uskontojen tuntemus Yksityiselämän tuoma kokemus Hki1 2,78 2,87 2,70 2,96 2,61 3,04 2,35 3,35 2,75 Hki2 2,43 2,54 2,54 2,96 2,18 2,64 1,96 2,79 2,50 Hki3 3,00 3,00 2,60 3,20 3,05 3,00 2,50 3,55 3,01 Hki4 2,98 2,83 2,53 3,18 2,53 2,55 2,13 3,50 2,78 Hki5 3,10 2,90 2,33 3,48 2,57 3,00 2,43 3,29 2,95 Hki6 3,24 3,10 3,00 3,48 2,76 3,00 2,67 3,70 3,07 Hki7 3,05 2,93 2,63 3,30 2,51 3,02 2,33 3,65 2,87 Hki8 2,99 2,82 2,58 3,03 2,73 2,63 2,34 3,72 2,75 Hki9 3,30 3,13 2,78 3,50 2,73 3,10 2,63 2,70 3,10 Hki10 2,73 2,80 2,20 3,10 2,30 2,78 2,25 3,65 2,69 Hki11 3,16 2,78 2,59 3,25 2,66 2,63 2,38 3,35 2,86 Hki12 3,07 3,04 2,76 3,33 2,52 2,81 2,59 3,21 2,94 Hki13 3,21 3,02 2,63 3,44 2,69 2,90 2,52 3,76 2,99 Hki14 3,00 2,77 2,54 3,15 2,62 2,69 2,62 3,41 2,83 Hki15 3,12 3,00 2,62 3,35 2,42 2,65 2,00 3,35 2,81 Hki16 3,49 2,96 2,49 3,62 2,96 2,81 2,53 2,75 3,07 Hki17 3,18 2,93 2,51 3,46 2,60 2,57 2,38 2,86 2,91 Espoo1 2,30 2,77 2,59 3,13 2,14 2,45 2,11 3,02 2,54 Espoo2 2,33 2,75 2,58 3,04 2,46 2,69 2,25 2,83 2,62 Espoo3 2,44 2,97 2,97 3,36 2,31 2,56 2,15 3,23 2,76 Espoo4 2,49 2,78 2,63 3,14 2,14 2,68 2,14 2,81 2,64 Espoo5 2,24 2,69 2,55 3,10 2,16 2,50 2,18 3,14 2,57 Vantaa1 2,30 2,86 2,46 3,07 2,07 2,47 2,21 3,13 2,56 Vantaa2 1,64 2,43 2,17 2,93 1,88 2,43 2,19 2,09 2,24 Vantaa3 1,81 2,49 2,24 2,87 1,69 2,38 1,97 3,18 2,28 Vantaa4 2,12 2,81 2,34 3,26 2,10 2,59 2,36 3,31 2,57 Vantaa5 2,07 2,82 2,37 3,25 1,85 2,35 2,28 2,21 2,52 Kauniainen 2,50 2,64 2,95 2,86 1,68 2,36 1,82 3,01 2,36 Ka 2,71 2,84 2,56 3,23 2,36 2,66 2,30 3,15 2,73 Työkokemus Verkosto-työskentely Yhdenvertai-suuslain tuntemus Kouluttamis-osaaminen Tulkkaus- palveluiden hyödyntäminen Summamuuttuja =osaamiset yhdistettynä Espoo. Espoossa eniten osaamista koetaan olevan Matinkylä-Olarin alueella (2,76). Eniten osaamista kyseisellä alueella on arvioitu olevan kulttuurien ja uskontojen tuntemuksessa, yksityiselämän kautta tulleessa osaamisessa ja tulkkauspalveluiden hyödyntämisessä. Toinen vahva alue Espoossa on Tapiola, jossa on osaamista erityisesti verkostotyöskentelyssä, yhdenvertaisuuslain tuntemuksessa sekä kouluttamisosaamisessa. S2 opettamisen menetelmien hallinnassa itsensä parhaaksi on arvioinut Espoonlahti. Taulukosta 5 käy kuitenkin ilmi, että Espoolahdessa erittäin hyvää osaamista S2

11 opettamisen menetelmissä on arvioitu olevan vain yhdessä tiimissä. Sitä vastoin tulkkauspalveluiden osaamisessa erinomaista osaamista on arvioitu olevan 12 tiimissä, jonka kohdalla alueen keskiarvo on heikompi, vain 2,81. Vantaa. Vantaan vahva alue monikulttuurisuusosaamisen suhteen on Hakunila- Havukosken alue (2,57). Vantaan alueista se on monikulttuurisen osaamisen suhteen korkeimmalla sijalla kaikilla muilla osaamisalueilla paitsi S2 opettamisen, kulttuurien ja uskontojen tuntemuksen sekä yksityiselämän kautta tulleen osaamisen kohdalla. Kahden ensimmäisen kohdalla vahvinta osaaminen on tulosten mukaan Myyrmäki-Martinlaakson alueella. Yksityiselämän kautta tullut osaaminen on vahvinta Korso-Asolan alueella. Seuraavan taulukon (taulukko 5) mukaan erinomaista osaamista Vantaan tiimeissä on erityisesti Korso-Asolan alueella, jossa yhdeksässä tiimissä on erinomaista tulkkauspalveluihin liittyvää osaamista. Hakunila-Havukosken alue tulee heti perässä. Taulukko 5. Erinomainen monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen alueittain (N=1296) Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista, 2=vähäinen osaaminen, 3=jonkin verran osaamista, 4=melko paljon osaamista ja 5=erinomainen osaaminen Alue S2 kielen opettaminen Yksityiselämän kautta tullut kokemus Työkokemuksen kautta tullut osaaminen Työskentely verkostoissa Yhdenvertaisuu slain tuntemus Kulttuuri- ja uskontotuntemus Kouluttamisosaaminen Tulkkauspalveluiden käyttäminen Hki1 1 2 3 Hki2 1 1 3 2 1 8 Hki3 1 1 1 1 1 4 9 Hki4 1 1 1 6 9 Hki5 2 3 1 1 3 10 Hki6 1 1 1 1 1 5 Hki7 2 1 1 4 1 4 13 Hki8 3 2 6 6 1 2 7 27 Hki9 3 2 2 5 2 5 1 8 28 Hki10 1 1 2 4 8 Hki11 1 1 1 4 7 Hki12 3 2 2 3 1 2 8 21 Hki13 4 4 1 3 4 1 10 27 Hki14 1 2 3 Hki15 1 1 5 7 Hki16 2 1 2 5 1 2 8 21 Hki17 3 1 1 2 1 0 1 9 18 Espoo1 1 3 3 5 12 Espoo2 1 1 2 1 5 10 Espoo3 1 3 4 Espoo4 1 2 2 1 3 1 12 22 Espoo5 2 1 2 1 2 1 8 17 Vantaa1 2 1 1 2 1 4 11 Vantaa2 2 1 1 4 Vantaa3 2 2 2 1 1 4 12 Vantaa4 2 1 2 3 6 14 Vantaa5 3 1 1 1 2 9 17 Kauniainen 1 1 3 2 1 1 9 Yht 38 20 37 44 14 43 18 142 356 Yht.

