Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 96 Kokoustiedot Aika 08.06.2015 maanantai klo 17:30 - tiistai 09.06.2015 klo 00:35 Tauko 19.30-20.00 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP), poistui klo 23.27 101 Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP) Henri Haaksiala (Kok.) Carl Haglund Nina af Hällström (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell Jyrki Myllärniemi (Vihr.), saapui klo 17.52 88, poistui klo 18.58 92, kun Hertell saapui Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.), poistui klo 23.10 100 Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo 17.39 86 ja poistui klo 21.43 94, tilalle Maija Saimalahti Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo), saapui klo 17.38 86 Maria Jungner Harriet Klar-Nykvist (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.), poistui klo 20.36 93, tilalle Toni Seppänen klo 20.44 93 Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki Hanna Kalanne (Vihr.), poistui klo 20.07 93, kun Karimäki saapui Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.), poistui klo 23.21 101 Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti Janna Koivisto (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 96 Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo 23.45 101 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Janne Tähtikunnas klo 20.10 93 Kristiina Mustakallio Jussi Honkaheimo (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Raija Meriläinen Mari Nevalainen (Vihr.), saapui klo 17.52 88 Risto Nevanlinna Päivi Salli (Vihr.) Marika Niemi Jussi Koskinen (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi Kari Kuusisto (Kok.), saapui klo 18.48 88 Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.), poistui klo 23.31 101 Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.), poistui klo 17.49 88, kun Soini saapui. Soini poistui klo 18.45 92, tilalle Leo Hiltunen Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP), poistui klo 22.16 96, tilalle Jarkko Rahkonen Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo 00.27 102 Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Mauri Suuperko Satu Tyry-Salo Olli Isotalo Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja liiketoimintajohtaja viestintäjohtaja kehittämisjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 08.06.2015 Sivu 3 / 96 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Carl Haglund Sirpa Hertell Maria Jungner Johanna Karimäki Katja Lahti Kristiina Mustakallio Risto Nevanlinna Marika Niemi Johanna Paattiniemi Timo Soini Tarja Tallqvist Jan Holst Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Raija Meriläinen Jarmo Jääskeläinen Arto Turunen Asso Erävuoma Sami Suomalainen Tiina Thure-Toivanen Olli Männikkö Kristian Meurman Teuvo Loman Pinja Nieminen Mika Soininen Teresa Volotinen
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 08.06.2015 Sivu 4 / 96 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 15.6.2015 15.6.2015 Stig Kankkonen Ulla Palomäki Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 17.6.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 08.06.2015 Sivu 5 / 96 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 84 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 85 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 86 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 8 täydennysvaali 87 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen 10 88 1-2 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 12 toimenpiteet 89 3-4 Poistosuunnitelman täydentäminen 16 90 5 Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen hyvinvointiraportti 18 91 6 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n 20 Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi 92 7-9 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 26 (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta 93 10 Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan 32 muutoksen hyväksyminen, alue 213600 asia 12.kaupunginosa Tapiola 94 11 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen 44 hyväksyminen, alue 220506, 10. kaupunginosa Otaniemi 95 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon 62 kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja 64 uhkiin varautumisesta 97 Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen 68 julkaisemisesta (Pöydälle 18.5.2015) 98 12 Valtuustoaloite maksuttomien pysäköintipaikkojen 71 lisäämiseksi ja edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamiseksi (Pöydälle 18.5.2015) 99 Valtuustoaloite sähköautojen käytön edistämisestä 76 Espoossa 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen 79 edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla 101 13 Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla 83 102 Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 87 Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka 103 Kokouksessa jätetyt aloitteet 91
Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 6 / 96 84 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 28.5.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 84. Lisäksi kokouksessa pöydälle jaettiin valtuuston jatkoesityslista nro 1.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 7 / 96 85 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Stig Kankkonen ja Ulla Palomäki.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 8 / 96 5389/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 184 25.5.2015 86 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.). Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tarkastuslautakunnan jäsen Saara Mattero (Kok.) pyytää 2.5.2015 päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 71 :n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: - kunnanhallituksen jäsen; - henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen tai kunnanjohtajan hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; - kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä - henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tapio Valli on toiminut tarkastuslautakunnassa Saara Matteron varajäsenenä, joten hänelle tulee valita henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 9 / 96 historia Kaupunginhallitus 25.5.2015 184 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Saara Mattero
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 10 / 96 2238/00.00.01/2015 Kaupunginhallitus 171 11.5.2015 87 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle Ahti Ortjun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle Ahti Ortjun. Valtuusto on kokouksessaan 25.2.2013 valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi 2013-2016. Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa 15.4.2015 päivätyllä kirjeellään, että Jura Jukola on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä, koska hän on muuttanut pois Espoosta ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 11 / 96 historia Kaupunginhallitus 11.5.2015 171 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Espoon käräjäoikeus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 12 / 96 249/02.02.02/2015 Kaupunginhallitus 185 25.5.2015 88 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden seuranta huhtikuu 2015 Toimintaympäristö Vuoden 2015 alussa Espoossa oli 265 543 asukasta. Vuoden 2014 aikana väestömäärä oli lisääntynyt 4 790 hengellä, mikä merkitsi 1,9 % suhteellista kasvua. Määrällisesti vuoden 2014 kasvu oli suurin sitten vuoden 2002. Ennakkotietojen mukaan maaliskuuhun mennessä väestön kasvu olisi vähäisempää kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Maaliskuun loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut noin 700 hengellä 266 252 asukkaaseen. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 13 359 ja työttömyysaste oli 9,8 %. Koko maan työttömyysaste oli 13,2 %. Työttömien määrä kasvoi Espoossa selvästi muuta maata voimakkaammin. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä 18,3 % (2 062 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10 %
Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 13 / 96 vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli lähes 16 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4 637 eli 38,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuus kaikista työttömistä oli 34,7 %. Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä maaliskuun lopussa 2 787, kun vuotta aiemmin määrä oli 2 223. Vuodessa määrä kasvoi 25,4 %. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli helmikuun lopulla työttömänä yhteensä 4 774 (36 % työttömistä). Ensimmäisellä neljänneksellä asuntoja valmistui 522, joista 45 (9 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 22 (4 %) asumisoikeusasuntoja. Uudisasuntotuotantona käynnistyi 560 asuntoa, joista 89 (16 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 85 (15 %) asumisoikeusasuntoja. Kuukausiraportti Vuosi 2014 toteutui parempana kuin vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä arvioitiin: toimintakate toteutui lähes 21 milj. euroa parempana. Tämä tarkoittaa, että kuluvan vuoden käyttösuunnitelmissa oli toimintamenoihin varattu 4,1 prosentin kasvu. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Merkittävin syy ovat maanmyyntivoitot, joista n. 13 milj. euron arvioidaan siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Toimialat ovat päivittäneet henkilöstökuluennusteitaan ja koko kaupungin tuloslaskelmatasolla on henkilöstökulujen ennusteessa varauduttu 1,5 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset sekä toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Käyttösuunnitelmiin varatuista henkilöstökuluista on siten säästymässä n. 9,5 milj. euroa. Palvelujen ostojen ennusteessa on 6 prosentin kasvu edelliseen vuoteen, mutta osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan, jolloin lisäys on myös tulopuolella. Toimintamenojen ennusteissa on myös toimialakohtaisia eroja, jotka tasoittavat toisiaan. Kirjanpidon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia palvelujen ostojen osalta, sillä vuonna 2014 HUS:n toukokuun 19 milj. euron lasku kirjautui huhtikuulle, jonka takia kuluvan vuoden palvelujen ostot näyttävät kehittyvän alle viime vuoden kehityksen. Todellinen palvelujen ostojen kasvu viime vuodesta on 4,6 prosenttia ja toimintamenojen kasvu 3,9 prosenttia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 14 / 96 Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on ennusteiden mukaan toteutumassa n. 2 milj. euroa heikompana kuin talousarvio. Huomioitavaa kuitenkin on, että erikoissairaanhoidon ennuste on tällä hetkellä talousarvion mukainen, mutta toukokuussa saatujen tietojen mukaan erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt ja talousarvio tulisi siltä osin ylittymään. Verotulojen kertymiseen liittyvän riskin arvioidaan toteutuvan ja verotulot ovat jäämässä reilut 14 milj. euroa talousarviosta. Verotulojen kasvuennuste on siten 3,7 % eli 39 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Valtionosuuksia saadaan 24 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen kiinteistöveron alarajojen korotuksesta ja niihin suunnitellusta takaisinperinnän muutoksesta. Muita rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuodesta ennakoitua paremmin ja ennusteen mukaan ne tulevat toteutumaan 8 milj. euroa parempana kuin talousarvio. Talousarvion menokasvu on suurempaa kuin mihin talousarviovalmistelussa on varauduttu ja mihin toimintatulojen sekä verotulojen kehitys antavat mahdollisuuksia. Valtionosuuksien ja rahoitustuottojen erät tulevat kuitenkin nostamaan kaupungin vuosikate- ja tulosennustetta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 112 milj. euroa ja tilikauden tulos lähes 8 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate toteutuisi 16 milj. euroa talousarviota parempana, mutta jäisi silti n. 68 milj. euroa 180 milj. euron vuosikatetavoitteesta. Talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainan-ottovaltuudesta on huhtikuun loppuun mennessä nostettu 150 milj. euroa. Loppuosa lainvaltuudesta sekä 40 milj. euron rahaston purku tullaan toteuttamaan syksyn aikana. Kaupungin investointimenojen toteuma huhtikuun lopussa on 49 milj. euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 359 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida kuitenkin korkeintaan 340 milj. euroa. Kaupungin tulostavoitteet ovat ennusteiden mukaan toteutumassa varsin hyvin. Tulostavoitteiden tarkempi erittely on liitteessä. Talousarviomuutokset Kaupunginhallitus päätti 27.4.2015 ostaa kaupungin kokonaan omistamalta tytäryhtiö Weegee Oy:ltä noin 5 900 m2:n suuruisen tilan (kiinteistötunnus 49-418-1-1429) 2 800 000 euron kauppahinnalla. Lisäksi kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto lisää talousarviokohdan 92 Maaja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Ostopäätös on voimassa 30.9.2015 saakka.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 15 / 96 Ostettava kiinteistö sijaitsee Tapiolassa näyttelykeskus WeeGeen vieressä. Se on voimassaolevan asemakaavan mukaan toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontti, KT- 2. Tontin pinta-ala on 5 901 m2 ja rakennusoikeus 12 000 k-m2. Tontti on rakentamaton ja sitä on nykyisin käytetty pysäköintialueena. Ostettava tontti on tarpeeton Weegee Oy:lle museotoiminnan järjestämisen kannalta. Ahertajankulman aluetta on suunniteltu yhdessä muiden maanomistajien kanssa muutettavaksi asuntotuotantoon. Tonttituotanto ja tontinluovutus on luontevampaa hoitaa peruskaupungin asiantuntijaorganisaation toimesta kaupungin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Siksi kyseinen kiinteistö on hyvä siirtää peruskaupungin omistukseen. historia Kaupunginhallitus 25.5.2015 185 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 16 / 96 2308/00.01.01/2015 Kaupunginhallitus 188 25.5.2015 89 Poistosuunnitelman täydentäminen Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje 4 Metron poistoajat - Voimassa oleva Espoon kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpitoohje Selostus Nykyinen pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje on tullut voimaan 1.1.2005. Pysyvien vastaavien laskentaohjeiden tarkoituksena on antaa tarkemmat ohjeet kirjanpitolainsäädännön sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden soveltamisesta Espoon kaupungin kirjanpitoon siltä osin kuin ne koskevat pysyvien vastaavien käsittelyä ja suunnitelman mukaisia poistoja. Kirjanpito-ohjeeseen on tarkistettu pysyvien vastaavien termistö ja selkeytetty pysyvien vastaavien käsitteitä ja kirjanpidollista käsittelyä. Tarkennetussa ohjeessa ei ole muutettu voimassa olevan kirjanpito-ohjeen poistoaikoja. Poistosuunnitelmassa