12 Erityisen voimakkaasti edellisessä koonnissa erottuvat Helsingin kohdalla Latokartanon, Pohjoisen ja Herttoniemen alueet ja Espoon kohdalla Espoonlahti. Erinomaista monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista ilmenee yhteensä 356 tiimissä. On huomattava, että taulukkoon kerätyn erinomaisen osaamisen lisäksi on vielä enemmän osaamista, jonka vastaajat ovat määritelleet tasolle hyvä osaaminen. Eniten erinomaista osaamista koetaan olevan tulkkauspalveluiden käytössä. Myös työkokemuksen ja verkostoissa työskentelyn kautta tullut osaaminen on vahvaa. Osaaminen erilaisissa lapsiryhmissä Osaamista tarkasteltiin myös erilaisten lapsiryhmien osalta. Vertailtaessa erilaisia lapsiryhmiä ja niissä ilmenevää monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista toisiinsa kävi ilmi, että lapsiryhmissä, joissa on sekä esikoululaisia että sitä nuorempia yli 3-vuotiaita lapsia koetaan osaaminen korkeimmaksi. Seuraavalle sijalle tulevat erityisryhmät ja puhtaat esikouluryhmät. Heikoimmaksi osaamisensa kokevat alle 3-vuotiaiden ryhmissä toimivat työntekijät. (Ks. tilastollinen tarkastelu s. 21.) Taulukko 6. Monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen erilaisissa lapsiryhmissä (N=1296) Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista, 2=vähäinen osaaminen, 3=jonkin verran osaamista, 4=melko paljon osaamista ja 5=erinomainen osaaminen Lapsiryhmä S2 kielen opettaminen Kulttuurien ja uskontojen tuntemus Yksityiselämän tuoma kokemus Työkokemus Verkosto-työskentely Yhdenvertaisuuslain tuntemus Kouluttamis-osaaminen Tulkkaus palveluiden hyödyntäminen Summamuuttuja = osaaminen yhdistettynä Alle 3-vuotiaat (n=297) 2,34 2,67 2,50 3,01 2,08 2,45 2,06 2,87 2,50 3-5 -vuotiaat (n=402) 2,66 2,78 2,51 3,22 2,35 2,66 2,34 3,21 2,72 Sisarusryhmä (n=161) 2,53 2,90 2,58 3,15 2,24 2,68 2,27 3,02 2,67 Erityisryhmä (n=93) 2,73 2,84 2,62 3,30 2,47 2,75 2,31 3,33 2,80 Esikouluryhmä (n=145) 2,81 2,97 2,59 3,32 2,42 2,70 2,36 3,25 2,80 Esikoulu+muita (n=162) 2,91 2,98 2,49 3,33 2,60 2,75 2,41 3,33 2,85 Muu (n=36) 2,47 2,86 2,56 3,06 2,39 2,72 2,33 3,28 2,71 Alle 3-vuotiaiden ryhmissä työskentelevien tiimien monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen jää työkokemuksen tuomaa osaamista lukuun ottamatta kaikilla osa-alueilla alle raja-arvon kohtalainen osaaminen (=3). Keskimääräinen osaaminen näissä ryhmissä on 2,5 ja jää näin selvästi alle kaikkien muiden ryhmien osaamisen. Monikulttuurisuutta koskevan osaamisen lisätarve Myös lisäosaamisen tarpeet kulkevat kuntien välillä hyvin yhdenmukaisesti. Lisäosaamisen tarve kulkee kaikkien kaupunkien ja kaikkien osa-alueiden kohdalla rajaarvon jonkin verran tarvetta (=3) alapuolella. Helsingin arvot kulkevat hieman toisten yläpuolella ja Kauniaisten selvemmin muiden alapuolella.

13 3 2,5 2 Hki Espoo Vantaa Kauniainen 1,5 S2 kielen opettaminen Kulttuurien ja uskontojen tuntemus Yksityiselämän tuoma kokemus Työkokemus Verkostotyöskentely Yhdenvertaisuuslain tuntemus Kouluttamisosaaminen Tulkkauspalveluuden hyödyntäminen Kuvio 2. Monikulttuurisuuteen liittyvän osaamisen lisätarve alueen kunnallisissa päiväkodeissa (Espoo n=354; Hki n=644; Kauniainen n=21) Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista, 2=vähäinen osaaminen, 3=jonkin verran osaamista, 4=melko paljon osaamista ja 5=erinomainen osaaminen, Vastausten keskihajonnat vaihtelevat suurten kaupunkien kohdalla 0.80:n ja 1,22:n välillä ja Kauniaisten kohdalla 0,43:n ja 1,17: n välillä. Suurten kaupunkien kohdalla pienimmät vaihtelut vastausten välillä liittyvät yksityiselämän kautta tulleeseen osaamiseen ja suurimat kaikkien kaupunkien kohdalla S2 kielen opettamisen menetelmiin. Kauniaisten kohdalla pienimmät vaihtelut vastauksissa kohdistuvat tulkkauspalveuiden hyödyntämistä koskevaan osaamiseen. Osaaminen suhteessa lisäosaamisen tarpeeseen Seuraavista kuviopareista käyvät ilmi monikulttuurinen osaaminen ja sen lisäosaamisen tarve osaamisalueittain, kunnittain ja alueittain. Tähdellä merkityn tämän hetkisen osaamisen ja pallukalla merkityn osaamisen lisätarpeen välinen jana kuvaa sitä, kuinka paljon nämä kaksi arviota eroavat toisistaan. Samoin niiden avulla on mahdollista tarkastella, kuinka merkityksellisenä omaan osaamiseensa nähden vastaajat kokevat lisäkoulutuksen tarpeen. S2-kielen opettamisen menetelmät. Kaikkien vastanneiden keskiarvo S2 kielen osaamisen suhteen (ka 2,6) sijoittuu vähäisen osaamisen ja jonkin verran osaamista välimaastoon. Lisäosaamisen tarpeen keskiarvo on sama ja sijoittuu siis vähäinen tarve ja jonkin verran tarvetta välimaastoon. Helsingissä osaamista koetaan olevan kaupungeista eniten (ka 3). Helsingissä ja Kauniaisissa lisäosaamisen tarve on pienempi kuin osaamisen. Espoossa ja Vantaalla

14 lisäosaamisen tarve katsotaan yhtä suureksi, joskin lähtötaso osaamisen kohdalla on Vantaalla alhaisempi. Aluetasolla erottuu yksi Helsingin alue selvästi muita korkeammalle ja Vantaan kaksi aluetta muita matalammalle S2 kielen opettamisosaamisen suhteen. Hki E V K Kuviot 3 4. S2 kielen opettamisen menetelmien osaaminen ja lisäosaamisen tarve kunnittain (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve. Vastaajat tuovat esiin, että varsinkin S2-opetusta voi hyödyntää suomenkielistenkin lasten keskuudessa. Pienten kieltä opettelevien lasten kohdalla, suomenkielistenkin, voidaan tietysti hyödyntää myös S2-opetusta ja tukea. Toisaalta suuri osa vastaajista näkee, etteivät moniku-menetelmät ole hyödynnettävissä alle 3-vuotiaiden lasten kanssa toimittaessa. Emme ole käyttäneet materiaalia, koska emme ole tarvinneet. Koska lapset ovat kaikki alle 3vuotiaita. Vastaajien mukaan S2 -opetukseen liittyviin asioihin on saatu paljon apua, sillä erittäin yleinen vastaus kysymykseen parhaasta tuesta monikulttuuristen lasten ryhmiin ovat viittaukset S2 koulutuksiin ja S2 opettajien tms. antamaan tukeen. S2 koulutus. Saanut paljon lisätietoa opetusmetodeista. S2 verkostotapaamiset, S2 konsultaatiot S2-lton kanssa S2 kouluttajan pitämä tiedotustilaisuus

15 Kulttuuri- ja uskontotuntemus. Kulttuurien ja uskontojen tuntemukseen liittyvä osaaminen (ka 2,8) sijoittuu tasojen vähäinen osaaminen ja jonkin verran osaamista välimaastoon. Lisäosaamisen tarve (ka 2,6) on pienempi kuin itse osaaminen ja sijoittuu raka-arvojen vähäinen tarve ja jonkin verran tarvetta välimaastoon. Jälleen samat Helsingin ja Vantaan alueet erottuvat muista. Hki E V K Kuviot 5 6. Kulttuuri- ja uskontotuntemus (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve. Kulttuuri- ja uskontotuntemukseen liittyvää osaamista koetaan vastaajien mukaan olevan Helsingissä hieman muita enemmän (ka 3). Muita vähemmän lisäosaamista kaivataan Kauniaisissa. Vaikka kaupunkien välillä lisäosaamisen tarve näyttää varsin yhdenmukaiselta, alueellisesti sekä osaaminen, mutta varsinkin lisäosaamisen tarve vaihtelevat selvästi. Monet vastaajat katsovat tärkeäksi lisätiedon saamisen tältäkin alueelta....lisää koulutusta tarvitsisimme esim. pääsy Kulttuurit kohtaavat koulutukseen voisi jokaiselle työyhteisön jäsenelle olla avartava ja opettava! Yksityiselämän tuoma kokemus. Yksityiselämän kautta tulleen osaamisen keskiarvo kaikkien vastanneiden kohdalla on 2,5 joka sijoittuu raja-arvojen vähäinen osaaminen ja jonkin verran osaamista välimaastoon. Sen kautta tullut kokemus on suurinta Kauniaisissa (ka 3). Lisätarvetta osaamiselle ei juurikaan koeta. Lisäosaamisen tarpeen keskiarvo 1,7 sijoittuu raja-arvojen ei tarvetta ja vähäinen tarve välimaastoon. Alueellisesti arviot ovat suhteellisen homogeenisia.