ei ole ollut aiemmin metroon liittyvien omaisuuslajien poistoaikoja. Tarkastetut poistoajat vastaavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän käyttämiä poistoaikoja. Tarkastettuun ohjeeseen on lisätty ohje kaupungin määräämisvallassa olevien yhteisöjen poistolaskennasta. Tällaisen yhteisön on laskettava suunnitelman mukaiset poistot kaupunkikonsernin tilinpäätöstä varten. Sisäistä laskentaa sekä tuotteiden ja palvelujen hinnoittelua varten voidaan kirjanpitoon kirjata pysyvien vastaavien laskennallista korkoa. Koko kaupungin tasolla yhdenmukaisesta laskennallisesta korosta päätetään talousarvion perusteluissa. Tarkastetussa kirjanpito-ohjeessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 17 / 96 laskennallinen korko on 5 prosenttia vuodessa. Aiemmassa ohjeessa laskennallinen korko oli 6 prosenttia. Tarkastettua kirjanpito-ohjetta noudatetaan tilivuodesta 2015 alkaen. historia Kaupunginhallitus 25.5.2015 188 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 tarkistaa pysyvien vastaavien kirjanpito-ohjeen liitteen mukaisesti 2 ehdottaa, että valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 18 / 96 1108/06.00.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 32 25.3.2015 Kaupunginhallitus 175 11.5.2015 90 Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen hyvinvointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh. 043 824 5721 Teuvo Savikko, puh. 050 380 7608 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan hyvinvointiraportin. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 ) mukaisesti Espoossa tehdään kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja välivuosina suppeampi hyvinvointiraportti. Sosiaalija terveyslautakunnassa 16.10.2013 hyväksytty Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportti oli lain edellyttämä laajempi hyvinvointikertomus. Raportista pidettiin info kaupunginhallituksen kokouksessa 14.10.2013 ja se jaettiin valtuustolle 9.12.2013 kokouksen yhteydessä. Näiden käsittelyiden yhteydessä päätettiin, että jatkossa hyvinvointikertomukset Espoossa tehdään sähköisenä hyvinvointikertomuksena. Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 esittelee hyvinvointitietoa vuosilta 2013-2014 sekä suunnitelmia vuodelle 2015. Raportissa on kaksi osaa: I) Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi sekä II) Tulevan vuoden suunnittelu. Raporttiin on valittu kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ikäryhmittäin. Raportissa nostetaan esille kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilon aiheita sekä haasteita kunnan hyvinvointityölle. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, koulutettu väestö ja hyvä taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Vaikka
Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 19 / 96 Espoon ikärakenne on vielä nuori, kasvaa ikääntyneen väestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2024 mennessä. Samanaikaisesti lapsiperheiden, erityisesti vieraskielisten, palvelutarve kasvaa. Ajankohtaisena haasteena on kasvussa oleva työttömyys. Työttömyys, erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Hyvinvointiraportti auttaa huomioimaan hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Se auttaa suuntaamaan oikein hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Hyvinvointiraportointia ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Hyvinvointiraportin koonnista vastaa toimialojen asiantuntijoista koostuva hyvinvointiraportoinnin työryhmä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi raportti tuodaan tiedoksi myös sivistystoimen lautakunnille (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen raportti tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. historia Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 32 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.5.2015 175 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja ehdottaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 20 / 96 1118/00.01.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 25.3.2015 Kaupunginhallitus 177 11.5.2015 91 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Palvelukuvaus - IVA Ennakkoarviointi - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 15.4.2015 - Beslut Nämnden Svenska rum 23.4.2015 Espoon kaupungin apuvälinepalvelut esitetään organisoitavaksi niin, että palveluiden toteuttajana on HUS:n Apuvälinekeskus. Palvelut keskitetään vaiheittain. Apuvälinepalvelut pitävät sisällään 1) apuvälinetarpeen arvioinnin, apuvälineen sovituksen ja käytön opastuksen sekä 2) apuvälineen elinkaaren hallinnan. Apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön opastus esitetään keskitettäväksi HUS:n Apuvälinekeskukselle avoterveydenhuollon apuvälineyksikön toimintojen osalta. Apuvälineen elinkaaren hallinta esitetään keskitettäväksi vaiheittain siten, että se tulee
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 21 / 96 kattamaan kaikki Espoon kaupungin apuvälineet. Apuvälinepalvelut on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa palvelukuvauksessa. HUS:n Apuvälinekeskus tuottaa alueen erikoissairaanhoidolle sekä kunnille erikoissairaanhoitotasoista apuvälinepalvelua: HUS:n Apuvälinekeskuksen vastuulla on vaativan erityistason apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus sekä käytön opetus. Tämän lisäksi HUS:n Apuvälinekeskus vastaa HUS:n apuvälineiden elinkaaren hallinnasta. Vastuualueeseen kuuluu myös Länsi-Uudenmaan apuvälineyksikkö, joka pitää sisällään myös ko. alueen perusterveydenhuollon apuvälineitä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 24.4.2013 39 kehottanut toimialaa selvittämään apuvälinepalvelujen keskittämistä HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi luo tilanteen, jossa yhdellä toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Espoon alueella. Tämä muutos mahdollistaa sujuvan ja asiakaslähtöisen toimintamallin muun muassa potilaiden siirtyessä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja kotiin ja edistää näin hoidon jatkuvuutta. Palvelun toteuttaminen HUS:n Apuvälinekeskuksen toimesta arvioidaan olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana. Keskittäminen tapahtuu pääosin Espoon uuden sairaalan valmistumisvaiheessa. Sen valmistuttua kuntalaiset saavat perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut sieltä HUS:n Apuvälinekeskuksen tuottamana. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti. Apuvälinepalvelujen palvelukonsepti on laaja kokonaisuus, joka sisältää kierrätettävien ja maksusitoumuksilla hankittavien apuvälineiden hankinnan, huollon, korjauksen, varastoinnin ja kuljetuksen sekä apuvälineyksikössä ja kuntoutussuunnittelussa apuvälineasioissa tehtävän asiakastyön. Apuvälinepalveluilla tuetaan henkilön itsenäistä toimintakykyä sekä kuntoutumista. Erilaisilla yksilöllisillä apuvälineratkaisuilla luodaan osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia niin kotona, koulussa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Asiakkaan näkökulmasta apuvälinepalvelujen keskittäminen lisää yhdenvertaisuutta ja helpottaa tiedonsaantia apuvälineisiin liittyen. Keskittäminen lisää apuvälinevalikoiman laajuutta ja yhdenmukaisuutta sekä parantaa käytön seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Yhteinen apuvälinepalvelujen tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä järjestelmässä. Apuvälinepalvelujen henkilöstölle vapautuu aikaa asiakaspalveluun, kun tukitoimintoihin liittyviä tehtäviä (mm. huollon ja kuljetusten järjestäminen, tilaukset) siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen tukipalvelun tehtäväksi. Logistisesti etuja ovat muun muassa mahdollisuus yhdistää kuljetus-, huolto- ja kiinnityspalvelut, isojen apuvälineiden keskitetty varastointi ja kuljetus sekä apuvälineiden ammattimainen puhdistus. Talouden kannalta keskittäminen mahdollistaa kustannusten tehokkaamman hallinnan, alihankkijoiden ja apuvälinetoimittajien vaatimusten yhdistämisen sekä kilpailutuksen. Lisäksi yksilöllisten apuvälineiden kierrätettävyys paranee.