16 Hki E V K Kuviot 7 8. Yksityiselämän tuoma kokemus (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve. Lisäkommenteista käy ilmi, etteivät vastaajat useinkaan miellä yksityiselämän tuomaa kokemusta esim. oman työyhteisön tai alueella olevien muiden monikulttuuristen työntekijöiden kokemusten ja tiedon hyödyntämisenä. Joissakin tapauksissa he tulkitsivat kysymyksen jopa vaatimuksena hankkia kokemuksia muista kulttuureista. Työpaikan kyselyssä ei voi kysyä: tarvitseeko ihmiset lisää monikulttuurisuuskokemusta yksityiselämässään. Te ette kuitenkaan sitä koulutusta anna, eikä sellaista voi keneltäkään vaatia. Sitä paitsi vaikka ihminen olisi yksityiselämässään kuinka ulkomaanvastainen, ei se tarkoita sitä, että hän hoitaisi työnsä huonosti. Kivaahan se tietenkin olisi, jos kaupungit alkaisivat järjestää työntekijöilleen lomamatkoja ulkomaille teemalla: yksityiselämässä lisää kokemusta kulttuurista. Jotkut toiset tuovat esille, että suoraan yksityiselämäänkin liittyvä tieto voi auttaa oman työn osaamisessa. Adoptiokonsultaatio, keskustelu ja kysymyksiin vastauksia adoptiokonsultilta. Maahanmuuttajataustainen kollega/kieliavustaja. Erittäin suuri apu arjen tilanteissa sekä kielen että käytäntöjen suhteen. Lisäksi häneltä voi avoimesti kysellä kulttuuriin liittyvistä asioista. Työelämän kautta tullut osaaminen. Työkokemuksen kautta tullut osaaminen ei sanottavasti eroa eri kaupungeissa eikä eri alueilla. Se sijoittuu raja-arvon jonkin verran osaamista (ka 3,2) ympärille. Lisäosaamisen tarve on säännöllisesti osaamista vähäisempää, keskimäärin se sijoittuu raja-arvon vähäinen tarve läheisyyteen.

17 Hki E V K Kuviot 9 10. Työelämän kautta tullut osaaminen (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve. Seuraava lainaus ilmentää vastaajien arvostusta työkokemuksen kautta saatua osaamista kohtaan. PK.ssamme on ollut jo kymmenen vuoden ajan hyvin paljon ulkomaalistaustaisia perheitä asiakkaina ja työn mukanaan tuoma kokemus on ollut kaikista parasta kouluttautumista. Meillä on pitkään toiminut kerhoja ja pienryhmiä suomenkieltä opetteleville lapsille. Työskentely osaamisalueeseen liittyvissä verkostoissa. Erilaisissa monikulttuurisuutta koskevissa verkostoissa työskentelyn kautta tullut osaaminen vaihtelee selvästi kaupunkien välillä. Osaaminen on kaikista osaamisalueista heikointa ja keskiarvo (ka 2,3) sijoittuu raja-arvon vähäinen osaaminen läheisyyteen. Helsingissä tällaisen osaamisen koetaan olevan vahvinta (ka 2,6), mutta siitä huolimatta tarvetta lisäosaamiseen koetaan muita enemmän. Kauniaisissa osaaminen on vastaajien mukaan heikointa (ka 1,7), niin myös tarve lisäosaamiseen (ka 1,8). Lisätarve määritellään kaikkien vastaajien kohdalla raja-arvon vähäinen tarve läheisyyteen (ka 2,3). Myös alueellisesti vaihtelu on suurta. Joillain alueilla osaaminen koetaan riittäväksi, joillain toisilla alueilla kaivattaisiin paljon lisäosaamista.

18 Hki E V K Kuviot 10 11. Työskentely osaamisalueeseen liittyvissä verkostoissa (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve. Verkostoissa työskenteleminen koetaan antoisaksi työtä kehittäväksi tavaksi. S2 verkostotapaamiset (parasta ollut) esim. poliisin tai psykologin kertomat tiedot jonkun maan tavoista toimia kriisin tai uhan sattuessa. Psykologi on kertonut, miten suhtautua lasten vanhempien kokemiin traumoihin Yhdenvertaisuuslain tuntemus. Yhdenvertaisuuslakia koskeva osaaminen asettuu alueiden vähäinen osaaminen ja jonkin verran osaamista (ka 2,6) väliin. Lisäosaamista tarvittaisiin vähän tai jonkin verran (ka 2,4). Yhdenvertaisuuslaki on tutuin Helsingissä (ka 2,8). Missään kaupungissa ei lisäosaamisen tarve nouse osaamista korkeammaksi, Kauniaisissa se on erityisen alhainen (ka 1,9).

19 Hki E V K Kuviot 12 13. Yhdenvertaisuuslain tuntemus (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve. Alueellisesti osaamisen ja lisäosaamistarpeen välillä ilmenee suuria eroja. Toisilla alueilla osaaminen ja lisäosaamisen tarve ovat melko lähellä toisiaan, toisilla alueilla osaamisen koetaan olevan hyvinkin riittävää, jolloin tarve on matala. Monikulttuurisuuteen liittyvä kouluttamisosaaminen. Monikulttuurisuuteen liittyvän koluttamisosaamisen keskiarvo sijoittuu raja-arvon vähäinen osaaminen läheisyyteen (ka 2,3). Kouluttamisosaamisen lisätarve on kaikkien kaupunkien kohdalla hieman osaamista suurempaa (ka 2,5) ja sijoittuu alueiden vähäinen tarve ja kohtalainen tarve välimaastoon. Kauniaisten kohdalla osaaminen on pienintä ja lisäosaamisen tarve siihen nähden erityisen pientä.