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 22 / 96 Keskittäminen on suunniteltu tapahtuvan vaiheittain. Espoon uuden sairaalan valmistuttua siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Espoon sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan lisäksi terveyspalvelujen avoterveydenhuollon apuvälineyksikön tuottamat apuvälinepalvelut sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen tuottama kunnossapitopalvelu ja sisäisenä sekä ostopalveluna hankittu apuvälineiden puhdistus- ja kuljetuspalvelu. Tässä vaiheessa siirtyy viisi henkilöä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja kolme henkilöä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksesta HUS:n Apuvälinekeskukseen. Myöhemmässä vaiheessa siirtyy pitkäaikaishoidon, vammaispalvelulain ja perusopetuslain mukaisten apuvälineiden järjestäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Volyymiltaan ja kustannuksiltaan se vastaa 2-3 prosentin osuutta verrattuna ensimmäiseen vaiheeseen. Tässä tilanteessa ei siirry henkilöstöä HUS:n Apuvälinekeskukseen. Espoon apuvälinepalvelut tuotetaan tällä hetkellä usean eri toimijan toimesta: terveyspalvelut tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin verrattavassa oleva asuminen), vanhusten palvelut Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon yksiköiden, perhe- ja sosiaalipalvelut vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut ja sivistystoimi perusopetuslain mukaiset apuvälinepalvelut. Lisäksi erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin, näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Apuvälineiden kunnossapito-, kuljetus- ja puhdistuspalveluja ostetaan sekä Espoon kaupungin liikelaitokselta että yksityisiltä palvelun tuottajilta. Espoon apuvälinepalvelujen keskittämistä on valmisteltu ohjausryhmässä, jossa on ollut sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sekä HUS:n Apuvälinekeskuksen edustajat ja henkilöstön edustaja. Ohjausryhmällä on ollut neljä alatyöryhmää, jotka ovat selvittäneet henkilöstön asemaan, apuvälinelogistiikkaan (hankinta, huolto- ja korjaus, kuljetus, puhdistus, varastointi), tietotekniikkaan ja talouteen liittyviä asioita. Lisäksi ohjausryhmän toimeksiannosta on käyty läpi Espoon eri toimijoiden nykyiset apuvälinepalveluprosessit. Espoon uuteen sairaalaan suunnitellut apuvälinekeskuksen tilat sekä HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunniteltu Espoon sairaalan päivystysosasto on huomioitu selvityksissä. Ohjausryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi kolmeen vaihtoehtoisen toimintamalliin: Nykyinen malli: Espoon sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimi ja erikoissairaanhoito tuottavat apuvälinepalvelut nykyisten toimintatapojen mukaisesti. Muutosesitys 1: Espoon apuvälinepalvelut yhdistetään vaiheittaisesti Muutosesitys 2: HUS - Apuvälinekeskus tuottaa palvelut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 23 / 96 Uudelleenjärjestelyssä siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita, vaikka kyseessä ei ole liikkeen luovutus. Tästä laaditaan siirtosopimus. Espoon apuvälineyksikön vakinaiset työntekijät, 5 henkilöä, siirtyvät palvelussuhteen katkeamatta HUS:n Apuvälinekeskuksen palvelukseen sovitussa aikataulussa. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen työpaikkakokous on pidetty 23.2.2015 ja yhteistoimintaneuvottelu 12.3.2015. Myös yksittäisillä viranhaltijoille on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötoimikunnassa 12.3.2015. Menettelyyn liittyvät pöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Palveluliikelaitoksesta siirtyy 3 apuvälinekorjaajaa. Siirrosta ja sen periaatteista on keskusteltu henkilöstön kanssa osana selvitysprosessia. Ohjausryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2 mukaisella apuvälinepalvelujen ja siihen liittyvien tukitoimien (huolto- ja korjaus, kuljetus, puhdistus, varastointi, hankinnat yms) keskittämisellä HUS:n Apuvälinekeskukseen mahdollistetaan yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Espoon alueella. Yhteinen työnjohto, perehdytys ja osaamisen kehittäminen, toimiva sijaisjärjestelmä, yhtenäinen ohjeistus ja toimintamalli edistävät potilasturvallisuutta ja mahdollistaa asiakkaille yhden luukun - palveluperiaatteen. Pidemmällä aikavälillä arvioidaan, että lisäsäästöjä tullaan saamaan apuvälinehankinnoissa HUS-ERVA - tasoisen keskitetyn kilpailutuksen sekä suurien hankintavolyymien kautta. Palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä. Kustannuslaskenta ja vertailu on tehty vaiheittaisen keskittämisen ensimmäisen vaiheen mukaisesti. Vertailun pohjaksi on laskettu nykytila (0-versio) sekä tilanne (muutosesitys 1), jossa avoterveydenhuollon apuvälinepalvelut tuottaa myös uuden sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan. Muu apuvälinetoiminta on laskennassa nykytilan kaltainen. Espoon kaupungin avoterveydenhuollon apuvälinepalveluiden kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 2 696 563 euroa (alv 0 %) sisältäen Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen apuvälinekorjauskulut. Espoon uuden sairaalan valmistuttua (muutosesitys 1) apuvälinepalveluiden vuotuisiksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu samoilla laskentaperiaatteilla Espoon tuottamana 3 200 626 euroa (alv 0 %) ja HUS:n Apuvälinekeskuksen tuottamana 3 011 968 euroa (alv 0%). HUS:n Apuvälinekeskus tuottaisi palvelun noin 189 000 euroa eli noin 6 % edullisemmin kuin Espoo. HUS laskuttaa kokonaispalvelusta ja tämän lisäksi apuvälineiden hankinnat, apuvälineiden varaosahankinnat sekä mahdolliset ulkopuoliset muutostyöt ja apuvälinearvioinnit ja tarvittavat tulkkipalvelut laskutetaan toteuman mukaisesti. Myöhemmässä vaiheessa hinnoittelua voidaan muuttaa ns. vuokrakohtaiseksi hinnoitteluksi kuitenkin niin, että läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus kustannuksissa säilytetään.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 24 / 96 Laskutusperiaate ja -hinnat ovat samat kuin HUS:n omia yksiköitä laskutettaessa. Espoon omistamat apuvälineet siirtyvät vaiheistuksen mukaisesti HUS Apuvälinekeskuksen omaisuudeksi ilman erillistä korvausta. Näistä välineistä HUS:n Apuvälinekeskus ei peri välinekohtaista vuokraa. Apuvälinepalvelujen keskittämisen kilpailuttamisella vapailla markkinoilla ei ole edellytyksiä. Suomessa on yksi yksityinen toimija (Respecta), jolla on riittävän laaja toiminta, mutta apuvälinemerkeiltään ja malleiltaan liian suppea apuvälinevalikoima espoolaisten tarpeisiin eikä se vastaa HUS:n Apuvälinekeskukselta saatavaa palvelua. Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään hankintalain 10 :ssä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö. Apuvälinekeskus toimii osana HUS:a. Espoon kaupunki on yksi HUS:n jäsenkunnista, joten apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. historia Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 30 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 25 / 96 3 päättää, että lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kalenterivuoden jälkeen selvitys apuvälinepalvelujen laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Yhteistoimintamenettelyyn liittyvät asiakirjat olivat nähtävänä kokouksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.5.2015 177 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa. Käsittely Valtuuston I varapuheenjohtaja Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 5-kohta) Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 26 / 96 1682/00.01.02/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 33 25.3.2015 Kaupunginhallitus 176 11.5.2015 92 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh. 043 824 5721 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta, 2 hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015-2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti, 3 hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman luvuksi 4.5. Käsittely Lumme Hopsun ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuuksia, perhetyön tuen tarjoamiseksi, myös kouluikäisten perheille oppilashuollon yhtenä yhteistyömuotoa, kuitenkin vaarantamatta pienten lasten perheiden samaa perhetyöntukea. Grönroos Lahtisen kannattamana teki seuraavan osittaisen palautusehdotuksen: Esitän väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta palautettavaksi valmisteluun päätösehdotuksen kohdan kaksi kohdalta siten, että maahanmuuttajat poistetaan keskeisten painopistealueiden joukosta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 27 / 96 Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 69 äänellä 5 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Grönroosin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lumpeen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuuksia, perhetyön tuen tarjoamiseksi, myös kouluikäisten perheille oppilashuollon yhtenä yhteistyömuotoa, kuitenkin vaarantamatta pienten lasten perheiden samaa perhetyöntukea. Liite Selostus 7 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta 8 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitetty versio 9 Äänestyslista 92 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013-2016 hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013 129. Suunnitelman liitteinä ovat: 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 28 / 96 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Esityslistan liitteenä on väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja sen liitteenä olevien asiakirjojen toimeenpanosta Espoossa vuosina 2013-2014. Raportointi keskittyy siihen, mitä Espoossa on tehty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Raportti ei ole kaiken kattava, vaan sisältää nostoja lähinnä sosiaali- ja terveystoimesta ja sivistystoimesta. Lasten ja nuorten hyvinvointityötä seurataan myös osana talouden ja toiminnan seurantaa, sillä keskeisimmät kehittämiskohteet on nostettu strategisiksi tavoitteiksi. Espoolaisten hyvinvoinnin tilasta raportoidaan erikseen sähköisessä hyvinvointi-kertomuksessa, joka valmistuu samanaikaisesti tämän raportoinnin kanssa. Johtopäätökset Kaupungin tulee tukea toimintaa, joka vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omaa osallistumista ja aktiivisuutta hyvinvoinnin edistämisessä. Sähköisen asioinnin kehittäminen turvaa työntekijäresurssin riittävyyden eniten palveluja tarvitseville. Sähköiset palvelut on otettu hyvin vastaan kuntalaisten taholta. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa Espoossa voimakkaasti. Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt liian vähäiselle huomiolle ja se nostetaan keskeiseksi painopistealueeksi tulevina vuosina. Myös nuorten perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä jatkovuosina. Lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt laskuun vuonna 2014 ensimmäistä kertaa. Samanaikaisesti on lisätty lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille. Painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulee jatkaa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki korostavat asiakkaan kanssa tekemistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja painopisteen siirtämistä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään. Yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty ja lisätty sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Hyvinvointityölle on luotu rakenteet perustamalla kaupunkitasoinen monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja neljä alueellista hyvinvointiryhmää. Pois-lähettämisen kulttuurista ja siiloissa työskentelystä tulee päästä sujuviin, yhteisiin asiakasprosesseihin. Lasta ja nuorta on autettava arjen ympäristöissä ja tämän toteutumiseksi erityispalvelujen konsultaatioita
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 29 / 96 peruspalveluille tulee edelleen lisätä. Erityiseksi painopisteeksi tulee nostaa nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy. Systemaattista seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta, tilanteesta ja palvelujen käytöstä on kehitettävä (mittarit, tilastot). Painopistealueet 2015-2016 - Lasten ja nuorten osallisuutta ja omaa toimivuutta lisätään - Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön - Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan - Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan o Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön - Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin - Kulttuurilautakunta lisäsi 24.3.2015 kokouksessaan seuraavan painopistealueen: - Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa. Espoossa tätä toimintaa edustavat esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! sekä kulttuurikaveritoiminta perheille. Oppilashuollon lisäykset Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee päivittää oppilas- ja opiskelijahuollon osalta seuraavat asiat: 1) Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3) Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4) Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista Nämä asiat on lisätty suunnitelmaan luvuksi 4.5. Alkuvaiheen painopistealueina ovat opiskeluhuollon strategisen johtamisen vahvistaminen, tuen ja palvelujen saatavuuden parantaminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmänä ja seuraa säännöllisesti työskentelyn etenemistä. Oppilashuollollisia asioita on myös viety tulosyksiköiden/palvelualueiden tuloskortteihin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 30 / 96 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys ja väliraportti käsiteltiin myös sivistystoimen lautakunnissa (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen asia käsitellään kaupunginhallituksessa ja edelleen valtuustossa. historia Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 33 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015-2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti 3 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.5.2015 176 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta tiedoksi ja esittää sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015-2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 31 / 96 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman luvuksi 4.5. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 32 / 96 65/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 38 11.3.2015 Kaupunginhallitus 192 25.5.2015 93 Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 213600 asia 12.kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. 043 825 5218 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 ja katualueet 12.kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600. Käsittely Byman Johanssonin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuksia pienennetään 12 000 k-m2:stä 3/4-osaan eli 9 000 k-m2, ottaen huomioon rakennettujen kaupunkiympäristöjen vaatimukset Tapiolan puutarhakaupungin osalta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä 4 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 33 / 96 Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Äänestyslista 93 - Steniuksenkumpu, tapahtumaluettelo - Steniuksenkumpu, kaavamääräykset - Steniuksenkumpu, kaavakartta - Steniuksenkumpu, ajantasa-asemakaava - Steniuksenkumpu, havainnekuva ja leikkaus - Steniuksenkumpu, hulevesisuunnitelman kartta - Steniuksenkumpu, pihajärjestelyt - Steniuksenkumpu, alueleikkaus - Steniuksenkumpu, sisäpiha etelästä - Steniuksenkumpu, sisäpihalta - Steniuksenkumpu, Suvikummuntieltä - Steniuksenkumpu, Suvikummun polulta - Steniuksenkumpu, Suvukummuntien ja -rinteen risteyksestä - historia Asemakaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Urheilupuiston metroaseman lähellä. Asemakaavassa muutetaan yleisten rakennusten kortteli 12131 sekä puistoaluetta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueen kokonaiskerrosalaksi esitetään 12 000 k-m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Steniuksenkumpu - Steniuskullen, asemakaavaehdotus, piirustus nro 6352, käsittää osan korttelia 12130 ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää korttelin 12131 ja puistoalueet 12.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 34 / 96 kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 24.10.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.10.2007 ja tarkistettu 9.2.2015. Aikaisempi käsittely Espoon valtuusto palautti asian 24.5.2010 uudelleen valmisteltavaksi. Valtuuston palautuspäätöksen perusteluissa todetaan: Kaavan rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä 17 300 k-m 2 noin 12 000 k-m 2, jolloin suunnitelmassa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet. Rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy yhtenäisenä Tehdyt muutokset olivat niin oleellisia, että kaava- ja kaavamuutosehdotus oli asetettava uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Alueen nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee noin 350-400 metrin etäisyydellä tulevasta Urheilupuiston metroasemasta. Merituulentielle on jo rakennettu alikulku kevyelle liikenteelle, joten alueelta tulee olemaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet tulevalle Urheilupuiston metroasemalle, alueelta on noin kilometri Tapiolan aluekeskukseen. Alueeseen sisältyy rakentamaton lastentarhalle varattu korttelialue (Ysl), puistoaluetta ja asemakaavoittamatonta aluetta. Kaavoittamattomalla alueella on kasvihuoneita, myymätätiloja, ns. Sepän tupa sekä navetta- ja varastorakennus ja osa Merituulentietä. Suvikummunrinteen ja Suvikummuntien välisessä puistossa on ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukseen kuuluvan tukikohdan XXXIII asema 7. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman eri päätöstä tai toimenpidettä. Puistoalueen koillisosassa on muuntamo. Tältä puistoalueelta on löydetty kolopuita ja liito-oravan jätöksiä yli 20 ison haavan ja kuusen tyveltä. Alue on jätöslöytöjen ja kolopuiden perusteella liito-oravien elinpiirin ydinalue, joka on luonnonsuojelulain tarkoittamia liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 35 / 96 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Yleiskaava Alue on voimassa Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan itäosaltaan asunto aluetta (A, nykyisellään säilytettävät alueet) ja länsiosasta virkistysaluetta (V). Aluetta halkoo yleiskaavassa maanalainen raideliikennevaraus, jossa sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Merituulentie on yleiskaavassa alueellinen kokoojakatu. Asemakaava Pääosalla aluetta on voimassa sisäasiainministeriön 22.6.1966 vahvistama Suvikummun asemakaava. Kortteli 12131 on asemakaavan mukaan sosiaalisten rakennusten korttelialue lastentarhaa varten (Ysl). Rakennusoikeus on 1 700 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Alueelle saa kaavan mukaan rakentaa kaksi asuntoa. Muut Suvikummun kaavan mukaiset alueet ovat puistoalueita. Puistoalueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Alueen länsiosassa on voimassa ympäristöministeriön 14.6.2000 vahvistama Jousenpuiston asemakaava. Alue on puistoaluetta ja lisäksi kaavan mukaan alue on varattu maanalaiselle joukkoliikenteelle. Merituulentie on pääosiltaan kaavoittamatonta aluetta. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 21.11.2007. MRA 32 :n mukainen kuuleminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 36 / 96 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Steniuksenkummun asemakaavan sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset nähtäville MRA 32 :n mukaisesti 10.5.2011. Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset olivat nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 30.5. 30.6.2011. Suunnitelmasta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Museovirastolta ja Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä ja kannanotot tekniseltä keskukselta sekä tonttiyksiköltä ja kaupunkimittausyksiköltä. Suunnitelmasta jätettiin nähtävilläoloaikana kuusi muistutusta, joista yksi on lähialueen taloyhtiöiden (5 kpl) yhteismuistutus. Muistuttajat pitävät suunnitelmaa liian tehokkaana ja sopimattomana RKY-alueelle, rakennuksia liian korkeina ja massoittelua muurimaisena. Rakennusten väliin sijoittuvia lasituksia/lasiparvekkeita pidettiin muurimaisuutta lisäävänä. Muistuttajien mielestä autopaikat tulisi kokonaisuudessaan sijoittaa maan alle ja maisemoida. Lausunnoissaan Uudenmaan ELY-keskus ja museovirasto pitävät alueen rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta liian suurina ja sopimattomina Tapiolan kulttuuriympäristöön. Suunnitelma Merituulentieltä katsottuna vaikuttaa muurimaiselta ja massiiviselta sekä alueen historiallisesta luonteesta poikkeavalta. Valtakunnallisesti merkittävän RKY-alueen ominaispiirteiden vaaliminen ja ympäristökuvan huomioon ottaminen edellyttää, että uudisrakentamisen korkein sallittu kerrosluku rajoitetaan kuuteen. Merituulentien ja Suvikummuntien kulmaus tulisi säilyttää metsäisenä. Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä ja museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvän kaavakartan ja kaavaselostuksen. Helsingin seudun liikenne pitää tärkeänä, että kaavassa on varauduttu Merituulentiellä 2+2 -kaistaisen kadun tilantarpeeseen. Merituulentien pysäkit tulee säilyttää alueen välittömässä läheisyydessä. Kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tiiviimpi kaavoitus olisi perusteltua. Tekninen keskus toteaa, että pysäkit tarvitaan alueella. LPA-1 alue sijaitsee vaikeasti rakennettavan syvän pehmeikön kohdalla, jolloin maanalaisen pysäköinnin osalta tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Autopaikkamääräyksen tulisi olla 1 ap / asunto, kuitenkin vähintään 1 ap / 75 k-m 2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 37 / 96 Tonttiyksikkö ja kaupunkimittaus toteavat, että alue tulee olla jaettavissa useammaksi tontiksi, ainakin koillisin rakennus tulee olla erotettavissa omaksi tontikseen. Muistutusten, lausuntojen, kannanottojen ja tehtyjen selvitysten johdosta kaava karttaa tarkistettiin seuraavasti: - Merituulentie eteläreunan bussipysäkki säilytetään nykyisellä paikallaan. - Rakennusalan rajoja tarkistettiin. - I-maailmansodan linnoituslaitteiden suojelumääräys tarkistettiin. - Hulevesisuunnitelman johdosta kaavakarttaan merkittiin alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu). - Maanpinnan ikimääräiset enimmäiskorkeusasemat poistettiin. - Autopaikkojen korttelialueella (LPA-1) autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. - Kaavamääräyksiin lisättiin pykälät 12 ja 13. - Suvikummunrinne -niminen lähivirkistysalue (VL) merkittiin liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (s-1). - Alueelle lisättiin kolme merkittävää puuta, jotka tulee säilyttää. - Istutus määräystä tarkennettiin. - Maanomistajan kirjallinen kuuleminen ja pidetyt neuvottelut Tehtyjen tarkistusten johdosta alueen maanomistajaa kuultiin kirjeellä ja tarkistuksista neuvoteltiin maanomistajan suunnittelijan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Pidetyt neuvottelut - Alueen hulevesistä pidettiin työpalaveri koskien Steniuksenkummun kaava-alueen läpi kulkevaa hulevesireittiä ja Merituulentien hulevesisuunnittelua. - ELY kokous Suur-Tapiolan liito-oravat: Steniuksenkummun ja Merituulentien alueella, Niittykummussa ja Otaniemessä. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2 1900 m 2, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta noin 10 100 m 2, autopaikkojen korttelialuetta noin 3 500 m 2, lähivirkistysaluetta noin 5 000 m 2, katualuetta noin 3 300. Kokonaiskerrosala ilman lisärakennusoikeuksia on 12 000 k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Esitetty uusi rakennusoikeus sijoittuu korttelin 12130 laajennukseen. Korttelinosan pinta-ala on noin 10 100 m 2 ja rakennusoikeus on 12 000 k m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua e = 1,19.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 38 / 96 Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi korttelialueelle saa rakentaa alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotila, tarvittavat askartelu-, sauna-, pesula-, varasto-, kiinteistönhuolto-, teknisiä- ja jätehuoltotiloja ja näihin verrattavia tiloja, enintään 15 % tontin kerrosalasta (yhteensä noin 1 800 k-m 2 ). Kerroskohtaisesti porrashuoneiden 15 m 2 ylittävän osan saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Edellä mainittuja tiloja saadaan kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös saman korttelin toiselle tontille. Alueen piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisesti, rakennusten on oltava väreitään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltu ja noudatettava kattomuodoltaan yhtenäistä rakennustapaa. Korttelialueen kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen (IV-VIII), siten että korkein massa on alueen koillisosassa. Rakennusten ylimmät kerrokset tulisi toteuttaa massoittelua elävöittävinä ullakko asuntoina. Korttelialueen Merituulentiehen ja Suvikummuntiehen rajoittuvilla osilla tulee olemassa oleva puusto säilyttää ja täydennys istuttaa alue luontaisella metsäpuustolla. Istutettavien puiden taimikoon on oltava mahdollisimman suuri. Istutettavilla alueenosilla olevat alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu), tulee säilyttää avoimena. Suvikummuntien tonttiliittymän kohdalla oja putkitetaan. Oja johtaa hulevedet pohjoisesta Merituulentien tierumpujen kautta hulevesien viivyttämiseen varattuihin painanteisiin (hu). Hulevesipainanteet sijoittuvat nykyisiin maaston painanteisiin. Hulevesien käsittelyyn varatut alueet tulee toteuttaa alueella kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena, puistomaisena ratkaisuna. Korttelialueen asuntojen lattiapintojen on oltava vähintään yksi metri korkeammalla kuin alueen läpi kulkevan hulevesipainanteen pohja. Maanalaiset tilat on vesieristettävä vähintään + 5,0 (N2000) tasoon asti, jotta alueen rakentaminen ei aiheuta pohjaveden laskemista ympäristössä. Maanalainen rakentaminen edellyttää pohjaveden hallintaselvitystä, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Korttelialueella sijaitseva Sepän tupa on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi. Rakennuksen siirtämisestä muualle Espoon alueelle on keskusteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa, joka ei näe estettä rakennuksen siirtämiselle. Korttelialueelle on merkitty kolme yksittäistä puuta, jotka tulee säilyttää. LPA-korttelialue Kortteliosan pinta-ala on noin 3 500 m 2. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / asunto ja pyörien säilytyspaikkoja 1 pp / 30 k-m 2 kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Pyöräilypaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 39 / 96 Autopaikat on rakennettava LPA-1 alueelle lukuun ottamatta liikuntaesteisille varattuja paikkoja jotka saa sijoittaa AK-korttelialueelle. Autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Kaksitasoinen paikoitus tulee sijoittaa Suvikummuntie puolelle. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. Lähivirkistysalue (VL) Suvikummuntien ja Suvikummunrinteen välissä olevalle puistoalueelle on annettu nimi, Suvikummunrinne. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueen pinta-ala on noin 5 000 m 2. Alueella olevat linnoituslaitteet on smmerkinnällä osoitettu alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alue on myös liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Muut alueet Kaava-alueeseen sisältyy alikulkuvaraus Merituulentien pohjoispuolelle sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan ja Suvikummuntien katualuetta noin 3 300 m². Selvitykset ja suunnitelmat Hulevesisuunnitelma Suunnittelualue kuuluun Gräsanojan valuma-alueeseen, valuma-alueella rakentaminen lisääntyy voimakkaasti mm. Suurpellon rakentamisen myötä ja tulvariskit kasvavat. Tulvariskien torjumiseksi alueelle laadittiin erillinen hulevesisuunnitelma ja kaava asiakirjoja tarkistettiin suunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelman suositukset Tontilla oleva nykyinen oja tulee osittain säilymään. Paikoitusalueen lähettyvillä oja on todennäköisesti johdettava rummussa. Oja pitää kunnostaa, sekä ojan viereen rakentaa tulvapainanne. Jos autopaikoituksen pohjakerroksen korko on tasolla +4.5, joudutaan vedet paikoitusalueelta pumppaamaan, sillä tontilla kulkevan ojan pohja on tasolla ~+ 4,7 ja kadun sadeviemäri tasolla +4,9. Paikoitusalueen suunnittelussa on lisäksi pyrittävä estämään hulevesien valuminen paikoitusalueelle. Mikäli paikoitusalueen tasoa nostetaan, alueen vesiä ei tarvitse pumpata. Muut alueelle laaditut selvitykset Ympäristöselvitys Meluselvitys Steniuksenkummun liito-oravat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 40 / 96 Merituulentien yleissuunnitelma Suur-Tapiolan liito-oravat Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakija on maksanut 25.3.2008 asemakaavan muutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. historia Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 25 ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 11.3. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2015 38 Päätti jättää yksimielisesti asian pöydälle seuraavaan 11.3. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 41 / 96 ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Muutetaan asemakaavan rajausta siten, että katualue rajataan pois lukuun ottamatta alikulkuvarausta Merituulentien poikki sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta: Tämän rajauspäätöksen perusteluna ja samalla jatkotoimenpiteenä kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että Merituulentien kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, siis toteutuksen raami, voidaan käsitellä yhtenä asiana kaikkine perusteluineen ja ratkaisuvaihtoehtoineen välillä Niittykumpu - Tapiolan keskusta. Merituulentien merkitys kaupunkirakenteessa on erityisen suuri mukaan lukien jalankulku, pyörätiet ja meluntorjunta. Osa ratkaisuista tehdään teknisen lautakunnan ja myös rakennuslautakunnan toimesta. Kokonaisuudesta on laadittava lautakunnan hyväksyttäväksi selkeä kokonaistarkastelu ja sen perusteella päätösehdotus kaupunginhallitukselle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja hänen tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 42 / 96 Kaupunginhallitus 25.5.2015 192 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 Muutetaan asemakaavan rajausta siten, että katualue rajataan pois lukuun ottamatta alikulkuvarausta Merituulentien poikki sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan. Tämän rajauspäätöksen perusteluna ja samalla jatkotoimenpiteenä kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että Merituulentien kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, siis toteutuksen raami, voidaan käsitellä yhtenä asiana kaikkine perusteluineen ja ratkaisuvaihtoehtoineen välillä Niittykumpu - Tapiolan keskusta. Merituulentien merkitys kaupunkirakenteessa on erityisen suuri mukaan lukien jalankulku, pyörätiet ja meluntorjunta. Osa ratkaisuista tehdään teknisen lautakunnan ja myös rakennuslautakunnan toimesta. Kokonaisuudesta on laadittava lautakunnan hyväksyttäväksi selkeä kokonaistarkastelu ja sen perusteella päätösehdotus kaupunginhallitukselle. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan maanomistajan ja Espoon kaupungin välillä 19.5.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueiden luovutusta koskevan esisopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 ja katualueet 12.kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 43 / 96 Käsittely Byman ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuksia pienennetään 12 000 k-m2:stä puoleen eli 6 000 k-m2:iin ottaen huomioon rakennettujen kaupunkiympäristöjen vaatimukset Tapiolan puutarhakaupungin osana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Ote ilman liitteitä: hakija(t) - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat - Museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan hyväksymistä koskevan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 44 / 96 3224/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 42 23.4.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 166 10.12.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 27 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 82 20.5.2015 Kaupunginhallitus 203 1.6.2015 94 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 220506, 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 20.5.2015 ja 1.6.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan korttelista 10017, korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi). Käsittely Kemppi-Virtanen ilmoitti hallintolain 28 1 mom. 1-kohdan mukaisesta esteellisyydestään ja poistui valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi. Kilpi Bymanin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Esitän, että Otanimen keskuksen asemakaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Otanimentie säilytetään autoliikenteen käytössä. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 61 äänellä 8 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 45 / 96 Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaavasta rajataan pois ruudutettu alue, jonka kohtalo selvitetään ajoneuvoliikenteen mahdollisen toteuttamisen osalta myöhemmin. Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota Bymanin kaavaa koskevaa osittaista muutosehdotusta käsittelyyn maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena, koska kaava menettäisi tällöin kokonaisuutena merkityksensä. Åkerlund Sepän ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Otaniemen keskuksen kaava-alueen katusuunnitelmassa säilytetään kaikelle ajoneuvoliikenteelle sallittu ajoyhteys Otakaarelta Maarintielle kaavassa katuaukioksi/toriksi merkittyjen Korkeakouluaukion ja Ainonaukion läpi tai muu sujuva yhteys siihen asti kunnes ko. alueelle toteutetaan kaavan mukainen Raide- Jokeriyhteys. Perustelu: Kaavan mukaisen Raide-Jokeriyhteyden toteutusaikataulusta ei ole tällä hetkellä tietoa. Jos em. ajoyhteys katkaistaan heti kadun rakennusvaiheessa, liikkuminen Otaniemen eri osien välillä hankaloituu. Esimerkiksi muutaman sadan metrin matka Tietotieltä Otakaarelle jouduttaisiin kiertämään ajamalla esimerkiksi Miestentien kautta. Näin ollen ennen Raide-Jokerin rakentamista ei ole perusteltua rajoittaa ajoneuvoliikennettä Otaniemen keskustassa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut hyväksytyksi. Puheenjohtaja totesi, että koska Åkerlundin toivomusta on myös vastustettu, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Åkerlundin toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 36 ääntä vastaan hylkäsi Åkerlundin toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 11 Äänestyslista 94 - Otaniemen keskus, tapahtumaluettelo - Otaniemen keskus, kaavamääräykset 1 - Otaniemen keskus, kaavamääräykset 2
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 46 / 96 - Otaniemen keskus, kaavakartta - Otaniemen keskus, ajantasa-asemakaava - Otaniemen keskus, havainnekuva Selostus Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston keskeisten toimitilojen sijoittuminen Otaniemen keskukseen ja kehittää Korkeakouluaukion ympäristöä monipuolisten palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015- arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Rakennusoikeuden määrä alueella kasvaa noin 19 500 k-m 2 rakennusoikeuden kokonaismäärän ollessa n. 115 100 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: (Sijaintikartassa ja selostuksen liitteissä ei huomioitu KH:n 1.6.2015 päätöstä kaavamuutosalueen pienentämisestä) Otaniemen keskus - Otnäs centum, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6872, käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan korttelista 10017, korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220506. Vireilletulo Muutoksen hakijoina ovat alueen maanomistajat, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja Senaatti-kiinteistöt. Asemakaavan muutoshakemukset ovat saapuneet 16.12.2013 ja 8.1.2014. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 7.5.2014.