20 Hki E V K Kuviot 14 15. Monikulttuurisuuteen liittyvä kouluttamisosaaminen (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve. Tulkkauspalveluiden hyödyntäminen ja yhteistyö tulkkien kanssa. Tulkkauspalveluiden käyttämiseen liittyvän osaamisen vastaajat arvioivat raja-arvon jonkin verran osaamista läheisyyteen (ka 3,1). Osaamista tulkkauspalveluiden käyttämisessä koetaan olevan riittävästi, sillä vastaajat katsovat tarvitsevansa lisää osaamista tällä alueella vain vähän (ka 2), Kauniaisissa ei juuri lainkaan. Hki E V K Kuviot 16 17. Tulkkauspalveluiden hyödyntäminen ja yhteistyö tulkkien kanssa (N=1296) Huom! Tähti=tiimin osaaminen ja pallo=lisäosaamisen tarve. Asteikko 1-5, jolloin 1=ei osaamista/ei tarvetta; 2=vähäinen osaaminen/vähäinen tarve; 3=jonkin verran osaamista/kohtalainen tarve; 4=melko paljon osaamista/melko suuri tarve ja 5=erinomainen osaaminen/erittäin suuri tarve.

21 Tilastollista tarkastelua Monikulttuurisuusosaamisen erot kaupunkien välillä. Kaupunkien osaamista arvioitiin kahdeksalla osa-alueella, joista muodostettiin summamuuttuja. Kaupunkien välistä osaamisen keskiarvojen erojen merkitsevyyttä testattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Kaupunkien keskiarvot poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan, F (3, 1292) = 32, p >.0005. Kuvio 18. Kaupunkien välisen monikulttuurisuusosaamisen keskiarvojen erot (N=1296) Post-hoc testin mukaan kaikkien kaupunkien keskiarvot poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan, poikkeuksena Kauniainen, joka ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi Espoosta (p =.371) eikä Vantaasta (p =.951). Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungit poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi monikulttuurisuuteen liittyvältä osaamiseltaan, poikkeuksena Kauniainen. Monikulttuurisuusosaamisen lisätarpeen erot kaupunkien välillä. Kaupunkien lisäosaamisen tarvetta arvioitiin kahdeksalla osa-alueella, joista muodostettiin summamuuttuja. Kaupunkien välisiä lisäosaamistarpeen keskiarvojen eroja testattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Kuvio 19. Kaupunkien välisen monikulttuurisuusosaamisen lisätarpeen keskiarvojen erot (N=1296)

22 Kaupunkien keskiarvot poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan, F (3, 1292) = 5.2, p =.001. Vaikka erot olivat tilastollisesti merkitseviä, todelliset erot kaupunkien välillä olivat pieniä. Post-hoc testin mukaan nimenomaan Kauniainen erosi muista kaupungeista, Helsingistä (p =.003), Espoosta (p =.018) ja Vantaasta (p =.035). Vain Kauniainen siis erosi tilastollisesti merkitsevästi muista kaupungeista monikulttuurisuuteen liittyvän lisäosaamistarpeen osalta. Kaupungit siis erosivat (Kauniainen varauksella) toisistaan monikulttuurisen osaamisen osalta, mutta vain Kauniaisissa monikulttuurisen osaamisen tarve poikkesi muista tilastollisesti merkitsevästi eli tarve oli muita kaupunkeja pienempi. Monikulttuurisuusosaamisen erot lapsiryhmien henkilöstön välillä. Osaamista laspiryhmissä arvioitiin kahdeksalla osa-alueella, joista muodostettiin summamuuttuja. Lapsiryhmien välistä osaamisen keskiarvojen erojen merkitsevyyttä testattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Kuvio 20. Lapsiryhmien välisen monikulttuurisuusosaamisen keskiarvojen erot N=1296 Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä, F (6, 1289) = 4,6, p <.005. Post hoc testin (Tukey) mukaan erot ovat merkitseviä nimenomaan alle 3-vuotiaiden ja sellaisten ryhmien välillä, joissa oli sekä esikoululaisia että sitä nuorempia, mutta yli kolme vuotta täyttäneitä lapsia (p >.005), esiopetusryhmien (p =.001) ja erityisryhmien (p =.009) osaamisen välillä. Alle 3-vuotiaiden ryhmissä siis monikulttuurisuuteen liittyvä osaaminen on merkitsevästi vähäisempää kuin useissa muissa ryhmissä. Se, että tiimissä koetaan olevan paljon monikulttuurisuusosaamista, ei tulosten mukaan vähennä tarvetta lisäosaamiselle. Osaaminen yleensä ja osaamisen tarve yleensä korreloivat lievästi positiivisesti (,251 merkitsevyystasolla,000).

23 4. MONIKULTTUURISUUTTA KOSKEVAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tässä luvussa tarkastellaan, millaisia haasteita vastaajat kokevat työssään monikulttuuristen lasten kanssa. Samoin tuodaan esille, millaista tukea vastaajat kokevat saaneensa työhönsä. Lopuksi kuvataan vastaajien ehdotuksia sille, miten toimintaedellytykset vielä paranisivat. Haasteet Haasteita monikulttuurisen lasten kanssa arvioitiin 22 kiinteän kysymyksen avulla, joiden merkitystä vastaajat arvioivat asteikolla 1-5 (1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=jonkin verran merkitystä, 4=paljon merkitystä, 5=erittäin suuri merkitys). Jotkut vastaajat eivät koe kysymyksiä asenteista oleellisiksi toimittaessa vieraan kieli- tai kulttuuritausteisten lasten kanssa. Kysymykset olivat hankalia vastata. Esim. miten päiväkodissa voidaan tietää kyselyssä kysytyistä asioista esim. asenteista viranomaisia kohtaan tai kontakteista muihin suomalaisiin perheisiin. Mitä halutaan tietää esim. työyhteisön jäsenten asenteiden merkityksestä, jos esim. rasistisia asenteita ei ole? Asiat, jotka liittyvät lasten kielen oppimiseen ovat tärkeitä. päiväkodissame on aina ollut paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, joten siellä ei esiinny edellisessä rastituskohdassa esiintyvää rasismia ulkonäköön tai kulttuuriin liittyen ei lasten, henkilökunnan tai vanhempien keskuudessa. Toisissa vastauksissa tuodaan esille, että vanhemmilta voidaan saada myös tietoa, joka avaa omia silmiä näkemään enemmän...keskustelut vanhempien kanssa ovat antaneet ahaa elämyksiä ja auttaneet ymmärtämään ja suhteuttamaan asioita. Tärkeintä on kohdata rohkeasti jokainen vanhempi, jutella ja osoittaa vilpitontä kiinnostusta heidän perhettään kohtaan. Seuraavassa kuviossa (kuvio 18) on kuvattu, kuinka merkittäväksi haasteeksi eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavien lasten ja perheiden kanssa työskenneltäessä vastaajat kokevat kyselyssä luetellut erilaiset asiat.

24 4,5 S-kielen osaaminen / vanhemmat Tieto vk:n tavoitt. + sisäll. 4 3,5 3 Lapsen ulkonäkö Perheen erilaiset toiveet S-lasten haluttomuus leikkiä m-lasten kanssa Hki Espoo Vantaa Kauniainen 2,5 2 S-kielen osaam /lapsi Tieto perh. palveluista Tulkkausapu Lapsen eril tavat Uskonnon erit.piirteet M-lasten haluttom leikkiä s- Kuvio 18a. Monikulttuuristen lasten parissa työskentelyn suurimmat haasteet (Espoo n=277; Hki n=644; Kauniainen n=21; Vantaa n=354) Asteikko 1-5, jolloin 1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=jonkin verran merkitystä, 4=suuri merkitys, 5=erittäin suuri merkitys 4 3,5 3 2,5 M-vanh haluttom luoda kont S- vanhempiin Tiimin tietämätt. eril. kulttuureista Muiden työntek tietämättöm eril kulttuureista M-perheiden ennakkol viranom koht M-vanhempien kriisit tai traumat Hki Espoo Vantaa Kauniainen 2 S-vanh haluttom luoda kont m- vanhempiin M-lasten tarvitsema lisäaika Tiimin asenteet monik perheitä kohtaan Muiden työntek asenteet m-perh kohtaan M-perheiden osallistumattomuus yht tilaisuuksiin M-lasten kriisit tai traumat Kuvio 18b. Monikulttuuristen lasten parissa työskentelyn suurimmat haasteet (Espoo n=277; Hki n=644; Kauniainen n=21; Vantaa n=354) Asteikko 1-5, jolloin 1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=jonkin verran merkitystä, 4=suuri merkitys, 5=erittäin suuri merkitys

25 Suomenkielen osaaminen. Suurimmaksi haasteeksi koetaan monikulttuuristen vanhempien ja lasten heikko suomenkielen osaaminen. Esikouluryhmässä se korostuu lasten kohdalla ja erityisryhmässä vanhempien kohdalla. Monikulttuuristen lasten vaatima lisäaika on myös suuri haaste, joka korostuu erityisesti 3-5 vuotiaiden lasten kohdalla. Tilannetta helpottavana asiana vastaajat tuovat mahdollisen lisäavun ryhmissä tai päiväkodissa. Lisäapu saattaa tulla esim. kieliavustajan tai ylimääräisen lastentarhanopettajan muodossa. Päiväkodissamme on yksi lastentarhanopettajan toimi enemmän, koska päiväkodissamme on n. 30% maahanmuuttajataustaisia lapsia. Tietämys suomalaisesta varhaiskasvatuksesta. Vanhempien heikko tietämys varhaiskasvatuksen tavoitteista, sisällöstä ja toteutuksesta sekä perheiden palveluista suomalaisessa yhteiskunnassa muodostavat niin ikään suuren haasteen. Se korostuu erityisryhmissä. Siellä on muita ryhmiä suurempana haasteena myös kantasuomalaisten ja vieraan kieli- ja kulttuuritaustaisten vanhempien haluttomuus olla tekemisissä keskenään. Lapsen erilaisuus. Lasten erilaiset tavat, eikä varsinkaan heidän erilainen ulkonäkö muodostu suureksi haasteeksi. Kantasuomalaisten ja vieraan kieli- tai kulttuuritaustaisten lasten haluttomuus leikkiä toistensa kanssa ei juurikaan tuota ongelmia. Myöskään tiimiläisten asenteet tai tietämättömyys erilaisista kulttuureista eivät muodostu suureksi haasteeksi. Helsingissä koetaan lievästi muita enemmän haasteita vieraan kieli- tai kulttuuritaustan omaavien lasten kanssa toimittaessa ja Kauniaisissa pääsääntöisesti vähiten. Suurten kaupunkien keskihajonnat vaihtelevat 0,96:n ja 1,44:n välillä. Helsingin ja Vantaan kohdalla vastaukset ovat yhtenäisimpiä maahanmuuttajavanhempien heikon suomen kielen taidon merkityksen suhteen ja Espoon kohdalla heidän tietämättömyytensä varhaiskasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja toteutuksesta suhteen. Suurimmat erot ovat kokemuksissa vieraan kieli- tai kulttuuritaustan omaavien lasten mahdollisten kriisien ja traumojen vaikutuksesta työhön. Kauniaisissa keskihajonta eri menetelmien kohdalla liikkuu 1,10 1,65. Yhtenäisimmät vastaukset koskevat kantasuomalaisten vanhempien haluttomuutta luoda kontaktia vieraan kieli- tai kulttuuritaustan omaavien perheiden vanhempiin. Eniten Kauniaisten vastaukset erosivat näiden lasten mahdollisten kriisien tai traumojen merkityksestä työn haasteisiin. Monikulttuuriselle työskentelylle saatu paras tuki Kollegat. Vastaajat kertovat saaneensa runsaasti monikulttuuriseen osaamiseen liittyvää apua toisilta henkilöiltä. Tällaisia ovat esim. kunnan erityistyöntekijät (S2 opettajat, mamuopettajat, moniku-keltot, ulkomaalaisten kriisikeskusten työntekijän konsultaatiot tms.). Talossamme on S2-vastaava, joka on tuonut aktiivisesti uutta materiaalia aiheesta. Ryhmässämme ei ole ollut pitkään aikaan muita kuin suomalaistaustaisia lapsia, joten mitään erityistä tukea tässä monikulttuurisuusasiassa emme ole tarvinneet.s2-

26 vastaavan toiminta pitää kuitenkin huolen siitä, etteivät monikulttuurisuuteen liittyvät asiat tyystin pääse unohtumaan. Yhteistyö eri tahojen mm. valmistavan luokan opettajan kanssa lasta sijoitettaessa valmistavalle luokalle. Asiantuntijataho neuvomassa ja opastamassa arkipäivän asioissa perheitä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Opintopiirit ja S2-verkostot kuvataan hyödylliseksi ja toimivaksi tavaksi jakaa tietoa tai saada apua pulmiin. Myös keskustelut oman tiimin kesken todetaan tärkeiksi, samoin vertaiskäynnit toisiin päiväkoteihin. Antoisia ovat olleet työyhteisön yhteiset moniku-palaverit, joissa on keskusteltu eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden asettamista haasteista. moniku-vastaavien kokoontuminen. Konkreettiset toimintatavat ja vinkit. Jotkut tuovat esille, ettei heidän mielestään kulttuuriin liittyviin asioihin juurikaan tarvita lisäapua. Tämän hetken vieraat kulttuurit eivät kovasti poikkea suomalaisesta. Tulkkipalvelut. Tulkkipalveluiden toimivuutta kiitetään vastauksissa yleisesti. Tulkkipalvelu on ollut toimivaa. Olemme saaneet aina tulkin lyhyelläkin varoitusajalla. Ilman tulkkia moni asia olisi jäänyt vanhempien kanssa selvittämättä. tulkkipalvelut helpottaneet arkea huomattavasti Vieraan kieli- ja kulttuuritaustan omaavat työntekijäkollegat. Yleisesti tuodaan esille, että päiväkodeissa työskentelevät toisen kieli- tai kulttuuritaustan omaavat työntekijät avaavat mahdollisuuksia ymmärtää lasten kulttuuri- ja kokemustaustaa. Heistä on kielitaidon vuoksi erittäin paljon hyötyä tilanteissa, joissa lapsen tulee ymmärtää esim. tehtäväksi anto oikealla tavalla. Seuraavasta esimerkistä käy ilmi, kuinka hedelmällistä monikulttuurisessa ympäristössä on hyödyntää näiden vierasta kieltä taitavien työntekijöiden osaamista mahdollisimman laajalti. Meillä oli somankielinen avustaja viime vuonna ryhmässämme ja hän auttoi somalinkielisiä esikoulutehtävissä yms. kääntämällä somaliaksi sama asia. Hän teki myös koko taloon somalian kieliset kettutestit, jolloin pystyttiin kartoittamaan heidän oman kielen osaaminen. Saimme somaliankieliset lapset oppimaan todella nopeasti hänen avullaan. Myös hän kertoi paljon somalian kulttuurista ja islamista sekä lapsille että meille. Hän piti aamupirissä somalian kielisiä loruhetkiä ja lauluja sekä kertoi suomentaen somalialaisia satuja...loistomeininki...lisää monikulttuurisia työntekijöitä päiväkotiin!!! Avustava henkilökunta. Vastauksissa nousee esille avustajien merkitys ryhmissä, joissa on suomen kieltä taitamattomia lapsia. Aina ei tarvita avustajaa jokaiseen ryhmään, vaan kahden ryhmän yhteinenkin avustaja on koettu hyväksi avuksi. Joissain päiväkodeissa toimiva tapa on ollut yhteisen kieliavustajan palkkaaminen päiväkotiin. Vastauksista ilmenee myös, että omat yksityiselämään liittyvät kokemukset auttavat ymmärtämään

27 monikulttuurisen taustan omaavia lapsia. Joissain tilanteissa myös lasten vanhemmat tai muut vierailijat ovat tuoneet samantapaista apua. Vuorovaikutus / kasvatuskumppanuus lasten vanhempien/perheiden kanssa, koska he ovat oman kulttuurinsa ja elämänsä asiantuntijoita. Kuunnelkaamme heitä herkästi! Toimintamallit. Erilaiset menetelmät, joita on ajan myötä kerätty eri tilanteissa tai itse kehitetyt työtavat koetaan tärkeiksi. Parasta ohjausta ja tukea saa mielestämme työntekijältä, jolla on paljon kokemusta monikulttuuristen lasten parissa työskentelystä. Hän antaa käytännön vinkkejä arkeen. Lisäkoulutus. Koulutuksista kerrotaan saatavan tietoa, mutta myös asenteiden muokkausta. Koulutusten merkitys koetaankin tärkeäksi. Myös työnohjaus helpottaa jaksamista. Koulutusten ohella kirjat ja monisteet asian tiimoilta ovat tuoneet lisäselvyyttä asiaan. Jatkuva koulutustarjonta aiheeseen liittyen on tärkeää, se että samat perusluennot pyörivät säännöllisesti. Eli kun tarve omassa työssä tulee ajankohtaiseksi, on helppo kouluttaa itseään asian saralla. Koulutuksen kautta tuleva tietämys; uskonnoista ja kulttuurista auttaa ymmärtämään ja luomaan helposti lähestyttävää asennetta toisen kielen/kulttuuritaustan omaavia lähinnä perhitä kohtaan! -Koulutukset, tosin toivottavaa olisi, että koko tiimi pääsisi yhdessä koulutuksiin. Yleisluento kaupungin käytännöistä ja toimintamalleista koskien monikulapsia ja heidän perheitään. Epätietoisuus saatavilla olevasta avusta. Huonojakin esimerkkejä tuesta löytyy. Vastauksista käy ilmi, etteivät kaikki tiedä, mistä apua voisi saada. -. Ei olla saatu ja emme ole osanneet hakea apua. Apu on saatu muualta esim. lapsen sairaalajaksolta (HUS). ei ole ollut tukimuotoja Asiatieto auttaa paljon ja se, että tietää mistä tietoa saa. Mikä tuki? (emme ole saaneet lainkaan tukea) Vanhemmat. Vastaajat muistuttavat, että meillä on omassakin maassa kulttuureita, joiden kohtaaminen vaatii ymmärrystä. Kyseisen romaniperheen kanssa aito kasvatuskumppanuus, luottamuksen syntyminen ja kaikkien arvostaminen ja hyväksyminen auttoi asioiden hoitumisessa. Oma aktiivisuus puolin ja toisin, aito kiinnostus ja hyväksyminen loi luottamuksen ja perhe kertoi omista tavoistaan ja arvoistaan, jotka siten pystyimme huomioimaan.

28 Muualta tuleva tuki. Joskus arvokasta tukea saadaan muualta kuin lähimpien työtovereiden taholta. Arvostamme... kirjaston palveluita. Muuten koemme että päiväkotimme on jäänyt aika lailla vähille palveluille. Monikulttuurisen työskentelyn kehittämistä koskevia ehdotuksia Vastaajia pyydettiin myös kuvaamaan, miten henkilökunnan toimintaedellytyksiä voitaisiin tukea sellaisissa ryhmissä, joissa on paljon monikulttuurisen taustan omaavia lapsia. Henkilökunta. Vastauksissa nousee esille riittävän ajan varmistaminen vieraan kieli- tai kulttuuritaustan omaavien lasten kanssa työskentelyyn. Lisäajan tarvetta niissä ryhmissä, joissa on paljon vieraasta kieli- tai kulttuuritaustasta tulevia lapsia, perustellaan monin syin. Suomenkieltä huonosti osaavien lasten kanssa tarvitaan yksilöllisempää vuorovaikutusta joko kahden kesken lapsen kanssa tai pienryhmissä. Samoin aikaa kuluu enemmän toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä yhteistyöhön näiden lasten perheiden ja yhteistyötahojen kanssa. Lisäaikaa voidaan järjestää palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Monet toivovat lisäresursseja yleisesti, toiset yksilöivät asiaa tarkemmin. Kulttuuritulkit, kielitukihenkilöt, monikulttuurisuustyöntekijät / konsultit toisivat vastaajien mielestä tietoa, kokemusta ja ymmärrystä monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa työskentelyyn. Lasten oman äidinkielen tukemiseen tarvitaan erityistyöntekijöitä, vaikka osa-aikaisesti. Tarpeeksi aikuisia paikalle, jotta hankalampi/hitaampi vuorovaikutus mahdollistuu ja kaikilla on hyvä olla. Lapset, joilla traumaattisia varhaislapsuuden kokemuksia tarvitsevat aikaa ja aikuisen turvaa. Lisäaikuiset helpottaisivat vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Avustajien toivotaan olevan koulutettuja ja osaavan suomenkieltä. Heidän saaminen lisäavuksi ryhmään koetaan erityisen tärkeäksi, jos siellä on runsaasti monikulttuurisista perheistä tulevia lapsia. Lasten aloittaessa päivähoidossa tarvitaan paljon aikuisia ohjaamaan asioita kädestä pitäen. Maahanmuuttajataustaisten kollegoiden apu etenkin samaa äidinkieltä ja samasta kulttuuritausta tulleiden lasten ja perheiden kanssa työskenneltäessä on tärkeää. Vaikka ryhmässä ei montaa mamu-lasta olisikaan, on hyvä kertoa lapsille eri kulttuureista ja ihmisten erilaisuudesta. Päiväkoteihin tulisi palkata rohkeammin monikulttuurisia työntekijöitä. Henkilökunnan määrän lisäksi arvostetaan riittävää ammattitaitoa ja koulutusta. Henkilökuntaan kaivataan monikulttuurisuusasioista vastaavaa työntekijää, joka voi perehdyttää ja jakaa tietoa. Samoin vastauksissa mainitaan henkilökunnan kielitaidon, etenkin englannin suuri merkitys. Vastaajat painottavat, että lapsiryhmissä on erityisen